Joensuun kaupungin esitykset Pohjois-Karjalan vaikuttamisen kärjet 2018 hankkeiksi Taustaa Vuodelle 2017 muotoilluista Pohjois-Karjalan strategisista vaikuttamisen kärkihankkeista monet ovat edelleen ajankohtaisia, ml. biotalouden kasvupaketti. Joensuun kaupungin kasvusopimukseen 2016-2018 liittyvä teksti on syytä päivittää jatkototeutuksen varmistavaan muotoon, fotoniikkaa esitetään lisättäväksi oppimisympäristöjen ja oppimisen digitalisaation lisäksi metsäbiotaloutta tukevaksi teemaksi. Liikennehankkeista Joensuun ratapihahankkeen toteuttaminen ja aseman seudun kehittäminen on edelleen syytä pitää listan kärjessä. Matkakeskus koetaan hankekokonaisuuteen nähden vanhahtavana terminä, jatkossa on syytä miettiä kokonaisuutta paremmin kuvaava nimitys. Listaan esitetään lisättäväksi aiempaa painavammin Valtatie 9 kehittäminen Kuopio-Joensuu -välillä. VT 6 Raatekankaan eritasoliittymän toteuttaminen on alkanut. Hallinnon kehittämisen ja kokeilujen osiossa kärkeen on syytä nostaa Siun sote-malliin, uuteen kuntamalliin sekä työllistämiseen liittyvä kehitystyö. Kaupungin toiminnan ketteryyttä ja normien purkua edistäisi linjakkuus kaavoitusratkaisuissa niin, ettei varsin tuoreita ja lainvoimaisia kaavoitusratkaisuja jouduttaisi käsittelemään uudelleen eri vaiheissa valtion eri toimijoiden vaikutuksesta. Sitä kuinka tähän voidaan parhaiten vaikuttaa, on syytä harkita. Liikennejärjestelmän kehittämisen hankkeet Joensuun ratapihan ja aseman seudun alueen kehittäminen Liikkumisen muotojen yhdistäminen asemanseudun kehittämishanketta hyödyntäen Valtatien 23 parantaminen välillä Varkaus Viinijärvi Niiralan kansainvälisen rajanylityspaikan kehittäminen sekä valtatien 9 Onkamo - Niirala yhteysvälin parantaminen, Venäjän puolella Sortavala - Värtsilä -tien parantaminen Niiralan kautta Venäjän läpi Kiinaan tapahtuvien rautatiekuljetusten edistäminen Karjalan radan parantaminen Joensuu-Imatra rataosuudella mukaan lukien tasoristeysten poisto Kitee - Imatra välillä Valtatie 9 kehittäminen Kuopio-Joensuu -välillä Muut hankkeet Tuomioistuinviraston sijoittaminen Joensuuhun Yleistä liikennehankkeista Pohjois-Karjalan liikennejärjestelmää kehitetään maakunnan liikennejärjestelmäsuunnitelman ja aiesopimuksen mukaisesti priorisoiduin hankkein. Lisäksi tuetaan Itä-Suomen kolmen maakunnan (Pohjois-Karjala, Pohjois-Savo, Etelä-Savo) yhteisessä liikennestrategiassa määritettyjen kehittämistavoitteiden ja investointihankkeiden toteuttamista. Perustienpidon rahoituksen riittävyys ja laajan tieverkon kunnosta huolehtiminen sekä ympärivuotiset riittävät lentoliikenteen palvelut ovat Pohjois-Karjalan kaltaiselle maakunnalle erittäin tärkeitä.
