Sosiaalihuollon lakisääteinen omavalvonta turvaamassa asiakkaan asemaa ja oikeutta Niina Kaukonen, TtM,YTM 1
Pieksämäki Heinävesi ESSOTE Kangasniemi Hirvensalmi Joroinen Juva Rantasalmi Sulkava Enonkoski Savonlinna Pertunmaa Mäntyharju Mikkeli Puumala Kuntayhtymässä n. 103.000 as Koko sotella n. 79.000 as (kirkkaanvihreät) Essote kuntayhtymän henkilöstömäärä on n. 3000 ja käyttötalous on reilut 300 milj.euroa. 21.10.2016 2
Valtuusto Tarkastuslautakunta Hallitus Yksilöasiain jaosto Kuntayhtymän hallinto Kuntayhtymän johtaja Risto Kortelainen Hallinto- ja tukipalvelut Kehittämisyksikkö Perhe- ja sosiaalipalvelut Mielenterveys- ja päihdepalvelut Vanhus- ja vammaispalvelut Terveyspalvelut Kuntoutuspalvelut Läpileikaten: lääketiede, hoitotyö, sosiaalityö ja kuntoutus Paikallisvastuu Palveluohjaus Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymän organisaatio syksyllä 2016
Vanhus- ja vammaispalvelut Vastaava ylilääkäri Marju Asikainen Vanhus- ja vammaispalvelujen johtaja Niina Kaukonen Seniorikeskus Geriatrian ylilääkäri Päivi Jokela Geriatrian poliklinikka Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä Vammaispalvelut Vastaava sosiaalityöntekijä Minna Marjakangas Hyvinvointialueet 8 palvelupäällikköä Sari Teittinen, Niina Helminen, Pirjo Ihalainen, Maija Loponen, Sanna Luokkamäki, Anne-Maarit Paunonen, Marjo Räsänen, Päivi Niiranen Palveluohjaus, Päivä ja työtoiminta Omais- ja perhehoito Kotiin annettavat palvelut Asumispalvelut Kotona asumista tukevat jaksohoidot
Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimen seudullinen valvontatiimi Yksityinen ostopalvelu; Luvan- ja Ilmoituksenvarainen toiminta Oma toiminta Seudullinen johtoryhmä Aluehallintovirasto/ Valvira Seudullinen valvontatiimi Mikkelin-, Pertunmaan -, Mäntyharjun ja Kangasniemen PTY Omavalvonta Tiimin vetäjä Viranomaisvalvonnan erityispätevyys koulutus Vanhusten palvelut Kotihoito ja laitos- ja asumispalvelut sekä tukipalvelut Sosiaalipalvelut Perhe -, päihde- ja mielenterveys ja vammaispalvelut, lastensuojelu Terveyspalvelut Niina Kaukonen
Valvontaa monella tasolla, kunta kaksoisroolissa Kunnan valvonta; sijainti kuntana ja sijoittajakuntana ostopalveluissa, ja omien yksiköiden valvonta Aluehallintoviraston (AVI) valvonta (alueella tuotettavat sosiaali- ja terveyspalvelut, kantelut, yksityisten palveluntuottajien luvat) Valviran valvonta (AVI:en ohjaus ja toiminnan yhdenmukaistaminen, valvontaohjelmat, laaja-alaiset, usealla alueella, periaatteellisesti tärkeät asiat, valtakunnallisten palveluntuottajien luvat) Palveluntuottajan omavalvonta /yksityiset ja vanhuspalvelut, toimintayksikön johtaja vastaa Työntekijän vastuu omasta työstään, työn laadusta ja perustehtävästä Omaiset, luottamustaho ym. valvovat Media valvoo, tuo esille epäkohtia 6
