KALAJOEN KAUPUNKI HENKILÖSTÖRAPORTTI

Transkriptio

1 KALAJOEN KAUPUNKI HENKILÖSTÖRAPORTTI 2013

2 Saatteeksi Aiemmin henkilöstökertomuksen nimellä kulkenut julkaisu on muutettu henkilöstöraportiksi. Sen sisältöä on kehitetty Kuntatyönantajien antaman suosituksen pohjalta. KT ja pääsopijajärjestöt ovat tehneet yhteistyönä vuonna 2013 suosituksen henkilöstöraportoinnin kehittämiseen. Suositus korvaa vuodelta 2004 olevan henkilöstöraporttisuosituksen. Henkilöstöraportti on tärkeä suunnittelun ja johtamisen väline. Henkilöstöraportti kertoo tiivistetyssä muodossa olennaisimmat tiedot henkilöstömäärästä, henkilöstörakenteesta ja henkilöstömenoista. Se sisältää lisäksi tietoja henkilöstön tilasta mm. sairauspoissaoloista, työ hyvinvoinnista ja työkyvyn ylläpitoa koskevista toimenpiteistä. Vaikka raportissa kuvataan toteutunutta henkilöstötilannetta, on erityisen tärkeää kiinnittää huomiota myös tulevaisuuteen. Tiedot on koottu henkilöstöhallinnon Pegasos henkilöstötietojärjestelmästä saatujen tietojen pohjalta. Henkilöstövoimavarojen arviointi on osa henkilöstöjohtamista. Henkilöstöraportin tehtävänä on antaa tietoa henkilöstön kehittämisen perustaksi ja päätöksenteon tueksi. Kuntatyönantajan on tunnettava henkilöstönsä rakenne, työpanos, osaaminen, työ hyvinvointi ja kehittämistarpeet voidakseen turvata myös tulevaisuudessa laadukkaat kunnalliset palvelut. Kuntalaiset odottavat kunnilta riittäviä ja laadukkaita palveluja. Kunnan poliittiset päättäjät ottavat vastuuta henkilöstöpoliittisten linjojen määrittelemisessä ja sopeuttamisessa tuotannollisiin suunnitelmiin sekä palvelustrategioihin. Kuntasektorin oma henkilöstö odottaa työ hyvinvointinsa ylläpitämistä ja kehittämistä. Ollakseen kilpailukykyinen työnantaja nykyiselle ja uudelle rekrytoitavalle henkilöstölle kuntien tulee arvioida nykyiset henkilöstövoimavaransa sekä ennakoida tuleva tarpeet. Henkilöstöraportti on tarkoitettu tukemaan strategista henkilöstöjohtamista. Strategisessa henkilöstöjohtamisessa tarvitaan pitkäjänteistä henkilöstösuunnittelua, jonka lähtökohtana ovat kunnan visio ja strategia. Henkilöstö kaupungin strategiassa Toiminta-ajatus Hyvällä työelämän laadulla varmistetaan ammattitaitoisen henkilökunnan viihtyminen ja rekrytointi. Sijoitus työ hyvinvointiin on sijoittamista organisaation tuottavuuteen. Visio Kaupungilla on hyvinvoiva, työhön motivoitunut henkilöstö, joka vastuuntuntoisesti tuottaa strategioihin ja päätöksiin pohjautuvia taloudellisia ja laadukkaita palveluita. Strategia hyvän työnantajakuvan vahvistaminen

3 hyvän asiakaspalvelun kehittäminen hyvien työ käytäntöjen siirtäminen ja työtehtävien dokumentointi johtamisen, esimiestoiminnan ja alaistaitojen kehittäminen osaamisen ja prosessien kehittäminen työ hyvinvoinnin ja työssä jaksamisen tukeminen sisäisen tiedotuksen ja luottamuksen vaaliminen ja lisääminen

4 1. Henkilöstömäärä Henkilöstömäärä kattaa kaupunkiin palvelussuhteessa olevan henkilöstön. Henkilöstön kokonaismäärässä ja rakenteessa tapahtuvien muutosten seurantaa voidaan hyödyntää henkilöstöresurssien kohdentamisessa ja henkilöstösuunnittelussa. Palvelussuhde Miehet Naiset Yhteensä Muutos % ed. vuodesta Vakinaiset Määräaikaiset ,25 7,12 joista työllistettyjä ,14 Yhteensä Yhteensä henkilöstömäärä oli vuoden 2013 lopussa 1137, joista vakinaisia 791 henkilöä ja 346 määräaikaisia. Naisten osuus koko henkilöstöstä on 80,65 %. Sukupuolijakauma ei ole tasoittunut vuosien kuluessa. Kunta-alalla naisten osuus koko henkilöstöstä on 80 % (2012). Kokoaikaisten lukumäärä Osa-aikaisten lukumäärä Osa-aikaeläkeläisten lukumäärä Palkattomalla työ-/virkavapaalla olevien lukumäärä 56 Vakinaiset % Hallintopalvelut Kehittämispalvelut Perusturvapalvelut Sivistyspalvelut Tekniset palvelut Maaseutupalvelut Yhteensä ,6 Muut Määräaikaiset Tukityöllistetyt Yhteensä ,4 Yhteensä ,0 Ruokahuolto on siirtynyt vuoden 2013 alussa hallintopalveluista teknisiin palveluihin.

