Viestinnän ammattilaiset 2009 Mitä tutkimus kertoo julkisen alan tiedottajista? Presentaatio JATin jäsenille 7.12.2009 Jouni Kivikoski, Pohjoisranta Oy
Tutkimusaineisto Nettikysely elo syyskuussa 2009 Kohderyhmä: 3 311 yritys- ja yhteisöviestinnän ammattilaista Vastaajia 1 565, vastausprosentti: 47 % Lähti Vastasi Vast% v% 2007 ProCom 1649 898 54,5 49,3 JAT 433 253 58,4 57,3 TAJ 962 490 50,9 48,4 Kirkon viestintää tekevät 411 162 39,4 64,5 Suomen IR-yhdistys 178 80 44,9 51,2 Suomen Ekonomiliitto 315 151 47,9 Kaikki 3311 1565 47,3 48,4 Vrt. Sveriges Informationsförening teki jäsentutkimuksen kesäkuussa 2009. Vastaajia oli Ruotsissa 1 420 (yhdistyksessä on jäseniä 4 610), vastausprosentti 31 %. 1
Tutkimuksen kohderyhmät Tutkimus kattaa seuraavien järjestöjen jäsenet: ProCom Julkisen Alan Tiedottajat (JAT) Tiedotusalan ammattijärjestö (TAJ) Kirkon ja seurakuntien viestintävastaavat Suomen IR-yhdistys (FIRS) Suomen Ekonomiliiton viestintätehtävissä toimivat jäsenet 8 Kirkko 411 375 Tutkimuksen kohderyhmä on noin 3 300 viestintäammattilaista, kun päällekkäisyydet otetaan huomioon. 25 SEFE 315 232 ProCom 1 649 TAJ 962 58 joista jäsenenä vain 174 ProComissa 1 306 650 8 10 27 53 67 78 IR 178 103 JAT 433 252 I Confidential 2
Tutkimuksen kohderyhmän kasvu osoittaa alan kasvaneen Tutkimuksessa mukana olleiden järjestöjen jäsenmäärät 4000 3500 3000 2500 2000 1500 1000 500 Yhteensä ProCom JAT Kirkko ja seurakunnat* IR-yhdistys TAJ Ekonomiliitto 0 1997 2000 2003 2005 2007 2009 Vuonna 1997, kun tutkimuksessa olivat mukana ProCom ja JAT, arvioitiin, että viestinnän ammattilaisia on Suomessa kaikkiaan noin 2 000 henkeä. Tämän tutkimuksen perusteella voidaan arvioida, että Suomessa työskentelee noin 4 000 viestinnän ammattilaista. 3
Viestinnän ammattilaiset julkisella sektorilla 4
Viestintäammattilaisia on yhtä paljon yksityisellä ja julkisella sektorilla Viestintäammattilaisten työnantajat (%, n=1 450) Järjestö, liitto Viestintä-/mainostoimisto 11 12 Kirkko, seurakunta 9 21 Pörssiyhtiö Valtio 14 Kunta, kuntayhtymä 10 7 16 Muu yritys Julkinen liikelaitos tai yhtiö 5
Työnantajien maantieteellinen jakauma julkisella sektorilla Viestintäammattilaisten työnantajat (%, n=203, 149) Valtio, n=203 Kunta, n=149 Muu Suomi Muu Suomi 22 78 54 46 Pääkaupunkiseutu Pääkaupunkiseutu 6
Naisten ja korkeakoulutettujen osuus kasvaa tasaisesti (%) 100 90 80 Naisten osuus tutkimuksessa 87 % jäsenistöissä 84 %* 70 60 50 Korkeakoulututkinnon suorittaneet 40 30 20 10 0 1983 1985 1988 1989 1991 1993 1995 1997 2000 2003 2005 2007 2009 Miesten osuus * Ruotsissa naisten osuus on 80 %. Julkisella sektorilla 91 % naisia ja 97 %:lla on korkeakoulututkinto. 7
63 % julkisella alalla toimivista viestintäammattilaisista kuuluu JATiin JAT (n=253) Ei-JAT (n=146) Julkisen sektorin viestintäammattilaisista 63 % 37 % Keski-ikä 46 vuotta 40 vuotta Alle 6 vuotta viestintätehtävissä 13 % 32 % Määräaikaisia 6 % 27 % Pääkaupunkiseudulla 73 % 53 % Viestintäjohtajia 7 % 4 % Viestintäpäälliköitä 33 % 30 % Asiantuntijoita (tiedottajia) 54 % 55 % Assistentteja 6 % 11 % Työskentelee koulutus- / tutkimusorganisaatiossa 7 % 30 % Kuuluu ProComiin 31 % 40 % Kuuluu TAJ:hin 33 % 66 % JATin katveessa ovat nuoret, määräaikaiset, koulutus- ja tutkimusorganisaatioissa toimivat sekä pääkaupunkiseudun ulkopuolella työskentelevät julkisen sektorin viestintäammattilaiset. 8
Mistä julkisen sektorin vastaajat siirtyneet viestintätehtäviin (%, n=205, 147) Ei vakituisesti muissa tehtävissä 27 32 Mistä tehtävistä viestintäjohtajat ovat tulleet (%) Toimittaja 20 24 Sihteeri-/toimistotehtävät Opettaja / tutkija Substanssi-/asiantuntija-/johtotehtävät Markkinointi-, myyntitehtävät Projektitehtävät 6 3 4 3 2 0 9 10 17 20 Valtio Kunta Suoraan koulunpenkiltä Markkinointi-, myyntitehtävät Toimittaja 0 20 19 25 30 38 Kääntäjä It- tai henkilöstötehtävät 2 0 2 1 Sihteeri-/toimistotehtävät 15 13 Informaatikko Muu tehtävä 1 1 8 6 Yksityinen sektori / johtaja (n=89) Julkinen sektori / johtaja (n=16) 9
