DIOSCOREA SPP. Kuva 1 jamssi

Samankaltaiset tiedostot
Maatalouden muodot. = Ilmastoltaan samanlaisille alueille on kehittynyt samanlaista maataloutta. Jako kahteen:

Cocos nucifera. ALKUPERÄALUE: Intian ja Tyynenmeren alue TYYPPI: Yksirunkoinen puu KORKEUS: 30 m

Sisältö. Viljanjyvä Peruskoostumus Rakenne Viljojen sukutaulu Kotimaiset viljat Vehnä Ruis Ohra Kaura

HÄRKÄPAPU. Opetusmateriaali. Laatinut: Sonja Hakala, Tuotepäällikkö (Elintarviketieteiden maisteri)

Yrittäjät Hermanni Nieminen ja Sanne Seppälä

FORMARE Ravinnon merkitys hyvinvoinnille - ja ohjeet terveelliseen ruokavalioon

Lataa Syö itsesi suomalaiseksi - Airi Rekilä-Aaltonen. Lataa

9 Painonhallinta. Oppikirjan sivut 92-99

USKONNOLLINEN RENENSSANSSI

Agave spp. ALKUPERÄALUE: Etelä-Meksiko ja Etelä-Amerikan pohjoisosa. TYYPPI: piikkilehtinen kaktusmainen kasvi. KORKEUS: jopa 12 metriä

SIRKKAA SOPASSA - hyönteisruoka

KONEen tilinpäätös tammikuuta 2011 Toimitusjohtaja Matti Alahuhta

Mitä opittavaa meillä on Uruguayn viljelymetsätaloudesta?

Liha muuntuu moneksi ruoaksi arkeen ja juhlaan

10 yleistä kysymystä leivästä. Jokaisella on oma näkemyksensä leivästä. Mutta perustuuko se olettamuksiin vai oikeisiin faktoihin?

Välimeren alue, Intia, Kanarian saaret, Pohjois-Afrikka ja Lähi-Itä pensasmainen ikivihreä monivuotinen kasvi

LUONTOA VOI SUOJELLA SYÖMÄLLÄ

ROOMALAINEN RUOKAKULTTUURI. Annamari Tarvainen 09B.

Suomen maatalous vihertyy. Tuoko vihertyminen uusia mehiläiskasveja?

ALKUPERÄALUE: Etelä-Euroopasta ja Pohjois-Afrikasta Lounais-Aasiaan

Etiopian kynnyksellä Vammaisten naisten oikeuksien ja toimeentulon edistäminen Kynnyksen ja Marttaliiton hankkeessa, Marttaliitto 2017

Alle 1-vuotiaan ruokailu

OMAHOITOLOMAKE Liite 3

TYTTÖ JOKA PYSYY HOIKKANA SYÖMÄLLÄ PELKKÄÄ SUKLAATA

Kolme nappia päivässä. HELIX SLIM VOIMAA LUONNOSTA. Kolmella tabletilla päivässä pysyvään painonhallintaan.

Tyypin 2 diabetes ja keho

Seija Jalagin Historia, Oulun yliopisto 2015

Orkla-ruokabarometri Tarja Pentilä

Lataa Dieetti 5:2 - Kate Harrison. Lataa

Tunnista lajit ja logot

Väreistä voimaa - Syö viittä väriä päivässä

Tavoitteet. Painonhallinta tukee terveyttä

Ravitsemuksen ABC Energiaravintoaineet - proteiinin ja rasvan rooli

Salliva syöminen opiskelukyvyn ja hyvinvoinnin tukena

Ravitsemuksen ABC. Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen

Työmarkkinat, sukupuoli

Oppilaan ohjeet ja blogit Oppilaan ohje ja blogi 2

Ateria-aktiviteetti, jolla opitaan nälkää näkevien tilanteesta

Elintarviketieteiden valintakoe Mallivastaukset. Tehtävä 3.1. Miksi tämä tutkimus on tehty? (5 p sisältö, 1 p kieli, yht.

OULUN YLIOPISTON KASVITIETEELLINEN PUUTARHA Yleiset tehtävät III

Diabeetikon ruokailu sairaalassa

Päästöt kasvavat voimakkaasti. Keskilämpötilan nousu rajoitetaan 1,5 asteeseen. Toteutunut kehitys

Immuunijärjestelmän toimintamekanismit

Kaiken hyvän alku ja juuri On siinä, että vatsa voi hyvin. Siitä riippuu myös viisaus ja Kaikki hyvä, mitä ihmiskunta Saa aikaan.

