966 HELSINGIN KAUPUNGIN TILASTO -: 27 ULKOMAAN KAUPPA JA MERENKULKU UUSI SARJA HELSINGIN KAUPUNGIN TIUSTOTOIMISTON JULKAISEMA
j~<t Viimeksi ilmestyneet julkaisut. (Jlelsingin kaupungin tilastotoiidisto julkaisee muut paitsi A V). A. Helsingin kaupungin tilasto I Terveyden. ja sairaanhoito. Suomenkielinen teksti, taulukot myös ruotsiksi ja englanniksi. Edellinen osa (vuosikertomukset).' 5. 966 Jälkimmäinen osa (tilastollinen katsaus). 48--50. 963--65. II--W Ulkomaan kauppa ja merenkulku. Suomenkielinen teksti, taulukot myös ruotsiksi ja englanniksi. 27. 966 V Kaupungin tilinplltös. Helsingin kaupungin rahatoimiston julkaisema. Suomen- ja ruotsinkielinen, englanninkielinen tiivistelmä. 52. 967 VI Opetuslaitokset. Suomen- ja ruotsinkielinen, otsikot, taulukot ja tiivistelmät myös englanniksi. 34; 966 VII Erikoistutkimukset. 3. Yleinen väestölaskenta Helsingissä v. 960. Suomen: ja ruotsinkielinen, englanninkieliset tiivistelmät. B. Helsingin kaupungin tilastollinen vuosikirja Suomen -ja ruotsinkielinen, otsikot ja sisällysluettelo myös englanniksi. 56. 967 C. Kertomus Helsingin kaupungin kunnallishallinnosta. Suomenkielinen. 77. 964 II 79. 966 D. Helsingin kaupungin virastot ja laitokset. Suomenkielinen.. 965 E. Helsingin kaupungin kunnalliskalenteri. Suomen- ja ruotsinkieliset laitokset. 40.968 F. Helsingin kaupungin virastojen ja laitosten asiahakemi.8to. Suomenkielinen. Irtolehtij ärjestelmä. G. Helsingin kaupungin kunnallinen asetuskokoelma. Suomen- ja ruotsinkieliset laitokset. 45. 967 H. Helsingin kaupungin säädöskokoelma. Suomen- ja ruotsinkieliset laitokset. Irtolehtijärjestelmä. J. Tilastollisia kuukausitietoja Helsingistä. Suomen- ja ruotsinkielinen teksti, englanninkieliset tiivistelmät. 9. 968, --8 Senast ittkomna publikationer. (Alla utom A V utges av Helsingfors stads statistiska byrå) A. Helsingfors stads statistik I Hilso oeh sjukvård. Finsk text, tabellema också på svenska och engelska. Förra delen (årsberättelser). 5.966 Senare delen (statistisk översikt). 48--50. 963--65 II--W Utrikes handel och sjöfarl Finsk text, tabellerna också på svenska och engelska. 27.966 V 5tadens boblut. Utgiven av Helsingfors stads drätselkontor. Finsk- och svenskspråkig, sammandrag på engelska. 52.967 VI Undervisningsvllsen. Finsk-och svenskspråkig, rubrikema, tabellema och sammandragen även på engeiska. 34.966 VII 5pecialundersökningar. 3. Allmänna folkräkningen i Helsingfors år 960. Finsk-och svenskspråkig, sammandrag på engelska. B. Statistisk årsbok för Helsingfors. stad. Finsk- och svenskspråkig, rubrikerna och innehållsförteckning även på engelska. 56. 967 C. Berättelse angående Helsingfors stads kommunalförvaltning. Finskspråkig. 77. 964 II 79.966 D. Helsingfors stads ämbetsverk 000 inrättningare Finskspråkig.. 965 E. Helsingforsstads kommunaikaiender. Finskoch svenskspråkiga upplagor. 40.968 F. Sakregister för Helsingfors stads ämbetsverk och inrättningar. Finskspråkig. Lösbladssystem. G. Kommunalförfattningssamingför Helsingfors stad. Finsk- och svenskspråkiga upplagor. 45. 967 H. Författningshandbok för Helsingfors stad. Finsk- och svenskspråkiga upplagor. LÖsbladssystem. L Statistiska månadsuppgifter för Helsingfors. Finsk- och svenskspråkig text, sammandrag på engelska. 9. 968, --8
HELSINGIN KAUPUNGIN TILASTO - ULKOMAAN KAUPPA JA MERENKULKU UUSI SARJA 27 966 HELSINGIN KAUPUNGIN TILASTOTOIMISTON JULKAISEMA HELSINKI 968
HELSINGFORS STADS STATISTIK - UTRIKE,S HANDEL OCH SJÖFART NY SERIE 27 966 UTGIVEN AV HELSINGFORS STADS STATISTISKA BYRA STATISTICS OF THE CITY OF HELSINKI (HELSINGFORS) - FOREIGN TRADE AND NAVIGATION NEW SERIES 27 966 PUBLISHED BY THE STATISTICAL OFFICE OF THE' CITY OF HELSINKI HELSINKI 968 MERCATORIN KIRJAPAINO
Alkulause Helsingin kaupungin ulkomaan kauppaa ja merenkulkua valaiseva tilasto julkaistaan vuosittain, ja se on kertomusvuonna laadittu saman suunnitelman mukaan kuin edeilisinäkin vuosina. Tuonti ja vienti ilmoitetaan. 6. 960 käyttöön otetun uuden Suomen tuilitariffin mukaisesti, joka noudattaa kansainvälistä Brysselin nimikkeistöä. Julkaisun toimitustyötä on johtanut yliaktuaari Ann a Ii i s a K y t ö maa, joka myös on kirjoittanut tekstin. Helsingissä, huhtikuussa 968. Karl-Erik Forsberg
SISÄLLYSLUETTELO INNEHALLSFÖRTECKNING CONTENTS Sivu Sida JOHDANTO 5 INLEDNING 5 INTRODUCTION. ULKOMAAN KAUPPA. UTRIKES HANDEL. FOREIGN TRADE. Koko kauppavaihto 7. Totala handelsomsättningen 7. Total E"ehange 7 2. Tuonti 0 2. Import 0 2. Imports 0 3. Vienti 4 3. EIJIort 4 3. Exports. 4 4. Tullinkanto 8 4. Tullupphörden 8 4. Customs Dnties Colleeted 8 5. Varastoimis- ja laiturihuolto 9 5. Upplagsrörelsen oeh kajkon- 5. Storage and Quay Goode Serviee 9 trollen 9 Page 5 II. MERENKULKU ll. SJÖFART ll. NAVIGATION. Kauppalaivasto 20. HandelsfloHan 20. Merehant Fleet 20 2. Ulkomainen merenkulku 23 2. Sjöfarten på utlandet 23 2. Foreign Shipping 23 TAULUSTO TABELLER TABLES. Tuonti Helsinkiin vuonna 966... 2*. Importen tili Helsingfors år 966... 2*. Imports to Helsinki (Helsingfors) in 966 2* 2. Vienti Helsingistä vuonna 966... 33* 2. Exporten från Helsingfors år 966.'... 33* 2. Exports from Helsinki (Helsingfors) in 966 33* 3. Helsingin tulli kamarin kanto vuonna 966 verrattuna koko maan tullinkantoon 50* 4. Kaupungista kotoisin olevat vähintään 00 bruttorekisteritonnin suuruiset alukset vuoden 966 alussa ja lopussa... 5* 5. Kaupungista kotoisin olevat vähintään 00 bruttorekisteri tonnin suuruiset alukset vetoisuuden ja iän mukaan vuoden 966 lopussa... 52* 6. Helsinkiin saapuneet alukset vuonna 966 lähtömaan ja aluksen kotimaan mukaan 54* 7. Helsingistä lähteneet alukset vuonna 966 määrämaan ja aluksen kotimaan mukaan... 62* 3. Uppbörden vid Helsingfors tullkammare år 966 i förförhållande tili tulluppbörden i hela landet.... 50* 4. Istaden hemmahörande fartyg om 00 bruttoregisterton och däröver vid in- och utgången av år 966 5* 5. staden hemmahörande fartyg om 00 bruttoregisterton och däröver fördelade efter dräktighet o. ålder vid utgången av år 966 52* 6. Tili Helsingfors ankomna fartyg år 966 fördelade efter avgångsland och fartygets hemland... 54* 7. Från Helsingfors avgångna fartyg år 966 fördelade efter destinationsland och fartygets hemland 62 3. Customs duties collected by the Customs' House of the City in 966 compared with the corresponding figures for the whole country... 50 4. Vessels of the merchant fleet of 00 gross registered tons and over at the beginning and at the end of the year 966 5* 5. Vessels of the merchant fleet of 00 gross registered tons and over at the end,of the year 966 classified by tonnage and age 52 6. Vessels arrived to Helsinki in 966 by country of departure and nationality 54 7. Vessels departed from Helsinki in 966 by country of destination and nationallty... 62 8. Satamalaitoksen tulot vuon- 8. Hamnverkets inkomster år 8. Dues collected by Port Autna 966... 7 966... 7 horities in 966... 7