Kärkihankkeeksi nostetaan Joensuun ratapihan ja asemanseudun laajan kehityshankkeen toteuttaminen. Alueen kaavoitus on edennyt niin, että se tulee päätettäväksi keväällä 2017. Ratapiha-alueen kehittämisen tulisi edetä niin, ettei se viivästytä muita liikkeelle lähteviä investointeja. Aluetta on tarkoitus hyödyntää myös innovatiivisten julkisten hankintojen ja investointien alustana Joensuun kasvusopimuksen hengessä. Liikenne- ja viestintäministeriön tutkimus- ja kehittämisrahoitusta tulee suunnata edelleen kaupunkiseutujen kokonaisliikkumista, digitalisaation hyödyntämistä sekä kävelyä ja pyöräilyä edistäviin hankkeisiin. Joensuussa on valmiutta panostaa myös yhteisrahoitteiseen kehittämiseen näihin teemoihin liittyen. Asemanseudun kehittäminen tarjoaa hyvän kokeilualustan uusille ratkaisuille. Keskeiset valtakunnantasolla päätettävät tiestön kärkihankkeet Pohjois-Karjalassa ovat VT 23 Varkaus-Viinijärvi ja Niiralan rajanylityspaikan liikennettä välittävä VT 9 Onkamo-Niirala. VT 9 kehittäminen välillä Kuopio Joensuu on tarpeen nostaa entistä voimallisemmin vaikuttamisen kärjeksi mm. tukemaan Itä-Suomen yliopiston toimintaa, metsäbiotalouden lisääntyviä kuljetuksia ja kasvukeskusten välistä liikennettä. Valtakunnallisesti päätettäviin raideliikenteen maakunnallisiin kärkihankkeisiin kuuluu Karjalan radan parantaminen Joensuu Imatra rataosuudella. Imatra - Luumäki -rataosuuden kehittämisen yhteydessä on selvitettävä myös Imatran pohjoispuolisen radan nopeuden nostoa poistamalla mm. tasoristeyksiä. Nopean henkilöliikenteen rataverkko on linjattava jatkumaan Joensuuhun saakka. Rataverkkoa koskevilla kehittämistoimilla parannetaan myös biotalouden kuljetusmahdollisuuksia. Raideliikenteen käyttö uutena kuljetusväylänä Niiralan kautta Venäjän läpi Kiinaan on.. Hankkeiden tarkemmat kuvakset 1. Joensuun ratapihajärjestelyt (31.10.78) ja asemanseudun kokonaisuuden kehittäminen Joensuun asemanseudun kehittäminen on keskeisessä roolissa Joensuun symmetrisen kaupungin vision toteuttamisessa. Tavoitteena on laajentaa kaupunkikeskustaa Pielisjoen itäpuolella, tuoda asunto- ja palvelurakentamista sekä luoda uusia työpaikkoja hyvien liikenneyhteyksien ja rakennetun infran äärelle. Alueen tehokkaampi käyttö edellyttää myös teknisesti vanhentuneiden henkilö- ja tavararatapihojen uudelleen järjestelyjä. Liikennevirasto on omassa valmistelussaan priorisoinut Joensuun hankkeen korkealle moniongelmaisena kohteena. Kaupunkikehityshanke ja ratapihan kunnostushanke tukevat hyvin toisiaan. Ratapihajärjestelyt mahdollistavat alueen maankäytön kehittämisen ja tiivistämisen. Joensuun kaupunki aikoo toteuttaa alueelle kehittämishankkeen, joka muodostuu keskustamaisesta liike-, toimisto-, ja asuinrakentamisen kokonaisuudesta. Järjestelyyn kytkeytyy myös matkailijoille tarjottavien palveluiden lisääminen ja matkaketjujen sujuvuuden parantaminen. Hankkeella on merkittävä vipuvaikutus yksityisten satojen miljoonien eurojen rakennushankkeiden käynnistymiseen. Järjestelyt parantavat myös eri liikennemuotojen yhteensovittamista, joukkoliikenteen olosuhtei-
