ALKIODIAGNOSTIIK KA ANN-MARIE NORDSTRÖM 180114
Lapsettomuushoidot 80-luvulla Ensimmäiset IVF-lapset Suomessa 1984 Hoidon onnistuminen 80-luvulla - hormonistimulaatiomenetelmät vasta kehittymässä - siirrettiin useita alkioita (3-4) -> monisikiöraskaudet - alkiodiagnostiikkatietämys puutteellinen
Kehitys 90-luvulla - Stimulaatiomenetelmät kehittyivät - Hormonit puhtaampia - Viljelyliuosten ja -olosuhteiden merkittävä kehittyminen - Morfologiaan perustuva alkiodiagnostiikka sai alkunsa -> SET - Raskaustulosten kehittyminen
Alkiodiagnostiikka Alkiodiagnostiikka voi perustua - alkion morfologiaan - alkion metaboliaan - alkion geneettisiin ominaisuuksiin (invasiivinen)
1. Morfologiaan ja jakautumiseen perustuva alkiodiagnostiikka Morfologiset piirteet mm. solujen tasakokoisuus, fragmentaatio, monitumaisuus Alkion jakautumisaikataulu Munasolu, hedelmöittyminen Alkion jakautuminen 4-solu, 8-solu, blastokysti
Time-lapse menetelmät - alkion jakautumista ruvettiin kuvaamaan jo 90-luvulla - kuvausjärjestelmien kehittyminen 2000-luvulla - videointi yhdistettiin automaattiseen kuvankäsittelyyn - käytössä paljon tietoa, minkä merkitystä on vaikea määrittää - menetelmän merkitys todennäköisesti korostuu lähivuosina
2. Alkion metabolia Alkion metaboliaan perustuva alkiodiagnostiikka Useita metaboliatuotteita mittaavia menetelmiä on ollut käytössä jo yli 20 vuoden ajan Soveltaminen alkiotasolla on vaikeaa Lupaavia järjestelmiä 2000-luvulla, mutta tulosten toistettavuus toistaiseksi huonoa
3. Invasiivinen alkiodiagnostiikka PGS alkion geneettinen seulonta PGD spesifinen geneettinen alkiodiagnostiikka Pyritään samaan stimulaation avulla tarpeeksi munasoluja ja alkioita 10munasolua -7hedelmöittyy -3-4 hyvää alkiota Osa alkioista ovat poikkeavia
Alkiobiopsia ja käsittely - alkiosta voidaan irrottaa solu tai useampia joko 8-solu tai blastokystivaiheessa - solu/solut lähetetään genetiikan laboratorioon tutkittaviksi - terve alkio siirretään kohtuun viljelyn jälkeen kun kyseessä on kolmannen päivän alkio - blastokystit pakastetaan myöhempää käyttöä varten
Alkiobiopsia (lainattu kuva)
Genettisen alkiodiagnostiikan indikaatiot PGS- trisomiaseulonta - toistuvat epäonnistuneet hoidot - toistuvat keskenmenot - äidin ikä PGD - perheessä perinnöllisiä sairauksia tai rakenteellisia kromosomimuutoksia
Äidin iän vaikutus raskaustuloksiin (Blue Gnome)
Genettiset diagnostiikkamenetelmät Sytogenetiikka ei sovellu alkiodiagnostiikkaan FISH fluoresoiva in situ hybridisaatio acgh komparatiivinen genomihybridisaatio
FISH - fluorescent in situ hybridisation - Kromosomi- tai sen osa hybridisoidaan fluoresoivien koettimien kanssa - Kromosomien rakennemuutokset - Kromosomien määrälliset poikkeavuudet - Geenimutaatiot (PCR-amplifikaation jälkeen) - Käytetään alkiodiagnostiikassa spesifisten ennalta tiedettyjen muutosten tutkimisessa
array-cgh (komparatiivinen genomihybridisaatio) - menetelmällä voidaan tutkia lähes kaikkia perimän muutoksia - alkujaan käytetty syöpädiagnostiikassa - perustuu koko genomin hybridisaatioon pienten DNA-pätkien avulla - merkitys kasvaa alkiodiagnostiikassa spesifisissä ennalta tiedetyissä muutoksissa
Geneettisten menetelmien luotettavuus Eri menetelmien tehokkuus 100 tapauksen osalta (sikiödiagnostiikassa): - sytogenetiikan avulla saatiin tulokset 61%:ssa - FISH-tutkimuksen avulla saatiin tulokset 69 %:ssa - array-cgh tutkimuksen avulla saatiin tulokset 93%:ssa Huomaa että kyseessä sikiödiagnostiikka, missä käytössä paljon sikiön soluja.
uuden PGS/PGD-menetelmän edut - acgh antaa luotettavamman tuloksen kuin FISH - acgh antaa enemmän informaatiota - blastokysti on vähemmän haavoittuva biopsiassa kuin 8-soluinen alkio - blastokystin säilyvyys pakastuksen jälkeen hyvä
acgh alkiodiagnostiikan tuloksia IKÄ IMPLANTAATIO ANEUPLOIDIA 30-34 52% (63/122) 30% 35-39 50% (101/201) 47% 40-42 45% (40/89) 67%
Tulevaisuuden näkymät alkiodiagnostiikassa Non-invasiiviset time-lapse menetelmät - kehittyvät huomattavasti Invasiiviset geneettiset tutkimukset - acgh mentelmää kehitetään paremmaksi - uusi NGS (new genetic sequencing) -menetelmä kehitteillä -