HYVIÄ UUTISIA PIETARSAARESTA >> 15 17 YT-SUMA VAIVAA TEAM- TYÖPAIKKOJA NANSO YRITTÄÄ ALENTAA PALKKOJA SÄÄSTÖT TOIVAT KESTOLAMAN

TEAM Teollisuusalojen ammattiliiton jäsenten äänenkannattaja numero 11 /2014 YT-SUMA VAIVAA TEAM- TYÖPAIKKOJA >> 2, 4ja6 7 NANSO YRITTÄÄ ALENTAA PALKKOJA >> 6 SÄÄSTÖT TOIVAT KESTOLAMAN >> 8 TEAM HAASTAA YTK-KASSAA >> 22 HYVIÄ UUTISIA PIETARSAARESTA >> 15 17 Myöskemianteollisuuden lippulaiva Neste Oilsaneeraa >> 4

2 TEAMista nähtynä Intiim nro 11 I 15.10.2014 PROTESTOIMME Varma kuin köyhän kuolema Otsikon totuuden tiesi jo vanha kansa. Tätä aikaa vastaamaan kansanviisauden voisi modernisoidakuulumaan: Varma kuin köyhän rikasta varhaisempi kuolema. Tutkimukset kun kertovat karua kieltään siitä, että tuloeroja noudattavat sairastuvuuserot ovat suurentuneet selvästi viimeisen 25 vuoden aikana. Aika ajoin julkisuudessakin kannettu huoli terveyden eriarvoistumisesta ei ainakaan toistaiseksi ole muuttunut käytännön tositoimiksi. Vaikkapa siten,että huolta kannettaisiin erityisesti heistä,jotka ovat suurimmassa vaarassa sairastua. Jokaisen kansalaisen terveydestä huolehtiminen olisi myös hyvätuloisten etu. Suurten tuloerojen kun on todettu heikentävän koko kansan terveyttä. Eriarvoinen yhteiskunta aiheuttaa sosiaalisia ongelmia, jotka koskevat kaikkia sen jäseniä. Elämme kiihtyvän eriarvoistumisen aikaa. Eriarvoisuus sairastavuudessa on kasvanut jopa nopeammin kuin tuloerot. TP KANNATAMME Ainakin nuorten eläketurva paranee Työmarkkinakeskusjärjestöjen syyskuun lopulla hyväksymä eläkeratkaisu parantaa nuorten eläkkeitä. Jatkossa työeläkettä alkaa kertyä jo 17-vuotiaana tehdystä työstä, eikä eläkettä laskettaessa palkasta enää vähennetä työntekijän työeläkemaksua. Vuonna 2017 voimaan astuva uudistus kohtelee myös eri ikäryhmiä nykyistä tasapuolisemmin, sillä eläkettä kertyy kunkin vuoden ansioista 1,5 prosenttia vanhuuseläkkeen alaikärajaan saakka. Eläkkeet nousevat nykyjärjestelmään verrattuna myös sen johdosta, että niitä leikkaava elinaikakerroin lievenee vuonna 2027 eläkeiän alarajan noustua 65 vuoteen. Kullekin ikäluokalle erikseen vahvistettavan elinaikakertoimen tarkoitus on rajoittaa elinajan pitenemisestä johtuvaa eläkekustannusten kasvua. Eläkeratkaisussa on tietysti myös huonot puolensa. Useimpien eläkeikä nousee. Eläkkeistä enemmän puheenjohtaja Timo Vallitun kolumnissa sivulla 5. ST Yt-neuvotteluja ennätysmäärä Viime vuosina jokaisessa Intiimissä on käyty läpi meneillään olevia ytmenettelyjä. Tavallisesti niitä on ollut päällä 5 10. Juuri nyt tilanne tuntuu olevan pahempi kuin kertaakaan nykylaman aikana. Tässä lehdessä joudutaan kuvaamaan 15 yt-menettelyä, joista osa on harvinaisen pahoja. On aina peruuttamatonta, kun kokonaisia tuotantolaitoksia ajetaan alas. Kerran lopetettua tehdasta harvoin käynnistetään uudelleen. Uponor teki hiljattain päätöksen kahden yksikön lopetuksesta, ne ovat tosin pieniä. Vajaa vuosi sitten Uponor jo lopetti kaksi tehdasta. Eli kaikkinensa Uponor tulee vuoden aikana ajaneeksi alas neljä tehdasta se lienee Suomen ennätys, muttei ollenkaan kunniaksi yhtiölle.täsä enemmän sivulla 5. Yaran Harjavallan tehtaalla etsitään osalle tuotannosta jatkajaa, mutta kokonaan pois ei voi sulkea tuotannon loppumistakaan (s. 6). Erweko lopettaarovaniemen-painonsa (s. 7.). Vakavin on tilanne valtionyhtiö Neste Oilissa(s. 4). Yhtiö on taloudellisesti vahva. Silti edessä on saneeraus, joka uhkaa viedä 250 työpaikkaa. Myös toiminnan ulkoistuksia voi tulla. Yhtiö on ilmoittanut merkittävistä investoinneista ja se on tietysti myönteinen asia. Silti mielessä pyörii epäilys, ra- TEAMin vaali lähestyvät TEAMin ensimmäiset vaalit käynnistyvät virallisesti heti vuodenvaihteen jälkeen ehdokasasettelulla. Epävirallisesti vaaleja on valmisteltu koko tämä vuosi. Liitto on järjestänyt eri puolilla maata koulutustilaisuuksia, jotta vaalien toteuttaminen sujuisi mahdollismman kitkattomasti. Sähköinen ja postivaali pidetään yhtä aikaa 1. 15.3. Uurnavaaliin on mahdollisuus. Ehdokkaaksi asettuminen on tehty helpoksi. Tässä vaiheessa on mahdotonta sanoa, kuinka paljon ehdokkaita tulee olemaan, mutta karkea ennuste voisi olla noin 700 800. Mitä enemmän ehdokkaita, sitä parempi jäsendemokratian kannalta. Puolessa tusinassa SAK:laisessa liitossa on parin viime vuoden aikana järjestet- hoittaako Neste investointinsa väen saneerauksen kautta? Joskus on käynyt niin, että kun toimialan johtava yritys aloittaa yt:t, muut firmat seuraavat. Neste on kiistatta kemianteollisuuden lippulaiva, joten toivoa sopii, että alan muut yritykset pitävät päänsä kylmänä. ON OLLUT HARVINAISTA,että joku yritys lähtee ajamaan palkkojen alentamista. Nyt sekin on koettu. Trikootuotteita ja sukkahousuva valmistava Nanso (s. 6) on palkka-alea esittänyt. Yhtiön työntekijät ja toimihenkilöt ovat ajatuksen jyrkästi torjuneet siitä huolimatta, että Nanso on taloudellisissa vaikeuksissa. Ay-liikkeessä ei laajemminkaan uskota palkkojen alentamiseen. Palkka-ale on aina lyhytnäköinen vaihtoehto.se johtaa kilpailuasetelman vääristymiseen ja mahdollisesti siihen, että bisnes jätetään kehittämättä. Kansantalouden tasolla osotovoiman aleneminen johtaa kysynnään heikkenemiseen, millä on kielteinen vaikutus työllisyyteen. Siis:Palkkojen alentaminen ei ole ratkaisu yritysten eikä kansantalouden ongelmiin. Tuomo Lilja tuomo.lilja@teamliitto.fi ty vaaleja. Niiden perusteella ainakin demarit ja vasemmistoliittolaiset ovat pytyneet rakentamaan varsin kattavat vaaliliitot. Perussuomalaiset löysivät Metallissa ja JHL:ssä joitain ehdokkaita, mutta eivät Puuliiton ja SEL:n vaaleissa. Kokoomuslaisia ja keskustalaisia ei ay-vaaleissa yleensä ole ollut, mutta tervetuloa TEAMin vaaleihin! Monia TEAMin jäseniä varmaankin pyydetään tai kannustetaan ehdokkaaksi. Kannattaa suhtautua myönteisesti. Mutta samalla kannattaa tarkkaan tsekata, mihin vaaliiliittoononsitoutumassa. Tuomo Lilja tuomo.lilja@teamliitto.fi INTIIM NRO 12 ilmestyy keskiviikkona 5.11.2014. Lehteen tarkoitetun materiaalin pitää olla toimituksessa viimeistään perjantaina 24.10.2014. INTIIM NR 12 utkommer onsdagen 5.11.2014. Material avsett till tidningen bör vara på Intiims redaktion senast fredagen 24.10.2014. ISSN-0450-3163 TEAMTEOLLISUUSALOJEN AMMATTILIITON JULKAISU 5. vuosikerta.taustaltaan Suomen vanhin ay-lehti. Perustettu 1893, vuoteen 1916 nimellä Gutenberg TOIMITUS Siltasaarenkatu 2, PL 324, 00531 Helsinki puhelin 09 773 971 faksi 09 753 8511 intiim@teamliitto.fi Tuomo Lilja päätoimittaja 09 7739 7351 Tarja Paajanen toimittaja 09 7739 7326 Sirpa Taskinen toimittaja 09 7739 7337 Tytti Kettunen tiedotuksenassistentti 09 7739 7405 Jonne Kivinen viestinnän sihteeri 09 7739 7309 ULKOASU Hanna Lahti/Huomen GDI LEVIKKI Painosmäärä 63 000 OSOITTEENMUUTOKSET Jäsenten osoitteenmuutokset tapahtuvat postin osoitepalvelun kautta. Jäsenten, joilla on osoitteenluovutuskielto, on ilmoitettava muutos liittoon samoin kuin muiden lehden saajien. ILMOITUSMARKKINOINTI MediaTori,Helinä Vuori Ahterikatu 8A3 20810 Turku 040 5061495, helina.vuori@media-tori.fi ILMOITUSHINNAT Tekstisivuilla neliväri-ilmoitukset 1,80 euroa/pmm. Tekstin jälkeen neliväriilmoitukset1,60 euroa/ pmm,mustavalkoiset 1,10 euro/pmm. OSASTOILMOITUKSET intiim@teamliitto.fi AINEISTOT SÄHKÖPOSTILLA Lehteen tuleva aineisto mieluiten osoitteeseen intiim@teamliitto.fi. Yhteyshenkilö: Tuomo Lilja, puh. 09 773971, tuomo.lilja@teamliitto.fi PAINOPAIKKA Hämeen Paino Oy, Forssa2014

Intiim nro 11 I 15.10.2014 Ajankohtaista 3 VEIKKO OLLILA Ammattitutkinnot 20 vuotta MAAILMALTA Laki työelämän näyttötutkinnoista astui voimaan 1994. Tutkintoja on tällä hetkellä 374. Josolisin suorittanut ennustajan näyttötutkinnon, osaisin vastatatähän luotettavasti. Tutkintorintamalla tapahtuu nyt todella paljon, kaikki onmyllerryksessä. Tutkintoja koskeva rahoitus muuttunee täydellisesti 2017 alussa, samoin koko tutkintojärjestelmä Johtaja Veikko Ollila ALVARista on nähnyt näköalapaikalta tutkintojärjestelmän kehityksen. Mikä ihmetta termialvar tarkoittaa? Ammattitutkintoaineiston laadunvarmistus eli ALVAR liittyy näyttötutkintoihin, joissa tutkinto suoritetaan osoittamalla vaadittu ammattitaito käytännön työsuorituksilla riippumatta siitä, miten taidot on hankittu. ALVARin tehtävä voidaan rinnastaaylioppilastutkintolautakuntaan. Mitkä ovat ALVARin toiminnan tavoitteet? Päätavoitteena ovat työelämässä luotettavat tutkinnot. Luotettavuus tarkoittaa sitä, että tutkintotodistuksen haltija osaa ne asiat, jotka tutkintotodistuksessa luvataan. Mitä ALVAR ihan käytännössä tekee? Luotettavuuden saavuttamiseksi teemme tutkintoihin ohjeistuksia ja kuvauksia siitä, millaisilla käytännön töillä tutkinnossa tarkoitettu, riittävä ammattitaito voidaan osoittaa. ALVARin neuvottelukunnassa on mukana myös TEAM. Keitä ALVARin toiminnassa on mukana? ALVARin toimintaa ohjaavassa neuvottelukunnassa on mukana muun muassa TEAM ja muita työntekijä- ja työantajajärjestöjä. Onko tutkintojen tarjonta kattava vai puuttuuko sellainen joiltain aloilta? Käsitykseni mukaan nykyisestä tutkintovalikoimasta löytyy 99 prosentin todennäköisyydellä tarvittava tutkinto. Mitäuuttanäyttötutkinnoissa on tulossa? Miten näyttötutkintoja pitäisi edelleen kehittää? Mielestäni arvioijien koulutukseen pitäisi kiinnittää radikaalisti enemmän huomiota. Arvioijat ovat keskeisesti vaikuttamassa koko järjestelmän luotettavuuteen. Ehkä koko systeemi pitäisi tältä osin uudistaa puoliammattilaisuuden suuntaan. Millaisia haasteita näet tulevuudessa? Suurin vaara on siinä, että työelämän tutkinnoiksi tarkoitetut näyttötutkinnot muuttuvat koulutustutkinnoiksi toisten vastaavien joukkoon. Pidän ratkaisevan tärkeänä sitä, että työntekijä- ja työnantajajärjestöt ovat mukana niissä pöydissä, joissa tehdään työelämän tutkintojen tulevaisuutta koskevat tärkeät päätökset. Ehdotan ja toivon, että TEAM tärkeänä työelämän järjestönä on tässä asiassa aktiivinen. www.alvar.fi Tarja Paajanen VERKKOVINKKI Kunnon työ on harvojen herkkua Kansainvälisenä Kunnon työn päivänä 7. lokakuuta juhlittiin kaikkea sitä, mikä työelämässä on jo kunnossa. Samalla muistutettiin, että kunnon työn ehdot toteutuvat vain harvalla työntekijällä maailmassa. Kaakkois-Aasia on 690 miljoonainen nouseva talousalue ja valtatekijä maailmassa. Kaakkois-Aasian maiden rivakasta, keskimäärin seitsemän prosentintalouskasvustahuolimatta reilut kymmenen prosenttia väestöstä elää alle köyhyysrajan. Talouskasvueiole tuonut samassa suhteessa uusia työpaikkoja, eikä sejuurikaan ole parantanut työntekijöiden palkka- ja työehtoja. Päinvastoin. Useissamaissa valtaosa väestöstä työskentelee edelleen epävirallisella sektorilla ilman työsopimussuhdetta ja sosiaaliturvaa. Myös huonosti palkattujen ja vailla työsuhdeturvaa työskentelevien pätkätyöntekijöiden määrä lisääntyy koko ajan. Aasian maiden sisäinen työvoiman liikkuvuus on myöslisääntynyt, ja ulkomaalaisten työntekijöiden asema on vieläkin heikompi kuin paikallisten. Teollisuutta edustavan maailmanjärjestön IndustriALL:n jäsenliitot kampanjoivat Kunnon työn päivänä kunnollisten työpaikkojen puolesta eri puolilla Kaakkois-Aasiaa. Esimerkiksi Filippiineillä kampanjoitiin lakialoitteen puolesta, jonka tarkoituksena onhillitä muun muassa vuokratyövoiman käyttöä ja taata vuokratyöntekijöille työsuhdeturva. Ammattiyhdistysliikkeellä on kuitenkin vain vähän mahdollisuuksia muuttaa maan työlainsäädäntöä, sillä järjestäytymisasteen ollessa yksityisellä sektorilla vain viitisen prosenttia, sen neuvotteluvoima on heikko. HESSUNHERJAT Kumppanuushankkeilla tuloksia Kaakkois-Aasiassa Suomalaiset ammattiliitot janiiden solidaarisuuskeskus SASK ovat olleet mukana useissa Kaakkois- Aasian maissa vahvistamassa ammattiyhdistysliikettä. Ajatus ay-liikkeen solidaarisuustyön takana on se,että kun ay-liikeonriittävän vahva muuttamaan yhteiskuntaa, se turvaa myösniitätukevien maiden vakauden. Filippiineillä suomalaiset ovat omalta osaltaan olleet tukemassa ay-liikkeen yhdentymistä. Filippiinien ay-liike oli pitkään pirstaloitunut toisiaan vastaan kilpaileviksi klikeiksi, mutta vuonna 2013 maahan perustettiin uusi ammattiliittojen keskusjärjestö Sentro. Suomalaiset ovat olleet mukana myös Indonesiassa vahvistamassa ammattiliittoja, jotka tekemällä yhteistyötä yli liittorajojen saivat aikaiseksi sosiaaliturvauudistuksen 250 miljoonaisessa jättivaltiossa. Vuoteen 2019 mennessä maassa toteutetaan muun muassa sairausvakuutusjärjestelmä, joka takaa koko väestölle terveydenhuoltopalvelut. Liitot ovat saaneet nostettua myös vähimmäispalkkoja jopa 30 prosentin harppauksin vaikka ne edelleenkin ovat kaukana elämiseen riittävästä palkasta. Lisäksi ne ovat saaneet rajoitettua ulkopuolisen työvoiman käyttöä. Stoorisoppi Työergonomian puutteet ovat kuin pommi, jonka sytyslanka on palamaisillaan loppuun!