5 Vakinaisen henkilöstön sukupuolijakautuma Vuosi miehiä % naisia % yhteensä , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,2 791 Vakinaisista henkilöistä naisia on 81,2 % ja miehiä 18,8 %. 2. Henkilötyövuosi Henkilöstömäärän vaihtelu vuoden aikana ja osa-aikatyötä tekevien osuus henkilöstöstä vaikuttavat siihen, että henkilötyövuosi kuvaa paremmin vuoden aikana palvelussuhteessa ollutta työvoimaa kuin henkilöstömäärä tiettynä päivänä Henkilötyövuosi = palkallisten palveluksessa olopäivien lukumäärä kalenteripäivinä/ 365 * (osa-aikaprosentti/100) Henkilötyövuodella tarkoitetaan täyttä työaikaa tekevän henkilön koko vuoden työskentelyä. Osa-aikainen henkilö muutetaan henkilötyövuodeksi osa-aikaprosenttiaan vastaavasti (esim. osa-aikaisuus 50 % koko vuoden työssä = 0,5 henkilötyövuosi). Osa-aikaisuus lasketaan työajasta. Vain osan vuotta palvelussuhteessa olleen työ lasketaan suhteessa koko vuoden työpäiviin (esim. työssä = 92/365 = 0,25 henkilötyövuotta). Edellä mainitulla tavalla lasketut henkilötyövuodet on laskettu yhteen. Henkilötyövuoden määrä on aina enintään yksi, jolloin ylitöitä tai muullakaan tavoin tehtyä normaalin työajan ylittävää työaikaa ei oteta laskennassa huomioon. Henkilötyövuodet 2013 Miehet Naiset Yhteensä Henkilötyövuodet palvelussuhteessa 144,97 672,7 817,67 ei sis. opettajia, kansalaisopiston päätuntiopettajia, kansalaisopiston sivutuntiopettajia eikä eläinlääkäreitä Henkilötyövuodet opettajat 41,53 108,04 149,57

6 ei sis. sivutoimisia tuntiopettajia eikä kansalaisopiston tuntiopettajia Yhteensä 186,50 780,74 967,24 3. Työajan jakautuminen Henkilöstömäärä- ja henkilötyövuositunnuslukujen lisäksi työnantaja ja työyhteisöt tarvitsevat tietoa siitä, miten työntekoon tarkoitettua työaikaa todellisuudessa on käytetty. Palvelutarpeiden edellyttämien henkilöstöresurssien oikean mitoituksen kohdentamisen ja kuormituksen suunnittelu perustuu tietoon työajoista ja poissaoloista. Alla olevassa taulukossa työajan jakauma on laskettu ja raportoitu tunteina ja työpäivinä. Oleellisinta tässä on seurata prosenttiosuuksia teoreettisesta säännöllisestä vuosityöajasta. Taulukossa teoreettista säännöllistä vuosityöaikaa laskettaessa kalenterivuoden päivistä vähennetään lauantait, sunnuntait ja työaikaa lyhentävät arkipyhät, mikä tarkoittaa vastaavaa viiden työpäivän ajattelua esim. jaksotyössä tai toimialueilla, joissa työskennellään ympäri vuorokauden kaikkina viikonpäivinä (24/7). Muun henkilöstön työajanjakauma Työpäivät % teoreettisesta säännöllisestä vuosityöajasta euroa Kalenterivuoden päivät -vähennetään lauantait, sunnuntait, työaikaa lyhentävät arkipyhät = Teoreettinen säännöllinen vuosityöaika (työpäiviä) ,0 Vähennetään työpäivinä: -vuosilomat ja muut lomat -terveysperusteiset poissaolot -perhevapaat -koulutus -muut palkalliset poissaolot -muut palkattomat poissaolot -vapaana annetut työaikakorvaukset ,7 5,1 2,9 0,3 1,0 3,9 0, ,5 746,5 145,6 65,7 149,9 101,7 = tehty vuosityöaika , ,2 summissa ei ole eläinlääkäreitä (ei ole työaikaa) ja opettajia palkkakustannukset eivät sisällä työnantajan maksamia eläkevakuutus- ja muita sosiaaliturvan kuluja Opettajien työajan jakauma

