Henkilöstöraportti 4
Sisällys. Johdanto... Henkilöstöraportin sisältö.. Henkilöstön määrä ja rakenne 4.. Vakinaiset ja määräaikaiset. 4.. Palkattomalla työ-/virkavapaalla olevat... Henkilötyövuosi. 4. Työajan jakautuminen.. 6. Henkilöstön ikä- ja sukupuolirakenne 7 6. Terveysperusteiset poissaolot. 8 6.. Poissaolokertojen lukumäärä eri vuosina.. 8 6.. Poissaolot toimialoittain. 9 6.. Poissaolopäivät henkilöä kohti.. 9 6.4. Poissaolokustannukset. 7. Henkilöstön vaihtuvuus. 8. Eläköityminen.. 8.. Eläköitymisennusteet 8.. Eläköitymisen vaikutukset Someron kaupungissa.. 8.. Eläkemaksut. 9. Työvoimakustannukset.. Henkilöstön koulutus. Terveydellinen toimintakyky.. 6. Työllistäminen.. 7.. Palkkatuki. 7.. Kesätyöpaikat 8.. Opiskelijat ja harjoittelijat.. 8.4. Kuntouttava työtoiminta 9. Henkilöstön työhyvinvointi 9.. Työhyvinvointikysely.. 9.. Tyhy-toiminta. 9.. Virkistystoiminta.
. Johdanto Väestön ikääntyessä kunnat joutuvat vastaamaan kuntalaisten tarpeiden ja työvoiman saatavuuden tuomiin haasteisiin. Kun työntekijöillä on mahdollisuus tehdä osaamistaan ja työkykyään vastaavaa mielekästä työtä hyvin johdetussa työyhteisössä, he tutkimusten mukaan haluavat tehdä työtä vanhuuseläkeikään saakka tai pidempäänkin, eivätkä jää ennen aikojaan eläkkeelle. Ennakoimalla ja tarttumalla jo nyt näiden haasteiden ratkaisemiseen, kunnat voivat helpottaa tulevaisuudessa palvelutuotannon järjestämistä ja samalla voidaan parantaa myös nykyistä toimintaa tuloksellisempaan suuntaan. Tuloksellisuuden ja työelämän laadun samanaikainen kehittäminen on edellytys kestävälle tuottavuuskasvulle. Onnistunut tuloksellisuuden kehittäminen edellyttää yhteistoimintaa henkilöstön kanssa. Osallistumis- ja vaikutusmahdollisuudet lisäävät motivaatiota ja sitoutumista, jolloin henkilöstön lisäksi myös työnantajat hyötyvät. Someron kaupungin taloudellinen tilanne on vielä ollut odotettua parempi, eikä henkilöstöä ole jouduttu irtisanomaan tai lomauttamaan. Ikääntyminen ja eläköityminen ovat myös Somerolla kuten muissakin kunnissa lisääntymässä lähivuosina. Suurin ikäryhmä henkilöstöraportin mukaan olivat 9 vuotiaat. Kevan tilastojen mukaan eläkkeelle jäävien määrä on Somerolla korkeimmillaan vuosina 9, jolloin henkilöstöstä jää eläkkeelle yli 7 työntekijää. Eläkkeelle jäävien keski-ikä on kuitenkin jo noussut. Vuonna 8 keski-ikä oli 7, vuotta kun se viime vuonna oli 6, vuotta. Koko kunta-alalla eläkkeelle siirtyneiden keski-ikä on niin ikään noussut, mutta keskimäärin vähemmän kuin Somerolla. Vuonna 4 keski-ikä oli 6,8 vuotta. Työnantajan tarjoama koulutus on yleisempää julkisella sektorilla yksityiseen verrattuna. Kuntaalan henkilöstöstä 6 % osallistui työnantajan maksamaan koulutukseen. Myös valtiolla osallistumisprosentti oli sama. Yksityissektorilla luku on hieman alempi eli 6 %. Valtion palkansaajat käyttävät koulutukseen selvästi eniten aikaa eli 7,4 työpäivää. Kunnissa vastaava luku oli 4, työpäivää. Vuoden 4 henkilöstöraportin mukaan henkilöstön sairauspoissaolopäivät ovat pysyneet edellisvuoden tasolla. Oman sairauden takia oltiin poissa kalenteripäivää. Poissaolotyöpäiviä työntekijää kohti oli keskimäärin. Vertailun vuoksi poissaolotyöpäiviä poissaolijaa kohti oli 4,. Työterveyslaitoksen Kunta -tutkimuksen mukaan vuonna sairauspoissaoloja oli keskimäärin 6,7 päivää työntekijää kohti. Eniten sairastivat kodinhoitajat, siivoojat ja sairaala-apulaiset. Kevan Kaari-laskurin () mukaan välittömät sairauspoissaolokustannukset ovat n. 6,7 % palkkasummasta. Keskimääräinen sairauspoissaolopäivän hinta on n. euroa + muut kulut (yhteensä n. 4 euroa/päivä). Työssä jatkamista voidaan tukea ammatillisella kuntoutuksella, jos työntekijä ei enää suoriudu työstään, mutta hänellä on edellytykset siirtyä sairaudestaan huolimatta uusiin, toimintakykynsä kannalta sopivampiin tehtäviin. Keva tukee tällaisissa tapauksissa mm. työkokeilua tai uudelleenkoulutusta. Työnantaja voi pyrkiä pienentämään varhaiseläkkeistä aiheutuvia maksuja tukemalla työntekijöidensä työssä jatkamista ja tarjoamalla vaihtoehtoja varhaiseläkkeille. Työkyvyttömyyseläkkeestä koituva varhe-maksu voidaan usein välttää, jos työntekijän työkyvyn menetyksen uhkaan kiinnitetään huomiota hyvissä ajoin. Työtä keventämällä tai työtehtäviä muuttamalla työkykyä voidaan ylläpitää, ja työntekijä voi jatkaa työssä pidempään.
