KALAJOEN KAUPUNKI HENKILÖSTÖRAPORTTI 2017

Transkriptio

1 KALAJOEN KAUPUNKI HENKILÖSTÖRAPORTTI 2017

2 Kalajoen kaupunki Henkilöstöraportti (20) Saatteeksi Henkilöstöohjaus valmistautui vuoden 2017 alkupuoliskolla intensiivisesti tulevaan aluehallintouudistukseen. Pohjois-Pohjanmaan liitto keräsi runsaan määrän tietoa siirtyvästä henkilöstöstä, palvelussuhteista ja henkilöstöhallintoon liittyvistä käytänteistä. Odotettavissa oli, että vuoden 2018 aikana käytäisiin lukuisa määrä yt-neuvotteluja historiallisen suureen muutokseen liittyen. Kalajoen kaupungin henkilöstön kannalta aluehallintouudistus on merkittävä: sosiaali- ja terveyspalveluiden, ympäristöterveydenhuollon sekä maaseutuhallinnon toimintojen siirtyminen maakunnan vastuulle tarkoittaa Kalajoen kaupungilla kaikkiaan noin 550 henkilön siirtymistä toisen työnantajan palvelukseen. Tämä vastaa noin puolta kaupungin henkilöstöstä. Uudistuksen siirtyminen vuoteen 2020 antoi tarvittavaa lisäaikaa valmistelulle. Muutos on luonnollisesti merkittävä siirtyvälle henkilöstölle mutta se vaikuttaa myös jäljelle jäävään kuntaan. Erityisesti tukipalveluiden on skaalauduttava uudestaan vastaamaan puolet pienemmän organisaation tarpeisiin. Tästä johtuen mm. toimistotyön uudelleen organisointia on ryhdytty valmistelemaan jo vuonna Helmikuussa 2017 voimaan astunut kilpailukykysopimus lisäsi viikkotyöaikaa 30 minuutilla. Samalla leikattiin myös lomarahoja 30 %:lla. Vuonna 2016 voimakkaasti nousseet sairauspoissaolot kääntyivät laskuun samalla kun työterveyshuollon uuden sopimuksen myötä saavutettiin säästöjä työterveyshuollon kustannuksissa. Nämä tekijät vaikuttavat yhdessä siihen, että työvoimakustannukset olivat vuotta 2016 alhaisemmalla tasolla. Kalajoen kaupungin henkilöstön keski-ikä vuonna 2017 oli 47,62 vuotta. Henkilöstömme on edelleen jonkin verran kunta-alan keskiarvoa iäkkäämpää mutta keski-ikä on kuitenkin kääntynyt laskuun. Voimakas eläköityminen ja uudet rekrytoinnit muuttavat tilannetta luonnollisesti. Eläkepoistuma jatkuu vahvana myös tulevien viiden vuoden aikana. Tämä auttaa osaltaan ratkaisemaan aluehallintouudistukseen liittyviä henkilöstön mitoituskysymyksiä. Samaan aikaan on kuitenkin huolehdittava siitä, että organisaation osaaminen säilyy riittävällä tasolla. Viimeisten vuosien aikana myös kunta-alalla on saatu totutella ajatukseen siitä, että mikään ei ole yhtä pysyvää kuin muutos. Uudistamista tapahtuu sekä ympäröivissä rakenteissa että organisaation sisällä. Nämä haastavat henkilöstöä, jonka jaksamisesta on huolehdittava. Esimiesten rooli muutoksissa on merkittävä ja myös he tarvitsevat omassa tehtävässään tukea, jota tarjotaan mm. esimiesvalmennusten kautta.

3 Kalajoen kaupunki Henkilöstöraportti (20) 1. Henkilöstömäärä Henkilöstömäärä kattaa kaupunkiin palvelussuhteessa olevan henkilöstön. Henkilöstön kokonaismäärässä ja rakenteessa tapahtuvien muutosten seurantaa hyödynnetään henkilöstöresurssien kohdentamisessa ja henkilöstösuunnittelussa. Palvelussuhde Miehet Naiset Yhteensä Muutos % ed. vuodesta Vakinaiset Määräaikaiset joista työllistettyjä Yhteensä ,42-4, ,00 Yhteensä henkilöstömäärä oli vuoden 2017 lopussa 1023, joista vakinaisia 762 henkilöä ja 261 määräaikaisia. Henkilöstön kokonaismäärä on pienentynyt edelliseen vuoteen verrattuna 23 henkilöllä. Vakinaisten määrä on pysynyt samalla tasolla, määräaikaisten määrä väheni 13 henkilöllä. Kokoaikaisten lukumäärä Osa-aikaisten lukumäärä Osa-aikaeläkeläisten lukumäärä Palkattomalla työ-/virkavapaalla olevien lukumäärä 67 Vakinaisen henkilöstön sukupuolijakautuma Vuosi miehiä % naisia % yhteensä , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,4 762 Naisten osuus koko henkilöstöstä on 82,4 %. Kunta-alalla neljä viidesosaa henkilöstöstä on naisia. Kalajoen kaupungin henkilöstön sukupuolijakauma vastaa siten kunta-alan sukupuolijakaumaa.

