Liite 1 HE 2016/2016 vp lausuntoon 1 (10) Eduskunta Sivistysvaliokunta LIITE 1 HE 206/2016 vp Lausuntoon Perustelut OAJ:n esittämille esityksille Määräaikainen erottaminen mahdolliseksi rehtorin päätöksellä myös perusopetukseen Hallituksen esityksen ehdotus, että määräaikaisesta oppilaitoksesta tai asuntolasta erottamisesta lukiokoulutuksessa ja ammatillisessa koulutuksessa voisi päättää koulutuksen järjestäjän niin päättäessä myös rehtori, on kannatettava. Esitystä on täydennettävä niin, että myös perusopetuksen rehtorilla olisi oikeus määräaikaiseen erottamiseen. Mitään perusteita sille, miksi esitystä ei ole ulotettu koskemaan perusopetusta ei ole esitetty. Perusopetuksessa nykyinen säännös määräaikaisen erottamisen päätöksenteosta on toisen asteen säädöksiä vastaavalla tavalla liian jäykkä ja byrokraattinen sekä usein niin hidas, ettei päätöstä määräaikaisesta erottamisesta saada tehtyä silloin kuin se olisi sekä oppilaan itsensä, että koko kouluyhteisön kannalta parasta. Opiskelijan oikeusturva ei vaarannu, vaikka perusopetuksessakin rehtori tekisi päätöksen. Hallintolaki säätelee päätöksenteon perusperiaatteet (mm. rangaistuksen tarkoituksenmukaisuus ja yhdenvertaisuus). Perusopetuslaki edellyttää, että ennen päätöksen tekemistä rehtorin on yksilöitävä toimenpiteeseen johtava teko tai laiminlyönti, kuultava oppilasta ja hankittava muu tarpeellinen selvitys sekä varattava oppilaan huoltajalle tilaisuus tulla kuulluksi. Oppilaalle on laadittava opetussuunnitelmaan perustuva henkilökohtainen suunnitelma, jonka mukaan hänen opetuksensa toteutetaan ja oppimista seurataan erottamisen aikana, jotta hän ei jää jälkeen. Rehtori kuulee ja käy tapauksen läpi myös sosiaalihuollon edustajan kanssa, jollei sosiaalihuollon edustaja arvioi kuulemisen olevan ilmeisen tarpeetonta. Ennen päätöksentekoa rehtori siis käy asian monen eri tahon kanssa läpi ennen kuin tekee asiassa päätöksensä.
Opetusalan Ammattijärjestö OAJ Liite 1 HE 2016/2016 vp lausuntoon 2 (10) Koska päätöksen voisi lain mukana tehdä rehtori tai monijäseninen toimielin, rehtori voi aina siirtää päätöksentekemisen monijäseniselle toimielimelle, mikäli hänen ei koe, että yksin pystyisi päätöksen tekemään. Määräaikaista erottamista koskevasta päätöksestä on aina oikeus hakea muutosta hallinto-oikeudelta. Oppilaan oikeusturvaa ei lisää se, että päätöksen saisi tehdä perusopetuksessa vain monijäseninen toimielin. Yleisesti on tiedossa, että byrokraattisen ja hitaan erottamismenettelyn johdosta koetetaan nykyisin sopia vanhempien kanssa oppilaan jäämisestä kotiin sovitun pituiseksi ajaksi, vaikka lainsäädäntö ei mahdollista tällaista ratkaisua. Vanhemmat haluavat sopia, koska monijäseninen toimikuntamenettely sivistys- ja sosiaalitoimessa tarkoittaa usein oppilaan salassa pidettäviä tietoja sisältävän asian hidasta käsittelyä useiden ihmisten toimesta, jotka eivät tunne oppilasta ja asiaa. Määräaikainen erottaminen on julkisen vallan käyttöä. Kuntalain mukaan tällöin edellytetään monijäsenistä toimielintä. Kuntalaki on yleislaki. Opetustoimenlainsäädäntö on erityislainsäädäntöä ja siinä on mahdollista säätää poikkeuksia yleislainsäädäntöön, joka ei ota huomioon toimialan erityispiirteitä ja tarpeita. Opiskeluhuoltoa koskevat esitykset Hallituksen esitys ei miltään osin ota huomioon sote- ja aluehallinto uudistuksen yhteydessä esitettyä muutosta, että kunnat eivät jatkossa järjestäisi opiskeluhuoltoa, vaan se siirtyisi maakuntien järjestämisvastuulle. OAJ vastustaa opiskeluhuollon koulupsykologi- ja kuraattoripalveluiden siirtämistä maakunnan vastuulle. Niiden on kuuluttava jatkossakin nykyiseen tapaan kunnan järjestämisvastuulle. Kunnalle on myös kohdennettava rahoitus näiden järjestämiseen. Opetustoimen lainsäädännössä säädettävä oppilaan suojaamisesta väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Oppilaan suojaamisesta väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä on säädettävä perusopetusta, lukiokoulutusta ja ammatillista koulutusta