.. Henkilöstöraportin sisältö KT Kuntatyönantajien ja pääsopijajärjestöjen yhteistyönä on tehty uusi suositus henkilöstöraportoinnista. Uusi suositus antaa pohjan kehittää omaa raportointia, se tukee strategista henkilöstöjohtamista sekä henkilöstön ja työyhteisöjen jatkuvaa kehittämistä. Henkilöstövoimavarojen arvioinnin perustana ovat kunnan omat strategiat sekä henkilöstöön liittyvät tavoitteet. Kunnan henkilöstöraportti on tarkoitettu sekä työyhteisön ja johdon että poliittisten päätöksentekijöiden käyttöön. Suosituksessa esitetään suositeltavat, valtakunnallisesti samalla tavalla kerättävät ja seurattavat henkilöstövoimavaroja kuvaavat määrälliset tunnusluvut. Näiden tunnuslukujen yhdenmukainen kerääminen mahdollistaa kuntien välisen vertailun. Vertailulukuja ei kuitenkaan vielä ole saatavilla. Henkilöstöraportin tiedot esitetään vuosittain.. tilanteen mukaan tai koko kalenterivuodelta. Raportti tehdään kerran vuodessa. Raportti käsitellään kunnan yhteistoiminta- ja työsuojelun yhteistoimintaryhmissä. Lisäksi ne käsitellään kunnan ylintä työnantajavaltaa käyttävissä elimissä. Johtajat ja esimiehet käyvät raportin tulokset läpi omassa työyhteisössä ja keskustelevat sekä sopivat kehittämistoimenpiteistä. Raportin tiedot saadaan pääosin henkilöstöhallinnon ohjelmasta. Uutta suositusta vastaavia raportteja on otettu käyttöön huhtikuussa. Aikaisemmissa raporteissa esim. ns. vakinaisen henkilöstön määrä on laskettu käsin, joka on ollut työlästä ja aiheuttanut ongelmia osa-aikaisten työtehtävien määrittelyssä. Suosituksessa onkin todettu, että henkilöstömäärän vaihtelua vuoden aikana kuvaa paremmin henkilötyövuosi. Henkilöstömäärää seurattaessa on käytetty vakinaisten palvelussuhteiden määrää. On huomattava, että määräaikaisissa palvelussuhteissa ovat mukana sekä todelliset määräaikaiset palvelussuhteet että vakinaisten sijaisina toimivat. Mikäli henkilöstömäärää laskettaessa otetaan mukaan sekä vakinaiset että määräaikaiset tulee luku osittain kaksinkertaisena, koska tällöin mukaan lasketaan vakinainen ja hänen sijaisensa. Määräaikaisia ovat pääasiassa sijaiset, mutta eräissä tapauksissa määräaikainen henkilö voi olla kaupungin palveluksessa vakinaisesti eli hänellä on vakinainen tehtävä, josta hän on vapaalla hoitaakseen määräaikaisessa palvelussuhteessa esim. sijaisuutta. Myös täyttämättä olevissa viroissa on usein määräaikainen henkilö. Lisäksi määräaikaisia ovat sivutoimiset henkilöt, pääasiassa Somero opiston tuntiopettajat. Nämä eivät kuitenkaan sisälly raportteihin. Raporteissa esim. vakinaisen henkilöstön määrä sisältää kaikki kokoaikaiset ja osa-aikaiset henkilöt. Jos. esim. henkilö tekee prosenttista työaikaa, on hänet raportissa laskettu yhtenä henkilönä. Henkilötyövuosia laskettaessa esim. %:sta työaikaa tekevä henkilö =, henkilötyövuotta. Raporttien sisältämä lukumäärät eivät aina ole yhteneväiset toistensa kanssa. Pääasia kuitenkin on, että tiedot ovat vuosittain vertailukelpoiset ja ne on tulostettu samoin perustein. Kaikki tiedot eivät ole.. tilanteen mukaan, riippuen raportin sisällöstä. Poissaolotiedot on kerätty koko vuodelta ja niihin sisältyy henkilöitä, jotka eivät ole välttämättä töissä enää.. Samoin henkilöstökustannukset ovat koko vuodelta.
4. Henkilöstön määrä ja rakenne.. Vakinaiset ja määräaikaiset vakinaiset määräaikaiset työllistetyt yhteensä kpl % kpl % kpl % kpl..9 76,9, 6,9 679.. 78,6 7, 8, 676.. 78,,4 7, 6.. 7,,4 4, 679.. 8 79,6 7 8,4, 68..4 486 74, 9 4, 9,4 64 Henkilöstömäärän kehitys vuosina 9 4 Someron kaupungin henkilöstömäärä oli vuoden 4 lopussa 64 henkilöä. Kokonaismäärä on vaihdellut vuosittain lähinnä määräaikaisten tilanteen mukaan. Vakinainen henkilöstö sen sijaan on laskenut viime vuosina. Vuoden lasku johtuu lomatoimen siirtymisestä Ypäjän kunnan hoidettavaksi. Henkilöstöstä vakinaisia työntekijöitä oli 486 eli 74, %. Lukumäärä sisältää sekä kokoaikaiset että osa-aikaiset. Vakinaisista palvelussuhteista oli avoimena, mutta ne oli täytetty määräaikaisina. Tästä johtuen vakinaisten määrä on vähentynyt ja vastaavasti määräaikaisten kasvanut. Määräaikaisessa palvelussuhteessa työskentelevien osuus oli 4,, %. Määräaikaisten osuus on vaihdellut %:n molemmin puolin. Osuus on samaa luokkaa kuin kuntasektorilla yleensä (v. %). Suurin osa määräaikaisista oli sijaisia, oli avoimen viran hoitajia ja 8 henkilöä oli palkattu suoraan palkkatuella ja yksi henkilö oli työllistetty oppisopimuksella, mutta hänen palkkaukseensa saatiin myös palkkatukea. Lisäksi kaupungilla oli määräaikaista sivutoimista henkilöä, jotka eivät sisälly lukuihin. Toimialoittain tarkasteltuna perusturvan henkilöstön osuus koko kaupungin henkilöstöstä on suurin eli 6 %. Toisena on sivistystoimi %. Teknisen toimen osuus on % ja hallinto- ja taloustoimen %. (Hallinto- ja taloustoimeen kuuluvat kaupungin keskus- ja taloushallinto, elinkeinotoimi sekä maataloustoimi.) Vakinaiset toimialoittain 4 Hallinto- ja taloustoimi Perusturvatoimi Sivistystoimi Tekninen toimi 7 9 7 7 7 7 4 7 6 9 66 Yhteensä 8 486 Määräaikaiset toimialoittain 4 Hallinto- ja taloustoimi Perusturvatoimi Sivistystoimi Tekninen toimi 4 4 9 94 6 8 9 Yhteensä 4 66 68 Kokoaikaisten (4) osuus henkilöstöstä oli 8 % ja osa-aikaisten (9) 7 %. Vakinaisesta henkilöstöstä oli 84 % kokoaikaisessa ja 6 % osa-aikaisessa palvelussuhteessa. Määräaikaisesta henkilöstöstä 8 % oli kokoaikaisia ja 7 % osa-aikaisia. Koska määräaikaisista suurin osa on sijaisia, voi kokonaismäärä vaihdella huomattavastikin tilastointipäivänä (..) eri vuosina.