Työn sisältö ja osaamisalueet 10
Viestinnän tärkeimmät tehtäväalueet julkisella sektorilla (%, n=196, 136) Verkkotuotanto, digitaalinen viestintä Mediaviestintä (mediasuhteet ja -seuranta Sisäinen viestintä Lehtien ja julkaisujen toimittaminen Viestinnän johtaminen Maineen ja brandin rakentaminen Viestinnän konsultointi, viestintävalmennus, tutkimus ja arviointi Markkinointiviestintä, mainonta, sponsorointi Yhteiskuntasuhteet, yhteiskuntavaikuttaminen, lobbaus Yhteiskuntavastuu / kestävä kehitys Talousviestintä 54 56 51 59 49 51 32 43 29 34 20 18 14 17 11 Valtio 22 Kunta 8 6 3 1 1 0 11
Minkä tason tehtäviä julkisen sektorin viestinnässä tehdään (%, n=200, 136) Suorittava taso 7 % 8 % Assistentin tehtäviä, kuten verkkosivujen ylläpito, osoiterekisterit, vierailujen järjestäminen Päällikkötaso 25 % 22 % Strategian mukainen viestinnän suunnittelu, johtaminen ja kehittäminen, budjetti-, johto- tai esimiesvastuu Asiantuntijataso 68 % 70 % Itsenäinen suunnittelu ja toteutustyö, viestinnän koulutus ja konsultaatio ym. Sinisellä valtion organisaatiot Punaisella kuntaorganisaatiot 12
Tärkein työnkuvaa muuttanut osa-alue (%, n=174, 132) Strategiaviestintä ja strategian jalkautus Sosiaalisen median osaaminen ja hyödyntäminen Muutosvalmennus ja viestintäkoulutus organisaation sisällä 17 16 23 23 22 20 Kansalaisviestintä; yhteiskuntavastuu, yritysvastuu 9 11 Maineenhallinta ja siihen liittyvät riskianalyysit 9 10 Kansainväliset sidosryhmäsuhteet ja kulttuurien erilaiset viestintäkäytännöt 4 5 Lobbaustaidot / Yhteiskuntavaikuttaminen, lobbaus 1 4 Liiketoiminnan syvempi ymmärrys ja osallistuminen tuloksentekoon 2 5 Valtio Kunta YT-menettelyihin osallistuminen 1 0 Muu 10 10 13
Millä osa-alueella tarvitsee lisää koulutusta (%, n=181, 132) Sosiaalisen median osaaminen ja hyödyntäminen 34 39 Muutosvalmennus ja viestintäkoulutus organisaation sisällä 8 14 Strategiaviestintä ja strategian jalkautus 11 21 Lobbaustaidot / Yhteiskuntavaikuttaminen, lobbaus 5 10 Maineenhallinta ja siihen liittyvät riskianalyysit 7 15 Kansainväliset sidosryhmäsuhteet ja kulttuurien erilaiset viestintäkäytännöt Kansalaisviestintä; yhteiskuntavastuu, yritysvastuu Liiketoiminnan syvempi ymmärrys ja osallistuminen tuloksentekoon Muu 6 3 6 5 3 4 4 4 Valtio Kunta 14
Mistä aiheista haluaisi JATin jäsentilaisuuksia (%) Sosiaalinen media 66 Viestinnän mittaaminen 59 Työyhteisöviestintä 44 Mediaviestintä 42 Hankinnat ja kilpailuttaminen 26 Kansainvälinen viestintä 14 Viestinnän mittaaminen on tärkeä aihe 92 %:lle viestintäjohtajista ja 70%:lle viestintäpäälliköistä. I Confidential
Palkka Palkkatulo = bruttopalkka + luontaisedut 16
Viestinnän ammattilaisten palkat ovat nousseet selvästi yksityisellä ja julkisella sektorilla Mediaanipalkat ja keskimääräiset vuosikorotukset Mediaani 2009 2007 Vuotuinen muutos KAIKKI YHTEENSÄ 3 515 3 200 4,8 % Yksityinen sektori 4 005 3 530 6,5 % Julkinen sektori 3 300 3 020 4,5 % Kirkko ja seurakunnat 2 500 2 420 1,6 % Järjestöt 3 245 3 145 1,6 % Viestintätoimistot 3 485 3 620-1,9 % 17
Mediaanipalkat ja keskimääräiset vuosikorotukset Vuotuinen korotus Mediaani 2007-2009 2005-2007 2003-2005 2000-2003 1997-2000 ProCom 4 000 6,6 % 3,8 % 3,3 % 2,2 % 2,0 % Julkisen Alan Tiedottajat 3 400 5,9 % 0,5 % 3,1 % 5,2 % 2,8 % Tiedotusalan ammattijärjestö 3 194 4,9 % 3,3 % - - - Kirkon viestintää tekevät 2 500 1,6 % 2,1 % - - - Suomen IR-yhdistys 5 520 4,9 % 4,0 %* 4,0 %* - - Ekonomiliitto 4 025 - - - - - Palkkatulona pidetään tässä selvityksessä peruspalkan ja luontaisetujen summaa. Sen sijaan bonukset sekä sivu- ja ylityöansiot on laskettu erikseen. Osa-aikaisten palkkatiedot on jätetty tarkastelusta pois. Käytäntö on sama kuin aiemmissa kyselyissä. Mediaani tarkoittaa havaintojoukon keskimmäistä arvoa. Mediaanipalkka on suuruusjärjestyksessä keskimmäinen palkka, jota pienempi ja suurempi palkka on siis puolella vastanneista. 18