Omavalvonta Palveluntuottaja vastaa siitä, että palvelu täyttää sille asetetut vaatimukset. Omavalvonnalla tarkoitetaan palvelujen tuottajan omatoimista laadun varmistamista siten, että toiminnassa toteutuvat lainsäädännön ja laatusuositusten sekä palvelujen tuottajan itse omalle toiminnalleen asettamat vaatimukset. Valviralla valtuutus antaa määräykset omavalvontasuunnitelman sisällöstä, laatimisesta ja seurannasta (1.1.2015) 21.10.2016 7 7
OMAVALVONTA säädökset Yksityinen sosiaalihuolto: Laki yksityisistä sosiaalipalveluista (922/2011) 6 Julkiset vanhuspalvelut: Vanhuspalvelulaki (980/2012) 23 omavalvonnasta voimaan 1.1.2015, Valviran määräys toimintayksiköille 1/2014 Kaikki julkiset sosiaalihuollon palvelut: Uuden sosiaalihuoltolain 47 tuli voimaan 1.4.2015, Tarkempia määräyksiä sisällöstä, laatimisesta ja seurannasta annetaan STM:n asetuksella. Yksityinen terveydenhuolto - omavalvonta Laki yksityisestä terveydenhuollosta (152/1990) 6 Valviran määräys 1.10.2012, Yksityisen terveydenhuollon palvelujen tuottajat, jotka toimivat useammassa kuin yhdessä toimipaikassa. Julkinen terveydenhuolto- laadunhallinta ja potilasturvallisuussuunnitelma Terveydenhuoltolaki (1326/2010) 8 STM:n asetus 341/2011 Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto (Valvira): Yksityisten sosiaalipalvelujen ja julkisten vanhuspalvelujen omavalvontasuunnitelman sisältöä, laatimista ja seurantaa koskeva määräys (25.06.2014 ) Valviran ohje 9/2016: Lastensuojelun määräaikojen omavalvonta (pdf) Valviran ohje 10/2016: Toimeentulotuen määräaikojen omavalvonta (pdf) 8
TIETOSUOJAN OMAVALVONTA Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä (159/2007) (tietosuojavastaava 20 :n 5 mom.) Voimaan 1.4.2015 5 b luku 19 h Palvelujen antajan omavalvonta Palvelunantajan on laadittava tietoturvaan ja tietosuojaan sekä tietojärjestelmien käyttöön liittyvä omavalvontasuunnitelma. Miten varmistetaan muun muassa: 1. että käyttäjillä on riittävä koulutus ja kokemus 2. että käytön kannalta tarpeelliset käyttöohjeet ovat asianmukaisia 3. että niitä käytetään valmistajan ohjeen mukaisesti 4. että käyttöympäristö on asianmukainen turvalliselle tietojen käsittelylle THL antanut määräyksen omavalvonnan sisällöstä 9
Muutosta kohti Hallituksen esityksessä ehdotetaan säädettäväksi uusi sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamisesta koskeva laki. Lailla kumottaisiin voimassa oleva yksityisistä sosiaalipalveluista annettu laki ja yksityisestä terveydenhuollosta oleva laki Lupa- ja ilmoitusmenettelyn sijaista ehdotetaan otettavaksi lakiin kaikkia palveluita koskeva rekisteröintimenettely Rekisteriin sisältyisi julkinen tietopalvelu, jossa olisi kaikille saatavilla tiedot palvelun tuottajista ja palvelutoiminnasta Rekisteri- ja valvontaviranomaisena toimisivat Valvira ja Avit Jälkikäteisvalvonta säilyy ennallaan Kuntien lupa- ja valvontamenettelyyn liittyvät tehtävät poistuisi OMAVALVONNAN MERKITYS KOROSTUU Niina Kaukonen
11