4 Kalajoen kaupunki Henkilöstöraportti (20) Määräaikaisuuden pääasiallisimmat perusteet Sijaisuus muodostaa perusteena noin 40 % kaikista määräaikaisuuksista. Toiminnan uudelleen organisointi on ollut perusteena mm. opetuspalveluiden organisaatiomuutoksen sekä siihen liittyvien tehtävien yhteydessä. Nämä määräaikaisuudet on sidottu yhtenäiskoulun toiminnan aloittamiseen. Lisäksi kyseistä perustetta käytetään uuden, vielä vakiintumattoman toiminnan alkaessa. Ulkoisista tekijöistä johtuva väliaikainen työvoiman tarve on usein käytetty määräaikaisuuden peruste mm. maatalouslomituksessa ja varhaiskasvatuksessa. Kansalaisopiston opettajista useat ovat sivuvirassa. Määrätyllä työkokonaisuudella tarkoitetaan määräaikaisuuden perusteena tiettyä, rajattua tehtävää, jolla on selvä alku ja loppu. Määräaikaisuuden perusteeseen on kiinnitetty erityistä huomiota viime vuosina. Jokaiselle määräaikaiselle palvelussuhteelle tulee olla olemassa kunnallisen viranhaltijalain tai työsopimuslain ja vakiintuneen oikeuskäytännön mukainen perusteltu syy. Perustellun syyn on oltava todellinen ja tarvittaessa toteen näytettävissä. Määräaikaisuuden peruste 2017 kpl Sivuvirat 40 Määräaikaiset Epäpätevyys 1 Kausiluonteinen työ 6 Muu perusteltu syy 9 Määrätty työ tai työkokonaisuus 16 Palkkatuki Sijaisuus 101 Toiminnan uudelleen organisointi 39 Työntekijän aloite 2 Ulkoisista tekij. johtuva väliaik. työvoiman tarve 34 Ulkopuolinen rahoitus 12 Harjoittelu 1 Yhteensä 261 Henkilöstö palvelualoittain Vuoden 2015 alussa tapahtuneen perusturva- ja sivistyspalveluiden yhdistymisen myötä lähes 70 % kaikista Kalajoen kaupungin vakinaisista työntekijöistä työskentelee hyvinvointipalveluissa. Määräaikaisuuksista merkittävä osa kohdistuu myös hyvinvointipalveluihin. Ruokahuolto on siirtynyt vuoden 2013 alussa hallintopalveluista teknisiin palveluihin. Tukityöllistetyt työpaikat ovat vähentyneet olennaisesti viimeisen kolmen vuoden aikana. Syynä on työllistämistuen painopisteen siirtäminen julkisista organisaatioista vahvemmin yksityisten ja kolmannen sektorin toimijoiden suuntaan.

5 Kalajoen kaupunki Henkilöstöraportti (20) Vakinaiset Hallintopalvelut Elinkeinopalvelut Hyvinvointipalvelut Perusturvapalvelut Sivistyspalvelut Tekniset palvelut Maaseutupalvelut Yhteensä Muut Määräaikaiset Tukityöllistetyt Yhteensä Yhteensä Henkilötyövuosi Henkilöstömäärän vaihtelu vuoden aikana sekä osa-aikatyötä tekevien osuus henkilöstöstä vaikuttavat siihen, että henkilötyövuosi kuvaa paremmin vuoden aikana palvelussuhteessa ollutta työvoimaa kuin henkilöstömäärä tiettynä päivänä eli Henkilötyövuosi = palkallisten palveluksessa olopäivien lukumäärä kalenteripäivinä/ 365 * (osa-aikaprosentti/100) Henkilötyövuodella tarkoitetaan täyttä työaikaa tekevän henkilön työskentelyä koko kalenterivuoden aikana. Osa-aikainen henkilö muutetaan henkilötyövuodeksi osa-aikaprosenttiaan vastaavasti (esim. osa-aikaisuus 50 % koko vuoden työssä = 0,5 henkilötyövuosi). Osa- aikaisuus lasketaan työajasta. Vain osan vuotta palvelussuhteessa olleen työ lasketaan suhteessa koko vuoden työpäiviin (esim. työssä = 92/365 = 0,25 henkilötyövuotta). Edellä mainitulla tavalla lasketut henkilötyövuodet on laskettu yhteen. Henkilötyövuoden määrä on aina enintään yksi, jolloin ylitöitä tai muullakaan tavoin tehtyä normaalin työajan ylittävää työaikaa ei oteta laskennassa huomioon. Henkilötyövuodet 2017 Miehet Naiset Yhteensä Henkilötyövuodet palvelussuhteessa - ei sis. opettajia, kansalaisopiston päätoimisia tai sivutoimisia tuntiopettajia eikä eläinlääkäreitä 132,77 636,12 768,89

6 Kalajoen kaupunki Henkilöstöraportti (20) Henkilötyövuodet opettajat 40,08 105,85 145,93 - ei sis. sivutoimisia tuntiopettajia eikä kansalaisopiston tuntiopettajia Yhteensä 172,85 741,97 914,82 3. Työajan jakautuminen Työajan jakautuminen ilmentää sitä, kuinka työntekoon tarkoitettua työaikaa tosiasiallisesti käytetään. Alla olevassa taulukossa työajan jakauma on laskettu ja raportoitu tunteina ja työpäivinä. Oleellisinta on seurata prosenttiosuuksia teoreettisesta säännöllisestä vuosityöajasta. Taulukossa teoreettista säännöllistä vuosityöaikaa laskettaessa kalenterivuoden päivistä vähennetään lauantait, sunnuntait ja työaikaa lyhentävät arkipyhät, mikä tarkoittaa vastaavaa viiden työpäivän ajattelua esim. jaksotyössä tai toimialueilla, joissa työskennellään ympäri vuorokauden kaikkina viikonpäivinä (24/7). Muiden kuin opettajien työajan jakauma Työpäivät % teoreettisesta säännöllisestä vuosityöajasta Kalenterivuoden päivät vähennetään lauantait, sunnuntait, työaikaa lyhentävät arkipyhät Teoreettinen säännöllinen vuosityöaika (työpäiviä) Vähennetään työpäivinä: vuosilomat ja muut lomat ,2 2767,0 terveysperusteiset poissaolot ,8 785,5 perhevapaat ,8 77,6 koulutus 825 0,5 70,1 muut palkalliset poissaolot 779 0,5 51,9 muut palkattomat poissaolot ,9 vapaana annetut työaikakorvaukset ,6 94,7 Tehty vuosityöaika , ,7

