MAAKUNTAVIRASTO TILASI YMPÄRISTÖSEURANNAT DRONE OY:ltä POHJOIS-SAVON SANOMAT

Samankaltaiset tiedostot
Drones: mahdollisuudet ympäristön tilan seurannassa. Kristian Meissner ja Lari Kaukonen SYKE

Kyyveden tila ESAELY:n keräämän tiedon pohjalta

KemiDigi VPD-päästölähdekysely: kohti ympäristöhallinnon yhteistä e-tietojärjestelmää

#ilmasto #maaperä #Itämeri #biodiversiteetti

Maakuntauudistus ELY-keskuksen kannalta. Pohjois-Karjalan ELY-keskus Neuvottelukunta

Sustainable intensification in agriculture

Vesienhoito hallinnonuudistuksessa. Hämeen vesienhoidon yhteistyöryhmä Harri Mäkelä Hämeen ELY-keskus

Cleantechista Suomen uusi Nokia? Mari Pantsar-Kallio, FT, Dos Ohjelmajohtaja Ympäristöteknologian osaamisklusteri

Ympäristöministeriön hallinnonalan keskeiset tietojärjestelmät

Ympäristönsuojelulain mukainen valvonta ilmaan johdettavien päästöjen osalta

Purojen, järvien ja jokien kemiallisen, fysikaalisen ja biologisen tilan muutokset ja niiden merkitys

Sadon tuotannon tehokkuuden mittaaminen ympäristöindekseillä. Ympäristöindeksien historia Raisiokonsernissa

VESISTÖN JA KALASTON TARKKAILUSUUNNITELMA TÄYDENNYKSET JA TARKENNUKSET LITTOISTENJÄRVEN OSAKASKUNTIEN HOITOKUNTA ENV

Ryhmätyöt. 6 erilaista tapausta Pohtikaa ryhmissä. Mitä tarkkailuja tulisi toteuttaa Mistä tulisi tarkkailla

Hyödynnä tarjolla oleva uusi teknologia - Yara satelliittipalvelu. Ilkka Mustonen Oulunsalo

Miten ja mistä tietoa kasvin kunnosta kasvukauden aikana? Mtech Digital Solutions Oy Mikko Hakojärvi

Helsingin Energia Tuotannon tukipalvelut Julkinen Leena Rantanen (7)

Luontopohjaisten ratkaisujen vaikuttavuus ilmastonmuutokseen sopeutumisessa

Helsingin Energia Tuotannon tukipalvelut Julkinen Leena Rantanen (6)

ISOJOEN URAKOINTI OY SULKONKEIDAS TARKKAILUOHJELMA

Maakunta- ja aluehallintouudistus vesi- ja ympäristöasioiden osalta

Hallinnolliset pullonkaulat ja rahoitus. YVA ja ympäristöluvat mahdollistajina tulevaisuudessa

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni

Kaivosten valvonta ja ympäristötarkkailu

Kasvinviljelyn tulevaisuus seudulla

BIOTALOUDEN MAHDOLLISUUKSIA. Saara Kankaanrinta

Maanviljelijän varautuminen ilmastonmuutokseen

Peltojen ravinnekierron työkalu. Markus Huttunen ja Inese Huttunen, SYKE

Hyvä ympäristölupahakemus

Projektet Raseborgs å Raaseporinjoki-hanke

Terve satokasvi parempi ravinteiden hyödyntäminen

Talousvettä. lainsäädäntö. Ylitarkastaja Jari Keinänen Sosiaali- ja terveysministeriö

LIITTEET. ehdotukseen EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI

Envibase-hanke. Saku Anttila Yrjö Sucksdorff

IPM-kokemuksia kesältä 2010

Suomen sisävesien ekologisen tilan päivitetyt arviointiperusteet ja niiden tulevaisuuden kehitystarpeet. Jukka Aroviita Vesikeskus, sisävesiyksikkö

TTY Pori. Tieteen ja tutkimuksen kohtaamispaikka

Ravinteiden kierron mahdollisuudet viljelijälle optimointipalvelun hyödyntäminen. ProAgria Keskusten Liitto

Täsmäviljellä voi monella tavalla

ProAgria lohkotietopankki. Esityksen sisältö

ROHKEASTI KASVUUN YRITYSTEN KEHITTÄMISPALVELVELUT APUNA? TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Anna-Liisa Heikkinen

Huippuostajia ympäristöpalveluihin

Paikkatietoalusta. Paikkatietoverkosto Antti Jakobsson

Osaamista maan kasvukunnon hoitoon - Avaus

Hyvä ympäristölupahakemus

Perunateknologian kehittäminen Karjalan tasavallassa Sivu 1

Tekes cleantech- ja energia-alan yritystoiminnan vauhdittajana

VESISEN Sentinel- ja Landsat-satelliittien aineistot Suomen rannikon ja järvien vedenlaadun seurannassa

Mitä neuvoja tarvitsee tutkimukselta?