7 Opettajien työajan jakautuma voidaan raportoida vastaavalla tavalla soveltaen kuin muun henkilöstön työajan jakauma. Jakaumaa ei tehdä niistä opettajista, joille maksetaan tuntiperusteinen palkkio (lähinnä sivutoimiset tuntiopettajat). Mahdolliset koulutukseen käytetyt veso -päivät lasketaan koulutukseen. Opetushenkilöstö Työpäivät % teoreettisesta säännöllisestä vuosityöajasta Kalenterivuoden päivät -vähennetään lauantait, sunnuntait, työaikaa lyhentävät arkipyhät - vähennetään koulutyön keskeytysaika (pl. laskennallinen vuosiloma ja veso -päivät) = Teoreettinen säännöllinen vuosityöaika (työpäiviä) , euroa Vähennetään työpäivinä: -rehtoreiden vuosilomat -opettajien laskennallinen vuosiloma-aika -terveysperusteiset poissaolot -perhevapaat -koulutus -muut palkalliset poissaolot -muut palkattomat poissaolot ,3 12,4 2,2 3,2 0,8 0,6 3,1 24,6 626,0 87,1 19,3 30,5 23,5 - = tehty vuosityöaika ,4 811,0 4. Henkilöstön ikärakenne Henkilöstön ikätietoja tarvitaan varautumisessa eläkepoistumaan ja ennakoitaessa tulevaisuuden henkilöstön rekrytoinnin tarvetta. Lisäksi tiedot tukevat myös ikäjohtamista. Ikä vuosina Lukumäärä %- osuus alle ja yli ,93 17,83 26,80 39,57 10,24 0,63 Yhteensä Keski-ikä ,99 100,00 Kaupungin vakinaisen henkilöstön keski-ikä on 47,99 vuotta ja se laski aavistuksen edellisvuodesta. Kunta-alalla työskentelevien keski-ikä on 45,6 vuotta (2012).

8 5. Terveysperusteiset poissaolot Terveysperusteisia poissaoloja ovat omasta sairaudesta johtuvat poissaolot sekä työtapaturmista, työmatkatapaturmista ja ammattitaudeista johtuvat poissaolot. Terveysperusteiset palkalliset ja palkattomat poissaolot lasketaan kalenteripäivinä. Terveysperusteiset poissaolot aiheuttavat kustannuksia ja työpanoksen menetyksiä. Terveysperusteiset poissaolot Kalenteripäivät euroa Lyhyet poissaolot alle 4 pv 4 29 pv pv pv pv yli 180 pv (palkattomia päiviä) Yhteensä Keskimäärin/henkilötyövuosi Edellä mainituista poissaoloista erikseen työtapaturmat ja työmatkatapaturmat Poissaolot kalenteripäivinä vuosina Sairaus Työtapaturma Kuntoutus Perhevapaa Muu vapaa Opintovapaa /oppisopimus Koulutus Lapsen sairaus Vuorotteluvapaa Lomautus Vuosiloma Lomarahavapaa Yhteensä Sairauspoissaolojen määrä on vähentynyt edelleen. Sairauslomapäivät/henkilö vuosina Vuosi Sairauslomapäivät/henkilö , , ,3

9 , , , , ,2 6. Henkilöstön vaihtuvuus Vakinaisessa palvelussuhteessa olevien henkilöstön vuoden aikana kaupungissa alkaneet ja päättyneet palvelussuhteet (irtisanoutuneet, ml. eläkkeelle siirtyneet, irtisanotut, kuolleet) on raportoitu lukumäärinä sekä tulovaihtuvuus- ja lähtövaihtuvuusprosentteina. Vakinaiset Lukumäärä Vaihtuvuus % Alkaneet palvelussuhteet 49 6,18 Päättyneet palvelussuhteet 49 6,18 Alkaneet palvelussuhteet vuonna 2013 Vuonna 2013 otettiin toistaiseksi voimassa olevaan palvelusuhteeseen 49 henkilöä, joista naisia 35 ja miehiä 14 henkilöä. Määräaikaisia palvelussuhteita oli kappaletta, joista naisia ja miehiä Eläköityminen Eläköityminen on raportoitu vanhuuseläkkeen ja osa-aikaeläkkeen aloittaneiden lukumäärinä ja näiden keski-ikänä Yhteensä Keski-ikä Vanhuuseläkkeelle siirtyneet 25 63,2 Osa-aikaeläkkeen aloittaneet 3 60,2 Toimintavuonna 2013 vanhuuseläkkeelle siirtyi 25 henkilöä ja osa-aikaeläkkeen aloitti 3 henkilöä. Vanhuuseläkkeelle siirtyneiden keski-ikä oli 63,2 vuotta. 65 vuotta täyttäneitä kaupungin palveluksessa oli vuoden lopussa 5. Eläkepoistumaennuste vuosille Vuosi Eläkepoistuma henkilöä/vuosi