4 Ajankohtaista Intiim nro 11 I 15.10.2014 LASITEOLLISUUS Pilkingtonin yt:ssä ikävä käänne Lasinvalmistaja Pilkingtonin yt-neuvotteluissa tapahtui viime viikolla ikävä käänne huonompaan. Ytkoskee Tampereen ja Ylöjärven tehtaita ja ilmi kävi, että ennuste mahdollisista henkilöstövaikutuksista on laajentunut, jopa aika merkittävästi. Neuvottelujen piirissä on noin 340 henkilöä. Vielä pari viikkoa sitten alustava arvio mahdollisesta henkilöstövaikutuksista koski noin 70 henkilöä. Nyt arviota on tarkennettu,ja se on noussut 110 henkeen. Tiimiläisiä edustava pääluottamusmies Sari Uusivirta sanoo, että määrän nostaminen oli ikävä yllätys. Taustalla on ilmeisimmin se, että markkinatilanne on poikkeuksellisen kehno. Asiakkaat ovat tulleet varovaisiksi, mikä heijastuu tilauksiin. Kysyntä piristyy aina keväällä. Nyt on kyse siitä, että jotenkin päästään yli vaikean vaiheen, Uusivirta arvioi. Irtisanomisuhka ei hänen mukaansa ole noussut. Sen sijaan odotettavissa on, että lomautukset ovat laajempia kuin yt:n alkupuolella ennakoitiin. Pilkingtonin yt:n kestoa on pidenentty. Ensimmäinen mahdollinen päätöspäivä on 21.11.2014 ja yt:n seurausvaikutukset alkaisivat asteittain joulukuun aikana. TL KUMITEOLLISUUS Reka Kumilla lomautus-yt Aurassa toimiva Reka Kumi on aloittanut yt-menettelyn. Taustalla on käsivalmistus- sekä paisto-osaston kehno tilauskanta. Injektio-osaston tilauskanta näyttää tällähetkelläolevan hyvällä mallilla koko loppuvuoden. Varsinaisesta yllätyksestä ei voi puhua, mutta pahalta tietysti tuntuu. Olihan meillä jo yksi syksy jolloin yt-neuvotteluja ei ollutkaan. Yhtiön tarkoituksena on lyhyemmän kaavan mukaisetneuvottelut ja todennäköisinä seurauksina ainakin osastokohtaisia lomautuksia. Irtisanomisilta toivottavastivältytään,kertoo pääluottamusmies Sami Heikelä. Teknisiä kumituotteita valmistavan Reka Kumin palveluksessa on 48 työntekijää, joista kaksi määräaikaista. Määräaikaisuudet päättyvät marraskuun viimeinen päivä. TL ÖLJYTEOLLISUUS Myös Neste Oil saneerauslinjalle TUOMO LILJA Hyvin kannattava valtionyhtiö aikoo hävittää ainakin 250 työpaikkaa. TUOMO LILJA TIETOKULMA Neste Oil on TEAM-alojen suurin työnataja. Yhtiöllä on öljynjalostamot Porvoossa ja Naantalissa. Porvoossa työskentelee yli 800 TEAMin jäsentä, Naantalissan.200. KOMMENTTI PERINNE UHATTUNA? Neste Oililla ei koskaan ole toteutettu massairtisanomisia, kertoo pääluottamusmies Sami Ryynänen. Suorat irtisanomiset painetaan niin alas kuin mahdollista. Suomen kemianteollisuuden lippulaiva, öljynjalostaja Neste Oil on ilmoittanut merkittävistä muutoksista yhtiön toiminnassa. Yhtiö aikoo vähentää ainakin 250 henkilöä, yhdistää kahden jalostamon (Porvooja Naantali) toiminnot sekä tehdä muutosten yhteydessä 500 miljoonan investoinnit. Viime viikolla annetun pörssitiedotteen mukaan yhtiö aikoo myössulkea joitakin toimintoja tai luopua niistä. Pahalta tuntuu aina, kun uhkana on väen vähentäminen, kohdistui se mihin yksikköön tai henkilöstöryhmään tahansa. Aika rajusta luvusta yhtiö lähtee. Eikä 250 ole koko totuus, siihen ei ole laskettu mahdollisia ulkoistuksia mukaan, sanoo Porvoon jalostamon pääluottamusmies Sami Ryynänen todeten samalla, että investoinnit ovat tietysti hyvä asia. Hän painottaa sitä, että Porvoon operointimiehitystä ei ole mahdollista alentaa. Jonyt toimitaan minimimiehityksellä. Hirvittää ajatellakin, että operaattoreita vähennettäisiin. Muutoin en tässä vaiheessa lähde arvailemaan, mistä ketäkin vähennetään. Neuvottelut alkavat 14.10. ja katsotaan ensin, mitkä ovat yhtiön kortit. Tuolloin, Porvoon osalta erityishuomio kiinnitetään siihen, mitä voimalaitokselle ja sen henkilöstölle onsuunnitteilla, samoin kunnossapidolle,ryynänen lisää. Voimalaitoksen osalta yhtiöaikoo toteuttaa yli 250 miljoonan euron investoinnin yhteisyrityksessä Veolian ja Borealiksen kanssa. Tässä kohtaa suuri kysymys on, kenen palveluksessa voimalan väki jatkossa on. Porvoon jalostamolta eläköityy vuosittain suunnilleen 20 30 henkilöä. Heille tai osalle heistä tultaneen tarjoamaan eromahdollisuutta ja siihen liittyviä paketteja. Toinen tuotantolinja lakkautetaan Naantalista Nesteen suunnitelmien mukaan Suomen kahden jalostamon toiminnot integroitaisiin tiiviimmin yhteen jasitä johdettaisiinyhtenäkokonaisuutena. Tuotanto koostuisi Porvoon neljästä tuotantolinjasta ja viidennestä Naantalissa. Toinen Naantalin tuotantolinjoista suljettaisiin. Naantaliin investoidaan 60 miljoonaa euroa. Naantalin jalostamon pääluottamusmies Risto Raitokivi kertoo, että tiedot yhtiön suunnitelmista on otettu vastaan raskain mielin. Tunnelma on epävarma. Yhtiön rakennemuuttuu, mutta tuotanto kuitenkin jatkuu Naantalissa. Vähennysmäärillä ja -kohteilla en spekuloi, liian moni kysymys on avoinna. Tilanne alkaa selkenemään ensimmäisen yt-kokouksen jälkeen. Neuvottelut käydään samassa pöydässä, siis me ja porvoolaiset yhdessä. Minä pidän itsestäänselvänä, että työntekijäpuoli lähtee siitä, että suorat irtisanomiset painetaan niin alas kuin mahdollista, Raitokivi sanoo. Muutokset vaikuttaisivat myös siten, että osa työtehtävistä siirtyisi toiselle paikkakunnalle,samalla syntyy myös kokonaan uusia työtehtäviä. Huono ja väärä viesti kannattavalta valtionyhtiöltä Neste Oil siis käynnistää yt-lain mukaiset neuvottelut vähentääkseen henkilöstöään 250:llä. Tieto tuli pommin tavoin, sillä Neste Oil on kannattava yhtiö. Neuvotteluesityksen perusteella ei ole pääteltävissä, kuinka suuri osuus vähennyksistä kohdistuu mihinkin henkilöstöryhmiin, mutta käsittääkseni näin suurella poistolla kaikki henkilöstöryhmät ovat tulilinjalla. Samassa yhteydessä kerrottiin myös mittavista investoinneista. Tämä on hyvä uutinen, joskin sen arvoa himmentää juuri suuri henkilöstön vähentämisuhka. Yt:tä ja sen tuloksia tullaan seuraamaan tarkkaan kaikkien henkilöstöryhmien ja niiden taustaliittojen toimesta. Kokonaisuutena tämä yt-ilmoitus antaa psykologisesti väärän viestin. Kemianteollisuuden yritykset ovat pärjänneet vähintäänkin kohtuullisesti tämän taantuman aikana. Nesteen kaltaisen valtioenemmistöisen, kannattavan yhtiön saneerausilmoitus hankalassa taantumassa, on huono, ellei suorastaan väärä viesti siitä, miten alalla menee. Pelkäänesimerkkivaikutusta. Toivottavasti nytei käynnistetävaltaisaayt-kierrostalähtökohdasta, ettäkun edes Nesteeipärjää,niin miten mekään voisimme pärjätä. Timo Vallittu