Varsinais-Suomen vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat? Raisio Janne Suomela

Helsingin Energia Tuotannon tukipalvelut Julkinen Anna Häyrinen (6)

Yleistä vesienhoidon suunnittelusta. Pertti Manninen Etelä-Savon elinkeino- liikenne ja ympäristökeskus

Laadunvarmennus, pätevyyden ylläpito

Tiivistelmä maksatushakemukseen

Kuinka turvetuotannolla vähennetään vesistökuormitusta

Kokemuksia jatkuvatoimista mittauksista turvetuotantoalueilla Jaakko Soikkeli

Säilörehunurmen sadon määrän kaukokartoitus

Uusia välineitä rehevöitymisen arviointiin ja hallintaan GisBloom

LCP BAT -päätelmien kansallinen täytäntöönpano

Viljelykierron vaikutus talouteesi. Mäntsälä, Haarajoki, Jokelanseudun kerhotalo ke Juha Helenius

Ranuan kunnan järvien tilasta ja niiden kunnostustarpeesta

Ravinnehuuhtoumien mittaaminen. Kirsti Lahti ja Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry

Yhteistyö ohrasta olueksi -tuotantoketjussa. Silja Home Oy Panimolaboratorio-Bryggerilaboratorium Ab

Pintaveden ekologisen tilan luokittelussa käytettävät määritelmät. Biologinen tekijä Määritelmä Määritelmä Määritelmä

Pellot ja vedet kuntoon -Loppusanat

VESIENSUOJELUN T&K -TOIMINTA JAMKissa Esimerkkejä T&K -projekteista Tarja Stenman

INTEGROITU (TARPEEN MUKAINEN) TORJUNTA

Maatalouden vesiensuojelu (MaSu) Johanna Ikävalko

RAE- Ravinnehävikit euroiksi

UIMAVESIPROFIILI HUUTJÄRVEN UIMARANTA

Höytiäisen nykytila ja tulevaisuus

Tarkkailuvelvolliset. Vapo Oy, Kanteleen Voima Oy, Kokkolan Energia Oy ja Keski- Pohjanmaan Turvetuotanto Oy. Asian vireilletulo

Vesienhoidon TPO Teollisuus

TUOTA SITÄ MILLÄ ON MARKKINAT

Tukesin tilannekatsaus kasvinsuojeluun

YLS III -vaiheen projekti: yhden luukun periaate öljyvarastot

LCP päästöjen valvonta miksi sitä tarvitaan?

Mittausliiketoiminta tulevaisuudessa ja siihen sisältyvä laadunvarmistus

Pieksämäen seudun vesien tilan seuranta (alustava)

Löytääkö ympäristöneuvonta paikkansa neuvonnassa?

TOIMINNAN JA VAIKUTUSTEN TARKKAILUSUUNNITELMA ATOR-CONSULTANTS OY / TIMO RUOTSALAINEN

Biopolttoainemarkkinat ja standardit - seminaari 23. maaliskuuta 2010, klo VTT, Vuorimiehentie 5, Auditorio Espoo

MAASEUTUELINKEINO- VIRANOMAISTEN TALVIPÄIVÄT

ERP auttaa kustannustehokkuuteen 2009

Kokkolan merialueen yhteistarkkailu

Rahoitus ja kehittäminen

Eila Turtola, Tapio Salo, Lauri Jauhiainen, Antti Miettinen MATO-tutkimusohjelman 3. vuosiseminaari

Digitaalisuus teollisuuden uudistajana. Pääjohtaja Pekka Soini Tekes Alihankintamessut, Tampere

VILJAN TUOTANTO 2015 MITÄ TUOTTAA 2016?

Kitka-MuHa-projektin yleiskatsaus

Turvemaiden viljelytilanne Suomessa

Luomun kannattavuus ja markkinatilanne. Marraskuu Eero Vanhakartano, ProAgria Länsi-Suomi ry

Vesienhoito ja vesistöjen tila Lylyjoen valuma-alueella

Ympäristötukiehtojen mukainen lannoitus vuonna 2009

Tuotantopanosten valmistus ja käyttö osana ympäristövastuuta. Viestintäpäällikkö Seija Luomanperä, Yara Suomi Oy

Kemira Chemicals Oy PL Sastamala TARKKAILUN PERUSTE. Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston päätös no 12/2015/1, annettu

Tornionjoen Suomen puoleisten pintavesien luokittelu ja ehdotetut lisätoimenpiteet

Maa- ja metsätalouden sekä muun maankäytön kasvihuonekaasupäästöskenaariot

Pohjois-Savon luonnonvarastrategian ja toimenpideohjelman esittely

Valtuuskunnille toimitetaan oheisena asiakirja COM(2013) 919 final Annexes 1 to 4