Maittavan lihaisat. Jahti&Vahti -koiranruoat

RUOANSULATUS JA SUOLISTON KUNTO. Iida Elomaa & Hanna-Kaisa Virtanen

MIKSI SYÖDÄ LIHAA. Soile Käkönen Ravitsemusasiantuntija HKScan Finland

PERUNA 1. TUOTANTO- JA RAVINTOKASVI a) Peruna tuotantokasvina b) Peruna meillä ja maailmalla c) Peruna ravintokasvina 2. PERUNAN TUOTANTOSUUNNAT 3.

YK: vuosituhattavoitteet

RAHAPÄIVÄ Megatrendien hyödyntäminen. Matti Alahuhta Toimitusjohtaja, KONE Oyj

OPAS TYYPIN 1 DIABETESTA SAIRASTAVAN LAPSEN LÄHEISILLE

Taloudellinen katsaus maaliskuuta 2010 Toimitusjohtaja Matti Alahuhta

Aliravitsemus Kotisairaanhoidossa jopa 90 % on aliravittuja tai aliravitsemusriskissä Yksipuolinen ruokavalio Yksinäisyys, ruokaa yhdelle?

Puutarhakalusteita tropiikista?

VTT, Dos. Tiina Silvasti Jyväskylän yliopisto Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Yhteiskuntapolitiikka

Ruuasta vauhtia ja virtaa työhön ja vapaa-aikaan

RUOKA & RAVITSemUS. Speltti-juurespata

Mitä aina olet halunnut muttet ole kehdannut kysyä ravitsemusterapeutilta?

Terveellistä ja turvallista ruokaa - palkokasveista

URBAANIEN ALUEIDEN VESIHUOLLON KEHITYS JA TULEVAISUUDEN HAASTEET Vesihuollon haasteet Afrikassa. Maailman vesipäivän seminaari, 23.3.

Prosenttilaskentaa. 32. Muunna desimaaliluvuksi. a) 70 % b) 15 % c) 3 % d) 106 % Ratkaisu. 33. Muunna prosenteiksi. a) 0,87 b) 0,05 c) 1,2 d) 0,004

Suomalaisten ravinnonsaanti, Finravinto ja Finriski Satu Männistö Dosentti, akatemiatutkija

Nimi ja syntymäaika: Terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan vastaanotolle :

KONEen osavuosikatsaus tammi maaliskuulta huhtikuuta 2011 Toimitusjohtaja Matti Alahuhta

Ulkomaiset matkailijat Suomessa ja pääkaupunkiseudulla v. 2015

KONEen osavuosikatsaus tammi kesäkuulta heinäkuuta 2010 Toimitusjohtaja Matti Alahuhta

Tämä vuosi on perunan

Kasvista kansalaisjärjestöjen pöytään?

Proteiinia ja kuitua Muutakin kuin papupataa Palkokasvien käyttö elintarvikkeena

Copyright Lasse Lundqvist Oy 2008, Sosa-tuotteet saat Annostus Käyttö Sopivuus Tuotteet

SjT:n viljelykiertopäivät Peter Rehn

National Public Health Institute, Finland SOKERIT JA TERVEYS. Antti Reunanen Kansanterveyslaitos

Vinkkejä oman puutarhan hoitamiseen

Jatkuvalla uusiutumisella eteenpäin Toimitusjohtaja Matti Alahuhta

Hyvän ateriarytmin sovittaminen harjoitusrytmiin. Sanni Virta ja Liisa-Maija Rautio

TERVEELLINEN RAVITSEMUS OSANA ARKEA

Ravitsemus. HIV-ravitsemus.indd

Talouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT)

Oma BMI-tulosteesi. Tärkeimmän panoksen terveytesi puolesta annat sinä itse! Hyvä perhe! Syö terveellisesti, elä paremmin.

PRO PERUNA RY -perunavoimaa

Kaakaonviljelijä Olivia Morales

Kananmuna sisältää muun muassa D-vitamiina ja runsaasti proteiinia

KONEen tilinpäätös tammikuuta 2010 Toimitusjohtaja Matti Alahuhta

KONEen osavuosikatsaus tammi-maaliskuulta huhtikuuta 2012 Matti Alahuhta, toimitusjohtaja

ASEET KADONNEEN VYÖTÄRÖN METSÄSTYKSEEN

Materiaali sisältää Powerpoint-diojen selitykset ja oppilaille monistettavia tehtäviä.