JOHDANTO-INLEDNING INTRODUCTION Ulkomaankaupan suhdanteet. Vuonna 963 alkanut voimakas noususuhdanne jatkui Suomessa kuten koko maallmassakin aina vuoden 965 syksyyn, jolloin taloudellinen kasvu yleisesti alkoi hidastua. Suomi joutui matalasuhdanteeseen nopeammin kuin Euroopan läntiset teollisuusmaat ja Yhdysvallat. Ulkomaiset pääomamarkkinat kiristyivät, maan ulkomainen ja kotimainen velka kasvoi huomattavasti ja Suomen Pankin valuuttavaranto supistui edelleen yhä tiukennetuista luotonantomääräyksistä huolimatta. V. 965 vuoden viimeisenä päivänä alennettiin Suomen osalta EFA-sopimuksen mukaisesti tuontitulli~ 20 %:n tasolle lukuun ottamatta ns. hidastuslistaan kuuluvia tuotteita, joiden tullit alennettiin 40 %:iin. EFTA:n jäsenmaat poistivat tullisuojan ja tuontirajoitukset 3. 2. 966 mennessä ja Suomi EFA-sopimuksen mukaisesti 3. 2. 967. Uusittu globaalituontiohjelma vuodelle 966 vahvistettiin 483 milj.:aan. Henkilöautojen maahantuontia supistettiin vuoden alkupuolella huomattavasti, mutta heinäkuun alusta niiden tuonti vapautui, kun auto- ja moottoripyöräveroa korotettiin 50 %. Kertomusvuoden lokakuun alusta Suomen ulkomaankauppa tapahtui multilateraalipohjalla muiden paitsi itäryhmän maiden ja Kolumbian kanssa. Maamme ulkomaankaupassa oli jo kuutena edellisenä vuotena syntynyt huomattavaa vajausta, ja kauppataseen alijäämä kasvoi edelleen jonkin verran, kun tuonti v. 966 nousi 706 milj. vientiä suuremmaksi. Tuonnin arvo nousi edellisestä vuodesta 258 milj. eli 4.9% (edellisenä vuonna n. 9%) ja tuonnin volyymi 4.6%. Myöskin vienti oli 253 mllj. suurempi kuin edellisenä vuonna. Lisäys oli siis markkamääräisesti miltei sama kuin tuonnin, suhteellisesti viennin arvo nousi 5.6% ja volyymi 7.0%. Tuonnin arvon kohoaminen johtui paitsi määrän kasvamisesta myös tuontihintojen keskimääräisestä noususta, mutta viennin kohoaminen pelkästään määrän lisäyksestä, sillä hinnat olivat. hieman laskeneet, keskimäärin %:n. Ulkomaankaupan vaihtosuhde, viennin hintaindeksin suhde tuonnin hintaindeksiin, muuttui kertomusvuonna Suomen kannalta vähemmän edulliseksi aleten 09:stä v. 965 06:een kertomusvuonna. Ulkomaankauppamme alueellisessa jakaantumisessa sekä vienti että tuonti EFTA-maihin lisääntyivät. EECmaiden viennin osuus taas pieneni, samoin tuonnin. Viennin osuus itäryhmän maihin väheni myös, kun sen sijaan niiden tuonnin osuus kasvoi vähän. Tärkeimmät vientimaat olivat jatkuvasti Iso-Britannia, Neuvostoliitto ja Länsi-Saksa, joihin lähes puolet viennistämme suuntautui, sekä lisäksi lähinnä Ruotsi, Yhdysvallat, Alankomaat ja Ranska. Tuontimaista olivat ensimmäisellä sijalla Länsi-Saksa, Iso-Britannia, Neuvostoliitto ja Ruotsi, joiden tuonti käsitti yli 60% koko tuonnistamme, sekä lisäksi Yhdysvallat, Alankomaat ja Ranska.
Seuraavassa asetelmassa esitetään koko maan vienti ja tuonti v. 965-66. 966 milj. millions 0/ marks Vienti Export Exports Tuonti Import Imports 965') 966 965') Ylijäämä tai vajaus Overskot! eiler brlst Surplus or de//eieney 966 965') % milj. % mllj. % milj. % milj. EFTA!)... 75 36 566 34 22 40 20 38-460 -445 EEC 2 ) 326 27 28 28 590 29 654 3-264 -373 KOMEKONS)... 902 9 957 2 093 20 993 9-9 - 36 Muut Andra Others 839 8 762 7 630 607 2 + 209 + 55 Summa Total 488 00 4566 00 5524 00 5265 00-706 -699 Helsingin jäätalvi vuonna 966. Talvi oli erittäin kylmä ja pitkä. jo marraskuun lopulla 965 vallitsi yhtämittainen pakkanen vaihdelen 2-6 asteen välillä. joulukuussa lämpömittari pysytteli koko kuukauden nollan tienoilla, mutta tammikuussa ei ollut ainoatakaan leutoa päivää. jo marraskuusta alkaen oli sisäsatamiin muodostunut jäätä, jonka paksuus tammikuun alkupäivinä oli 5-25 cm. Suomenlinnan lautta lopetti kulkunsa talveksi 22.., ja liikenne Suomenlinnaan järjestettiin jäitse Kaivopuistosta. Koko helmikuu oli niin ikään erittäin kylmä ja luminen. Vasta kuukauden viimeisinä päivinä elohopea alkoi nousta lähele nolaa. jäiden paksuus satamissa oli 50-58 cm. Suomenlinnan lautta aloitti taas säännölliset kulkuvuoronsa 27. 3. Särkän salmi avattiin uudelleen liikenteelle 4.4. Huhtikuu oli muuten melko leuto, mutta -9 päivinä oli taas pakkasasteita koko vuorokauden. 5. 5. olivat kaikki satamat jäättömiä, mutta saaristossa oli edelleen jäätä. Maaliskuun puoliväliin asti oli veden korkeus satamissa normaalia matalampi. jäänsärkijä Otso oli ensimmäisen kerran avustamassa laivoja 0.. ja lopetti toimintansa jäänsärkijätehtävissä 4. 4. Satamajäänsärkijä Turso alkoi avustaa laivoja jo 7. 2. 965 ja suoritti viimeiset avustustehtävät 29.4. 966. Ainakin 20 erilaista laivaa kärsi talvella vaikeiden jääolojen takia runko-, potkuri- ja/tai potkurinakselivaurioita Helsingin sataman alueela. Seuraavassa selvitetään ulkomaankaupan ja merenkulun kehitystä Helsingissä v. 966. Ulkomaankauppaa koskevien päätaulujen tiedot on saatu tullihallituksen tilastotoimistosta, ja ne perustuvat Helsingin tullikamarien ilmoituksiin. Tuontitavarain luettelo on laadittu. 6. 960 alkaen voimaan tuleen tullitariffin mukaan ja vientitavarain luettelo tullihallituksen tilasto toimistossa laadittua ja valtioneuvoston vahvistamaa vientitavarain nimikkeistöä seuraten. Tullinkantoa koskevat numerotiedot on saatu tullihallituksen tiliosastolta. Kauppalaivastoa ja ulkomaista merenkulkua valaisevien päätaulujen tiedot on saatu merenkulkuhallituksen tilasto- ja rekisteritoimistosta. Satamakannantaa valaisevat tiedot samoin kuin tekstiosastossa julkaistu katsaus satamalaitoksen varastoimis- ja laiturihuoltoon on saatu satamalaitoksen toimintakertomuksesta ja tiedot jäätilanteesta Helsingin satamassa satamakapteenilta. ') Ruotsi, Norja, Tanska, Iso-Britannia, Itävalta, Sveitsi ja Portugali Sverige, Norge, Danmark, Storbritannien, österrike, Schweiz och Portugal. ) Belgia, Luxemburg, Hollanti, Saksan Liittotasavalta, Ranska ja Italia. Lisäksi assosloituneita jäseniä Kreikka ja Turkki sekll eräitä Afrikan maita Belgien, Luxemburg, Holland, Förbundsrepubllken Tyskland, Frankrike och Italien. DlIrtill som assoslerade medlemmar Orekland och Turkiet samt nagra afrikanska länder. ) Neuvostoliitto, Puola, Saksan demokr. tasavalta, Tsekkoslovakia, Unkari, Romania, Bulgaria, Albania ja Kiinan kansantasavalta Sovjetunionen, Polen, Tyska demokratiska republlken, Tjeckoslovakien, Ungern, Rumänlen, Bulgarien, Albanien och Kinesiska folkrepubliken. ') Korjatut luvut Korrigerade siffror.