Transkriptio:

MAAKUNTAVIRASTO TILASI YMPÄRISTÖSEURANNAT DRONE OY:ltä POHJOIS-SAVON SANOMAT 1.1.2020 Ympäristöhallinnon seurantaohjelma 2020 sai uuden käänteen, kun droneja alettiin käyttää vesinäytteiden otossa ja vesikasvillisuuden seurannassa kertoo maakuntaviraston hankintakoordinaattori Antti Kanninen Pohjois- Savosta. Dronen anturit mittaavat myös suoraan eräitä tärkeitä vedenlaatumuuttujia tuottaen reaaliaikaista tietoa ympäristöstä, kertoo Pekka Sojakka maakuntavirastosta. Ympäristötiedon tuotannon kehittäjälle Jari Silander:lle tämä ei ole yllätys, sillä TEKESin, yritysten ja meidän panostus tuottaa nyt hedelmää ja vienti vetää. MAANVILJELIJÄ YLLÄTTYI POSITIIVISESTI - DRONE NÄKEE TARKEMMMIN JA VARMEMMIN KUIN VILJELIJÄN SILMÄ Maaseudun Tulevaisuus 1.1.2020 Uusi Farmarin PeltoKuva 2020 ilmestyi markkinoille. Nyt viljelijä saa tiedon lähes reaaliajassa mitkä alueet tarvitsevat kastelua, lannoitusta tai missä kasvitaudit jylläävät. Tarkennetulla tuotantopanosten kohdentamisella voidaan säästää viljelijän euroja ja vähentää ympäristöpäästöjä jopa 30 %, arvio Ari Rajala LUKE:sta. 1

VOLYYMI TIEKARTTA Ympäristöhallinnon seurannat (M0NITOR2020:- uudet menetelmät & toimintamallit) Drone? BigData Satelliittikeskus -20 % Maakuntavirastot Ulkoistaminen 2015 2016 2017 2018 2020 KULUT ARVO

Miksi? yritys/luvat LAINSÄÄDÄNTÖ (Ympäristölaki & asetus) Vesiseurannat - Vesilaki Ilmapäästöt - Ilmansuojelulaki Melu - Ympäristönsuojelulaki YRITYS 1. Suunnittelu 2. Toteutus 3. Raportointi 4. Kulut 5. Toimenpiteiden toteutus TIEDON KÄYTTÖ (kansalaiset, raportointi, muu käyttö) SIDOSRYHMÄT TARKKAILUSUUNNITELMA LUPAEHDOT VIRANOMAINEN (lupa, valvonta, ICT) TOIMINNANHARJOITTAJA (paine, suure, mittaus, käsittely, raportointi Vapaaeht. Ymp. hallintajärjestelmä ASIANTUNTIJA- LAITOS KONSULTTI Standardi menetelmät ja ohjeet Serti- ja verifionti SIDOSRYHMÄ POLIISI

Mitä? -yritys - Yritykset v. 2003, valitut Päästöjen tarkkailu (tarkkailusuunnitelman mukaisesti) Raja-arvojen muoto (päästöraja-arvot yksiselitteisiä) Päästöjen mittaustavat ja menetelmät (vaihtoehtoisia menetelmiä) Jatkuvat mittaukset Jaksottaiset sekä näytteenotto ja analyysit Näytteenotto ja analyysit Laskennalliset menetelmät Päästö- ja tarkkailumääräyskehikko Lupamääräykset (Ilma, vesi, jätehuolto, melu ja tärinä, häriöt ja poikkeustilanteet) Tarkkailu- ja raportointi (päästöt, raportointi) Muut määräykset (energiatehokkuus..)

Volyymi? - yritys - Yritykset v. 2003, valitut vesistö ~5 Me/v (700kpl, 4500 paikkaa v.laatu) Josta näytteenotto 20%, määritykset 40-50% ja raportointiin 30-40%. kalatalous 2 Me/v (1000 kpl) ilmanlaatu, pieni ~40 ke (30 verkkoa, 60 kuntaa) suuri voimalaitos savukaasut 100ke/v jätteenpoltto järjestelmä 150ke/v suuri metsäteollisuus integraatti (sis. käyttö- ja päästötarkkailun) 300ke/v 5

Miksi? ympäristöhallinto - Tilannekuva (hoito, päästöt, vesitilanne), valvonta, raportointi YMPÄRISTÖPAINE (TEOLLISUU YM.) PAINE TOIMI TILA VAIKUTUS

Mitä? ympäristöhallinto vesi - Kattavuus >80% Kasviplanktonin koostumus, runsaussuhteet ja biomassa Klorofylli-a Muun vesikasvillisuuden koostumus ja runsaussuhteet Makrolevät Vesikasvit Päällyslevät Pohjaeläimistön koostumus, runsaussuhteet ja monimuotoisuus Kalaston koostumus, runsaussuhteet ja ikärakenne Virtauksen määrä ja dynamiikka (joki/järvi) Järven syvyyden vaihtelu Kemialliset ja fysikaalis-kemialliset yleiset Prioriteettiaineet Erityiset pilaavat aineet + muut

