R A K E N T A M I S T A P A O H J E ASEMAKAAVAN MUUTOS 29. KAUPUNGINOSAN VIRKISTYSALUEELLE JA 29. KAUPUNGINOSAN LAAJENNUS MANNISENMÄKI KAAVATUNNUS 29:020 KAAVAN PÄIVÄYS 20.01.2012 RAKENTAMISTAPAOHJEIDEN PÄIVÄYS 21.11.2012 / 20.3.2013
29:020 / MANNISENMÄKI / RAKENTAMISTAPAOHJE (2) SISÄLLYSLUETTELO 1. RAKENTAMISTAPAOHJE, SISÄLTÖ JA TARKOITUS... 3 2. KAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET... 4 LISÄKSI KAAVAKARTASSA ON ERITYIS JA YLEISMÄÄRÄYKSIÄ.... 4 3. YLEISET ALUEET... 5 3.1 UR-1 (OHJEELLINEN PUISTOPOLKU)... 5 3.2 SP (ALUEEN OSA, JOKA KUULUU LUONNONSUOJELULAIN 49 :N PERUSTEELLA SUOJELTUUN LIITO-ORAVAN REVIIRIIN)... 5 3.3 HU-1 JA HULEVESIEN HALLINTA... 5 4. KOKO KAAVA-ALUEEN MÄÄRÄYKSET JA SUOSITUKSET... 6 4.1 JULKISIVUT JA PUURAKENTAMINEN... 6 4.2 KATTO... 6 4.3 PIHARAKENNUKSET... 6 4.4 PIHA-ALUEET... 6 4.5 PYSÄKÖINTIMÄÄRÄYKSET... 7 4.6 RAKENTAMINEN RINNEMAASTOON... 7 4.7 HULEVESIEN HALLINTA JA PINNOITTEET... 8 4.8 RAJAUTUMINEN JA LIITTYMINEN KATUTILAAN... 8 4.9 RAJAUTUMINEN LÄHIVIRKISTYSALUEESEEN... 9 4.10 MELUN TORJUNTA... 9 4.11 ENERGIA... 9 4.12 YLEISMÄÄRÄYS... 9 5. KORTTELIKOHTAISET MÄÄRÄYKSET JA SUOSITUKSET... 10 5.1 AK- KORTTELIT 92-95 JA 107... 10 5.1.1 JULKISIVUT... 10 5.1.2 KATOT... 11 5.1.3 KANSIPIHA (KORTTELI 107)... 11 5.2 AK- KORTTELIT 96 JA 106 JA AKY-1 -KORTTELI 96... 12 5.2.1 JULKISIVUT... 12 5.2.2 KATOT... 12 5.3 AR -KORTTELIT 90, 98-100, 103-105, AO -KORTTELI 97, 100-102 JA AP -KORTTELI 97... 13 5.3.1 JULKISIVUT... 13 5.3.2 KATOT... 13 5.4 AO -KORTTELI 72-75, 79-81, 84, 85, 88, 89... 14 5.4.1 JULKISIVUT... 14 5.4.2 KATOT... 14 5.5 AO -KORTTELI 76, 82, 87 JA AP -KORTTELI 77, 83, 86... 15 5.5.1 JULKISIVUT... 15 5.5.2 KATOT... 15 5.6 AO -KORTTELI 70, 91 JA AP -KORTTELI 71... 16 5.7 AR -KORTTELI 69... 16 Rakentamistapaohjeiden valokuvat: Jyväskylän kaupunki /Kaavoitus
29:020 / MANNISENMÄKI / RAKENTAMISTAPAOHJE (3) 1. RAKENTAMISTAPAOHJE, SISÄLTÖ JA TARKOITUS Rakentamistapaohjeet täydentävät Mannisenmäen asemakaavan kaavamääräyksiä ja merkintöjä (korttelit 69-107). Rakentamistapaohjeiden tarkoituksena on ohjata alueen rakentamista siten, että alueesta muodostuu viihtyisä, sopusuhtainen ja omaleimainen kokonaisuus, jonka kokoavana teemana on metsäpuutarha (istutetun kasvillisuuden luonnonmukaisuus ja runsaus, hulevesien luonnonmukainen käsittely ja rinnemaaston reunaehdot). Ennen rakennussuunnittelun aloittamista tulee rakennusvalvontaviraston tarkastajan kanssa käydä neuvottelu, jossa selvitetään tonttia koskevat asemakaavamääräykset, rakentamistapaohjeet sekä mahdolliset muut huomioon otettavat seikat.
