YV 2011 Yh 24 TILINPÄÄTÖS- JA TOIMINTAKERTOMUS TASEKIRJA 2010
2
SISÄLLYSLUETTELO 3 KUNTAYHTYMÄN TASEKIRJA 2010 I KUNTAYHTYMÄN TOIMINTAKERTOMUS 1.1 Kuntayhtymän kehitys ja olennaiset tapahtumat... 4 1.2 Kuntayhtymän muodostuminen ja jäsenkuntien osuudet... 7 1.3 Kuntayhtymän hallinto... 8 1.4 Kuntayhtymän toiminnan ja talouden kehitys... 12 1.5 Tukipalvelut... 13 1.6 Yhteistoiminta ja yhteistyöryhmä... 15 1.7 Itä-Uudenmaan oppisopimuskeskus... 17 1.8 Kuntayhtymän kehittämisen painopisteiden toteutuminen v. 2010... 17 1.9 Kuntayhtymän tuloskortti 2010... 19 1.10 Toisen asteen koulutus, Porvoon ammattiopisto, Amisto... 20 1.11 Itä-Uudenmaan koulutuskuntayhtymän meneillään olevat ja vuonna 2010 päättyneet projektit... 29 1.12. Selonteko kuntayhtymän sisäisen valvonnan järjestämisestä... 30 1.13. Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä... 32 1.1. Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus... 33 II TOTEUTUMISVERTAILU... 43 2.1 Talousarvion toteutuminen... 43 III TILINPÄÄTÖSLASKELMAT... 47 3.1 Kuntayhtymän tuloslaskelmavertailu 2010/2009... 47 3.2 Kuntayhtymän rahoituslaskelmavertailu 2010/2009... 48 3.3 Kuntayhtymän tasevertailu 2010/2009... 49 3.4 Konsernituloslaskelma... 51 3.5 Konsernin rahoituslaskelma... 52 3.6 Konsernitase... 53 3.7 Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot... 54 3.8 Poistosuunnitelma... 56 IV LIITETIEDOT... 57 4.1 Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot... 57 4.2 Taseen vastaavia koskevat liitetiedot... 58 4.3 Omistuksia muissa yhtiöissä koskevat liitetiedot... 61 4.4 Taseen vastattavia koskevat liitetiedot... 62 V ALLEKIRJOITUKSET JA TILINPÄÄTÖSMERKINTÄ.. 66 VI LUETTELOT JA SELVITYKSET 68 VII ERIYTETYT TILINPÄÄTÖKSET: LIIKELAITOS EDUPOLIN TILINPÄÄTÖS...
4 I TOIMINTAKERTOMUS VUODESTA 2010 1.1 Kuntayhtymän kehitys ja olennaiset tapahtumat Toimintavuonna 2010 kuntayhtymä joutui sopeuttamaan toimintojaan taloudellisen matalasuhdanteen vallitessa. Matalasuhdanteessa ammatillisen koulutuksen suosio nousi ennätysmäisen suureksi niin nuorilla kuin aikuisillakin. Kuntayhtymä sai toimintavuoden syksyllä ammatilliseen peruskoulutukseen 15 lisäpaikkaa. Se oli tarpeeseen nähden kovin vähän. Kuntayhtymä ylitti ammatillisessa peruskoulutuksessa opetus- ja kulttuuriministeriön koulutuspaikkamäärän melko runsaasti torjuakseen nuorisotyöttömyyttä. Samoin perustein kuntayhtymä priorisoi olemassa olevaa koulutuspaikkakiintiötä nuorille. Jäsenkuntien panostukset Amiston käyttämien kiinteistöjen saneerauksiin olivat erittäin tiukassa. Kuntayhtymän lähivuodet tulevat olemaan taloudellisesti haasteellisia erityisesti kiinteistöratkaisujen osalta. Porvoon kaupunki oli aktiivinen toisen asteen ammatillisen koulutuksen järjestäjäverkon kehittämisessä. Posintra Oy:n tilaama konsulttiselvitys herätti laajaa keskustelua omistajakunnissa ja julkisessa sanassa. Kuntayhtymän näkemyksen mukaan opetus- ja kulttuuriministeriön esittämä malli oppilaitosten yhdistämisestä on edelleen paras vaihtoehto. Vuoden 2010 aikana uudistettiin rekrytoinnin ja palvelusuhteen aloittamisen prosessit Sympa HR-ohjelmaa käyttäen. Vuoden aikana ohjelman kautta luotiin 131 uutta palvelusuhdetta ja päätettiin 46. Henkilöstön kehittämisen toimintoihin kohdistui entistä enemmän painetta. Esimiehet tarvitsevat sekä palveluita että tukea. Syksyllä 2010 tehtiin päätös henkilöstön kehittämispäällikön palkkaamisesta. Rekrytointi käynnistettiin vuoden lopulla. Marraskuussa 2010 toteutettiin työhyvinvointikysely koko kuntayhtymässä. Verrattuna edellisvuoteen kokonaistulokset paranivat kaikilla osa-alueilla. Kyselystä käy ilmi, että esimiehiltä toivotaan parempia henkilöjohtamisen taitoja. Loppuvuodesta käynnistettiin kuntayhtymän esimiehille suunnatun leadership-koulutuksen suunnittelu. Koulutus toteutetaan yhteistyössä brittiläisen Grimsby Instituten kanssa. Lappeenrannan teknillisen yliopiston kanssa toteutettavan UJO-hankkeen tavoitteena on parantaa organisaation uudistumiskykyä. Hanke on edennyt ensimmäisten tutkimustulosten valmistumiseen. Tulokset purettiin 19.10.2010 koko kuntayhtymän tasolla ja oppilaitoksissa järjestettiin vielä erillisiä purkutilaisuuksia. Konsernipalveluista kerätään uudistumiskyvyn parantamiseen tähtäävä pilottiryhmä ja tutkimus toistetaan 2011. Kesän ja syksyn aikana suoritettiin kaikkien kuntayhtymän työasemien käyttöjärjestelmän sekä toimistosovelluspaketin päivitys uusimpiin Windows- ja Office -versioihin. Muutoksen läpiviennin yhteydessä koko kuntayhtymän henkilöstölle järjestettiin @-korttikoulutus ja testimahdollisuus, joka kulki nimellä TIVI-passi. Koulutus hankittiin Edupolilta. Vuoden 2010 lopussa valmiita korttisuorituksia oli 169. Koulutus jatkuu vielä vuoden 2011 puolella
