1 KALAJOEN KAUPUNKI HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014
2 Saatteeksi Henkilöstöraportti kertoo tiivistetyssä muodossa olennaisimmat tiedot henkilöstömäärästä, henkilöstörakenteesta ja henkilöstömenoista. Se sisältää myös tärkeitä tietoja sairauspoissaoloista, työhyvinvoinnista ja työkyvyn ylläpitoa koskevista toimenpiteistä. Vaikka raportissa kuvataan toteutunutta henkilöstötilannetta, on tärkeää kiinnittää huomiota myös tulevaisuuteen ja pohtia kuinka henkilöstön hyvinvointia voidaan parantaa raportista saatavien tietojen perusteella. Tässä merkityksessä henkilöstöraportti on myös keskeinen henkilöstöjohtamisen työväline. Vuonna 2014 henkilöstön tilaa kartoitettiin myös henkilöstötyytyväisyyskyselyllä. Marraskuussa toteutetun kyselyn tulokset osoittavat, että Kalajoen kaupungin henkilöstö on sitoutunut työhönsä ja halu kehittää omaa osaamista on korkea. Työyhteisön toimivuuden osalta tulokset olivat erittäin hyviä ja johtamisessa koettiin, että esimiesten puoleen on helppo kääntyä ja johtaminen on oikeudenmukaista. Toisaalta kysely kuitenkin osoitti, että kehityskeskusteluja tulisi käydä tiiviimmin, jotta henkilöstö saisi palautetta omasta työstään. Työn fyysinen ja henkinen kuormittavuus nousi kyselyn myötä myös esille useassa työyksikössä. Asialla on luonnollinen yhteys tiettyihin työtehtäviin mutta tosiasia on sekin, että Kalajoen kaupungin henkilöstön keski-ikä vuonna 2014 oli 48,1 vuotta ja yli 50- vuotiaiden osuus koko henkilökunnasta on lähes 48 %. Yksi ilmentymä tilanteesta on se, että tuki- ja liikuntaelinsairauksien osuus sairauspoissaoloista kasvoi vuonna 2014 noin 500 päivällä. Vastaavasti mielenterveyden sairauksien osuus väheni jonkin verran edellisestä vuodesta. Määräaikaisten työntekijöiden määrä Kalajoen kaupungilla on pysynyt viimeisten vuosien aikana muuttumattomana eli noin 30 %:ssa työntekijöiden kokonaismäärästä. Kaupungin työntekijöiden ikärakenteesta johtuen suurella osalla työntekijöistä on käytettävissään vuoden aikana yhteensä 38 lomapäivää, mistä seuraa väistämättä suuri sijaistarve. Toimintojen uudelleen organisointi (kouluverkko, ruokapalvelut) ovat myös olleet perusteina määräaikaisille palvelussuhteille. Määräaikaisille palvelussuhteille on siten sijansa, mutta määräaikaisuuden perusteen on oltava työsopimuslain tai kunnallisen viranhaltijalain mukainen. Tähän asiaan on kiinnitetty viime vuosina erityistä huomiota, joitakin ketjuuntuneita palvelussuhteita on vakinaistettu ja esimiehiä on koulutettu määräaikaisuuksien perusteista. Kunta-alalle sopii tällä hetkellä hyvin jo kulunutkin sanonta mikään ei ole yhtä pysyvää kuin muutos. Tämä koskee toimintaympäristöä, jota ravistelevat niin sote-suunnitelmat kuin monet kunnille viimeisten vuosien aikana sälytetyt uudet tehtävät. Toisaalta myös työtehtävät vaativat jatkuvaa päivitystä ja sopeutumista uusiin ratkaisuihin. Aikanaan sepän oppipojasta tuli seppä ja hän oli pätevä ammattilainen lopun elämäänsä. Hänen ei tarvinnut päivittää pajan tietojärjestelmiä kahden vuoden välein tai pohtia huolestuneena, onko hänen ammattitaidolleen kysyntää vielä seuraavalla vuosikymmenellä. Kalajoen kaupungin menestyminen on mitä suurimmassa määrin kiinni henkilöstön motivaatiosta ja hyvinvoinnista alati muuttuvissa tilanteissa. Onneksemme voimme henkilöstökyselynkin perusteella todeta, että tilanne on meillä piirun verran keskimääräistä paremmin. Nykyiseen tilanteeseen ei pidä kuitenkaan tuudittautua, vaan työhyvinvoinnin eteen tehtävän työn on jatkuttava määrätietoisesti ja suunnitelmallisesti eteenpäin.