29:020 / MANNISENMÄKI / RAKENTAMISTAPAOHJE (4) 2. KAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET Lisäksi kaavakartassa on erityis ja yleismääräyksiä.
29:020 / MANNISENMÄKI / RAKENTAMISTAPAOHJE (5) 3. YLEISET ALUEET 3.1 ur-1 (ohjeellinen puistopolku) - Reitin jatkosuunnittelussa tulee huomioida alueen luontoarvot (luo, s-1 ja lepakot). - Reitti tulee toteuttaa joko polkumaisesti tai lähireittimäisesti. - Reitin poikkileikkaus tulee olla alle 3 metriä, mielellään enintään 2,3 metriä. - Valaistuksessa tulee huomioida lepakot. Valaisinmalli tulee valita siten, ettei valo heijastu ylöspäin ja synny lepakoita häiritsevää valosaastetta. 3.2 sp (alueen osa, joka kuuluu luonnonsuojelulain 49 :n perusteella suojeltuun liito-oravan reviiriin) - Alueella tulee säilyttää sen luontainen puusto ja maastonmuodot. Alueelle ei saa sijoittaa pysyviä rakenteita. PERIAATEKUVA sp-vyöhykkeen sijoittumisesta kerrostalojen väliin 3.3 hu-1 ja hulevesien hallinta - Alue varataan hulevesien johtamista ja viivyttämistä varten. - Alueelle voidaan toteuttaa viherpainanne. Viherpainanne voi olla maastossa oleva luonnonmukainen tai varovaisilla maaston muokkauksilla tehty painanne. - Alueen hulevedet tulee johtaa pääsääntöisesti avo-ojissa.
29:020 / MANNISENMÄKI / RAKENTAMISTAPAOHJE (6) 4. KOKO KAAVA-ALUEEN MÄÄRÄYKSET JA SUOSI- TUKSET 4.1 Julkisivut ja puurakentaminen - Puun käyttö on suositeltavaa julkisivujen jäsentelyssä. - Hirsirakentaminen on sallittua vain AO-tonteille kortteleissa 97, 101, 102. Pyöröhirren ja pitkänurkan käyttöä ei sallita rakentamisessa. - Viherseinät ovat sallittuja kaikissa rakennuksissa. 4.2 Katto - Alueen rakennusten katemateriaalin tulee olla pelti-, huopa- tai tiilikate. Tiilikattoa jäljittelevää peltikateprofiilia ja palahuopakatetta ei sallita. - Viherkatot ovat sallittuja kaikissa rakennuksissa (viherkatto voi olla loiva pulpettikatto eli ns. tasakatto) - Auma- ja mansardikattoja ei sallita. - Harjan suunta on osoitettu joillakin tonteilla asemakaavassa. 4.3 Piharakennukset - Piharakennusten tulee muodostaa asuinrakennuksen kanssa ilmeeltään, materiaaleiltaan, väreiltään ja korkeussuhteiltaan yhtenäinen kokonaisuus. - Talousrakennuksen tulee olla alisteinen päärakennukselle (koko, massa, muoto). - Harjakorkeus ei saa ylittää 4 metriä. - Kattomuodon tulee olla pulpetti-, kaksoispulpetti- tai harjakatto. - Yksikerroksisilla rakennusosilla kuten, autokatoksilla, -talleilla tai katetuilla ulkooleskelutiloilla, kuten pergoloilla voidaan kytkeä asuntoyksiköitä toisiinsa kiinni. - Autotalli tai katos voidaan sijoittaa päärakennukseen kiinni AO-, AP- ja AR-kortteleissa. PERIAATEKUVA kerrostaloasunnon viihtyisä maantasopiha / kerrostalon ja piharakennuksen viherkatto 4.4 Piha-alueet - Piha-alueella tulee varata leikki- ja oleskelutilaa vähintään 10 neliömetriä asuntoa kohti ja 10 neliömetriä seniori- ja palveluasumisen 100 kerrosalaneliömetriä kohti. - Kerros- ja rivitalotonttien pihajärjestelyt ja rakenteet/ rakennelmat tulisi suunnitella yhtenäisenä kokonaisuutena. Esimerkiksi jätehuoltotila, oleskelu- ja leikkipaikka tulisi toteuttaa yhtenäisenä pihapiirissä tonttijaosta riippumatta (ei useita jätehuoltotiloja tai leikkipaikkoja samalle yhteispihalle). Kerrostalokorttelin sisäisiä tontinrajoja ei saa aidata. - Kerros- ja rivitalotonttien pysäköintijärjestelyt voidaan toteuttaa myös tonttijaosta riippumatta. Pysäköintialueelle on istutettava pysäköintirivejä jakavia ja pehmentäviä puu- tai pensasistutuksia. Istutusalueiden tulee olla yhtenäisiä.
