VESIENSUOJELUN T&K -TOIMINTA JAMKissa Esimerkkejä T&K -projekteista Tarja Stenman

Transkriptio

1 VESIENSUOJELUN T&K -TOIMINTA JAMKissa Esimerkkejä T&K -projekteista Tarja Stenman

2 JAMK, Biotalousinstituutti POKE, Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopiston luonnonvara- ja ympäristöala sekä SSYP Kehitys Oy muodostavat Tarvaalan Biotalouskampuksen joka on biotalousalan osaamisen ja liiketoiminnan kehittämisen paikka, jossa alan yrittäjät, investoijat, tutkijat, kehittäjät ja opiskelijat kohtaavat. Tarvaalan kampus täyttää 150 vuotta vuonna 2017! Tarja Stenman

3 AUTOMAATTINEN VEDENLAADUN SEURANTA Automaattimittaukset aloitettu Tarvaalan Biotalouskampuksella vuonna 2010 MAISA-hankkeessa Optinen anturi mittaa ojavedestä tunnin välein mm. ph:ta, johtokykyä, sameutta, liukoista orgaanista hiiltä (DOC) sekä nitraattityppeä (NO3N), mittaustulokset reaaliajassa nettiin (JAMKin ICT:llä kehitetty tiedonsiirtojärjestelmä) Tarja Stenman

4 MALLIKOSTEIKKO OPPILAITOSYMPÄRISTÖSSÄ Tarvaalan mallikosteikko Saarijärvellä perustettiin Pohjoisen Keski- Suomen ammattiopiston (POKE) toimesta vuonna 2012 Kosteikko toimii mallikohteena maatalous- ja ympäristöalan opetuksessa sekä erilaisissa koulutustilaisuuksissa Tarja Stenman

5 MALLIKOSTEIKKO OPPILAITOSYMPÄRISTÖSSÄ MAISA-hanke ( ) edisti kosteikon perustamista ja on seurannut ja dokumentoinut kosteikon suunnittelua ja rakentamista Kohteesta on laadittu esittelyvideo Maatalouden vesiensuojelua Saarijärven reitillä -Poken mallikosteikko Valokuvaraportti (Samuli Lahtela) kosteikon rakentamisvaiheista Tarja Stenman

6 MALLIKOSTEIKKO OPPILAITOSYMPÄRISTÖSSÄ Tarja Stenman

7 MALLIKOSTEIKKO OPPILAITOSYMPÄRISTÖSSÄ Kosteikolle tulevan ja sieltä lähtevän veden laatua seurattiin vesinäytteiden avulla sekä automaattisen mittausaseman avulla Tulokset: Vesitalous 4/2015 Kuvassa automaattinen vesinäytteenotin = AUNE. Tarja Stenman

8 Tarja Stenman Koskiaho, J., Siimekselä, T. & Puustinen, M Vesitalouslehti.

9 MALLIKOSTEIKKO OPPILAITOSYMPÄRISTÖSSÄ Virtaaman mittaus kosteikolle tulevasta vedestä jatkuvatoimisesti - Paineanturi ja mittapato Kuvat: Samuli Lahtela Tarja Stenman

10 VESIENSUOJELUN EDISTÄMISTÄ MAISA -HANKKEESSA Kosteikko- ja suojavyöhykeneuvontaa maatiloille Järjestettiin viljelijöille suunnattuja infotilaisuuksia, pienryhmätoimintaa sekä opintomatkoja! Tarja Stenman

11 ALAJÄRVEN YHTENÄINEN SUOJAVYÖHYKE - Saarijärvellä sijaitsevan Alajärven rantapelloille perustettiin yhtenäinen suojavyöhyke kolmen maanviljelijän yhteistyönä - Viljelijät palkittiin esimerkillisenä ympäristötekona Keski-Suomen Maaseutugaalassa Kohteesta laadittu esittelyvideo: Maatalouden vesiensuojelua Saarijärven reitillä - Alajärven yhtenäinen suojavyöhyke Tarja Stenman