3 1. Henkilöstömäärä Henkilöstömäärä kattaa kaupunkiin palvelussuhteessa olevan henkilöstön. Henkilöstön kokonaismäärässä ja rakenteessa tapahtuvien muutosten seurantaa voidaan hyödyntää henkilöstöresurssien kohdentamisessa ja henkilöstösuunnittelussa. Palvelussuhde 31.12 Miehet Naiset Yhteensä Muutos % ed. vuodesta Vakinaiset Määräaikaiset, joista työllistettyjä 148 81 4 629 257 19 777 338 23-1,77-2,31 4,55 Yhteensä 229 886 1115 Yhteensä henkilöstömäärä oli vuoden 2014 lopussa 1115, joista vakinaisia 777 henkilöä ja 338 määräaikaisia. Naisten osuus koko henkilöstöstä on 79,46 %. Sukupuolijakauma ei ole tasoittunut vuosien kuluessa. Kunta-alalla naisten osuus koko henkilöstöstä on 79 % (2013). Kokoaikaisten lukumäärä 31.12 831 Osa-aikaisten lukumäärä 31.12 284 Osa-aikaeläkeläisten lukumäärä 31.12 12 Palkattomalla työ-/virkavapaalla olevien lukumäärä 68 Määräaikaisuuden pääasiallisimmat perusteet Määräaikaisuuden peruste 2014 kpl Sivuvirat 39 Määräaikaiset Epäpätevyys 1 Kausiluonteinen työ 7 Muu perusteltu syy 31 Määrätty työ tai työkokonaisuus 28 Palkkatuki 5 Sijaisuus 126 Toiminnan uudelleen organisointi 18 Työntekijän aloite 49 Ulkoisista tekij. johtuva väliaik. työvoiman tarve 17 Ulkopuolinen rahoitus 17 338
4 Henkilöstö palvelualoittain Vakinaiset 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 % Hallintopalvelut 40 39 52 50 55 23 23 Kehittämispalvelut 7 7 7 7 7 8 8 Perusturvapalvelut 196 245 347 359 370 369 371 Sivistyspalvelut 115 117 165 167 176 178 168 Tekniset palvelut 82 81 101 92 94 124 121 Maaseutupalvelut 65 73 75 83 91 89 86 Yhteensä 505 562 747 758 793 791 777 69,6 Muut Määräaikaiset 230 227 289 310 288 324 315 Tukityöllistetyt 32 26 36 33 35 22 23 Yhteensä 262 253 325 343 323 346 338 30,4 Yhteensä 767 815 1072 1101 1116 1137 1115 100,0 Ruokahuolto on siirtynyt vuoden 2013 alussa hallintopalveluista teknisiin palveluihin. Vakinaisen henkilöstön sukupuolijakautuma 2004-2014 Vuosi miehiä % naisia % yhteensä 2004 116 23,2 385 76,8 501 2005 119 24,0 377 76,0 496 2006 121 24,2 379 75,8 500 2007 121 23,8 387 76,2 508 2008 118 23,4 387 76,6 505 2007 121 23,8 387 76,2 508 2008 118 23,4 387 76,6 505 2009 125 22,2 437 77,8 562 2010 144 19,3 603 80,7 747 2011 139 18,3 619 81,7 758 2012 144 18,2 649 81,8 793 2013 149 18,8 642 81,2 791 2014 148 19,1 629 80,9 777 Vakinaisista henkilöistä naisia on 80,9 % ja miehiä 19,1%.
5 2. Henkilötyövuosi Henkilöstömäärän vaihtelu vuoden aikana ja osa-aikatyötä tekevien osuus henkilöstöstä vaikuttavat siihen, että henkilötyövuosi kuvaa paremmin vuoden aikana palvelussuhteessa ollutta työvoimaa kuin henkilöstömäärä tiettynä päivänä 31.12. Henkilötyövuosi = palkallisten palveluksessa olopäivien lukumäärä kalenteripäivinä/ 365 * (osa-aikaprosentti/100) Henkilötyövuodella tarkoitetaan täyttä työaikaa tekevän henkilön koko vuoden työskentelyä. Osa-aikainen henkilö muutetaan henkilötyövuodeksi osa-aikaprosenttiaan vastaavasti (esim. osa-aikaisuus 50 % koko vuoden työssä = 0,5 henkilötyövuosi). Osaaikaisuus lasketaan työajasta. Vain osan vuotta palvelussuhteessa olleen työ lasketaan suhteessa koko vuoden työpäiviin (esim. työssä 1.3. 31.5. = 92/365 = 0,25 henkilötyövuotta). Edellä mainitulla tavalla lasketut henkilötyövuodet on laskettu yhteen. Henkilötyövuoden määrä on aina enintään yksi, jolloin ylitöitä tai muullakaan tavoin tehtyä normaalin työajan ylittävää työaikaa ei oteta laskennassa huomioon. Henkilötyövuodet 2014 Miehet Naiset Yhteensä Henkilötyövuodet palvelussuhteessa 141,70 668,19 809,89 - ei sis. opettajia, kansalaisopiston päätuntiopettajia, kansalaisopiston sivutuntiopettajia eikä eläinlääkäreitä Henkilötyövuodet opettajat 42,80 108,41 151,21 - ei sis. sivutoimisia tuntiopettajia eikä kansalaisopiston tuntiopettajia Yhteensä 184,50 776,60 961,10 3. Työajan jakautuminen Henkilöstömäärä- ja henkilötyövuositunnuslukujen lisäksi työnantaja ja työyhteisöt tarvitsevat tietoa siitä, miten työntekoon tarkoitettua työaikaa todellisuudessa on käytetty. Palvelutarpeiden edellyttämien henkilöstöresurssien oikean mitoituksen kohdentamisen ja kuormituksen suunnittelu perustuu tietoon työajoista ja poissaoloista. Alla olevassa taulukossa työajan jakauma on laskettu ja raportoitu tunteina ja työpäivinä. Oleellisinta tässä on seurata prosenttiosuuksia teoreettisesta säännöllisestä vuosityöajasta. Taulukossa teoreettista säännöllistä vuosityöaikaa laskettaessa kalenterivuoden päivistä vähennetään lauantait, sunnuntait ja työaikaa lyhentävät arkipyhät, mikä tarkoittaa vastaavaa viiden työpäivän ajattelua esim. jaksotyössä tai toimialueilla, joissa työskennellään ympäri vuorokauden kaikkina viikonpäivinä (24/7).