5 Työsuorituksen arviointiin perustuvassa kannustavassa palkkauksessa kuntayhtymä on siirtynyt vakiinnuttamisvaiheeseen. Toimintavuoden viimeisenä päivänä kuntayhtymässä työskenteli 499 henkilöä, joista vuoden 2010 aikana 310 henkilöä oli oikeutettu TSA-arvioinnin perusteella maksettavaan TSAlisään. Tulevat kunta-alan palkkaratkaisut ratkaisevat TSA-arvioinnin perusteella maksettavan henkilökohtaisen lisän suuruuden. Toimintavuosi 2010 oli Amiston osalta opiskelijamäärissä mitattuna paras kautta aikojen. Opiskelijamäärä läheni 1100 syyskuun mittauksessa ja painotettu keskiarvo oli 1022. Kaikkien toimipisteiden opiskelijamäärät nousivat ja erityisen iloinen uutinen oli Loviisan osalta saavutettu n. 100 opiskelijan määrä. Vuoden lopulla päättyi eräs aikakausi koulutuskuntayhtymän historiassa. POMO-talon tiloissa toiminut Haaga-Helia ammattikorkeakoulu muutti omiin tiloihin Porvoon länsirannalle. Kehitystoiminta keskittyi ympäristö- ja työhyvinvoinnin sekä työturvallisuuden parantamiseen Amistossa ja laajemmin koko kuntayhtymässä. Vuoden aikana valmisteltiin sekä ympäristö- että työterveys-, -turvallisuus- ja - hyvinvointisertifikaattien mukaisia toimintamalleja. Taloudellisesti tarkasteltuna voi todeta Amiston vuoden 2010 toteutuneen vähintäänkin tyydyttävästi. Edupolin toiminta kasvoi vahvasti toimintavuoden aikana. Liikevaihto oli 15,49 M ja kokonaistuotot 16,67 M. Liikevaihto kasvoi 2,6 M eli 20 % edellisvuodesta. Tulos oli vuoden 2010 talousarvioesityksen mukainen. Edupoli kehitti tilaratkaisujen lisäksi toimintojaan. Kehittämisen näkökulmia ja painopisteitä olivat osaaminen ja kasvu, toimintatavat ja prosessit, asiakkuus sekä tulevaisuuden varmistaminen. Kehittäminen keskittyi pääosin ns. toimintatapojen muutosprosessiin, jossa asiakassuhteiden hallinta ja prosessit olivat muutoksen keskiössä. Oppisopimuskeskuksen opiskelijamäärä vuonna 2010 oli 800, mikä on 21 opiskelijaa edellisvuotta enemmän. Perustutkintoon opiskeli 297, ammattitutkintoon tai erikoisammattitutkintoon 423 ja tutkintoon johtamattomaan lisäkoulutukseen osallistui 80 opiskelijaa. Oppisopimuksen tietopuolisista opinnoista 76 % hankittiin kuntayhtymän omista oppilaitoksista. Perustutkintojen suhteellinen osuus opiskelijamäärästä laski samalla kun lisäkoulutuksen osuus vastaavasti nousi. Toiminnan sisällössä keskityttiin ennakointi- ja seurantajärjestelmän kehittämiseen sekä työpaikkakouluttajien koulutuksen laadulliseen parantamiseen. Kuntayhtymän tilikauden alijäämä on 568 709 euroa, joka on 260 000 euroa parempi, kuin vuoden 2010 talousarviossa suunniteltiin. Kiitän yhtymähallitusta ja yhtymävaltuustoa tärkeästä työstä ja arvokkaasta tuesta, koko kuntayhtymän henkilökuntaa erinomaisesti toteutetusta vuodesta sekä kaikkia yhteistyökumppaneita hyvästä yhteistyöstä. Markku Kantonen johtava rehtori
Huomionosoitukset 6 Tasavallan presidentti myönsi Edupolin kehitysjohtaja Reijo Mokalle 6.12.2010 Suomen Valkoisen Ruusun ansioristin. Ansio- ja kunniamerkit Itä-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä on muistanut ansioituneita luottamus- ja toimihenkilöitään seuraavasti: Yhtymävaltuuston kokouksessa 15.6.2010 Erkki Niemiselle (oik.) luovutettiin Suomen Kuntaliiton kuntamitali ja Antti Mattilalle (kesk.) Suomen Kuntaliiton kultainen 40-vuotisansiomerkki. Hallintojohtaja Maija Penttilä onnittelee. Suomen Kuntaliiton kultainen ansiomerkki 30 v:n palveluksesta Marja-Liisa Holmi Konsernipalvelut Seija Järvinen Edupoli Anne Laine Edupoli Tuula Torniainen Konsernipalvelut Suomen Kuntaliiton hopeinen ansiomerkki 20 v:n palveluksesta Emilia Eilos Amisto Kaarina Höstman Amisto Outi Järvenpää Amisto Päivi Karlsson Amisto Päivi Laalo-Hokkanen Amisto Ulla Lehtola Amisto Yrjö Mensola Amisto Ansiomerkit luovutettiin juhlalounaalla 22.3.2010 opetusravintola Iriksessä.