. ULKOMAAN KAUPPA UTRIKES HANDEL - FOREIGN TRADE. Koko kauppavaihto - Totala handelsomsättningen Total Exchange Yleiskatsauksen Helsingin kaupungin ja sen ohella koko maan ulkomaankaupan kehitykseen v. 960--66 antaa seuraava taulukko, jossa esitetään Helsingin ja koko maan tuonnin ja viennin (muuttotavaraa lukuun ottamatta) sekä koko kauppavaihdon raha-arvo. Helsingin kautta kulkevan ulkomaankaupan osuutta koko maan ulkomaankaupassa valaisevat taulukossa olevat suhdeluvut. Helsingin sekä tuonti että vienti kasvoivat v. 966 vähäisen edelliseen vuoteen verraten.. Helsingin kaupungin ja koko maan tuonnin ja viennin sekä koko kauppavaihdon raha-arvo vuosina 960-66 Värdet av Helsingfors stads och hela landets import, export och totala handelsomsättning åren 960--66 Value 0 imports, exports and total exchange 0 the City and 0 the whole country in 960--66 Vuosi Tuonti Import Vienti Export Koko kauppavaihto Totala handelsomsättnlngen Imports Exports Total txchangt Ar Koko maa I Helsinki Koko maa I Helsinki Koko maa I Helsinki Year Hela landet Helsingfors Hela landet Helsingfors Hela landet Helsingfors Wholt country 000 marks I % 000 I % 000 I % 960 3402998 784750 52.4 364735 458209 4.5 6567733 2242959 34.2 96 3690206 2004904 54.3 3374048 40532 2.0 7064254 24026 34. 962 3928674 220049 56.0 353308 42390.7 746782 262809 35.0 963 3866858 2095378 54.2 3678028 4364 '.2 7544886 250909 33.3 964 486538 2680682 55.7 )43934 45442.0 )8948472 335094 35.0 965 526608 2893570 54.9 4565958 465545 0.2 9832039 33595 34.2 966 5524399 30330 54.9 488462 524587 0.9 034286 3555888 34.4 Helsingin kauppavaihto on aina ollut ylivoimaisesti tuontivoittoinen, kun sen sijaan koko maan kauppavaihdossa tuonti ja vienti ovat suurin piirtein olleet tasapainossa viimeisen seitsemän vuoden kuitenkin osoittaessa tuontienemmyyttä. Niin paljon kuin tuonti- ja vientimäärät ja niiden raha-arvot eri vuosina voivatkin vaihdella, on Helsingin osuus koko maan tuonnista ja viennistä säännöllisissä oloissa pysynyt jokseenkin samanlaisena. Helsingin tuonnin arvo on kauan ollut enemmän kuin puolet koko maan tuonnista ja viennin yli kymmenes osa koko maan viennistä. V. 966 Helsingin. osuus koko maan viennistä nousi vähäsen, mutta sen osuus tuonnista pysyi entisellään. ) Korjatut luvut Korrigerade.iffror.
8 Kun tavarain hinnoissa on kuluneina vuosina tapahtunut muutoksia, jotka tuntuvasti vaikuttavat kauppavaihdon raha-arvoon, ei ole mahdollista vertailla eri vuosien tuonti- ja vientiarvoja sellaisinaan. Tavaramääriä voidaan sopivasti verrata ainoastaan mikäli vertailu koskee yksityisiä tavaralajeja. Sen vuoksi on laskettu erityiset indeksiluvut osoittamaan tuonti- ja vientitavaroiden hintojen muutoksia, jolloin voidaan eliminoida hintavaihtelujen vaikutus ja osoittaa, missä määrin kauppavaihto on lisääntynyt tai pienentynyt. Hintavaihtelujen suun nasta ja suuruudesta saa yleiskäsityksen tullihallituksen tilastotoimiston laskemista seuraavista hintaindekseistä. 2. Indeksiluvut v. 96-66 Indextal åren 96-66 The indices in 96--66 Vuosi Ar Year 96 962 963 964 965 966 Tuo n t i m p 0 r.t m p 0 r I s Yksikköarvoindeksi Volyymi-Indeksi Enhehvärdeindex Unil value index Volymindex Volume index 99 95 00 00 0 98 03 9 04 29 04 35 Vienti. Expor! Exporls Yksikköarvoindeksi Volyymi-indeksi Enhetsvärdeindex Volymindex 02 94 00 00 02 02 08 09 3 4 2 22 Vientihinnat alenivat n. % edellisen vuoden tasosta, mutta tuontihinnat pysyivät ennallaan. Ulkomaankaupan hintasuhde Terms of Trade (962=00), joka v. 965 osoitti pistelukua 09, aleni v. 966 pistelukuun 08 eli 0.9% edellisestä vuodesta. Taulukossa 3 esitetään Helsingin koko kauppavaihdon raha-arvoa esittävät luvut vuosilta 963-66 laskettuina vuoden 962 hinnoista. Viennin kohdalla on epätarkkuuksien välttämiseksi käytetty tärkeimpien vientitavararyhmien indeksilukuja, jotka esitetään sivulla 7. Kauppavaihdon arvo on kertomusvuonna vähän noussut. 3. Helsingin kaupungin kauppavaihdon raha-arvo v:n 962 hintojen mukaan, vuosina 963-66 Värdet av Helsingfors stads totala handelsomsättning enligt 962 års priser, åren 963-66 Total value 0/ trade of the City in 963--66 at 962 prices Arvo I Lisäys (+) tai vähentyminen (-) % v:n 962 Vuosi VArde Okning (+) eiler minskning (-) arvosta Ar Value Increase (+) or decrease (-) I % av 962 års Year varde Per cenl 0/ the milj ml/lions 0/ marks % value in I962 962...,... 2 62.8 + 85.3 + 7.6 00.0 963... 2479.6-33.2-5. 94.9 964... 3025.2 545.6 + 22.0 5.8 965... 395.4 70.2 5.6 22.3 966... 3380.3 + 84.9 + 5.8 29.4 I
9 Helsingin asema maan muiden tärkeimpien satamakaupunkien joukossa käy selville taulukosta 4, jossa esitetään 0 suurimman satamakaupungin kauppavaihdon raha-arvot v. 964--66 prosentteina koko maan kauppavaihdon raha-arvosta. Pääkaupungin osuus ulkomaisen kaupan välittäjänä oli kertomusvuonna kasvanut siten, että viennin osuus oli hieman lisääntynyt. Helsingin jälkeen olivat Kotka ja Turku maan suurimmat satamat. Edellinen on etupäässä vientisatama, jälkimmäinen enemmän tuonti satama. Helsinki on ylivoimaisesti suurin tuontisatamamme; sen tuonnin arvo oli kertomusvuonna edelleen yli puolet koko maan tuonnin arvosta. Vientisatamana Helsinki on aikaisemmin sijoittunut Kotkan jälkeen toiseksi, mutta v. 96 Hamina ohitti pääkaupungin ja sen osuus viennistä on vielä viime vuosina kasvanut. Tosin v. 966 Turku, jonka vienti edellisestä vuodesta oli huomattavasti noussut, ohitti Haminan ja oli Kotkan jälkeen toisena. 4. Maan tärkeimpien satamien tuonnin, viennin ja koko kauppavaihdon raha-arvo %:eina koko maan vastaavista arvoista Värdet av de viktigaste finska hamnarnas import, export och totala handelsomsättning i procent av motsvarande värden för hela landet Value of imports and exports from the most important Finnish ports in per cent of the total value of the country Kaupunki Tuonti. m port Vienti Exp"ort Koko kauppavaihto Totala handelsomsättningen Stad Imports Exports Total txchangt Town 964 - I 965 I 966 964 I 965 I 966 964 I 965 I 966 Helsinki Helsingfors... 55.7 54.9 54. 9.0 0.2 0.9 35.0 34.2 34.4 Kotka... 3.8 3.7 3.0 2. 6 20.\ 9.4 2.0.3 0.6 Hamina Fredrikshamn 0.4 0.5 0.4 2. \ 2.4.3 5.8 6.0 5.5 Hanko Hangö... 2.0 2.4 2.8 2.7 2. ~ 3.6 2.3 2.5 3.2 Turku.. Abo... 0.7.5. 6 8.6 9.9 2.8 9.7 0.8 2.2 Naantali Nådendal... 4.\ 3.\ 3.4 0.\ 0.\ 0.5 2.3.7 2.0 Rauma Raumo....5.3.\ 7.4 7.0 6.\ 4.2 3.9 3.4 Pori Björneborg... 2.9 3.2 3.3 6.9 7.2 6.7 4.8 5.\ 4.9 Vaasa Vasa... 2.0.4.5 0.6 0.8 0.7.3.\.\ Oulu Uleåborg....\.\.\ 5.3 4.3 3.6 3.0 2.6 2.3 Kaikki Samtliga Ali I 84.2 I 83.2 I 83.2 I 76.3 I 74.6 I 75.8 I 80.5 I 79.2 I 79.7 Helsingin asema t~ontisatamana muuttuu huomattavasti, jos kohdistetaan huomio tuonnin määrään, kuten seuraavassa tauluk03sa 5 on tehty. Koko maahan verrattuna v. 962 vielä 30% tuonnista, v. 966 enää n. 20%, tuli Helsingin kautta. Kotkan ja Turun osuus tuonnin määrästä on viime vuosina vähentynyt, Naantalin sen sijaan voimakkaasti kasvanut. Haminan merkitys vientisatamana on Kotkan jälkeen tärkein, ja Helsingin ohittavat näitten kahden lisäksi Pori, Kemi, Oulu ja Rauma sekä Turku yltää v. 966 samaan lukuun kuin Helsinki. Helsingin kautta tapahtuvan tuonnin osuus on v:sta 963 lähtien vähentynyt, viennin osuus sen sijaan jo v:sta 960. 