Terveellinen kaura. Lumoudu kaurasta Kaurapäivä Kaisa Mensonen Leipätiedotus ry

Ruoka ja ilmastonmuutos Prof. Jyri Seppälä, Suomen ympäristökeskus Suomen ilmastopaneelin jäsen

RAAKA-AINEIDEN ASEMA RUOKINNASSA. Marika Karulinna

Merkitse yhtä puuta kirjaimella x ja kirjoita yhtälöksi. Mikä tulee vastaukseksi? 3x + 2x = 5x + =

Väestön alueellinen jakautuminen ja muuttoliikkeet. GE2 Yhteinen maailma Leena Kangas-Järviluoma

ELÄIMIÄ KASVATTAMASSA

& KESTÄVÄ ARKI. Neuvonnan johtaja Teija Jerkku #Järkiruokaa lautasella -seminaari

VESI JA YHDYSKUNTIEN KEHITYS VESIHUOLLON HAASTEET KAUPUNGEISSA , Tampere

Ruokailu ja ravitsemus ikääntyessä. Eeva Nykänen, laillistettu ravitsemusterapeutti, KSSHP, 2019

Valitse oikea vastaus. Joskus voi olla useampi kuin yksi vaihtoehto oikein. Merkitse rastilla, mikä/mitkä vaihtoehdot ovat oikein.

Reilu kauppa uusia tuotemahdollisuuksia

#KAIKKITIETÄÄ MITEN PITÄISI SYÖDÄ VAI TIETÄÄKÖ?

Ruokaturvan varmistaminen muuttuvassa ilmastossa

Olen saanut tyypin 2 diabeteksen

Transkriptio:

1: DIOSCOREA SPP. Kuva 1 jamssi T yynenmeren saarilla, Afrikassa, Aasiassa ja Amerikassa kasvaa noin 600 jamssilajia. Niiden syömäkelpoiset juuret ovat olleet vakioruokaa maailman monilla alueilla. Jamssin kasvava suosio ravinnonlähteenä varsinkin Afrikassa on ehkä vähentänyt muiden kotoperäisten kasvien viljelyä ja kulutusta. Eräät jamssilajit ovat niin myrkyllisiä, että niitä käytetään

2: myrkkynuolissa, mutta ehkä jopa Afrikan perinteinen syötävä jamssi Dioscorea sativa voi olla terveysriski. Kuva 2 Dioscorea sativa ALKUPERÄALUE: Kaakkois-Aasia, Tyynenmeren saaret, Afrikka ja Etelä-Amerikka TYYPPI: Monivuotinen trooppinen köynnös PAINO: Vaihtelee : D.elephantipes voi painaa yli 300 kg RAVINTOKASVI LÄÄKEKASVI Muu hyötykasvi KAUPPAKASVI Ihmiskunta on käyttänyt vuosituhansien mittaan ruoakseen ainakin 3000:a kasvilajia: nykyisin noin 20 kasvilajia ruokkii suurimman osan ihmisistä. Tony Winch, Growing Food: A Guide to Food Production, 2006

3: ETUJA JA HAITTOJA J amssi on ollut tärkeä ravintokasvi tropiikin yli 100 miljoonalle ihmiselle. Tärkkelyspitoinen ja miedonmakuinen jamssi sisältää paljon hiilihydraatteja, mineraaleja ja vitamiineja, mutta hyvin vähän proteiinia. Siinä on myös myrkyllistä dioskoriinia, joka tuhoutuu keittämällä tai uunissa tai pannussa paistamalla. Länsi-Afrikassa jamssi kuoritaan, keitetään ja murskataan ravinnepitoiseksi fufunimiseksi taikinaksi. Filippiineillä siitä tehdään makeisia ja hilloja ja Guayanassa kala-olutta. Jopa myrkyllistä D. hispidaa, ja D. dumertorumia syödään silloin tällöin, ellei muuta ruokaa ole. (Koska jamssin myrkkymäärän pienenemistä täytyy odottaa ainakin viikko, onneton kotikana saa yleensä saa toimia maistajana.) Eräistä juurista tehdään hyönteismyrkkyjä, ja D.piscatorumista on jo kauan tehty Malaijassa myrkkyllisiä kalasyötteitä ja myrkkynuolia. Kasvi nimettiin lääkeominaisuuksien takia Dioskorideen mukaan, joka kirjoitti De Materia Medican ajanlaskumme ensimmäisellä vuosisadalla. Nykyisin jamssista saadaan kasvisteroideja, sapogeniineja, ja tiettyjä lajeja käytetään ehkäisypillereiden ja kortisonin valmistamiseen sekä astman ja niveltulehduksen hoitamiseen.