ta ja luovat hyvän pohjan liikenteen ja matkustajapalveluiden uudistamiselle liikennekaaren mukaisesti. Joensuun ratapihan toimivuudella on myös merkittävää vaikutusta koko Karjalan radan liikennöitävyyteen. Joensuun ratapihan yleissuunnitelma valmistui 2013 ja parhaillaan on käynnissä aluetta koskeva ratalain mukaisen ratasuunnitelman laadinta. Samanaikaisesti on käynnissä Joensuun asemanseudun ja ratapihan asemakaavojen muutokset ja ne tulevat päätettäviksi vuoden 2017 alkupuolella. Ratapihan uudistamisen on arvoitu vievän noin kolme vuotta ja maksavan 85 milj.euroa. Hankkeen eteneminen toteutusvaiheeseen tavoiteaikataulussa vuoteen 2020 mennessä edellyttää, että vuoden 2017 talousarviossa varaudutaan jo rakennussuunnitteluun ja valmisteleviin toimiin siten, että varsinainen rakentaminen voi käynnistyä 2018 alkaen. Ratapiha-alueen kehittämisen tulisi edetä niin, ettei se viivästytä muita liikkeelle lähteviä investointeja. 2. Liikkumisen tapojen yhdistäminen asemanseudun kehittämishanketta hyödyntäen Joensuun ratapihahanke ja aseman seudun kehittäminen muodostavat kaupunkiliikkumisen ytimen, jossa eri liikkumisen muodot kohtaavat (rautatie, linja-autoliikenne, taksit, yksityisautoilu, vuokra- ja yhteiskäyttöautot, pyöräily ja jalankulku). Tämä mahdollistaa erilaisten kokonaisliikkumiseen ja digitalisaation hyödyntämiseen liittyvien ratkaisujen ja palvelujen suunnittelun ja pilotoinnin. Joensuu on jo ollut pilottina ottamassa käyttöön valtakunnallista WALTTIlippujärjestelmää. Joensuulla on tässä yhteydessä valmiuksia yhteisrahoitteiseen kehittämiseen. 3. Vt 23 Varkaus-Viinijärvi (31.10.78) Hankkeen arvioidut kokonaiskustannukset ovat noin 55 milj. euroa. Valtatie 23 välillä Varkaus - Viinijärvi on osa itä-länsi -suuntaista päätieyhteyttä. Pohjois- Karjalasta etelään suuntautuvat elinkeinoelämän kuljetukset ovat lisänneet valtatie 23:n käyttöä valtatie 5:n parantamisen jälkeen. Tie on tärkeä myös Varkauden puuteollisuuden kuljetuksille. Metsäbiotalouden kuljetukset lisääntynevät entisestään tulevaisuudessa. Nykyinen valtatie on mäkinen, mutkainen ja kapea. Näkemäolosuhteet ovat monin paikoin huonot. Tien puutteet aiheuttavat ongelmia erityisesti raskaalle liikenteelle. Tiesuunnitelma valtatie 23:n parantamiseksi välillä Varkaus - Viinijärvi on hyväksytty Liikennevirastossa helmikuussa 2014 lukuun ottamatta Karvion kohtaa. Koko yhteysvälin Varkaus- Viinijärvi rahoitus tulisi varmistaa. 4. Ysitiepaketti valtatien 9 kokonaiskehittäminen (31.10.78) Hankkeet etuoikeusjärjestyksessä: 4.1. Kärkihanke: Vt 9 Onkamo Niirala yhteysvälin parantaminen Kustannusarvio 25,0 milj.euroa Valtatie 9 välillä Onkamo-Niirala muodostaa keskisen Suomen yhteyden Venäjälle ja voimakkaasti kasvaneelle Niiralan kansainväliselle rajanylityspaikalle. Tien merkitys on myös elinkei-