10 Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneet Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneet yhteensä, joista Osa työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneitä Kuntoutustuelle siirtyneitä Täydelle työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneitä Lukumäärä % koko henkilöstön määrästä 1,4 0,4 0,4 0,6 Keski-ikä 54, ,2 Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyi yhteensä 16 henkilöä. Eläkemaksut Eläkekustannusten seurannan avulla voidaan ennakoida kustannuksia ja vaikuttaa niihin. Työnantajan KuEL eläkemaksut koostuvat palkkaperusteisesta maksusta, jota seurataan osana työvoimakustannuksia eläkemenoperusteisesta maksusta, jota maksetaan niistä maksussa olevista eläkkeistä, jotka ovat karttuneet jäsenyhteisön palveluksessa ennen vuotta 2005 varhaiseläkemenoperusteista varhe-maksusta, jota maksetaan työntekijän jäädessä ensimmäistä kertaa työkyvyttömyyseläkkeelle, yksilölliselle varhaiseläkkeelle, työttömyyseläkkeelle tai kuntoutustuelle eli alkavat saada määräaikaista työkyvyttömyyseläkettä Erityisesti kahteen jälkimmäiseen voi työnantaja vaikuttaa omilla työssä jaksamisen tukemistoimenpiteillä. Jokainen uusi työkyvyttömyyseläke tai kuntoutustuki maksaa kuntatyönantajalle kymmeniä tuhansia euroja varhe-maksua. Työnantajan kannattaa seurata sekä näiden maksujen suuruutta euroissa että prosenttiosuutta palkkakustannuksista. Kuntatyönantajat ovat yhdessä vastuussa kunnallisten eläkkeiden rahoituksesta. Eläkemenoperusteisena ja varhemaksuna kerättävä osuus jaetaan vuosittain kaikkien kuntatyönantajien kesken. Tämä kannattaa huomioida seurattaessa maksujen kehitystä. Maksut euroa %-osuus palkkakustannuksista Varhemaksu 305 0,90 % Eläkemenoperusteinen maksu ( ei lasketa) 8. Työvoimakustannukset

11 Työvoimavaltaisella kunta-alalla työvoimakustannukset ja investoinnit henkilöstön hyvinvointiin ja osaamisen kehittämiseen muodostavat merkittävän osan kaupungin taloudesta. Työvoimakustannusten rakenteen ja kehityksen seuranta ovat siten keskeisiä myös henkilöstöraportoinnissa. Työvoimakustannukset kattavat kuntaan palvelussuhteessa olevan henkilöstön euroa 2013 Muutos % ed. vuodesta Työvoimakustannukset yhteensä, josta 1. Palkat yhteensä josta ,5 % vuosiloma-ajan palkat ,9 % terveysperusteisten poissaolojen palkat, brutto 831-6,5 % perhevapaiden palkat, brutto ,5 % Muut lakisääteisten/sopimusperäisten poissaolojen palkat ,1 % Kela korvaukset Tapaturmakorvaukset ,1 % 24,6 % 2. Työnantajan eläke- ja muut sosiaalivakuutusmaksut 3. Muut rekrytointikustannukset (ei ole erikseen eritelty) vuokratyövoiman kustannukset (ei ole erikseen eritelty) 4. Henkilöstöinvestoinnit työterveyshuolto, netto koulutus ja muu kehittäminen kuntoutus muut yhteensä (työpaikkaruokailu, virkistys, työmatkaliput, suojavaatteet jne.) (ei ole erikseen eritelty) ,5 35,7 10,40 % -11,9 % 10,9 % Kirjaussuosituksen muutoksen johdosta (maksuperusteisesta suoriteperusteiseksi) on v kirjanpidossa eläkekuluissa KuEL -maksuja 13 kuukauden ajalta. 9. Palkkaus Kunta-alalla on viime vuosina uudistettu palkkausta virka- ja työehtosopimusten ja samapalkkaisuuden edistämistoimien avulla. Tavoitteena on tukea kuntien ja kuntayhtymien toiminnan tuloksellisuutta, motivoida henkilöstöä hyviin työsuorituksiin ja pitää kunta-alan palkat kilpailukykyisinä.