Intiim nro 11 I 15.10.2014 Ajankohtaista 5 MUOVITEOLLISUUS TEAMin linjat Uponor tekee Suomen ennätystä Neljä tehdasta lopetetaan yhden vuoden aikana. ELÄKEREMONTTI TUOMO LILJA Eläkeneuvottelut osoittivat: paljon on pielessä työpaikoilla Syksyn eri määritelmät osoittautuivat perin joustaviksi käsitteiksi, kun eläkeneuvottelijat istuivat sitkeästityönantantajan palatsin neuvotteluhuoneessa Eteläranta 10:ssä. SAK:n puheenjohtaja Lauri Lyly sanoi loppusuoralla, että hänkin siirtyisi jomieluusti omaan työhuoneeseensa. Tehtiinhän ratkaisua kymmenien vuosien päähän. Neuvottelutilannetta vielä hidasti maan hallituksen asettama ylimääräinen tavoite.eläkeratkaisun tuli supistaa kestävyysvajetta prosenttiyksiköllä. Ilmeisesti tähän tavoitteeseen päästiin, koska hallitus on valmis viemään päätöksiä eteenpäin. Nyt alkaakin mittava lainsäädäntötyö, jokavarmuudella työllistää seuraavaakin eduskuntaa. Työnantajien keskeinen tavoite oli nostaa eläkeikää, jottei eläkemaksuihin tule liikaa paineita. Tähänkin päästiin, sillä laskelmien mukaan eläkemaksuja ei ole tarvetta nostaa. Työeläkkeen alaraja sen sijaan nousee v. 2017 lähtien hiljalleen 65 vuoteen, missä se muuten aiemmin olikin. Harva tosin jäi Kylmä kyyti Uponorilla jatkuu. Yhtiö päätti pari viikkoa sitten sulkea Jyväskylän ja Tuusulan kaivojen kokoonpanoyksiköt ja siirtää niiden toiminnot Vaasan janastolan tehtaille. Vajaa vuosi sitten Uponorilla tehtiin päätökset Ulvilan ja Forssan tehtaiden alasajosta. Kaikkinensa neljä tehdasta vuoden sisään kiinni se taitaa olla Suomen ennätys, hyvin kyseenalainen sellainen. Lopetukset ovat vieneet tai vievät runsaat 120 työpaikkaa, niistä pääosa tuotannon väkeä, siis TEAMin jäseniä. Jyväskylän yksikössä on ollut 7jaTuusulassa 8 työntekijää. 120 ei kuitenkaan kerro koko totuutta Uponorin menosta. Todellisuudessa liki 200 työpaikkaa tullaan listimään vuoden aikana. Muutamia viikkoja sitten päättyneen yt-menettelyn jälkeen Uponor Infra Oy:stä ja Uponor Suomi Oy:stä nimittäin irtisanotaan yhteensä 70 henkilöä. Heistä noin puolet on työntekijöitä, jotka ovat järjestäytyneet TEAMiin, osin myös Metalliin. Näiden lisäksi 26 henkeä poistuu mm. määräaikaisten sopimusten päättymisen ja eläkkeelle jäämisten myötä. Nastolantehtaalta vähennetään 7teamilaista, heistä 1pääsee eläkkeelle, 3 halusi pois, jolloin kovia irtisanomisia tuli 3. Vaasan tehtaalta vähennetään 21 työntekijää ja 12 15 toimihenkilöä. Epävarmuus jää Tunnelma tehtaalla on sekava. Kaikkia irtisanomisia ei vielä ole toteutettu. Minun tuntemukseni on, että yt-menettely ei poistanut epävarmuutta tulevaisuudesta, kertoo ammattiosaston puheenjohtaja Kari Koivula. Henkilöstö on tietysti ärsyyntynyt konsernin rajusta saneerauksesta. Siitä seurasi vuorokauden kestänyt ulosmarssi. Yksi tekijä, joka hiertää on, että aikanaan eläkkeelle tuon ikäisenä. Tavoitteena on nytkin nostaa keskimääräistä eläkeikää 62,4 vuoteen. Eläkeikää nostetaan siksi, että ihmisten elinikä pitenee. Satavuotiaita oli Suomessa 1960-luvulla tasan yksi. Nyt heitä onjosatoja ja lisää tulee koko ajan. Meillä on niin rankka työelämä, että ihmiset sairastuvat siellä. Työkyvyttömyys syventää vajetta Paljon puhuttu kestävyysvaje on terminä tylsä, mutta tarkoittaa vakavaa ja vaikeaa asiaa. Ehkä tunnetuin esimerkki siitä miten käy, kun kestävyysvaje paisuu liian suureksi on Kreikka. Kreikkaeli velaksi surutta. Velka paisui yli äyräidensä, maan talous romahti ja mm. eläkkeitä onleikattu kovalla kädellä. Eläkkeet romahtivat myös Venäjällä aikanaan, mutta toisesta syystä. irtisanomisajalla on työvelvoite. Tämä on uusi linjaus Uponorin henkilöstöpolitiikassa. Uponorin johto on järjestänytainakin Nastolan ja Vaasan tehtailla erityisiä infotilaisuuksia, joissa on perusteltu potkuja. Ne tuskin ovat ilmapiiriä parantaneet, ainakaan Kari Koivulan kommentista päätellen. Psykologi esitti onnettoman kaavion, että ensin mennään vihan kautta pohjalle ja sieltä sitten noustaan valoisaan tulevaisuuteen. Porukka oli hiljaa... Vaasan tilaisuuden lopuksi joku psykologi esitti onnettoman kaavion, jossa selitettiin, että ensin mennään vihan kautta pohjalle ja sieltä sitten noustaan valoisaan tulevaisuuteen. Porukka oli hiljaa... Suomen todellinen kestävyysvaje kuitenkin löytyy työelämän sisältä, ei eläkeiästä. Meillä on niin rankka työelämä, että ihmiset sairastuvat siellä. Työkyvyttömyys on yhteiskunnalle kallista, yksilölle traagista jatyöeläkevakuuttajalle iso pala purtavaksi, kirjoittaa tuore Työeläke-lehti. Bruttokansantuotteesta 2,3 %hupeni työkyvyttömyyseläkkeisiin. Rahassa se vastaa puolta julkisen talouden kestävyysvajeesta. EU-maiden keskiarvo on 1,6 %, joten Suomen työelämässä on jotain pahasti vialla. Erikoistutkija Raija Gould toteaa lehden asiantuntija-artikkelissa, että työkyvyttömyyseläkkeen hakijat eivät halua pysyvästi eläkkeelle.osatyökyvyttömyyseläkkeeseen työn jatkuminen liittyy luontevasti, mutta myösjoka viides täyden työkyvyttömyyseläkkeen hakijapitää työhön paluutamahdollisena. Olisikinhyvä,jos polkuja takaisin töihin mietittäisiin kunnolla. Tässä kohtaa eläkeuudistus jäi puolitiehen. Juhani Aro Elämääjaeläkeikää Vuosia kestäneen julkisen keskustelun ja työmarkkinajärjestöjen pitkien neuvottelujen jälkeen on syntynyt neuvottelutulos siitä, miten tulevaisuudessa jäädään eläkkeelle ja millaisilta ne tulevaisuuden eläkkeet näyttävät. Syntynyt ratkaisu ei ole yksiselitteinen ja lopputulema riippuu, miltä kannalta sitä katsee. Itse katson eläkkeelle jäännin alaikärajan noston olevan ratkaisun hankalin osa, vaikka kokonaisuus sisältääkin merkittävän määrän erilaisia parannuksia nykyiseen järjestelmään. On oikeutettua kysyä ja myös vaatia vastauksia siihen, miksi muutoksia tehtiin ja pitikö niitä tehdä? Suomalainen eläkejärjestelmä ei ole,eikä toivottavasti koskaan tulekaan maksuvalmiuskriisiin. Meillä on kuitenkin tilanne, jossa eläkkeelle jäävät ihmiset elävät entistä pitempään, mikä sinällään on hyvä juttu, mutta se osaltaan luo paineita eläkejärjestelmää kohtaan. Tarjolla olisi ollut pelkistettynä kolme huonohkoa vaihtoehtoa: 1. eläkkeelle jäännin alarajan korottaminen, joka johtaa eläkeiän nousuun niiden osalta,joiden työkyky on kunnossa taivähintäänkinkohtuullisella tasolla,2.eläkemaksuja korotetaan merkittävästi, ja aikaisempaan sopimukseen perustuen puolet korotuksesta olisi tullut palkansaajien maksettavaksi, 3. että etuuksia, siis eläkkeitä jatkossa leikataan.kaikki nämä vaihtoehdot maistuvat suussa vähintäänkinhuonoilta, osa suorastaan happamilta. Eläkeuudistuksen ehkä merkittävin muutos on, että jatkossa työeläkemaksu ei enää pienennä eläkkeen määrää, kuten nykyisellään. Tulevaisuudessa myös elinaikakerrointa loivennetaan ja työeläkemaksun taso näyttäisi näillä uudistuksilla pysyvän kutakuinkin nykyisellään. Viimehetkenriita kohdistui siihen, että pitkään opiskelleiden edusmiehenä toimiva Akava vaati että ennen eläkkeellejäänti-ikää tulee edelleen olla muita palkansaajia parempieläkekarttuma. Itse katselen tätä asiaa niin, että jos henkilöillä on samapalkka ja sama työssäoloaika,niin eläkkeenkin pitää olla sama.sillä, missä kohtaa työssäolovuodet suorittaa, ei saa olla merkitystä, semminkin, kun ne työssä olleet kanssasisaret- ja veljet ovat pääosin maksaneet sen ilmaisen opiskelun sille pitempään opiskelleelle. Uusi järjestelmä pitää sisällään uudistuksen, jonka perusteista tullaan vielä vääntämään kättä: missä kohtaa eläkkeelle jäännin perusteet täyttyvät? Tarkoitan tällä eläkejärjestelmään syntynyttä uutta käsitettä työuraeläke. Tälle vaihtoehdolle,jota sinänsä pidän järkevänä ja hyvänä eläkejärjestelmän osasena, ei toistaiseksi ole olemassa kunnollista sisältöä. Olemme siis yhden keskeisen osan osalta odottamassa valmistelua tulevan lain sisällöstä. Tässä kohtaa onkin oltava tarkkana, tulevalla ohjeistuksella voidaan järjestelmästä tehdä sellainen, ettei sen kautta eläkelöityminen ole juurikaan mahdollista. *** TOISEKSI NUORIN lapsenlapseni ja tytöistä vanhempi Eveliina on oppinut lausumaan tai toistamaan tai jotain, siis kuitenkin puhumaan kuulemiaan sanoja nopeasti ja varoittamatta. Pappa töissä kuulosti minusta ihanalta kotiin tultuani. Mutta jotain myöhemmin illalla kuultua en halua toistaa, mistä lie kuullut, no ainahan päiväkotia jne. voi syyttää, mutta siihen en tässä ryhdy. Olen monta kertaa miettinyt, miksen muista omien kersojeni osalta mitään samanlaisia hauskoja juttuja. Eritoten nyt kaipaan lapsenlapsia meille kylään ja yöksi ennen vanhaan olisin ollut valmis lähettämään lapset mummulaan milloin vain! Timo Vallittu timo.vallittu@teamliitto.fi Kirjoittaja on TEAMin puheenjohtaja

6 Ajankohtaista Intiim nro 11 I 15.10.2014 KEMIANPERUSTEOLLISUUS Yaran Harjavallan tehtaalla etsitään toiminnan jatkajaa KUMITEOLLISUUS Nokian Renkaat: Lakonuhka esti irtisanomiset Nokian Renkaat Oyj:n tehtaalla, autonrengaspuolella, sattui syyskuun lopulla mielenkiintoinen tapaus. Tehtaan työntekijät pitivät 22.9. työmaakokouksen, jossa päätettiin vuorokauden mittaisesta mielenilmauslakosta vastatoimena työnantajan ilmoittamalle irtisanomistarpeelle Yaran Harjavallantehtaalla on käyty viimeviikkoina tiiviitä yt-neuvotteluja. Paljon on pelissä: Yara on lopettamassa tuotantoa paikkakunnalta ja uhan allaon45työpaikkaa, joista noin 35 teamilaisten. Toivoton tilanne ei kuitenkaan ole. Tehtaan TEAM-väen osalta neuvotteluja vetävä Raimo Puotiniemi kertoo, että tuotanto on kannattavaa, joten ulkopuolinen taho on osoittanut kiinnostusta kompaktointilinjan ostamiseen. Sen osalta neuvottelut ovat kesken. Lisäksi yt:ssä on ollut esillä henkilösiirrot Yaran muille tehtaille. Eläköitymisratkaisu onmahdollista löytää 3 4 henkilölle. Tukipaketien osalta neuvotelut ovat edenneet hyvin, Puotiniemi kuvailee. Yara on ollut varsin kannattava yhtiö ja sillä on mahdollisuus ja ilmeisti myös halua hoitaa Harjavallan yt asiallisesti. Puotiniemi vahvistaa tämän. Neuvottelusuhteemme työnantajan kanssa on toimiva ja uskomme, että molemmat osapuolet ovat valmiita vilpittömästi tekemään kaikkensa työllistymistä tukevien ratkaisujen eteen. TL sekä 0 40-sopimuslaisten samanaikaiselle käytölle. Yhtiö suunnitteli käynnissä olevassa yt-menettelyssä yhdeksän työntekijän irtisanomista. Pääluottamusmies Petri Sorvali ilmoitti työmaakokouksen jälkeen työantajalle protestista, jonka piti alkaa jo seuraavana aamuna.eikulunut pitkääkään aikaa, kun työnantajan edustaja tiedusteli pääluottamusmieheltä, peruuntuukoprotesti, jos irtisanomiset vedetään takaisin. Pääluottamusmies vastasi myöntävästi edellytyksellä, että saa lupauksen kirjallisena. Potkut peruuntuivat eikä protestia käynnistetty. TL ULOSMARSSI Nanson väki ei suostu palkkojen alentamiseen Suomalaisen vaateteollisuuden ahdinkojatkuu. Lokakuun alussa julkisuuteen tuli tieto, että perinteinen vaatevalmistaja Nanso etsisi säästökohteita palkoista ja yritys kaavailisi Hämeenlinnan logistiikkakeskuksen väelle tuntuvia palkanalennuksia. Työntekijät kuitenkin katsoivat, että jo ennestään hyvin matalapalkkaisella alalla palkanalennuksiin eiole missään tilanteessa mahdollisuus suostua. Työntekijät ilmaisivat kollektiivisen ja yksimielisen mielipiteensä ulosmarssilla. Ulosmarssia seuranneissa osapuolien välisissä neuvotteluissa työntekijät ja myös toimihenkilöt toistivat ehdottoman kielteisen kantansa palkanalennuksiin. Pääluottamusmies Helena Oivo sanoo, että säästötavoitteet ovat edelleen olemassa, mutta keinot, joilla ne saavutettaisiin, ovat nytauki. Työantaja on kertonut omat ehdotuksensa ja työntekijät omansa. Neuvottelujen tässä vaiheessa asiasta ei voi sanoa enempää. Helena Oivo Odotamme kuitenkin, että säästötavoitteet voitaisiin saavuttaa hieman inhimillisemmillä keinoilla kuin palkanalennuksilla. Keinoja etsitään. Kaikki kivet varmaan yritetään nyt kääntää. Oivokertoo,että neuvottelujen lopuksi työantaja esitti ytkutsun. Yt alkaa 16.10. Nanson Hämeenlinnan logistiikkakeskuksessa onyli 40, Nokian tehtaalla ja Tornion sukkatehtaalla noin 110 teamilaista. TP Mietipä hetki, KETÄ VARTEN HENKIVAKUUTUS HANKITAAN. Moni luottaa onneensa, eikä siksi hanki henkivakuutusta. Kuinka sinä pärjäisit, jos joutuisit yksin pitämään huolta perheestäsi? Tiesithän, että sinäkin olet oikeutettu Suomen edullisimpaan henkivakuutukseen*. Tee laskelma osoitteessa henkivakuutuskuntoon.fi. Summat voivat yllättää. Katso hinta ja osta vakuutus verkkokaupasta vaikka heti. henkivakuutuskuntoon.fi Vakuutuksen myöntää Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva. *Vakuutus- ja rahoitusneuvonta FINEn tekemä hintavertailu 11/2013 if.fi 010191919 SUOMEN EDULLISIN * K-PLUSSAAIFINVAKUUTUKSISTA