7 Kalajoen kaupunki Henkilöstöraportti (20) Summissa ei ole eläinlääkäreitä (ei ole työaikaa) ja opettajia. Palkkakustannukset eivät sisällä työnantajan maksamia eläkevakuutus- ja muita sosiaaliturvan kuluja Vuosilomien määrä on yhteydessä henkilöstön keski-ikään ja ennen kaikkea palvelussuhteiden kestoon: mitä pidempi palvelussuhde, sitä suurempi lomaoikeus. Vuosityöajasta vähennettävät työpäivät ovat pääosin samalla tasolla kuin vuonna Terveysperusteisten poissaolojen määrä on kuitenkin vähentynyt noin 800 työpäivällä edelliseen vuoteen nähden. Myös muut palkattomat poissaolot, joihin kuuluvat mm. kuntoutustuella olevat työntekijät, ovat vähentyneet noin 900 työpäivällä. Opettajien työajan jakauma Opettajien työajan jakautuma voidaan raportoida vastaavalla tavalla soveltaen kuin muun henkilöstön työajan jakauma. Jakaumaa ei tehdä niistä opettajista, joille maksetaan tuntiperusteinen palkkio (lähinnä sivutoimiset tuntiopettajat). Mahdolliset koulutukseen käytetyt veso-päivät lasketaan koulutukseen. Työpäivät % teoreettisesta säännöllisestä vuosityöajasta Kalenterivuoden päivät vähennetään lauantait sunnuntait, työaikaa lyhentävät arkipyhät vähennetään koulutyön keskeytysaika (pl. laskennallinen vuosiloma ja veso-päivät) Teoreettinen säännöllinen vuosityöaika (työpäiviä) Vähennetään työpäivinä: rehtoreiden vuosilomat 88 0,3 22,5 opettajien laskennallinen vuosiloma-aika ,4 534,7 terveysperusteiset poissaolot 890 2,9 125,9 perhevapaat 740 2,4 29,3 koulutus 343 1,1 40,5 muut palkalliset poissaolot 142 0,5 12,0 muut palkattomat poissaolot ,3 Tehty vuosityöaika ,1 764,9

8 Kalajoen kaupunki Henkilöstöraportti (20) 4. Henkilöstön ikärakenne Henkilöstön ikätietoja tarvitaan varautumisessa eläkepoistumaan ja ennakoitaessa tulevaisuuden henkilöstön rekrytoinnin tarvetta. Tiedot tukevat myös ikäjohtamista. Ikä vuosina Lukumäärä %-osuus alle ja yli ,04 18,9 25,98 36,22 12,47 0,39 Yhteensä ,00 Kaupungin vakinaisen henkilöstön keski-ikä on 47,62 vuotta. Henkilöstön keski-ikä on laskenut hiukan edellisestä vuodesta (47,93). Tätä ennen henkilöstön keski-ikä on noussut useita vuosia peräkkäin. Muutos on suoraan yhteydessä voimakkaaseen eläköitymiseen sekä rekrytoinnin kautta tapahtuneeseen henkilöstön vaihtumiseen. Kunta-alalla työskentelevien keski-ikä on 45,8 vuotta (2016). 5. Poissaolot Poissaolot kalenteripäivinä vuosina Sairaus Tapaturmat Kuntoutus Perhevapaa Muu vapaa Opintovapaa/ oppisopimus Koulutus Lapsen sairaus Vuorotteluvapaa Lomautus Vuosiloma Lomarahavapaa Yhteensä Vuosilomien jälkeen poissaoloperusteista suurimman joukon muodostavat sairauspoissaolot ja per-

9 Kalajoen kaupunki Henkilöstöraportti (20) hevapaat. Sairauspoissaolojen määrä on kääntynyt laskuun edellisen vuoden jälkeen, mistä tarkemmin kohdassa 14, Työterveyshuolto. Opintovapaata on edelleen käytetty runsaasti. Joitakin tehtäviä hoidetaan myös oppisopimusperusteisesti, mikä on perusteltu tapa kasvattaa organisaation osaamispääomaa. Vuorotteluvapaasäännöksiin tulleet muutokset ovat vaikuttaneet siihen, että vapaiden määrä on enää neljännes aktiivisimmista vuosista. Lomarahojen leikkauksen jälkeen myös lomarahavapaiden määrä on vastaavasti vähentynyt. Kohtaan Muu vapaa kirjautuvat mm. työajantasaukset, toisen viran hoito ja kuntoutustuki. Kaikkiaan eri tyyppisten poissaolojen määrä väheni yli 1000 päivällä edelliseen vuoteen verrattuna. Lomautukset koskevat pääasiassa koulunkäynninohjaajia ja koulujen keittiöhenkilökuntaa, joita on lomautettu koulujen loma-aikojen ajaksi. Vuonna 2015 käyttöön otetun mallin myötä koulunkäynninohjaajia on työllistetty koulujen loma-aikoina muihin Kalajoen kaupungin tehtäviin, joita heillä on edellytyksiä hoitaa ammattitaitonsa ja kokemuksensa perusteella. Näitä tehtäviä tarjottiin vuonna 2017 koulujen talvi-, kesä- ja syyslomilla varhaiskasvatuksessa, sosiaalipalveluissa, asumispalveluissa ja vapaa-aikapalveluissa. Lomautuksille ei siten ole ollut perusteita. Samalla tavoin lomautukset on voitu välttää myös ruokapalveluissa keskuskeittiön toiminnan aloittamisen myötä. Terveysperusteiset poissaolot Terveysperusteisiin poissaoloihin kuuluvat omasta sairaudesta johtuvat poissaolot sekä työ- tapaturmista, työmatkatapaturmista ja ammattitaudeista johtuvat poissaolot. Terveysperusteiset palkalliset ja palkattomat poissaolot lasketaan kalenteripäivinä. Terveysperusteiset poissaolot aiheuttavat kustannuksia sairausloma-ajan palkan ja sijais- kustannusten muodossa sekä luonnollisesti työpanoksen menetyksenä. Vuodesta 2015 lähtien ns. omailmoituspoissaoloille (1-3 pv) on saatu selkeämpi seurantamalli. Myös nämä poissaolot tulevat nyt työterveyshuollon tietoon, jolloin niitä voidaan seurata entistä paremmin ja myös tällaisiin, mahdollisesti toistuviin poissaoloihin pystytään reagoimaan varhaisessa vaiheessa. Terveysperusteiset poissaolot Kalenteripäivät euroa Lyhyet poissaolot alle 4 pv pv pv pv pv yli 180 pv Yhteensä Edellä mainituista poissaoloista erikseen - tapaturmat ja työmatkatapaturmat Sairauslomapäivien kokonaismäärä laski 820 päivällä vuodesta Lyhyet poissaolot, jotka johtuvat tyypil-