Palvelussuhde 4 Miehet Naiset Miehet Naiset Miehet Naiset Miehet Naiset Vakinaiset Määräaikaiset - joista työllistettyjä 8 4 4 8 6 7 6 47 49 8 9 449 7 8 8 4 48 Yhteensä 7 8 7 66 7 66 7 8 Päätoimisuus 4 Miehet Naiset Miehet Naiset Miehet Naiset Miehet Naiset Kokoaikaiset Osa-aikaiset - joista osa-aikaeläkeläisiä 6 47 6 48 9 7 6 46 8 6 6 48 99 Yhteensä 7 8 7 66 7 66 7 8 Osa-aikaisuuden pääasialliset perusteet olivat osa-aikainen virka tai toimi 9 henkilöä (4, %), osa-aikaeläkeläinen 6 henkilöä (, %) ja osittainen hoitovapaa 6 henkilöä (, %) ja muu omasta pyynnöstä johtuva 8 henkilöä (7, %). 4 Osa-aikaisia 89 89 8 Osa-aikaisten määrä vakinaisesta henkilöstöstä.. Palkattomalla työ-/virkavapaalla olevat 4 Vakinaiset Miehet Naiset Miehet Naiset Miehet Naiset Miehet Naiset Kokoaikaiset Osa-aikaiset 4 8 7 8 46 8 Yhteensä 6 4 4 4 Määräaikaiset Kokoaikaiset Osa-aikaiset 4 Yhteensä 7 4 6 Palkattomalla työ- tai virkavapaalla olevien määrä on vaihdellut vuosittain. Lähes kaikki palkattomalla virkavapaalla olevista on ollut naisia ja yli 8 % kokoaikaisessa palvelussuhteessa olevia.. Henkilötyövuosi Henkilöstömäärän vaihtelu vuoden aikana ja osa-aikatyötä tekevien osuus henkilöstöstä vaikuttavat siihen, että henkilötyövuosi kuvaa paremmin vuoden aikana palvelussuhteessa ollutta työvoimaa kuin henkilöstömäärä tiettynä päivänä. Henkilötyövuodella tarkoitetaan täyttä työaikaa tekevän henkilön koko vuoden työskentelyä. Osaaikainen henkilö muutetaan henkilötyövuodeksi osa-aikaprosenttiaan vastaavasti. HTV = palveluksessaolopäivien (vähennetty kaikki poissaolot ml. vuosilomat) lukumäärä kalenteripäivinä / 6 * (osa-aikaprosentti/) HTV = palkallisten palveluksessaolopäivien lukumäärä kalenteripäivinä / 6 x (osaaikaprosentti/)
6 Henkilötyövuodet palvelussuhteessa Miehet Naiset Yhteensä Henkilötyövuosi HTV 7,6 4,79 47,9 Henkilötyövuosi HTV 67, 496, 6,8 Vuosilomista johtuvien poissaolojen laskennassa ei ole otettu huomioon opettajia, joilla palkkaus perustuu opetusvelvollisuuteen ja lukuvuosien välillä on ns. kesäkeskeytys (HTV). Henkilötyövuodet toimialoittain HTV HTV Hallinto- ja taloustoimi Perusturvatoimi Sivistystoimi Tekninen toimi Yhteensä 4,6 84,6,6 8,96 47,9 7,6 48,44 6,6 7, 6,8 Henkilötyövuodet/koko henkilöstö 7 % 86 % Henkilötyövuosien laskennassa käytetään kaikkia vuoden aikana työssä olleita henkilöitä (vakinaisia ja määräaikaisia). Henkilötyövuosista puhuttaessa käytetään HTV:ta eli n. 64 henkilötyövuotta. Tällöin sekä vakinaisen että sijaisen työaika ovat kummatkin mukana. HTV:n mukaan laskettuja henkilötyövuosia on ollut 47. Tällöin mukana ovat ainoastaan tehdyt työpäivät. 4. Työajan jakautuminen Henkilöstömäärä- ja henkilötyövuositunnuslukujen lisäksi voidaan kuvata sitä mihin työntekoon tarkoitettua työaikaa on todellisuudessa käytetty. Taulukoita on kaksi, joista toinen koskee opettajia. Tämä siksi, että opettajilla on erilainen työaika ja lukuvuosien välillä on ns. kesäkeskeytys. Vuonna 4 kaupungin palveluksessa olleen koko henkilöstön teoreettinen työaika oli 6 9 työpäivää. Tästä muiden kuin opettajien osuus oli 8 4 työpäivää. Vähentämällä tästä palvelussuhteen keskeytykset saadaan vuonna 4 tehty todellinen työaika, joka oli 4 työpäivää. Tämä oli n. 7 % teoreettisesta vuosityöajasta. Poissaoloajan osuus palkkakustannuksista oli n. %. Työajan jakautuminen (muut kuin opettajat) Kalenterivuoden päivät (6) väh. lauantait ja sunnuntait sekä työaikaa lyhentävät arkipyhät = Teoreettinen säännöllinen vuosityöaika (työpäiviä) työpäivät 8 4 % teoreett. säänn. vuosityöajasta euroa % palkkakustannuksista (* Vähennetään työpäivinä: Vuosilomat ja muut lomat Terveysperust. poissaolot Perhevapaat Koulutus Muut palkalliset poissaolot Muut palkattomat poissaolot Yhteensä 47 7 6 78 46 6 4 94,, 4,,,,8 4,7 = Tehty vuosityöaika 4 7, *) Kokonaispalkoista vähennetty opettajien palkkakustannukset. 6 7 8 4 4,7,7,7,,,
