Suomen ja Ruotsin välinen kauppa

Transkriptio

1 Kauppa 2016 Handel Trade Suomen ja Ruotsin välinen kauppa 8000 Kuvio 1. Suomen ja Ruotsin välinen kauppa v (1-8) (1-8) 2016 (1-8) Tuonti Vienti Helsinki Julkaistavissa klo Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tulli. Uppgifterna kan citeras med uppgivande av Tullen som källa. Quoting is encouraged provided Finnish Customs is acknowledged as the source.

2 1 VIENTI RUOTSIIN KASVOI NELJÄ PROSENTTIA TAMMI-ELOKUUSSA 2016 Tuonti kolmen prosentin laskussa Suomen vienti Ruotsiin kasvoi Tullin ulkomaankauppatilaston mukaan vuoden 2016 tammi-elokuussa neljä prosenttia verrattuna edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan. Vienti oli arvoltaan lähes 3,6 miljardia euroa. Vuonna 2015 vienti Ruotsiin laski 11 prosenttia edellisvuoteen verrattuna ja viennin arvo oli 5,5 miljardia euroa. Vuotta aiemmin 2014, vienti Ruotsiin väheni neljä prosenttia lähes 6,2 miljardiin euroon, mutta vuonna 2013 vienti nousi kolme prosenttia 6,5 miljardiin euroon. Ruotsin osuus Suomen kokonaisviennistä kasvoi kuluvan vuoden tammi-elokuussa 10,6 prosenttiin, kun se viime vuonna oli 10,3 prosenttia. Tuonti Ruotsista väheni kuluvan vuoden tammi-elokuussa kolme prosenttia verrattuna viime vuoden vastaavaan ajankohtaan. Tuonti oli arvoltaan lähes neljä miljardia euroa. Vuonna 2015 tuonti laski kuusi prosenttia ja se oli arvoltaan 6,2 miljardia euroa. Vuotta aiemmin tuonnin lasku oli kaksi prosenttia ja arvoltaan se oli 6,6 miljardia euroa. Vuonna 2013 tuonti nousi viisi prosenttia 6,7 miljardiin euroon. Ruotsin osuus Suomen kokonaistuonnista on pysytellyt 11 prosentin tuntumassa viimeiset viisi vuotta. Kauppa Ruotsin kanssa oli pitkään Suomelle ylijäämäistä, mutta vuonna 2012 kauppatase jäi 78 miljoonaa euroa alijäämäiseksi. Vuonna 2013 alijäämä kasvoi 204 miljoonaan euroon ja vuonna 2014 vajetta kertyi 360 miljoonaa euroa. Viime vuonna alijäämä oli 666 miljoonaa euroa ja kuluvan vuoden tammi-elokuussa alijäämää oli kertynyt jo 409 miljoonaa euroa. Se on kuitenkin vähemmän kuin viime vuonna vastaavana ajanjaksona. Ruotsi oli vuonna 2015 Suomen 11. suurin alijäämämaa, 2014 kuudenneksi ja tammi-elokuussa kolmanneksi suurin alijäämämaa Venäjän ja Saksan jälkeen. Vienti Ruotsiin oli lähes kauttaaltaan alavireistä vuonna 2015, mutta osoittaa kuluvan vuoden tammi-elokuussa piristymisen merkkejä. Metsäteollisuuden tuotteiden vienti nousi eniten, yli viidenneksen. Myös teollisuuden koneiden ja laitteiden, kuljetusvälineiden sekä metalliteollisuuden tuotteiden vienti oli nousuvoittoista. Sähkökoneiden ja -laitteiden, elintarvikkeiden sekä öljytuotteiden vienti sen sijaan laski. Tuonnin pieneneminen tammi-elokuussa johtui erityisesti kemianteollisuuden, sähkökoneiden ja -laitteiden sekä malmien tuonnin arvon supistumisesta. Kuljetusvälineiden, sähkövirran sekä teollisuuden koneiden ja laitteiden tuonti kasvoi jonkin verran. Ruotsi putosi toissa vuonna toiseksi suurimmaksi vientimaaksemme 11,1 prosentin osuudella kokonaisviennistä. Viime vuonna osuus oli 10,3 prosenttia ja kuluvan vuoden tammi-elokuussa 10,6 prosenttia, mutta sijoitus oli sama. Vuonna 2013 Ruotsi oli yhä Suomen tärkein vientimaa vajaan 12 prosentin osuudella koko viennistä ja oli ollut sitä vuodesta 2010 lähtien. Vuonna 2014 Saksa nousi suurimmaksi vientimaaksemme 12 prosentin osuudella. Tämän vuoden tammi-elokuussa Saksan osuus oli noussut jo lähes 14 prosenttiin. Venäjä oli pitkään kolmanneksi suurin vientimaamme, mutta tammi-elokuussa maa oli vasta viidennellä sijalla 5,5 prosentin osuudella. Vienti Yhdysvaltoihin ja Alankomaihin oli kasvanut suuremmaksi. Tuonnissa Ruotsi oli pitkään kolmanneksi suurin tuontimaamme Venäjän ja Saksan jälkeen. Viime vuonna Ruotsi nousi toiseksi suurimmaksi tuontimaaksi Saksan jälkeen 11,4 prosentin osuudella. Saksan osuus kokonaistuonnistamme oli viime vuonna 15,2 prosenttia. Venäjä, joka oli ollut vuodesta 2006 vuoteen 2014 suurin tuontimaamme, tippui kolmannelle sijalle viime vuonna. Venäjän osuus kokonaistuonnista oli 11 prosenttia. Osuuden lasku johtui suureksi osaksi öljyn tuontihintojen jyrkästä laskusta.