noelämän kuljetusten kannalta suuri. Tietä ei ole mitoitettu ja rakennettu nykyisiin liikennemäärin. Yhteysvälin liikenneturvallisuus on heikko, sillä tie on kapea ja mutkainen ja sen varrella on runsaasti asutusta. Hankkeella on suuri vaikutus Niiralan rajanylityspaikan ja Värtsilän taajaman sekä Tohmajärven kuntakeskuksen kehittymiseen. Tien kunto välillä Onkamo-Niirala tulee saada valtatiestatuksen edellyttämälle tasolle. Ensivaiheessa tulee toteuttaa noin 13 kilometrin mittainen osuus Lahdenvaara-Niirala. Tieyhteyden huomattava paraneminen välillä Pietari Sortavala tulee kasvattamaan liikennemääriä raja-asemalla. Välin Onkamo-Niirala perusparantaminen sekä Niiralan rajanylityspaikan kehittämistoimet tulisi toteuttaa koordinoidusti. Lisäksi tarvitaan tukea Niirala-Sortavala - välisen yhteyden kunnostamisen edistämiseksi. 4.2. Vt 9 Liperin Ylämyllyn liikennejärjestelytoimet Kustannusarvio täsmentyy suunnittelussa Valtatien 9 pohjoispuolelle on rakentunut entiselle Ylämyllyn varuskunta-alueelle uusi asuinalue palveluvarustuksineen. Alueen rakentaminen etenee yleiskaavan mukaisesti ja Jyrinkylän asukasmäärän ennakoidaan kasvavan 1300:sta 2000 asukkaaseen lähivuosina, muutakin liikenteen kasvua aiheuttavaa kehitystä on suunnitteilla. Vt 9 yleissuunnitelman mukaan (1998) mukaisesti Joensuun ja Ylämyllyn välinen yhteys on muuttumassa moottoritieksi. Tämän suunnitelman mukaan vt 9 ja Liperitien (476) kohtaan rakennetaan Ylämyllyn eritasoliittymä. Eritasoliittymästä on Joensuun yleiskaavassa 2020 ja Ylämyllyn osayleiskaavassa esitetty yhteys myös Jyrinkylään. Yleiskaavassa esitetyt liikenneratkaisut ovat lainvoimaisia. Alueen liikenneongelmien, liikenneturvallisuuden, liikenteen sujuvuuden ja asiakasystävällisen liikennöinnin parantamiseksi esitetään kokonaisvaltaista ja moniportaista ratkaisua: Vt 9 ja Liperintien esitasoliittymän toteutus ja siihen liittyvien liikennejärjestelyiden toteuttaminen asemakaavan mukaisesti Ylämyllyn taajamateiden parantaminen tarveselvityksen mukaisesti Jyrinkylän liikenteen kanavoiminen uuden suunniteltavan yhteyden kautta Lautasuolle Ylämyllyn taajamatien kautta ja edelleen Ylämyllyn keskustaan ja Polvijärven eritasoliittymän kautta vt 9:lle. Liikennejärjestelyt on mahdollista toteuttaa tältä osin voimassa olevan Joensuun seudun yleiskaavassa 2020 esitettyjen vaihtoehtojen mukaisesti. Jyrinkylän alueen liittäminen valtatieverkkoon on mahdollista joko olemassa olevan Polvijärventien eritasoliittymän kautta tai toteutettavan uuden Ylämyllyn eritasoliittymän kautta. Samassa yhteydessä tulee toteuttaa Patteristontien ja tehtaantien risteyksen näkyvyyttä parantavat toimenpiteet Jyrinkylälle päin ja suunnitella ajoradasta erillisen jalankulun ja pyörätien rakentaminen Vt 9:n ja rautatien alikulussa. 4.3. Valtatien 9 kehittäminen Joensuun ja Kuopion välillä (Viinijärvi-Vartiala) Kustannusarvio täsmentyy suunnittelussa. Valtatie 9 toimii Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan maakuntien yhteysväylänä sekä yhteytenä edelleen Keski-Suomeen ja Varsinais-Suomeen. Valtatie 9 muodostaa yhtenäisesti numeroidun