Intiim nro 11 I 15.10.2014 Ajankohtaista 7 ALMA MEDIA YLI RAJOJEN Liitot arvostelevat vapaakauppasopimuksia ALAMÄKI JATKUU. Graafisen teollisuuden yt-ruuhkalle ei näy loppua. GRAAFINEN ALA Erwekon yt vei 14 työpaikkaa Helsingissä, Oulussa ja Rovaniemellä toimiva painotalo Erweko Oy on saanut päätökseen tämän vuoden toisen yt-menettelynsä. Kun vielä kesäkuussa yt:stä seurasi lomautuksia, nyt päätös on paljon ankarampi: työpaikkoja häviää 14. Yhtiön ilmoittama alkuperäinen kustannussäästötarve oli 22 miestyövuotta. Vähennysten jälkeen Erwekon koko henkilöstövahvuudeksi jää 85. Helsingin yksikössä tuotantoa supistetaan ja organisoidaan uudelleen. Näiden seurauksena tuotannon henkilöstötarve vähenee kahdeksalla. Henkilöstövähennyksestä kolmea ehdotetaan toteutettavaksi pitkillä lomautuksilla. Tuotannossa esitetään myös siirryttävän joustavaan työaikajärjestelmään ensi vuoden alkuun mennessä. Rovaniemen yksikkö alas Rovaniemen tuotantotoiminta lopetetaan maaliskuun 2015 loppuun mennessä, jonka seurauksena tuotannon henkilöstötarve vähenee neljällä. Oulussa 8-värisellä rullakoneella otetaan tarvittaessa käyttöön kolmas vuoro, jonka seurauksena tuotannon henkilöstötarve kasvaa neljällä. Oulussa avautuvia paikkoja tarjotaan Helsingistä ja Rovaniemeltä irtisanottaville.myösoulun tuotannossa esitetään siirryttävän joustavaan työaikajärjestelmään ensi vuoden alkuun mennessä. Toimihenkilöiden määrä vähenee sekä Helsingissä että Oulussa yhteensä kuudella. Näiden toimien jälkeen tuotantoon jää Helsingissä noin 25 henkeä ja Ouluun noin 36. Koko yhtiön henkilöstömäärä tulee olemaan noin 85henkeä molemmatyksikötmukaanlukien. Erweko on Kalevan omistama tytäryhtiö. Yhtiön tuotteita ovat painetut markkinointiesitteet, painetut asiakaslehdet ja painettu suoramarkkinointi. Graafisella alalla käynnissa 6 yt:tä Erwekon lisäksi graafisella alalla on menossa puolen tusinaa muutakin yt:tä. Vakavin tilanne näyttää olevan turkulaiseen TS-Yhtymään kuuluvalla Hansaprintillä, jonka yt alkoi 22.9. Yt koskee Printyksikköä ja Direct-yksikön Vantaan esivalmistusta. Yt:n perusteena ovat tuotannolliset ja taloudelliset syyt sekä toiminnan uudelleenjärjestelyt kustannussäästöjen aikaansaamiseksi. Mahdolliset henkilöstövaikutukset koskevat toistaiseksi lomautusten, osa-aikaistamisten ja irtisanomisten osalta alustavien arvioiden mukaan korkeintaan 44 henkilöä, josta 40 on työntekijöiden henkilöstöryhmistä, kertoo pääluottamusmies Mikael Kaartoaho. Tuomo Lilja Sanoma Oyj:ssä onmenossa kaksi graafisia toimihenkilöitä koskevaa yt:tä, jotka suunnitelman mukaan päättyvät viikolla 42. Keskisuomalainen-konserniin kuuluva Mediasepät Oy käynnisti yt-menettelyn 10.10. Neuvottelut koskevat koko henkilöstöä. Väkeä yhtiön palveluksessa on yli sata, heistä pääosa kirjatyöntekijöitä. Graafisia toimihenkilöitä on neljä. Henkilöstövaikutuksista ei ole sanottu mitään tarkkaa. Yt:ssä tutkitaan eri vaihtoehtoja liiketoiminnan ja toimintojen uudelleenorganisointiin. Mediaseppien toimipaikat ovat Jyväskylässä, Kuopiossa, Iisalmessa, Pieksämäellä sekä Tuusulassa ja Vantaalla. Painotalo PunaMusta käynnisti Joensuun tuotantolaitoksellaan yt-menettelyn 13.10. Neuvotteluiden piirissä on 60 henkilöä eri osastoilta. Yhteensä Joensuun yksikössä työskentelee noin 200 henkilöä. Yhtiön tavoitteena on tuotannon tehostaminen. Käytännössä se merkitsee yhtiön mukaan enintään yhdeksän henkilön irtisanomista. Pääluottamusmies Santtu Turtianen on kuitenkin toiveikas sen suhteen,että kyse olisi pikemminkin työnkuvan muutoksista. Esa Lehtipaino Oy on käynnistänyt yt:n. Yhtiön palveluksessa on 31 henkilöä, heistä noin 20 kirjatyöntekijöitä. Yhtiön arvion mukaan uudelleenorganisointi merkitsee enintään kuuden henkilön työsuhteen päättymistä. Kanadan ja Yhdysvaltojen teollisuuden työntekijöitä edustava USW jaisobritannialainen Unite The Union vastustavat Kanadan ja Euroopan unionin välistä vapaakauppasopimusta. Kanada ja EU pääsivät sopimuksestayhteisymmärrykseen 26.9. Kanadassa. Sen arvioidaan lisäävän tavara- ja palvelukauppaa 23 prosentilla eli 26 miljardilla eurolla. Sopimus käsitellään vielä EU:n toimielimissä ja se astunee voimaan vuonna 2016. Ammattiliitot vastustavat erityisesti investoija valtio-riitojenratkaisumekanismia, jonka tarkoituksena on suojata yritysten investointeja viemällä riitojenratkaisu kansallisilta tuomioistuimilta kansainvälisille välimiestuomioistuimille. Liitot pelkäävät myös, että sopimus toimii esimerkkinä USA:n ja EU:n väliselle vapaakauppasopimukselle, ja että kauppasopimusta käytetään heikentämään eurooppalaisia työelämän standardeja. Tehdaspalon uhrit odottavat yhä korvauksia Pakistanissa Syyskuussa tuli kuluneeksi kaksi vuotta siitä, kun Ali Enterprisesin vaatetustehtaassasattui tuhoisatulipalo Karachissa, Pakistanissa. Tehdaspalossa kuoli 259 työntekijää, loukkaantui satoja ja puolitoistatuhatta ihmistä jäi ilman työpaikkaa. Osa surmansa saaneiden työntekijöiden perheistä on saanut osittaisen korvauksen, mutta monet muut uhrit odottavat yhä korvausta. Ammattiliittojen ja kansalaisjärjestöjen kansainvälisen painostuksen seurauksena muun muassa saksalainen muotimerkki Kik, joka käytti tehdasta alihankkijanaan, on sitoutunut maksamaan korvauksia alustavasti 800 000 euron edestä. Lääkevalmistaja irtisanoo liiton jäseniä Turkissa Turkkilainen lääkevalmistaja Deva on irtisanonut 24 työntekijäänsä ammattiliittoon liittymisen takia. Työntekijöitä edustavan Petrol-Isin mukaan vuosikymmeniä kestäneet työmarkkinasuhteet yhtiön johdon kanssa katkesivat neljä vuotta sitten, kun johtoilmoitti lopettavansa työehtosopimuksista neuvottelemisen liiton kanssa, jasolmivansa jatkossa vain yksilöllisiä sopimuksia. Tämän jälkeen palkka- ja työolosuhteet sekä työturvallisuus Devan tuotantolaitoksissa ovat huonontuneet. Viime kesäkuussa Petrol-Is aloitti kampanjoinnin, jonka seurauksena suurin osa työntekijöistä liittyi uudestaan liittoon. Tähän yhtiön johto vastasi irtisanomalla 24 liittoon liittynyttä työntekijää. Petrol-Is on järjestänyt mielenosoituksia Devan toimitilojen edustalla Isanbulissa ja vaatii johtoa käynnistämään työmarkkinasuhteet liiton kanssa uudestaan. Egyptin liitot vaativat kunnon palkkoja Teollisuutta edustavan maailmanjärjestön IndustriALL:n tuella vastikään perustettu Egyptin itsenäisten ammattiliittojen keskusjärjestö vaatii maahan elämiseen riittävää vähimmäispalkkaa. Ammattiliitot ovat taistelleet vähimmäispalkan puolesta jo vuosia. Niiden mukaan olemassaoleva palkkarakenne on sekava, ja se on johtanut siihen, että samasta työstä maksetaan eri palkkoja. Vihdoin tänä vuonna Egyptin hallitus hyväksyi vähimmäispalkkalain, joka takaa 133 euron vähimmäiskuukausipalkan valtion työntekijöille. Nyt ammattiliitot vaativat lain ulottamista yksityiselle sektorille ja elinkustannusten nousun huomioivaa korotusta.

8 Ajankohtaista Intiim nro 11 I 15.10.2014 TYÖELÄMÄTAIDOT Työelämä on monelle nuorelle musta Ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelevat saavat liian vähän opetusta työelämätaidoissa. TARJA AHOKAS Viralliseen opetussuunnitelmaan kirjattu yhteiskunta-, yritys- jatyöelämätieto -kurssi (YYT) on monissa opinahjoissa irrallaan varsinaisesta työssäoppimisjaksosta eikä anna riittäviä valmiuksia nykyisen työelämän haasteisiin. Mikä ero on työsopimuksella ja työehtosopimuksella?millaiset oikeudet ja velvollisuudet minulla on osana työyhteisöä? Mitä tarkoittavat työyhteisötaidot? Entä työturvallisuus? Mikä sen rooli on juuri minun ammatissanijatyössäni? Riittääkö, että hoidan hyvin ja hiljaa oman hommani vai olisiko syytä osallistua työyhteisön yhteisiin tilaisuuksiin, jos sellaisia on tarjolla? Ja kuinka ihmeessä toimin, jos eteeni tarjoutuu mahdollisuus oman yrityksen perustamiseen? Nämä ja monet muut työelämätaitoihin liittyvät kysymykset ovat perusasioita, jotka jokaisen ammatillisesta oppilaitoksesta valmistuneen pitäisi ainakin virallisen opetussuunnitelman mukaan tietää ja hallita. Näin ei kuitenkaan ole,koska niiden opettamiseen TALOUS Säästöpolitiikka toi Suomeen kestolaman Suomen talouden lamaantuminen ei johdu ay-liikkeen ulosmittaamista liian suurista palkankorotuksista eikä tehottomasta julkisesta sektorista, vaan talouspolitiikan epäonnistumisesta. MARKKU VUORIO Valtamedian luottoekonomistit ja muut mielipidevaikuttajat laukovat toinen toistaan synkempiä arvioita Suomen talouden nykytilasta ja tulevaisuuden näkymistä. Sammon konsernijohtaja Kari Stadigh julisti Elinkeinoelämän valtuuskunnan herätyskokouksessa, että Suomi on sairas, eikä sairaalla voi olla kilpailukykyä. Hänen mukaansa talouden riippakivinä ovat rikastumista vaikeuttava kireä verotus ja tehoton julkinen sektori. Lääkkeeksi tautiin Stadigh tarjosi rajuja julkisten menojen leikkauksia ja veroalennuksia. Ruotsiin muuttanut Sammon suuromistaja Björn Wahlroos täsmensi syyskuussa kuponginleikkaajien käsityksiä siitä, mihin suuntaan yhteiskuntaa pitäisi kehittää. Räväköistä, sokeaan markkinauskoon perustuvista mielipiteistään tunnettu kokokansan Nalle vaati veroalen ja julkisten menojen leikkausten lisäksi yleissitovien työehtosopimusten purkamista, työttömyysturvan huonontamista ja yhteisöveron poistamista. Pääministeri Alexander Stubb puolestaan kehui estottomasti uutistoimisto Reutersille hänen vaalikampanjaansa rahalahjoituksella tukeneen Wahlroosin uudistusehdotuksia. Alexander Stubbin mielestä niiden läpivieminen onsilti toistaiseksi poliittisesti mahdotonta. Analyysi pielessä Taloudellinen ja poliittinen eliitti hokeekin taas nytyhteen ääneen samaa mantraa kuin 1990-luvun suuren itse aiheutetun laman aikana. Sen mukaan Suomen talousvaikeudet johtuvat kilpailijamaita korkeammista palkoista, liian hyvätasoisista julkisista palveluista ja joutenoloon kannustavasta sosiaaliturvasta. Heidän mielestään Suomen talouden ongelmat ovat rakenteellisia eikä niitä pystytä ratkaisemaan elvyttävällä finanssipolitiikalla, vaan talouden nousuun kääntämiseksi tarvitaan palkkamalttia, julkisen sektorin kutistamista jamuita rakenteellisia uudistuksia. Eliittien analyysi Suomen talouskasvun pysähtymisen syistä on kuitenkin niin pahasti pielessä, ettäheidän tuputtamiensa uudistusten toteuttaminen olisi sulaa hulluutta. Hyvinvointivaltio on kilpailuvaltti Valtamedian tarina Suomen talouden kilpailukyvyn romahtamisesta onsekin temmattu tuulesta. Maailman talousfoorumin (WEF) syyskuun alussa ilmestyneessä raportissa Suomi rankattiin maailman neljänneksi kilpailukykyisimmäksi valtioksi. Jo kolmatta vuotta jatkuva lama ei siten johdu suomalaisen hyvinvointimallin raken-

Intiim nro 11 I 15.10.2014 Ajankohtaista 9 aukko Björn Wahlroos ARI NAKARI teellisista heikkouksista,kuten talousviisaat väittävät, vaan viime vuosina harjoitetun talouspolitiikan virheistä. AMMATILLISESSA KOU- LUTUKSESSA PUUTTEITA. Palkoista, työajoista, turvallisuudesta ja monista muista ay-liikkeen asioista ei amiskoulutuksessa paljon puhuta. sa. Opettajat puolestaan kokivat, ettei heillä ollutriittävästi aikaa ja resursseja opettaa työelämätaitoja nuorille. Luottamushenkilöt mukaan opetukseen Innostava opettaja herättää nuorten mielenkiinnon työelämätaitoja kohtaan. Hannu Siltalan mielestä opettajien ohella koulut voisivat käyttää YYT-aineiden opettamisessa ammattiliittojenpaikallisia luottamushenkilöitä. Riittääkö, että hoidan hiljaa oman hommani vai olisiko syytä osallistua työyhteisön yhteisiin tilaisuuksiin? Kuka osaisi paremmin kertoa tuleville työntekijöille työelämän ja tulevan ammatin tosiasioita kuin alan luottamushenkilö? Joissakin kouluissa heitä käytetäänkin apuna. Osa kouluista kuitenkin suhtautuu ay-liikkeen edustajan läsnä oloon oppitunneilla nuivasti. Tähänkin Siltalalla on resepti. Kutsutaan mukaan myös työnantajapuolen edustajat. Nuoret ovat valmistuessaan tulevia työntekijöitä. Tulevalle työntekijälle sekä työnantajan että luottamushenkilön Fantastisen huonoa talouspolitiikkaa Jyrki Kataisen hallitus asetti vuonna 2011 tärkeimmiksi tavoitteikseenhyvinvointivaltion vahvistamisen, työttömyysasteen painamisen alle 5prosentin ja valtion velan BKT-osuuden kääntäminen laskuun kuluvan vaalikauden aikana. Tällä hetkellä tavoitteiden toteutumisesta ei ole pienintäkään toivoa. Hallituskauden alussa päättäjät uskoivat, että Suomen talous nousee vientikysynnän kasvun varassa uuteen kukoistukseen. Valittu strategia oli kuitenkin tuhoon tuomittusen jälkeen, kun Eurooppa vajosi uudelleen taantumaan ennen kaikkea Saksan kaikilta EUmailta vaatiman vyönkiristyspolitiikan tuloksena. Kansainvälisen valuuttarahaston tutkimusten mukaan keskeisimpänä syynä EU-maiden talouksien heikkoon kehitykseen onollut se, että säästöpolitiikan lamauttavia vaikutuksia on systemaattisesti aliarvioitu. Myös Suomen päättäjiltä pääsi yleiseurooppalaisessa vyönkiristyshuumassa unohtumaan se taloushistorian opettama viisaus, että taantumassa julkisia menoja pitää lisätä eikä leikata. Suomen talous olisi nyt mitä todennäköisimmin vakaalla kasvu-uralla, jos Kataisen hallitus olisi vientikysynnän hiipuessa lykännyt julkisen talouden sopeutustoimia ja investoinut hulvattoman halvalla velkarahalla koulutukseen, hyvinvointipalveluihin, asuntoihin ja muihin työllisyyttäjakasvua vahvistaviin hankkeisiin. Ei hyvältänäytä Euro-alueen talouskasvu painui kesän aikana uudelleen ja opiskeluun on varattu liian vähän aikaa, kehittämispäällikkö Hannu Siltala TEAM Teollisuusalojen ammattiliitosta sanoo. Jokaiselle YYT-kurssin aiheelle onvarattu opetuksessa aikaa vajaa viikko. Lisäksi opiskelijoiden työkykyä ylläpidetään ja siihen kannustetaan reilun viikon pituisella liikunta- ja terveystieto -kurssilla. Siltalalla on mutu-tuntuma, jonka mukaan työelämätaitojen opetuksen taso vaihtelee eri oppilaitoksissa. Kattavaa selvitystä asiasta ei ole tehty. Ajoittain työpaikoilta kantautuu huhuja, kuulopuheita jajopa väittämiä, joista hurjimpien mukaan osa nuorista ei ymmärrä edes työaikojen merkitystä. Siltala ei allekirjoita läheskäänkaikkia huhuja, vaan muistuttaa Juha Häkkisen SAK:lle taannoin tekemästä selvityksestä.häkkisen suppeahkossa Oikeudet ja velvollisuudet hallussa? Selvitys ammattiin opiskelevien työelämätaidoista -työssä tultiin tulokseen, että valtaosalla nuorista tärkeimmät työelämätaidot olivat hallusantama opetus muodostaisivat hyvän kokonaisuuden. Siltala on valmis karsimaan nykyisestä teoriaopetuksesta ainakin osan yrityselämää koskevaa osuutta ja tekemään samalla tilaa muulle työelämätaitojen opiskelulle. Aika harva ammatillisesta oppilaitoksesta valmistunut nuori perustaa heti oman yrityksen. Yrityselämän saloja voiopiskella myöhemminkin, hänuskoo. Kansalaiskasvatusta nuorten työpaikoille SAK:n koulutuspäällikkö Mikko Koskinen pitää ammatillisista oppilaitoksista valmistuvien yhteiskunta-, yritys- ja työelämätaitojen opetusta osana kaikille kuuluvia kansalaistaitoja. Lähdenkin liikkeelle siitä, että YYT-kurssi tarjoaa oppilaillekansalaiskasvatusta. Tosin nykyisellään sitä tarjotaan aivan liian vähän ja teoriaopetus on liian irrallaan työssäoppimisjaksoista. YYT-taitoja opiskellaan teorian pohjalta erillään vähintään 20 opintoviikon työharjoittelusta. Koskinen lähentäisi teorian ja käytännön opetusta. Olisiko mahdollista, että esimerkiksi työelämätaitoja opiskeltaisiin juuri ennen työharjoittelua tai päinvastoin? Oppilaitoksetvoivat hyvinsopia työpaikkojen kanssa tällaisesta järjestelystä, sillä niillä on viime kädessä vastuu opetuksen toteuttamisesta. pakkaselle. Tämän johdosta vientikysynnän piristyminen ei nosta Suomen lamassa kyntävää taloutta pinnalle tuota pikaa. Avaimet kohisten kasvavan työttömyyden alas painamiseksi jatalouden pyörien vauhdittamiseksi ovat nyt kokonaan hallituksen käsissä. Se ei kuitenkaan näytä oppineen mitään edeltäjänsä virheistä, vaan Kataisen hallituksen aikana harjoitettua vastuullista talouspolitiikkaa on tehostettu vetämällä vyötä entistä kireämmälle. Ensi vuoden budjettiesityksessä kotimarkkinoidenkysyntääontarkoitus leikata 2,7 miljardilla eurolla. Se on täysin älytöntä, taantumaa tietoisesti pitkittävää finanssipolitiikkaa. Talouspolitiikan suunnan muuttamiseen olisi nytakuutti tarve,mutta siihen ei ole poliittistatahtoa. TURVAJALKINEET Sievin jalkineella yt Turva- ja ammattijalkineita valmistavasievin Jalkine aloitti yt-neuvottelut 8.10. Neuvottelut koskevat koko henkilökunta eli yhteensä 500 henkilöä. Pääluottamusmies Pentti Iso-Aho sanoo, että neuvottelut käydään enintään 90 päivän lomautuksista. Iso-Aho sanoo, että kysymys on yleismaailmallisesta tilanteesta, joka väkisin heijastuu turva- ja ammattijalkineiden menekkiin. Nyt (9.10.) selvitellään taustoja. Neuvottelut jatkuvat normaalin ajan eli kuusi viikkoa. Seuraava neuvottelu on 15.10. Tilanteeseen on Iso-Ahon mukaan johtanut se, että tällä hetkellä tuotantokapasiteetti on isompi kuin kysyntä Varaston kehitystä on seurailtu. Toki meilläonvielä pekkasiakin käyttämättä. Täytyy katsoa, miten jatko menee ja miten pahalta alkaa näyttää. Sievin Jalkine on suurin Pohjois-Eurooppalainenturvajalkineiden valmistaja. TP LASIALAT Lasi-Lipposen yt ohi Oululaisen V.E. Lipposen ytneuvottelu on päättynyt. Lopputuloksena on viiden teamilaisen irtisanomiseen. Irtisanomisten jälkeen Lipposelle jää noin 20 teamilaista, jotkatekevät toukokuuhun asti lyhennettyä työviikkoa. Toimihenkilöihin irtisanomiset eivät kohdistuneet yhtä ankarasti. Vain yksi toimihenkilö irtisanottiin. Pääluottamusmies Rauno Kamula sanoo,että nyt eletään ankaria aikoja. Hän kertoo, että neuvottelut eivät sinänsä tulleet yllätyksenä, vaan töiden väheneminen oli kyllä ollut nähtävissä jo jonkin aikaa. V.E. Lipponen on 100-vuotias lasitusalan perheyritys. TP GRAAFINEN ALA Toimittajille uusi tes Suomen Journalistiliitto ja Viestinnän Keskusliitto ovat sopineet uudesta työehtosopimuksesta. Sopimuskausi alkaa 1.10. 2014 ja päättyy 30.11. 2016. Sopimus nostaa lehdistön palkkoja 1.1.2015 yleiskorotuksella 0,4 prosenttia. Toinen korotusasema on 1.1.2016, jolloin yleiskorotuksella palkkojanostetaan 20 eurolla kuukaudessa. Toukokuussa tulee vielä 0,4 prosentin yrityskohtainen paikallisesti sovittava erä. Työantajat esittivät liitolle kuudennen lomaviikon poistamista, mutta liitto torjui esityksen.

10 Ajankohtaista Intiim nro 11 I 15.10.2014 TUOMO LILJA JALOSTAMOILLA LAKAA YT. Porvoon jalostamon varapääluottamusmies ismo Raatesalmi edustaa 800 TEAMin jäsentä. NUORI LUOTTAMUSMIES En siedä epäoikeudenmukaisuutta Nuori luottamusmies valmistautuu ensimmäiseen vakavaan koitokseensa. TUOMO LILJA Ollaan Porvoon jalostamolla pääluottamusmiehen kopissa. Ryynäsen Sami on matkoilla ja tuuraajana toimii 33-vuotias nuori mies, varapääluotto Ismo Raatesalmi.Hän on rauhallisen oloinen, vaikka ihan varmasti jalostamolla kuplii pinnan alla. Työnantaja Neste Oil nimittäin ilmoitti pari päivää ennen tätä haastattelua, että edessä on yt-neuvottelu, joka saattaa viedä 250 työpaikkaa, pääosin Suomesta, siis Porvoon ja Naantalin jalostamoilta. Aika paljon olen porukan kanssa kerennyt yyteestä juttelemaan. Yleistunnelma on odottava. Tuntuu siltä, että monet vertaavat tilannetta vuoteen 2009, jolloin täällä oli viimeisiniso yt-menettely.silloin selvittiin eläkejärjestelyillä. Toki liikkuu paljon huhuja ja spekulaatioita ja moni tuntuu kantavan huolta esimerkiksi siitä, ulkoistetaanko meidän voimalaitos, Ismo sanailee. Mutta kuvio alkaa selvitä, kun yt lähtee käyntiin. Toistaiseksiollaanpörssitiedotteenja tiedotustilaisuuksien varassa, Ismo lisää. Yt-neuvottelijoiden vastuu on tässä tapauksessa todella suuri, sillä Neste Oil aikoo tehdä perustavaa laatua olevia muutoksia systeemeihinsä. Porvoon jalostamolla on 800 tuotannon työntekijää, siis TEAMin jäseniä ja Naantalissakin200. Asetelman hyvä puoli on siinä, että Neste tekee jättiläisinvestointeja ja huono puoli siinä, että väkeä vähennetään ja ehkä siirretään paikasta toiseen jaehkä tehtäviin tuleemuutoksia ja ehkä tulee toimintojen ulkoistuksia. Alle kolmikymppisenä luottamusmieheksi Ismo on ollut jalostamolla useampaan otteeseen, ensimmäisen kerran jo vuonna 2001. Sitten hän lähti Mikkeliin opiskelemaan tieto- jamediatekniikkaa, mutta palasi jalostamolle pysyvästi 2006. Pieniä pätkiä hän oli jalostamolla vuosien KUKA TMS. NIMI Ismo Raatesalmi TYÖPAIKKA NesteOil, Porvoon jalostamo TYÖTEHTÄVÄ Operaattori KOULUTUS Kemianteollisuuden ammattitutkinto, tieto- ja mediatekniikan insinööri HARRASTUKSET Pyöräily, jääkiekko, salibandy, lukeminen PERHE Vaimo ja nelivuotias poika SUOSIKKIBÄNDI Foo Fighters 2001 ja 2006 välissäkin. Vaikka Ismo on myös tieto- ja mediatekniikan insinööri, hän ei tunnu mitenkään harmittelevan sitä, ettei ole lähtenyt media-alalle,joka onkin viime vuosina ollut rankassa laskukierteessä. Luultavasti kemianteollisuus onpitkän päälle turvallisempi leipäpuu. Yritän puolustaa heikommassa asemassa olevia. Sellainen piirre minussa on ollut aina. Viihdyn oikein hyvin operaattorin töissäni. Viime keväänä sain suoritetuksi kemianteollisuuden ammattitutkinnon, Ismo kertoo. Jo alle kolmikymppisenä Ismo kiinnostui edunvalvonnasta ja yhteisten asioiden hoitamisesta. Työkaverit kannustivat lähtemään luottamusmiesvaaliin. Vuonna 2010 asetuinkin ehdolle vuoron luottamusmieheksi ja tulin valituksi. Siitä kahden vuoden kuluttua jalostamolla oli varapääluottamusmiehen vaali, jossa tulin valituksi. Mikä nuorta miestä vetää luottamustehtäviin? Ensiedä epäoikeudenmukaisuutta. Yritän puolustaa heikommassa asemassa olevia. Sellainen piirre minussa on ollut aina. Entä miten työkaverit suhtautuvat siihen, että luottamusmiehellä on insinöörin tutkinto? Alussa joku saattoi ihmetellä, että miten luottishommissa voi olla insinöörin koulutuksen saanut. Nyt ei tuollaisia kommentteja enää ole tai en ole ainakaan niitä kuullut. Vapaalla Ismo pitää kuntoaan yllä. Pääharrastus on pyöräily, suunnitelmissa on ensi kesänä fillarireissu Keski-Eurooppaan. Lenkit ovat yleensä 50 kilometrin luokkaa, joskus menee 200:kin rikki. Eli kovakuntoinen kaveri onkyseessä. Semminkin kun hän harrastaa myös salibandyä ja jääkiekkoa. Kotona olen yrittänyt opettaa nelivuotiaalle pojalleni pyöräilyä. Ei ole vielä oppinut, Ismo naurahtaa.

Intiim nro 11 I 15.10.2014 Ajankohtaista 11 Selänpesijä GALLUP Armeijalle lisärahaa ja Natoon vaikka väkisin ovat kysyneet moraalinvartijalta, Monet miksi Venäjän ulkopolitiikka on niin aggressiivista. Minä selitän. Venäjän johdon erektiohäiriöt johtivat tähän ikävään kehitykseen. Erektiohäiriöistä kärsivä mies yrittää usein uhoilla ja valloittaa uusia reservaatteja.hän saattaa myös tunkeutua Ukrainaan. (Ruber Stiller, Pressiklubi 19.9.14) Saman ohjelman animaatiossa Venäjä-karhu hotkaisee Suomi-eläintenkesyttäjän pään ja Stiller kysyy: Kumman tarinan ostatte mieluummin? Onko Suomi taitava eläintenkesyttäjä, joka lepyttää karhua antamalla venäläisille ydinvoimalan vai suomettaako Suomi itsensä tällä kertaa vaalimalla neuroottisesti [= ahdistuneesti,tuskaisesti] kauppasuhteita? En tietenkään halua yhtään puolustaa Putinin toimia Ukrainassa. Mutta [Meneillään oleva venäläis-suomalaisten kaksoiskansalaisten henkilötietojen päivittämineni] ei ole vain puhdasta, tieteellistä tilastointihalua --- vaan nyt halutaan ylhäältä Kremlistä nähdä, että haluttais mobilisoida näitä ihmisiä johonkin poliittiseen, tähän suuremman Venäjän, tähän Euraasian unionin luomiseen [!]. Tärkeää Suomessakin huomata, että tätä voi käyttää meitäkin vastaan. (Yliopistonlehtori Arto Luukkanen, A-studio 3.10.14) Aamulehti varoitti vähän aikaa sitten peräti pääkirjoituksessaan Vladimir Putinin pyrkimyksistä soluttautua perustamansa KHL-liigan siis myös Jokereiden avulla edistämään poliittisia pyrkimyksiään lännessä(kin). (Valitettavasti olenhukannut ko.kirjoituksen.) Ei, kyseessä eivät ole vitsi-vitsit. Rakastamani Stiller pelkää melkein kaikkea ja kaikkia;median rakastama ja ylenmäärin käyttämä bullshitin (paskanpuhumisen) erikoisasiantuntija, dosentti Luukkanen on käänteinen versio dosentti Johan Bäckmanin kiimaisesta Venäjän-ihailijasta ja Aamulehden pääkirjoitustoimitus no, toisinaan rimaa ei voi asettaa niin matalalle,ettei se vielä sitäkin alittaisi. Tunnustan: mediakriitikkona minua hävettää edellisen tasoinen journalismi. Onneksi sentään Helsingin Sanomat ei petä? Kyllä pettää. Sielläkin on päällä päivittäinen rumba Putinin Venäjän maalaamiseksi yhdellä ainoalla värillä: mustalla. En tietenkään halua yhtään puolus- 46% LISÄÄ KARI HULKKO taa Putinin toimia Ukrainassa. Mutta haluan ohjelmallisen tunnejournalismin sijaan asiallista, suhteellisuudentajuista, pelkkää järkeä käyttämään pyrkivää toimitustyötä ilman piiloagendoja. En siis esimerkiksi tällaista: [Putinin 9 vuoden takainen neuvonantaja] Andrei Illarionov tähdensi HS:lle, että - --Venäjän lain mukaan sotilasjoukkoja voidaan käyttää maanmiesten suojeluun Venäjän rajojenulkopuolella. Maanmiehiä ovat myös entisen Venäjän suurvallan asukkaiden jälkipolvi eli myös nykyinen Suomen väestö. (HS 19.9.14) Venäjällä on [lauantaivieras] Jussi Halla-ahon mukaan nyt vallalla voimakas pyrkimys kohti neuvostoaikojen menetettyä suuruutta: Venäjä kokeilee kepillä jäätä ja opportunistinen imperiumi laajenee sinne, minne on helpointa laajentua. Halla-aho --- vertaa Venäjää Hitlerin Saksaan, kun sen annettiin vallata uusia alueita pikkuhiljaa. (HS 20.9.14) Venäläiskoneiden ärhentely [!] eri maiden rajoilla on lisääntynyt. -- kaksi venäläiskonetta oli noin puoli minuuttia Ruotsin ilmatilassa --. (HS 23.9.) Kenraali Ants Laaneots:Venäjä harjoitteli Viron puolella. --- Virossa lisääntyi pelko, että venäläiset sotilaat tulevat salaa rajan yli, kuten Itä-Ukrainassa on tapahtunut. (HS 25.9.14) Lähes koko sivun juttu kuitenkin kumoaa itsensä toteamalla, että Viron turvallisuuspoliisi ei vahvista evp.kenraalin väitettä. Sitä saa, mitä tilaa. 27.9.14 HS pääsi kolmella kokosivullaan esittelemään oman ja muiden joukkoviestintemme journalistisen työn tuloksia: Venäjäpelko on kasvanut. Huoli Venäjästä kaksinkertaistui. Jo 42 prosenttia suomalaisista arvioi, että Suomella on syytä pelätä Venäjää. Mihinkähän prosentteihin median pelottelukampanjalla vielä ylletäänkään? Vain hölmö ei näe pelottelun tarkoituksellista sivutuotetta, piiloagendaa: armeijamme määrärahoja on merkittävästi lisättävä ja Suomi on ängettävä Natoon vaikka väkisin. Kirjoittaja on Intiim-lehden vakituinen avustaja,joka kirjoittaa nimimerkillä. NUMEROGALLUP YDINVOIMAA. Liiton kotisivujen gallupissa kysyttiin tällä kertaa pitäisikö Suomeen rakentaa lisää ydinvoimaloita. 46 % vastaajista totesi, että energiaa tarvitaan ja rakentaminen työllistää. 31% mukaan nykyiset voimalat riittävät.23%mielestä ydinvoimasta pitäisi luopua kokonaan. Lähde: TEAM-liitto MITÄ MIELTÄ OLET ELÄKERATKAISUSTA? Kysyimme TEAMin jäseniltä heidän mielipidettään hiljattainsyn-? tyneestä eläkeratkaisusta. HANNA KOJOLA Piirtäjä, Helsingin keramiikkatehdas Ratkaisussa hyvä asia oli nuorten osuus eli työeläkettä alkaa kertyä jo 17-vuotiaana tehdystä työstä. Moni nuori kun aloittaa työuransa jo opiskeluiden ohessa niin nyt ei jää ne pennoset hyödyntämättä tulevaisuudessa. PENTTI TOIVONEN Asemoija, Amerplast Ikamer Oy, Ikaalinen Itsellä tässä on eläkeikä jo aika lähellä. Mutta pidempiä työuria voitaisiin tehdä, jos olisi töitä. Työt vähenee ja porukkaa vähenee ja entistä kauemmin pitäs vaan olla töissä. Tää on aika ristiriitaista kun vanhemmasta päästä sanotaan irti ja sitten pitäisi jatkaa entistä pidempään. Raskaasta työstä 38 vuoden jälkeen eläkkeelle kuulostaa hyvältä. Toisaalta nykyisin töihin tullaan useasti vasta 25 30-vuotiaana. Eli aika vanha sitä 38 vuodenjälkeenollan. MARIANNE PEURALAHTI laskenta-asiantuntija, Sanoma Oyj, Vantaa Pidän hyvänä,että nuorteneläkkeidenkertyminen mahdollistuu jo 17-vuotiaasta. Ikäraja voisi olla jopa 16. Nuorten työttömyys huolettaa. Sellainen skenaario kauhistuttaa, että nuorisotyöttömyys entisestään pahenee, jos iäkkäämmät ovat eläkeuudistuksen takia pidempään töissä. Ja jos työttömyystilanne jatkuu tällaisena, ettei töihin oteta yli viisikymppisiä, niin eikö käy siten että viisikymppisten työttömyysjakso ennen eläkettä vain pitenee? OLLI SALO plm, Keski-Pohjanmaan kirjapaino, Ylivieska Itse kuulun 70-luvulla syntyineisiin ja uudistuksessa hävinneisiin. No, sille nyt on turha alkaa itkemään. Enemmän huolettaa, mitenkä saadaan työnantajat paimennettua tajuamaan,ettei 5-kymppinen ole mikään automaatti-irtisanottava. Se ei tätä maata pelasta, jos porukka poikkoilee vielä pitempään kortistossa eläkeiän kasvaessa, muka liian vanhoina työnantajille. Nuorelta penätään kokemusta jota ei tule, ellei pääse töihin. Työnantajien pitäisi muuttaa asenteitaan.

12 På svenska VINJETTI Fackförbunden är intressebevakare YTK är det inte TEAM:s organisationssekreterare Merja Rinne säger att skillnaden mellan ett fackförbund och arbetslöshetskassan YTK har något suddats ut, delvis på grund av att YTK med jättekampanjer som genomförs med stora pengar marknadsför oriktiga föreställningar om de tjänster kassan erbjuder. Varför lönar det sig att välja ett fackförbundframomytk? Fackförbunden ingår kollektivavtal och övervakar också avtal och lagar som styr arbetslivet och hur de genomförs på arbetsplatserna. Ett fackförbund är alltså sina medlemmars intressebevakare. Intressebevakningen utgör en helhet som förutom förbundets olika tjänster innefattar även arbetsplatsens förtroendemän, arbetarskyddsfullmäktige samt övriga aktiva. YTK eller Allmän arbetslöshetskassa harredan någon tid bådehos TEAM och andra fackförbund varit föremål förgranskning.varför? Flera år levde vi iden föreställningen att skillnaden mellan fackförbund och YTK var så klar för alla att den inte behövde extra framhållas. När det började komma meddelanden från TEAM:s styrelse och medlemmar att YTK:s aggressiva och massiva reklamkampanjer väcker förvirring på arbetsplatserna, tog vi beslut om att något verkligen måste göras. Våra medlemmar har uppfattat YTK:s reklam som vilseledande. YTK uppbären årsmedlemsavgift, dvs medlemsavgiften betalas för ett år i sänder.detta har för mången visat sig utgöra ett hinder för att från YTKbyta till ett fackförbund. Hur ska mannugöraiett sådant fall? Enöverflyttning från YTK till ett fackförbund i mitten av året har gjorts enkel, också penningmässigt. Vi har beslutat att medlemmar som under året anslutit sig till oss får ersättning ur förbundets medel för s.k. dubbel medlemsavgift, dvs. medlemsavgift som hänför sig till tiden efter utträdandet ur YTK. Det betyder att en medlem som betalat årsavgift JONNE KIVINEN VILSELEDANDE REKLAM. Våra medlemmar har uppfattat YTK:s reklam som vilseledande, säger Merja Rinne. till YTK får gottgörelse för medlemsavgiften ireda pengar på sitt konto. Ansökan om återbäring av medlemsavgift baserar sig på ett beslut givet av riksdagens biträdande justitieombudsman år 2007. Enligt detta är YTK:s årsmedlemsavgift till sin natur som en försäkringspremie, dvs när medlemskapet upphör ska de medlemsavgifter som hänför sig till perioden efter utträdet återbäras. löshetskassa. Förbundets organisationsavdelning tillställer medlemmen ett brev med begäran om uppgift omkontonummer för återbäring av medlemsavgiften samt en fullmaktsblankett varmed medlemmen befullmäktigar förbundet att hos YTK ansöka omåterbetalning av dendel av medlemsavgiften som hänför sig till tiden efter utträdet ur YTK. När dessa blanketter returneras till förbundet, får medlemmen medlemsavgiftsåterbäring av förbundet. Hur beräknas en s.k. överlappande medlemsavgift? För återbäringen tillämpas en alldeles enkel formel. Den beräknas så att 99 (årsavgiften 2014) delas med 12 = 8.25 /månad. Har medlemmen anslutit sig under månadens 1 15:de dag, medräknas den månaden vid återbäringen. Om överflyttning av medlemskap sker den 16:de dagen eller senare imånaden, sker återbäringen av medlemsavgiften f.o.m. följande månad. Tarja Paajanen FÖRBUNDSFULLMÄKTIGE Hur går det då i praktiken till att byta från YTK till TEAM? Om en YTK-medlem på arbetsplatsen beslutar att ansluta sig till fackförbundet, ska medlemmen ingå ett inkasseringsavtal, antingen elektroniskt eller skriftligt, och ange YTK som sin föregående arbets- Förbundsfullmäktiges staadgenliga höstmöte TEAM Industribranschernas fackförbund rf:s fullmäktiges stadgeenliga höstmöte hålls i enlighet med verksamhetsplanen 27. 28.11.2014 i Riihimäki. Enligt 20 i stadgarna kan förbundets styrelse och fackavdelningar göra framställningar till fullmäktige. Förslag om ärenden, som önskas bli behandlade, bör lämnas skriftligt till styrelsen senast en (1) månad före mötet. Förslagen kan sändas på adress TEAM Industribranschernas fackförbund rf/styrelsen,pb 324, 00531 Helsingfors eller per e-post sari.kettunen@teamliitto.fi. Förslagen bör vara på förbundsbyrån senast 27.10.2014. TEAM Industribranschernas fackförbund rf Styrelsen Timo Vallittu ordförande Livet och pensionsåldern Efter år av offentlig polemik och långdragna förhandlingar arbetsmarknadsorganisationerna emellan har nu ett förhandlingsresultat nåtts om hur finländarna i framtiden kan gå i pension och hur framtidens pensioner ska se ut. Den lösning som nåtts är inte entydig, och slutresultatet beror på ur vilken synvinkel man vill se det hela. Själv anser jag att höjandet av nedre åldersgränsen för pensionering är det mest prekära i lösningen, fast den som helhet betraktad också inkluderar en avsevärd mängd förbättringar i jämförelse med nu gällande pensionssystem. Det är helt berättigat att ställa frågor och även kräva svar på varför ändringarna gjordes och var det nödvändigt att göra dem? Det finska pensionssystemet är inte och kommer förhoppningsvis aldrig att bli i likviditetskris. Men vi befinner oss nog i en situation där människor som går i pension lever allt längre,vilket ioch för sig är positivt, men det skapar också tryck på pensionssystemet. Till buds hade stått tre rätt dåliga alternativ: 1. höjning av nedre åldersgränsen för att gå i pension, vilket leder till höjd pensionsålder för personer vilkas arbetsförmåga är god eller åtminstone på medelgod nivå; 2. pensionsavgifterna stiger avsevärt och enligt den tidigare överenskommelsen skulle hälften av denna förhöjning betalas av löntagarna; 3. att för- månerna, dvs. pensionerna i framtiden beskärs. Alla dessa alternativ smakar mindre bra några lämnar t.o.m. en direkt besk eftersmak. Den kanske mest betydelsefulla ändringen är att arbetspensionsavgiften inte längre reducerar pensionens belopp såsom nu är fallet. I framtiden förmildras också livslängdskoefficienten och i och med dessa ändringar verkar det som om arbetspensionsavgiften skulle bli ungefär på sin nuvarande nivå. Det nya systemet innebär också en reform om vars grunder det nog kommer att bli en viss dragkamp, dvs. i vilket skede förutsättningarna för att gå i pension ska anses uppfyllda? Härmed avser jag det nya begrepp arbetslivspension som nu intas i pensionssystemet.detta alternativ anser jag vara förnuftigt och en bra komponent i pensionssystemet men tills vidare saknas dock en konkret definition. Ifråga om en betydelsefull beståndsdel väntar vi alltså på beredningen av innehållet i den nya lagen. Här är det också skäl att vara på alerten genom förutsättningar och föreskrifter kan systemet göras sådant att pensionering på denna grund inte just ligger inom möjligheternas gräns. Timo Vallittu timo.valittu@teamliitto.fi

Statiivi SIEVI ROLLER NOPEA PUKEA HELPPO SÄÄTÄÄ Boa-kiristysmekanismi toimii näin: Boa KATSO ROLLER- VIDEO Pohjois-Euroopan johtava turva- ja ammattijalkinevalmistaja Sievin Jalkine Oy Korhosenkatu 24, 85310 Sievi As. www.sievi.com

zenit with thepower of boa JALAS Zenit -mallisto edustaa turvajalkineiden huippua. Saat mukavuutta koko päiväksi, erinomaisen pidon ja suojan kovissakin paikoissa. Siksi päätimme tehdä Zenitistä entistäkin kätevämmän. Mallisto on nyt saatavilla Boa Closure System -kiinnitysmekanismilla avaaminen ja sulkeminen käy vain yhdestä napista kiertämällä. jalas 1738 /s3src jalas 1718 /s3src jalas 1728 /s3src jalas 1708 /s1psrc Saat lisätietoja JALAS Zenit-mallistonjalkineista,ottamallayhteyttä meihin. info@ejendals.fi www.ejendals.com

Intiim nro 11 I 15.10.2014 Reportaasi 15 NOUSUSSA. Prosessinhoitaja Kristian Kronholmin mukaan KWH Plastin nykyinen omistaja, itävaltalaissaksalainen Schur Flexibles Ltd. yrittää rakentaa kunnollista muovikonsernia, jossa Pietarsaaren yksikkö on omassa tärkeässä osassa. Uuden omistajan aikana tilausmäärät ovat nousseet. REPORTAASI Tappiokierre kääntyi voitoksi KWH Plast Schur Flexiblesillä Monen vuoden tappiollisen toiminnan ja jatkuvien irtisanomisten kurittamalla entisellä KWH Plastilla ja nykyisellä KWH Plast Schur Flexiblesillä Pietarsaaressa eletään nyt toisenlaisia aikoja. Itävaltalaisen Schur Flexibles Groupin omistukseen siirtyminen katkaisi tappiokierteen. TEKSTI JARI HAKALA // KUVAT ESKO KESKI-VÄHÄLÄ KWH Plast -yksikkönsä itävaltalaiselle Schur Flexibles Groupille. Uusi omistaja sai oikaistua useamman vuoden tappiokierteen nousuun.aiemminlähes lopettamisuhan alle joutunut yritys muuttui uuden omistajan myötä yksiköksi, johon haluttiin investoida. Samalla KWH Plastille jäljelle jääneiden 55 työntekijän, joista 33 työskentelee tuotannossa,pelko työpaikkojen katoamisesta haihtui. Pelonsekaisen tunteen katoamisen syyt huomaa Pietarsaaren tehtaan tuotannossa kulkiessa. Extruder-koneet puskevat erilevyistä muovikalvoa tulemaan tasaiseen tahtiin, jota tehtaalla jatkuu katkeamattomassa viidessä vuorossa. Yhdellä koneista työskentelevä pietarsaarelainen koneenhoitaja Tommi Jehkonen tekee pystypakkauksiin tulevaa muovikalvoa, joka liimataan kiinni toiseen kalvoon sisäpuoliseksi suojaksi esimerkiksi riisi- ja eläinruokapakkauksiin. 18-vuotiaana suoraan ammatti- JATKUU SEURAAVALLA AUKEAMALLA >> Pietarsaaressa toimivan KWH Plast Schur Flexibles Ltd:n, entiseltä nimeltään vain KWH Plastin, työntekijöiden pääluottamusmies Ari Ahlholm on monet vastoinkäymiset kokenut mies. KWH Plastilla pitkään kestäneen pääluottamusmiesuran aikana Ahlholm ehti olemaan mukanakaikkiaan seitsemässä eri yt-neuvottelussa, joiden tuloksena KWH Plastilta väheniyhteensä satakunta työpaikkaa. Nyt Ahlholmin olemus huokuu leppoisuutta. Suupielet venyvät tuon tuosta hymyyn, ja vapautuneen puheen sekaan mahtuu toisinaan pieniä vitsejä. Pelko vaihtuivakaudeksi Syytäpääluottamusmiehen seesteiseen olemukseen voi hakea jokseenkin tasan kaksivuotta sitten solmitusta yrityskaupasta, jonka tuloksena KWH-konserni myi muovikalvoja valmistavan KOOSTA HYÖTYÄ. Leikkuukoneenhoitaja Juha-Matti Hautala pitää hyvänä, että omistaja on iso muovikonserni. Yhteistyö konsernissa näkyy siinä, että Pietarsaaren yksiköstä tilataan muovikalvoa jatkojalostukseen myös Schur Flexiblesin toisiin yksiköihin. LAITTEET KUNNOSSA. KWH Plast Schur Flexiblesin pääluottamusmies Ari Ahlholm tarkkailee kalvon kulkua.

16 Reportaasi Intiim nro 11 I 15.10.2014 ESKO KESKI-VÄHÄLÄ JATKOA EDELLISELTÄ SIVULTA >> koulusta KWH Plastille 26 vuotta sitten töihin tullut Jehkonen muistelee edellisen omistajan aikoja, joiden kuluessa työpaikalta irtisanottiin monta hyvää työkaveria ja ilmapiiri tehtaalla muuttui stressaavaksi. Yrityskaupan syntyhetkellä vuoden 2012 lokakuussa Jehkosen mielessä kävi hetken ajatus, että Schur Flexibles Group osti markkinoilta pois kilpailijansa, mutta tunne vaihtui pikku hiljaa tietoon, että uusi omistaja halusikin kaupan myötä itselleen tavarantoimittajan, sillä Pietarsaaressa valmistetusta muovikalvosta menee 20 prosentin siivu käytettäväksi Schur Flexibles -konsernin muissa yksiköissä. Kyllä kauppa pelastus oli, Jehkonen sanoo. Uuden omistajan aikana tuotanto tehtaalla pyörii paremmin. Jehkosen omalle extruder-koneelle tehtiin uuden omistajan taholta investointi, jolla tasokalvoa valmistava kone saatiin kesäloman aikana pelaamaan ilman ongelmia. Turhat stressit jäi pois, kun koneeseen pystyy luottamaan. Positiivista viestiä Pääluottamusmies Ahlholmin mukaan KWH Plastin aikana työntekijöiden parissa tajuttiin, että alalle liian pienellä yksiköllä ei olisi ollut tulevaisuuden mahdollisuuksia. Selvästi isompi Schur Flexibles -konserni on saanut lisääkokoa myös muiden yritysostojen myötä. Vaikka myös uuden omistuksen alussa neuvoteltiin lomautuksista, jotka kuitenkin peruttiin, niin nyt ei Ahlholmin mukaan tarvitse enää pelätä yt-neuvotteluja. Sen verran hyvin on mennyt, että olemme saaneet omistajalta positiivisia viestejä, että jatkakaa samaan tapaan, niin meillä on mahdollisuuksia uusiin investointeihin. Se on antanut positiivisia mielialoja tuotannossa, Ahlholm kertoo. Ahlholmin mukaan isossa konsernissa mukana olo mahdollistaa sen, että myös kilpailussa pysytään kelkassa. Pietarsaaren yksikön toimitusjohtajan Annika Sundellin mukaan isossa konsernissa päästään hyödyntämään mittakaavaetuja. Markkinatilanne on hyvä ja suuressa konsernissa pärjää paremmin. Yleensä syksyt ovat olleet hiljaisia, mutta nyt on sellainen positiivinen ongelma, että miten saadaan tuotettua kaikki tilaukset asiakkaille, Ahlholm summaa. Ahlholmin mukaan viisivuorotyö kuormittaa. Joillain koneilla työskentelevillä on enemmän tuki- ja liikuntaelinten vaivoja. Nyt Pietarsaaren tehtaalla ollaan yhdessä työterveyshuollon kanssa katsomassa, mitä tuon asian korjaamiseksi voidaan tehdä. KWH Plast Schur Flexiblesin lippulaivalla E5-extruderilla, jota kutsutaan myös Angelaksi, työtä tekevä prosessinhoitaja Kristian Kronholm otti tiedon pari vuotta sitten tehdystä yrityskaupasta vastaan pelonsekaisella jännityksellä. Se hälveni kuitenkin äkkiä. Uudet omistajat yrittävät rakentaa kunnon muovikonsernin, jossa me olemme heille tärkeitä. Tilausmäärät ovat nousseet. Yksi omistajista kävi Itävallasta puhumassa meille. Tuli sellainen tunnelma, että jotain hyvää hemeiltä hakevat. KWH Plastilla laiva oli uponnut niin syvälle, että emme me enää olisi olemassa, Kronholm sanoo. Leikkuukoneen hoitaja Juha-Matti Hautala on tyytyväinen että yrityksen toiminta on saatu vihdoin voitolliseksi. Schur Flexiblesiin on tullut uusia yrityksiä ympäri Eurooppaa. Töitä riittää. INNOVAATIOITA. Simon Blomqvist pitää KWH Mirkaa hyvänä ja turvallisena työnantajana. Sähkökäyttöisiä hiomakoneita kasaavan Blomqvistin mukaan on hyvä, että yrityksessä kehitetään koko ajan jotain uutta. YHTEISTYÖTÄ. Oy KWH Mirka Ab:n Jepuan ja Pietarsaaren yksikön pääluottamusmies Ronny Norrgårdin mukaan työntekijät pääsevät Mirkalla vaikuttamaan paljon omaan työergonomiaansa ja muihin työolosuhteisiin.

Intiim nro 11 I 15.10.2014 Reportaasi 17 Mirka hioo iskukykyään Pietarsaaren yksikössä Kasvuyritys Oy KWH Mirka Ab on avannut yksikön myös Pietarsaareen. Yksikössä kehitetään Mirkan uutta huipputeknologian tuotetta, jolla iskukyky maailmanmarkkinoilla turvataan myös tulevaisuudessa. JARI HAKALA Monta vuotta kasvussa olleen jaisoja investointeja tuotantoonsa tehneen, sekä työntekijämääräänsä roimasti kasvattaneen hiomatarvikevalmistaja Oy KWH Mirka Ab:n viimeisin rönsy löytyy Pietarsaaresta, johon on avattuoma yksikkö täydentämäänjepuallajaoravaisissa tapahtuvaa tuotantoa. Pietarsaaren yksikkö on KWH Mirkan yksiköistä pienin. Siellä tekee työtään 24 työntekijää, kun Jepualla työntekijämäärä liikkuu jo 280:ssa.Pienen koon ei kannata antaa hämätä,sillä Pietarsaaren yksikössä teroitetaan KWH Mirkan syömähammasta entistäkin terävämmäksi ja kehitetään uutta huipputeknologiantuotetta,jolla yrityksen iskukyky turvataan osaltaan myös tulevaisuudessa. Sitä, mistä tarkemmin ottaen on tässä tapauksessa kyse,ei tietoa heru. Lisäksi Pietarsaaren yksikössä kootaan hintavampia, ammattilaisille tarkoitettuja sähkökäyttöisiä hiomakoneita, jotka kasattiin aiemmin Oravaisissa, sekä valmistetaan kiillotusainetta. Pietarsaaren yksikkö sijaitsee entisissä KWH Plastin tiloissa ja toimii nimensä yrityskaupan myötä KWH Plast Schur FlexiblesLtd:ksi muuttaneen yrityksen seinänaapurina. On tärkeää kehittää uutta Kovjoelta kotoisin oleva asentaja Simon Blomqvist tuli Pietarsaareentöihin heti kun yksikköavattiin.sähkökäyttöisiä hiomakoneita kokoava Blomqvist valmistui ennen Mirkalle tuloa elektroniikka-asentajaksi Pietarsaaren ruotsinkielisestä ammattioppilaitoksesta Optimasta. Blomqvist uskoo työnantajaansa. Kasvu jatkuu hänen mielestään myös tulevaisuudessa,sillä KWH Mirkalla on innovatiivisuutta,jolla pärjätään kovassakin kilpailussa. Työnantaja on erittäin hyvä ja turvallinen. Että kehitetään koko ajan jotain uutta, on tärkeää. Yritys kuuntelee aika hyvin työntekijöidenideoita ja ehdotuksia. Esimerkiksi hiomakoneiden kokoonpanolinja on työntekijöiden itsensä kehittämä, Blomqvist kertoo. Oy KWH Mirkan Jepuan tehtaalla työntekijöiden pääluottamusmiehenä työskentelevä Ronny Norrgård hoitaa samaa vakanssia myöspietarsaaren yksikössä. Norrgårdin mukaan työntekijät pääsevät Mirkalla vaikuttamaan aloitteilla paljon omaan työergonomiaansa ja muihin työolosuhteisiin. Käytössä oleva bonusjärjestelmä perustuu osittain myös aloitteiden tekoon. YKSI UUSISTA. Karoline Fleen kuuluu Oy KWH Mirka Ab:n Pietarsaaren yksikköön palkattuun 24 työntekijän porukkaan. Yksikkö aloitti toimintansa pari vuotta sitten. Norrgårdin mukaan myös Pietarsaareen tullaan palkkaamaan tulevaisuudessa lisää työntekijöitä, aivan kuten on tapahtunut Jepuan yksikössä. Iso osa Pietarsaaressa työskentelevistä oli aiemmin töissä Jepualla. Kumpikin on toisensa terapeutti Vaikka KWH Plast erkani KWH-konsernista jasiirtyi uuteen omistukseen, jatkavat Norrgård ja KWH Plast Schur Flexibles Ltd:n pääluottamusmies Ari Ahlholm KWH:n aikana syntynyttä yhteistyötä. Norrgård käyjoka toinen viikko Pietarsaaressa ja silloin hän tapaa myös Ahlholmin. Näin pääluottamusmiehet saavat tietää, mitä hyviä asioita toisessa yrityksessä on, jonka kaltaista voisi koittaa juurruttaa myös omaan työympäristöön. Voidaan keskustella ja tietää ettei se mene muiden korviin. On hyvä että saadaan puhua pois kaikki, Norrgård sanoo. Kumpikin on toisensa terapeutti, Ahlholm lisää. Norrgård uskoo, ettei vuonna 2009 alkanut Mirkan kasvu pysähdy vieläkään. Norrgård itse on valanut uskoa yrityksen työntekijöihin, jotka ovat epäilleet hiljaisemman maailmantalouden tilanteen heijastuvan myös KWH Mirkalle. Jatkuva tuotekehitys, mikä meillä on. Pitää olla ykkönen ja hyvää laatua, niin kyllä me siitä kasvetaan. Omistajilla on visioita, että kasvetaan vielä.ollaan annettu positiivisia merkkejä, Norrgård uskoo. Juuri Pietarsaareen muuttanut Mathias Asplund oli aikanaan työssä Mirkan Jepuan yksikössä. Välillä vierähti parin vuoden pätkä pietarsaarelaisel- Maailman huippua alallaan Hiomatuotteita valmistava KWH Mirka on yksi tärkeimmistä TEAMin jäsenten työllistäjistä. Mirkan leivissäon 423 teamlaista. Yhtiö on perinteisesti toiminut Jepualla, OravaisissajaKarjaalla. Hiljattain käynnistettiin uusi yksikkö Pietarsaaressa. Kuten oheisesta reportaasista selviää, siellä tehdään erityisen hienoja hiomatuotteita, kiillotusaineita sekä kootaan sähköisiätyökaluja. Tehtaalle ei ole ihan helppoa päästä, sillä tuotanto ja tuotteet edustavat ilmeisesti maailman huippuaalallaan. Pietarsaaren yksikkö on tosiaankin aika kaukana siitä kaikkien tuntemasta keltaisesta hiekkapaperista. Me puhumme mikrohiontatuotteista. Tuotamme ratkaisuja esimerkiksi sellaisiin tilanteisiin,että autotehtaalla lakatun konepellin lakassa oleva pölyhiukkanen on saatava pois. Teemme tuotteita osittain valmistavaan teollisuuteen, pienten pintavirheiden korjaamiseen, kertoo KWH Mirkan toimitusjohtaja Stefan Sjöberg. Tällä hetkellä uudessa yksikössä työskentelee 24 tuotannon työntekijää. Osa on vanhoja mirkalaisia, mutta suurin osa ihan uutta väkeä.toimitusjohtaja ennakoi, että määrä tuplaantuu parissa vuodessa sitä mukaa kun yksikön volyymi kasvaa. Se on superhyvä uutinen näinä aikoina. Toistaiseksi Pietarsaareen on investoitu 7 milj.. Harkitsiko Mirka missään vaiheessa, la lämpöpatterivalmistaja Rettig ICC:llä ennen kuin hän tuli Mirkan Pietarsaaren yksikköön heti sen aloittaessa. Asplundilla kävi tuuri,sillä Rettigin lämpöpatteritehdas lopetettiin viime kesänä.kwh MirkanetujaAsplund kehuu hyviksi. Tuetaan vapaa-ajan aktiviteetteja. Jos ostaa pyörän tai tietokoneen, niin Mirka maksaa puolet. Asplund onnähnyt Mirkan kasvun omin silmin, sillä hän meni Jepuanyksikköön töihin vuonna 2001. Siellä vierähti seitsemän vuotta. Jos koko ajan tulee uusia tuotteita, jotka myyvät, niin kyllä varmasti vielä kasvetaan. Uskon, että uusia työntekijöitä otetaan. Työnantaja tukee työntekijöiden vapaa-ajan liikunta- ja kulttuuriharrastuksia monipuolisesti. että uusi toimipaikka olisi avattu Suomen rajojen ulkopuolella? Eiollenkaan. Meidän strategiamme perustuu laatuun. Osaamisemme ja esimerkiksi itse suunnitellut tuotantoprosessit ovat täällä, Sjöberg sanoo. Eli Mirkalla ajatellaan, että laadun ja maailman huipulla pysymisen tavoitteet eivät voi toteutua, jos käytännön toiminta on ulkoistamista ja halvemman työvoiman perässä juoksemista. Toimitusjohtaja kertoo, että uuden yksikön avaamiseen vaikuttivat monet tekijät. Pietarsaaressaonsaatavissa tehdastilaa ja osaavaa työvoimaa.mirka on niin iso työantaja Jepuan ja Oravaisten seudulla, että sieltä sopiva työvoimareservi alkaa ehtyä. TL