3 2 Kuvio 2. Ruotsin osuus Suomen tuonnista ja viennistä (1-8) Osuus % Tuonti Vienti Kuvio 3. Suomen ja Ruotsin välinen kauppatase (1-8) Milj. e Kuvio 4. Vienti Saksaan, Venäjälle ja Ruotsiin kuukausittain (1-8) Milj. e Saksa Venäjä Ruotsi Kuvio 5. Tuonti Saksasta, Venäjältä ja Ruotsista kuukausittain (1-8) Milj. e Saksa Venäjä Ruotsi

4 3 Taulukko 1. Suomen ja Ruotsin välinen kauppa v (tammi-elokuu) Vuosi Tuonti Vienti Kauppatase Milj. e Muutos % Osuus % Milj. e Muutos % Osuus % Milj. e , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , (1-8) , ,6-409 Metsäteollisuuden tuotteiden vienti yli viidenneksen kasvussa Koko tavararyhmän koneet, laitteet ja kuljetusvälineet osuus kokonaisviennistä Ruotsiin oli yli neljännes vuonna Kuluvan vuoden tammi-elokuussa osuus laski alle 22 prosenttiin. Tavararyhmän viennin arvo nousi viime vuonna kuusi prosenttia edellisvuoden vastaavasta ajankohdasta ja oli arvoltaan lähes 1,4 miljardia euroa. Tämän vuoden tammi-elokuussa koneiden, laitteiden ja kuljetusvälineiden vienti suureni neljä prosenttia. Viennin arvo oli 781 miljoonaa euroa. Teollisuuden koneiden ja laitteiden vienti Ruotsiin kasvoi tammi-elokuussa kahdeksan prosenttia ja viime vuonna kuusi prosenttia. Vienti oli arvoltaan 398 miljoonaa euroa ja osuus kokonaisviennistä oli yli 11 prosenttia tänä vuonna. Paperiteollisuuskoneiden ja niiden osien vienti suureni 82 miljoonaan euroon viime vuonna ja nousu jatkui tämän vuoden puolella yli viidenneksellä. Nosto- ja lastauskoneiden (84 milj. euroa) vienti suureni viime vuonna kahdeksan prosenttia ja nousu kiihtyi kolmannekseen tammi-elokuussa. Kuumennus- ja jäähdytyskoneita vietiin 50 miljoonan euron (+12 %) edestä viime vuonna ja tänä vuonna niiden vienti hyppäsi 61 prosentin nousuun. Vuonna 2015 maansiirto- ja kaivuukoneiden (51 milj. euroa) vienti kasvoi yhden prosentin, mutta tammi-elokuussa vienti laski edellisvuoden vastaavasta ajankohdasta 13 prosenttia. Traktoreiden (50 milj. euroa) vienti laski hieman yli kymmeneksen viime vuonna, mutta niiden vienti kääntyi 18 prosentin kasvuun tämän vuoden puolella. Muita maa- ja metsätalouskoneita vietiin viime vuonna lähes 64 miljoonalla eurolla, kasvua tuli prosentti edellisvuoteen verrattuna. Tammi-elokuussa maatalouskoneiden vienti kääntyi seitsemän prosentin laskuun. Generaattoreiden vienti (37 milj. euroa) romahti 31 prosenttia vuonna 2015 ja 39 prosenttia tammi-elokuussa. Sähkökoneiden ja laitteiden vienti pieneni vuonna 2015 vain kaksi prosenttia, mutta kuluvan vuoden tammi-elokuussa viisi prosenttia. Viennin arvo tänä vuonna oli 157 miljoonaa euroa ja niiden osuus kokonaisviennistä oli 4,4 prosenttia. Sähkömuuttajien vienti (51 milj. euroa) pieneni lähes kymmeneksen viime vuonna, mutta vienti kääntyi 15 prosentin nousuun tammi-elokuussa. Sähkökaapelin vienti väheni vuonna 2015 seitsemän prosenttia (32 milj. euroa), mutta tänä vuonna enää kolme prosenttia. Sähkökytkentälaitteiden (39 milj. euroa) vienti laski 35 prosenttia viime vuonna ja 28 prosenttia tänä vuonna. Kuljetusvälineiden vienti Ruotsiin kokonaisuudessaan nousi 226 miljoonaan euroon tammi-elokuussa. Kasvua kertyi kuusi prosenttia. Niiden osuus kokonaisviennistä oli 6,3 prosenttia. Viime vuonna kuljetusvälineitä vietiin 456 miljoonalla eurolla ja kasvua kertyi 11 prosenttia. Henkilöautojen vienti nousi viime vuona 18 prosenttia 57 miljoonaan euroon, mutta kääntyi tammi-elokuussa 29 prosentin laskuun. Kuorma-autojen vienti suureni 11 prosenttia 76 miljoonaan euroon vuonna Tämän vuoden puolella niiden vienti jatkoi kasvuaan yhdeksällä prosentilla. Moottoriajoneuvojen alustojen ja osien vienti väheni viime vuonna viisi prosenttia 68 miljoonaan euroon, mutta