Pohdintoja v. 2011 ennen omavalvonnan aloittamista omissa yksiköissä Mitä voitaisiin tehdä paremmin? Miten havaitut puutteet voidaan korjata nopeasti? Mikä meidän yksikön arvoperusta on ja miten asiakaslähtöisyys toteutuu yksiköissä? Esimiehen tehtävä on viedä eteenpäin asiaa niin, että ongelmia ei lakaista maton alle ja palautetta opitaan käsittelemään niin, ettei oteta niitä vastaan karvat pystyssä syytöksenä 12
Omavalvonnan käytännön tavoite määriteltiin: Miten omavalvonnasta saa arjessa elävän ja toimivan työvälineen? Miten valvonta palvelee asiakasta ja käytännön työtä? Omavalvonta ei ole pelkkä kirjallinen suunnitelma 13
Omavalvonnan ydinkysymys Mitkä ovat niitä asioita, joita omassa toimintayksikössä tai omassa toiminnassa EI SAA TAPAHTUA Kannattaa pohtia yhdessä! 14
Omavalvontasuunnitelman laatiminen Onnistunut ja tuloksellinen omavalvonta edellyttää, että työyhteisö, johto mukaan lukien, sitoutuu omavalvonnan suunnitteluun, toteutukseen ja seurantaa. Henkilöstön kouluttaminen omavalvonnasta kannattaa! 15
Kuka tekee? Jos omavalvontasuunnitelma jää täysin ulkopuolisen konsultin tehtäväksi, on henkilökunnan sitoutuminen siihen vaikeaa. Konsultti voi laatia omavalvontasuunnitelman yhteistyössä henkilöstön ja johdon kanssa. Jos omavalvontasuunnitelma laaditaan johdon tai esimiesten toimesta ilman, että henkilökunta on mukana, henkilökunnan sitoutuminen on vaikeaa. Henkilöstöllä on kuitenkin paras tuntemus työprosesseihin liittyvistä riskeistä ja niistä vaaratilanteista, joihin omavalvontaa tulisi ensisijaisesti kohdistaa. Omavalvontasuunnitelmaan on kirjattava omavalvonnan suunnittelusta vastaava henkilö tai henkilöt ja ketkä ovat osallistuneet omavalvonnan suunnitteluun. 16
Julkisesti nähtävillä, miksi? Julkisuudella halutaan edistää toiminnan läpinäkyvyyttä ja sitä kautta asiakkaiden valinnanmahdollisuuksia ja mahdollisuutta verrata palveluntuottajia keskenään. Nähtävillä toimintayksikön yleisissä tiloissa esillä siten, että siihen pääsee tutustumaan ilman erityistä pyyntöä. Kaikkien yksiköiden, myös ostopalvelu, omavalvontasuunnitelmat ovat julkisesti nähtävillä seutusoten nettisivuilla. Kuntalaisilta saanut hyvää palautetta! Herättänyt myös kritiikkiä siitä, miten omavalvontasuunnitelmat ovat laadittu ja miten suunnitelma toimii käytännössä? 17
OMAVALVONTASUUNNITELMAN LAATIMINEN Suunnitelma kokoaa yhteen kaikki viranomaismääräykset ja palvelun tuottajan itse omalle toiminnalleen asettamat vaatimukset. Kirkastaa perustehtävää! Mikäli käyttää suunnitelmassa Valviran valmista pohjaa, lomakkeen ylimääräiset tekstit on syytä poistaa ja vaihtaa Valviran logon tilalle palveluntuottajan oma logo. Voi olla myös vapaamuotoinen, kunhan määräyksessä olevat asiat on kuvattu. 18