6 Muiden kuin opettajien työajan jakauma Kalenterivuoden päivät -vähennetään lauantait, sunnuntait, työaikaa lyhentävät arkipyhät = Teoreettinen säännöllinen vuosityöaika (työpäiviä) Työpäivät % teoreettisesta säännöllisestä vuosityöajasta 180 171 100,0 1.000 euroa Vähennetään työpäivinä: -vuosilomat ja muut lomat -terveysperusteiset poissaolot -perhevapaat -koulutus -muut palkalliset poissaolot -muut palkattomat poissaolot -vapaana annetut työaikakorvaukset irasasa 10 071 6 218 860 1 054 5 613 1 545 14,3 5,6 3,5 0,5 0,6 3,1 0,9 2 841 763 122 75 74 130 = tehty vuosityöaika 128 990 71,5 4 005 Summissa ei ole eläinlääkäreitä (ei ole työaikaa) ja opettajia. Palkkakustannukset eivät sisällä työnantajan maksamia eläkevakuutus- ja muita sosiaaliturvan kuluja Opettajien työajan jakauma Opettajien työajan jakautuma voidaan raportoida vastaavalla tavalla soveltaen kuin muun henkilöstön työajan jakauma. Jakaumaa ei tehdä niistä opettajista, joille maksetaan tuntiperusteinen palkkio (lähinnä sivutoimiset tuntiopettajat). Mahdolliset koulutukseen käytetyt veso -päivät lasketaan koulutukseen. Opetushenkilöstö Työpäivät % teoreettisesta säännöllisestä vuosityöajasta Kalenterivuoden päivät -vähennetään lauantait, sunnuntait, työaikaa lyhentävät arkipyhät - vähennetään koulutyön keskeytysaika (pl. laskennallinen vuosiloma ja veso -päivät) = Teoreettinen säännöllinen vuosityöaika (työpäiviä) 28590 100,0 1.000 euroa
7 Vähennetään työpäivinä: -rehtoreiden vuosilomat -opettajien laskennallinen vuosilomaaika -terveysperusteiset poissaolot -perhevapaat -koulutus -muut palkalliset poissaolot -muut palkattomat poissaolot 143 3 551 719 1383 261 226 977 0,5 12,4 2,5 4,8 0,9 0,8 3,4 38 629 105 73 30 22 - = tehty vuosityöaika 21330 74,7 897 4. Henkilöstön ikärakenne Henkilöstön ikätietoja tarvitaan varautumisessa eläkepoistumaan ja ennakoitaessa tulevaisuuden henkilöstön rekrytoinnin tarvetta. Lisäksi tiedot tukevat myös ikäjohtamista. Ikä vuosina alle 30 30 39 40 49 50 59 60 64 65 ja yli Yhteensä Keski-ikä Lukumäärä %- osuus 48 6,18 142 18,28 220 28,31 304 39,12 60 7,72 3 0,39 777 100,00 48,09 Kaupungin vakinaisen henkilöstön keski-ikä on 48,09 vuotta ja se nousi aavistuksen edellisvuodesta. Kunta-alalla työskentelevien keski-ikä on 45,7 vuotta (2013). 5. Poissaolot Poissaolot kalenteripäivinä vuosina 2008-2014 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Sairaus 8494 10438 11995 15594 14045 13231 14188 Työtapaturma 915 1167 1325 583 1251 672 639 Kuntoutus 957 328 951 2422 1664 2047 1409 Perhevapaa 8107 7620 7892 8445 7404 8351 11544 Muu vapaa 3709 6105 8272 6282 6309 5491 4427 Opintovapaa /oppisopimus 736 1333 1956 1894 2576 2266 1151 Koulutus 378 665 840 934 886 986 900 Lapsen sairaus 291 254 411 483 536 503 650 Vuorotteluvapaa 1443 1645 2530 2612 3217 3216 3778
8 Lomautus 519 231 414 1076 771 816 653 Vuosiloma 20859 23924 31628 33422 34897 35775 35612 Lomarahavapaa 595 886 1160 1336 882 940 1076 Yhteensä 47003 54596 69374 75083 74438 74294 76027 Vuosilomien lisäksi poissaoloperusteista suurimman joukon muodostavat sairauslomat ja perhevapaat, joista jälkimmäisissä on selkeää kasvua edellisiin vuosiin. Yhtenä keskeisenä syynä on isyysvapaata koskevan lainsäädännön muuttuminen vuoden 2013 alusta. Vuorotteluvapaiden määrä lisääntyi myös vuonna 2014 verrattuna edelliseen vuoteen. Syynä tähän ovat 1.9.2014 muuttuneet vuorotteluvapaasäännökset, jotka muuttivat vuorotteluvapaan saamisen edellytyksiä olennaisesti. Kohtaan Muu vapaa kirjautuvat mm. työajantasaukset, toisen viran hoito ja kuntoutustuki. Lomautukset koskevat koulunkäyntiavustajia ja koulujen keittiöhenkilökuntaa, jotka lomautetaan koulujen loma-aikojen ajaksi. Terveysperusteiset poissaolot Terveysperusteisia poissaoloja ovat omasta sairaudesta johtuvat poissaolot sekä työtapaturmista, työmatkatapaturmista ja ammattitaudeista johtuvat poissaolot. Terveysperusteiset palkalliset ja palkattomat poissaolot lasketaan kalenteripäivinä. Terveysperusteiset poissaolot aiheuttavat kustannuksia sairausloma-ajan palkan ja sijaiskustannusten muodossa sekä luonnollisesti työpanoksen menetyksiä. Terveysperusteiset Kalenteripäivät 1.000 euroa poissaolot Lyhyet poissaolot alle 4 pv 4 29 pv 30 60 pv 61 90 pv 91 180 pv yli 180 pv (palkattomia päiviä) Yhteensä 2 383 6 091 3 029 891 1 518 915 14 827 184 419 177 44 36 8 868 Keskimäärin/henkilötyövuosi Edellä mainituista poissaoloista erikseen työtapaturmat ja työmatkatapaturmat 639 44 Sairauslomapäivät/henkilö vuosina 2006 2014 Vuosi Sairauslomapäivät/henkilö 2006 13,5 2007 14,7 2008 12,3 2009 14,2 2010 12,4 2011 14,7
9 2012 13,7 2013 12,2 2014 13,3 Kunta-alalla keskimääräinen sairauspoissaolopäivä/henkilö on 16,7 (2013). Sairauspoissaolojen syitä on tilastoitu täsmällisemmin kohdassa 14. Työterveyshuolto. Perhevapaat ja tilapäiset hoitovapaat lkm pv pv/ hlö Naiset 182 11813 64,90 Miehet 23 381 16,56 Yhteensä 205 12194 Loppusummassa on huomioitu perhevapaat 11544 päivää sekä tilapäinen hoitovapaa sairaan lapsen hoitamiseksi 650 päivää. 6. Henkilöstön vaihtuvuus Vakinaisessa palvelussuhteessa olevien henkilöstön vuoden aikana kaupungissa alkaneet ja päättyneet palvelussuhteet (irtisanoutuneet, ml. eläkkeelle siirtyneet, irtisanotut, kuolleet) on raportoitu lukumäärinä sekä tulovaihtuvuus- ja lähtövaihtuvuusprosentteina. Vakinaiset Lukumäärä Vaihtuvuus % Alkaneet palvelussuhteet 29-40,81 Päättyneet palvelussuhteet 54 10,20 Vuonna 2014 otettiin toistaiseksi voimassa olevaan palvelussuhteeseen 29 henkilöä, joista 23 naisia ja miehiä 6 henkilöä. Määräaikaisia palvelussuhteita oli 4357 kappaletta, joista naisia 3 277 ja miehiä 1 080. Henkilöstön rekrytointia varten Kalajoella on ollut vuodesta 2012 lähtien käytössä valtakunnallinen Kuntarekry -palvelu. Järjestelmässä ilmoitettiin 70 työpaikkaa vuonna 2014. Hakemuksia tehtiin järjestelmän kautta 846 kpl. Rekrytointeja tehtiin yhteensä 68. Rekrytoinneista lähes 90 % kohdentui sivistyspalveluihin ja perusturvapalveluihin. 7. Eläköityminen Eläköityminen on raportoitu vanhuuseläkkeen ja osa-aikaeläkkeen aloittaneiden lukumäärinä ja näiden keski-ikänä Vanhuuseläkkeelle siirtyneet Yhteensä Keski-ikä 29 63,1