5 4 kääntyi 31 prosentin nousuun tämän vuoden puolella. Perävaunuja vietiin yli 78 miljoonan euron arvosta, mikä oli 14 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Tänä vuonna niitä vietiin kolme prosenttia vähemmän kuin viime vuoden vastaavana ajankohtana. Laivojen ja veneiden vienti suureni 31 prosenttia viime vuonna ja oli arvoltaan yli 90 miljoonaa euroa. Tammi-elokuussa vienti jäi kahden prosentin kasvuun. Ruotsiin vietiin viime vuonna myös 68 miljoonan euron arvosta helikoptereita. Metalliteollisuuden tuotteiden vienti Ruotsiin suureni tammi-elokuussa viisi prosenttia ja oli arvoltaan 606 miljoonaa euroa. Viime vuonna niiden vienti laski kokonaisuudessaan yhden prosentin ja arvo jäi 862 miljoonaan euroon. Metalliteollisuuden osuus koko viennistä Ruotsiin oli lähes 17 prosenttia kuluvana vuonna. Rautaa ja terästä vietiin viime vuonna Ruotsiin 477 miljoonan euron arvosta, se oli prosentin edellisvuotta vähemmän. Tammi-elokuussa vienti nousi prosentin ja oli arvoltaan 322 miljoonaa euroa. Raudan ja teräksen osuus koko viennistä Ruotsiin oli noin yhdeksän prosenttia. Värimetallien vienti yhteensä oli viime vuonna edellisvuoden tasolla, viennin arvo oli 182 miljoonaa euroa ja osuus 3,3 prosenttia kokonaisviennistä. Tammi-elokuussa 2015 värimetallien vienti kääntyi kymmeneksen kasvuun ja vienti oli arvoltaan 138 miljoonaa euroa. Ruotsiin vietiin lähinnä kuparia, nikkeliä ja alumiinia. Vuonna 2015 kuparin viennin arvo laski runsaaseen 78 miljoonaan euroon, laskua kertyi neljä prosenttia. Alkuvuonna vienti kiihtyi 56 prosentin kasvuun. Nikkelin vienti suureni 27 prosenttia 31 miljoonaan euroon viime vuonna, mutta väheni viidenneksen tänä vuonna. Nikkelin vientihinnat laskivat lähes kolmanneksen, mutta vientimäärät nousivat lähes viidenneksen tänä vuonna. Alumiinin viennin arvo nousi viime vuonna kolme prosenttia, mutta laski tänä vuonna kymmeneksen. Metallituotteiden viennin arvo oli viime vuonna lähes ennallaan 203 miljoonassa eurossa viime vuonna. Tammi-elokuussa niiden vienti kääntyi 12 prosentin kasvuun ja vienti oli arvoltaan 146 miljoonaa euroa. Öljytuotteiden viennin arvo Ruotsiin laski tämän vuoden tammi-elokuussa kolme prosenttia. Viime vuonna öljytuotteiden viennin arvo väheni 38 prosenttia. Öljytuotteet olivat suurin vientitavararyhmä Ruotsin kanssa käydyssä kaupassa 26 prosentin osuudella vuonna Viime vuonna niiden osuus laski 18,3 prosenttiin. Kuluvan vuoden tammi-elokuussa osuus pysyi lähes viime vuoden tasolla. Viennin arvo oli yli yhden miljardin euron vuonna 2015 ja 653 miljoonaa euroa tänä vuonna. Viennin väheneminen viime vuonna johtui sekä vientihintojen että vientimäärien laskusta. Vienti määrät vähenivät 24 prosenttia ja vientihinnat 18 prosenttia. Tammi-elokuussa öljytuotteiden vientihinnat laskivat 16 prosenttia. Vientimäärät sen sijaan nousivat 16 prosenttia. Ruotsin osuus öljytuotteiden kokonaisviennistä oli 28 prosenttia vuoden 2016 tammi-elokuussa ja maa on yhä ylivoimaisesti suurin öljytuotteiden vientimaamme. Yhdysvallat oli toisella sijalla yhdeksän prosentin osuudella. Öljytuotteiden kokonaisvienti laski viime vuonna 38 prosenttia, vientimäärien lasku johtui osittain pitkästä huoltokatkosta öljynjalostamossa. Kemiallisten aineiden ja tuotteiden vienti kutistui kuusi prosenttia viime vuonna ja oli arvoltaan 627 miljoonaa euroa. Niiden osuus koko viennistä