Yhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista Opetushallitus
Verkkokommentointi VASU2017 Opetushallituksen nettisivuilla oli kaikille kansalaisille avoin mahdollisuus osallistua perusteprosessiin verkkokommentoinnin muodossa Vastaajina olivat huoltajat, lapset, varhaiskasvatuksen henkilöstö ja muut varhaiskasvatuksen kehittämisestä kiinnostuneet henkilöt Kommentointi oli avoinna 2.11. 23.11.2015 Kommentteja saatiin yhteensä 378, joista suomenkielisiä 333 ja ruotsinkielisiä 45
Netissä esitetyt kysymykset 1. Varhaiskasvatuksen käytännöt ja kehittäminen Mitä käytäntöjä ja toimintatapoja nykyisessä varhaiskasvatuksessa on, jotka on syytä säilyttää jatkossakin? Mitä tulisi kehittää? 2. Osallisuus varhaiskasvatuksessa Miten osallisuus toteutuu parhaalla mahdollisella tavalla? 3. Tulevaisuuden taidot varhaiskasvatuksessa tämän päivän lapsi tulevaisuuden aikuinen Millaisia valmiuksia ja taitoja lasten olisi tärkeä harjoitella varhaiskasvatuksessa?
1. Varhaiskasvatuksen käytännöt ja kehittäminen Mitä käytäntöjä ja toimintatapoja nykyisessä varhaiskasvatuksessa on, jotka on syytä säilyttää jatkossakin? Pienryhmätoiminta edellytys lasten tarpeiden ja yksilöllisen kehityksen huomioimiselle. Sisällöltään monipuolinen pedagoginen toiminta, joka perustuu lapselle ominaisiin toimintatapoihin eli leikkiin, liikkumiseen, tutkimiseen ja taiteelliseen kokemiseen. Toiminnan kokonaisvaltaisuus ja toiminnallisuus tärkeää. Elämyksellisyys ja leikin kautta tapahtuva oppiminen vapaa leikki, pedagoginen leikki sekä leikillisyys vuorovaikutuksessa. Ulkoilu ja retket lähiympäristöön, toimintaympäristön hyödyntäminen monipuolisesti. Lasten kiinnostusten huomioiminen toiminnan suunnittelussa ja toteuttamisessa. Kasvatuskumppanuus vanhempien kanssa
1. Varhaiskasvatuksen käytännöt ja kehittäminen Mitä tulisi kehittää? Varhaiskasvatuksen pedagogiikan kirkastaminen ja henkilökunnan osaamisen vahvistaminen. Tasalaatuisuuden varmistaminen. Kasvattajan aktiivisempi rooli lapsen kasvun, kehityksen ja oppimisen tukemisessa. Aito läsnäolo ja läheisyys, heittäytyminen leikkiin, sensitiivinen vuorovaikutus lasten kanssa. Lasten sosiaalisten taitojen sekä tunne- ja itsesäätelytaitojen kehittäminen monipuolisin menetelmin. Suvaitsevaisuuden ja tasa-arvokasvatuksen tietoinen vahvistaminen; erilaisuuden sekä kulttuurisen moninaisuuden ymmärryksen lisääminen. Perheitä ja lapsia osallistavan toimintakulttuurin kehittäminen (ks. vastaukset kysymykseen 2)
2. Osallisuus varhaiskasvatuksessa Miten osallisuus toteutuu parhaalla mahdollisella tavalla? Pienryhmätoiminta mahdollistaa lasten havainnoinnin kasvattaja saa tietoa lapsen kokemuksista, kiinnostuksen kohteista ja muista lapselle tärkeistä asioista. Toiminnan dokumentointi ja näkyväksi tekeminen monipuolisin menetelmin esim. sadutus, valokuvaaminen, kasvunkansiot mahdollistaa lasten ja vanhempien kanssa jaetut arjen kokemukset ja merkitykset. Lapset ovat aktiivisia toimijoita, joiden ajatuksia tulisi kuulla ja arvostaa. Kysytään lapsilta asioita ja ihmetellään yhdessä, otetaan lapsia mukaan toiminnan suunniteluun, toteuttamiseen ja arviointiin. Osallisuus on tunne yhteenkuuluvuudesta. Kasvattajan tehtävä on mahdollistaa lapsille yhteisiä kokemuksia, jotka vahvistavat ryhmään kuulumista ja tuottavat jaettua iloa.
2. Osallisuus varhaiskasvatuksessa Vanhempien näkökulmasta Perheiden osallistaminen varhaiskasvatuksen arkeen erilaisin keinoin (esimerkiksi toiminnalliset vanhempainillat, Facebook, nettikyselyt, omat kotisivut, kuukausikirjeet, yhteiset tapahtumat, talkoot). Enemmän avointa vuorovaikutusta, yhteistä keskustelua kasvatuksellisista periaatteista, lapsen elämän jakamista päivittäin. Vanhempien mielipiteiden arvostaminen, aito kiinnostus ja kuuleminen. Vanhemmilla tulee ole tietoa omista vaikuttamisen mahdollisuuksista.
3. Tulevaisuuden taidot varhaiskasvatuksessa tämän päivän lapsi tulevaisuuden aikuinen Millaisia valmiuksia ja taitoja lasten olisi tärkeä harjoitella varhaiskasvatuksessa? Sosiaaliset-, vuorovaikutus- ja tunnetaidot Ryhmässä toimiminen, ryhmätyötaidot Oman toiminnan ja tunteiden säätely Kokemuksia sovitteluista ja neuvotteluista ja oppia toimimaan ryhmässä Empatia ja toisten huomioon ottaminen, myötätunto Vastuullisuus itsestä, toisista ja ympäristöstä kestävät valinnat Ongelmanratkaisutaidot, luova/kriittinen ajattelu Hyvä itsetunto ja itseluottamus lapsi oppii tunnistamaan omat voimavaransa Suvaitsevaisuus ja kulttuurinen tietoisuus Erilaisuuden näkeminen rikkautena Moniluku- ja mediataidot
Muita huomioita Huolta herätti: Kasvattajien jaksaminen Kasvattajien osaaminen Ryhmäkokojen suurentaminen Uskontokasvatus ja kirkon kanssa tehtävä yhteistyö herätti mielipiteitä puolesta ja vastaan.