29:020 / MANNISENMÄKI / RAKENTAMISTAPAOHJE (7) 4.5 Pysäköintimääräykset - AO- kortteleissa autopaikkoja on rakennettava vähintään 2ap/asunto. - AR- ja AP -kortteleissa 1 ap/75 asuinkerrosalaneliömetriä kohti, kuitenkin vähintään 1.3 ap/asunto. - AK- kortteleissa autopaikkoja on rakennettava vähintään 1 autopaikka 100 kerrosalaneliömetriä kohden. - Palveluasuminen 1ap/250 asuinkerrosalaneliömetriä kohti 4.6 Rakentaminen rinnemaastoon - Rakennukset tulee sopeuttaa olemassa oleviin maastonmuotoihin rakentamalla osittainen kellarikerros ja / tai porrastamalla riittävästi rakennuksen pääkerrosta. - Rivitalomassat tulee mukauttaa maaston korkeusasemiin porrastamalla. - Pihan korkeuserojen hallintaan suositellaan muureja. Jos käytetään luiskia, niille tulee istuttaa maata sitovia pensaita tai maanpeiteperennoja. PERIAATEKUVA rinnerakentamisesta Sekametsäntiellä.
29:020 / MANNISENMÄKI / RAKENTAMISTAPAOHJE (8) 4.7 Hulevesien hallinta ja pinnoitteet - Ulko- ja pysäköintialueiden pinnoitteiden tulee olla pääsääntöisesti vettä läpäiseviä (esim. sora, nurmikivi tai riittävän leveästi saumattu kiveys). PERIAATEKUVA omakotitalotontin ja kerrostalotontin nurmikiviset pysäköintipaikat - Rakennusten sijoittamisesta tontilla on suunniteltaessa otettava huomioon hulevesien käsittely. Hulevesijärjestelyt on sovitettava vierekkäisten tonttien kesken. - Pihalta kertyvät sadevedet voidaan johtaa hallitusti sadepuutarhoihin tai pienempiin viivytysaltaisiin. Pienillä altailla, pohjapadoilla, olkipaaleilla tai kulkureitin mutkittelulla voi veden virtausnopeutta hidastaa ja siten tasata pihan kosteusolosuhteita. Talon yläpuolisilta rinteiltä kertyvät vedet on johdettava talon ohi. PERIAATEKUVA sadepuutarha omakotitalon pihalla / Hulevesipainanne kerrostalotontin laidalla. 4.8 Rajautuminen ja liittyminen katutilaan Aita - Alueella tulee suosia raja-aitoina istutettua viheraitaa tai kivirakenteista raja-aitaa. Puuaita sallitaan vain kortteleissa AO- ja AP-kortteleissa. - Rakennetun aidan korkeus saa olla enintään 1,2 metriä. - Pensasaidat voivat olla sekä leikattuja tai vapaasti kasvavia aidanteita. Rajaistutus voi muodostua eri lajeista, jolloin syntyy vaihteleva ja luonnonmukainen kasvusto. - Suositeltavia aitakasveja alueella ovat esimerkiksi aroniat, marjatuomipihlaja, kiiltotuhkapensas, marjasinikuusama ja isabellansyreeni Istutettava puurivi - (Kaavan osoitetut istutettavat puurivit) Istutettavien puiden rungon halkaisija tulee olla 1500mm korkeudella vähintään 100mm. - Koko suunnittelualueen katualueiden istutuksissa tulee suosia metsäiseen ympäristöön ja moreenimaille sopivia kasvilajeja.