Ruotsiin vuonna 2015 oli 11,3 prosenttia. Tammielokuussa vienti laski edelleen, neljä prosenttia jääden 384 miljoonaan euroon. Erilaisten kemiallisten aineiden vienti väheni viime vuonna kymmeneksen 156 miljoonaan euroon. Tammi-elokuussa niiden vienti putosi saman verran 84 miljoonaan euroon. Muovien vienti nousi viis prosenttia 244 miljoonaan euroon vuonna 2015, mutta kääntyi tammi-elokuussa kolmen prosentin laskuun. Lääkevalmisteiden vienti piristyi 12 prosenttia 39 miljoonaan euroon. Tänä vuonna vienti nousi kolme prosenttia. Metsäteollisuustuotteiden vienti Ruotsiin kasvoi yli viidenneksen tämän vuoden tammi-elokuussa. Metsäteollisuussektorin noin kahdeksan prosentin osuus koko viennistä Ruotsiin viime vuonna nousi 9,4 prosenttiin tammi-elokuussa. Paperia ja pahvia vietiin viime vuonna 259 miljoonan euron arvosta, vienti suureni neljä prosenttia. Tänä vuonna kasvu kiihtyi 14 prosenttiin ja arvo nousi 195 miljoonaan euroon. Puutavaran vienti oli arvoltaan 58 miljoonaa euroa (-14 %) viime vuonna. Tammi-elokuussa vienti suureni 13 prosenttia. Paperimassan viennin arvo oli 27 miljoonaa euroa,

6 5 vienti väheni viime vuonna kymmeneksen. Tammi-elokuussa paperimassan vienti kääntyi nopeaan nousuun (+168 %) ja oli arvoltaan 39 miljoonaa euroa. Myös puutuotteiden vienti nousi sekä viime vuonna (+4 %) että kuluvan vuoden tammi-elokuussa.(+8 %). Viime vuonna elintarvikevienti laski kolmella prosentilla, mutta kasvoi tämän vuoden puolella samat kolme prosenttia. Maitotaloustuotteiden vienti oli arvoltaan 66 miljoonaa euroa tänä vuonna (+3 %) ja 99 miljoonaa euroa viime vuonna (-9 %). Lihatuotteiden vienti nousi viime vuonna 23 prosenttia 37 miljoonaan euroon. Kuluvana vuonna kasvua kertyi vain kolme prosenttia. Viljatuotteiden vienti nousi viime vuonna kahdeksan prosenttia 36 miljoonaan euroon. Tänä vuonna laskua oli kolmannes. Suklaan vienti lisääntyi kuusi prosenttia ja oli arvoltaan 18 miljoonaa euroa tänä vuonna ja 31 miljoonaa euroa viime vuonna. Muita merkittäviä Ruotsiin vuonna 2015 vietyjä tavaroita olivat erilaiset kojeet ja mittarit, joita vietiin 67 miljoonan euron edestä viime vuonna, mikä oli 16 prosenttia vuotta 2014 enemmän. Kuluvana vuonna vienti oli jälleen reippaassa 15 prosentin kasvussa. Malmiromua vietiin viime vuonna 53 miljoonalla eurolla ja tänä vuonna jo 61 miljoonalla eurolla. Vaatteiden ja jalkineiden vienti oli arvoltaan yli 114 miljoonaa euroa viime vuonna, eli neljä prosenttia vuotta 2014 enemmän. Tammielokuussa niiden vienti suureni seitsemän prosenttia. Kuvio. Vienti Ruotsiin tavararyhmittäin v.2016 (1-8) Muut tavarat (+0) 13,1 % Kojeet, mittarit yms. (+15) 1,2 % Vaatteet ja jalkineet (+7) 2,2 % Kuljetusvälineet (+6) 6,3 % Elintarvikkeet (-3) 4,7 % Metsäteollisuuden tuotteet (+21) 9,4 % Malmit ja metalliromu (+106) 1,7 % Sähkökoneet ja - laitteet (-5) 4,4 % Öljytuotteet (-3) 18,2 % Teollisuuden koneet ja laitteet (+8) 11,1 % Metallit ja metallituotteet (+5) 16,9 % Kemialliset aineet ja tuotteet (-4) 10,7 %

7 6 Taulukko 2. Vienti Ruotsiin; tärkeimmät tavararyhmät SITC-tavararyhmä (1-8) Milj. e Osuus % Muutos % Milj. e Osuus % Muutos % 0 Elintarvikkeet 267 4, , , Metsäteollisuuden tuotteet 434 7, , Malmiromu , Öljytuotteet , ,2-3 5 Kemialliset aineet ja tuotteet , , Metallit ja metallituotteet , , Teollisuuden koneet ja laitteet , , Sähkökoneet ja laitteet 261 4, , Kuljetusvälineet 456 8, , Vaatteet ja jalkineet 114 2, , Kojeet, mittarit yms. 67 1, ,2 15 Muut tavarat , ,1 0 Yhteensä TEOLLISUUDEN KONEIDEN JA LAITTEIDEN TUONTI PIRISTYI