7 1.2 KUNTAYHTYMÄN MUODOSTUMINEN JA JÄSENKUNTIEN OSUUDET 1.2.1 Kuntayhtymä Itä-Uudenmaan suomenkielisen ammattikoulun kuntainliitto perustettiin 11. päivänä kesäkuuta 1958 Porvoon kaupungissa ja sen kotipaikka on ollut 30.10.1985 alkaen Porvoon kaupunki. Uudenmaan lääninhallituksen 14.7.1976 hyväksymän perussääntömuutoksen yhteydessä muutettiin kuntainliiton nimi Itä-Uudenmaan ammatillisen koulutuksen kuntainliitoksi ja kunnallislain muutoksen yhteydessä 1.1.1993 alkaen Itä-Uudenmaan ammatillisen koulutuksen kuntayhtymäksi. Kuntayhtymän nimi muutettiin uudella perussopimuksella v.1997 Itä-Uudenmaan koulutuskuntayhtymäksi. Kuntayhtymän tehtävänä on ylläpitää ja kehittää Porvoon ammattiopistoa - Amistoa - ja Edupolia. 1.2.2 Jäsenkuntien omistusosuudet Jäsenkuntien osuus kuntayhtymän omaisuuteen määräytyy kunkin kunnan varaamien osuuksien mukaan: KUNTA OSUUDET OSUUDET Edupoli Loviisa 45 45 Porvoo 180 180 Artjärvi 1 1 Askola 22 22 Lapinjärvi 7 3 Myrskylä 5 5 Pornainen 9 9 Pukkila 4 4 Sipoo 21 2 Yhteensä 294 290 ==================================
1.3. KUNTAYHTYMÄN HALLINTO 8 1.3.3 Organisaatiokaavio 1.3.4 Yhtymävaltuusto Ylintä päätösvaltaa kuntayhtymässä käyttää yhtymävaltuusto. Yhtymävaltuustoon kukin jäsenkunta valitsee yhden edustajan kutakin alkavaa viittätoista (15) osuutta kohti kuitenkin enintään viisi (5) jäsentä ja heille kullekin henkilökohtaisen varajäsenen. Heillä on käytössään äänivalta, joka yhteensä vastaa jäsenkunnan osuuksien määrää siinä toiminnassa, jota äänestys koskee. Jäsenkunnan äänivalta jakaantuu jäsenkunnan saapuvilla olevien edustajien kesken tasan. Yhtymävaltuustossa voi yhden jäsenkunnan edustajien yhteinen äänimäärä olla kuitenkin enintään yhtä ääntä vailla sama kuin muiden yhtymävaltuustossa läsnä olevien edustajien yhteenlaskettu äänimäärä. Jäsenkunnat ovat valinneet kuntayhtymän yhtymävaltuustoon kaudelle 2009-2012 seuraavat henkilöt (Loviisan edustajat muuttuivat osittain 1.1.2010 alkaen Loviisan, Pernajan ja Ruotsinpyhtään kuntaliitoksen johdosta): JÄSEN VARAJÄSEN KUNTA Ari Anttila Raimo Autio Artjärvi Jouni Vilkki Erkki Pusula Askola Seija Hämäläinen Reija-Riikka Stenbäck Askola Teri Kainulainen Jouni Lamberg Lapinjärvi Pekka Heikkilä, puheenjohtaja Ismo Kokko Loviisa Jaakko Isotalo, II varapuheenjohtaja Veikko Ekström Loviisa Marjo Vuokko Timo Noroviita Loviisa Marjut Helske Mika Lindqvist Myrskylä Tapani Lempinen Pirjo Korpela Pornainen Ulf Backman, I varapuheenjohtaja Stig Bäcklund Porvoo Erkki Nieminen Markku Välimäki Porvoo Kristel Pynnönen Tea Svärd-Eriksson Porvoo Juha-Pekka Siltala Juhani Pessala Porvoo Marianne Korpi (11.10.2010 alkaen) Mirja Suhonen Porvoo Elina Sihlman Henrik Kennää Pukkila Juha Parkkonen Sami Vironen Sipoo Helena Ahti-Hallberg Markku Rintala Sipoo
9 Kokous 15.6.2010 - Poistosuunnitelman täydentäminen - Konserniohjeen hyväksyminen - Vuoden 2009 tilinpäätöksen hyväksyminen - Tarkastuslautakunnan arviointikertomuksen merkitseminen tiedoksi - Talousarvion muutos: hanke 77 Askolan keittiön käyttötarkoituksen muutos Yhtymävaltuuston jäseniä 15.6.2010. Kuva :Merja Satola Kokous 9.11.2010 - Talousarvion muutos/hanke 81 tukipalveluiden atk-hankinnat - Raportointi, Perämiehentien toimipisteen auto-osaston peruskorjaus - Kuntayhtymän talous- ja toimintasuunnitelman 2011-2013 hyväksyminen. 1.3.5 Tarkastuslautakunta Yhtymävaltuusto valitsi kokouksessaan 11.6.2009 tarkastuslautakuntaan seuraavat henkilöt toimikaudelle 2009-2012: jäsenet Marjut Helske, puheenjohtaja Myrskylä Seija Hämäläinen, varapuheenjohtaja Askola Anna Kajander Sipoo Juhani Pessala Porvoo Jari Vettenranta Askola varajäsenet Lasse Virén Myrskylä Toini Schroderus Loviisa Markku Rintala Sipoo Tim Hildén Pukkila Saga Simelius-Nieminen Askola Tarkastuslautakunnan tarkoituksena on kuntalain mukaisella arvioinnillaan myötävaikuttaa kuntayhtymän ja kuntayhtymäkonsernin suunnitelmallisen ja tehokkaan toiminnan sekä huolellisen taloudenhoidon toteutumiseen. Tarkastuslautakunta on kokoontunut toimintavuonna 2010 kahdeksan (8) kertaa. Kokouksissa kirjattiin kaikkiaan 48 päätöstä. Lautakunnan avuksi on ostettu tukipalveluja tilintarkastusyhteisöltä. Tarkastuslautakunta on perehtynyt toimikausisuunnitelmansa ja vuosiohjelmansa mukaisesti kuntayhtymän ja kuntayhtymäkonsernin hallintoon, talouteen ja eri toimintayksiköiden toimintaan. Tarkastuslautakunta on seurannut kuntayhtymän strategisten tavoitteiden toimeenpanoa ja valtuuston talousarviossa asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumista. Tarkastuslautakunta on tehnyt työkokouksissaan havaintoja kuntayhtymän palvelutuotan-
10 nosta haastattelemalla johtavia viranhaltijoita sekä toimintayksiköiden henkilöstöä. Tarkastuslautakunta on tehnyt vuonna 2010 tarkastuskäynnit liikelaitos Edupolin Herttoniemen ja Vantaan toimipisteisiin sekä Amiston Askolan, Loviisan ja Porvoon Aleksanterinkadun toimipisteisiin. Kokousten ja käyntien yhteydessä on perehdytty kuntayhtymän, Amiston ja liikelaitos Edupolin strategisten ja talousarviovuoden tavoitteiden saavuttamiseen. Lisäksi on saatu katsaus kuntayhtymän ruokapalveluyksikön Amiriksen toimintaan. Toimikauden 2009 2012 tilintarkastusyhteisönä toimii JHTT-yhteisö Oy Audiator Ab. Vastuullisena tilintarkastajana vuonna 2010 on toiminut 3.8.2010 saakka JHTT Juhani Liski ja 4.8.2010 alkaen JHTT Ilpo Malinen. Avustajina vuonna 2010 ovat toimineet JHTT Hanna Hurmola-Remmi ja tilintarkastaja Riitta Havanka. Tilintarkastuksen tarkoituksena on toiminnallaan edistää hallinnon lainmukaisuutta ja sisäisen valvonnan toimivuutta sekä valtionosuusperusteiden, kirjanpidon ja tilinpäätöksen oikeellisuutta. Lakimääräisten tehtävien lisäksi tilintarkastus on tuottanut havaintoja hallinnon ja taloudenhoidon toimintaprosesseista. Tilintarkastaja on raportoinut havainnoistaan tarkastuslautakunnalle. 1.3.6 Yhtymähallitus Kaudelle 2009-2012 yhtymävaltuusto valitsi kokouksessaan 11.6.2009 yhtymähallitukseen seuraavat henkilöt: jäsenet Antti Mattila, puheenjohtaja Porvoo Anna Hiltunen, varapuheenjohtaja Loviisa Rainer Busk Porvoo Mervi Heljanko Askola Anna-Kaarina Kippola Loviisa Bodil Lund Porvoo Keijo Koistinen 7.11.2010 saakka Sipoo Tapio Patrakka Porvoo Taisto Uutinen Loviisa varajäsenet Juha-Pekka Siltala Porvoo Aki Virkki Loviisa Karl af Hällström Porvoo Leila Nurmilaakso Porvoo Asko Vilamaa Loviisa Anne Grönqvist Porvoo Ari Koivisto Lapinjärvi Tarja Söderlund Sipoo Merja Grönberg Loviisa Esittelijöinä ovat toimineet rehtori Markku Kantonen (Edupoli), rehtori Pentti Suursalmi (Amisto) sekä johtava rehtori Markku Kantonen ja hallintojohtaja Maija Penttilä kuntayhtymän yhteisissä asioissa. Sihteerinä toimi hallintojohtaja Maija Penttilä. Yhtymähallitus piti vuonna 2010 12 kokousta.