itä-länsi -suuntaisen yhteyden välillä Turku-Jyväskylä-Kuopio-Joensuu-Niirala. Tie on tärkeä sekä poikittaisyhteyksien kehittämisen että elinkeinoelämän kuljetusten kannalta. Metsäbiotalouteen liittyvien kuljetusten ennakoidaan lisääntyvän yhteysvälillä. Reitin merkitystä kasvattaa myös Itä-Suomen yliopiston toiminta ja kampusten välinen vuorovaikutus. Joensuun ja Kuopion kaupunkien vuorovaikutus ja kasvukeskusten välinen yhteys lisääntyy vuosi vuodelta. Tieosa on noin 70 km pitkä ja osa yleiseurooppalaista TEN-verkkoa. Yhteysvälin geometria ja poikkileikkaus eivät täytä valtatielle asetettuja vaatimuksia. Nopeustaso vaihtelee välillä 60 100 km/h ja yksityistieliittymiä on erittäin tiheästi koko matkalla. Liikenneonnettomuusaste on noin 1,5 -kertainen ja kuoleman riski yli kaksinkertainen valtateiden keskiarvoon verrattuna. Kyläalueilla kärsitään liikenteen melusta ja päästöistä aiheutuvista haitoista. Hankkeesta on laadittu tarveselvitys vuonna 1999. Osalle tietä on tehty yleissuunnitelmia. Valtatien linjauksen parantaminen ja uuden sillan rakentaminen Jännevirran kohdalla parantaa valtatien ja vesiväylän liikenteen sujuvuutta ja turvallisuutta. Hankkeen suunnitteluvalmiutta tulee parantaa koko kokonaisuuden osalta ja pyrkiä vaiheittaiseen toteutukseen. 5. Karjalanradan tasoristeysten poisto välillä Joensuu - Imatra (31.10.78) Rahoitus puuttuvalle osalle välillä Kitee-Imatra 6. Tuomioistuinviraston sijoittaminen Joensuuhun (25.10.03) Oikeusministeriön työryhmät ovat useassa yhteydessä esittäneet pitkän aikavälin kehittämistoimenpiteenä tuomioistuinviraston perustamista. Virastolle siirrettäisiin oikeusministeriössä nyt hoidettavat tuomioistuinten operatiiviset keskushallintotehtävät. Tehtäväkenttään kuuluisivat tuomioistuinten hallintopalvelut, talous- ja tulosohjaus sekä kehittäminen ja koulutus. Henkilöstömääräksi arvioidaan noin 45 henkilötyövuotta. Tuomioistuinvirasto on tarkoituksenmukaista sijoittaa alueelle, jossa on tarjolla oikeustieteellistä koulutusta. Itä-Suomen yliopiston Joensuun kampuksella annetaan juridiikan erikoisaloille pätevöittävää yhteiskuntatieteellisen alan lakiasiantuntijakoulutusta, joka johtaa HTK- ja HTMtutkintoihin. Oikeusnotaarin (ON) ja oikeustieteen maisterin (OTM) -tutkintoihin johtava oikeustieteellisen alan koulutus käynnistyi elokuussa 2013. Laitoksella on pitkäaikaiset yhteistyösuhteet alueen tuomioistuimiin (hovioikeus, käräjäoikeudet, hallinto-oikeus), oikeusministeriöön, poliisihallintoon ja syyttäjälaitokseen. Laitos on toteuttanut ja toteuttaa oikeuslaitoksen, asianajajien ja poliisien laajamittaista täydennyskoulutusta. Laitoksen opetus ja tutkimus on suuntautunut keskeisesti oikeuslaitoksen toimintaan ja tuomioistuinprosesseihin. Joensuun kaupungilla on pitkä kokemus ja näyttöä tuloksekkaasta keskitetyn palvelukeskustoiminnan sekä muun hallinto-, talous- ja kehittämistyön sijoittumisesta. Toimintaympäristö mahdollistaa kyseisten toimintojen kasvamisen edelleen, tarjoten valtiokonsernille kilpailukyisen alueen sijoittumiselle. Osaavaa työvoimaa on tarjolla sekä rutiininomaiseen palvelutuotantotyöhön että korkean osaamis- ja koulutustason ohjaus- ja kehittämistehtäviin.