Energiatuotteiden tuonnin osuus kokonaistuonnista Ruotsista vuonna 2015 oli lähes 22 prosenttia. Tuonti oli arvoltaan 876 miljoonaa euroa ja tuonti laski kaksi prosenttia. Öljytuotteiden osuus kokonaistuonnista Ruotsista oli 12,7 prosenttia. Tammi-elokuussa öljytuotteiden tuonnin arvo väheni vain kaksi prosenttia ja se oli arvoltaan 506 miljoonaa euroa. Öljytuotteiden tuontimäärät nousivat 37 prosenttia, mutta tuontihinnat vähenivät yli 30 prosenttia. Viime vuonna tuontimäärät kasvoivat 14 prosenttia samaan aikaan kun tuontihinnat laskivat yli neljänneksen. Öljytuotteiden tuontiarvo viime vuonna oli 780 miljoonaa euroa ja arvo laski 17 prosenttia. Sähköenergian tuonti Ruotsista väheni viidenneksen 536 miljoonaan euroon vuonna Sähkön tuontihinnat laskivat 16 prosenttia, mutta tuontimäärät vain viisi prosenttia. Tammi-elokuussa sähkön tuonti nousi kolme prosenttia ja se oli arvoltaan 364 miljoonaa euroa. Sähkön tuonti Ruotsista on vaihdellut vuosittain voimakkaasti viime vuosikymmenen aikana. Vuonna 2010 sähköä tuotiin vain 91 miljoonalla eurolla Ruotsista ja osuus sähkön kokonaistuonista oli 13 prosenttia. Vuonna 2014 Ruotsista tuodun sähkön osuus oli jo 87 prosenttia sähkön kokonaistuonnista ja kuluvana vuonna 80 prosenttia. Suomi tuo sähköä vain neljästä naapurimaastamme. Tänä vuonna tuonnin osuus Venäjältä oli 17 prosenttia kokonaistuonnista sekä Norjasta ja Virosta tuotiin vähäisiä määriä. Koneiden, laitteiden ja kuljetusvälineiden tuonnin osuus oli yhteensä hieman yli neljännes koko tuonnista Ruotsista viime vuonna. Tuonnin arvo oli noin 1,6 miljardia euroa, eli yhden prosentin vuoden 2014 tuontia enemmän. Tänä vuonna tuonti nousi neljä prosenttia. Teollisuuden koneiden ja laitteiden osuus koko tuonnista oli kymmenes viime vuonna ja nousi 11,6 prosenttiin kuluvana vuonna. Näiden tavaroiden tuonti oli arvoltaan 628 miljoonaa euroa viime vuonna, kasvua kertyi yksi prosentti. Tammi-elokuussa teollisuuden koneiden ja laitteiden tuonti kääntyi 11 prosentin kasvuun ja oli arvoltaan 464 miljoonaa euroa. Maansiirto- ja kaivuukoneiden (76 milj. euroa) tuonti nousi kolme prosenttia viime vuonna ja tammi-elokuussa kasvua oli lähes neljännes. Ilmastointi- ja jäähdytyslaitteiden ym. lämmönsiirtimien tuonti väheni neljä prosenttia 106 miljoonaan euroon viime vuonna. Lasku jatkui kahdeksalla prosentilla tänä vuonna. Nosto- ja lastauskoneiden (74 milj. euroa) tuonti suureni 23 prosenttia viime vuonna ja kasvu jatkui kolmella prosentilla tänä vuonna. Pumppujen tuonti oli arvoltaan muuttumaton eli 33 miljoonaa euroa viime vuonna, mutta tuonti kiihtyi 11 prosenttiin tammi-elokuussa. Hanoja ja venttiilejä tuotiin 39 miljoonalla eurolla viime vuonna ja 27 miljoonalla eurolla tänä vuonna. Sähkökoneiden ja laitteiden tuonti Ruotsista väheni vuonna 2015 kaksi prosenttia ja niiden osuus oli kahdeksan prosenttia koko tuonnista. Kuluvan vuoden tammi-elokuussa tuonti väheni yli kymmeneksen. Viime vuonna ryhmän 504 miljoonan euron arvoisesta tuonnista sähkökaapelin osuus