11 1.3.7 LIIKELAITOKSEN HALLINTO 1.3.7.1 Edupolin johtokunta Edupolin toimintaa johtaa yhtymähallituksen alaisuudessa sen nimeämä johtokunta. Edupolin toiminnassa noudatetaan aikuiskoulutuskeskuksia koskevia lakeja ja asetuksia ja kuntayhtymän vahvistamia sääntöjä. Kokouksessaan 17.9.2009 yhtymähallitus valitsi Edupoliin johtokuntaan seuraavat henkilöt: Puheenjohtaja Ulf Backman Porvoo varapuheenjoht. Jaakko Isotalo Loviisa Markku Aaltovirta Porvoo Gunnel Laukas Loviisa Satu Mäntyranta Porvoo, työmarkkina - järj.edust. Taru Ollila Pukkila Jouko Turpeinen Loviisa, EK:n edustaja. varajäsenet: Rainer Busk Porvoo Sari Eriksson 12.11.09 alkaen Loviisa Mirja Suhonen Porvoo Nina Björkman-Nystén Loviisa Tuomas Jakovesi Porvoo Heikki Majakallio Pukkila Ismo Kokko Loviisa Muut kokouksiin osallistujat: Yhtymähallituksen edustaja Opettajakunnan edustaja Keijo Koistinen 7.11.2010 asti Kirsi-Marja Ollikainen, varajäsen Kerstin Rikberg Muun henkilökunnan edustaja Seija Järvinen, varajäsen Sinikka Väisänen Esittelijät: Rehtori Markku Kantonen ja hallintopäällikkö Kimmo Orava toimien samalla sihteerinä. 1.3.8 Kuntayhtymän johtoryhmä puheenjohtaja varapuheenjohtaja jäsenet henkilökunnan edustajat Markku Kantonen Pentti Suursalmi Maija Penttilä, sihteeri Britt-Marie Kylmänen Tarja Muurinen Toimintavuonna 2010 kuntayhtymän johtoryhmä on kokoontunut 11 kertaa.
12 1.4 KUNTAYHTYMÄN TOIMINNAN JA TALOUDEN KEHITYS 1.4.1 Lakisääteiset tehtävät Uusia lakisääteisiä tehtäviä kuntayhtymälle ei ole vuoden aikana tullut. 1.4.2 Merkittävät poikkeamat tilivuoden talousarvioon ja talouden kehitys Koko kuntayhtymän talousarvio oli laadittu 829 500 euroa alijäämäiseksi. Tilinpäätös osoittaa kuntayhtymän tuloksen olevan 568 708 euroa alijäämäinen. Muun kuntayhtymän tulos osoittaa 677 246 euron alijäämää. Talousarvio oli laadittu 930 500 euroa alijäämäiseksi. Edupolin talousarviossa oli varauduttu 101 000 euron ylijäämään. Lopullinen ylijäämä oli 108 537 euroa. Kuntayhtymän ulkoiset toimintatuotot olivat 30 329 262 euroa, josta myyntituottojen osuus oli 27 925 932 euroa. Toimintatuottoja kertyi 106,4 prosenttia talousarviossa arvioidusta. Nousua edellisvuoden toimintatuottoihin on 14,2 prosenttia. Kuntayhtymän henkilöstökulut olivat 18 996 565 euroa, mikä on 102,0 prosenttia talousarviossa arvioidusta. Edellisvuonna henkilöstökulut olivat 16 282 481 euroa eli nousua edellisvuoteen on 16,7 prosenttia. Henkilöstökulujen osuus ulkoisista toimintatuotoista oli 62,6 prosenttia. Amiston henkilöstökulut olivat 7 027 107 euroa, Edupolin 9 575 888 euroa ja Konsernipalveluiden 2 393 570 euroa. Kuntayhtymän ulkoiset palvelujen ostot olivat 5 092 623 euroa. Aineita ja tarvikkeita hankittiin 3 596 899 eurolla. Avustukset ja muut toimintakulut olivat 119 786 euroa. Kuntayhtymän toimintakate oli 849 641 euroa ylijäämäinen eli toimintatuotoilla katettiin toimintakulut 102,9 prosenttisesti. Rahoitustuottoja kuntayhtymälle kertyi 177 738 euroa. Poistoja kirjattiin yhteensä 1 523 167 euroa. Poistot laskettiin valtuuston hyväksymän poistosuunnitelman mukaisesti. 1.4.3 Tilikauden jälkeen tapahtuneet oleelliset muutokset Kuntayhtymän yhtymävaltuusto teki 9.11.2010 taloussuunnitelman investointiosan hyväksymisen yhteydessä päätöksen varautumisesta POMO-talon myyntiin. POMO-talon laajennusosan valtionosuuden uudelleenkohdentamista Amisto Askolan peruskorjaukseen käsiteltiin yhtymähallituksen kokouksessa 18.1.2011. Yhtymähallituksen päätöksen mukaisesti uudelleenkohdentamishakemus on lähetetty opetus- ja kulttuuriministeriölle. 1.4.4 Tilinpäätöksen vaikutus tulevan vuoden talousarvioon ja arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä. Tilinpäätöksellä ei ole oleellisia vaikutuksia vahvistetun taloussuunnitelman toteutumiseen.