Opetusalan Ammattijärjestö OAJ Liite 1 HE 2016/2016 vp lausuntoon 3 (10) koskevissa laeissa eikä opiskeluhuoltolain 13 :ssä, kuten hallituksen esitys ehdottaa. Lausuntoyhteenvedon mukaan useat lausunnon antajat esittivät suunnitelman laatimisvelvoitteen säilyttämistä opetustoimen lainsäädännössä. Jos suunnitelmasta säädettäisi opiskeluhuoltolain 13 :ssä hallituksen esitysluonnoksen ehdottamalla tavalla, olisi suunnitelma osa oppilaitoskohtaista opiskeluhuoltosuunnitelmaa. Kyseessä ei ole asia, joka liittyisi vain ykittäiseen oppilaitokseen tai opiskeluhuoltoon. Oppilaiden suojaaminen väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä lähtee ensisijaisesti opetuksen ja koulutuksen järjestän perustoiminnan suunnittelusta. Siitä, miten opetusryhmät muodostetaan, työjärjestys rytmitetään, opetus järjestetään tai opettaja oppitunnin rakentaa sekä oppilaat ryhmäyttää. Siitä, miten sosiaalisten taitojen kehittymistä tuetaan osana opetusta. Tästä syystä suunnitelman laadinta on säädetty opetuksen ja koulutuksen järjestäjän vastuulle. Samasta syystä siitä pitäisi myös jatkossa säätää opetustoimen lainsäädännössä ja laatia opetussuunnitelman yhteydessä. Opiskeluhuoltolain 13 ei myöskään säädä yhtä selkeästi opetuksen ja koulutuksen järjestäjän vastuusta toimeenpanna suunnitelma ja valvoa, että sitä noudatetaan ja toteutetaan kuin kumottavaksi ehdotetut opetustoimen omat säännökset. Suunnitelmasta säätäminen opiskeluhuoltolaissa olisi myös epäloogista, kun opetustoimen lainsäädännössä säädetään kaikki muut opetuksen ja koulutuksen järjestään yhteistyöveloitteet opiskeluhuollon kanssa. Esimerkkinä mainittakoon yhteistyövelvoite laatia opetussuunnitelma oppilashuollon osalta sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoiden kanssa, varmistaa oppilaan tarvitsema opiskeluhuolto rangaistusten yhteydessä sekä pedagogisten tuen asiakirjojen käsittely moniammatillisesti yhteistyössä oppilashuollon ammattihenkilöiden kanssa. Perusopetuslaissa säädetään koulun opettajalle ja rehtorille velvollisuus ilmoittaa tietoonsa tulleesta koulussa tai koulumatkalla tapahtuneesta häirinnästä, kiusaamisesta tai väkivallasta niihin syyllistyneen ja niiden kohteena olevan oppilaan huoltajalle tai muulle lailliselle edustajalle. Vastaavaa velvoitetta ei ole säädetty opiskeluhuollon toimijoille. Siksi suunnitelmastakaan ei pidä säätää opiskeluhuoltolaissa eikä sen pidä olla osa opiskeluhuollon suunnitelmaa.
Opetusalan Ammattijärjestö OAJ Liite 1 HE 2016/2016 vp lausuntoon 4 (10) Opiskeluhuollon tarve ja toteuma näyttävä lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmissa Hallituksen esityksen mukaan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaan kirjattaisiin jatkossa vain kuvaus siitä, miten opiskeluhuolto kunnan alueella sijaitsevissa kouluissa toteutuu. Tämä on liian väljä muotoilu. Suunnitelmaan on kirjattava vähintään arvio opiskeluhuollon kokonaistarpeesta ja tunnusluvut sen toteutumisesta. Jos opiskeluhuolto siirtyisi maakuntien tehtäväksi, olisi näillä kirjauksilla erityisesti merkitystä. Opiskeluhuoltoryhmän on voitava olla useamman koulun yhteinen Oppilaskohtaisen opiskeluhuoltoryhmän tehtävistä voisi esityksen mukaan jatkossa huolehtia myös muu tehtävään soveltuva oppilaitoskohtainen ryhmä. Esitystä on muutettava. Suomessa on 418 koulua, joissa on alle 50 oppilasta. Kaikkiin näihin ei ole tarvetta perustaa omia ryhmiä. Mikä tahansa ryhmä ei myöskään voi tulla kyseeseen, vaan siellä on oltava opiskeluhuollollista osaamista. Hallituksen esitystä on muutettava siten, että opetuksen ja koulutuksen järjestäjällä on oikeus päättää, tarvitaanko joka koululle oma ryhmä vai voiko joidenkin koulujen osalta toimia yhteinen ryhmä. Sillä on oltava oikeus myös päättää siitä, voiko ryhmä hoitaa opiskeluhuollon lisäksi myös muita tehtäviä. Ryhmän koostumuksesta on säädettävä sen verran, että siltä edellytetään aina monialaisuutta ja opiskeluhuollon asiantuntemusta. Tämä muutos vapauttaisi opettajien, rehtoreiden ja opiskeluhuollon ammattihenkilöiden työaikaa varsinaiseen käytännön työhön siltä osin, kun joka koululla ei olisi tarvetta omaan ryhmää. Normin purkaminen toisi tarpeellista joustavuutta opetuksen ja koulutuksen järjestäjälle vaarantamatta oppilaiden tai opiskelijoiden oikeusturvaa. Oppilaan suostumusvaade ei saa estää moniammatillisuuden toteutumista Arvioitaessa yksittäisen tai useamman oppilaan tai opiskelijan asian vaativan käsittelyä asiantuntijaryhmässä, on lain mahdollistettava se, että asiantuntijaryhmä muodostuu niistä henkilöistä, joilla on tietoa asiasta ja niistä, joiden asiantuntemusta asian ratkaisemiseen tarvitaan. Nykyinen säännös mahdollistaa vain ne asiantuntijat, jotka oppilas, opiskelija ja heidän huoltajansa on hyväksynyt.