4: Kuva 3 D.elephantipes J amssi ei yksinään muuttanut Afrikan ja eräiden muiden alueiden ravintohistoriaa, mutta jalostettujen ruokien tuonnin sekä maissin, soijapapujen ja muiden paljon proteiinia sisältävien ruokien leviämisen takia siitä on tullut ongelma, johon Afrikassa on puututtu vasta äskettäin: ravinnon köyhyys. Kehitysmaissa kärsitään nälästä toisin kuin kehittyneissä maissa (termi on ristiriitainen, kun ajattelee länsimaisten ihmisten lihavuutta ja ruokavaliosta johtuvia terveysongelmia). Tämä johtuu osittain siitä, että kehittynyt maailma on käyttänyt muita maita puutarhoinaan: työvoima on halpaa, ilmasto on suotuisa ja maata saa edullisesta. Amerikkaan, Eurooppaan ja Aasiaan kasveja tuottavat viljelmät voivat kuitenkin köyhdyttää maaperän ja saastuttaa ja kuluttaa vesivarannot. Kun maaperä ja työvoima on varattu tuontilajien kasvattamiseen, perheet eivät viljele eivätkä syö kotoperäisiä kasveja, kuten monikäyttöistä lehmänpapua 1, pullokurpitsaa 2 tai malabarinpinaattia 3. Vaikka näitä kasveja on halveksittu köyhän 1 https://fi.wikipedia.org/wiki/lehm%c3%a4npapu 2 https://fi.wikipedia.org/wiki/pullokurpitsa 3 https://fi.wikipedia.org/wiki/malabarinpinaatti

5: naisen työnä ja köyhän miehen ruokana, niistä saa maukkaita ja ravinteikkaita aterioita, joissa on runsaasti hivenaineita. Kuva 4 Malabarinpinaatti Maailmassa on arviolta 7000 syötävää kasvia, mutta monet afrikkalaiset perheet ovat tottuneet käyttämään enimmillään kahta: jotain viljelykasvia, kuten hirssiä, ja juurikasta, kuten jamssia. Tällaisiin ruokiin pitäisi lisätä terveysvaroitus. Vuonna 2007 keskivertosveitsiläisen elinikäodote oli 80 vuotta ja noususuunnassa, kun taas Unicefin mukaan nigerialaisen elinikäodote oli laskenut 47 vuoteen pienemmäksi kuin puoli vuosisataa aiemmin. Syinä on monia poliittisia rauhattomuuksista ja yleisestä korruptiosta sisällissotaan, mutta perinteisten siemenkasvien ja vanhojen ruokalajien valmistustaidon häviämisestä ei ole ollut ainakaan apua. Uuden, paljon hiilihydraatteja ja niiukasti proteiineja sisältävän ruokavalion uskotaan lisäävän niveltulehdusta ja diabetesta ja vähentävän

elimistön luontaista kykyä torjua Giardia lamblia 4 loisen tuhoisia vaikutuksia. 6: Kuva 5 Tony Winch NIMIEN SEKASOTKU Intiassa se on aloo, koska sanskritissa âlu tarkoitti mitä tahansa syömäkelpoista ja ravinteikasta juurta. Silti eurooppalainen nimi jamssi on yleistynyt. Miksi? Erään tarinan mukaan espanjalaiset näkivät afrikkalaisten orjien kaivavan maasta mukuloita ilta-ateriaksi. Kun heiltä kysyttiin, mitä he söivät, he ymmärsivät väärin ja vastasivat käyttäen guineankielistä sanaa nyami, joka tarkoittaa syömistä. Espanjassa sana muuttui muotoon ñame, portugalissa inhame ja ranskassa igname. Myöhemmin jamssilla on alettu tarkoittaa melkein mitä tahansa juurta, jota alkuasukkaat kaivoivat maasta syödäkseen. Kaiken lisäksi Yhdysvalloissa yam voi tarkoittaa myös aivan eri 4 https://fi.wikipedia.org/wiki/giardia_lamblia

7: kasvisukuun kuuluvaa bataattia (lpomoea batatas). Kuva 6 lehmänpapu Kuva 7 pullokurpitsa

Kuva 8 Raskassarjalainen. Jamssilaji Dioscorea elephantipes on saanut nimen "norsunjalka", siksi, että sen varresta kasvaa paksuja laattoja. 8: