Hakeminen n sporttikursseille Yleistä n perustehtävänä on toimia yleislukiona. Syksyllä 2003 aloitettiin "liikuntapainotteinen" opinpolku ja se tarkoittaa, että kevään yhteisvalinnan yhteydessä valitaan hakijoiden tasosta ja määrästä riippuen 10-25 urheilijaa lukion sporttikurssille. Valitut urheilijat saavat lukea hyväkseen soveltavat sporttikurssit lukion päättötodistuksen vaatimaan 75 kurssin yhteismäärään. n lajeja ovat kaikki kilpaurheilun yksilö- ja joukkuelajit, joita yhdistää fyysinen harjoittelu. Luokattomuus Kyseessä olevat urheilijat muodostavat mahdollisesti oman ryhmänsä vain sporttikurssien tunneilla, joita on (jaksosta ja opiskelijan valinnoista riippuen) työjärjestyksessä 2-5 kertaa viikossa. Kaikkia muita aineita urheilijat opiskelevat samoissa ryhmissä muiden lukiolaisten kanssa. Näin osallistuminen kilpailumatkoille tai harjoitusleireille ei aiheuta koulutyölle yhtä suurta haittaa kuin luokallisessa järjestelmässä. Opetus Sporttikurssien opetus ja harjoittelu tapahtuvat liikunnanopettaja Vesa Piiran johdolla. Liikunnanopettaja vastaa sporttikurssien harjoittelun valvonnasta ja ohjaamisesta sekä yksin että mahdollisuuksien mukaan myös yhteistyössä seurojen ja henkilökohtaisten valmentajien kanssa. Mahdollisten valmentajien kuluista vastaavat urheiluseurat. Lukion sporttikurssien tavoitteena on, että nuoret urheilijat oppivat fyysisestä harjoittelusta perustietoja ja -taitoja, esimerkiksi voima- ja nopeusharjoittelusta, urheilevan nuoren ravinnosta, testauksesta ja valmennuksesta. Lisäksi tavoitteena on tukea seuroissa urheilevien nuorten valmentautumista (harjoitusohjelmien toteuttaminen) ja kilpailutoimintaa. Sporttikurssien oppilasvalinta Sporttikursseille hakevat urheilijat käsitellään valinnassa erillisenä ryhmänä. Urheilumenestyksen perusteella lukio antaa 1-7 pistettä. Lukuaineiden keskiarvo 7.0 on sisäänpääsyn rajana.
Sporttikursseille hakeminen Yhteisvalinnassa peruskoululainen hakee ensiksi on ja sen jälkeen sporttikursseille seuraavien vaiheiden kautta: 1. Yhteisvalinnan hakukortin täyttäminen (oppilaitoksen koodi ja nimi) ja hakukortin jättäminen yhteisvalinnan määräajassa oman koulun opinto-ohjaajalle. 2. Lisäksi hakija pyytää oman koulun opinto-ohjaajalta n sporttikurssien hakukaavakkeen sekä lukion ainevalintakaavakkeen (merkitse hakusi sporttikursseille!). 3. Sporttikurssien hakukaavake ja ainevalintakaavake palautetaan oman koulun opintoohjaajalle, joka lähettää sen on sovitussa aikataulussa. Tiedustelut Lisätietoja hakemisesta lukioon ja sen sporttikursseille sekä opiskelusta voi tiedustella seuraavista yhteystiedoista: Toimialajohtaja Pasi Leinamo, p. 044 7858101 Koulutussihteeri Piia Syvertsen, p. 044 7858100 Opinto-ohjaaja Esa Valutie, p. 044 7858103 Liikunnanopettaja Vesa Piira, p. 050-5268831 n postiosoite: 78210 Varkaus
Valintaperusteet: Lukiokelpoisuus keskiarvolla 7.0 Lukion pisteet urheilumenestyksestä 1-7 Lukion pisteytys 1-7 7 pistettä: lajinsa huippulahjakkuus 5.0-6.9 pistettä: maajoukkueurheilija, SM-mitalisti 3.0-4.9 pistettä: SM-pistesijoilla, alue-piiritaso (maajoukkue-ehdokas) 1.0-2.9 pistettä: seuratason aktiivit, ei meriittejä 0 pistettä: käytetään, jos ei mitään tietoja -ohjeelliset kriteerit, huomioi lajien kilpailujärjestelmät -1/2-pisteillä ja tarvittaessa kymmenykset käyttöön
Sporttikurssien toiminnasta: Harjoittelu tapahtuu opettajan tai mahdollisuuksien mukaan valmentajan valvonnassa (laatu, tuki, vastuu). Valmennusvastuu pysyy valmentajalla. Opettaja ohjaa, opettaa, valvoo ja vastaa kurssien suorittamisesta (yhteistyö). Vähimmäistavoite on, että kaikilla urheilijoilla olisi valmentajansa suunnittelemat harjoitteet kaikilla oman ohjelman toteuttamiseen varatuilla tunneilla (a' 75 min). Jos valmentaja ei itse pääse seuraamaan urheilijansa harjoitusta, niin suunniteltu harjoitus tehdään opettajan valvonnassa esim. yu-kentällä (ks. suunnitelma). Jos oman ohjelman toteuttamiseen varatuilla tunneilla valmentaja pitää lajiharjoittelua muilla kuin lukion varaamilla suorituspaikoilla, niin valmentaja ottaa vastuun urheilijoista ja tilojen varaamisesta. Näissä tapauksissa opettajan tulee tietää etukäteen ketkä pitää harjoituksia missäkin ja kenen vastuulla (tiedon kulku tärkeää ja siksi "karkeat" suunnitelmat mielellään lukion jakson mittaisiksi). Kaikille urheilijoille pakollisia läsnäoloja ovat teoriat, yhteisharjoitukset ja testiviikot (opettaja hoitaa). Lukio ei vastaa valmentajien kuluista. Yhteystietojen vaihtaminen -Vesa Piira, p 050 5268831, vesa.piira@sakky.fi
Sporttikurssien 1-4 opetussuunnitelma (1.vsk.) Tavoitteet: - Opiskelija oppii voiman, kestävyyden ja nopeuden lajit sekä ymmärtää niiden harjoitusperiaatteet sekä teoriassa että käytännössä. Lisäksi opiskelija oppii määrittelemään oman lajin vaatimukset ja harjoittelemaan niiden mukaisesti. - Opiskelija oppii oikeat suoritustekniikat ja oppii perustietoja ja -taitoja mm. harjoittelun ohjelmoinnista, urheilevan nuoren ravinnosta, valmennuksesta ja testauksesta. Sisällöt: 1. Valmennus ja testaus -urheilevan nuoren ravinto -oman lajin vaatimusten määrittely -harjoittelun rytmitys ja levon merkitys -fyysisten ominaisuuksien testausmenetelmiä teoriassa ja käytännössä 2. Voimaharjoittelu Kestovoima -lihaskestävyys -voimakestävyys Maksimivoima -perusvoima -maksimivoima Nopeusvoima -pikavoima -räjähtävä voima 3. Kestävyysharjoittelu Aerobinen kestävyys -peruskestävyys -vauhtikestävyys -maksimaalinen kestävyys Anaerobinen kestävyys -maitohapollinen nopeuskestävyys -maitohapoton nopeuskestävyys 4. Nopeusharjoittelu -reaktionopeus -räjähtävä nopeus -liikenopeus eli etenemisnopeus
Sporttikurssien 5-8 opetussuunnitelma (2 vsk.) Tavoitteet: - Opiskelija kehittää edelleen peruskuntotekijöitään, lajitaitojaan ja liikkuvuuttaan. Opiskelija harjoittelee oman lajin vaatimusten mukaisesti. - Opiskelija oppii perustietoja ja -taitoja mm. psyykkisestä valmennuksesta, dopingaineista ja lisäravinteista. Sisällöt: 1. Psyykkinen valmennus -Mitä on psyykkinen valmennus? -Terve itsetunto ja itseluottamus (Miten uskon itseeni?) -Motivaatio (Miksi minä urheilen, mitä haluan urheilulta?) -Tunteiden ja mielialan merkitys toiminnalle -Jännittäminen ja sen hallinta -Keskittyminen -Riskinsietokyvyn kehittäminen -Rentoutuminen ja mielikuvat psyykkisen valmennuksen tukena 2. Doping -terveyshaitat -doping -aineiden jaottelu -lakitietoa 3. Lisäravinteet ja vitamiinit 4. Tyypillisimmät urheiluvammat ja niiden hoito
Sporttikurssien 9-10 opetussuunnitelma (3 vsk.) Tavoitteet: - Opiskelija kehittää edelleen peruskuntotekijöitään, lajitaitojaan ja liikkuvuuttaan. Opiskelija harjoittelee oman lajin vaatimusten mukaisesti. - Opiskelija oppii perustietoja ja -taitoja mm. ihmisen fyysisestä kehityksestä suhteessa harjoitteluun, oppii valmennuksen suunnittelusta ja syventää tietojaan omasta lajistaan. Sisällöt: 1. Fyysinen kehitys -Hermoston kehitys -Lihaksiston kehitys -Tukielimistön kehitys -Hormonaalinen kehitys -Hengitys- ja verenkiertoelimistön kehitys -Sisäelinten kehitys -Biologinen vs. kalenteri-ikä -Fyysinen harjoittelu 2. Valmennuksen ohjelmointi ja oman lajitietouden syventäminen -Oman lajin historiaan perehtyminen -Oman lajin harjoitussuunnitelman tekeminen