5. Maan tärkeimpiell satamien tuonnin ja viennin määrän osuus koko maan' vastaavista luvuista Volymen av de viktigaste hamnarnas import och export i % av motsvarande siffror för hela landet The volume of imports to and exports from the most important Finnish ports in per cent of the corresponding totals 0/ the whole country Kaupunki Stad Tuonti. Import Imports Vienti. Export Exports Town 96 I 962 I 963 I 964 I 965 I 966 96 I 962 I 963 I 964 I 965 I 966 Helsinki Helsingfors... 28.0 30.\ 26. 22.9 20.9 20.6 6.3 6.0 6.\ 5.0 4.5 5.2 Kotka... 0.\ 8.8 8.0 9.0 9.8 8.3 23.0 24.3 23:3 22.8 22.8 23.0 Hamina Fredrikshamn 6.2 4.5 4.0 3.3 3.6 2.0 3.8 4.\ 4.2 4.6 5.4 5.0 Hanko Hangö....8.6.\ 0.3 0.4 0.5 0.9 2.3 2.8.5.7 2. 9 Turku Abo....5. 3.3 9.3 8.0 8.7 3. 3.3 4.8 2.8 2.7 5.2 Naantali Nådendal... 5.7 7.6 24.3 22.6 2. 9 22.6 0.4 0.5 0.3 0.2 0.2 0.9 Rauma Raumo... 4.4 2. 9 2.3 2.2 2.0.0 4.0 4.\ 4.5 5.7 6.0 5.4 Pori Björneborg... 6.\ 5.3 4.5 5.0 5.\ 4.2 8.7 8.4 7.8 7.4 7.3 7.2 Vaasa Vasa... 2.7.8.8.5.6.7 2.\.7.6 0.9 O. 9 0.8 Kokkola Gamlakarleby 2.4 3.0 3.4 3.0 3.\ 2.5 4.2 3.2 3.6 3. 9 2.6.8 Oulu Uleåborg... 3,-,3 2.7 3.0 3.3 3.7 2.8 8. 6.7 7.3 7.8 6.8 5.8 Kemi....8.6.2.0.2.2 5.2 5.3 5.8 6.8 6.8 7.
0 Seuraavassa esitetään koko maan tuonnin ja viennin kokonaismäärät sekä vastaavasti Helsingin sataman osuus niistä OOO-tonnlluvuin. Huomattava on, että Vuosaaren Kallvikin satama v. 966 alueliitoksen jälkeen on luvuissa mukana. Vuosi Ar 96 962 963 964 965 966 Koko maa Hela landet Tuonti Vienti Import Export 8993 026 9672 084 0048 0032 2462 069 3868 078 49 030 Siitä Helsinki Därav Helsingfors Tuonti Vienti m port % Export % 255 28.0 690 6.s 290 30. 607 6.0 269 26. 608 6. 2854 22.9 527 5.0 2902 20.9 455 4.5 3065 20.6 526 5.2 Helsingin sataman toimintaa valaisevat tarkemmin taulukot 6 ja 7, joissa selostetaan meritse saapuneen ja lähteneen tavaran laatua ja määrää kymmenvuotiskautena 957-66. Lisäksi taulukoissa ilmoitetaan vuosittain, kuinka suuri osa kuljetuksista tapahtui suomalaisilla aluksilla. Kivihiili ja koksi sekä kivennäisöljyt ovat suurimmat tuontitavararyhmät, yhteensä yli puolet koko saapuneesta tavaramäärästä. Edellisten osuus on useana lähivuotena vähentynyt, jälkimmäisten taas kasvanut. Sen sijaan Helsingistä viedään eniten puuta ja paperia eri laatuisena.
2 2. Tuonti Import - Imports Tauluosaston taulussa julkaistaan yksityiskohtaiset tiedot Helsinkiin v. 966 suuntautuneesta tuonnista. Siitä nähdään paljonko ja kuinka suuren raha määrän arvosta kaupunkiin tänä vuonna ulkomailta tuotiin kutakin tavaraa. Nämä tiedot ovat kuitenkin puutteelliset sikäli, että muilla paikkakunnilla tullatut Helsinkiin tuodut tavarat'eivät sisälly niihin. Taulussa on mainittu ainoastaan asianomaisen tavaranimikkeen tilastollinen numero ilman siihen liittyvää tekstiä. Asetuksella. 2. 964 perustettiin.'. 965 lukien Helsingin tullikamarin alaisena toimiva Inkoon tulliasema. Tästä johtuen sisältyy Helsingin tuontiin ja vientiin vuodesta 965 lähtien Inkoon kunnassa sijaitsevien satamien kautta tuotujen ja vietyjen, Helsingin tullikamareissa tulliselvitettyjen tavarain määrä ja arvo. Helsingin tullipiiriin kuuluu myqskin Kirkkonummen kunnassa sijaitseva, v. 964 valmistunut Kantvikin teollisuussatama, jota käyttävät mm. Helsingistä sanottuun kuntaan siirtynyt sokeritehdas ja sinne rakennettu kaapelitehdas. Tähän satamaan saapuneet ja siel!ä lähetetyt, Helsingin tullikamareissa tulliselvitetyt tavarat sisältyvät myöskin Helsingin ulkomaankauppaa ilmoittaviin lukuihin. V. 966 liitettiin Helsinkiin Vuosaaren alue, jolloin myös siellä sijaitsevan Kallvikin sataman kautta tapahtuva tuonti alkaa esiintyä Helsingin luvuissa. Merenkulkuhallituksen tilaston mukaan tuotiin ja vietiit;l Inkoon ja Kantvikln satamien kautta vuonna 966 tavaraa seuraavasti: Jnkoo-Jngd Tuonti Import Tonnia. Ton Kivihiili ja koksi StenkoI och koks...... 47 75 Kivennäisöljyt Mineraloljor... 54 638 Puutavara. Trävaror... 4567 Muu tavara Diverse gods... 2 698 ~S~u-m-m-a-2~2~8~0~7~8~--- Vwmi.~. Sa.battu pmtavara s&,ade trav&ror a,a Paperl- en blomopau Pappere. eler alipv'ed ' ~. ~ Puuhloll:. ja 88lulooea -. SJpmU ocb ceuuloea ' Paperi.' pabv:l Ja kartodld. Papper. papp och kartoaa VaDeI'l. Faaer _._ KappaletaY'a:ra 8tJcketrod.. Muu tavara Divv.. p... Kantvik 44 888 47 8875 8 84 48~ Tuonti Import Kivihiili ja koksi StenkoI och koks... 754 Metallit ja metalliteokset Metaller och metallarbeten... 256' Kivennäisöljyt Mineraloljor... 7000 Muu tavara Diverse gods...... 8376 ~S~u-m-m-a--~92~72~6~--- Vienti Export Muu tavara Diverse gods... -6S+ 3()0.6 ----=S-u-m-m-a-----.-e-::c3,...,I---=3,-O-~-'-6
... 6. Helsinkiin ulkomailta meritse 8aapunut tavara TilI Helsingfo'8 från utlandet sjöledes anlänt gods Qoods imported by sea to Helsinki from abroad Metallit ja Kivihiilija metalliteokset Kappale- Kivennäis- Vuosi Vilja koksi Metaller och tavaraa öljyt Ar Spann- Stenkoi och metallmai koks Stycke- Mineral- Ytar arbeten gods oljor Ctrtals Coal and MtlaJs and cokt Pltct goods Mintraloils mtlal manufacturts 000 tonnia. ton /ons Siltä suomalaisilla aluksilla Därav pa flnska fartyg Thmofby Finnish Vtsstls % Muu tavara Yhteensä Diverse gods Summa O/htr mtrchandist To/al 000 tonnia. ton SiltA suomalaisilla aluksilla % Därav pa finska fartyg 957 964 258 227 522 958 85 709 202 23 34 959 44 677 248 282 362 960 23 938 34 335 607 96 4 842 333 367 553 962 33 958 327 376 826 963 3 657 273 338 78 964 62 78 326 373 89 965 32 77 358 392 893 966 36 60 330 40 3 332 27 63.6 86.3 373 326 2455 849 37 87.3 338 95 55 90.9 384 260 56 773 93.s 93.5 379 390 255 290 746 95.5 457 269 777 87.2 484 2854 778 87. 50 2902 905 80.0 557 3065 272 5. 8 63 62.9 6 57.2 555 59.8 520 60.5 902 65.4 670 63.8 74 60. 768 60. 9 867 60.9 7. Helsingistä ulkomaille meritse lähetetty tavara Från. Helsingfors tili utlandet sjölede8.utidrt gods Qoods exported by sea from Helsinki abroad "påperi,.. ~4t~~;.....- '",.'.,.. "'" Sahattua' p\iutllväfåll.... "... ~, ' '\9 psligade t.ra!~tot... Mlilifå... 'pahvia-'" 0 qqsq.'~ qsq >" p:hs'i z;l iit V-;;';-sl-()f,-"-' mua puutavaraa kartonki Kappale- Papper, Cellulosa och Muu tavara Yhteensä Diverae allpmassa tavaraa Ar Kaikkiaan Siitl suqdalal- papp och Dlverse gods trivaror Styckegods Summa Ytar Samtliga silla aluksilla kartong Woodpulp O/htr OthtrsGwtn Tolal Ali ). Paptr and (chtmical Pitct goods mtrclumdist goods paptrboard and. (cardboard) muhanical) 000 tonnia. ton lons i '. rffon.!\!h~(i'; luoma.. lalsilla aluksilla % Därav pa tlnska fartyg 957 5 7 56 82 20 24 8 378 958 39 4 55 0 43 25 83 446 959 224 9 89 2 3 29 0 595 960 234 36 86 67 92 42 40 86 96 204 23 78 07 6 32 53 690 962 73 6 27 28 27 42 0 607 963 47 2 88 48 62 44 20 609 964 47 6 48 26 20 56 30 527 965 22 4 48 05 8 66 96 455 966 7 7 3 64 37 97 80 526 42 37.6 84 4. 3 205 386 34" 44.9 267 38.7 22 36,3 263 43.2 204 98 38.7 43.6 29 4. 6 ') Därav pa flnska tartyg Thtrtof by Finnish Vt8stls