10 Osa-aikaeläkkeen aloittaneet 2 61,4 Toimintavuonna 2014 vanhuuseläkkeelle siirtyi 29 henkilöä ja osa-aikaeläkkeen aloitti 2 henkilöä. Vanhuuseläkkeelle siirtyneiden keski-ikä oli 63,1 vuotta. 65 vuotta täyttäneitä kaupungin palveluksessa oli vuoden 2014 lopussa 3 henkilöä. Eläkepoistumaennuste vuosille 2015 2030 Vuosi Eläkepoistuma henkilöä/vuosi 2015 34 2016 40 2017 34 2018 41 2019 38 2020 39 2021 31 2022 30 2023 34 2024 23 2025 38 2026 26 2027 27 2028 24 2029 26 2030 27 Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneet Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneet yhteensä, joista Osatyökyvyttömyyseläkkeelle siirtyneitä Kuntoutustuelle siirtyneitä Täydelle työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneitä Lukum äärä 18 7 7 4 % koko henkilöstön määrästä 1,6 0,6 0,6 0,4 Keski-ikä 54,8 54,9 54,4 55,4 Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyi yhteensä 18 henkilöä. Eläkemaksut Eläkekustannusten seurannan avulla voidaan ennakoida kustannuksia ja vaikuttaa niihin. Työnantajan KuEL eläkemaksut koostuvat - palkkaperusteisesta maksusta, jota seurataan osana työvoimakustannuksia
11 - eläkemenoperusteisesta maksusta, jota maksetaan niistä maksussa olevista eläkkeistä, jotka ovat karttuneet jäsenyhteisön palveluksessa ennen vuotta 2005 - varhaiseläkemenoperusteista varhe-maksusta, jota maksetaan työntekijän jäädessä ensimmäistä kertaa työkyvyttömyyseläkkeelle, yksilölliselle varhaiseläkkeelle, työttömyyseläkkeelle tai kuntoutustuelle eli alkavat saada määräaikaista työkyvyttömyyseläkettä Erityisesti kahteen jälkimmäiseen voi työnantaja vaikuttaa omilla työssä jaksamisen tukemistoimenpiteillä. Jokainen uusi työkyvyttömyyseläke tai kuntoutustuki maksaa kuntatyönantajalle kymmeniä tuhansia euroja varhe-maksua. Työnantaja seuraa sekä näiden maksujen suuruutta euroissa että prosenttiosuutta palkkakustannuksista. Kuntatyönantajat ovat yhdessä vastuussa kunnallisten eläkkeiden rahoituksesta. Eläkemenoperusteisena ja varhemaksuna kerättävä osuus jaetaan vuosittain kaikkien kuntatyönantajien kesken. Maksut 1.000 euroa %-osuus palkkakustannuksista Varhemaksu 192 0,56 Eläkemenoperusteinen maksu 1 629 - ( ei lasketa) 8. Työvoimakustannukset Työvoimavaltaisella kunta-alalla työvoimakustannukset ja investoinnit henkilöstön hyvinvointiin ja osaamisen kehittämiseen muodostavat merkittävän osan kaupungin taloudesta. Työvoimakustannusten rakenteen ja kehityksen seuranta ovat siten keskeisiä myös henkilöstöraportoinnissa. Työvoimakustannukset kattavat kuntaan palvelussuhteessa olevan henkilöstön. 1.000 euroa 2014 Muutos % ed. vuodesta Työvoimakustannukset yhteensä, josta 1. Palkat yhteensä josta 34 549 1,87 % - vuosiloma-ajan palkat 3 034 5,86 % - terveysperusteisten poissaolojen palkat, brutto 868 4,50 % - perhevapaiden palkat, brutto 270 19,46 % - Muut lakisääteisten/sopimusperäisten poissaolojen palkat 415 6,68 % - Kela korvaukset - Tapaturmakorvaukset 508 38 29,59 % -46,47 % 2. Työnantajan eläke- ja muut sosiaalivakuutusmaksut 9 909-5,79 %
12 3. Muut - rekrytointikustannukset (ei ole erikseen eritelty) - vuokratyövoiman kustannukset (ei ole erikseen eritelty) 4. Henkilöstöinvestoinnit - työterveyshuolto, netto - koulutus ja muu kehittäminen - kuntoutus - muut yhteensä (työpaikkaruokailu, virkistys, työmatkaliput, suojavaatteet jne.) (ei ole erikseen eritelty) 303 84 33-11,9 % -18,44 % - 5,71 % Kirjaussuosituksen muutoksen johdosta (maksuperusteisesta suoriteperusteiseksi) on v. 2013 kirjanpidossa eläkekuluissa KuEL -maksuja 13 kuukauden ajalta. 9. Palkkaus Kunta-alalla on viime vuosina uudistettu palkkausta virka- ja työehtosopimusten ja samapalkkaisuuden edistämistoimien avulla. Tavoitteena on tukea kuntien ja kuntayhtymien toiminnan tuloksellisuutta, motivoida henkilöstöä hyviin työsuorituksiin ja pitää kunta-alan palkat kilpailukykyisinä. Palkka muodostuu tehtäväkohtaisesta palkasta, henkilökohtaisesta lisästä, työkokemustai muista vuosisidonnaisista lisistä, työaikakorvauksista, muista sopimusten mukaisista lisistä, palkkioista ja korvauksista. Virka- ja työehtosopimuksissa on osassa tehtäviä palkkahinnoittelut, joissa on todettu tehtäväkohtaiset vähimmäispalkat. Kunnissa ja kuntayhtymissä harkitaan paikallisesti maksettavan tehtäväkohtaisen palkan suuruus ottaen huomioon tehtävien vaativuus, kunnan palkanmaksuvara sekä alueen työmarkkinatilanne ja yleinen palkkataso. Työaikakorvauksia maksetaan epämukavalta työajalta (ilta, yö, viikonloppu, arkipyhä, varallaolo) sekä lisä- ja ylityöajalta. Sopimusjärjestelmä on kunta-alalla joustava. Valtakunnallisilla virka- ja työehtosopimuksilla sovitaan palkoista ja työajoista. Kunnat ja kuntayhtymät voivat myös tehdä paikallisia sopimuksia. Neuvottelumenettelystä ja neuvotteluosapuolista on sovittu kunta-alan pääsopimuksella. Kunta-alalla on viisi sopimusalaa: Kunnallinen yleinen virka- ja työehtosopimus (KVTES), opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimus (OVTES), teknisen henkilöstön virka- ja työehtosopimus (TS), lääkärien virkaehtosopimus (LS) sekä tuntipalkkaisen henkilöstön työehtosopimus (TTES).