7 Opettajien teoreettinen säännöllinen työaika oli 8 8 työpäivää. Kun tästä vähennetään poissaolot, saadaan tehty vuosi työaika 6 4 työpäivää. Tämä oli n. 9 % teoreettisesta säännöllisestä vuosityöajasta. Vuosilomissa ei ole huomioitu opettajien kesäkeskeytystä. Poissaoloajan palkkakustannusten osuus kaikista opettajien palkkakustannuksista oli n. 4 %. Työajan jakautuminen (opettajat) Kalenterivuoden päivät (6) väh. lauantait ja sunnuntait sekä työaikaa lyhentävät arkipyhät väh. koulutyön keskeytysaika (pl. laskennallinen vuosiloma ja veso-päivät) = Teoreettinen säännöllinen vuosityöaika (työpäiviä) työpäivät 8 8 % teoreett. säänn. vuosityöajasta euroa % palkkakustannuksista (* Vähennetään työpäivinä: Laskennallinen vuosiloma-aika Terveysperust. poissaolot Perhevapaat Koulutus Muut palkalliset poissaolot Muut palkattomat poissaolot Yhteensä 9 477 7 78 6 96,,6 4,,4,,9, Tehty vuosityöaika 6 4 89, *) Vuotuisina palkkakustannuksina on käytetty opettajien palkkoja. Vuosilomat ja muut lomat = vuosiloma, säästövapaa, lomarahavapaa Terveysperusteiset poissaolot = sairaus, työtapaturma Perhevapaa = äitiysvapaat, isyysvapaa, hoitovapaa, vanhempien vapaa Koulutus = koulutus ja oppisopimuskoulutus 9 6 6 6 7,7,,,, 4,. Henkilöstön ikä- ja sukupuolirakenne Someron kaupungin koko henkilöstön keski-ikä oli vuoden 4 lopussa 4, vuotta, vakinaisen henkilöstön 47, vuotta ja määräaikaisen henkilöstön 9,4 vuotta. Vakinaisesta henkilöstöstä miesten keski-ikä oli 48,86 vuotta ja naisten 47,4 vuotta. Määräaikaisista miesten keski-ikä oli 4,7 vuotta ja naisten 9,7 vuotta. Vuonna 4 vakinaisen henkilöstön suurin ikäryhmä oli 9 vuotiaat (8 henkilöä). Vakinaisesta henkilöstöstä tähän ikäryhmään kuului, %. Seuraavaksi eniten oli 4 49 vuotiaita 9,4 %. Vakinaisesta henkilöstöstä alle 4 vuotiaita oli 4,7 %. Yli 6 vuotiaita oli,4 %. Määräaikaisesta henkilöstöstä alle -vuotiaita oli eniten eli 8 henkilöä (9, %) ja 4 49 vuotiaita 6 henkilöä (8, %). Ikä vuosina %-os %-os. %-os. 4 %-os. (vakinaiset) alle v 9 4 49 9 6 64 6 ja yli 66 7,,,,8,,4 7 99 67 9, 9,,,,6,6 98 49 9 67 6, 9, 9,,,,6 88 4 8 6 6,6 8, 9,4,,, Yhteensä 6 7 8 486 hlöä Keski-ikä 47, vuotta 47, vuotta 47, vuotta 47, vuotta Vuoden lopussa kaupungin vakinaisesta henkilöstöstä 8 68 vuotiaita oli yhteensä henkilöä. Yli 6 vuotiaita oli henkilöä. Määräaikaisesta henkilöstöstä henkilöä oli yli 8 -vuotias.
8 Miehiä Keski-ikä Naisia Keski-ikä Hallinto- ja taloustoimi,,77 Perusturvatoimi 4,7 8 46,9 Sivistystoimi 47,8 89 46,7 Tekninen toimi,9 4 48,44 Yhteensä 8 48,86 48 47,4 Koko henkilöstöstä naisia oli 8 (89 %) ja miehiä 7 ( %). Vakinaisesta henkilöstöstä naisia oli 48 (88 %) ja miehiä 8 ( %). Määräaikaisesta henkilöstöstä naisia oli (9 %) ja miehiä (9 %). Toimialoittain tarkasteltuna naisia oli 96, % perusturvatoimessa. Sivistystoimessa naisten osuus oli 8 % ja miesten %. Teknisessä toimessa naisia oli 6 % ja miehiä %. Hallinto- ja taloustoimessa naisten osuus oli 8 % ja miesten 9 %. 6. Terveysperusteiset poissaolot Terveysperusteisia poissaoloja ovat omasta sairaudesta johtuvat poissaolot sekä työtapaturmista, työmatkatapaturmista ja ammattitaudeista johtuvat poissaolot. Terveysperusteiset palkalliset ja palkattomat poissaolot lasketaan kalenteripäivinä. Lyhyet poissaolot alle 4 pv 4 9 pv 6 pv 6 9 pv 9 8 pv yli 8 päivää kalenteripäivät % työajasta euroa % palkkakustannuksista 77,7 9 6,7 4 4,9 7,6 9,7, 9,4 4 79, 894,4 7, 96,4 7, Yhteensä Keskimäärin / henkilötyövuosi 9 4, 6 8, Em. poissaoloista o työtapaturmat o työmatkatapaturmat 49 9 8 7 799,,4 Terveysperusteisten poissaolojen palkkakustannukset sivukuluineen olivat n. euroa/työpäivä. Luvussa ei ole mukana sijaisen palkkakuluja. 6.. Poissaolokertojen lukumäärä eri vuosina päivää 4 Hallinto- ja taloustoimi 4 7 Perusturvatoimi 7 8 747 78 67 Sivistystoimi 6 6 7 Tekninen toimi 84 9 9 9 86 Yhteensä 987 7 9 9 Lyhyitä päivän poissaoloja oli 9 kpl. Lyhyiden poissaolojen lukumäärä on laskenut selvästi viime vuosista. Tämän voi tulkita myönteiseksi merkiksi työhyvinvoinnin kehityksestä. Yhteensä kaikkia poissaolokertoja oli 6 kpl. Poissaoloista n. 6 % oli päivän poissaoloja ja 4-9 päivän poissaoloja oli % ja yli päivän poissaoloja 4 %. Vastaavat luvut vuonna oli 68 %, % ja %.