Opetusalan Ammattijärjestö OAJ Liite 1 HE 2016/2016 vp lausuntoon 5 (10) Tämä voi aiheuttaa tilanteen, että kellään asiaa käsittelevistä ei ole siitä tietoa. Oppilas- ja opiskeluhuollossa ei voida siten turvata moniammatillisuutta ja tarvittavaa osaamista asian ratkaisemiseksi. Ryhmän kokoamiseen kuuluvan suostumusbyrokratian sijaan osallistujat on voitava nimetä sen mukaan, kenen osaaminen on opiskelijan auttamiseksi tarpeen. Opiskelijan itsema a ra a misoikeudeksi riitta a mahdollisuus päättää, ottaako hän tarjotun avun vastaan vai ei. Lisäksi hän voisi esittää ryhmää täydennettäväksi muilla henkilöillä. Tilanteen tekee mahdottomaksi myös se, että opiskeluhuollosta annettu ohjeistus (STM yleiskirje 13 a:2016) sisältää laintulkinnan, jonka mukaan asiantuntijaryhmällä ei olisi oikeutta edes kuulla muita kuin sellaisia asiantuntijoita, jotka oppilas, opiskelija ja huoltaja hyväksyvät kuultavaksi. Tämä supistaa asiantuntijaryhmän mahdollisuuksia muodostaa oikea kuva asiasta. Opiskeluhuollon vapaaehtoisuus ei saisi sanella asiantuntijaryhmän muodostamista. Vapaaehtoisuus voisi ulottua vain siihen, että oppilas päättää ottaako tarjotun avun vastaan. Näkemyksemme mukaan lakia ei myöskään voi eikä pidä tulkita niin, että asiantuntijaryhmän oikeutta kuulla asiasta tietäviä tahoja rajataan oppilaan, opiskelijan tai huoltajan valitsemiin tahoihin. Alaikäisen oikeus kieltää tietojensa kertominen huoltajalleen Sosiaali- ja terveystoimen lainsäädäntöön sisältyy jo nyt pykälät alaikäisen oikeudesta kieltää asiansa kertominen huoltajalleen. Vastaava säännös opiskeluhuoltolaissa on siksi turha. Nuo sote-säännökset mahdollistavat lapsen ja nuoren oikeusturvan tältä osin ja ovat riittävät opiskeluhuollon tarpeisiin. Alle 18-vuotiaiden taito- ja taideaineiden opetus aikuislukiossa OAJ pitää erittäin suurena puutteena sitä, että esitykseen ei sisälly henkilöstöä koskevaa vaikutusarviointia ja opiskelijoidenkin osalta vaikutusarviointi on suppea. Aikuislukiot antavat näille oikeasti jo 18 vuotta täyttäneille viimeisen mahdollisuuden saada lukio-opinnot loppuun ja päästä elämässä eteenpäin. Toisin kuin esityksestä voisi ymmärtää alle 18-vuotiaina
Opetusalan Ammattijärjestö OAJ Liite 1 HE 2016/2016 vp lausuntoon 6 (10) opiskelunsa aikuislukiossa aloittaneita on todella vähän. Suurin osa on niitä, jotka tullessaan ovat 18 vuotta täyttäneitä, mutta päivälukiosta eroamisesta on alle vuosi. Heidät on nykyisen lain mukaan laskettava alle 18-vuotiaana opintonsa aloittaneiksi. Niille aikuislukioille, joissa alle 18-vuotiaina opintonsa aloittaneita on paljon, lakimuutoksen vaikutukset ovat suuret. Niille joilla ei nuoria ole, uusi laki tuottaa enemmän rahaa. OAJ:n jäsenistön arvioin mukaan muutos suosii pieniä, mutta kurjistaa yleensä isompien kaupunkien aikuislukioita, joissa siirtymää päivälukioista aikuislukioihin on enemmän. On myös valitettavaa, että kyseinen lakimuutos esimerkiksi supistaa aikuislukiolaisten mahdollisuuksia terveystiedon opiskeluun ja samalla yo-kokeeseen osallistumiseen. Nyt kun velvoite ja rahoitus poistuvat, koulutuksen