13 Toimintavuonna 2014 maksettiin heinäkuussa 20 yleiskorotus KVTES:iin ja TS:iin kuuluville sekä vastaava palkankorotus OVTES:ssä oleville. Henkilöstö sopimusaloittain 31.12.2014 KVTES OVTES LS TS TTES Yhteensä miehet 114 57 9 31 18 229 naiset 723 132 19 11 1 886 yhteensä 837 189 28 42 19 1115 10. Henkilöstöhallinto ja palkanlaskenta Henkilöstöjaosto Henkilöstöjaosto on pitänyt vuonna 2014 kolme kokousta ja käsitellyt 14 asiaa. Suoritteet ja suorittajat Vuonna 2014 on maksettu palkkoja ja palkkioita 2 100 henkilölle ja 5 747 eri palvelussuhteelle. Kokouspalkkioita on maksettu 237 eri henkilöille. Palkanlaskentaan osallistuvia henkilöitä oli vuoden lopussa 4,4 henkilöä (4 palkkasihteeriä, 0,2 % yleishallinnon toimistosihteeri ja 0,2 % teknisen palvelujen laskentasihteeri). Ohjelmat Käytettävissä olevaan palkkaohjelmaan on tullut versiopäivitys kaksi kertaa vuoden 2014 aikana. Palkanlaskennassa on käytössä liittymiä muista ohjelmista (päivähoito, Titania, Mela, Populus, webraportit sekä keskeytykset, työsopimukset, talousarvion palkkaliiteohjelma ja webpala-ohjelma). Kaupungilla on käytössä sähköinen verkkopalkkalaskelma ja palkkatodistus. Resurssit Virassa olevan henkilöstöjohtajan ollessa perhevapaalla, henkilöstöjohtajan tehtäviä on hoitanut kaupunginsihteeri oman virkansa ohella 3.8.2014 saakka. Yleishallinnon toimistosihteeri on hoitanut palkkasihteerin tehtäviä 20 %:lla työajastaan. Hänen tehtäviinsä kuuluu Kalajoen Lämpö Oy:n ja henkilökohtaisten avustajien palkkojen maksaminen sekä muita palkanlaskentaan liittyviä tehtäviä. 11. Yhteistoiminta Yt toimikunnan kokoonpano vuonna 2014 on ollut seuraava: Myllylä Raili Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Työnantajan edustaja YT-toimikunnan puheenjohtaja
14 Puoskari Jukka Kaupunginjohtaja Työnantajan edustaja Juvonen Otso vs. henkilöstöjohtaja Työnantajan edustaja 3.8.2014 saakka Saari-Somero Mari Henkilöstöjohtaja, Työnantajan edustaja työsuojelupäällikkö 4.8.2014 alkaen Aho Aulis JYTY, pääluottamusmies Henkilöstön edustaja Arvo Jouko JUKO, pääluottamusmies Henkilöstön edustaja Haapasaari Eine SUPER, pääluottamusmies Henkilöstön edustaja Matkaselkä Ari KTN, pääluottamusmies Henkilöstön edustaja Alho Päivi Prittinen Juho JHL, pääluottamusmies JHL, varapääluottamusmies Henkilöstön edustaja Henkilöstön edustaja Törnvall Anneli TEHY, pääluottamusmies Henkilöstön edustaja Permi Jouni Työsuojeluvaltuutettu Koutonen Maire Työsuojeluvaltuutettu Prittinen Juho Työsuojeluvaltuutettu Tavasti Erja Työsuojeluvaltuutettu Verronen Tiina-Mari Työterveyshoitaja (Terveystalo) Fors Riitta Työsuojelupäällikkö 3.8.2014 saakka Yt toimikunta on pitänyt kolme kokousta vuonna 2014. Yt toimikunnan käsittelyssä oli vuoden aikana mm. henkilöstökertomus, tilinpäätös 2013, talousarvio 2015, työterveyshuollon Kela-korvaushakemus 2013 ja vuoden 2015 alusta toteutettu organisaatiomuutos, jossa perusturva- ja sivistyspalvelut yhdistettiin hyvinvointipalveluiksi. Paikallisneuvotteluja on käyty toimintavuonna hälytysrahasta sekä nuorten työntekijöiden palkkauksesta. Näiden lisäksi käytiin yhteensä kuusi yt-neuvottelua, joista yksi koski Kalajoen Sataman yhtiöittämistä ja viisi muuta kouluverkkoratkaisua. Jälkimmäiseen liittyen kuultiin yt-menettelyssä Raution, Pöllän ja Pahkalan koulujen opetushenkilökuntaa ja koulunkäyntiavustajia sekä siivous- ja ruokapalvelun henkilöstöä. 12. Työsuojelu Työsuojelupäällikkönä on toiminut Riitta Fors 3.8.2014 saakka. Tämän jälkeen tehtävää on hoitanut henkilöstöjohtaja Mari Saari-Somero. Työsuojelu on osa yhteistyötoimikuntaa ja yt toimikunta toimii siten myös työsuojelun yhteistoimintaelimenä. Työsuojeluvaltuutettujen keskeisiä tehtäviä on arvioida työympäristöä, tunnistaa häiriöitä ja oireita sekä tehdä esimiehille ehdotuksia niiden poistamiseksi. Heidän tulee olla aloitteellisia vaarojen ennalta ehkäisemiseksi sekä ratkaisujen kehittämiseksi. Toiminnan tulee tapahtua yhteistyössä esimiesten ja työtekijöiden sekä työterveyshuollon kanssa. Vastuu työturvallisuudesta ja työterveydestä sekä päätösvalta toimenpiteistä on työnantajalla. Yhteistyötä työterveyshuollon kanssa onkin tiivistetty vuoden 2014 aikana, jolloin järjestettiin mm. kaksi työsuojelun yhteistyötapaamista Terveystalon tiloissa.