12 Palkka muodostuu tehtäväkohtaisesta palkasta, henkilökohtaisesta lisästä, työkokemus- tai muista vuosisidonnaisista lisistä, työaikakorvauksista, muista sopimusten mukaisista lisistä, palkkioista ja korvauksista. Virka- ja työehtosopimuksissa on palkkahinnoittelut, joissa on todettu tehtäväkohtaiset vähimmäispalkat. Kunnissa ja kuntayhtymissä harkitaan paikallisesti maksettavan tehtäväkohtaisen palkan suuruus ottaen huomioon tehtävien vaativuus, kunnan palkanmaksuvara sekä alueen työmarkkinatilanne ja yleinen palkkataso. Työaikakorvauksia maksetaan epämukavalta työajalta (ilta, yö, viikonloppu, arkipyhä, varallaolo) sekä lisä- ja ylityöajalta. Sopimusjärjestelmä on kunta-alalla joustava. Valtakunnallisilla virka- ja työehtosopimuksilla sovitaan palkoista ja työajoista. Kunnat ja kuntayhtymät voivat myös tehdä paikallisia sopimuksia. Neuvottelumenettelystä ja neuvotteluosapuolista on sovittu kunta-alan pääsopimuksella. Kunta-alalla on viisi sopimusalaa: Kunnallinen yleinen virka- ja työehtosopimus (KVTES), opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimus (OVTES), teknisen henkilöstön virka- ja työehtosopimus (TS), lääkärien virkaehtosopimus (LS) sekä tuntipalkkaisen henkilöstön työehtosopimus (TTES). Toimintavuonna 2013 maksettiin helmikuussa yleiskorotus ja järjestelyvaraerä yhteensä 2,06 %. Järjestelyvaraerä käytöstä sovittiin paikallisesti. Henkilöstö sopimusaloittain KVTES OVTES LS TS TTES Yhteensä miehet naiset yhteensä Perhevapaat vuonna 2013 lkm pv pv/ hlö Naiset ,03 Miehet ,38 Yhteensä perhevapaa 8351 pv + lapsen sairaus 503 pv = 8854 pv 10. Henkilöstöhallinto ja palkanlaskenta Henkilöstöjaosto on pitänyt kolme kokousta ja käsitellyt 14 asiaa. Palkanlaskenta Vihannin maaseutuhallinnosta siirtyi 1 henkilö kaupungin palvelukseen alkaen. Kalajoen Lämpö Oy:n palkkojen (5-6 henkilöä) maksu siirtyi tilitoimistolta kaupungille, samoin henkilökohtaisten avustajien palkan maksu (n. 25 henkilöä) siirtyi tilitoimistolta kaupungille. Suoritteet ja suorittajat

13 Vuonna 2013 on maksettu palkkoja ja palkkioita henkilölle ja eri palvelussuhteelle. Kokouspalkkioita on maksettu 185 eri henkilöille. Palkanlaskentaan osallistuvia henkilöitä oli vuoden lopussa 4,4 henkilöä (4 palkkasihteeriä, 0,2 % yleishallinnon toimistosihteeri ja 0,2 % teknisen palvelujen laskentasihteeri). Ohjelmat Käytettävissä olevaan palkkaohjelmaan on tullut versiopäivitys kaksi kertaa vuoden 2013 aikana. Palkanlaskennassa on käytössä liittymiä muista ohjelmista (päivähoito, Titania, Mela, Populus, webraportit sekä keskeytykset, työsopimukset, talousarvion palkkaliiteohjelma ja webpala-ohjelma). Kaupungilla on käytössä sähköinen verkkopalkkalaskelma ja palkkatodistus. Resurssit Virassa olevan henkilöstöjohtajan ollessa pitkällä virkavapaalla henkilöstöjohtajan tehtäviä on hoitanut kaupunginsihteeri oman virkansa ohella. Yleishallinnon toimistosihteeri hoiti palkkasihteerin tehtäviä 20 %:lla työajastaan. Hänen tehtäviinsä kuuluu Kalajoen Lämpö Oy:n ja henkilökohtaisten avustajien palkkojen maksaminen sekä muita palkanlaskentaan liittyviä tehtäviä 11. Yhteistoiminta YT toimikunnan kokoonpano vuonna 2013 on ollut seuraava: Myllylä Raili Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Työnantajan edustaja Puoskari Jukka Kaupunginjohtaja Työnantajan edustaja Juvonen Otso vs. henkilöstöjohtaja Työnantajan edustaja Aho Aulis JYTY, pääluottamusmies Henkilöstön edustaja Arvo Jouko JUKO, pääluottamusmies Henkilöstön edustaja Haapasaari Eine SUPER, pääluottamusmies Henkilöstön edustaja Matkaselkä Ari KTN, pääluottamusmies Henkilöstön edustaja Alho Päivi, 1 7 kk/2013 Prittinen Juho 8 12 kk/2013 JHL, pääluottamusmies JHL, varapääluottamusmies Henkilöstön edustaja Henkilöstön edustaja Törnvall Anneli TEHY, pääluottamusmies Henkilöstön edustaja Permi Jouni Työsuojeluvaltuutettu Pöyhtäri Sanna Työsuojeluvaltuutettu Prittinen Juho Työsuojeluvaltuutettu Tavasti Erja Työsuojeluvaltuutettu Verronen Tiina-Mari Työterveyshoitaja (Terveystalo) Fors Riitta Työsuojelupäällikkö YT toimikunnan puheenjohtajana on toiminut toimintavuonna Raili Myllylä. YT toimikunta on toiminut myös työsuojelun yhteistoimintaelimenä. Nykyisten luottamusmiesten toimikausi päättyi YT toimikunta on pitänyt 2 kokousta vuonna YT toimikunnan käsittelyssä oli vuoden aikana mm. henkilöstökertomus, tilinpäätös 2012, talousarvio 2014, työsuojelun toimintakertomus sekä työterveyshuollon Kela korvaushakemus Paikallisneuvotteluja on käyty 9 kappaletta toimintavuonna.