10 Kalajoen kaupunki Henkilöstöraportti (20) lisesti kausiflunssan tyyppisistä ohimenevistä sairauksista, olivat edellisen vuoden tasolla. Merkittävimmät muutokset olivat yli päivää kestävissä poissaoloissa. Pitkät, yli 180 päivää kestävät poissaolot nelinkertaistuivat. Vuonna 2017 yli 30 päivän sairauspoissaoloja oli yhteensä 89 henkilöllä. Yhteensä tämä henkilömäärä oli poissa 9640 sairauspäivää eli 63,4 % kaikista sairauspoissaolopäivistä. Sairauspoissaolojen hallinnan kannalta onkin tärkeää panostaa pitkien poissaolojen ehkäisyyn ja tässä asiassa on tehty määrätietoista yhteistyötä työterveyshuollon kanssa. Pitkien sairauspoissaolojen joukossa on kuitenkin kyse myös esim. vakavista kasvainsairauksista, joihin ei voida vaikuttaa. Vuosi Sairauslomapäivät/henkilö , , , , , , , , , ,8 Kunta-alalla keskimääräinen sairauspoissaolopäivä/henkilö on 16,7 (2016). Yllä laskettu sairauspoissaolopäivien tilastointi perustuu palkkatoimiston saamiin tietoihin, joka käsittää koko kaupungin henkilöstön, palvelussuhteen pituudesta riippumatta. Sairauspoissaolojen syitä on tilastoitu täsmällisemmin kohdassa 14. Työterveyshuolto. Perhevapaat ja tilapäiset hoitovapaat lkm pv pv/ hlö Naiset ,7 Miehet ,6 Yhteensä Loppusummassa on huomioitu perhevapaat 8413 päivää sekä tilapäinen hoitovapaa sairaan lapsen hoitamiseksi 571 päivää. 6. Henkilöstön vaihtuvuus Vakinaisessa palvelussuhteessa olevan henkilöstön vuoden aikana alkaneet ja päättyneet palvelussuhteet (irtisanoutuneet, ml. eläkkeelle siirtyneet, irtisanotut, kuolleet) on raportoitu lukumäärinä sekä tulovaihtuvuus- ja lähtövaihtuvuusprosentteina.

11 Kalajoen kaupunki Henkilöstöraportti (20) Vakinaiset Lukumäärä Vaihtuvuus % Alkaneet palvelussuhteet 65 8,41 Päättyneet palvelussuhteet 82 10,61 Vuonna 2017 otettiin toistaiseksi voimassa olevaan palvelussuhteeseen 65 henkilöä, joista 58 naisia ja 7 miehiä. Määräaikaisia palvelussuhteita oli 5099 kappaletta, joista naisille 4046 ja miehille Alkaneiden vakinaisten palvelussuhteiden määrä vuonna 2017 oli edellisvuoden tasolla. Päättyneitä palvelussuhteita oli vuonna 2017 sen sijaan 27 enemmän kuin vuonna Vaihtuvuutta selittää keskeisesti voimakas eläköityminen. Henkilöstön rekrytoinnissa käytetään valtakunnallista Kuntarekry-palvelua. Järjestelmässä tehtiin vuonna 2017 yhteensä 113 rekrytointia, joiden kautta haettiin 142 työpaikkaa. Näistä 81 oli työsuhteita ja 61 virkasuhteita. Hakemuksia tehtiin järjestelmän kautta 1304 kpl. Rekrytoinneista merkittävä osa kohdentui hyvinvointipalveluihin. 7. Eläköityminen Eläköityminen on raportoitu vanhuuseläkkeen ja osa-aikaeläkkeen aloittaneiden lukumäärinä sekä päätöksen saaneiden henkilöiden keski-ikänä. Yhteensä Keski-ikä Vanhuuseläkkeelle siirtyneet 33 63,3 Osa-aikaeläkkeen aloittaneet 2 62,3 Toimintavuonna 2017 vanhuuseläkkeelle siirtyi 33 henkilöä ja osa-aikaeläkkeen aloitti 2 henkilöä. Osaaikaeläkkeen hakeminen päättyi ja viimeiset myönnetyt osa-aikaeläkkeet ovat alkaneet Osa-aikaeläkkeen korvaa osittainen vanhuuseläke, joka tuli käyttöön alkaen. Vuoden aikana työnantajan tietoon tuli kolme henkilöä, jotka ovat hakeneet itselleen osittaista vanhuuseläkettä. Eläkepoistumaennuste vuosille Vuosi Eläkepoistuma henkilöä/vuosi