15 Työsuojeluvaltuutetut kokoontuivat vuoden aikana kaksi kertaa yt-toimikunnan ulkopuolella. Työsuojeluvaltuutettujen palaverissa käsiteltiin mm. henkilöstöön liittyviä asioita, jotka koskivat lähinnä työolosuhteita. Työsuojelupäällikkö ja valtuutetut ovat osallistuneet aluehallintoviranomaisen työsuojelutarkastuksiin. Pohjois-Suomen Aluehallintovirasto/ työsuojelun vastuualue on suorittanut tarkastuksia Kalajoen kaupungissa seuraavasti: Kalajoen Satama 6.6.2014 sekä Tyngän aluekoulu ja Raumankarin koulu 15.10.2014. Lisäksi työsuojeluvaltuutetut ovat osallistuneet tarpeellisiksi katsomiinsa koulutuksiin. Ensiaputarviketäydennyksistä vuonna 2014 on vastannut Bäck & Co. Heidän kanssaan vuonna 2012 tehty sopimus on päättynyt vuoden 2014 lopussa. 13. Henkilöstön kehittäminen Kaupungin HR toiminnan tavoitteena on kannustaa henkilöstöä omaehtoisen sekä fyysisen että psyykkisen työkunnon ylläpitämiseen ja kohentamiseen, vahvistaa tiimien jäsenten yhteenkuuluvuuden tunnetta ja myönteisiä yhdessä tekemisen kokemuksia, viestiä positiivista mielikuvaa Kalajoen kaupungista hyvänä työnantajana sekä toteuttaa henkilöstöstrategiaa käytännössä. Henkilöstöedut Kaupungin henkilökunnalla on käytettävänään kuntosali- ja ryhmäliikuntapalvelut GoFit Oy:ssä Hiekkasärkillä ja GymSport Centerissä Himangalla. Lisäksi kaupungin työntekijät voivat käyttää Kylpylä SaniFanin ja Keilahalli SunBowlingin palveluja. Kuntosali-, uinti- ym. liikunta-aktiviteetteja voivat käyttää kaupungin vakinaisessa palvelussuhteessa olevat henkilöt sekä ne henkilöt, jotka ovat vähintään 6 kk kestävässä yhtäjaksoisessa määräaikaisessa palvelussuhteessa vähintään 18 t/vko. Vuosikortin voivat lisäksi hankkia henkilöt, joilla on vakinainen tai vähintään vuoden kestävä palvelussuhde Kalajoen kaupunkiin. Lisäksi etuja voivat käyttää vakinaisessa palvelussuhteessa olevat myös ollessaan vuorottelu-, opinto- ja perhevapaalla tai sairauslomalla. Golf-osakkeiden käyttö v. 2014 Kaupunki omistaa 10 kpl Hiekkasärkät Golf Oy:n osakkeita. Osakkeet on vaihdettu päivälipuiksi vuosittain, päivälippuja kaupungilla on vaihdon jälkeen yhteensä 250 kappaletta. Kaupungin henkilöstöllä on ollut mahdollisuus käyttää kaupungin päivälippuja 1 kerta/viikko. Omavastuu lipuissa oli 2 /kerta. Vuonna 2014 käyttäjiä oli 26 henkilöä. Käyttäjät Käyttömäärä Elinkeinopalvelut 2 11 Hallintopalvelut 1 5 Perusturvapalvelut 8 63
16 Sivistyspalvelut 10 96 Tekniset palvelut 5 19 Golf-lippujen käyttöaste on 78 %. Liikuntakampanjat Vuoden 2014 aikana toteutettiin myös useita liikuntakampanjoita. Kuntokortti oli käytössä keväällä ja syksyllä ja toukokuiseen Pyörällä töihin kampanjaan osallistui kaikkiaan 66 henkilöä. Helmi-maaliskuussa 227 työntekijää osallistui 21 joukkueena Hymisliikuntakampanjaan, jonka tavoitteena on aktivoida koko työyhteisöä sekä valaa innostusta niihin ryhmän jäseniin, jotka muutoin liikkuvat vähemmän. Keskiarvona jokainen Hymikseen osallistunut liikkui 6,9 h/vko voittajajoukkueen tuloksen ollessa peräti 15,9 h/vko/hlö. Hymikseen osallistuneiden kuntien keskinäisessä kisassa Kalajoki sijoittui sijalle viisi. Elokuussa järjestettyyn Nice Run tapahtumaan osallistui 205 Kalajoen kaupungilla työskentelevää naista. Kaupunki osallistui tapahtumaan maksamalla osallistumismaksun. Muut Vuonna 2014 henkilökunnalla on ollut mahdollisuus hakea avustusta työpaikoittain haluamaansa virkistykseen. Avustusta on haettu mm. ulkoilutapahtumiin ja teatterissa käynteihin. Virkistysrahan suuruus on 10 /osallistuja. Henkilöstön pikkujoulu järjestettiin hotelli Sanissa. Ohjelmassa oli Teatteri Eurooppa Neljän revyy ja cocktailtarjoilu. 