14 12. Työsuojelu Toimintavuonna 2013 työsuojelupäällikkönä on toiminut Riitta Fors. Työsuojelu on osa yhteistyötoimikuntaa. Työsuojeluvaltuutetut kokoontuivat vuoden aikana kolme kertaa. Työsuojeluvaltuutettujen palaverissa käsiteltiin mm. henkilöstöön liittyviä asioita, mitkä koskivat lähinnä työolosuhteita. Työsuojelun toimintaohjelma on hyväksytty YT toimikunnassa ja kaupunginhallituksessa (KH ). Työsuojelupäällikkö ja valtuutetut ovat osallistuneet aluehallintoviranomaisen työsuojelutarkastuksiin. Pohjois-Suomen Aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualueen on suorittanut tarkastuksia Kalajoen kaupungissa seuraavasti: , , , ja sekä Tarkastukset ovat kohdistuneet varikkoon, siivoustoimeen, Himangan palvelukeskukseen ja Salmenranta Merijärvi sekä Kalajoen terveyskeskukseen. Lisäksi työsuojeluvaltuutetut ovat osallistuneet tarpeellisiksi katsomiinsa koulutuksiin. Työpaikoilla on tehty tarvittavat ensiaputarviketäydennykset. Nykyisten työsuojeluvaltuutettujen toimikausi päättyi Työsuojeluvaltuutettujen keskeisiä tehtäviä on arvioida työympäristöä, tunnistaa häiriöitä ja oireita sekä tehdä esimiehille ehdotuksia niiden poistamiseksi. Heidän tulee olla aloitteellisia vaarojen ennalta ehkäisemiseksi sekä ratkaisujen kehittämiseksi. Toiminnan tulee tapahtua yhteistyössä esimiesten ja työtekijöiden sekä työterveyshuollon kanssa. Vastuu työturvallisuudesta ja työterveydestä sekä päätösvalta toimenpiteistä on työnantajalla. 13. Henkilöstön kehittäminen Johtoryhmän muistiot julkaistaan INTRAssa ja henkilöstöllä on edustaja johtoryhmän kokouksissa. Kaupungin HR toiminnan tavoitteena on kannustaa henkilöstöä omaehtoisen sekä fyysisen että psyykkisen työkunnon ylläpitämiseen ja kohentamiseen, vahvistaa tiimien jäsenten yhteenkuuluvuuden tunnetta ja myönteisiä yhdessä tekemisenkokemuksia, viestiä positiivista mielikuvaa Kalajoen kaupungista hyvänä työnantajana sekä toteuttaa henkilöstöstrategiaa käytännössä. Kuntosali-, uinti- ym. liikunta aktivitteeja voivat käyttää kaupungin vakinaisessa palvelussuhteessa olevat henkilöt sekä ne henkilöt, jotka ovat vähintään 6 kk kestävässä yhtäjaksoisessa määräaikaisessa palvelussuhteessa vähintään18 t/vko. Lisäksi etuja voivat käyttää vakinaisessa palvelussuhteessa olevat myös ollessaan vuorottelu-, opinto- ja perhevapaalla tai sairauslomalla. Kuntosali- ja liikuntapalvelut jatkuivat yrittäjävetoisina alkaen. Toiminnasta vastasi Kuntosali- ja liikuntapalvelut GoFit Oy. Henkilöstö on voinut käydä GymSport Centerissä Himangalla myös jumpissa ja kuntosalilla. Kaupungin työntekijöillä on ollut käyttöoikeus Kylpylä Sanifanin liikuntapalveluihin. Kylpyläuintien ja aamu-uintien kertamaksut ovat säilyneet ennallaan eli kaupungin työntekijöillä on ollut mahdollisuus käyttää SaniFanin aktiviteetteja 2,50 omakustannushinnalla ilman käyttörajoituksia. Uutena Kylpylä SaniFanin liikuntapalveluista tarjottiin kolmen kuukauden vesiliikuntapassi. Lisäksi on ollut mahdollisuus keilailuun SunBowling Oy:n vetämässä keilailuhallissa. Lisäksi kaupunki tuki henkilöstöä Kalajoella järjestetyssä Nice Run 2013 tapahtumassa. Kaupungin henkilöstöstä osallistui tapahtumaan n. 210 naista.