Viestinnän palkat valtiolla ja kunnissa (vastaajien määrä, mediaani alin 10%, alin 25 %, yli 25 % ja yli 10 %) Valtio KAIKKI Johtaja Päällikkö Asiantuntija Assistentti Palkkatulo n= Median F10 F25 F75 F90 188 3 450 2 600 3 000 4 022 5 000 11 5 900 5 052 5 498 6 512 7 444 56 4 013 3 250 3 600 4 698 5 190 106 3 213 2 613 2 900 3 615 4 033 15 2 300 2 104 2 200 3 000 3 450 Kunta Palkkatulo n= Median F10 F25 F75 F90 KAIKKI 129 3 100 2 300 2 700 3 623 4 020 Johtaja 6 4 660 3 700 3 721 6 180. Päällikkö 47 3 650 3 100 3 400 4 000 4 206 Asiantuntija 65 2 890 2 182 2 600 3 100 3 391 Assistentti 11 2 300 1 819 2 077 2 444 3 080 19
Palkkaan vaikuttavat hieman eri tekijät eri sektoreilla Asema, koulutus, kokemus, viestinnän resurssit Yksityinen sektori * Julkinen sektori Kirkko Järjestöt Viestintätoimistot IRtehtävissä toimivat Nimike: Johtaja, päällikkö, asiantuntija, assistentti +++ +++ +++ +++ +++ +++ Tehtävien taso: päällikkötaso, asiantuntijataso, suorittava taso + ++ ++ ++ ++ Työkokemus viestintätehtävissä ++ ++ ++ ++ Peruskoulutus: ylempi kk-tutkinto, amk-tutkinto, ylioppilas + + Toimipaikka pääkaupunkiseudulla ++ ++ ++ ++ ++ Viestintäbudjetin suuruusluokka ++ + +++ ++ Viestintä- tai mainostoimiston henkilöstömäärä ++ Työn tuloksia mitataan konkreettisilla mittareilla + Yrityksen toimiala Teollisuus, rakennusala tai monialakonserni + Rahoitus- ja vakuutustoiminta + Julkisella sektorilla valtio ++ Siirtynyt viestintä-/ir-tehtäviin substanssiasiantuntijan tai johtajan tehtävistä +++ analyytikon tai meklarin tehtävistä ++ markkinointi-, myyntitehtävistä + Saavutukset työuralla Onnistunut kriisitilanteen hoito + Onnistunut vaativan muutosprosessin läpivienti + +++ ++ + Erittäin tärkeä Tärkeä Melko tärkeä Taulukossa on esitetty yhteenveto siitä, mitkä taustatekijät vaikuttavat eniten palkkaan eri sektoreilla. Tärkeimmät palkkaan vaikuttavat tekijät ovat asema, tehtävien taso, työkokemus ja toimipaikan sijainti. 20
Naisten ja miesten mediaanipalkat Naisten palkat ovat noin 85 % miesten palkoista Naiset Miehet Suhde (%) Päällikkötaso Yksityisellä sektorilla 5 120 6 231 82 Julkisella sektorilla 4 018 5 100 79 Kirkossa ja seurakunnissa 3 285 3 500 94 Viestintätoimistoissa 4 770 5 600 85 Asiantuntijataso Yksityisellä sektorilla 3 520 4 220 83 Julkisella sektorilla 3 146 3 200 98 Kirkossa ja seurakunnissa 2 500 3 080 81 Viestintätoimistoissa 3 375 3 295 102 Suorittava taso Yksityisellä sektorilla 3 000 4 018 75 Julkisella sektorilla 2 350 2 900 81 Kirkossa ja seurakunnissa 2 225 2 720 82 21
Uusien, nuorten viestintäammattilaisten palkat ovat kasvaneet etenkin yksityisellä ja julkisella sektorilla Uusien, nuorten viestintäammattilaisten palkat Mediaani 2009 2007 Vuotuinen muutos KAIKKI YHTEENSÄ 2 675 2 449 4,5 % Yksityinen sektori 2 850 2 505 6,7 % Julkinen sektori 2 638 2 334 6,3 % Kirkko ja seurakunnat 2 237 2 165 1,7 % Järjestöt 2 372 2 650-5,4 % Viestintätoimistot 2 820 2 699 2,2 % 22
Työsuhde 23
Kaikki viestintäammattilaiset: Työviikko on lyhentynyt, mutta todellinen työaika on edelleen 4 tuntia viikossa yli sovitun Keskimääräinen viikkotyöaika (täysipäiväiset työsuhteet) Keskimääräisen todellisen viikkotyöajan kehitys (täysipäiväiset työsuhteet) Kaikki 37,6 41,9 47,7 Johtaja 37,9 46,6 44,9 45,9 45,2 46,4 46,0 Päällikkö Asiantuntija 37,7 42,7 37,4 40,6 42,7 44,0 43,3 42,1 42,0 43,0 41,6 42,6 41,3 43,9 41,9 40,9 Viestintäyksikön esimies Kaikki vastaajat Viestintäasiantuntija (tiedottaja) Assistentti 37,7 40,3 Sopimuksen mukainen työaika Todellinen työaika 1997 2000 2003 2005 2007 2009 Julkisella sektorilla keskimääräinen työaika on 40,5 tuntia viikossa (keskimäärin 3,4 tuntia yli työsopimuksen). 24