12 Kalajoen kaupunki Henkilöstöraportti (20) Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneet Lkm % koko henkilöstöstä Keski-ikä Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneet yhteensä, joista 21 2,1 56,5 Osatyökyvyttömyyseläkkeelle siirtyneitä ,5 Kuntoutustuelle siirtyneitä 7 0,7 52,3 Täydelle työkyvyttömyyseläk- keelle siirtyneitä 4 0,4 61,2 Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden määrä on kasvanut viimeisen kahden vuoden aikana. Vuonna 2015 yhteismäärä oli seitsemän henkilöä. Täydelle työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden ikä lähentelee lakisääteistä eläkeikää, mutta muutoin keski-ikä on suhteellisen alhainen. Eläkemaksut Eläkekustannusten seurannan avulla voidaan ennakoida kustannuksia ja vaikuttaa niihin. Työnantajan KuEL-eläkemaksut koostuvat - palkkaperusteisesta maksusta, jota seurataan osana työvoimakustannuksia - eläkemenoperusteisesta maksusta, jota maksetaan niistä maksussa olevista eläkkeistä, jotka ovat karttuneet jäsenyhteisön palveluksessa ennen vuotta varhaiseläkemenoperusteista varhe-maksusta, jota maksetaan työntekijän jäädessä ensimmäistä kertaa työkyvyttömyyseläkkeelle, yksilölliselle varhaiseläkkeelle, työttö- myyseläkkeelle tai kuntoutustuelle eli alkavat saada määräaikaista työkyvyttömyyseläkettä Työnantaja voi vaikuttaa erityisesti kahteen jälkimmäiseen omilla toimenpiteillä. Työkyvyttömyyseläkkeestä ja kuntoutustuesta aiheutuvat varhemaksut ovat merkittäviä. Työnantaja seuraa sekä näiden maksujen suuruutta euroissa että prosenttiosuutta palkkakustannuksista. Kuntatyönantajat ovat yhdessä vastuussa kunnallisten eläkkeiden rahoituksesta. Eläkemenoperusteisena ja varhemaksuna kerättävä osuus jaetaan vuosittain kaikkien kuntatyönantajien kesken.

13 Kalajoen kaupunki Henkilöstöraportti (20) Maksut euroa %-osuus palkkakustannuksista Varhemaksu 276 0,80 Eläkemenoperusteinen maksu ( ei lasketa) Varhe-maksu laski edellisestä vuodesta, jolloin se oli yhteensä Eläkemenoperusteinen maksu oli puolestaan vuonna Työvoimakustannukset Työvoimavaltaisella kunta-alalla työvoimakustannukset sekä investoinnit henkilöstön hyvinvointiin ja osaamisen kehittämiseen muodostavat merkittävän osan kaupungin taloudesta. Työvoimakustannusten rakenteen ja kehityksen seuranta ovat siten keskeisiä myös henkilöstöraportoinnissa. Työvoimakustannukset kattavat kuntaan palvelussuhteessa olevan henkilöstön. Muutos % ed euroa vuodesta Työvoimakustannukset vuonna 2017 yhteensä, josta 1. Palkat yhteensä, josta ,55 vuosiloma-ajan palkat ,05 terveysperusteisten poissaolojen palkat, brutto 926-9,83 perhevapaiden palkat, brutto ,81 muut lakisäästeisten/sopimusperusteisten poissaolojen palkat ,52 Kela-korvaukset 453-9,27 tapaturmakorvaukset 39-25,64 2. Työnantajan eläke- ja muut sosiaalivakuutusmaksut ,5 3. Muut rekrytointikustannukset (ei erikseen eritelty) vuokratyövoiman kustannukset (ei erikseen eritelty) 4. Henkilöstöinvestoinnit työterveyshuolto, netto ,1 koulutus ja muu kehittäminen kuntoutus 11-81,82 muut yhteensä (työpaikkaruokailu, virkistys, työmatkaliput, suojavaatteet jne.) Ei eritelty erikseen

14 Kalajoen kaupunki Henkilöstöraportti (20) Palkkakustannukset laskivat noin 1,17 M vuodesta Kilpailukykysopimuksen myötä tehty lomarahaleikkaus ja työnantajamaksujen lasku muodostavat suurimman osan erotuksesta. Henkilöstömäärä väheni jonkin verran, millä on myös vaikutusta palkkakustannuksiin. Sairauspoissaolojen vähetessä myös terveysperusteisten poissaolojen palkkakustannukset, Kelakorvaukset ja tapaturmakorvaukset vähenivät edelliseen vuoteen nähden. Työterveyshuollon sopimus kilpailutettiin vuonna 2016 ja uusi sopimus astui voimaan vuoden 2017 alusta. Sopimuksen ja vähentyneiden sairauspoissaolojen yhteisvaikutuksena työterveyshuollon kustannukset laskivat yhteensä noin vuoteen 2016 verrattuna. 9. Palkkaus Palkka muodostuu tehtäväkohtaisesta palkasta, henkilökohtaisesta lisästä, työkokemus- tai muista vuosisidonnaisista lisistä, työaikakorvauksista, muista sopimusten mukaisista lisistä, palkkioista ja korvauksista. Virka- ja työehtosopimuksissa on osassa tehtäviä palkkahinnoittelut, joissa on todettu tehtäväkohtaiset vähimmäispalkat. Kunnissa harkitaan paikallisesti maksettavan tehtäväkohtaisen palkan suuruus ottaen huomioon tehtävien vaativuus, kunnan palkanmaksuvara sekä alueen työmarkkinatilanne ja yleinen palkkataso. Työaikakorvauksia maksetaan epämukavalta työajalta (ilta, yö, viikonloppu, arkipyhä, varallaolo) sekä lisä- ja ylityöajalta. Sopimusjärjestelmä on kunta-alalla joustava. Valtakunnallisilla virka- ja työehtosopimuksilla sovitaan palkoista ja työajoista. Kunnat ja kuntayhtymät voivat myös tehdä paikallisia sopimuksia. Neuvottelumenettelystä ja neuvotteluosapuolista on sovittu kunta-alan pääsopimuksella. Kunta-alalla on viisi sopimusalaa: Kunnallinen yleinen virka- ja työehtosopimus (KVTES), opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimus (OVTES), teknisen henkilöstön virka- ja työeh- tosopimus (TS), lääkärien virkaehtosopimus (LS) sekä tuntipalkkaisen henkilöstön työehtosopimus (TTES). Vuonna 2017 ei maksettu lainkaan yleiskorotuksia tai järjestelyeriä. LS-sopimuksessa jaettiin henkilökohtaista lisää. Kilpailukykysopimuksen myötä voimaan astuneissa virka- ja työehtosopimuksissa lisättiin työaikaa 30 min/viikko. LS-sopimuksessa työajan lisäys oli 1 h 15 min/viikko terveyskeskuslääkäreiden ja -hammaslääkäreiden osalta. Samalla lomarahaa leikattiin 30 % ajalle Konserniyhtiöissä otettiin käyttöön AvainTES, jonka piirissä on kaikkiaan seitsemän työntekijää.