15 Lisäksi henkilökunnalla on ollut mahdollisuus hakea avustusta työpaikoittain haluamaansa virkistykseen. Avustusta on haettu mm. ulkoilutapahtumiin ja teatterissa käynteihin. Virkistysrahan suuruus on 10 /osallistuja. Henkilöstölle järjestettiin pikkujoulu ravintolassa ruokailuineen edellisen vuoden tapaan. Henkilöstön rekrytointia varten Kalajoella on ollut käytössä valtakunnallinen Kuntarekry -palvelu. Kuntarekry on Suomen Kuntaliiton julkaisema sähköinen työkalu, joka kokoaa yhteen kunta-alan avoimet työpaikat. Kuntarekryn avulla on voitu tehostaa henkilöstöhankintaa ja vähentää käsin tehtävää työtä. Järjestelmässä ilmoitettiin 52 työpaikkaa vuonna Hakemuksia tehtiin järjestelmän kautta 615, joista suurin osa kohdistui perusturvapalveluihin 340 hakemusta ja sivistyspalveluihin 187 hakemusta. Rekrytointeja tehtiin yhteensä 49, joista perusturvapalveluissa oli 32 rekrytointia ja sivistyspalveluissa 10. Lähtökohta on, että kaikki työpaikat julkaistaan ja niitä haetaan Kuntarekryn kautta. Hakemuksen voi toki edelleen tehdä myös paperiversiona. Golf-osakkeiden käyttö v Kaupunki omistaa 10 kpl Hiekkasärkät Golf Oy:n osakkeita. Osakkeet on vaihdettu päivälipuiksi vuosittain, päivälippuja kaupungilla on vaihdon jälkeen yhteensä 250 kappaletta. Kaupungin henkilöstöllä on ollut mahdollisuus käyttää kaupungin päivälippuja 1 kerta/viikko. Omavastuu lipuissa oli 2 /kerta. Vuonna 2013 käyttäjiä oli 40 henkilöä. Golf-lippujen käyttöaste on 88 %. 14. Työterveyshuolto Käyttäjät Käyttömäärä Elinkeinopalvelut 2 21 Hallintopalvelut 1 8 Perusturvapalvelut Sivistyspalvelut Tekniset palvelut 6 19 Kaupungin työntekijöiden työterveyshuollosta on vastannut Terveystalo Oy, Kalajoki Kalajoen kaupungin työterveystiimiin kuuluu: vastaava työterveyslääkäri, työterveyshoitajat 2 kpl, edellä mainittujen lisäksi sairausvastaanottoa hoitavia lääkäreitä, työfysioterapeutti, työpsykologi sekä työterveysassistentti. Työterveyshuollon toiminnan pääpaino on ollut ennaltaehkäisevässä työterveyshuollossa ja työkykyä ylläpitävässä toiminnassa. Tavoitteena on ollut työ hyvinvoinnin ylläpitäminen, varhainen reagointi terveysmuutoksiin sekä työkyvyn hallinta ja seuranta. Työterveyshuollon sopimus on päivitetty toimijan kanssa. Samalla on selkiinnytetty käytäntöjä ja rajauksia. Ennaltaehkäisevä työterveyshuolto KL 1: Tavoite Hyvinvoiva henkilöstö ja toimiva työyhteisö Työntekijöiden työkykyä heikentävien tekijöiden ennakointi Edistää ja ylläpitää henkistä ja fyysistä työkykyä ja palauttaa heikentynyt työkyky