Vain harva johtaja saa korvausta tekemistään ylitöistä Saako korvausta ylitöistä (%) Kaikki 45 17 33 6 Yksityinen sektori 40 15 40 6 Julkinen sektori 49 21 24 5 Kirkko ja seurakunnat 54 23 17 6 Kyllä, korvaus yksi yhteen Järjestöt 49 20 27 4 Kyllä, korvaus lain / TESin mukaisesti Viestintätoimistot 45 10 40 5 Ei oikeutta Ei osaa sanoa Johtaja 17 4 71 8 Päällikkö 44 13 39 4 Asiantuntija 53 19 22 5 Assistentti 37 33 21 8 25
Viestinnän resurssien kehitys 26
Resurssit vahvistuneet kolmannella sektorilla ja pienentyneet yritysten suurissa yksiköissä Muutokset resursseissa kahden viime vuoden aikana (%) Kaikki (n=1 187) 33 45 22 Kirkko ja seurakunnat (n=110) 53 44 4 Järjestöt (n=138) 41 49 11 Julkinen sektori (n=315) 35 55 10 Yksityinen sektori (n=618) 28 39 33 Lisätty Tilanne ennallaan Vähennetty 27
Viestintähenkilöstön määrä julkisen sektorin organisaatioissa (%) Valtio Yli 500 hengen organisaatiot (n=45) 15 34 33 15 3 Alle 501 hengen organisaatiot (n=81) 2 4 24 46 24 Kunta Yli 500 hengen organisaatiot (n=51) 14 19 19 32 16 Alle 501 hengen organisaatiot (n=97) 2 13 9 38 38 Yli 20 henkeä 11-20 henkeä 6-10 henkeä 2-5 henkeä 1 henki 28
Viestintäbudjetit julkisen sektorin organisaatioissa (%) (sisältää henkilöstökulut) Valtio Yli 500 hengen organisaatiot (n=45) 22 18 44 9 7 Alle 501 hengen organisaatiot (n=81) 10 2 30 26 32 Kunta Yli 500 hengen organisaatiot (n=51) 10 20 29 22 20 Alle 501 hengen organisaatiot (n=97) 9 15 13 13 50 Yli 1 miljoona euroa 500 001-1 miljoona 200 001-500 000 100 001-200 000 Alle 100 000 29
Arviot julkisen sektorin viestinnän lähitulevaisuudesta (%) Valtion (n=189) ja kuntien (n=133) viestintäammattilaiset Viestintähenkilöstön määrä Valtio 13 65 22 Kunta 16 71 13 Viestintähenkilöstön palkat Valtio 13 81 5 Kunta 14 83 3 Lisääntyy/kasvaa Koulutusmäärärahat Valtio 6 63 31 Pysyy ennallaan Vähenee/laskee Kunta 4 65 31 Ulkopuolisen avun käyttö Valtio 44 36 21 Kunta 34 34 32 30
Julkisella sektorilla koulutusrahat vähenevät jyrkästi (JATin jäsenten arviot tulevaisuudesta) 60 50 40 30 20 10 0-10 13 10-3 Ulkoistaminen Viestinnän palkat Viestinnän henkilöstömäärä Koulutusmäärärahat -20-30 2000 2003 2005 2007-26 2009 31
Alan tulevaisuudennäkymät ovat kääntyneet aiempaa varauksellisemmiksi myös Ruotsissa Kasvuun uskovien osuus (%) 34 8 20 23 20 22 23 16 Viestinnän henkilöstömäärä kasvaa (Suomen vastaajat) Lähde: Info 2009, Sveriges Informationsfrenings Medlemstudie, elokuu 2009 Alan tulevaisuudenusko on heikentynyt selvästi myös Ruotsissa, jossa on seurattu alan tulevaisuudenarvioita samanlaisella taajuudella kuin Suomessa. Tuoreimman tutkimuksen mukaan noin kolmannes ruotsalaisvastaajista uskoo oman osastonsa kasvavan. Suomessa arviot ovat olleet koko seurantajakson astetta pessimistisempiä: 16 prosenttia uskoo oman organisaation viestintähenkilöstön kasvavan. Keltaisella käyrällä on merkitty trendi Suomessa. 32
Toimintojen ulkoistaminen 33
Viestintää ulkoistettu aiempaa vähemmän Kuinka suuri osa viestinnästä on ulkoistettu (%) Valtio Kunta Ei lainkaan 11 9 0 14 Jonkin verran (1-20 %) 56 79 77 73 Paljon (21-50 %) 9 34 9 23 Merkittävästi (yli puolet) 1 2 2009 2007 1 4 34
Paljonko eri toimintoja on ulkoistettu julkisella sektorilla (%, n=320) Käännöstyöt 1 39 48 12 Graafinen suunnittelu 42 45 12 Valokuvaus 17 60 23 Viestintätutkimus 34 43 23 Mediaseuranta 40 33 28 Vuosikertomuksen projektinhallinta ja taitto 14 41 45 Asiakas-/sidosryhmälehti 9 43 49 Verkkopalveluiden ylläpito 4 43 53 Tapahtumajärjestelyt 3 42 55 Henkilöstölehti / järjestölehti 3 22 75 Viestinnän suunnittelu 20 79 Vuosikertomuksen tekstityö Mediasuhteet 3 12 7 1 93 85 Valtaosin Osittain Ei lainkaan 35