Huomioitavaa Valviran toimintayksiköille antama määräys ei sosiaalityön palvelujen luonteen ja sisällön vuoksi sellaisenaan sovellu niiden omavalvontaan (esim. lastensuojelu, toimeentulotuki, ym.). Sosiaalityön palveluissa Valviran määräys otetaan käyttöön niiden toimintojen osalta, joista määräyksessä on määrätty ja jotka toteutuvat käytännön palvelussa. Lisäksi omavalvonnassa otetaan huomioon kutakin palvelua koskevissa erityislaeissa säädetyt asiat, joissa asiakasturvallisuus tai laissa säädetyt velvoitteet ovat vaarassa jäädä toteutumatta. Valvira on antanut lastensuojelun ja toimeentulotuen palvelujen määräaikojen omavalvonnasta ohjeet ja päivittänyt omavalvontasuunnitelman laatimista koskevan lomakkeen. Lomakkeen päivityksessä otettiin huomioon sosiaalihuoltolaissa säädetty työntekijän ilmoitusvelvollisuus, joka tuli voimaan vuoden 2016 alussa ja jonka toteuttamisesta tulee kirjata omavalvontasuunnitelmaan. Omavalvontasuunnitelman samoin kuin ilmoitusvelvollisuuden toteutumista tulee seurata säännöllisesti. 19
Omavalvontasuunnitelman laatiminen Kannattaa miettiä ja ohjeistaa, miten suunnitelmaan asiat kirjataan; asiakas-, työntekijä-, vai organisaatiolähtöisesti? Omavalvontasuunnitelma ei saa olla ihannetilakuvaus! 20
SOSIAALIPALVELUJEN OMAVALVONTASUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1 Soveltamisala 2 Määritelmät 3 Omavalvontasuunnitelman laatiminen 4 Omavalvontasuunnitelman sisältö 4.1 Toimintayksikön tiedot 4.1.1 Toimintayksikön perustiedot 4.1.2 Toiminta-ajatus, arvot ja toimintaperiaatteet 4.1.3 Riskinhallinta 4.2 Asiakkaan asema ja oikeudet 4.2.1 Hoito- ja palvelusuunnitelma 4.2.2 Asiakkaan kohtelu 4.2.3 Asiakkaan osallisuus 4.2.4 Asiakkaan oikeusturva 4.3 Palvelun sisällön omavalvonta 4.3.1 Hyvinvointia, kuntoutumista ja kasvua tukeva toiminta 4.3.2 Ravitsemus 4.3.3 Hygieniakäytännöt 4.3.4 Terveyden- ja sairaanhoito 4.3.5 Lääkehoito 4.3.6 Yhteistyö eri toimijoiden kanssa 4.4 Asiakasturvallisuus 4.4.1 Henkilöstö 4.4.2 Toimitilat 4.4.3 Teknologiset ratkaisut 4.4.4 Terveydenhuollon laitteet ja tarvikkeet 4.5 Asiakas- ja potilastietojen käsittely 5 Omavalvontasuunnitelman seuranta 6 Ohjaus ja neuvonta 21
Itä-Suomen yliopisto Yhteiskuntatieteiden laitos, Sosiaalityö, Pro Gradu tutkimus Tutkimuskysymykset: Miten lakisääteisissä, julkisesti nähtävillä olevissa sosiaalipalvelujen omavalvontasuunnitelmissa on kuvattu asiakkaan aseman ja oikeuksien toteutuminen? Miten yksiköiden esimies, omavalvonnan vastuuhenkilö ja työntekijät kuvaavat omavalvonnan toteutumista käytännössä asiakkaan aseman ja oikeuksien kohdalla? 22
Tutkimuksen kohderyhmä Tutkimuksen kohderyhmänä olivat vanhusten ympärivuorokautiset, sekä julkiset että yksityiset, asumispalveluyksiköt Etelä-Savon alueelta, 14 eri kunnasta. Näiden yksiköiden omavalvontasuunnitelmat olivat löydettävissä julkisesti sähköisessä muodossa. 23
Tutkimuksessa käytettiin kahta aineiston keruumenetelmää, omavalvontasuunnitelmien sisällönanalysointia (n =60) ja omavalvontaan liittyvää kyselyä (n=64). 24