12 MAATALOUDEN VESIENSUOJELUN KEHITTÄMINEN SAARIJÄRVEN VESIREITIN VARRELLA (MAISA) - Hallinnoija: Jyväskylän ammattikorkeakoulu (JAMK) - Aikataulu: Rahoittaja: Keski-Suomen ELY-keskus, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto (95 %) - Yhteistyökumppanit: MTK Keski-Suomi (Täky+ -hanke), MTT Maaningan toimipiste, Keski-Suomen ELY-keskus, Pohjoisen Keski- Suomen oppimiskeskus (POKE), alueen kunnat, paikalliset maanviljelijät sekä alan muut hankkeet Suomessa - Yhteistyö eri toimijoiden kanssa! - Loppuraportti: Tutkimusta ja tekoja - Maatalouden vesiensuojelua Saarijärven reitillä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu; Siimekselä, Tiina; Stenman, Tarja; Ylimartimo, Anneli Tarja Stenman

13 HUMUSVESIEN PUHDISTUSTEKNOLOGIAN KEHITTÄMINEN VTTn hallinnoima hanke, jossa JAMK osatoteuttajana, mukana Vapo Oy, Turveruukki Oy ja Metsäkeskus. Tarja Tarja Stenman Stenman ja Tiina Siimekselä

14 BioA-Biojalostamokonseptin tuotteistamisesta liiketoimintaan Tietyt levälajit ottavat fosforia hyvin tehokkaasti vedestä. JAMK tekee pilottitutkimusta kosteikon levillä Tarvaalan Biotalouskampuksella. Piloteissa tutkitaan - Levien lannoitevaikutusta viljoille - Levien kykyä puhdistaa valuma-alueiden vesiä Pilotit ovat osa BioA-projektia ( ), jota johtaa Cursor Oy, Kotka-Hamina seudun kehittämisyhtiö. JAMK on projektissa partnerina. Lisätietoja: Tarja Stenman, Projektipäällikkö, JAMK tarja.stenman@jamk.fi

15 Teknologiset ratkaisut mikrolevän kasvattamiseen suljetussa järjestelmässä Hankkeen aikataulu: Hankkeen toteuttajat: Jyväskylän ammattikorkeakoulu (JAMK) Turun yliopisto (TU) Hankkeen tavoitteena on löytää ja kehittää menetelmä, jolla mikrolevää voidaan kasvattaa kustannustehokkaasti olosuhteissa, joissa käytössä oleva pinta-ala on rajallinen. Lisätietoja: Tiina Siimekselä, Projektipäällikkö, JAMK

16 Freshabit LIFE IP JAMKin Biotalousinstituutti on mukana Suomen tähän asti suurimmassa LIFE -hankkeessa. Freshabit LIFE IP -hankkeen kokonaisbudjetti noin 24,3 M Hanketta hallinnoi Metsähallitus ja mukana on yhteensä 30 edunsaajaa kahdeksalta eri hankealueelta. JAMK on mukana Keski-Suomen hankealueessa, jota koordinoi SYKE. Hankkeen aikataulu on (6v 9kk) Hankkeen tavoitteena on mm. yhteistyön lisääminen vesi-luontometsäsektorien välillä sekä valuma-aluetason suunnittelussa, sisävesien tilan parantaminen sekä tietoisuuden lisääminen sisävesien monista merkityksistä painopisteenä nuoret ja vapaaehtoiset Tarja Stenman

17 Freshabit LIFE IP JAMKin edistää hankkeessa valuma-aluekohtaista yhteistyötä vesiensuojelun kehittämiseksi. JAMK käynnisti Kuorejärven pilottikohteen ympärivuotisen vedenlaadun seurannan lokakuun lopussa JAMK neuvoo ja opastaa hankkeessa myös maanomistajia perustamaan luonnon monimuotoisuutta sekä vesiensuojelua edistäviä kosteikkoja. Lisätietoja Kuva: Tiina Siimekselä huoltamassa automaattista vedenlaadun mittausasemaa Tarja Stenman

18 Kiitos! Ilmakuva: Arto Ahonen, Saarijärven Eräpalvelut ky. Tarja Stenman