15 Kalajoen kaupunki Henkilöstöraportti (20) Henkilöstö sopimusaloittain KVTES OVTES LS TS TTES Yhteensä miehet naiset yhteensä Henkilöstöhallinto ja palkanlaskenta Henkilöstöjaosto Henkilöstöjaosto kokoontui vuonna 2017 yhteensä viisi kertaa ja käsitteli 31 asiaa. Henkilöstöjaoston kokoonpano vuonna 2017 on ollut seuraava: Myllylä Raili puheenjohtaja Niemelä Kullervo varapuheenjohtaja Kinare Eero jäsen Rahja Mikko jäsen Saari Hanna jäsen Rahkola Mauno puheenjohtaja Rahja Jukka varapuheenjohtaja Halmeenpää Hanna jäsen Niemelä Mari jäsen Saari Hanna jäsen Puoskari Jukka kaupunginjohtaja Saari-Somero Mari henkilöstöjohtaja, esittelijä Suoritteet ja suorittajat Vuonna 2017 on maksettu palkkoja ja palkkioita 1977 henkilölle ja 6625 eri palvelussuhteelle. Henkilöstöohjaus vastasi kaupungin henkilöstön palkanlaskennan lisäksi myös kaupunkikonsernin palkanlaskennasta Kalajoen Lämpö Oy:n ja KOY Kalajoen Vuokra-asuntojen osalta. Henkilöstöohjaus on myös vastannut vuoden 2017 ajan Merijärven kunnan palkanlaskennasta. Merijärven kunnan palkkoja ja palkkioita maksettiin vuoden aikana 78 henkilölle ja 126 eri palvelussuhteelle. Kokouspalkkioita on maksettu Kalajoen kaupungilla 201 eri henkilöille ja Merijärven kunnassa 71 eri henkilölle.

16 Kalajoen kaupunki Henkilöstöraportti (20) Resurssit Palkanlaskentaan osallistuvia henkilöitä oli vuoden lopussa 4,4 henkilöä (4,2 palkkasihteeriä ja 0,2 % teknisen palvelujen laskentasihteeri). Ohjelmat Käytettävissä olevaan palkkaohjelmaan on tehty versiopäivitys kaksi kertaa vuoden 2017 aikana. Palkanlaskennassa on käytössä liittymiä muista ohjelmista (päivähoito, titania, mela, populus, webraportit sekä keskeytykset, työsopimukset, talousarvion palkkaliiteohjelma ja webpala-ohjelma). Kaupungilla on käytössä sähköinen verkkopalkkalaskelma ja palkkatodistus. Vuoden 2016 loppupuolella tehtiin linjaus, jonka mukaan kaupunki toimittaa palkkalaskelman sähköisenä, ellei työntekijä esitä erityisiä perusteita paperisen todistuksen saamikseksi. Vuoden 2017 tämä tavoite saavutettiin 90,44 % palkkalaskemista. 11. Yhteistoiminta Yt toimikunnan kokoonpano vuonna 2017 on ollut seuraava: Myllylä Raili ( ) Rahkola Mauno ( ) Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Työnantajan edustaja, YT-toimikunnan puheen- johtaja Puoskari Jukka Kaupunginjohtaja Työnantajan edustaja Saari-Somero Mari Henkilöstöjohtaja Työnantajan edustaja Työsuojelupäällikkö ( ) Juvonen Otso Työsuojelupäällikkö ( ) Alho Päivi JHL, pääluottamusmies Henkilöstön edustaja Arvo Jouko JUKO, pääluottamusmies Henkilöstön edustaja Haapasaari Eine SUPER, pääluottamusmies Henkilöstön edustaja Matkaselkä Ari JUKO/KTN, pääluottamusmies Henkilöstön edustaja Nikupaavo Hanna Jyty, pääluottamusmies Törnvall Anneli TEHY, pääluottamusmies Koutonen Maire Työsuojeluvaltuutettu Permi Jouni Työsuojeluvaltuutettu Prittinen Juho Työsuojeluvaltuutettu Tavasti Erja Verronen Tiina-Mari, Vasankari Reetta Työsuojeluvaltuutettu Työterveyshoitaja (Terveystalo) Yt toimikunta on pitänyt kolme kokousta vuonna Yt toimikunnan käsittelyssä oli vuoden aikana mm. henkilöstökertomus, tilinpäätös 2016, talousarvio 2018 ja työterveyshuollon Kelakorvaushakemus 2016 sekä organisaatiossa tapahtuvat muutokset. Jokaisessa yt-toimikunnan kokouksessa on tehty myös palvelukatsaus, jossa kokouksen osallistujat ovat tuoneet esille kokemuksia