Julkisella sektorilla mediaseurannan ja viestintätutkimuksen ulkoistaminen on yleistynyt Valtaosin/osittain ulkoistettu (%) 2009 2007 2005 2003 Graafinen suunnittelu 87 88 89 88 Käännöstyöt 87 88 87 85 Valokuvaus 77 83 73 78 Viestintätutkimus 77 63 55 66 Mediaseuranta 73 54 43 40 Vuosikertomus/taitto 55 56 - - Asiakas-/sidosryhmälehti 52 48 39 42 Verkkopalveluiden ylläpito 47 43 48 26 Tapahtumajärjestelyt 45 43 37 33 Henkilöstö-/järjestölehti 25 19 20 16 Viestinnän suunnittelu 20 14 17 15 Vuosikertomus/tekstityö 15 16 - - Mediayhteydet 8 3 7 3 36
Merkittävien rakennemuutosten vaikutus viestintään 37
Merkittävä organisaatiomuutos koskettanut joka toista viestinnän ammattilaista Onko organisaatiota kohdannut merkittävä rakennemuutos viimeisen 5 vuoden aikana (%) Kaikki (n=1 357) 46 54 Yksityinen sektori (n=605) 54 46 Julkinen sektori (n=320) Kirkko ja seurakunnat (n=135) 38 49 62 51 Kyllä Ei Viestintätoimistot (n=188) 31 69 Järjestöt (n=134) 29 71 38
Rakennemuutokset ovat tiivistäneet johdon otetta viestintään Organisaatiot, joissa on toteutettu merkittävä rakennemuutos viimeisten 5 vuoden aikana (%, n=321, 154) Yksityinen sektori Johdon aktiivinen ote viestintään -19 48 Tavoitteiden ja vastuiden selkeys -25 39 Työn suunnitelmallisuus ja pitkäjänteisyys Panostus viestinnän resursseihin -33-32 32 30 Mahdollisuus osaamisen kehittämiseen Mahdollisuus urakehitykseen -24-22 22 25 Julkinen sektori Johdon aktiivinen ote viestintään -26 41 Tavoitteiden ja vastuiden selkeys Työn suunnitelmallisuus ja pitkäjänteisyys -41-35 25 23 Panostus viestinnän resursseihin -26 32 Mahdollisuus osaamisen kehittämiseen Mahdollisuus urakehitykseen -19-18 13 18 Heikentynyt Parantunut 39
Viestinnän asema suhteessa johtoon 40
Viestintä toimii useimmin ylimmän johdon alaisuudessa Kenelle viestintä raportoi (%, viestinnän esimiehet ja yksin vastaavat) Yksityinen sektori (n=242) 14 2 Julkinen sektori (n=144) 20 Kirkko ja seurakunnat (n=52) 4 00 Järjestöt (n=71) 00 4 14 70 79 96 96 Ylimmälle johdolle Henkilöstö-, talous- tai hallintojohdolle Markkinointijohdolle Muulle taholle / ei raportoi kenellekään 41
Ruotsissa johtoryhmään osallistumisen trendi on laskeva, mutta niiden osuus kasvaa, jotka ovat johtoryhmän varsinaisia jäseniä Lähde: Info 2009, Sveriges Informationsfrenings Medlemstudie, elokuu 2009 Ruotsissa on nähtävissä kaksi trendiä: Toisaalta yhä useammassa organisaatiossa viestinnästä vastaavat eivät enää osallistu lainkaan johtoryhmätyöhön. Toisaalta yhä useammassa organisaatiossa viestintä on johtoryhmän täysivaltainen jäsen. 42
Julkisella sektorilla johtoryhmän täysivaltaisten jäsenten osuus on kasvanut Osallistuuko viestintä johtoryhmään (%, julkisen sektorin viestinnän esimiehet ja yksin vastaavat) 8 11 17 12 8 19 12 13 32 34 30 24 49 37 43 51 2003 2005 2007 2009 Vuonna 2005 TAJ tuli mukaan tutkimukseen! Täysivaltainen jäsen Läsnäolo-oikeus Tarvittaessa asiantuntijana Ei johtoryhmässä 43
Viestinnän mittarit 44
Tulostavoitteiden asettaminen on yleistä valtion organisaatioissa Kuinka tulosjohdettua julkisyhteisöjen viestintä on (%) Työllä tulostavoitteet 41 65 Tuloksia mitataan 38 46 Sovelletaan tasapainotettua mittaristoa 17 25 Valtio Kunta Viestinnän vaikuttavuutta arvioidaan 34 50 Ei millään edellämainituista 17 36 45
Yritysviestintä on yhä useammin tulosvastuussa Työlle asetettu tulostavoitteet (%) 85 93 75 71 60 63 59 55 55 43 38 41 25 19 19 Johtajat, yritykset Yksityinen sektori Julkinen sektori Järjestöt Kirkko & seurakunnat 2005 2007 2009 46