13 1.5 TUKIPALVELUT 1.5.1 Toiminta Tukipalvelut muodostavat yhdessä Oppisopimuskeskuksen kanssa konsernipalveluiden kokonaisuuden. Tukipalvelut sisältää kuntayhtymähallinnon, kiinteistöt, tietotekniikkapalvelut ja keskitetyt hankintapalvelut. Tukipalveluiden tehtäväalueena ovat: kuntayhtymän taloushallinnon kehittäminen ja koordinointi talousarvion kokoaminen ja seuranta, tilinpäätöksen laatiminen, kuntayhtymän kirjanpidon, palkanlaskennan ja rahoituksen hoitaminen kuntayhtymän yhteisten tietohallintopalvelujen järjestäminen kuntayhtymän yleishallinnon järjestäminen keskusarkiston ylläpito- ja palvelutehtävät lainsäädännön kehityksen seuraaminen, valtionosuusasioissa edunvalvonta ja asiantuntijana toimiminen kuntayhtymän omistuksessa olevien kiinteistöjen hoito- ja rakennuttamistehtävät lukuun ottamatta Vantaan ja Söderkullan toimipisteitä hankintojen ohjeistaminen ja taloudellisesti merkittävien hankintojen kilpailuttaminen ja toteuttaminen Tukipalvelujen tuottamien ja liikelaitos Edupolin ostamien palveluiden osalta otettiin vuoden 2010 alusta käyttöön sopimusohjaus. Vuoden aikana seurattiin palvelusopimusten toimivuutta ja uudet vuotta 2011 koskevat palvelusopimukset laadittiin syksyllä 2010. Samanaikaisesti valmisteltiin sopimusohjauksen käyttöönottoa vuoden 2011 alusta Amiston kanssa. Palkkahallinto ja taloushallinto kehittivät toimintaprosessejaan valmistautuen eläköitymisten myötä tuleviin resurssien vähenemisiin. Sähköisten ostolaskujen määrä onnistuttiin nostamaan noin 50 prosenttiin, mikä huomattavasti nopeuttaa ostolaskujen käsittelyä. Palkkahallinnon puolella toteutettiin sähköisesti laadittavien matkalaskujen suora siirto henkilöstöhallinto-ohjelmaan. Kuntayhtymässä toteutettu Sympa-ohjelman rekrytointiosion käyttöönotto muutti osaltaan palkkahallinnon tehtäviä. Taloushallinto tuki Liikelaitos Edupolissa valmisteltua toimintatapojen muutosta kehittämällä talousraportointia liikelaitoksen muuttuvien tarpeiden mukaiseksi. Samoin omalta osalta pyrittiin edistämään eri ohjelmien keskinäistä tiedonvaihtoa osallistumalla Biztalk-projektiin. Maksuvalmiuden takaamiseksi solmittiin Kuntarahoitus Oyj:n kanssa Kuntatodistusohjelma kuntatodistusten liikkeeseenlaskusta enintään 2 000 000 euron arvosta. Talousarvioon hyväksytty jäsenkuntien maksuosuuksien rahoittamiseen käytettävä laina nostettiin 28.6.2010. Hankintapalveluiden osalta kuntayhtymä osallistui KL Kuntahankinnat Oy:n toteuttamiin kilpailutuksiin. Neljän vuoden puitesopimukset solmittiin mm. vakuutusten, tulostuspapereiden ja teleoperaattoripalveluiden kohdalla. KL Kuntahankinnat Oy:n toiminta on havaittu kuntayhtymän toimintaa hyvin palvelevaksi. Vuosi 2010 oli kuntayhtymän tukipalveluiden tietotekniikkayksikölle merkittävä muutosten vuosi, sillä myös se siirtyi sopimusohjausmallin mukaiseen toimintaan liikelaitos Edupolin kanssa. Infrastruktuurin puolella merkittävimmät työt olivat Opetus-toimialueen ja sen palveluiden uudistustyö sekä kaikkien kuntayh-
14 tymän työasemien käyttöjärjestelmän sekä toimistosovelluspaketin päivitys uusimpiin Windows- ja Office -versioihin. Yksittäisistä projekteista vuoden aikana saatiin valmiiksi mm. videoneuvottelujärjestelmän sekä uuden työasemahallintajärjestelmän (SCCM) käyttöönotto. Ylläpito- ja perussiivoukset hoidettiin pääasiassa oman väen voimin, ostopalveluita hankittiin tarpeen mukaan. Siivoustiimi toteutti toimipisteiden sisällä siivousalueiden työnkierron ja pidemmissä sijaistustarpeissa toteutettiin myös tarvittava siivoojien siirtyminen toiseen toimipisteeseen. Tämän mahdollisti aiempien vuosien panostus yhtenäisiin työmenetelmiin ja työvälineisiin. Edupoli Ammattitien perussiivouksen mitoitus toteutettiin palvelusopimuksen mukaisesti. Kiinteistöhuolto on edellisten vuosien tapaan hoitanut omana työnään taloteknisten järjestelmien määräaikaishuollot ja hankkinut ostopalveluina tarvittavat kiinteistöjen ja ulkoalueiden kunnossapitotyöt. Vuoden 2010 aikana valmisteltiin FacilityInfo-ohjelman käyttöönottoa. Ohjelma tehostaa kuntayhtymän kiinteistökannan hoitoa ja varmistaa kunnossapitotoimenpiteiden oikea-aikaisuuden. Kuntayhtymän strategian mukaisesti kiinteistöhuolto huomioi energiansäästöym. ympäristönäkökohdat toiminnassaan. Investoinneista tukipalvelujen johdolla toteutettiin Amisto Perämiehentien autoosaston täysimittainen peruskorjaus. Hankkeen kokonaiskustannukset olivat 1 728 349 euroa. Askolan opetuskeittiön käyttötarkoituksen muutos toteutettiin 463 460 eurolla. Tämän lisäksi toteutettiin Amisto Perämiehentien kulunvalvontajärjestelmä ja Amisto Aleksanterinkadulle rakennettiin lisätilaa kauneudenhoitoalan perustutkinnon suoritusta varten. Tukipalvelut valmisteli Loviisassa Johtajantie 12:ssa sijaitseva kuntayhtymän omistaman kiinteistön siirtoa apporttisopimuksella perustetun kiinteistöosakeyhtiön omistukseen. Kiinteistöosakeyhtiö Loviisan Amisto hyväksyttiin kaupparekisteriin 27.1.2010. Kuntayhtymä omistaa kiinteistöosakeyhtiön koko osakekannan. Maija Penttilä hallintojohtaja