3 Sa:moin kuin virallisessa kauppatilastossa, on esillä olevassa Helsingin kaupungin kauppatilastossa tuontitavaroihin luettu ne maahan tuodut tavarat, jotka ao. tilastovuonna on laskettu vapaaseen liikkeeseen joko välittömästi sen jälkeen, kun ne on maahan tuotu, tai vasta sitten, kun ne ovat olleet yksityisessä tai yleisessä tullivarastossa tai kauttakulkuvarastossa. Nykyinen, melko vapaa ulkomaankaupan sopimusjärjestelmämme jakaa tuontimaat seuraavasti: multilateraalimaita on eniten, ja niistä tuodaan tuontitavaroita joko ) ilman Iisenssiä, 2) globaalilistan puitteissa tai 3) yksittäislisensseillä. Tähän ryhmään kuuluvat dollari-alueen ja punta-alueen maat sekä muut läntiset "kauppamaamme. Bilateraalimaista, joita ovat ns. itäryhmän maat sekä eräät muut Itä-Euroopan maat, tapahtuu tuonti kauppasopimuskiintiöiden mukaan. Lisäksi on tuontia aivan vähäinen määrä eräistä muista maista yksittäislisensseillä. EFA-sopimuksen tultua voimaan Iievennettiin globaalijärjestelmän mukaisia tuonnin rajoituksia korottamalla globaalikiintiöiden määriä. Multilateraalimaiden lukua on vuodesta toiseen lisätty, niin että niitä nyt on 7. Samalla tuonti on asteittain vapautettu lisenssipakosta, niin että 30. 2. 966 annetun asetuksen jälkeen, joka jälleen supisti säännöstelyyn jäävien tavaroiden lukua, varsinaisista globaalikiintiöistä on enää hyvin vähän jäljellä. Kuitenkin tarvitaan useiden tullinimikkeiden, kuten esim. polttoaineet ja monet elintarvikkeet, tuontiin edelleen yksittäislisenssi. Bilateraalisessa kaupassa on usein päädytty pitkäaikaissopimuksiin ja kertomusvuoden alusta vapautettiin myös bilateraalinen tuonti osittain Iisenssioinnista. EFTA on nyt muiden varsinaisten jäsenmaiden osalta täysin toteutunut v. 966 lopussa, ja Suomen EFAsopimus toteutuu vuoden 967 loppuun mennessä lukuun ottamatta ns. hidastuslistaa, joka on vielä sen jälkeen voimassa kaksi vuotta. Vastaavia tullin alennuksia kuin tuonnissa EFTA-maista sovelletaan myös tuontiin Neuvostoliitosta. Taulukossa 8 esitetään katsaus Helsingin tuontiin v. 962-966. Todellisten tuontihintain mukaan laskettu tuonnin raha-arvo oli v. 966 4.8% suurempi kuin lähinnä edellisenä vuonna. Oikeamman käsityksen tuonnin volyymin vaihteluista antavat taulukossa olevat myös v:n 962 hintojen mukaan lasketut raha-arvot. Niistä näkyy, että tuonnin volyymi osoitti v. 966 vähäistä nousua. 8. Katsaus Helsingin iuontiin vuosina 962-66 Återhlick på importen tili Helsingfors åreu 962-66 SUTVey of imports to Helsinki 962-66 Vuosi Ar Year Tuonnin raha-arvo todellisten hintojen mukaan Lisäys.( +) tai vähentyminen (-) Importens värde ökning (+) eiler minsknlng (-) enligt faktiska priser [natase (+) Dr durease (-) Value 0/ Imporls al currenl prlces milj. millions 0/ marks I % 962... 2200.4 + 95.5 + 9.8 963... 2095.4-05.0-4.8 964... 2680.7 + 585.3 + 27.9 965... 2893.6 + 22.9 + 7.9 966... 303. 3 + 37.7 + 4.8 Tuonnin raha-arvo Hinta- von 962 hintojen % von 962 tuontiindeksi mukaan arvosla Prisindex Importens värde % av 962 Ars Price enligt 962 Ars priser importvärde Indlces Value o/imporls Per cenl o/ihe value 962=00 al I962 prices 0/ I963 imporls milj. 00 2200.4 00.0 0 2074.7 94.3 03 2602.6 8.3 04 2782.3 26.4 04 294.7 32.5 Taulukosta 9 nähdään, miten Helsingin tuonnin raha-arvo v. 963-66 jakautui eri tavararyhmien kesken absoluuttisesti ja suhdeluvuin. Taulukosta nähdään sitä paitsi tavara ryhmittäin montako prosenttia Helsingin tuonti oli koko maan vastaavasta tuonnista. Tavararyhmillä tarkoitetaan näissä taulukoissa tavaranimikkeistön pääryhmiä. Suurimpina tavararyhminä olivat Helsingin tuonnissa edelleen koneet ja mekaaniset laitteet sekä kuljetusvälineet, vaikka niiden osuus kaupungin koko tuonnista oli edellisestä vuodesta vähentynyt. Lähinnä suurimmat tuontitavararyhmät olivat epäjalot metallit, kasvituotteet,,kemian teoliisuuden tuotteet ja
4 tekstiilit. Höyrykattiloiden, -koneiden ja mekaanisten laitteiden tuontiarvo nousi n. 7 milj. ' edellisestä vuodesta. Kasvituotteiden tuonti nousi markkamääräisesti eniten, n. 56 milj.. Kahvin, teen ja mausteiden tuonti nousi n. 28 milj. sekä tuoreiden hedelmien ja kasvisten n. 8 milj.. Öljysiemenien ja -hedelmien tuonti nousi n. 0 milj., näistä eniten soijapapu, kopra ja kylvösiemenet. Teollisuusraaka-aineita ja puolivalmisteita tuodaan nykyään markkamääräisesti eniten 'inetalliteollisuuden tarpeiksi. Näistä suurimman osan muodostivat valssaustuotteet. Myös epäjaloja metalleja tuotiin jonkin verran enemmän kuin v. 965, varsinkin kuparia ja -teoksia, n. 2 milj. sekä alumiinia ja -teoksia, n. 6 milj. enemmän. Lyijyn ja lyijy teosten tuontiarvo nousi n. 80% edellisestä vuodesta. Kemian teollisuuden tuotteita tuotiin n. 26 milj. m k:n arvosta enemmän kuin v. 965, näistä eniten kasvoi erilaisten väriaineiden, kosmeettisten aineiden ja pesuaineiden tuontiarvo. Tekstiilien ja tekstiilitavaroiden tuonti nousi lähes 38 milj. edellisestä vuodesta, eniten nousi tekokuitu- ja puuvillakankaiden, villa- ja karvalankojen, neuletuotteiden, vaatteiden ja vaatetustarvikkeiden tuontiarvo. Optisten, valokuvaus- yms. kojeiden tuontiarvoa lisäsivät eniten kamerat, elokuva koneet se~ä niiden osat ja laitteet ja erilaiset sähkölääkintäkoneet. Kivennäispolttoaineita, kivennäisöljyjä ja niiden tislaustuotteita tuotiin 6 milj. :n arvosta enemmän kuin v. 965. Henkilö- ja pakettiautojen tuonti supistui edellisen vuoden 292 milj. :sta 98 milj. :aan eli 32.2% ja autojen alustojen tuonti laski n.7 milj.. V. 966 tuotiin Helsinkiin ulkomailta 3 suurta kauppa-alusta, bruttovetoisuudeltaan yhteensä 24 268 tonnia, arvoltaan 6.4 milj., sekä yksi 599 bruttotonnin alus, arvoltaan 2.5 milj.. Alusten tuontiarvo oli edelliseen vuoteen verrattuna lisääntynyt n. 4 milj.. Lentokoneita ja niiden osia tuotiin lähes 35 milj. :la. Sähkökoneiden ja -laitteiden tuonti oli supistunut n. 27 milj., eniten väheni kantoaaltolaitteiden tuonti, n. 7 milj.. Vähäistä laskua osoittivat myös alkoholijuomat, tupakka, kivi hiili sekä rauta- ja terästeokset. Helsingin tuonnin osuus koko maan vastaavasta tuonnista oli v. 966 aivan sama kuin v. 965. Varsinkin kasvituotteiden, kemian teollisuuden tuotteiden, paperiteollisuuden tuotteiden sekä jalokivien osuus koko maan vastaavasta tuonnista oli kasvanut. Eläin- ja kasvirasvojen, muovitavaroiden, turkisnahkojen, kuljetusvälineiden sekä aseiden ja ammusten osuus oli jonkin verran alentunut. Tärkeimpien yksityisten tavaralajien ja tavararyhmien tuontipaljous ja -arvo v. 964-66 käy ilmi taulukosta 0.