Tuloksia Omavalvontasuunnitelmista nousi esille neljä omavalvontasuunnitelman lähestymistapaa: Normi-, organisaatio-, työntekijä- ja asiakaslähtöinen lähestymistapa. Mitä asiakaslähtöisemmin ja konkreettisemmin omavalvontasuunnitelma oli kirjattu ja kuvattu, sitä paremmin sai kuvan siitä, miten omavalvonta toimii yksikön käytännössä. Valvonnalla ja omavalvonnalla nähtiin olevan merkitystä asiakkaan aseman ja oikeuksien kannalta. Asiakaslähtöinen palvelujen suunnittelu, asiakkaan asiallinen kohtelu ja asiakaspalautteet olivat osana asiakkaan oikeusturvan toteutumista ja toiminnan laadunhallintaa sekä kehittämistä. 25
Normi- ja organisaatiolähtöiset suunnitelmat olivat enemmän ihannetilakuvauksia ja näistä organisaatiolähtöiset hyvinkin vaikeaselkoisia. Näistä suunnitelmista oli vaikea päätellä, miten ne vaikuttavat asiakkaan aseman ja oikeuksien toteutumiseen. 26
Tuloksia Omavalvonta nähtiin koko työyhteisön yhteisenä asiana ja laadunhallinnan työvälineenä, jonka avulla voidaan kehittää toimintaa. Tämä edellytti sitoutumista, kouluttamista ja toiminnan kulttuurinmuutosta kohti asiakaslähtöisempää toimintaa. Perinteinen normi- ja informaatio-ohjaus eivät riitä takaamaan asiakkaiden aseman ja oikeuksien toteutumista käytännössä, vaan omavalvonta toimintaideologiana on sisäistettävä. Omavalvontasuunnitelmien tiedoissa ja kyselyn tuloksissa oli ristiriitaisuuksia 27
Tuloksia Kyselyssä 50 työntekijää ja 14 esimiestä tai johtajaa kuvasi omavalvonnan toteutumista yksikössään. Kehittämistä koettiin vielä siinä, että asiakkaat itse ja heidän omaisensa tietävät omavalvonnasta ja pääsevät vaikuttamaan omaan elämäänsä asumispalveluissa > omavalvontasuunnitelmissa kuvattiin, että asiakkaita kuunnellaan, osallistetaan ja huomioidaan, voivat vaikuttaa Asiakkaiden osallistumisessa hoito- ja palvelusuunnitelman tekemiseen, itsemääräämisoikeudessa ja asiakkaan yksityisyyden kunnioittamisessa oli vielä kehittämistä >omavalvontasuunnitelmissa kuvattiin näiden toteutuvan hyvin ja oli paljon normi- ja ihannetilakuvausta, jopa suoraa lakitekstiä 28
Tuloksia Jotkut omavalvontasuunnitelmat olivat keskenään täysin identtisiä kyseessä olivat saman palveluntuottajan eri paikkakunnan yksiköt. Nämä suunnitelmat oli tehty organisaatiolähtöisesti ja kuvattu organisaation ohjeita ja käytäntöjä. Kannattaa luetuttaa omavalvontasuunnitelmat myös ulkopuolisella taholla, esim. yhteistyötahoilla, omaisilla, vanhusneuvoston jäsenillä Onko suunnitelma ymmärrettävissä? Konkreettinen? Selkeä? Ja miten palvelee käytäntöä? Miten näkyy asiakaslähtöisyys? Kannattaa kirjata asiakaslähtöisesti, mitä asiakas saa, kokee, tuntee, voi tehdä, miten osallistuu jne Omavalvontasuunnitelmaan tuodaan esille myös kehittämiskohteita ja tavoitteita, ei saa olla pelkkää ihannetilakuvausta 29
Asiakkaan asema ja oikeudet Asiakkaan kohtelu Suuri osa sosiaalipalveluista tehdyistä kanteluista koskee asiakkaan kokemaa epäasiallista kohtelua tai epäonnistunutta vuorovaikutustilannetta työntekijän kanssa. Omavalvontasuunnitelmaan kirjataan, miten varmistetaan asiakkaiden asiallinen kohtelu ja miten menetellään, jos epäasiallista kohtelua havaitaan? Miten asiakkaan ja tarvittaessa hänen omaisensa tai läheisensä kanssa käsitellään asiakasta kohdannut haittatapahtuma tai vaaratilanne? 30