18 WinNova Intiim nro 11 I 15.10.2014 TEKSTIILIALAN TULEVAISUUS Vaatetusalan osaajat syntyvät Tekstiilialan ammattiopettajat kertovat opetuksen haasteista. SIRPA MÄRSYLÄ SIRPA MÄRSYLÄ Viimeisessä Intiimlehdessä 10/2014 Pukuteollisuus Oy:n Taru Tervasto totesi, että Suomesta on vaikea löytää ammattitaitoisia ompelijoita.hän mainitsi heidän olevan aika iäkkäitä ja etteivät ammattikouluista valmistuneet ompelijat ole sarjatuotantoon/urakkatyöhön oikein osaavia. Kävin seuraamassa Porissa Länsirannikon Koulutus Oy WinNovassa tekstiili- ja vaatetusalan perusopetusta. Karhukaupunki ei ole eilisen teeren poika alan opetuksessa. Vuonna 1907 Porissa aloitti Tyttöjen ammattikoulu, jossa opetettiin liina- japukuompelua. Tänä syksynä WinNovassa aloitti 12 uutta vaatetusompelijaopiskelijaa. Ensi vuonna nuorisoasteelle Porissa ei enää pääse alaa opiskelemaan, vaan se muuttuu aikuispuolen koulutukseksi. Yli 30 vuotta ammattiopettajina toimineet Leena Pihlava- Rantanen ja Kirsti-Liisa Kotiranta-Venho pohtivat, miten opetus ja oppilaat ovat muuttuneet vuosien saatossa. Lehtori Leena Pihlava-Rantanen harmittelee lähiopetustuntien määrän vähenemistä. Ennen oli 38 tuntia lähiopetusta viikossa. Nyt tuntimäärä on 26. Ei kädentaitoja tule tuollaisella tuntimäärällä. Kun me opettajat olimme nuoria, aloitimme nukenvaatteilla. Eivät nykynuoret enää niitä tee. Tietokoneet ovat maaseudulla peränurkissa, hän havainnollistaa. Ammattiopettajat joutuvat painimaan toisenlaistenkin ongelmien parissa. Hektinen yhteiskunta ja pirstaleinen perhe-elämä näkyvät opiskelijoissa kaikilla koulutusaloilla. Osa nuorista joutuu itsenäistymään varhain, jopa 16-vuotiaana,Kotiranta-Venho lisää. Kun yhtälöön laskee murrosiän loppukuohut, joita monella esiintyy etenkin ensimmäisenä opiskeluvuotena, kysytään pitkää pinnaa niin opettajilta kuin opiskelijoiltakin. Lisäksi mielenterveysongelmat ovat yllättävän yleisiä. Kun Leena ja Kirsti aloittivat opetusuransa kolme vuosikymmentä sitten, maahanmuuttajia Toiset sopivat luonteeltaan alalle paremmin. Tämä ala vaatii pedanttisuutta ja tarkkuutta. ei esiintynyt opiskelijoiden joukossa. Nyt heitä on. Virolaisten ja venäläisten lisäksi Porissa vaatetusalan koulutusta on saanut Thaimaasta lähtöisin olevia. Kieliongelmien vastapainoksiopettajat kehuvat heidän kädentaitojaan ja muotosilmäänsä. Vähän yllättäen viimeisen viiden vuoden aikana ovat opettajat huomanneet opiskelijoiden taloudellisen tilanteen olevan heikko. Syynä voi olla pitkittynyt taantuma. Nuoret ovat hyvin rahattomia. Tarveaineiden ja opiskeluvälineiden osto tuottaa vaikeuksia, Kirsti lisää. Jos nuoret ovat lyhytjännitteisempiä kuin ennen vanhaan ja tietokoneiden kanssa aikaansa viettäviä, jotain hyvääkin aikakausi on tuonut; he oppivat nopeasti käyttämään teknisiä laitteita. Mitä ajatuksia Taru Tervaston arvio suomalaisista ompelijoista ja ammattikoulutuksesta herättää? Leena Pihlava-Ran- 1 1. Suoraanperuskoulusta tullut. Tiia Jokela haluaa tehdä valmistuttuaan suunnittelijan töitä. 2 2. Oma brändi. Susanna Vaurio perustaa lähitulevaisuudessa ompelimon ja tuotteet saavat brändin. Kuvassa näkyvä kangaskassi on vielä koulussa tehty. 3 3. Ammattiopettajat näkevät paljon. Vas. Kirsti Kotiranta-Venho ja Leena Pihlava-Rantanen valmentavat nuoria ja vähän vanhempia tekstiili- ja vaatetusalalle Porissa. 4. Tekevät kädet.

Intiim nro 11 I 15.10.2014 WinNova 19 pitkällä kaavalla tanen toteaaväittämän pitävän osittain paikkaansa. Jos käsillä on tehnyt vähän,taidot eivät kartu hetkessä. Näppäryyttä ja nopeuttaeiopi ilmantoistoa ja tekemistä. Toiset sopivat luonteeltaan alalle paremmin. Tämä ala vaatii pedanttisuutta ja tarkkuutta. Suurimmaksi osaksi tänne hakeutuu henkilöitä, jotkaovat kiinnostuneita vaatteiden valmistuksesta tai haluavat myyjäksi vaatekauppaan, Kirsti-Liisa Kotiranta-Venho pohtii. Oma kädenjälki näkyville Kaksoistutkinnon jo vuonna 2010 puurtanut porilainen Susanna Vaurio aloitti välivuosien jälkeen koulunkäynnin uudelleen. Leipuri-kondiittori-ylioppilas asui välillä Australiassa, työskenteli kuivapesulassa ja palasi kotimaahan. Sävelet ovat selvät seuraaviksi vuosiksi. Sain inspiraation tehdä vaatteita. Haluan oppia tämän alan perusteellisesti. Minulla on paljon tulevaisuudensuunnitelmia. Vuoden päästä aion perustaa toiminimen, aloitan tyynyillä ja perusmekoilla. Eikä siinä kaikki. Tarmokas Susanna aikoo valmistumisensa jälkeen mennä Irlantiin 10viikon muotisuunnittelijakurssille ja sen jälkeen ehkä jatkaa ammattikorkeakouluun. Haaveissa on oma ompelimo ja brändi. Haluan, että vaatteitani nähdään niin julkkisten kuin tavistenkin päällä. Tykkään olla oman itseni herra. Pääsen toteuttamaan omaa visuaalista näkemystäni. Muotivirtaukset vaihtuvat. Se on jännää. Myös 16-vuotiaalle porilaisnuorelle Tiia Jokelalle vaatteiden suunnittelu työnä kelpaisi. Hän haluaisi suunnitella arkija juhlavaatteita. Kimmokkeen alan koulutukseen hän sai peruskoulun käsityötunneilla. 4 Hiljaisen tiedon lähteille Tekstiili- ja vaatetusalan ammatillinen perustutkinto jakautuu neljään eri koulutusohjelmaan. Opiskelija voi valitajalkinealan-, tekstiilihuollon-, tekstiilitekniikan- tai vaatetuksen koulutusohjelmien välillä. Näistä valmistuu suutareita, tekstiilihuoltajia, tekstiilinvalmistajia, modisteja, sisustusompelijoita, vaattureita ja vaatetusompelijoita. Tällä hetkellä alan koulutusta on saatavilla Suomessa32oppilaitoksessa. Luvussa ovat mukana myös käsi- ja taideteollisuusalan oppilaitokset. Näistä 20 on peruskoulupohjaisia ja 12 lukio- ja/tai ylioppilaspohjaisia. Tekstiili- javaatetusalan perustutkinto kestää 120 opintoviikkoa, mikä tarkoittaa 2 3 vuotta. Aikuiset voivat suorittaa tutkinnon näyttötutkintona joko suoraan tai 1 2 vuodessa. Opetushallituksen tilastojen mukaan vaatetuksen koulutusohjelmassa uusien opiskelijoiden paikkamäärä esimerkiksi vuonna 2010 oli 683. Vuonna 2012 se oli pudonnut 543:een. Laskin tämän vuoden 2014 aikana alkavien tekstiili- ja vaatetusalan ammatillista perustutkintoa tarjoavien oppilaitosten määrän ja kuinka monta uuttaopiskelijaa mahtuu mukaan. Laskin mukaan peruskoulu- ja lukio/yopohjaiset opiskelijamäärät. Luvussa eivät ole mukana käsi- ja taideteolliset oppilaitokset. Sain luvuksi 15 oppilaitosta ja 254 uutta opiskelupaikkaa. Opetushallituksessa erityisasiantuntijana ammatillisen peruskoulutuksen puolella työskentelevä Heljä Järnefelt ei tiedäensi vuoden alan koulutuspaikkojen määrästä. Koulutuksen järjestämisluvat tulevat opetusja kulttuuriministeriöltä oppilaitosten hakemusten perusteella. Tekstiili- ja vaatetusalan tulevaisuus näyttäytyy koulutuspuolen vinkkelistä käsin seesteiseltä. Parhaillaan on käynnissä ammatillisten perustutkintojen (52kappaletta)rakenteellinen uudistus.määräyksetjulkistetaan loka marraskuussa. Tekstiili- javaatetusalan perusteisiin ei tule mitään radikaalia muutosta tässä vaiheessa. Opintoviikot muuttuvat opintopisteiksi. Tavoitteena on, että työnteon osaaminen vahvistuu. Heljä Järnefelt kommentoi pyynnöstä Taru Tervaston käsityksiä suomalaisten ompelijoiden ammattitaidosta näin: Pitäisi varmaankin tutustuatarkemmin kyseisen yrityksen osaamistarpeeseenvoidakseen kommentoida.suoraan koulunpenkiltäeitaidakoskaan kyetä monta vuotta alalla olleiden ammattitasoon. Järnefelt pohtii lisäksi hiljaisen tiedon merkitystä työpaikoilla. Myös työnantajien kannattaisi avata tehtaanovia juuri valmistuneille tai oppisopimuksella harjoittelemaan. Mitä enemmän työnantajat ottavat opiskelijoita harjoittelemaan työpaikoille, sitä varmemmin he saavat sopivia työntekijöitä. Mielestäni on hyvin tärkeää osaavienvanhempien työntekijöiden halu ja kyky jakaaosaamistaan ja opastaa nuoria. SM Pirjo Laitinen Pääluottamusmies, Nanso Group Oy Vastuullisuus ja arvot ovat hämärtyneet, kun kotimaisuus ei ole merkittävä asia Taru Tervastolle.Yritys lähtee ulkomaille kustannussyistä ja sitä kautta toimintaedellytys paranee.työpaikan menettänyt itkee oman kassan pienennyttyä, kun yritys hakee kasvua oman työntekijän kustannuksella. Kolikon toinen puoli voisi muuten olla koko liiketoiminnan loppuminen. Kyllä sen jokainen tietää yrityksien hakevan käyttökateparannusta, mutta siinä unohdetaan pieni ihminen. Olen jostain lukenut, ettei maapallolla olisi varaa kapitalismiin. Mirva Welling Puheenjohtaja, Orimattilan Teva Halvat kustannukset vetävät yrityksiä pois Suomesta. Työnantajat eivät ole valmiita maksamaan työntekijöille kunnon palkkaa, tarkoitan palkkaa josta saisi vaikka vähän säästöön eläkepäiviä varten. Suomessa olisi varmasti ammattitaitoisia ompelijoita, jos yrittäjät vain haluaisivat palkata heitä. Ikä ei saa olla rasite palkatessa työntekijää. Sarjatuotantoon ei kouluteta enää nuoria, koska isot yritykset ovat lopettaneet toimintansa tai siirtäneet sen muualle,halvemman kustannuksen maihin. Voisin esittää vastakysymyksen. Miksi Suomessa korjataan ulkomaita tulleita tuotteita, jos siellä on ammattitaitoisempaa porukkaa? Minusta Taru Tervasto halventaa suomalaisia ammattiompelijoita. Onko esimerkiksi 54-vuotias liian vanha työntekijä, esimerkiksi Pukutellisuus Oy:n palkkalistoille.hänellä on kuitenkin yli 10 vuotta työssäolo ikää jäljellä nykykäytännön mukaan.

20 TEAM 120 vuotta Intiim nro 11 I 15.10.2014 HISTORIA MYRSKYN JÄLKEEN Suomen teollisuuden uudet kasvot Mikä sana kuvaa parhaiten 1990-luvun laman jälkeistä yhteiskuntaa? Lama tappoi suomalaisen teollisuuden. Korkeat savupiiput kylmenivät, kun teollinen yhteiskunta muuttui jälkiteolliseksi tietoyhteiskunnaksi. Kuulostaakotutulta? Se on ainakin osittain valhetta. Laman jälkeen Suomentuotanto kasvoi keskimäärin 4,5 prosenttia vuodessa. Teollisuuden työpaikat lisääntyivät aina vuoteen 2000 asti. Tämä oli poikkeuksellista kehittyneissä maissa. TEAMin aloista suurimman nousun tekivät kumi- ja muovituotteiden valmistajat: vuonna 1993 11800 työntekijää, vuonna 2000 yli 18 000 työntekijää. Teollisuus ei kuollut, vaan se muutti muotoaan. Pääoman vikkelät liikkeet Laman jälkeistä ihmeellistä kasvukautta ei voi selittää ilman Nokiaa, jonka alihankkijat työllistivät esimerkiksi tuhansia kännyköiden muoviosien tekijöitä. Yksinkertaistettuna uusia työpaikkoja syntyi korkean teknologian tuotantoon, kun taas teollisuuden työvoimavaltaiset alat jatkoivat kuihtumistaan. Vähemmänvaativiatöitä oli tarjolla vähemmän. Samaan aikaan teollisuusyrityksemme ulkoistivat toimintojaan sekä kotimaahan että ulkomaille.kotimaiset palvelufirmat saivat hoitaakseen tehtaiden pyykinpesun, siivouksen,vartioinnin ja kirjanpidon. Samat vanhat työt siirtyivät teollisuudesta palvelualalle. Tässä mielessä muutos teollisesta yhteiskunnasta palveluyhteiskunnaksi haiskahtaa liioitellulta. Vuosina 2000 2006 suomalaiset yritykset ulkoistivat ulkomaille vajaa 8000 työpaikkaa tuotannosta. Perusteluina käytettiin pienempiä työ- voimakustannuksiajamarkkinoidenlä- FOXCONNIN LIPUN POLTTO. Maailman suurimmanmatkapuhelinvalmistajan lippupalaa Lahdessa 26.8.2005. Foxconnin Suomen tehtailla (entinen EimoOy) yritettiin pienentää palkkoja vaihtamalla muovialan työehtosopimus metalliin. Kuva Tuomo Lilja.