8 7 oli 59 miljoonaa euroa (-4 %), kotitalouskoneiden osuus 29 miljoonaa euroa (-15 %) ja atk-laitteiden 102 miljoonaa euroa (-9 %). Näistä atk-laitteiden ja sähkökaapelin tuonti jatkoi laskuaan tänä vuonna, mutta kotitalouskoneiden tuonti kääntyi 28 prosentin nousuun. Puhelinlaitteiden tuonti oli viime vuonna 145 miljoonaa euroa, kasvua kertyi viime vuonna kuusi prosenttia, mutta tänä vuonna tuonti laski 12 prosenttia. Sähkökytkentälaitteiden tuonti suureni kahdeksan prosenttia 48 miljoonaan euroon viime vuonna ja kasvoi tammi-elokuussa yli viisi prosenttia. Kuljetusvälineiden tuonti Ruotsista suureni viime vuonna neljä prosenttia ja niiden osuus kokonaistuonnista oli seitsemän prosenttia. Tänä vuonna tuonti oli 12 prosentin kasvussa. Henkilöautojen tuonnin arvo oli viime vuonna 121 miljoonaa euroa, kasvua oli kaksi prosenttia. Tammi-elokuussa tuonti kasvoi kolme prosenttia. Kuorma-autojen tuonti laski viime vuonna 16 prosenttia 125 miljoonaan euroon. Tänä vuonna tuonti kasvoi 28 prosenttia. Moottoriajoneuvojen alustojen ja osien tuonti suureni yhdeksän prosenttia 69 miljoonaan euroon viime vuonna, mutta kääntyi tämän vuoden puolella kahden prosentin laskuun. Metalliteollisuuden tuonnin arvo oli viime vuonna 436 miljoonaa euroa, laskua kuusi prosenttia vuodesta Lasku jatkui yhtä suurena tämän vuoden puolella. Metallisektorin tuonnin osuus kokonaistuonnista Ruotsista oli noin seitsemän prosenttia. Raudan ja teräksen tuonnin arvo, 196 miljoonaa euroa, väheni kymmeneksen edelliseen vuoteen verrattuna. Tammi-elokuussa tuonti väheni 15 prosenttia. Värimetallien tuonti sen sijaan kasvoi kaksi prosenttia, sataan miljoonaan euroon viime vuonna, mutta laski 15 prosenttia tänä vuonna. Kuparia tuotiin 63 miljoonan euron (+6 %) ja alumiinia 32 miljoonan euron (-8 %) edestä. Tammi-elokuussa kuparin tuonti kääntyi lähes neljänneksen laskuun ja alumiinin tuonti väheni neljällä prosentilla. Metallista valmistettuja tuotteita tuotiin 140 miljoonan euron edestä, viisi prosenttia vuotta 2014 vähemmän. Vuoden 2016 tammielokuun aikana metallituotteiden tuonti kääntyi 14 prosentin nousuun ja tuontiarvo oli 104 miljoonaa euroa. Kemianteollisuuden tuotteiden tuonti väheni vuonna 2015 yhdeksän prosenttia edellisvuodesta 546 miljoonaan euroon. Tammi-elokuussa tuonti oli 16 prosenttia pienempi kuin edellisvuoden vastaavana ajankohtana. Ryhmän osuus on noin kahdeksan prosenttia koko tuonnista Ruotsista. Lääkkeiden osuus oli 148 miljoonaa euroa viime vuonna. Lääkkeiden tuonti pieneni 17 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Tammi-elokuussa niiden tuonti on vähentynyt 44 prosenttia. Muovien tuonnin arvo oli 141 miljoonaa euroa (-14%) viime vuonna, tammi-elokuussa tuonti laski kaksi prosenttia. Metsäteollisuuden tuotteita tuotiin vuonna 2015 yli 273 miljoonan euron edestä, mikä oli 13 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin. Tämän vuoden puolella tuonti pienentyi 18 prosenttia. Sektorin osuus koko tuonnista Ruotsista oli vajaa noin neljä prosenttia. Paperia ja pahvia tuotiin viime vuonna 200 miljoonan euron edestä, 11 prosenttia edellisvuotta vähemmän. Tämän vuoden puolella tuonti väheni myös 11 prosenttia. Malmien ja metalliromun tuonnin arvo Ruotsista kohosi viime vuonna 378 miljoonaan euroon, mikä oli kolme prosenttia vuoden 2014 tuontia enemmän. Osuus kokonaistuonista oli 6,1 prosenttia. Vuoden 2015 tuonnista rautamalmirikasteen osuus oli 217 miljoonaa euroa (+3 %) ja sinkkirikasteen osuus 134 miljoonaa euroa (+4 %). Tammi-elokuussa 2016 malmien ja metalliromun tuonti pieneni 19 prosenttia. Elintarviketuonnin arvo nousi vuonna 2015 yhden prosentin ja oli arvoltaan 453 miljoonaa euroa. Viljatuotteita tuotiin 65 miljoonan euron arvosta (+8 %), maitotaloustuotteita 37 miljoonan euron arvosta (-20 %) ja kalatuotteita 63 miljoonan euron arvosta (-5 %). Tammi-elokuussa elintarviketuonti kasvoi neljä prosenttia. Suklaan tuonti oli arvoltaan 37 miljoonaa euroa ja suureni yhdeksän prosenttia viime vuonna. Tammi-elokuussa tuonti kääntyi neljänneksen kasvuun.