5 9. Tuonnin raha-arvo tavararyhmittäin vuosina 963--66 ja prosentteina Helsingin koko tuonnista sekä koko maan tuonnista vuosina 962-66 Värdet av importen efter varugrupper åren 963--66 och i procent av stadens hela importvärde och av motsvarande tai för hela landet åren 962-66. Value 0/ imports in 963~6 by groups 0/ commodities and per cent 0/ the total imports 0/ the City and 0/ the whole country in 962~6 Absoluuttiset luvut. Absoluta tai Absolule numbus Koko maan vastaavasta Ryhmä n:o Helsingin koko tuonnista tuonnista Grupp siffra Av hela importen tili Av hela landets motaroup numbu Helsingfors svarande import 000 marks 0llolal Imports ol'he City 0llolal Imports o/ihe whole counlry 963 964 965 % 966 962-64 965 966 962--64 965.... 4263 3485 8726 37627 0.6 0.6.. 2 62.2 49.7 50. II.... 27447 28458 283932 339675. 3 9.8. 2 69.9 73. 8.3.... 5406 6087 7592 720 0.2 0.3 0.2 59.7 67.3 60.8 IV.... 88939 2928 95263 99966 4.2 3.3 3.3 5. 56.8 55.6 V.... 5389 7353 36700 53437 5. 4.7 5. 23.8 2. 9 22. VI.... 5348 7947 23802 239227 6.8 7. 7.9 52.5 49.5 54.8 VII.... 9264 08636 2486 3592 4. 4.3 4.5 60.6 58.2 54.7 VIII.... 3677 788 7420 22746 0.7 0.6 0.8 39.2 40.8 36.6 IX.... 723 4239 794 8265 0.6 0.6 0.6 2.6 2.3 3.8 X.... 23899 30329 42783 4442..5.5 75.6 72.4 74.6 XI.... 67299 90436 83 2884 7.5 6.3 7.2 50.2 50.6 50. XII.... 62 3895 2697 625 0.5 0.4 0.5 80.8 80.8 80.6 XIII.... 2087 27790 33402 35945.0.2.2 64.6 66.3 65.7 XIV.... 820 7492 9555 50 0.3 0.3 0.5 9. 79. 93. XV.... 206255 265425 332926 34707 0.3.5. 5 46.7 48.2 49.0 XVI.... 460557 60225 700409 690443 22.6 24.2 22.8 63. 67.0 67.6 XVII.... 33930 537990 503802 43685 8.0 7., 4.2 70.5 67.8 6.4 XVIII.... 787 9549 7336 30202 3.5 4. 4.3 85.0 86.8 87. XIX.... 246 4552 6778 4078 0.5 0.2 0. 29.9 4.9., XX.... 22874 3200 36207 480..3.4 77.0 74.9 74.9 XXI.... 049 78 009 496 0.0 0.0 0.0 8. 5 86. 86.7 Koko tuonti Hela importen Total 0/ imports 20953782680 6822893 570303 3000. 0 00.0 00.0 55.3 54.9 54.9. Elävät eläimet; eläintuotteet Levande djur; XII. Jalkineet, päähineet ym. Skodon, huvudbonader m.m. animaliska produkter I t Kasvituotteet Vegetabiliska produkter X I II. Teokset kivestä ym.; keraamiset tuotteet; lasi. Eläin- ja kasvi rasvat ja -öljyt ym. Animaliska och vegetabiliska fetter och oljor m.m. raliska ämnen; keramiska produkter; glas och ja lasitavarat Varor av sten och andra mine IV. Elintarviketeollisuuden tuotteet; juomat ym.; varor av glas m.m. tupakka Produkter av livsmedelsindustri; XIV. Luonnonhelmet, jalo- ja korukivet, jalometallit ym.; metalli raha Naturpärlor, ädelstenar drycker m.m.; tobak och smyckestenar, ädla metaller m.m.; mynt V. Kivennäistuotteet Mineraliska produkter XV. Epäjalot metallit ym. Oädla metailer m.m. VI. Kemian teollisuuden ja siihen liittyvän teollisuuden tuotteet Produkter av kemiska och keet ym. Maskiner och mekaniska apparater; XV. Koneet ja mekaaniset laitteet; sähkötarvik närstående Industrier elektriskt material m.m. VII. Muovit ym.; luonnonkautsu, synteettinen XV II. Kuljetusvälineet Transportmedel kautsu ym. Plaster m.m.; naturlig kautschuk,. XV II. Optiset, valokuvaus-, mittaus-, lääkeopilliset syntetiskt gummi m.m. ja muut kojeet ja laitteet; kellot; soittimet ym.; VIII. Vuodat, nahat ja turkisnahat ym. Hudar, niiden osat Optiska, foto-, mätnings-, medicinska m.m. Instrument och apparater; ur; skinn, läder, pälsskinn m.m. IX. Puu ja puuteokset; korkki ym. Trä och varor musikinstrument m.m.; delar tili dem därav; kork m.m. XIX. Aseet ja ammukset; niiden osat Vapen och X. Paperinvalmistusaineet; paperi ja pahvi ym. ammunition; delar tili dem Materlal för papperstillverkning; papper och XX. Erinäiset tavarat Diverse varor papp m.m. XX. Taideteokset, kokoelma- ja antiikkiesineet XI. Tekstiiliaineet ja -tavarat Tekstilmaterial Konstverk, föremål för samlingar samt antikvlteter och -varor 966
6 0. Tärkeimpien tavarain tuontipaljous ja -arvo vuosina 964--66 Imporbnängder och -värden för de riktigaste varuslagen åren 964--66 Quantity and value 0/ the most important commodities imported in 964---fi6 Tavaralaji Varuslag Commodity Paljous, tonnia. ton Quantity. tons Arvo. Värde ValUt 000 marks 964 I 965 I 966 964 I 965 I 966 Suolet Tarmar... Kukkasipulit, koristekasvien taimet ym. Blomsterlökar, pian tor av prydnadsväxter m.m... Hedelmät ja marjat Frukter och bär... Kahvi, paahtamaton Kaffe, orostat... Tee Te..., ~austeet. Kryddor... Öljysiemenet ja -hedelmät. Oljehaltiga frön och frukter... Rasvaiset kasviöljyt, juoksevat tai jähmeät Vegetabiliska feta oljor, fytande eiler fasta... Sokeri Socker... Kaakao ja kaakaovalmisteet. Kakao och beredningar av kakao.... Kasviksista, hedelmistä yms. valmistetut tuotteet Beredningar av köksväxter, frukter o.dyl.... Alkoholijuomat. Alkoholdrycker... Tupakka, valmistamaton. Tobak, oarbetad... Antrasiitti, muu kivihiili ja koksi. Antracit, annat sten koi och koks... Moottori- ja polttoöljy. Motor- och brännolja... Bensiini!). Bensin!)... Voiteluöljyt. Smörjoljor... Lääkkeet Läkemedel... Pigmentit, värit, lakat ym. Pigment, färger, lacker m.m... Valokuvaus- ja elokuvausvalmisteet Fotografiska och kinematografiska produkter... Kautsu ja -teokset Kautschuk och -arbeten... Siitä: Därav: auton ulkorenkaat däck för bil... Vuodat ja nahat Hudar och skinn... Turkisnahat ja turkikset Pälsskinn och pälsvaror... Painotuotteet ym. Tryckalster m.m.... Villa UII... Villa- ja karvalanka Garn av ull och av djurhår... Villa- ja karvakankaat Tyger av ull och av djurhår Puuvillalanka Bomullsgarn och -tråd... Puuvillakankaat Bomullstyger... Linoleumi yms. tuotteet Linoleum o.dyl. tillverkningar... Neuletuotteet, vaatteet, vuode- ja talousliinavaatteet Trikåvaror, kläder, säng- och hushållslinne... Kiviteokset Varor av sten... Rauta ja teräs sekä rauta- ja terästeokset Järn och stål samt varor av järn och stål... Kupari ja -teokset Koppar och -tillverkningar... Alumilni ja -teokset Aluminium och -tillverkningar 972 2595 06864 4372 54 503 39439 962 82865 2259 5943 3588 