14. Henkilöstökysely Kalajoen kaupungin henkilöstölle toteutettiin henkilöstökysely 13-21.11.2014. Kysely oli suunnattu kaikille Kalajoen kaupungin työntekijöille, jotka olivat palvelussuhteessa 31.10.2014. Kyselyn toteutti syyskuussa 2014 järjestetyssä kilpailutuksessa valituksi tullut Taitoavain. Kyselyyn vastaaminen tapahtui sähköisesti henkilökohtaisen sähköpostilinkin kautta, minkä lisäksi Taitoavain järjesti vastaustilaisuuksia niihin yksiköihin, joissa työntekijöillä ei ole omaa päätettä tai joissa päätetyöskentely ei kuulu pääasiallisiin työtehtäviin. Esimiehille jaettiin lisäksi ns. julkisia linkkejä, joiden kautta kyselyyn saattoi vastata yhteiseltä päätteeltä. Henkilöstökyselyyn vastasi yhteensä 543 henkilöä eli noin 53 % koko henkilöstöstä. Edelliseen kyselyyn, joka oli toteutettu vuonna 2012, vastasi 460 henkilöä, joten tähän nähden osallistujamäärä lisääntyi merkittävästi. Palveluittain vastaajamäärät olivat seuraavat: Perusturvapalvelut 245 Tekniset palvelut 91 Sivistyspalvelut 143 Kehittämispalvelut 32 Hallintopalvelut 23 Muut (tytäryhtiöt) 7
17 Vastaajista 81 % oli naisia ja 19 % miehiä, mikä vastaa kaupungin henkilökunnan sukupuolijakaumaa. Samoin ikäjakauma vastaa kaupungin ikäjakaumaa: Henkilöstökysely koostui kolmesta osa-alueesta: työhyvinvointi, työyhteisön toimivuus ja johtaminen. Tuloksia näissä osa-alueissa mitattiin perinteisen onnistumisen (x-akseli) lisäksi myös siitä näkökulmasta, kuinka merkitykselliseksi (y-akseli) vastaajat kokivat kunkin väittämän. Kyselyssä käytettävä zef-menetelmä ilmaisee lisäksi kullakin osaalueella saadut vastaukset suhteessa toisiinsa. Kokonaistulokset olivat seuraavat: Työhyvinvointi x: 3,7 y: 3,9 Työyhteisön toimivuus x: 3,9 y: 4,1 Johtaminen x: 3,7 y: 4,0 Työhyvinvointi
18 1. Työni on innostavaa ja tuottaa minulle iloa (X: 3,91 Y: 3,96) 2. Työnkuvani on selkeä (X: 3,95 Y: 3,96) 3. Koen, että työni Kalajoen kaupungin palveluksessa on tärkeää ja merkityksellistä (X: 3,94 Y: 3,98) 4. Työmotivaationi on korkea (X: 3,95 Y: 3,96) 5. Työskentelytilat ovat hyvät ja toimivat (X: 3,35 Y: 3,79) 6. Käytössäni on ajanmukaiset ja tarvittavat välineet työni tekemiseen (X: 3,65 Y: 3,91) 7. Työnantajani tarjoaa mahdollisuuksia osaamiseni kehittämiseen (X: 3,65 Y: 3,85) 8. Haluan kehittää osaamistani (X: 4,26 Y: 4,02) 9. Työssä jaksaminen ei tuota minulle ongelmia (X: 3,58 Y: 3,98) 10. Työni ei aiheuta minulle fyysisiä vaivoja (X: 3,43 Y: 3,88) 11. Työni ei aiheuta minulle henkisiä kuormitustekijöitä (X: 2,96 Y: 3,80) Työyhteisön toimivuus 1. Tulen mielelläni töihin (X: 4,13 Y: 4,13) 2. Työyhteisössämme on myönteinen ilmapiiri (X: 3,94 Y: 4,14) 3. Yhteisesti sovitus pelisäännöt ohjaavat tekemistämme ja yhteistyö toimii (X: 3,67 Y: 4,04) 4. Työkuormitus jakautuu työyhteisössäni oikeudenmukaisesti (X: 3,44 Y: 3,88) 5. Henkilöstöä kohdellaan työyhteisössämme tasa-arvoisesti iästä, sukupuolesta tai muista eroista riippumatta (X: 3,83 Y: 4,10) 6. Työyhteisössämme ei esiinny työntekoon vaikuttavia henkilöiden välisiä ristiriitoja (X: 3,54 Y: 4,00) 7. Työyhteisössämme ei esiinny kiusaamista (X: 4,15 Y: 4,21) 8. Olemme sitoutuneet tekemään työmme laadukkaasti (X: 4,34 Y: 4,28) 9. Olemme sitoutuneet työn jatkuvaan kehittämiseen (X: 4,07 Y: 4,11)
19 Johtaminen 1. Esimieheni puoleen on helppo kääntyä (X: 4,05 Y: 4,20) 2. Esimieheni on oikeudenmukainen (X: 4,02 Y: 4,13) 3. Esimieheni ilmaisee selkeäsi mitä hän minulta odottaa (X: 3,84 Y: 4,08) 4. Esimieheni tiedottaa riittävästi ajankohtaisista asioista (X: 3,75 Y: 4,07) 5. Työyhteisömme palaverikäytönnöt toimivat hyvin (X: 3,57 Y: 3,98) 6. Minulla on mahdollisuus vaikuttaa työyhteisöni toimintatapoihin (X: 3,75 Y: 4,01) 7. Esimieheni antaa riittävästi tunnustusta ja palautetta työsuorituksistani (X: 3,53 Y: 3,97) 8. Esimieheni kannustaa ja rohkaisee minua kehittämään ammattitaitoani ja osaamistani (X: 3,60 Y: 3,93) 9. Uskon työskenteleväni nykyisessä työssäni vielä pitkään (X: 3,69 Y: 3,92) 10. Esimieheni käy kanssani kehityskeskustelun säännöllisesti ja ne ovat hyödyllisiä (X: 3,10 Y: 3,73) 11. Toimenkuvassani ja työtehtävissäni joustetaan tarvittaessa erityitarpeideni mukaan (X: 3,84 Y: 4,04) Kyselyn perusteella voidaan seuraavat tekijät nostaa henkilöstön vahvuuksiksi Työhyvinvointi: Haluan kehittää osaamistani (X: 4,26 Y: 4,02) Työmotivaationi on korkea (X: 3,95 Y: 3,96) Koen, että työni Kalajoen kaupungin palveluksessa on tärkeää ja merkityksellistä (X: 3,94 Y: 3,98) Työyhteisön toimivuus: Olemme sitoutuneet tekemään työmme laadukkaasti (X: 4,34 Y: 4,28) Työyhteisössämme ei esiinny kiusaamista (X: 4,15 Y: 4,21) Tulen mielelläni töihin (X: 4,13 Y: 4,13) Johtaminen: Esimieheni puoleen on helppo kääntyä (X: 4,05 Y: 4,20) Esimieheni on oikeudenmukainen (X: 4,02 Y: 4,13) Esimieheni ilmaisee selkeästi mitä hän minulta odottaa (X: 3,84 Y: 4,08)