9 8 Muita huomattavia tuontitavararyhmiä vuonna 2015 olivat huonekalut (80 milj. euroa), joiden tuonti laski 16 prosenttia. Tammi-elokuussa tuonti laski 12 prosenttia. Myös erilaisia kojeita ja mittareita tuotiin 70 miljoonan euron edestä (0 %) viime vuonna. Tammi-elokuussa laskua oli kolme prosenttia. Vaatteiden ja jalkineiden tuonti suureni neljä prosenttia 145 miljoonaan euroon vuonna 2015, mutta kääntyi lähes viidenneksen laskuun tammi-elokuussa. Kuvio. Tuonti Ruotsista tavararyhmittäin v.2016 (1-8) Muut tavarat (+0) 18,1 % Elintarvikkeet (+4) 7,8 % Malmit ja metalliromu (-19) 5,3 % Vaatteet ja jalkineet (-19) 1,9 % Sähkövirta (+3) 9,1 % Kuljetusvälineet (+12) 7,7 % Sähkökoneet ja - laitteet (-11) 7,6 % Teollisuuden koneet ja laitteet (+11) 11,6 % Metallit ja metallituotteet (-6) 7,0 % Öljytuotteet (-2) 12,7 % Kemialliset aineet ja tuotteet (-16) 8,2 % Paperi ja pahvi (-11) 3,0 % Taulukko 3. Tuonti Ruotsista; tärkeimmät tavararyhmät SITC-tavararyhmä (1-8) Milj. e Osuus % Muutos % Milj. e Osuus % Muutos % 0 Elintarvikkeet 453 7, , Malmit ja metalliromu 378 6, , Öljytuotteet , , Sähkövirta 536 8, ,1 3 5 Kemialliset aineet ja tuotteet 546 8, , Paperi ja pahvi 200 3, Metallit ja metallituotteet 436 7, Teollisuuden koneet ja laitteet , , Sähkökoneet ja -laitteet 504 8, , Kuljetusvälineet , Vaatteet ja jalkineet 145 2, ,9-19 Muut tavarat , ,1 0 Yhteensä

10 VIENTI RUOTSIIN V (1-8) SITC-TAVARARYHMÄ REV e Osuus % 1000 e Osuus % Muutos % 1000 e Osuus % 1000 e Osuus % Muutos % 0 elintarvikkeet ja elävät eläimet , , , , elävät eläimet 31 0, , liha ja lihatuotteet , , , , maitotaloustuotteet ja munat , , , , kala- ja kalavalmisteet , , , , vilja ja viljatuotteet , , , , hedelmät ja kasvikset , , , , sokeri ja sokerivalmisteet, hunaja , , , , kahvi, tee, kaakao, mausteet; tuotteet niistä , , , , rehuaineet , , , , erinäiset elintarvikkeet , , , , juomat ja tupakka , , , , juomat , , , , tupakka ja tupakkavalmisteet 166 0, , , ,0 3 2 raaka-aineet, pl. polttoaineet , , , , vuodat, nahat ja turkisnahat, raa'at , , , , öljysiemenet, öljypitoiset pähkinät ja ytimet , , , , luonnonkumi, synteettinen ja regeneroitu kumi , , , , puutavara ja korkki , , , , paperimassa , , , , tekstiilikuidut sekä niiden jätteet 11 0,0 2 0, ,0 32 0,0 > kivennäisaineet, valmistamattomat , , , , malmit ja metalliromu , , , , muut eläin- ja kasviraaka-aineet , , , , poltto- ja voiteluaineet, sähkövirta , , , , kivihiili, koksi, briketit yms , , , , kivennäisöljyt ja kivennäisöljytuotteet , , , , kaasut 17 0,0 30 0, , ,0 > sähkövirta ,0-15 0,0 94 0, eläin- ja kasviöljyt ja -rasvat , , , , eläinöljyt ja -rasvat 93 0,0 75 0, ,0 10 0, kasviöljyt ja -rasvat , , , , valmistetut eläin- ja kasviöljyt yms. 2 0,0 6 0, ,0 1 0, kemialliset aineet ja tuotteet , , , , orgaaniset kemialliset aineet , , , , epäorgaaniset kemialliset alkuaineet , , , , väri- ja parkitusaineet , , , , lääkevalmisteet ja farmaseuttiset tuotteet , , , , haju-, kiillotus- ja puhdistusaineet , , , , lannoitteet, valmistetut , , , , muovit, valmistamattomat , , , , muovit, valmistetut , , , , erinäiset kemialliset tuotteet , , , , valmistetut tavarat valmistusaineen mukaan , , , , nahka,nahkatavarat ja muokatut turkisnahat , , , , kumituotteet , , , , puu- ja korkkituotteet, pl. huonekalut , , , , paperi ja pahvi sekä tuotteet niistä , , , , tekstiilituotteet, pl. vaatteet , , , , kivennäisainetuotteet , , , , rauta ja teräs , , , , muut metallit , , , , tuotteet epäjalosta metallista , , , , koneet,laitteet ja kuljetusvälineet , , , , voimakoneet ja moottorit , , , , eri toimialojen erikoiskoneet , , , , metalliteollisuuskoneet , , , , yleiskäyttöiset teollisuuden koneet ja laitteet , , , , toimistokoneet ja atk-laitteet , , , , puhelin-,radio-,tv- yms. laitteet , , , , muut sähkökoneet ja laitteet , , , , moottoriajoneuvot , , , , muut kuljetusvälineet , , , ,5 1 8 erinäiset valmiit tavarat , , , , tehdasvalmisteiset talot;lvi- ja valaisinkalusteet , , , , huonekalut , , , , matkatarvikkeet,laukut,kotelot yms , , , , vaatteet , , , , jalkineet , , , , kojeet,mittarit yms , , , , valokuvauskojeet ja -tarvikkeet;kellot , , , , muut valmiit tavarat , , , ,9 4 9 muut tavarat , , , ,8 1 YHTEENSÄ , , , ,0 4