15 1.6 YHTEISTOIMINTA JA YHTEISTYÖRYHMÄ YHTEISTYÖRYHMÄ, TYÖSUOJELUTOIMINTA JA YHTEISTOIMINTAMENETTELY Kuntayhtymän yhteistyöryhmä toimii sekä työsuojelutoimikuntana että työnantajan ja työntekijöiden välisenä yhdyselimenä henkilöstön työskentelyolosuhteisiin vaikuttavissa sekä yhteistoimintamenettelyyn kuuluvissa asioissa. Työsuojeluhenkilöstö ja yhteistyöryhmän jäsenet kaudella 2010-2013: Työnantajan edustajat: Varsinainen jäsen: Edustaa: Varajäsen: Antti Mattila, varapuh.johtaja yhtymähallitus Anna Hiltunen Pentti Suursalmi työsuojelupäällikkö Markku Kantonen Konserni Maija Penttilä Työsuojeluhenkilöstö: Varsinainen jäsen: Olli Papinoja, TSV Timo Martikainen, TSV Edustaa: Amisto Åsa Stenström, 1. työsuojeluvaravaltuutettu Riikka Hyttinen, 2. työsuojeluvaravaltuutettu Edupoli Juha Naumanen, 1. työsuojeluvaravaluutettu Satu Lagerroos, 2. työsuojeluvaravaltuutettu Yhteistyöryhmän muut jäsenet:edustaa: Varajäsen: Marja Hasu Jyty ry. Erja Rasmus Kirsti Hiltunen JHL Tuula Vaarimo Sari Maunula JUKO ry. Satu Merimaa Jukka Ylipiha, puheenjohtaja JUKO ry. Tanja Holmberg Markku Pikkuhookana JUKO ry. Raine Salminen Kirsi-Marja Ollikainen JUKO ry. Veera Wejberg Kuntayhtymän yhteistyöryhmä, joka toimii myös kuntayhtymän työsuojelutoimikuntana, kokoontui vuoden 2010 aikana 4 kertaa. Kokouksissa käsiteltiin yhteensä 45 pykälää. Ilmoitusasioina henkilöstön edustajille kerrottiin kuntayhtymässä meneillään olevista suunnitelmista ja muista ajankohtaisista asioista. Keskeisiä asioita olivat mm: - Kuntayhtymän henkilöstöraportti - Työterveyshuollon kustannusten anominen Kelalta - Talous- ja toimintasuunnitelma 2011-2013 - Vuoden työpaikka 2010 - Henkilöstöpoliittinen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma - Työsuojelun toimintasuunnitelma - Aslak-kurssi kuntayhtymälle TYHY (Työhyvinvointiryhmä) Marjo Voistio Edupoli Aila Kuusio, Juhani Hiltunen Edupoli yhteinen varajäsen Anja Sivonen muu kuntayhtymä Iina Pälväjärvi muu kuntayhtymä Ritva Martiskainen, Outi Järvenpää muu kuntayhtymä yhteinen varajäsen
16 Työhyvinvointiryhmän toiminta käynnistyi alkuvuodesta 2010. Virkistystiimi Virkistystiimi toteutti yhteistyöryhmän talousarviomäärärahojen ja ohjeiden puitteissa erilaista henkilöstön työhyvinvointiin ja virkistykseen liittyvää toimintaa myös vuoden 2010 aikana. Virkistystiimi koostuu Amiston ja Edupolin työsuojeluvaltuutetuista ja henkilöstön edustajista. Jäseninä olivat: Olli Papinoja, Timo Martikainen, Irene Niemi, Sari Maunula ja Veera Wejberg.Virkistystiimi kokoontui kaksi kertaa vuonna 2010. Tiimi järjesti tammikuussa 2010 musikaalimatkan Tallinaan Evita-musikaaliin Nokia-konserttitalossa. Retkeen osallistui 70 henkeä. Marraskuussa 2010 kävimme 55 hengen voimin Helsingissä Arena-näyttämöllä katsomassa Sinikka Nopolan tekstiin perustuvaa komediaa Eila, Rampe ja palvattu onni. Kulttuuriseteleitä saatiin 2 kertaa vuoden aikana henkilö/nippu 50 %:n omavastuulla kuntayhtymän henkilöstön käyttöön. Pikkujoulua vietettiin 10.12.2010 Edupolin järjestämänä Ravintola Iiriksessä. Kerhot Virkistystiimin operoima kerhotoiminta on vilkasta. Kerhoissa pelattiin erilaisia pallopelejä, jumpattiin, harjoiteltiin ohjatusti kuntosalilla ja taivuttiin Pilateksen saloihin. Virkistysalue Kuntayhtymän henkilöstölle vuokraama mökki Rönnäsissä oli vilkkaassa käytössä erityisesti kesän ja viikonloppujen aikana. 31.12.2010 Pentti Suursalmi työsuojelupäällikkö
17 1.7 ITÄ-UUDENMAAN OPPISOPIMUSKESKUS Oppisopimuskeskuksen opiskelijamäärä vuonna 2010 oli tasan 800, mikä oli 21 opiskelijaa edellisvuotta enemmän. Perustutkintoon opiskeli 297, ammattitutkintoon tai erikoisammattitutkintoon 423 ja tutkintoon johtamattomaan lisäkoulutukseen osallistui 80 opiskelijaa. Oppisopimuksen tietopuolisista opinnoista 76 % hankittiin kuntayhtymän omista oppilaitoksista. Opiskelijoiden keski-ikä oli 42 vuotta. Suurimmat kotikunnat opiskelijamäärän mukaan laskettuna olivat Porvoo (191), Helsinki (97) ja Loviisa (91). Eniten oppisopimuksia tehtiin kaupan- ja hallinnon alalle. Talouden taantuman oletettiin laskevan oppisopimuskeskuksen opiskelijamäärää. Näin ei kuitenkaan käynyt. Sen sijaan perustutkintojen suhteellinen osuus laski samalla kun lisäkoulutuksen osuus vastaavasti nousi. Työnantajat eivät mielellään solmineet epävakaassa tilanteessa perustutkintojen edellyttämiä pitkiä oppisopimuksia. Tutkintoon johtamattoman lisäkoulutuksen määrä nousi jyrkästi. Työnantajat olivat pitkään toivoneet lyhyempiä koulutuskokonaisuuksia, joita oli nyt mahdollista toteuttaa. Toiminnan sisällössä keskityttiin ennakointi- ja seurantajärjestelmän kehittämiseen sekä työpaikkakouluttajien koulutuksen laadulliseen parantamiseen. Itä-Uudenmaan oppisopimuskeskus toimi tärkeässä roolissa ensimmäisen pääkaupunkiseudun oppisopimusviikon