9 4 4-9 pv -6 pv 6-9 pv 9-8 pv 8-6 pv Hallinto- ja taloustoimi 6 Perusturvatoimi 96 8 9 4 4 Sivistystoimi 4 6 Tekninen toimi 6 6 Yhteensä vuonna 4 49 4 6 4 Yhteensä vuonna 46 4 6.. Poissaolot toimialoittain Seuraavassa taulukossa on esitetty kaupungin henkilöstön poissaolokalenteripäivät toimialoittain ja syyryhmittäin. Laskelmassa ovat mukana poissaolojaksojen väliin jäävät arkipyhät ja viikonloput. Henkilöstölle kertyi poissaolopäiviä yhteensä 9 (ilman vuosilomia yht. 8 98 päivää). Palkallisten sairauspoissaolojen osuus kaikista poissaoloista oli 8, %, joka oli sama kuin vuonna. Sairaus = palkallinen sairausloma Perhevapaat = äitiys- ja isyysvapaat, hoitovapaat Muut = opintovapaat, vuorotteluvapaa, palkaton sairausloma, työtapaturmat, virkavapaat, lomautus sekä yksityisasioiden hoito 6.. Poissaolopäivät henkilöä kohti Oma Lapsen Perhevapatus Koulu- Vuosi- Muut sairaus sairaus. loma Hallinto- ja taloustoimi 4 6 6 89 4 Perusturvatoimi 7 96 97 6 7 967 6 Sivistystoimi 849 67 4 79 Tekninen toimi 96 6 789 7 647 6 Yhteensä 9 4 7 8 8 %-osuus 8, %,7 % 9, %, % 4,4 % 7, % Oma Lapsen Perhe- Koulutuloma Vuosi- Muut Yht. Sairaus sairaus vapaa Hallinto- ja taloustoimi,, 8,,8 4,,7 7, Perusturvatoimi,4,6 4,,7 4,6,4 79, Sivistystoimi,7,4 4,,8,6, 48, Tekninen toimi,, 9,7,9 4,,8 7, Yhteensä,, 4,,8,, 7,8 Kaiken kaikkiaan poissaolokalenteripäiviä/työntekijä kertyi 7,8. (ed. vuonna 7, pv). Tästä sairauspoissaolojen osuus oli päivää (ed. vuonna päivää) työntekijää kohti ja lomien osuus, päivää (, päivää vuonna ). Perhevapaiden osuus oli 4 päivää työntekijää kohti. Poissaolopäivät sisältävät kaikki vuoden 4 aikana työssä olleet henkilöt eli yhteensä 7 henkilöä. Näistä henkilöllä (,9 %) ei ollut lainkaan sairauspoissaolopäiviä. Somerolla palkallisia poissaolotyöpäiviä oman sairauden takia oli (ei sisällä tapaturmista aiheutuvia poissaoloja). Kunta-alan vastaavaa lukua ei ole saatavilla. 4 Somero 8,9,6 9,7 9,9, Kunta-ala 8,4,6 8,4
Sairauspoissaolotyöpäivien keskiarvo poissaolijaa kohti oli hieman edellisvuotta suurempi. 4 Somero,,6 4,4 4, 4, Kunta-ala,,,9 Seuraavassa taulukossa on palkallisten sairauspoissaolojen kehitys eri vuosina kalenteripäivää/hlö. Henkilölukumäärässä on mukana kaikki vuoden aikana kaupungin palveluksessa olleet työntekijät (myös ne, joilla ei ole sairauspoissaoloja). Toimiala 4 Hallinto- ja taloustoimi,7,4, 8,, Perusturvatoimi,8, 4,6,6,4 Sivistystoimi, 8, 6, 6,9,7 Tekninen toimi 4,4 8, 4,,, Yhteensä pv/hlö,8 4,,6,, 6.4. Poissaolokustannukset Poissaolokustannukset toimialoittain ja kustannusten osuus toimialan palkoista % 4 % Hallinto- ja taloustoimi 7 4,7 9 7,4 Perusturvatoimi 699 8 4, 7 9 4,6 Sivistystoimi 84 98,4 64,9 Tekninen toimi 4 8,9 4 6, Yhteensä 4, 47 94,6 Kaikkien poissaolojen palkkakustannukset vuonna 4 olivat 47 94 euroa. Luku sisältää myös loma-ajan kustannukset. Kun lukuun lisätään henkilösivukulut 74 478 euroa ( %) ja vähennetään henkilöstökorvaukset (6 euroa) saadaan kokonaiskustannuksiksi 876 847 euroa. Tämä on 4 euroa/työntekijä (7 työntekijää). Vuonna vastaava luku oli 4 7 euroa. Poissaolokustannusten keskimääräinen osuus palkoista oli,6 %, kun se edellisenä vuonna oli, %. On huomattava, että sivistystoimen pieneen prosenttiosuuteen vaikuttaa se, että opettajille ei makseta varsinaista vuosiloma-ajan palkkaa. 7. Henkilöstön vaihtuvuus Someron kaupunki on ottanut keväällä 4 käyttöön sähköisen rekrytoinnin työkalun Kuntarekry palvelun. Tarkoituksen on rekrytoinnin helpottuminen ja Someron näkyvyyden lisääminen palvelussa, jossa kunta-alan ammattilaisia rekrytoidaan. Kuntarekryn avulla tapahtuu mm. sähköisten hakemusten vastaanottaminen ja käsittely, hakijayhteenvedot, hakemuslomakkeen kysymysten täsmennykset, maksuttomat työpaikkailmoitukset ja kesätyöntekijöiden hallinnointi. Vuodelta 4 on ensimmäistä kertaa tilastoitu vuoden aikana alkaneet palvelussuhteet. Eläkkeelle jääneiden määrä on pysynyt vielä suhteellisen samana viime vuosina, mutta sen sijaan palvelussuhteesta eronneiden määrä on selvästi noussut vuoden jälkeen.
Vakinaiset 4 Lkm Vaiht.% Lkm Vaiht.% Lkm Vaiht.% Lkm Vaiht.% Alkaneet palvelussuhteet 4, % Yhteensä 4, % Päättyneet palvelussuhteet Eläkkeelle jääneet Eronneet/erotetut Kuolleet 6 %,8 %,9 %,4 %,4 % 7 7, %, % 8, % 4, %, % Yhteensä,8 % 9,7 % 44 8,6 % 4 8, % Prosentit on laskettu suhteuttamalla em. henkilöiden lukumäärät edellisen vuoden lopun vakinaisen henkilöstön kokonaismäärään. Päättyneet 4 Eläkkeelle jääneet Eronneet/erotetut Kuolleet Alkaneet palv. Hallinto- ja taloustoimi Perusturvatoimi Sivistystoimi Tekninen toimi 8 4 Yhteensä 8 Päivähoito on siirretty.. sivistystoimen alaisuuteen. Vuoden 4 lopussa uutena henkilönä aloitti kasvatuspäällikkö sivistystoimen alaisuudessa. 8. Eläköityminen Eläkkeelle tai osittain eläkkeelle siirtyneet 4 Keski-ikä Vanhuuseläke 4 7 7 6,9 Osa-aikaeläke Työkyvyttömyyseläke 6, Osatyökyvyttömyyseläke Yhteensä 4 8 Vanhuuseläkkeelle siirtyi vuoden 4 aikana 7 henkilöä. Eläkkeelle siirtyneiden keski-ikä oli 6,9 vuotta. 8.. Eläköitymisennusteet Kevan tuottamat eläkepoistumaennusteet kuvaavat vanhuus- ja työkyvyttömyyseläkkeille lähivuosina siirtyviä. Ennusteet on laskettu virka- ja työsuhteisista sekä vakinaisista että määräaikaisista työntekijöistä, jotka ovat olleet KuEL- tai VaEL-vakuutettuina... Ennusteen mukaan Someron kaupungin työntekijöistä siirtyy vuosina vanhuuseläkkeelle 6 henkilöä, mikä on n. % nykyisestä henkilöstömäärästä. Vanhuuseläkkeelle voi jäädä joustavasti 6 68 vuoden iässä. Henkilöllä voi olla myös ns. ammatillinen tai henkilökohtainen eläkeikä. Ammatillinen eläkeikä on yleensä alempi kuin 6 vuotta. Henkilökohtainen eläkeikä puolestaan on 6 ja 6 vuoden välillä.