29:020 / MANNISENMÄKI / RAKENTAMISTAPAOHJE (9) - Suositeltavia puulajeja katualueilla ja katualueisiin rajautuvilla tontin osilla ovat: Sembramänty, siperianpihta ja serbiankuusi Makedonianmänty tai metsämänty Kotipihlaja tai makeapihlaja (4-5 metriä korkeaksi kasvavat lajikkeet) Metsävaahtera Rauduskoivu tai pirkkalankoivu 4.9 Rajautuminen lähivirkistysalueeseen - Osa tonteista rajautuu lähivirkistysalueeseen. Liittyminen virkistysalueeseen tulee toteuttaa vapaamuotoisen kasvillisuuden avulla, esimerkiksi suojaavilla pensas- ja puuryhmillä. Olemassa olevaa kasvillisuutta tulee säilyttää mahdollisuuksien mukaan. - Lähivirkistysalueiden rajoille ei saa rakentaa aitoja tms. rakennelmia 4.10 Melun torjunta - Tonttien leikki- ja oleskelualueet tulee suojata Iiikenteen melulta meluaidalla tai muulla melua estävällä rakenteella siten, että melutaso ei ylitä em. alueilla valtioneuvoston asettamia ohjearvoja. 4.11 Energia - Tonteille saa asentaa rakenteita ja laitteita, joilla hyödynnetään aurinkoenergiaa. - Julkisivuihin saa asentaa seinäpinnan suuntaisesti rakenteita ja laitteita, joilla hyödynnetään aurinkoenergiaa. - Katoille saa asentaa katon lappeiden suuntaisesti rakenteita ja laitteita, joilla hyödynnetään aurinkoenergiaa. - Talon energiatalouden kannalta tuulisuutta ja aurinkoisuutta voi säädellä sijoittamalla pohjois- ja itäpuolelle havupuita antamaan talveksi tuulen suojaa ja eteläsivulle lehtipuita, jotka varjostavat kesäaikaan. 4.12 Yleismääräys - AO-tontille saa rakentaa vain yhden asuinrakennuksen. - AP-tontille saa rakentaa enintään 2 asuntoa /tontti.
29:020 / MANNISENMÄKI / RAKENTAMISTAPAOHJE (10) 5. KORTTELIKOHTAISET MÄÄRÄYKSET JA SUOSITUK- SET 5.1 AK- korttelit 92-95 ja 107 - Samassa korttelissa olevien rakennusten tulee muodostaa yhtenäinen kokonaisuus. - Korttelialueen 92-95 puiden kaataminen tulee toteuttaa tonteilla rakentamisvaiheittain. Esimerkiksi korttelin 93 ja 95 hakkuuta tulee vaiheistaa siten, että ylärinteiden tonttien puut kaadetaan vasta, kun niiden toteutuminen on varmistunut. Näin korttelialueen poikittainen sp-vyöhyke pysyy mahdollisimman pitkään laajana. 5.1.1 Julkisivut - Julkisivujen tulee olla pääosin värisävyltään vaaleaa (harmaa, ruskea) tai valkoista kiviainesta tai puuta. - Päämateriaalin rinnalla tulee käyttää tehostemateriaaleja ja -värejä erottamaan haluttuja rakennuksen osia ja/tai korostamaan eri rakennusten identiteettiä. - Tehostevärin tulee olla punaisen, oranssin tai keltaisen värisävyjä ja väriä tulee käyttää vähintään 1/5 yhtenäisestä julkisivupinnasta. Sävyn tulee olla kylläinen. - Vierekkäisissä rakennuksissa ei saa käyttää samaa tehosteväriä, jotta korttelin rakennuksille syntyy oma identiteetti eikä alueesta tule liian monotoninen. - Kussakin rakennuksessa saa käyttää vain yhtä tehosteväriä tai sen eri tummuusastetta. - Rakennusten pohjakerros ja kellarien maanpäälliset osat tulee varustaa ikkunoin. - Viherseinät ovat sallittuja. Esimerkinomaiset rakennuksissa sallittavat päävärit (Ylärivi) Esimerkinomaiset rakennuksissa sallittavat tehostevärit (Alarivi)