Julkisella sektorilla viestinnän tulosohjaus on päinvastoin vähentynyt (%, viestintäjohtajat n=54, 60) 78 62 48 43 43 40 Työlle asetettu tulostavoitteet Tuloksia mitataan Viestinnän vaikuttavuutta arvioidaan 2005 2009 47
Julkisen sektorin viestinnässä hyödynnetyt mittarit Mittaria hyödyntäneet ja tehokkaaksi arvioineet (%) Valtio (n=184) Kunta (n=133) Saavutettu julkisuus (mediaosumat) 48 34 Työilmapiiri- tai henkilöstötutkimukset 43 32 Digitaalisen median käyttäjätilastot 42 41 Sidosryhmätutkimukset 38 26 Asiakastyytyväisyys- tai jäsentutkimukset 38 39 Spontaanit palautteet ja pienimuotoiset palautekyselyt 38 37 Lukija- ja käyttäjätutkimukset 33 27 Sisäisen viestinnän tutkimukset 33 26 Laadukas työn jälki 32 36 Tehokkuus (aikataulussa tai budjetissa pysyminen) 29 27 Käytettävyystutkimukset 29 17 Tilaisuuksien osallistujamäärät 28 30 Maine-, imago- tai bränditutkimukset 28 31 Tavoiteltu julkisuuskuva (media-analyysi) 26 8 Toimittajatutkimukset 19 20 Kvalitatiiviset haastattelut, nykytila-analyysit 17 15 Viestien tai kampanjoiden testaukset 14 8 Sijoittuminen kilpailuissa, kilpailijavertailuissa 12 17 Itsearvioinnit 8 9 Verkkopohjaiset dialogimenetelmät 6 6 Henkilöstötulokset 5 6 Muut strategiset tulokset 5 8 Sosiaalisen median mittarit 4 1 Taloudelliset tulokset 2 5 48
Tehokkaana kokevat (% käyttäjistä) Mittareiden käytön yleisyys ja tehokkuus 80 75 70 65 60 55 50 Laadukas työn jälki Asiakastyytyväisyystutkimus Sidosryhmätutkimus Tehokkuus Lukijatutkimus Kvalitat.haastattelut Maine-/bränditutkimus Taloudelliset tulokset Mediaosumat Toimittajatutkimus Sijoittajasuhdetutkimus Media-analyysi Käytettävyystutkimus Osallistujamäärät Viestien testaus Sisäisen viestinnän tutkimus Henkilöstötulokset Kilpailut Spontaanit palautteet Digitaalisen median tilastot Työilmapiiritutkimus Verkkopohjainen dialogi Sosiaalisen median mittarit Paljon käyttäjiä, mittareina tehokkaita Paljon käyttäjiä, mittareina haasteellisia Vähän käyttäjiä, mittareina haasteellisia 45 Itsearvioinnit 40 0 10 20 30 40 50 60 70 Käyttäjät (%) 49
Kaikki viestintäammattilaiset: Mittareista on eniten hyötyä ahkerille (ja tottuneille) käyttäjille Kuinka hyvin mittarit auttavat johtamista (%) Kaikki (n=1179) 23 52 26 Yli 10 mittaria hyödyntävät (n=253) 56 39 6 6-10 mittaria hyödyntävät (n=422) 23 60 16 Hyvin Kohtalaisesti Huonosti / ei osaa arvioida 1-5 mittaria hyödyntävät (n=438) 7 54 40 Mittareita kokeilleet (n=65) 3 29 68 Julkisella sektorilla toimivat ovat keskimääräistä tyytymättömämpiä viestinnän mittareihin: Vain 12 %:n mielestä mittarit toimivat hyvin ja 31 %:n mielestä kohtuullisesti. 50
Viestintäammattilaisten saavutukset 51
Kaikki viestintäammattilaiset: Viestinnän ammattilaiset ovat saavuttaneet merkittävästi julkisuutta, hoitaneet onnistuneesti kriisejä ja muutosprosesseja Oletko saavuttanut omalla työurallasi joitakin seuraavista asioista (%, n=1 366) Saimme suunnitelmallisella mediatyöllä yrityksellemme / asiallemme merkittävästi julkisuutta 32 34 11 22 Hoidimme onnistuneesti kriisitilanteen 21 31 7 41 Veimme onnistuneesti läpi vaativan muutosprosessin 19 29 24 28 Pitää täysin paikkansa Pitää jossain määrin paikkansa Työ vielä kesken Saimme johdon ymmärtämään viestinnän merkityksen johtamisessa 16 37 27 21 Ei kokemusta / ei osaa arvioida Saimme luotua toimivan keskusteluyhteyden avainryhmään 16 34 15 34 Pitkäjänteisellä työllä saimme oleellisesti vahvistettua organisaatiomme mainetta tai brändiä 15 29 29 26 52