Sosiaalihuoltolain 48 henkilökunnan ilmoitusvelvollisuus Henkilökunnan on toimittava siten, että asiakkaalle annettavat palvelut toteutetaan laadukkaasti. Henkilön on ilmoitettava viipymättä toiminnasta vastaavalle henkilölle, jos hän tehtävissään huomaa tai saa tietoonsa epäkohdan tai ilmeisen epäkohdan uhan asiakkaan sosiaalihuollon toteuttamisessa. Ilmoitus tehdään toiminnasta vastaavalle henkilölle ja ilmoituksen vastaanottavan henkilön on ilmoitettava asiasta kunnan sosiaalihuollon johtavalle viranhaltijalle toimenpiteitä varten. Ilmoitus voidaan tehdä salassapitosäännösten estämättä. Mikäli epäkohtaa ei saada korjattua, on asiasta ilmoitettava aluehallintovirastoon. Epäkohdalla tarkoitetaan esim. asiakasturvallisuudessa ilmeneviä puutteita, asiakkaan kaltoinkohtelua ja toimintakulttuuriin sisältyviä asiakkaalle vahingollisia toimia. TIEDOTETTAVA HENKILÖKUNNALLE ILMOITUSVELVOLLISUUDESTA JA SEN KÄYTTÖÖN LIITTYVISTÄ ASIOISTA, MENETTELYOHJEET 31 LAADITTAVA!
Itsemääräämisoikeus mitä tarkoittaa? ASIAKAS KAIKEN KESKIÖSSÄ 32
Asiakkaiden asema ja oikeudet Asiakkaan kohtelu Itsemääräämisoikeuden vahvistaminen Itsemääräämisoikeus on jokaiselle kuuluva perusoikeus, joka muodostuu oikeudesta henkilökohtaiseen vapauteen, koskemattomuuteen ja turvallisuuteen. Siihen liittyvät läheisesti oikeudet yksityisyyteen ja yksityiselämän suojaan. Henkilökohtainen vapaus suojaa henkilön fyysisen vapauden ohella myös hänen tahdonvapauttaan ja itsemääräämisoikeuttaan. Sosiaalihuollon palveluissa henkilökunnan tehtävänä on kunnioittaa ja vahvistaa asiakkaan itsemääräämisoikeutta ja tukea hänen osallistumistaan palvelujensa suunnitteluun ja toteuttamiseen. 33
Lain tarkoitus: Sosiaalihuollon ammattihenkilölaki edistää asiakasturvallisuutta asiakkaan oikeutta laadultaan hyvään sosiaalihuoltoon ja hyvään kohteluun varmistaa ammattihenkilöiden pätevyys edistää ammattihenkilöiden yhteistyötä ja tarkoituksenmukaisen tehtävärakenteen muodostumista järjestää ammattihenkilöiden toiminnan valvonta 21.10.2016 Tähän esityksen nimi/tekijä 34
YHTEENVETO Konkretisoitava ensin, mitä hyvä laatu tarkoittaa omassa yksikössä ja mitä seikat ovat asiakkaiden/omaisten mielestä tärkeitä > määriteltävä tavoitetaso ja kehittämiskohteet, vastuut ja seuranta Koko henkilökunta mukaan omavalvontaan, mutta tarkoituksenmukaisella tavalla tärkeintä on ymmärtää, miksi toimitaan näin ja miksi omavalvontaa tehdään? Henkilökunta arvioi koko ajan omaa toimintaansa ja puuttuu havaittuihin epäkohtiin, avoin keskustelukulttuuri ilman syyllistämistä Henkilökunta kuulee asiakkaita ja omaisia sekä ottaa palautteen huomioon toiminnan kehittämisessä Esimies vie asioita eteenpäin ja vastaa toimenpiteistä Johdon sitoutuminen omavalvontaan Liitetään omavalvontasuunnitelman toteutumisen arviointi osaksi toiminnan itsearviointia ja muuta arviointia Omavalvontasuunnitelma toimii myös perehdyttämisen ja toiminnan kehittämisen työvälineenä Vältetään sitä, että omavalvonnasta tulee jokin irrallinen lisävaiva yksikön toimintaan tai on pelkkä asiakirja mapissa 35