29:020 / MANNISENMÄKI / RAKENTAMISTAPAOHJE (11) 5.1.2 Katot - Kattojen tulee olla tumman harmaita pulpetti-, kaksoispulpetti- tai tasakattoja. Räystäään yläpuolelle nousevat tekniset tilat tai laitteet eivät saa näkyä häiritsevästi kadulle. IVkonehuoneiden on sovelluttava rakennusten arkkitehtuuriin. PERIAATEKUVA rakennusosien korostaminen tehostevärien avulla. 5.1.3 Kansipiha (kortteli 107) - Korttelin 107 pysäköinti toteutetaan pääosin pihakannen alla ja kellaripysäköintinä. - Kaduille näkyvät kansirakenteet tulee suunnitella esteettisesti ja arkkitehtonisesti korkealuokkaisesti. - Pysäköintikannen seinät tulee toteuttaa myös alueen arkkitehtuuriin sopeutuvina, viimeisteltyinä ja vähintäänkin osittain viherseininä. - Kansipihan toteuttamisesta tulee tehdä erillinen pihasuunnitelma, jonka tekee ammattitaitoinen ja kokenut pihasuunnittelija esim. maisema-arkkitehti tai suunnitteluhortonomi. - Kansien julkisivujen tulee olla ympäristöön soveltuvia ja korkealaatuisia. Kansirakenteet tulee sovittaa luontevasti ympäröivään maastoon ja maisemaan (esimerkiksi kansipihan ja maanvaraisen pihan raja tulee häivyttää rakenteellisesti ja/tai kasvillisuudella). - Kansirakenteen mitoituksessa tulee huomioida istutettavan kasvillisuuden paino. Istutusten kannalta paras ratkaisu on kansi, jolla on riittävästi kasvualustatilaa. Istutusalueiden kasvualustan pinnan ollessa samassa tasossa muiden kansipihan pinnoitteiden kanssa pihan hulevedet voidaan johtaa osittain istutuksille. Puuvartisten kasvien kasvualustatilan paksuus tulee olla 500-900mm. Kansipihalle tulee istuttaa isoja pensaita tai pikkupuita ja köynnöksiä. - Korkeat ja pienialaiset muurirakentein korotetut kasvualustatilat eivät ole suositeltavia, sillä ne muodostavat kansipihasta helposti sokkeloisen ja sekavan. Istutusallasta rajaavan muurirakenteen korkeus saa ulottua kansipihan pinnasta enintään 500mm korkeuteen. Kansipihalle saa sijoittaa viljelylaatikoita asukkaiden käyttöön. - Ilmanvaihtorakenteet tulee integroida rakennuksiin tai pihan rakenteisiin. PERIAATEKUVA kansipihan toteuttamisesta korttelissa 107.
29:020 / MANNISENMÄKI / RAKENTAMISTAPAOHJE (12) 5.2 AK- korttelit 96 ja 106 ja AKY-1 -kortteli 96 - Samassa korttelissa olevien rakennusten tulee muodostaa yhtenäinen kokonaisuus. 5.2.1 Julkisivut - Julkisivujen tulee olla värisävyltään tummaa (harmaa, ruskea) peittomaalattua puuta tai kiviainesta. - Päämateriaalin rinnalla tulee käyttää tehostemateriaaleja ja -värejä erottamaan haluttuja rakennuksen osia ja/tai korostamaan eri rakennusten identiteettiä. - Tehostevärin tulee olla punaisen, oranssin tai keltaisen värisävyjä vähintään 1/5 yhtenäisestä julkisivupinnasta. Sävyn tulee olla kylläinen. - Vierekkäisissä rakennuksissa ei saa käyttää samaa väriä, jotta korttelin rakennuksille syntyy oma identiteetti eikä alueesta tule liian monotoninen. - Kussakin rakennuksessa saa käyttää vain yhtä tehosteväriä tai sen eri tummuusastetta. - Rakennusten näkyvä sokkeliosuus ei saa ulottua yhtä metriä korkeammalle maan pinnasta. (kortteli 96) - Rakennusten pohjakerros ja kellarien maanpäälliset osat tulee varustaa ikkunoin. 5.2.2 Katot - Kattojen tulee olla tumman harmaita pulpetti-, kaksoispulpetti- tai tasakattoja. Räystään yläpuolelle nousevat tekniset tilat tai laitteet eivät saa näkyä häiritsevästi kadulle. IV-konehuoneiden on sovelluttava rakennusten arkkitehtuuriin. Esimerkinomaiset rakennuksissa sallittavat päävärit (Ylärivi) Esimerkinomaiset rakennuksissa sallittavat tehostevärit (Alarivi)