17 Kalajoen kaupunki Henkilöstöraportti (20) omissa palveluissaan. Paikallisneuvotteluja on käyty mm. kiinteistönhuollon tehtävistä. Vuoden aikana käytiin ytneuvottelut vuorohoitopäiväkodin perustamisen, opetuspalveluiden uudelleen organisoinnin (opettajat) ja toimistotyön uudelleen organisoinnin johdosta. Näiden neuvotteluiden johdosta ei ole lomautettu, osa-aikaistettu tai irtisanottu työntekijöitä. 12. Työsuojelu Terveellinen ja turvallinen työympäristö on työhyvinvoinnin tärkeä osa-alue. Työsuojeluorganisaatio koordinoi mm. toimitilojen terveellisyyttä, kartoittaa riskejä ja ohjaa varautumaan väkivaltatilanteisiin ja niiden uhkiin. Työsuojelun haasteellisimpia asioita olivat henkisen työsuojelun yksittäiset esiin tulleet työyhteisöongelmat sekä eräiden kiinteistöjen sisäilmaan liittyvät ongelmat. Työsuojeluvaltuutetut tutustuivat omatoimisesti edustamiensa työpaikkojen työoloihin pitäen yllä keskustelua työn turvallisuudesta ja terveellisyydestä sekä ennaltaehkäisevästä työhyvinvointityöstä. Valtuutettujen tehtävissä painottuivat ohjaus ja neuvonta, työpaikkakäynnit, työn vaarojen ja väkivaltatilanteiden ja ristiriitojen selvittely, riskienhallinta, työtapaturmien tutkiminen, kosteus-, home- ja sisäilmaan liittyvät asiat. Työsuojelukaudella varsinaisina työsuojeluvaltuutettuina toimivat Juho Prittinen, Jouni Permi, Erja Tavasti ja Maire Koutonen. Työsuojelupäällikön tehtävät siirtyivät kaupunginsihteerin tehtävänkuvaan alkaen, ennen siirtoa tehtävät sisältyivät henkilöstöjohtajan tehtävänkuvaan. Toimintavuonna pidettiin työsuojeluvaalit. Työsuojeluvaaleissa valittiin Kalajoen kaupungin 4 työsuojeluvaltuutettua, ensimmäiset varavaltuutetut, toiset varavaltuutetut vuosille Varsinaisiksi työsuojeluvaltuutetuiksi valittiin Jouni Permi, Juho Prittinen, Eeva Koivisto ja Paula Nauha. Työsuojelupäällikkö ja -valtuutetut ovat osallistuneet aluehallintoviranomaisen työsuojelutarkastuksiin. Pohjois-Suomen Aluehallintovirasto/ työsuojelun vastuualue on suorittanut tarkastuksia Kalajoen kaupungissa seuraavasti: Kiinteistöhuolto SaniFanin kiinteistö , Raution koulu , Kansalaisopisto Ensiaputarvikkeiden ja ensiapukoulutuksen hankinta on kilpailutettu vuonna Toimittajaksi valikoitui Merplast Oy. Sopimuskausi on 3 vuotta ja voimassa saakka. 13. Henkilöstön kehittäminen Henkilöstöedut Kaupungin henkilökunnalla on käytettävänään kuntosali- ja ryhmäliikuntapalvelut GoFit Oy:ssä Hiekkasärkillä, Hyvinvointikeskus Asemalla Kalajoen keskustassa ja GymSport Cen- terissä Himangalla. Li-

18 Kalajoen kaupunki Henkilöstöraportti (20) säksi kaupungin työntekijät voivat käyttää Kylpylä SaniFanin ja Keilahalli SunBowlingin palveluja. Kaupunki omistaa myös Hiekkasärkät Golf Oy:n osakkeita. Osakkeet on vaihdettu vuosittain päivälipuiksi, joita kaupungin henkilöstö on voinut käyttää. Kuntosali-, uinti- ym. liikunta-aktiviteetteja voivat käyttää kaupungin vakinaisessa palvelus- suhteessa olevat henkilöt sekä ne henkilöt, jotka ovat vähintään 6 kk kestävässä yhtäjaksoisessa määräaikaisessa palvelussuhteessa vähintään 18 t/vko. Vuosikortin voivat lisäksi hankkia henkilöt, joilla on vakinainen tai vähintään vuoden kestävä palvelussuhde Kalajoen kaupunkiin. Lisäksi etuja voivat käyttää vakinaisessa palvelussuhteessa olevat myös ollessaan vuorottelu-, opinto- ja perhevapaalla tai sairauslomalla. Henkilöstöetuuksia käytettiin vuonna 2017 aktiivisesti. Näiden lisäksi henkilöstön oli mahdollista osallistua Pakka Beach Games -tapahtumaan syyskuussa. Tapahtumaan otti osaa noin sata kaupungin työntekijää. Henkilöstön muistaminen Henkilöstöjuhlaa vietettiin Suomi 100 -juhlavuoden hengessä Santa s Resort and Spa Hotel Sanissa. Juhlassa muistettiin Kalajoen kaupungin pitkäaikaisia työntekijöitä kultaisin ja hopeisin ansiomerkein. Ansiomerkkien saajia oli kaikkiaan noin 230, joista juhlassa noin 150. Juhlassa luovutettiin myös kirjastoneuvoksen arvonimi kirjastotoimenjohtaja Eila Ainalille. Koulutus ja työyhteisön kehittäminen Henkilöstölle on tarjottu ammatillista koulutusta palveluissa tunnistettujen osaamistarpeiden mukaisesti. Työyhteisöjen kehittämisessä on hyödynnetty vuoden 2016 lopulla tehtyä henkilöstökyselyä sekä siinä esiin nousseita kehittämistarpeita. Esimiehille tarjottiin ryhmämuotoista työnohjausta. 14. Työterveyshuolto Ennaltaehkäisevä työterveyshuolto KL 1 Tavoitteet toimintasuunnitelmakaudella 1. Tuki- ja liikuntaelinsairauksista johtuvien poissaolojen vähentäminen 2. Uupumuksesta ja mielenterveyssyistä johtuvien poissaolojen vähentäminen 3. Työterveyspsykologin ohjauskäyntien hyödyntäminen työkyvyn tueksi 4. Lähiesimiesten ja henkilöstön muutosvalmiuden tukeminen 5. Pitkien sairauspoissaolojen vähentäminen Toteuma Terveystarkastukset ovat toteutuneet toimintasuunnitelman mukaisesti moniammatillisen tiimin yh-