Volyymi? ympäristöhallinto Ohjelma Kulut ~ (1000 /v) Hydrologia 800 Pienet valuma-alueet 300 Sisävedet 1800 Merialueet 600 Jokisuut 200 Ilmapäästöt 150 Haitalliset kemikaalit 500 Biodiversiteetti 600 Maankäyttö 200

Miten? Ympäristöhallinto Ennuste:+ kasvaa, 0 ennallaan, - vähenee Menetelmät: satelliitti (++), laivat (0), jatkuvatoimiset asemat (+), pistemittaukset (--), linjamittaukset (-), muut (-). Satelliittien osuus nyt pieni, v. 2020 n. 10-30 %: EU Copernicus, satelliittikeskus Sodankylä, rajapinnat Muuttujat: fys-kemialliset (-), biologiset, haitalliset (+) lajitieto, alueiden käyttö, kulutus, päästöt. Toimijat: yritykset (+), kansa (+), EU (+) tutkimuslaitokset (-), valtio (-) Kuva: IL

16.6.2016 10 Miksi, mitä ja kuka mittaa: maatalous - kasvintuotanto Sato-, laatu- ja kannattavuusarviot Luken/tiken satotiedot n. 6 600 tilaa Evira viljalaatu & sato n. 1 500 lohkoa ProAgria lohkopankki > 1 000 lohkoa Luke kannattavuuskirjanpitotilat n 1 000 tilaa viljelijä mittaa/arvio sadon Tauti-, tuholais- ja rikka-seurannat (rikkaseurannat n 10 v välein) Kasvukaudenaikaiset tiedotteet - Luke PETO-tiimi

CASE - kasvintuotanto Syysmuotoisten viljelykasvien talvehtiminen. Kasvibiomassa/m2 arviota voidaan hyödyntää kahteen tarkoitukseen: Keväisen täydennyslannoitustason määrittämiseen lohkon sisällä Määrittämään täydennyskylvöjen tarvetta (kynnysarvot). Lannoituksen säätö lohkon sisällä, kasvuston satopotentiaalin perusteella, + täydennyskylvö tehostaa ravinteidenkäyttöä. Viljelijän talous hyötyy ( ++) ja myös ympäristö kiittää ravinteiden huuhtoutumisriski heikkotuottoisilta lohkon osilta pienenee Miksi erityisesti syysmuotoiset? Vaihteleva talvehtiminen Keväinen täydennyslannoitus varmemmin kasvuston käyttöön Syysmuotoisten pinta-ala tulee todnäk. kasvamaan (ilmaston muutos) PETO-tiimi

ff Haasteet & selvitettävää? Palvelukyky (nopeus, saatavuus, käytettävyys, hinta) Tiedon arvo (spatiaalinen versus- piste)? Osaaminen & ohjelmistot Kaupallistaminen (maksukyky) Asiaakaan valmiudet (viljelijä) Selvitettävää: Tiedon yhdistäminen Rooli v. 2020 valtakunnallisessa seurannassa Drone-teknologian hyötyjen osoittaminen: tuotanto-, talous- ja ympäristönäkökulmat

Ehdotus: Drone liiketoiminta maatalous- ja ympäristösektorilla MARKKINAT (yritykset, asiantuntijat, RPAS Finland ry) Arvo ostajan näkökulmasta (mitkä on mahdollisuudet - operatiivisen tuotannon näkökulmasta) koekäyttö 1: (todennäköinen) Koekäyttö 2: (mahdollinen) Koekäyttö 3: (ei todennäköinen) Palvelun vaatimukset Liiketoiminta analyysi (jatkoon, ei jatkoon) AINEISTON KERUU JA KÄSITTELY (yhteinen aineisto & parhaat osaajat) Osaamisen kehittäminen (keruu, käsittely ja analysointi, optimaalinen hyödyntäminen) Palvelut yhteisesti valitut asiakkaan kanssa parhaat osaaja PALVELUT Koemarkkinointi valituille palveluille Palvelun tuottaminen Laskutus Ympäristötiedon hankkijan palvelupaketti Maanviljelijän palvelupaketti Maataloustukien valvontapaketti

ILOINEN ASIAKAS MAKSAA LASKUN! Jari Silander, SYKE, 040 747 388, jari.silander@ymparisto.fi Antti Kaninen, ELY, antti.kanninen@ely-keskus.fi Pekka Sojakka, ELY, pekka.sojakka@ely-keskus.fi Ari Rajala, LUKE, ari.a.rajala@luke.fi Drone Oy AB?