Seuraavassa taulukossa on Kevan ennuste eläkepoistumasta prosentteina henkilöstöstä. Pylväikössä on vertailtu Someron kaupungin eläkepoistumaa koko kunta-alan vastaaviin prosentteihin. Suurimmat poikkeamat Someron eläkepoistumassa on arvioitu vuosille sekä 7 9. Tällöin eläkepoistuma ylittäisi selvästi kunta-alan prosentin. Kevan tilaston mukaan Someron kaupungin työntekijöiden keski-ikä eläkkeelle siirryttäessä on noussut viiden vuoden aikana yli vuotta. Eläkkeelle siirtyneeksi katsotaan henkilö, jonka omaan työuraan perustuva eläke alkoi tilastovuonna. Keski-ikä on ikä eläkkeen alkaessa. Vuosi Keski-ikä Somero Kunta-ala 9 8,8 9, 6, 9,8 6, 9,9 6, 6, 6, 6, 4 6, 6,8 Somerolla KuEL- ja VaEL eläkkelle jääneiden keski-ikä oli 6, vuotta, kun se koko kunta-alalla oli 6,8 vuotta.
Keva: Kunta-alan eläkepoistumaennuste ammattiryhmittäin, Someron kaupunki Ennusteet on laskettu virka- ja työsuhteisista sekä vakinaisista että määräaikaisista työntekijöistä, jotka ovat olleet KuELtai VaEL-vakuutettuina... Maatalouslomittajat ovat siirtyneet Ypäjälle. 8.. Eläköitymisen vaikutukset Someron kaupungissa Lähivuosina Someron kaupungin eläkepoistuma ja tarve uusille työntekijöille on erityisen suuri. Tämän myötä rekrytointikulut tulevat kasvamaan. Eräiden ammattiryhmien kuten lääkäreiden, sairaanhoitajien, hoitajien, sosiaalityöntekijöiden, lastentarhanopettajien, erityislastentarhanopettajien ja perhepäivähoitajien osalta rekrytointi on erityisen haasteellista. Rekrytointivaikeuksien vuoksi lakisääteisten palvelujen järjestäminen saattaa vaikeutua ja voi syntyä tarve ostopalvelujen käytölle, mikä useimmiten tulee kalliimmaksi kuin palveluiden järjestäminen omien työntekijöiden avulla. Rekrytointihaasteet myös luovat painetta palkkatason nostamiseen. Valmistautuminen työntekijän eläkkeelle siirtymiseen ja uuden työntekijän rekrytoimiseen tulisi aloittaa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ja samalla huomioida mahdollisuudet ja tarpeet toimintojen uudelleen järjestelylle. Myös ns. hiljaisen tiedon siirtymisestä organisaation käyttöön työntekijän eläköityessä tulee huolehtia. Kaupunginhallitus kiinnittää huomiota eläköitymisen vaikutuksiin Someron kaupungin organisaatiossa. Muissa kunnissa hyväksi koettuja malleja tarkastellaan ja niitä pyritään ottamaan käyttöön myös Someron kaupungissa. 8.. Eläkemaksut Työnantajan kunnallinen eläkemaksu (KuEL-maksu) koostuu kolmesta osasta: palkkaperusteisesta maksusta varhaiseläkemenoperusteisesta maksusta
4 eläkemenoperusteisesta maksusta Palkkaperusteinen eläkemaksu Palkansaaja maksaa vain palkkaperusteista eläkemaksua, jonka suuruus riippuu hänen iästään. Työnantaja pidättää maksun palkanmaksun yhteydessä. Työnantajan palkkaperusteinen maksuprosentti on kaikille jäsenyhteisöille sama. Vuonna 4 maksuprosentti oli 6,8. Varhaiseläkemenoperusteinen eläkemaksu Työnantaja maksaa varhaiseläkemenoperusteista eli varhe-maksua, kun sen työntekijät jäävät ensimmäistä kertaa työkyvyttömyyseläkkeelle, yksilölliselle varhaiseläkkeelle, työttömyyseläkkeelle tai kuntoutustuelle eli alkavat saada määräaikaista työkyvyttömyyseläkettä % % % 4 % Varhemaksu ( ) 8,98 9,98 88,96, Varhemaksujen %-osuus palkkakustannuksista Eläkemenoperusteinen eläkemaksu Eläkemenoperusteista maksua maksetaan vain niistä maksussa olevista eläkkeistä, jotka ovat karttuneet jäsenyhteisön palveluksessa ennen vuotta 4. Eläkemenoperusteisella maksulla ei ole yhteyttä maksussa oleviin palkkoihin. 4 Eläkemenoperusteinen maksu ( ) 8 4 7
9. Työvoimakustannukset Työvoimakustannukset yhteensä, josta 7 4 4 Muutos-% ed. vuoteen Palkat yhteensä netto (Kela-korvaukset vähennetty) josta Vuosiloma-ajan palkat Terveysperusteisten poissaolojen palkat Perhevapaiden palkat Muiden poissaolojen palkat 9 7 7 9 6 9 64 69 68 8 -,8 % -, % 4, % 6 % 7, % Työnantajan eläke- ja muut sosiaalivakuutusmaksut 87 88, % Henkilöstöinvestoinnit Koulutus (vain palkkakustannukset) Työterveyshuolto, netto 46 7 6 49,7 % - % Koulutuskustannuksiin eivät sisälly sijaisten palkat, kurssimaksut eivätkä matkakustannukset. Työterveyshuollon menot laskutetaan sisäisinä menoina. Näistä on vähennetty Kelalta saadut korvaukset. Saatu korvaus koskee edellisen vuoden menoja. KVTES Opetusala Tekniset Lääkärit Tuntipalkk. /kk /tunti Tehtäväkohtainen palkka Palveluaikaan sidotut lisät Henkilökohtainen lisä Muut säännöllisen työajan lisät Lisä- ja ylityökorvaukset Yhteensä ( ) 6 8 77 6 46 6 6 4 7 4 4 8 4 Kokonaisansio keskim. euroa/kk Miesten keskiansio /kk Naisten keskiansio /kk 6 9 47 677 4 98 94 7 669 6 44 96,88,4 9,67 Kuntien keskimääräinen kokonaisansio lisineen/kk () 74 79 66 7 8 Edellä on kuvattu palkkojen jakautumista sopimusaloittain. Keskiansiot on laskettu joulukuun palkoista ja ne on laskettu vain kokoaikaisten koko kuukauden täyttä palkkaa saaneiden ansioista.. Henkilöstön koulutus Vuoden 4 alusta lähtien kunta on oikeutettu saamaan lakiin perustuvaa koulutuskorvausta. Korvauksen tarkoituksena on parantaa työnantajan mahdollisuuksia järjestää työntekijöilleen ammatillista osaamista kehittävää koulutusta. Koulutuskorvauksen saa enintään kolmelta koulutuspäivältä työntekijää kohden vuodessa ja sen saaminen edellyttää työnantajan laatimaa koulutussuunnitelmaa. Koulutuskorvausta haetaan Työttömyysvakuutusrahastolta kalenterivuosittain jälkikäteen seuraavan vuoden tammikuun loppuun mennessä. Koulutuskorvauksen määrä on prosenttia koulutuskorvauksen perusteena olevasta palkkakustannuksesta.