29:020 / MANNISENMÄKI / RAKENTAMISTAPAOHJE (13) 5.3 AR -korttelit 90, 98-100, 103-105, AO -kortteli 97, 100-102 ja AP - kortteli 97 5.3.1 Julkisivut - Julkisivujen tulee olla värisävyltään tummaa ja murrettua peittomaalattua puuta tai kiviainesta (harmaa, ruskea). - Tehostevärin tulee olla joko vaaleampi kuin päävärin (ei valkoinen) tai puun luonnollinen sävy ja/ tai punainen. - Rakennukset tulee sopeuttaa olemassa oleviin maastonmuotoihin rakentamalla osittainen kellarikerros (kaavassa osoitetun kellarikerroksen lisäksi on mahdollista rakentaa vielä toinen kellarikerros näille jyrkille tontille (korttelit 98-100, 103 ja 104) ja / tai porrastamalla riittävästi rakennuksen pääkerrosta. 5.3.2 Katot - Kattojen tulee olla epäsymmetrisiä harjakattoja, symmetrisiä harjakattoja tai kaksoispulpettikattoja ja väriltään tumman harmaita. Omakotitaloissa sallitaan myös pulpettikatto. - Kattokaltevuus 1:2,5-1:3. Epäsymmetrisessä harjakatossa lyhyempi lape voi jyrkempi. PERIAATEKUVA Rinteeseen sijoittuva rivitalomassa ja tehostevärin tyylikäs käyttö Esimerkinomaiset rakennuksissa sallittavat päävärit
29:020 / MANNISENMÄKI / RAKENTAMISTAPAOHJE (14) 5.4 AO -kortteli 72-75, 79-81, 84, 85, 88, 89 5.4.1 Julkisivut - Julkisivujen tulee olla värisävyltään tummaa ja murrettua peittomaalattua puuta tai kiviainesta (harmaa, ruskea). - Rakennukset tulee sopeuttaa olemassa oleviin maastonmuotoihin rakentamalla osittainen kellarikerros ja / tai porrastamalla riittävästi rakennuksen pääkerrosta. 5.4.2 Katot - Kattojen tulee olla epäsymmetrisiä harjakattoja, symmetrisiä harjakattoja, kaksoispulpettikattoja tai pulpettikattoja ja väriltään tumman harmaita. - Kattokaltevuus 1:2,5-1:3. Epäsymmetrisessä harjakatossa lyhyempi lape voi jyrkempi. Esimerkinomaiset rakennuksissa sallittavat päävärit
29:020 / MANNISENMÄKI / RAKENTAMISTAPAOHJE (15) 5.5 AO -kortteli 76, 82, 87 ja AP -kortteli 77, 83, 86 5.5.1 Julkisivut - Julkisivujen tulee olla värisävyltään vaaleaa (harmaa, ruskea) tai valkoista peittomaalattua puuta tai kiviainesta. - Rakennukset tulee sopeuttaa olemassa oleviin maastonmuotoihin rakentamalla osittainen kellarikerros ja / tai porrastamalla riittävästi rakennuksen pääkerrosta. 5.5.2 Katot - Kattojen tulee olla epäsymmetrisiä harjakattoja, symmetrisiä harjakattoja, kaksoispulpettikattoja tai pulpettikattoja ja väriltään tumman harmaita. - Kattokaltevuus 1:2,5-1:3. Epäsymmetrisessä harjakatossa lyhyempi lape voi jyrkempi. Esimerkinomaiset rakennuksissa sallittavat päävärit
29:020 / MANNISENMÄKI / RAKENTAMISTAPAOHJE (16) 5.6 AO -kortteli 70, 91 ja AP -kortteli 71 - Uudisrakentaminen tulee sopeutua väreiltään ja muotokieleltään olevaan rakennuskantaan. - Julkisivut tulee olla peittomaalattua puuta ja kattojen harja- tai kaksoispulpettikattoja. 5.7 AR -kortteli 69 - Uudisrakentaminen tulee sopeutua väreiltään ja muotokieleltään olevaan rakennuskantaan. - Asuinrakennuksen julkisivujen tulee olla pääosin punaista tiiltä. Julkisivuissa saa käyttää vaaleaksi maalattua puuta tehosteena. - Itäsuuntaan avautuvien talousrakennusten julkisivujen sekä aitojen tulee olla punaiseksi maalattua puuta. Hollihaantien puoleisten talousrakennusten julkisivujen tulee olla punatiiltä. - Asuinrakennuksen kattojen tulee olla kaksoispulpettikattoja. Kattomateriaalin tulee olla vaalean harmaata kattotiiltä.