688307 743437 2676 45709 450 608 77 3747 499 33 82 2383 620 093 755 273 469 294 887 58 298 2733 5833 35880 467 554 28920 765 40044 287 6590 3254 820979 946445 243 49563 809 6248 30 5855 64 082 84 274 44 856 79 0 448 3249 806 3749 223062 24 696 7388 3987 0633 0000 308 307 28764 44842 482 607 5476 688 72 834 3026 9229 309 7664 58743 2886 58286 849 7006 582 7465 6685 57 88 2970 793 070 895 346 679 3362 2402 3899 544 4444 85293 25952 3499 2664 7384 553 55678 6046 637 20985 7209 286 5498 9 7427 4730 24499 6264 45839 7924 5464 8396 556 3902 6047 402 8084 5098 5439 33992 2698 7323 5073 93608 20527 42 3695 3420 2432 0279 7356 7224 23864 8648 3428 66372 36 8475 6693 25336 8004 5488 2955 4695 86 20530 042 2279 3544 7573 394 6033 36640 4463 8709 6787 07657 46345 4436 5273 22973 337 4756 7847 0402 22666 5955 28362 852 3099 886 6305 29492 2966 5779 24288 6956 0278 2624 3726 5225 5850 259 579 633 42534 5267 245959 62002 89998 8 948 385 2506 5263 64349 2 969 28 698 27 77 33037 ') 000 Jatkoa Forts. Contd.
7 0. Jatkoa Forts. Contd. Tavaralaji o Varuslag Paljous. tonnia. ton Arvo 0 Värde 000 964 I 965 I 966 964 I 965 I 966 Työvälineet Arbetsredskap... Höyrykattilat, koneet ja mekaaniset laitteet; niiden osat Angpannor, maskiner och mekaniska apparater; delar till dem... Sähkökoneet; -laitteet ja -tarvikkeet; niiden osat Elektriska maskiner, apparater och elektriskt material; delar till dem... Traktorit!) Traktorerl)... Autot!) Automobilerl)... Auton alustatl) Automobilunderredenl)... Auton kumirenkaiset pyörät ym. osat Hjul med gummiringar o.a. delar till automobiler... Moottori- ja polkupyörät sekä mopeditl) Motorcyklar, cyklar och mopederl)... Niiden irralliset osat ja tarvikkeet Lösa delar och tillbehör till dem... Aluksetl) Fartygl)... Optiset, valokuvaus- ja elokuvaus-, lääkeopilliset ym. kojeet ja laitteet Optiska, fotografiska och kinematografiska, medicinska o.dyl. instrument och apparater... Kellot ja niiden osat Vr och delar tili dem... 295 44668 7698 9748 76275 3622 6326 582 676 298 798 2442 56220 9592 0034 73492 4403 7846 6757 457 4074 287 2 483 2; 708 26 260 27 874 52839 367594 453659 47 060 8074 8228 47684 3758 820 9380 354 585 2368 23363 70258 256439 5309 30279 355 3257 35232 65745 307 246749 8083 253339 7097 37903 2500 2357 9570 84762 5698 29384 75775 7 24 63587 38990 3287 890 3799 94296 573 3. Vienti Export-Exports Yksityiskohtaiset tiedot Helsingin viennistä v. 966 julkaistaan taulu osaston taulussa 2, jossa kustakin tavaralajista ilmoitetaan maasta viety määrä ja sen raha-arvo. Taulussa ilmoitetaan vain ne tavaranimikkeet, joissa vientiä kertomusvuonna oli. Samaten kuin viralliseen kauppatilastoon, on tähän tauluun vientitavarana merkitty kaikki se ulkomaille viety tavara, joka on viety vapaasta liikkeestä. Tavarain hintavaihteluiden vaikutus viennin raha-arvoon voidaan poistaa tarkoituksenmukaisten hintaindeksien avulla. Seuraavassa asetelmassa esitetään tullihallituksen tilastotoimiston vuoden 962 hintojen nojalla laskemat erikoisindeksit tärkeimmille vientitavararyhmille. Il. Viennin indeksiluvut tavararyhmittäin Indextal för exporten enligt varugrupper Price indices by groups of commodities exported 962 Maataloustuotteet Lantbruksprodukter... 00 Metsätaloust!lotteet Skogshushållningsprodukter..... 00 Teollisuustuotteet Industriprodukter........ 00 Muut tavarat') Andra varot')... 00 963 03 96 02 02 964 08 09 07 08 965 2 5 3 3 966 6 2 2 2 2 Q ) ') kpl 0 st. ) Käytetty yleislndeksiä 0 Anvlnt totalindex.
8 Taulukosta 2 käyvät ilmi todellisten hintain mukaan lasketut viennin raha-arvot ja niiden vaihtelut v. 963-66 sekä myös v:n 962 hintojen perusteella uudelleen lasketut koko viennin muunnetut raha-arvot, joiden lisääntyminen tai vähentyminen vuodesta toiseen ilmaisee viennin paljousvaihteluja. Siihen on otettu myös viennin yleisindeksiä osoittavat luvut, vaikka niitä ei olekaan käytetty, hintoja muunnettaessa. Viennin volyymi v:n 962 hintojen mukaan on noussut v. 966.. 2. Katsaus Helsingin vientiin vuosina 962-66 Återblick på exporten från Helsingfors åren 962-66 Survey 0 exports Irom Helsinki in 962---56 Viennin raha-arvo todellisten hintojen mukaan Lisäys (+) tai vähentyminen (-) Hinta- Vuosi Exportens värde enligt faktiska priser Ökning (+) eller minskning (-) indeksp) Ar Prisindex') Value of exporls {nertase (+) Dr deatase (-) Ytar al eu"enl prlces Price indices') 962 = JOO milj. mullons of marks I % 962 42.4 + 7. +.8 00 963 43.6 La 0.3 02 964 454.4 40.8 9.9 08 965 465.5. 2.4 3 966 524.6 + 59. + 2.7 2 Viennin raha-arvo v:n 962 hintojen mukaan Exporten. värde enligt 962 Ars priser Value of exporls al I962 prices milj. 42.4 404.9 422.6 43. 465.6 % v:n 962 vientiarvosta % av 962 Ars exportvärde Per uni of Ihe value af I963 exporls 00.0 98.2 02.5 00.2 2.9 Taulukosta 3 näkyy absoluuttisin ja suhdeluvuin, miten Helsingin vienti v. 963-66 jakautui eri tavararyhmien kesken. Taulukosta näkyy sitä paitsi kuinka suuri osuus Helsingin viennin arvolla kussakin tavararyhmässä oli koko maan vastaavasta vientiarvosta. Vaikka Helsingin kautta tapahtuva vienti olikin kertomusvuonna markkamääräisesti kasvanut n. 59 milj. markalla, oli sen osuus koko maan viennistä noussut vain vähäsen. Helsingin osuus viennistä kasvoi jonkin verran v. 966 ryhmissä,, VIII ja XVIII. Paperiteollisuuden tuotteiden sekä puutavaran yhteinen osuus Helsingin viennistä oli alentunut v. 9653. 