19 Kalajoen kaupunki Henkilöstöraportti (20) teistyönä (työterveyslääkäri, -hoitaja, -fysioterapeutti ja psykologi). Työyhteisökohtaisia terveystarkastuksia tehtiin 44 kpl. Osa työyhteisökohtaisista terveystarkastuksista korvattiin suunnatuilla terveystarkastuksilla, jotka toteutettiin terveyskyselyn avulla. Terveyskyselyt toteutettiin Päiväkoti Mäntylän, kuntoutuksen ja Merenojan koulun työntekijöille. Määräaikaistarkastuksia tehtiin seuraavien yksiköiden työntekijöille: Mäntyrinne, vuodeosastot, maatalouslomitus, siivous, kiinteistönhuolto, ruokahuolto, Iltarusko ja Puistola, yhteensä 136 kpl. Lisäksi tehtiin työhöntulo- ja alkutarkastuksia, lopputarkastuksia sekä työkuntoisuustarkastuksia. Terveystarkastuksia tehtiin kaikkiaan 478 kpl, joista lakisääteisiä oli 315 kpl ja muita terveystarkastuksia 163 kpl. Työpaikkakäyntejä, ergonomiaohjausta sekä tietojen antoa, neuvontaa ja ohjausta annettiin seuraaviin yksiköihin: kuntoutus, päiväkoti Mäntylä, päiväkoti Satumajakka + Puikkari, Merenojan koulu, ryhmäperhepäiväkoti Vaahteramäki Rautio + terveydenhoitajan työtila, kotihoito Kalajoki + päiväkeskus, kotihoito Himanka, kotihoito Merijärvi, Osviitta, sosiaalityö + lasten ja perheiden avopalvelut, eläinlääkintähuolto, kiinteistönhuolto SaniFani, ruokahuolto/ Himangan palvelukeskus, Mäntyrinteen keittiö ja Raumankarin koulun keittiö, ryhmäkoti Puistola, siivoustyö sekä Himangan palvelukeskus. Yhteistyötä työterveyshuollon ja esimiesten välillä sairauspoissaolojen vähentämiseksi ja työntekijöiden työkyvyn parantamiseksi tehtiin paljon. Sairauspoissaolojen seuranta ja varhainen reagointi toteutuivat suunnitelman mukaisesti. Työterveysneuvotteluita työkyky- ja työkokeiluasioissa sekä työntekijöiden uudelleensijoittamiseksi järjestettiin aktiivisesti ja ne tuottivat hyviä tuloksia. Työterveyshoitaja on osallistunut YT-toimikunnan kokouksiin ja sisäilmatyöryhmän tapaamisiin. Työterveyshuollon ohjausryhmä on kokoontunut vuoden 2017 aikana kolme kertaa. Työterveyshuollon ohjausryhmään ovat kuuluneet kaupunginjohtaja, terveyspalvelujohtaja, henkilöstöjohtaja, työterveyden palvelupäällikkö, yksikönjohtaja, vastaava työterveyshoitaja, työterveyshoitaja ja työterveyslääkäri. Työterveyspainotteinen sairaanhoito KL 2 Tavoite 1. Pitkien sairauspoissaolojen vähentäminen, varhainen tutkiminen ja hoito 2. Vajaakuntoisten tukeminen ja seuranta 3. Kuntoutus ja mahdollisimman varhainen työhön paluu 4. Kustannustehokkuus Toteuma Sairaanhoitokäynnit ovat toteutuneet työterveyslääkärin, työterveyshoitajan, työpsykologin ja työfysioterapeutin vastaanotolla. Tarvittaessa on lähetetty jatkohoitoon. Vajaakuntoisten työntekijöiden ja pitkään sairauslomalla olleiden henkilöiden työhön paluuta on tuettu.

20 Kalajoen kaupunki Henkilöstöraportti (20) Sairauspoissaolojen yleisimmät syyt vuonna 2017 Yleisimmät poissaolosyyt vuonna 2017 ovat olleet edellisten vuosien tapaan tuki- ja liikuntaelinoireet ja sairaudet, mielenterveyden häiriöt sekä tapaturmat ja vammat. Tuki- ja liikuntaelinsairauksista johtuvat poissaolot pysyivät lähes ennallaan, mielenterveyden häiriöistä johtuvat poissaolot lisääntyivät hieman, tapaturmien aiheuttamat poissaolot vähenivät olennaisesti. 2015/pv 2016/pv 2017/pv Tuki- ja liikuntaelinsairaudet Tapaturmat ja vammat Mielenterveyden häiriöt Kaikki sairauspoissaolot Sairauspoissaolojen määrä kääntyi vuonna 2017 laskuun, vuonna 2016 tapahtuneen kasvun jälkeen. Työterveyshuollon uuden sopimuksen myötä työterveyshuollon kustannukset laskivat merkittävästi. Samaan aikaan uudistettu sopimus asetti myös korkeat vaatimukset palveluiden saatavuudelle. Vastaanottokäyntien määrissä ei ole vuoden 2017 aikana tapahtunut kuitenkaan merkittäviä muutoksia edelliseen vuoteen verrattuna. Työterveyshuollon kustannukset Korvausluokka I Korvausluokka II Korvausluokka Kaikki yhteensä Työterveyshuollon havainnot vuonna 2017 Sairauspoissaolojen vähentäminen on usean vuoden ajan ollut työterveysyhteistyön tavoitteena. Vuonna 2017 sairauspoissaolojen kokonaismäärä on pienempi kuin edellisenä vuonna. Yhteistyö on siis alkanut tuottaa tulosta ja tavoitteena on edelleen saada sairauspoissaolojen määrää pienemmäksi. Työterveyshuollon kustannukset kääntyivät myös laskuun.