6 Henkilöstö- ja koulutussuunnitelma käsitellään yhteistoimintaneuvotteluissa työnantajan ja työntekijäjärjestöjen välillä. Suunnitelma tulee tarkistaa vuosittain. Koulutussuunnitelman laatiminen aloitettiin vuonna 4 ja se on käsitelty YT-toimikunnassa..4 ja 6... Kaupunginhallitus on hyväksynyt suunnitelman... Koulutuskorvausta voidaan hakea ensimmäisen kerran vuoden koulutuksista. Osallist. Koulutus- Pv/osall. Henkilöstö %/hlöstö lkm päiviä Hallinto- ja taloustoimi 6 4,7 6 7, Perusturvatoimi 9,6 9 4,6 Sivitystoimi 4 4,7 8,7 Tekninen toimi 6 7, 66 4, Yhteensä,6 486 4, Koulutuspäiviä kirjattiin vuonna 4 yhteensä kpl eli,6 päivää osallistujaa kohti. Koulutuspäivien lukumäärä suhteutettuna vakinaisten työntekijöiden lukumäärään saadaan koulutuspäiviksi henkilöä kohti,4. Tilastokeskuksen tekemän kyselyn perusteella työnantajan maksamaan koulutukseen osallistui vuonna 4 kunta-alalla 6 % palkansaajista. Palkansaajat käyttivät koulutukseen keskimäärin 4, työpäivää. Opintovapaalla oli vuoden aikana yhteensä henkilöä. Vuonna opintovapaalla oli henkilöä. Henkilöiden lukumäärä eritelty opintovapaan pituuden mukaan (kalenteripäiviä) alle pv pv pv pv yli pv 6 Oppisopimuskoulutuksessa oli 4 henkilöä, joista vakinaista ja määräaikaista. Vuosi 4 Oppisop.henkilöitä 4. Terveydellinen toimintakyky Työterveyshuolto kattaa kaiken sairaanhoidon pitkäaikaissairaanhoidosta akuuttisairaanhoitoon. Erikoissairaanhoito ei sisälly työterveyshuollon toimintaan. Vastaanottokäynnit ja terveystarkastuskäynnit 4 Käynnit lääkärillä 47 4 9 64 Käynnit terveydenhoitajalla 48 4 86 Laboratoriotutkimukset 47 98 6 8 Radiologiatutkimukset 6 84 84 Käynnit yhteensä, kpl 4 8 64 4 4 8 Kustannukset yhteensä, 96 89 99 6 676 794 4 Kelan korvaus, 8 8 47 8 98 4 864
7 Vuoden luvut eivät ole vertailukelpoisia muiden vuosien lukuihin, koska atk-ohjelman vaihdon yhteydessä kaikki käynnit eivät kirjautuneet automaattisesti. Kelan korvaa hyväksytyistä kustannuksista noin puolet. Korvaus on kirjattu aina menoja seuraavan vuoden tuloksi. Työ- ja työmatkatapaturmat Työtapaturmia - Korvauspäiviä Työmatkatapaturmia - Korvauspäiviä Ammattitauteja - Korvauspäiviä Työpaikan ulkopuolella - Korvauspäiviä Tapaturmia yhteensä - Korvauspäiviä yhteensä 4 44 4 4 4 86 8 6 89 49 4 44 4 9 6 4 47 4 Korvauspäivät ilmoittavat niiden päivien lukumäärän, joilta on maksettu päivärahaa. Lain mukaan päivärahaa maksetaan, mikäli työkyvyttömyys kestää vähintään kolme peräkkäistä päivää tapaturmapäivää lukuun ottamatta. Työpaikalla sattui kaikkiaan tapaturmia kpl, joista syntyi korvauspäivää. Tapaturmakorvauksia maksettiin näistä 9 euroa. Työmatkatapaturmia sattui, joista korvausta saatiin kahdesta tapaturmasta yhteensä 89 korvauspäivältä. Korvaus oli 9 euroa. Ammattitautikorvausta maksettiin euroa. Ohimenevien korvauksia maksettiin yhteensä 684 euroa. Pysyviä korvauksia ei ollut. Tapaturmat ja ammattitaudit sekä niistä aiheutuneet korvauspäivät eriteltyinä toimialoittain Tapaturmat 4 Hallinto- ja taloustoimi Perusturvatoimi 9 4 Sivistystoimi 8 7 Tekninen toimi 7 6 8 Yhteensä 49 44 9 4 Korvauspäivät 4 Hallinto- ja taloustoimi 4 Perusturvatoimi 79 44 4 4 7 Sivistystoimi 6 4 Tekninen toimi 8 6 Yhteensä 4 4 6 47 4. Työllistäminen.. Palkkatuki Kaupungin työllistämismäärärahat on talousarviossa budjetoitu suurimmaksi osaksi kuntouttavaan työtoimintaan. Muihin yksiköihin otettujen palkkatukihenkilöiden määrärahat on budjetoitu kaupunginhallituksen alaisuuteen.