3% :iin, mutta v. 966 se nousi 36.9%:iin. Paperiteollisuuden tuotteiden vientiarvo nousi edellisestä vuodesta lähes 50 milj. eli 6.7%. Sanomalehtipaperin vienti lisääntyi kolminkertaiseksi ja kirjoitus- ja käärepaperia vietiin lähes 23 milj. :n arvosta enemmän kuin edellisenä vuonna. Samoin kartongin ja pahvin vienti nousi n. 3 milj.. Paperivanuketta vietiin yli kaksi kertaa enemmän kuin v. 965. Puutavaran viennissä oli vähäistä 'laskua edeliisestä vuodesta. Metalli- ja konepajateollisuuden tuotteiden arvo kilpailee nykyään puuteollisuustuotteiden kanssa suuruusjärjestyksestä viennissämme. Varsinkin erilaisten koneiden, mekaanisten laitteiden sekä niiden osien markkamääräinen vientiarvo nousi v. 966 n. 23 milj. eli n. 40%. Sähkökoneita, -laitteita ja -tarvikkeita sekä osia vietiin kertomusvuonna 7.5 milj. :n arvosta enemmän kuin edellisenä vuonna. Paperikoneiden osia vietiin yli 9 milj. :n arvosta enemmän kuin v. 965. Puhelinlaitteiden vienti nousi jonkin verran ja sähkökaapeleiden yli 3 milj.. Puhdistetun kuparin vienti nousi yli 3 milj. ja kupari putkien n. milj.. Turkisnahkojen ja turkisten vienti oli moninkertaistunut, mutta vuotien ja nahkojen vähentynyt. Uusvienti kasvoi suhteellisesti eniten verrattuna jo perinteelliseksi katsottaviin vientitavaroihin. Sen tärkeimpiä artikkeleita olivat tekstiilit, jalkineet, huonekalut, kautsu- ja kivennäisaineet sekä lasi-, taide- yms. tuotteet. Suurimmat ulkomaille vledyistä aluksista olivat V/O Sudoimportin v. 966 Neuvostoliittoon tilaamasta viidentoista asuntolaivan sarjasta ensimmäisinä valmistuneet 4 500 bruttotonnin Ahtuba ja Saima, sekä saman yhtiön tilaama 2 850 bruttotonnin puutavarankuljetusalus Tampere. Nämä alukset raken-' nettiin Valmetin Helsingin telakalla. Edellisestä vuodesta oli alusten vientiarvo laskenut yli 50%. Tärkeimpien tavarain vientipaljous ja -arvo v. 964-66 käy ilmi taulukosta 4. ') Muunnettuja raha-arvoja laskettaessa ei ole käytetty näitä vaan, asetelman osoltlamia indeksilukuja Vid omräkningen av värdebeloppen har dessa indextai ej kommit tili användning, utan indextalen ~ablå n:o. Por the eompulalion of Ihe eonverltd values in Ihe nexl column Ihe Indices in lable II have been used inslead of these indlces. -=---...
9 3. Viennin raha-arvo tavararybmittäiij. vuosina 963-66 ja prosentteina Helsingin koko viennistä sekä koko maan viennistä vuosina 962-66 Värdet av exporten efter varugrupper åren 963-66 och i procent av stadens hela exportvärde och av motsvarande tai för hela landet åren 962-66 Value 0/ exports in 963-66 by groups 0/ commodities and per cent 0/ the total exports of the City and of the whole country in 962-66 Absoluuttiset luvut. Absoluta tai Absolute n umbers Koko maan vastaavasta Ryhmä n:o') Helsingin koko viennistä viennistä Grupp siffra') Av he la exporten från Av hela landels mot- 000 marks Group number Helsingfors svarande exporl 0/ total exports 0/ the City 0/ total exports 0/ the whole country % 963 I 964 I 965 I 966 I 962---u4 I 965 I 966 I 962---u4 I 965 I 966.... 43649 55666 386 37609 0.6 8.2 7.2 38. 23. 25.2 II.... 4204 2230 842 608 0.9 0.2.2 9.8 3.6 26.2 II.... 779 890 286 265 0.2 0.3 0.4 6.7 3.8 28.7 IV... 793 04 870 2700 0.2 O. 0.5. 6 5.7 2.9 V... 2432 307 4093 2207 0.6 0.9 0.4 5.9 5.8 3.9 VI.... 7275 7035 9337 2945.7 2.0 2.5 6.8 4.3 5.4 VII.... 287 3588 3909 4567 0.8 0.8 0.9 33.9 2. 8 7.9 VIII... 3702 3984 9586 39968 6.6 4.2 7.6 53.0 22.2 40. IX... 6294 6298 65003 6346 5.3 4.0 2. 7.2 7.0 7.3 X... 9900 84850 80635 30397 2. 0 7. s 24.9 4.9 3.6 5.6 XI.... 5520 23946 23482 27550 '4.2 5.0 5.2 25.8 9. 5.7 XII.... 367 2642 3564 573 O. s 0.8.0 23.9 27.2 22.3 XIII.... 9846 873 4 320 3400 2.3 3. 2.5 49.0 52. 45. XIV... 026 266 383 3085 0.3 0.7 0.6 72.0 74.9 72.3 XV... 2283 24389 7329 27243 5. S 3.7 5.2 6.4 7. 8.9 XVI.... 3557 5827 57432 80365. 2 2. S 5.3 20. 20.5 26. XVII.... 6276 7967 043 4648 5.9 2. 7 8.8 28. 40.3 9. S XVIII.... 378 6027 7899 7248.0.7.4 67.3 58.5 68.6 XIX... 2578 3972 4522 3564 0.7.0 0.7 56.7 57.7 46.4 XX... 4074 53 7778 836 0.9.7.6 24.2 30.5 29.9 XXI.... 24 95 7 43 0.0 0.0 0.0 70.9 56.3 63.8 Koko vienti Hela exporten Total 0/ exports 4364 45442 465545 524587 00.0 00.0 00.0.3 0.2 0.9 ') Ks. s. 5 Se s. 5.
20. H.. Tärkeimpien tavarain vientipaljons ja -arvo vuosina 964-66 Exportmängder och -värden rör de vikligaste varuslagen åren 964-66 Quantity and value 0/ the most important commodities exported in 964~6 Tavaralaji Varuslag Commodlty Paljous, tonnia I(vantitet, ton Quantity, tons 964 I 965 I 966 Arvo. Värde Valut 000 marks 964 I 965 I 966 Voi. Smör..... Juusto. Ost.... Vuodat ja nahat Hudar och skinn..... Turkisnahat ja turkikset Pälsskin och pälsvaror... Raakapuu ) Råvirke ).... Siitä Därav: paperipuu ) pappersved )..... Sahattu tai leikattu puu ) Sågat eiler skuret virke ) Siitä. Därav: lankut, soirot ja kapeasoirot, höyläämättömätl) plankor, battens och scantlings, ohyvlade )... laudat ja kapea laudat, höyläämättömätl) bräder och planschetter, ohyvlade ).... Puuteokset Träarbeten..... Siitä Därav: vaneriviilu ja vaneri, ristiinliimattu ) faner och kryssfaner ).... Paperivanuke Pappersmassa..... Paperi ja pahvi sekä paperivanuke-, paperi- ja pahviteokset Papper och papp samt varor av pappersmassa, papper och papp.... Siitä Därav: kartonki ja pahvi kartong och papp..... sanomalehti paperi tidningspapper..... kirjoitus- ja painopaperi skriv- och tryckpapper käärepaperi omslagspapper.... Hygieeniset ja sanitääri- sekä talousesineet, keraamiset Hygieniska och sanitära artiklar samt hushållsföremål, keramiska... :.... Lasi ja lasi teokset Gas och varor av glas..... Kupari ja -teokset Koppar och -tillverkningar..... Höyrykattilat, koneet ja mek. laitteet sekä osat. Angpannor, maskiner och mek. appar. samt delar Sähkökoneet, -laitteet ja -tarvikkeet sekä osat Elektr. mask., apparater och elektriskt material. samt delar.... Uudet alukset B ) Nya fartygb)..... ') k-m' '-m'. ') kpl st. 4330 655 4068 i8 63238 98 636 4749 26 5326 873 720 2565 68 27784 36 836 30 788 9 009 24447 22203 203860 92056 68839 8852 8 928 4 78 99 799 40 909 40 286 44 439 20 090 23 985 52 967 25806 208 96373 2800 2553 4000 33368 3747 2799 3809 6778 5756 3 23534 20792 597 29400. 428 2473 279 679 3558 5 3624 65405 2274 45407 3347 232 239 809 5205 3 3586 35662 9484 4357 567 779 32642 2698 6029 252 2062 5943 76739 5806 0052 7727 8966 7362 324 0 39933 895 36302 5340 28068 2220 7242 4660 624 32372 0642 7692 27927 20937 7878 483 28036 7848 3849 3527 498 29830 352 4565 30004 24397 8655 70470 0888 2736 8296 8677 68 8945 3299 5556 3722 2030 79858 9254 25682 925 25700 8398 345 2255 5257 27848 3470