11 TUONTI RUOTSISTA V (1-8) SITC-TAVARARYHMÄ REV e Osuus % 1000 e Osuus % Muutos % 1000 e Osuus % 1000 e Osuus % Muutos % 0 elintarvikkeet ja elävät eläimet , , , , elävät eläimet , , , , liha ja lihatuotteet , , , , maitotaloustuotteet ja munat , , , , kala- ja kalavalmisteet , , , , vilja ja viljatuotteet , , , , hedelmät ja kasvikset , , , , sokeri ja sokerivalmisteet, hunaja , , , , kahvi, tee, kaakao, mausteet; tuotteet niistä , , , , rehuaineet , , , , erinäiset elintarvikkeet , , , ,1 0 1 juomat ja tupakka , , , , juomat , , , , tupakka ja tupakkavalmisteet 81 0,0 57 0, ,0 56 0, raaka-aineet, pl. polttoaineet , , , , vuodat, nahat ja turkisnahat, raa'at , , , , öljysiemenet, öljypitoiset pähkinät ja ytimet 963 0, , , , luonnonkumi, synteettinen ja regeneroitu kumi , , , , puutavara ja korkki , , , , paperimassa , , , , tekstiilikuidut sekä niiden jätteet 111 0, , , , kivennäisaineet, valmistamattomat , , , , malmit ja metalliromu , , , , muut eläin- ja kasviraaka-aineet , , , ,2 14 0,0 3 poltto- ja voiteluaineet, sähkövirta , , , , kivihiili, koksi, briketit yms , , , , kivennäisöljyt ja kivennäisöljytuotteet , , , , kaasut , , , , sähkövirta , , , ,1 3 4 eläin- ja kasviöljyt ja -rasvat , , , , eläinöljyt ja -rasvat 35 0,0 28 0, ,0 66 0, kasviöljyt ja -rasvat , , , , valmistetut eläin- ja kasviöljyt yms , , , ,0 1 5 kemialliset aineet ja tuotteet , , , , orgaaniset kemialliset aineet , , , , epäorgaaniset kemialliset alkuaineet , , , , väri- ja parkitusaineet , , , , lääkevalmisteet ja farmaseuttiset tuotteet , , , , haju-, kiillotus- ja puhdistusaineet , , , , lannoitteet, valmistetut , , , , muovit, valmistamattomat , , , , muovit, valmistetut , , , , erinäiset kemialliset tuotteet , , , , valmistetut tavarat valmistusaineen mukaan , , , , nahka,nahkatavarat ja muokatut turkisnahat , , , , kumituotteet , , , , puu- ja korkkituotteet, pl. huonekalut , , , , paperi ja pahvi sekä tuotteet niistä , , , , tekstiilituotteet, pl. vaatteet , , , , kivennäisainetuotteet , , , , rauta ja teräs , , , , muut metallit , , , , tuotteet epäjalosta metallista , , , , koneet,laitteet ja kuljetusvälineet , , , , voimakoneet ja moottorit , , , , eri toimialojen erikoiskoneet , , , , metalliteollisuuskoneet , , , , yleiskäyttöiset teollisuuden koneet ja laitteet , , , , toimistokoneet ja atk-laitteet , , , , puhelin-,radio-,tv- yms. laitteet , , , , muut sähkökoneet ja laitteet , , , , moottoriajoneuvot , , , , muut kuljetusvälineet , , , , erinäiset valmiit tavarat , , , , tehdasvalmisteiset talot;lvi- ja valaisinkalusteet , , , , huonekalut , , , , matkatarvikkeet,laukut,kotelot yms , , , , vaatteet , , , , jalkineet , , , , kojeet,mittarit yms , , , , valokuvauskojeet ja -tarvikkeet;kellot , , , , muut valmiit tavarat , , , ,3 1 9 muut tavarat , , , ,5 12 YHTEENSÄ , , , ,0-3

12 Kauppa 2016 Handel Trade Suomen ja Ruotsin välinen kauppa 2016:M24, Tiedustelut - Förfrågningar - Inquiries: Telasuo, Christina p Kaarna, Anssi p Sähköposti: etunimi.sukunimi@tulli.fi Kaikki katsaukset ovat ilmaiseksi luettavissa Tullin Internet-sivuilla Internet-sivuiltamme löytyvät myös käsikirja ulkomaankaupan tilastointiperiaatteista, Intrastat-opas sekä kunkin tilaston kuvaus ja laatuseloste. Tarkempia maa- ja tavarakohtaisia tietoja on saatavissa maksutta ulkomaankauppatietojen jakelujärjestelmästä (ULJAS) uljas.tulli.fi Yhteystiedot: Tulli Tilastointi Opastinsilta 12 PL Helsinki Vaihde Tilastopalvelu tilastot@tulli.fi Kontaktuppgifter: Tullen Statistik Semaforbron 12 PB Helsingfors Växel Statistikservice statistik@tulli.fi Contact information: Finnish Customs Statistics Opastinsilta 12 PO Box 512 FI Helsinki Exchange Statistics service statistics@tulli.fi