16 Terveystarkastusten ja työpaikkakäyntien toteuttaminen työterveyshuollon toimintasuunnitelman mukaan Lähiesimiesten valmiuksien parantaminen Ikääntyneiden, fyysisesti raskaassa työssä olevien työkyvyn tukeminen Toteuma Terveystarkastukset ovat toteutuneet toimintasuunnitelman mukaisesti moni ammatillisen tiimin yhteistyönä (työterveyslääkäri, -hoitaja, -fysioterapeutti ja psykologi). Terveystarkastukset on tehty seuraaviin yksiköihin kohdennetusti: Päivähoitohenkilöstö, kotihoitohenkilöstö, Seniorikeskus Mäntyrinne, hallinto, ympäristöterveydenhuolto ja maatalouslomitus. Sairauspoissaolojen seuranta ja varhainen reagointi. Yhteistyö yksiköiden esimiesten kanssa sairauspoissaolojen vähentämiseksi ja työntekijöiden työkyvyn parantamiseksi. Yhteistyöiltapäivä on järjestetty työterveyshuollossa suurimpien yksiköiden esimiehille. Yhteisneuvottelut työntekijän, esimiehen ja työterveyshuollon kesken työkyky-, työkokeilu- sekä työntekijöiden uudelleensijoitusasioissa ovat tuottaneet hyviä tuloksia. Työpaikkakäynnit, ergonomiaohjaukset sekä tietojen anto, neuvonta ja ohjaus on tehty seuraaviin yksiköihin: Päivähoito, eläinlääkärien työtilat, kotihoito- ja kotisairaanhoito, kotiin annettavien palveluiden toimisto ja Salmenrannan Palvelukeskus. Työlähtöiset ryhmät on ollut siivous- ja päivähoitohenkilöstölle työfysioterapeutti- ja työterveyshoitajavetoisesti. Aslak- kuntoutus lähiesimiehille sekä TYK- kuntoutus on järjestetty päivähoito-, siivous-, ruokapalvelu- ja kotihoitohenkilöstölle. YT -toimikunnan kokouksiin on osallistunut työterveyshoitaja. Työterveyshuollon ohjausryhmän on kokoontunut 3 kertaa. Työterveyshuollon ohjausryhmään ovat kuuluneet kaupunginjohtaja, perusturvajohtaja, terveyspalvelujohtaja, työterveyden palvelupäällikkö, työterveyshoitaja ja vs. henkilöstöjohtaja. Työterveyspainotteinen sairaanhoito KL 2 Tavoite Pitkien sairauspoissaolojen vähentäminen, varhainen tutkiminen ja hoito Vajaakuntoisten tukeminen ja seuranta Kuntoutus ja mahdollisimman varhainen työhön paluu Toteuma Sairaanhoitokäynnit työterveyslääkärin, työterveyshoitajan, työpsykologin ja työfysioterapeutin vastaanotolla. Tarvittaessa on lähetetty jatkohoitoon. Vajaakuntoisten ja työhön paluuta on tuettu. Kuntoutuskurssien seurantatoimenpiteiden toteuttaminen. Sairauspoissaolojen yleisimmät syyt vuonna 2013 Ylisimmät poissaolosyyt vuonna 2013 ovat olleet tuki- ja liikuntaelinoireet ja sairaudet, tapaturmat ja vammat ja mielenterveyden häiriöt.

17 Tuki- ja liikuntaelinsairaudet Tapaturmat ja vammat Mielenterveyden häiriöt Kaikki sairauspoissaolot (Terveystalo Oy:n kautta rekisteröidyt) 4044 pv 1296 pv 1206 pv pv Työterveyshuollon kustannukset Vuosi 2011 Vuosi 2012 Vuosi 2013 Korvausluokka I , , Korvausluokka II , , Korvausluokka , , Kaikki Yhteensä , , Työterveyshuollon havainnot vuonna 2013 Aktiivinen ennaltaehkäisevä ote ja sekä työterveyspalveluiden saatavuus näkyvät lisääntyneinä korvausluokka I kustannuksina. Terveystarkastuksia on vuonna 2013 tehty aikaisempia vuosia enemmän. Lisäksi työkykyongelmiin puuttumista varhaisessa vaiheessa on tehostettu entisestään. Varhaisen puuttumisen ja kuntoutuksen keinoin ennenaikaisia eläköitymisiä on saatu ehkäistyä, jolloin eläkekustannukset vähenevät. Lakisääteisten määräaikaistarkastusten lisäksi terveystarkastusten pääpaino on siirtynyt työyhteisökohtaisiin terveystarkastuksiin ikäryhmätarkastusten sijaan. Näin päästään paremmin pureutumaan työyksiköiden työntekijöiden terveydentilaan ja mahdollisiin ongelmakohtiin työyksiköissä. Työyhteisökohtaisten terveystarkastusten yhteydessä työyksiköihin tehtiin myös työpaikkaselvitykset. Terveystarkastusten ja työpaikkakäyntien myötä havaittiin, että erityisesti fyysisesti raskaassa työssä olevilla ikääntyneillä on työssä jaksamisongelmaa, ja he kokevat työkykynsä heikentyneen. Vaikka Kalajoki-Himanka kuntaliitoksesta on jo vuosia, työyhteisöissä on edelleen havaittavissa organisaatioiden yhteen sulattamista ja yhteisten toimintalinjojen hakemista. Henkisen kuormittumisen merkkejä on havaittavissa monissa työyhteisöissä. Työntekijöiden kertomana työ hyvinvointia erityisesti lisääviä tekijöitä monessa työyksikössä olivat toimiva esimiestyö ja hyvä työilmapiiri. Työpaikan ja työterveyshuollon välinen yhteistyö luo perustan työterveyshuollon toiminnalle ja mahdollistaa samalla työntekijöiden työkyvyn tukemisen. Vuonna 2013 esimiesten ja työterveyshuollon välistä yhteistyötä on pyritty kehittämään monella tapaa, mm. järjestämällä suurimpien yksiköiden lähiesimiehille yhteistyöiltapäivä työterveyshuollon kanssa. Iltapäivän aiheena oli esimiesten tukeminen ja rohkaiseminen varhaisen tuen toimintamallin käytössä. Jatkossa vastaavanlaisia kokoontumisia on tarkoituksena järjestää myös pienempien yksiköiden esimiehille.