8 Vuonna 4 kaupungin palveluksessa oli kaikkiaan palkkatukihenkilöä. Työssäolojaksot vaihtelivat kuukaudesta vuoteen. Pääasiassa henkilöt kuitenkin palkataan puolen vuoden ajaksi. Osa henkilöistä on voinut jatkaa vielä toisen 6 kuukauden jakson ensimmäisen perään. Puolen vuoden palvelussuhteita oli kpl ja henkilötyövuosiksi muutettuna, kpl. Työllistämisen palkkakustannukset sivukuluineen olivat 8 euroa ja niistä saatu palkkatuki n. euroa eli 4 %. Työyksikkö kpv 6 kk jaksot HTV Palkkakust. Palkkatuki Kuntouttava työtoiminta 98 7,8 8,8 9 484 9 49 Pesula 6,, 69 46 Päivähoito 6,, 7 4 Keittiö,,6 7 49 7 77 Yhteensä 4 8,9,4 8 96 994 Työllistettyjen lukumäärä on vaihdellut vuosien 4 aikana 8 4 välillä (puolen vuoden jaksoja). Työllistettyjen työaika on ollut 8 % normaalista työajasta. Kesäkuun alusta voimaan tulleella lakimuutokselle työaika muutettiin kokopäivätyöksi. 4 Kustannukset 7 7 96 66 69 9 8 8 96 Palkkatuki 9 968 88 6 4 8 86 994 Tuki / kustannukset 46 % 4 % 9 % 44 % 4 % Hlöiden lukumäärä 6 kk 8 4 Henkilötyövuosia 9,,.. Kesätyöpaikat Someron kaupunki järjesti kesätyöpaikan vuonna 4 yhteensä 4 nuorelle. Työaika vaihteli viikkoon. Eniten eli nuorta työllistettiin 4 viikoksi, 8 nuorta viikoksi ja nuorta kolmeksi viikoksi. Palkkakustannukset olivat yhteensä 4 8 euroa. Työpaikkoja oli Tervaskannossa, osastoilla, päiväkodeissa, pesulassa, kehitysvammatyössä ja kotihoidossa. Lisäksi työllistettiin puistoihin, keittiöön ja siivoukseen sekä maanmittaukseen. Lisäksi kaupunki tuki yrityksiä, jotka työllistivät nuoren vähintään neljän viikon ajaksi. Tukea maksettiin yhteensä euroa 4 nuoren työllistämisestä. Tuki oli euroa/työllistetty nuori... Opiskelijat ja harjoittelijat Kaupungin eri yksiköissä oli vuoden aikana opiskelijoita ohjatussa harjoittelussa yhteensä 97 henkeä. Näistä perusturvassa oli 94 henkeä ja sivistystoimessa henkeä (Joensuun koulu). Perusturvassa harjoittelijoille kertyi päiviä 989 kpl. oppilaita päiviä Joensuun koulu 6 Vuodeosasto Kotihoito 7 47 Päivähoito 4 8 Mielenterv. 7 Tervaskanto 7 69 Tuulentupa Toimintakeskus 4 79 Työterveys 66 Muut yht. 4 6 Yhteensä 97
9.4. Kuntouttava työtoiminta Kuntouttavassa työtoiminnassa oli yhteensä 7 asiakasta. Heitä on ohjannut työpajaohjaajaa ja yksi työtoiminnan ohjaaja sekä palkkatukihenkilöitä. Toimintapäiviä kertyi. Nämä asiakkaat saavat työmarkkinatuen ko. ajalta ja ylläpitokorvauksen, jonka maksaa Kela. Läsnäolopäiviltä kaupungilla on oikeus saada kuntouttavan työtoiminnan järjestämisestä valtionkorvausta. Korvaus maksetaan jälkikäteen niiltä päiviltä, joina henkilö osallistuu kuntouttavaan työtoimintaan. Vuonna 4 korvausta saatiin euroa.. Henkilöstön työhyvinvointi.. Työhyvinvointikysely Kaupungin hallinnon työntekijöiden keskuudessa toteutettiin työhyvinvointikysely 8.9. 6..4 välisenä aikana. Kyselyssä olivat mukana hallinto- ja taloustoimi, sivistystoimi (paitsi opettajat) ja tekninen toimi. Vastausten pisteytys oli välillä (Täysin eri mieltä) (Täysin samaa mieltä). Kysymyksiä oli seuraavista aihealueista ja vastauksista lasketut keskiarvot: ka Lähiesimiestyö (mm. tiedotus, kehityskeskustelut, oikeudenmukaisuus, tukeminen),7 Lähiesimiehen johtamistapa (mm. palaute, tav. toteutuminen),77 Työympäristö (mm. työvälineet, ergonomia, työturvallisuus, työtilat, syrjintä ja väkivalta),96 Työhyvinvointi ja työkyky (mm. työn kuormittavuus, palkkataso, työkyky),87 Koulutus ja kehittäminen (mm. urakehitys, perehdytys, työssä jaksaminen), Työyhteisö (mm. työilmapiiri, auttaminen, viestintä),87 Kunnan johtaminen yleisesti (mm. tavoitteiden tunteminen, kaupunki työnantajana),4 Työyksiköiden välinen yhteistyö (mm. sujuvuus, sisäinen viestintä, tärkeys),4 Kyselyn perusteella voitiin todeta, että työhyvinvointi-, työyhteisö- ja työympäristöasiat ovat pääsääntöisesti kunnossa. Koulutuksen suunnitelmallisuudessa ja henkilöstön kehittämisessä sen sijaan on parantamisen varaa. Tähän on jo panostettu hyväksymällä koulutussuunnitelma keväällä. Palkkatasoon ja palkitsemistapoihin ei kyselyssä oltu tyytyväisiä. Tähän liittyen on tullut muutos, sillä pitkäaikaista palvelua huomioidaan uuden merkkipäiväsäännön perusteella vuodesta alkaen. Someron kaupunkiin työnantajana oltiin yleisesti ottaen kyselyssä tyytyväisiä. Keväällä tehtiin Kevan toimesta Kaari- työhyvinvointikysely, jonka perusteella laaditaan työyksikkökohtaiset työhyvinvoinnin kehittämisohjelmat... Tyhy-toiminta Henkilöstön työhyvinvointia ylläpitävään toimintaan (TYHY) oli varattu euroa. Tästä n. 6 euroa varattiin työyksiköiden tyhytoimintaan. Yhtä työntekijää kohden määrärahaa oli varattu euroa. Määräraha varattiin keskitetysti kaupunginhallituksen alaisuuteen ja tyhy-toimintaa koordinoi kaupungin johtoryhmä. Työyksiköille varattu määräraha jaettiin vakanssien suhteessa ja rahan käytöstä päätti kunkin yksikön esimies. Tyhy-toimintarahat tuli käyttää työyhteisön hyvinvointiin yhdessäolon merkeissä. Tyhy-päivää vietettiinkin pääasiassa ohjatun liikunnan, teatterin ja museokäyntien merkeissä. Lopuksi nautittiin hyvästä ruuasta. Päivästä laadittiin loppuraportti. Toimintaan osallistui kaikkiaan n. työntekijää.