Suunnitelman jälkeen alkaa omavalvonta 36
Esimies vastaa, mutta jokaisen on omalta osaltaan varmistettava, että organisaation laatutavoitteet ja sovittu laatutaso saavutetaan ja toteutuu koko ajan Työyhteisön laadun omavalvonta Henkilökohtaisen laadun omavalvonta Omavalvonta työvälineenä 37
Perehdytys osana johtamista ja omavalvontaa Perehdyttämisellä tarkoitetaan kaikkia niitä toimenpiteitä, joiden avulla uusi työntekijä oppii tuntemaan työpaikkansa, sen tavat ja ihmiset sekä työnsä ja siihen liittyvät oikeudet ja velvollisuudet. > Nämä asiat on kuvattu omavalvontasuunnitelmissa! Perehdyttämisen työvälineenä voi olla ajan tasalla oleva omavalvontasuunnitelma ja ns. perehdyttämisen tsekkauslista lisänä varmistaa sen, että työntekijä saa kaikki työssään tarvitsemansa tiedot ja perehdyttämiseen sitoutuu perehdyttäjä ja perehtyjä 38
OMAVALVONTA ON SISÄISTÄ YRITTÄJYYTTÄ JA ON HYVÄ KEHITTÄMISEN TYÖVÄLINE Käytännössä se voi merkitä oikeaa määrää työtä, oikean laatuista työtä ja oikealla asenteella tehtyä työtä asiakkaiden hyväksi! 39
Miten arvioidaan, mitataan ja seurataan sosiaalipalvelujen omavalvonnan toteuttamista? Mittari? Yhtä mittaria ei ole! 40
Esimerkki Mikkelin seudun vanhustenpalvelujen arviointimittareista HYVINVOINTIKERTOMUKSEN ARVIOINTITIETO Ikääntyneen väestön hyvinvointi OMAVALVONTA KUNTAMAISEMA, Muuttuu ODOTUSAIKOJEN JULKAISU PALVELURAKENNE INDIKAATTORIT RAVATAR, MMSE yms Toiminta suhteessa lakivelvoitteisiin ja laatuun (sis. Asiakaskyselyt ym.) Toiminta suhteessa talouteen Palveluihin pääsy suhteessa lakivelvoitteisiin Palvelurakenne Asiakkaan toimintakyky HaiPro, 4Ks- ohjelma Riskien hallinta 41
Omavalvontasuunnitelma työvälineenä Kokemuksia Mikkelin sotesta: Perehdyttämisen työvälineenä hyvä, sitouttaa omavalvontaan Muuttanut toimintakulttuuria asiakaslähtöisemmäksi Innostanut oman toiminnan kehittämiseen ja valmentamiseen Voidaan vertailla oman ja ostopalveluiden toimintaa omavalvontasuunnitelman kautta Toimii valvonnan työvälineenä valvontakäynneillä ja epäkohtailmoituksissa Toimii työvälineenä laadittaessa asumispalveluiden tarjousasiakirjoja Asiakkaille ja omaisille antaa hyvän kuvan palvelusta ja toiminnasta Tuonut systemaattista ja ennakoivaa palvelun laadun arviointia, enää ei ole vain esimiehen harteilla Opittu ilmoittamaan epäkohdista EDELLYTTÄNYT JATKUVAA KOULUTUSTA JA VALMENTAMISTA, JOTTA KULTTUURIMUUTOS SAADAAN AIKAISEKSI. TYÖ JATKUU. ESIMIEHEN AKTIIVINEN JA MOTIVOIVA ASENNE VIE MUUTOSTA ETEENPÄIN! 42
KIITOS Niina Kaukonen, Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen k.y Vammais- ja vanhuspalvelujen johtaja 044 7944003, niina.kaukonen@esshp.fi 21.10.2016 43