Viestintäjohtajilla on laajasti saavutuksia Johtajien saavutukset julkisella ja yksityisellä sektorilla (pitää täysin paikkansa -vastanneiden osuus, %) Saimme suunnitelmallisella mediatyöllä yrityksellemme / asiallemme merkittävästi julkisuutta Hoidimme onnistuneesti kriisitilanteen 31 52 50 51 Veimme onnistuneesti läpi vaativan muutosprosessin 38 44 Saimme johdon ymmärtämään viestinnän merkityksen johtamisessa Saimme luotua toimivan keskusteluyhteyden avainryhmään 19 19 30 32 Pitkäjänteisellä työllä saimme oleellisesti Vahvistettua organisaatiomme mainetta tai brändiä 23 Yksityinen sektori / johtajat Julkinen sektori / johtajat 38 53
Kaikki viestintäammattilaiset: Joka kolmas viestinnän esimies tai asiantuntija on ollut viemässä läpi onnistuneen muutosprosessin tai kriisitilanteen (%, n=1 246) Työ vielä kesken / ei kokemusta Onnistunut kriisitilanteen hoitaminen tai muutosprosessi 32 32 36 Kohtalainen onnistuminen kriisitilanteen hoidossa tai muutosprosessissa 54
Kaikki viestintäammattilaiset: Onnistunut kriisin- tai muutoksenhallinta on parantanut selvästi viestinnän arvostusta ja asemaa 100 90 80 70 Tyytyväisyys yhteistyöhön johdon kanssa Tyytyväisyys viestinnän rooliin ja arvostukseen 60 50 40 30 40 46 56 6 000 5 000 4 000 3 000 Osallistuu johtoryhmään Johtoryhmän täysjäsen Palkka 20 10 0 Työ vielä kesken / ei kokemusta Kohtalainen onnistuminen kriisitilanteen hoidossa tai muutosprosessissa Onnistunut kriisitilanteen hoitaminen tai muutosprosessi 55
Viestinnän työvoittoja (esimerkkejä julkiselta sektorilta) Tutkimusjohto on alkanut ymmärtää viestinnän ja markkinoinnin tärkeyden. He osaavat vähitellen liittää sen myös tutkimuksen suunnitteluun. Viestintä osana kun tehdään päätöksiä. Viestintäsuunnitelma aina kun uusi hanke. Teen työtä koulutusorganisaatiossa. Hyvin suunniteltu ja oikein ajoitettu markkinointi näkyy suoraan opiskelijoiden määrässä. Työyhteisömme tehtävät organisoitiin alkuvuodesta uudelleen ja henkilöstö joutui hakemaan uusia tehtäviä. Mielestäni johto onnistui hyvin tehokkaan sisäisen viestinnän ansiosta (mm. runsaslukuiset henkilöstöinfot ja pienryhmissä käydyt keskustelut). Kriisitilanteen viestintäharjoitukset, harjoiteltiin median yhteydenottoihin reagoimista, ja siitä oli selvä hyöty projektin edetessä. Kaikilla ei ole työvoittoja takanaan Meillä johto ja viestintä eivät tee kovinkaan tiivistä yhteistyötä. Eli ei työvoittoja tällä saralla. 56
Työtyytyväisyys 57
Työtyytyväisyys julkisella sektorilla (%, n=321) Oman työn mielekkyys 31 61 7 1 Yksikön työilmapiiri 21 60 15 4 Koulutusmahdollisuudet 17 58 21 3 Toimenkuvan selkeys 13 60 23 4 Yhteistyö johdon kanssa 21 52 24 3 Mahdollisuus käyttää ulkoista apua 12 52 32 4 Viestinnän rooli ja arvostus 11 52 31 7 Palkka 6 48 38 8 Työn arvioimiseen käytetyt mittarit 2 43 49 7 Erittäin tyytyväinen Tyytyväinen Etenemismahdollisuudet 3 38 49 10 Melko tyytymätön Erittäin tyytymätön 58
Tyytyväisten osuus julkisella sektorilla (%) 2009 2007 2005 Oman työn mielekkyys 92 88 92 Yksikön työilmapiiri 81 75 74 Koulutusmahdollisuudet 75 83 83 Yhteistyö johdon kanssa 73 69 69 Toimenkuvan selkeys 73 68 72 Ulkopuolisen avun käyttö 64 65 65 Viestinnän rooli ja arvostus 63 62 58 Palkka 54 48 45 Etenemismahdollisuudet 41 44 46 Julkisella sektorilla tyytyväisyys ilmapiiriin, yhteistyöhön johdon kanssa sekä palkkaan on hieman kasvanut. Etenemismahdollisuuksiin ollaan hieman aiempaa tyytymättömämpiä. Etenkin suuri osa assistenteista (67 %) on tyytymättömiä palkkaansa. 59
Viidennes johtajista tuntee uupuvansa työssä Työ suhteessa jaksamiseen (%) Johtaja (n=16) 81 19 Päällikkö (n=104) 3 13 74 11 Jaksaisi enemmänkin Töitä on sopivasti Töitä on paljon, enimmäkseen jaksan Asiantuntija (n=173) 6 25 57 11 Töitä on liikaa, uuvun Assistentti (n=27) 4 22 63 11 60
Uupumus on vähentynyt kunnissa Kuinka suuri osa kokee, että töitä on liikaa ja uupuu (%) Valtio 2009 14 2007 14 Kunta 2009 7 2007 13 61
Työpaikan vaihtaminen 62