järjestäjänä. Viikko järjestettiin yhdessä Helsingin, Omnian ja Keudan oppisopimustoimistojen kanssa. Pääjuhlassa palkittiin kultakin alueelta vuoden oppisopimustyönantaja. Itä-Uudeltamaalta tunnustuksen sai Vuoristo Yhtiöt Oy. Oppisopimuskeskus toteutti vuonna 2010 kuntayhtymän sisäisenä palveluna hrd-toimintaa sekä ulkoista tiedottamista. Henkilöstön osaamisen kehittämisen avuksi hankitun Sympa HR-ohjelmiston implementointivaihe saatiin päätökseen. Henkilöstöjohdon tiimi laati vuoden aikana toimintasuunnitelman, jossa nostettiin tärkeimmiksi tavoitteiksi kehityskeskustelukäytäntöjen kehittäminen, kannustusjärjestelmään liittyvien toimintamallien kehittäminen ja osaamistason noston suunnitelma. Kuntayhtymässä työskenteli 2010 yksi osa-aikainen tiedottaja, joten näkyvyys mediassa oli aktiivista. Vuoden viimeisellä viikolla julkaistiin Itä-Uudenmaan oppisopimuskeskuksen sidosryhmälehti Diili, joka jaettiin kaikkiin alueen kotitalouksiin. 1.8 KUNTAYHTYMÄN KEHITTÄMISEN PAINOPISTEIDEN TOTEUTUMINEN v. 2010 1. Uusimman tutkimustiedon innovatiivinen hyödyntäminen Amisto, konsernipalvelut ja Edupoli sovelsivat uusinta tietoa opetussuunnitelmien laadinnassa ja uusien palveluidensa kehittämisessä. Erittäin tärkeä panostuskohde oli verkko-oppimisen kehittäminen. Pisimmälle päästiin toimintavuonna merkonomikoulutuksessa, jossa koko tutkinto voitiin opiskella verkon kautta. Suurimmalla osalla opiskelijoista verkko-oppiminen tukee tavanomaista koulumuotoista opiskelua. Sosiaalinen media kytkettiin kokeilumielessä osaksi verkko-oppimista. Teknisiä innovaatioita hyödynnettiin oppilaitos- ja koulutusalakohtaisesti.
18 Kuntayhtymälle tehtiin Lappeenrannan teknillisen yliopiston toimesta uudistumiskykymittaus keväällä 2010. Mittaus toteutettiin henkilöstöhaastattelujen ja kyselyjen avulla. Mittauksen tulokset esiteltiin syksyllä ja niiden perusteella tehtävät kehittämistoimenpiteet käynnistyvät vuoden 2011 aikana. Tutkimus liittyy laajempaan kokonaisuuteen, jossa on kuntayhtymän lisäksi mukana neljä muuta toimijaa. 2. Johtamisprosessien kehittäminen Asiakkaat tarvitsevat yhä laaja-alaisempia osaamiskokonaisuuksia. Oppilaitosten hierarkkinen organisaatio- ja johtamisrakenne vaati uudistuksia. Edupolissa valmisteltiin ns. toimintatapojen muutosprosessi, joka johti matriisimaiseen toimintamalliin. Toimialoista muodostettiin resurssikeskuksia ja koulutukset toteutetaan projekteina hyödyntäen koko oppilaitoksen osaamista. Uusi toimintamalli tulee käyttöön 1.1.2011. Amisto toteutti yhteistyössä Haaga-Helian ammatillisten opettajakorkeakoulun kanssa omien esimiestensä vuoden mittaisen koulutusohjelman, jossa keskityttiin ammatillisen oppilaitoksen johtamisen problematiikkaan. Koulutukseen osallistuivat kaikki Amiston esimiehet. Ohjelma jatkuu vuoden 2011 aikana ja keskittyy erityisesti tiimipäälliköiden johtamisosaamisen edelleen kehittämiseen. Konsernipalvelut selkeyttivät omaa johtamisprosessiansa. 3. Koulutusprosessien ja asiakkuuksien kehittäminen erilaisissa oppimisympäristöissä Toimintavuonna prosessien kehittäminen parani merkittävästi, koska edellisenä vuonna saatiin kuvattua sekä pää- että tukiprosessit. Koulutusprosessien kehittäminen on henkilöstölle tuttua. Uudet oppimisympäristöt asettivat kuitenkin riman korkealle. Parhaat tulokset saatiin verkkopedagogiikan sovelluksissa. Tukiprosessien vastuiden selkeyttäminen onnistui yli odotusten. Erityisesti asia näkyi sopimusohjauksessa Edupolin ja Tukipalveluiden välillä. Kuntayhtymän yhteinen asiakkuuksien hallintajärjestelmä (CRM) toimi asiakaspalvelun tukena. Asiakaslähtöinen palvelujen kehittäminen ja asiakkuuksien hallinta vaativat edelleen panostusta asenteisiin, osaamiseen ja järjestelmän käyttöönottoon. Amistossa kehityksen keskipisteessä oli erityisopetuksen kehittäminen. Oppimisstudiotyöskentelyä selkiinnytettiin ja perustettiin erityisopetukselle oma tiiminsä. Tällä on saatu erilaista tukea tarvitsevat opiskelijat ohjattua nopeasti eteenpäin suorittamaan mahdollisesti puuttuvat tai vaikeuksia tuottavat opintokokonaisuudet hyväksytysti. Tukitoimien tehostuksella saatiin rästien määrä ja niistä johtuneet keskeytykset tai eroamiset vähenemään. 4. Vastuullinen ympäristöosaaminen omassa toiminnassa ja koulutuksessa Ympäristöosaamisen ja -vastuun merkitys on kasvanut koko ajan. Oppilaitosten tulee siirtää ympäristöosaamista koulutuksien yhteydessä. Oppilaitos toimii myös esimerkkinä omalla vastuullisella toiminnallaan. Amisto ja konsernipalvelut rakensivat koko toimintavuoden ympäristöjärjestelmästandardin ISO- SFS14001 mukaisia toimintoja. Käytännössä valmistauduttiin vuonna 2011 tulevaan sertifiointiin. Edupoli sertifioi oman ympäristöjärjestelmänsä jo vuonna 2001. Toimintavuonna liikelaitos rekrytoi vastuuhenkilön ympäristöalan koulutuksen kehittämiseen ja toteuttamiseen. Hänen asiantuntemustaan hyödynnettiin laajasti myös omien toimintojen kehittämisessä.