20 Seuraavat seikat nousevat puolestaan esille mahdollisina kehittämiskohteina: Työhyvinvointi: Työni ei aiheuta minulle henkisiä kuormitustekijöitä (X: 2,96 Y: 3,80) Työskentelytilat ovat hyvät ja toimivat (X: 3,35 Y: 3,79) Työni ei aiheuta minulle fyysisiä vaivoja (X: 3,43 Y: 3,88) Työyhteisön toimivuus: Työkuormitus jakautuu työyhteisössäni oikeudenmukaisesti (X: 3,44 Y: 3,88) Työyhteisössämme ei esiinny työntekoon vaikuttavia henkilöiden välisiä ristiriitoja (X: 3,54 Y: 4,00) Yhteisesti sovitut pelisäännöt ohjaavat tekemistämme ja yhteistyö toimii (X: 3,67 Y: 4,04) Johtaminen: Esimieheni käy kanssani kehityskeskustelun säännöllisesti ja ne ovat hyödyllisiä (X: 3,10 Y: 3,73) Esimieheni antaa riittävästi tunnustusta ja palautetta työsuorituksistani (X: 3,53 Y: 3,97) Työyhteisömme palaverikäytännöt toimivat hyvin (X: 3,57 Y: 3,98) Yleisiä huomioita henkilöstökyselystä: Kysymysryhmien vastauksista näkyy kautta linjan Kalajoen kaupungin työntekijöiden sitoutuminen laadukkaaseen työn tekemiseen ja Piirun verran parempi tekemisen meininki. Henkilöstö on myös erittäin motivoitunut kehittämään osaamista, minkä varaan on otollista rakentaa kehittämistoimenpiteitä jatkossakin. Työyhteisön toimivuuden kysymysryhmän vastaukset olivat pääsääntöisesti hyvin positiivisia ja niiden keskiarvopisteet olivat korkeammat kuin muissa kysymysryhmissä. Tässä erottuivat ne työyhteisöt, joissa on mahdollisesti työyhteisön keskinäisiä haasteita. Johtamisen kysymysryhmässä korostuivat toistuvasti kehityskeskusteluiden, palautteenannon ja kannustamisen sekä palaverikäytäntöjen kehittämistarpeet. Vastaajat ovat avoimesti kirjoittaneet kokemuksiaan ja palautteitaan vapaisiin kenttiin. Ne avaavat työyhteisöjen tilannetta ja ajatuksia yksikkökohtaisissa yhteenvedoissa. Ikänäkökulmasta tarkasteltuna yli 50-vuotiaiden vastaajien (247) yhteenvedot ovat samanlaiset kuin koko henkilöstöllä. Yli 60-vuotiaiden vastaajien (45) yhteenvedossa korostuvat ymmärrettävästi oman työhyvinvoinnin ja työssä jaksamisen haasteet, henkinen työn kuormitus ja fyysiset tekijät. Työyhteisön toimivuuden ja johtamisen osalta yhteenvedot olivat heidän osaltaan hyvin samansuuntaiset kuin koko henkilöstöllä yhteensä. Alle 30-vuotiaiden vastaajien (33) yhteenvedoissa korostuivat työssä jaksamisen, henkisen kuormituksen ja myös osaamisen kehittämisen mahdollisuuksien haasteet. Samoin työskentelyn jatkumisen ajatukset, palautteen saamisen ja kehityskeskusteluiden toteutumisen haasteet tulivat ilmi nuorten vastauksissa. Työyhteisön toimivuuden osalta alle 30-vuotiaiden vastaukset olivat positiivisia. Esimiesten (64) vastausten yhteenvedoissa näkyivät koko henkilöstöön verraten työssä jaksamisen, palaverien toimivuuden, yhteisten pelisääntöjen ja palautteensaannin haasteet. Yli 50- vuotiaiden esimiesten vastauksissa, joita on reilu puolet esimiehistä, korostui vielä vahvemmin työssä jaksaminen ja henkiset rasitustekijät sekä työn tasapuolinen jakautuminen. Alle 5 vuotta esimiehenä toimineilla näiden lisäksi palautteen ja tuen saamisen tarve korostuivat enemmän. Jatkotoimenpiteet Henkilöstökyselyn tulokset käydään läpi yksikkötasolla vuoden 2015 alkupuoliskolla. Esimiehet valmennetaan käsittelemään kyselystä saadut tiedot yhdessä henkilöstönsä kanssa sekä työstämään eteenpäin yksikkötasolla ilmeneviä kehittämistarpeita. Kyselyn perusteella tullaan myös järjestämään esimiesvalmennusta.