Puolet julkisen sektorin vastaajista on vakavasti harkinnut työpaikan vaihtoa, kolmannes harkitsee vaihtoa muihin kuin viestintätehtäviin (%) Onko vakavasti harkinnut työpaikan vaihtoa (%) Mihin tehtäviin? Kaikki 45 Viestintätehtäviin julkiselle tai järjestösektorille 57 Alle 36-vuotiaat 36-50-vuotiaat 53 54 Viestintätehtäviin yrityssektorille 47 Yli 50-vuotiaat 20 Muihin kuin viestintätehtäviin 36 Assistentti Asiantuntija 48 47 Itsenäiseksi ammatinharjoittajaksi / yrittäjäksi 14 Päällikkö 42 Konsultiksi viestintätoimistoon 8 Johtaja 31 63
Kaikki viestintäammattilaiset: Joka toinen on saanut uuden työpaikan suhteellisen helposti Onko hakenut työpaikkaa viimeisten 5 vuoden aikana (%) Keskim. Kuinka vaikeaa uuden työpaikan saaminen on ollut (%) Kaikki 16 27 30 27 7,2 Kaikki (n=833) 16 30 41 13 Johtaja Päällikkö 4 21 11 25 36 36 38 27 3,5 Johtaja (n=78) Päällikkö (n=264) 10 14 22 25 44 47 24 14 Asiantuntija 21 30 26 24 5,2 Asiantuntija(n=428) 17 35 38 10 Assistentti 23 23 19 35 8,9 Assistentti (n=63) 24 32 37 8 9,7 Alle 36v 27 36 27 10 Alle 36v (n=372) 8 31 47 14 36-50v 13 27 33 28 10,6 36-50v (n=375) 18 30 42 10 yli 50v 4 11 28 57 6,3 yli 50v (n=86) 42 27 16 15 On hakenut yli 10 paikkaan 4-10 paikkaan 1-3 paikkaan Ei ole hakenut 2,5 Erittäin vaikeaa Melko vaikeaa Melko helppoa Erittäin helppoa Julkisen sektorin vastaajista 57 % on kokenut työpaikan saamisen erittäin tai melko vaikeaksi. He ovat hakeneet keskimäärin 8 paikkaan viimeisten 5 vuoden aikana. 64
JATia koskevat kysymykset 65
Lukee JATin jäsentiedotteen mieluiten (%) Painettuna 33 Painetun jäsentiedotteen haluaisi 46 % esimiesasemassa olevista ja 45 % muualla Suomessa toimivista. 67 Sähköisenä I Confidential
Kouluarvosanat JATin toiminnalle (keskiarvoja 4-10) 2009 2007 2005 Kaikki 7,84 7,81 7,65 Viestintäalan kokemus 1-2 v. viestintätehtävissä 7,50 7,67 7,57 3-9 v. viestintätehtävissä 7,85 7,68 7,56 10 - v. viestintätehtävissä 7,50 7,89 7,69 Viranomainen Valtio 7,90 7,90 7,70 Kunta 7,85 7,75 7,69 Sukupuoli Nainen 7,88 7,79 7,66 Mies 7,67 7,96 7,48 Ikä Alle 36-vuotias 7,75 7,65 7,29 36-50-vuotias 7,81 7,68 7,71 Yli 50-vuotias 7,94 8,06 7,69 2009 2007 Tehtävien luonne Päällikkötaso 7,89 8,07 Asiantuntijataso 7,87 7,72 Suorittava taso 7,60 7,76 Asema Viestintäjohtaja 7,75 Viestintäpäällikkö 7,86 Yksin vastaava 7,97 Viestintäasiantuntija 7,75 Viestintäassistentti 7,91 Sijainti Pääkaupunkiseutu 7,80 7,80 Muu Suomi 7,84 7,84 Tyytyväisyys JATin toimintaan on hieman parantunut. Tyytymättömimpiä ovat toisaalta uudet ja toisaalta yli 10 vuotta alalla toimineet. I Confidential
Keskeisiä tuloksia: Julkinen sektori 1. Merkittävät rakennemuutokset ovat tiivistäneet johdon otetta viestintään. Julkisen sektorin organisaatioista on kohdannut merkittävän rakennemuutoksen viimeisten viiden vuoden aikana. Johto on ottanut entistä aktiivisemman otteen viestintään. 2. Viestinnän resursseja on lisätty julkisella sektorilla ja viestinnän täysivaltainen jäsenyys organisaatioiden johtoryhmissä on yleistynyt. 3. Arviot tulevaisuudesta ovat varovaisia. Muun muassa koulutusmäärärahojen ennustetaan laskevan jyrkästi. 3. Viestinnän palkat ovat nousseet julkisella sektorilla 4,5 prosenttia vuodessa. Viestinnän ammattilaisen keskiansio julkisella sektorilla on 3 300 euroa / kk. 4. Strategiaviestinnän taidoille on kysyntää julkisen sektorin viestinnässä. Neljännes julkisella sektorilla toimivista viestinnän ammattilaisista pitää strategiaviestintää ja strategian jalkauttamista tärkeimpänä työnkuvaansa viime vuosina muuttaneena tehtäväalueena. Lisäksi moni on ollut toteuttamassa muutosvalmennusta ja viestintäkoulutusta organisaationsa sisällä. 5. Sosiaalisen median osaaminen ja hyödyntäminen on suuri haaste etenkin kolmannella sektorilla, mutta myös julkisella sektorilla. 68