19 5. Toimintaprosessien sopeuttaminen muuttuvaan toimintaympäristöön Johtamis- ja koulutusprosessien uudistamisen lisäksi kuntayhtymä mukautti toimintaansa matalasuhdanteeseen. Taloudelliset resurssit olivat erittäin tiukassa. Oppisopimuskoulutuksen kysyntä piristyi toimintavuoden lopulla. Se ennakoi tulevaa noususuhdannetta. Lama näkyi vielä selkeästi ravintolapalveluiden kysynnässä ns. pikkujouluaikaan. Työvoimakoulutuksen vahva kasvu oli tärkeä koko kuntayhtymän tulorahoituksen kannalta. Kokonaisuutena voidaan todeta, että kuntayhtymän toimintaprosessit ovat olleet hyvin ketteriä. Vaikeasta toimintavuodesta selvittiin kohtalaisen hyvin hyödyntämällä toimintaympäristön koulutustarpeet ja potentiaaliset resurssit. 1.9 KUNTAYHTYMÄN TULOSKORTTI 2010 Mittari Tavoite Raportti per 31.12.10 Mittauskerrat/v Kehittäminen Toiminta Laadun itsearviointi EFQM 1. Ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijamäärä (painotettu ka): a) Konsernipalvelut 250 pistettä b) Amisto 360 pistettä c) Edupoli 490 pistettä 1) 1330 opiskelijaa ei arvioitu ei arvioitu ei arvioitu 1445 Mittaus pääasiassa itsearviointina, kerran vuodessa. 1) 2/v 2.1) 2/v 2. Oppisopimuskeskus: 2.1) Ammatillisen peruskoulutuksen oppisopimuksia: 340 kpl 2.2) Ammatillisen lisäkoulutuksen paikkoja: 400 kpl 297 423 2.2) 2/v 3. Aikuiskoulutus: 3. Edupolin opiskelijatyöpäivät: 328000 otp:ää 444 733 3) 2/v 4. Maksuvalmius: 5. Tuloslaskelma (jaksotettu): 4) > 20 kalenteripäivää 5) Tuloslaskelman toimintakate sekä rahoitustulojen ja menojen erotus verrattuna talousarvioon. Edupolin osalta liikeylijäämä verrattuna talousarvioon. 7 211 182 73 954 +7 537 4) 6 tai tarpeen muk. 5) 6 tai tarpeen muk.
20 1.10 TOISEN ASTEEN KOULUTUS PORVOON AMMATTIOPISTO, AMISTO 1.10.1 Johdanto Porvoon ammattiopiston, Amiston toimintavuoden 2010 toimintaa kuvaavat sanat muutos, tulevan suunnittelu, tuleva uudistuminen ja kasvu. Amiston tiloja peruskorjattiin edelleen ja suunniteltiin tulevia peruskorjaushankkeita. Muuttumisen lisäksi on huomion arvoista todeta oppilaitoksen opiskelijamäärän merkittävä kasvu. Opiskelijamäärä tavoitteli jo 1100 opiskelijan rajaa syyslukukauden alussa ja mikä ilahduttavinta, määrä on pysynyt korkeana koko lukukauden ajan. Kyseessä on merkittävä asia niin oppilaitoksen kuin koko yhteiskunnankin kannalta. Taloudellisen taantuman aikana on ensiarvoisen tärkeää, että nuoret löytävät mielekkään jatko-opiskelupaikan peruskoulun jälkeen eivätkä syrjäydy. Tästä kehityksestä Amisto on kiitollinen kuntayhtymän yhtymähallituksen jäsenille rohkeasta päätöksestä panostaa nuorten ammatilliseen peruskoulutukseen osin jopa kuntayhtymän omalla kustannuksella. Amisto kehitti edelleen toimintaansa. Oppilaitoksen strategiatyö jatkui osana koko Itä-Uudenmaan koulutuskuntayhtymän strategian laadintaprosessia. Strategiaprosessi uudistettiin kokonaisuudessaan ja tarkastelu kohdistuu jatkossa Amiston osalta 3-5 vuoden visiotavoitteiden tai strategisten valintojen tekemiseen. Toiminnan ja osaamisen kehittäminen jatkui osin viime vuosien viitoittamaa linjaa mukaillen. Tärkeimmässä roolissa oli eri prosessien kuvaaminen ja sitä kautta niiden toimivuuden kriittinen tarkastelu. Tämä johti usean prosessin osalta toiminnan muutoksiin. Keskeisiä asioita olivat opiskelijoiden ohjauksen tehostaminen, erityisopetuksen kehittäminen ja ympäristövastuullisuuden edelleen korostaminen kaikessa toiminnassa. Ympäristövastuullisuuden rinnalle nousi työhyvinvointi ja -turvallisuus. Tämä näkyi syyslukukauden aikana tehostuneena riskikartoitusten tekemisinä sekä ympäristöettä turvallisuussertifikaattien mukaiseen toimintaan siirtymisenä. Taloudellisesti tarkasteltuna Amiston toimintavuotta 2010 voi pitää tyydyttävänä. Opiskelijamäärä jäi hieman alle talousarviossa arvioidun, joten myös opiskelijakohtaisen valtionosuuden määrä alittui. Kokonaisuutena Porvoon ammattiopiston toimintavuotta 2010 voi kuvata kouluarvosanalla hyvä. Ammatillisen peruskoulutuksen vetovoima on edelleen korkealla tasolla. Tämä on koko yhteiskunnan etu, Suomi tarvitsee tulevaisuudessa nimenomaan suorittavan tason osaajia. Vuoden 2010 lopulla tapahtui koko Amiston 10-vuotishistorian kannalta merkittävin tapahtuma. Pitkään tiedossa ollut Haaga-Helia ammattikorkeakoulun siirtyminen pois POMO-talosta tapahtui joulukuun lopussa.