järjestäjän mahdollisuus tarjota terveystietoa heikkenee. Kun yksikköhinnat muutetaan niin, ettei niihin vaikuta ikä, vaan oppimäärän laajuus ei yksikköhinnan valmistavassa koulutuksessa pitäisi olla erilainen aikuislukion osalta. Koulutuksen laajuus on sama ja opetussuunnitelma on yhteinen. Ei ole erikseen nuorten ja aikuisten lukiokoulutukseen valmistavaa koulutusta. Yksilöllisten palvelusuunnitelmien byrokratian purkaminen Yksilöllisten palvelusuunnitelmien osalta perusopetuksessa edellytetään jokaisen oppilaan tehostetun ja erityisen tuen suunnitelmien käsittelemistä yhteistyössä opiskeluhuollon ammattihenkilöiden kanssa. Tämä on hämmentävää, koska kyseessä ovat pedagogiset asiakirjat ja oppilaan opetuksen järjestäminen. Oppilashuolto ja opetus erotettiin selvästi eri asioiksi opiskeluhuoltolaissa. Tukea tarvitseva oppilas ei aina tarvitse opiskeluhuollon palveluita. Pakottava yhteistyövelvoite aiheuttaa opiskeluhuollon niukoille henkilöstöresursseille turhaa työtä. Ammattihenkilöiden aikaa käytetään oppilaaseen, jota he eivät ole koskaan edes tavanneet. Yhteistyövelvoite on säädettävä tarpeeseen perustavaksi eikä jokaista tehostetun ja erityisen tuen oppilasta koskevaksi.
Opetusalan Ammattijärjestö OAJ Liite 1 HE 2016/2016 vp lausuntoon 7 (10) Erityisen tuen osalta säädetään nyt molemmat, joten päällekkäistä sääntelyä on syytä purkaa vähintään erityisen tuen osalta. Nykyinen perusopetuslaki velvoittaa täydentämään erityisen tuen päätöstä tarvittaessa psykologisella tai lääketieteellisellä asiantuntijalausunnolla tai vastaavalla sosiaalisella selvityksellä. On täysin turhaa velvoittaa käymään tätä ennen erityisen tuen pedagogiset asiakirjat jokaisen oppilaan osalta yhteistyössä läpi opiskeluhuollon ammattihenkilöiden kanssa. Vähintään pitäisi muuttaa niin, että yhteistyö velvoite koskee vain yhtä ammattihenkilöä ellei ole tarvetta molemmille. Monikkomuoto, yhteistyössä oppilashuollon ammattihenkilöiden kanssa, johtaa turhaan päällekkäiseen työhön. Säätämällä pedagogisten asiakirjojen läpikäyminen yhteistyössä opiskeluhuollon moniammatillisen asiantuntijan kanssa tarveharkintaiseksi vapautuisi jälleen aikaa kokoustamiselta ja papereiden täyttämiseltä varsinaiseen työhön. Opetuksenjärjestäjä ja oppilaitoskohtaisten suunnitelmien vähentäminen OAJ pitää puutteena sitä, ettei esitys sisällä yksittäisten koulujen ja oppilaitosten suunnitelmien määrän vähentämistä siten, että ei edellytettäisi koulu- ja oppilaitoskohtaisia, vaan opetuksen- ja koulutuksen järjestäjä kohtaisia suunnitelmia. Lainsäädäntöä on kevennettävä siten, että opetuksen- ja koulutuksen järjestäjä saisi päättää, tarvitaanko kustakin lakisääteisestä suunnitelmasta koulu- ja oppilaitoskohtainen versio vai riittääkö opetuksen- tai koulutuksen järjestäjä kohtainen suunnitelma. Lisäksi OAJ toteaa, että koulujen ja oppilaitosten henkilöstön työtä vapautuisi varsinaiseen työhön, mikäli olisi olemassa valtakunnallisia mallisuunnitelmia, joita kukin voisi tarvittaessa täsmennetään opetuksen- ja koulutuksen järjestäjän päätöksen mukaisesti opetuksen- tai koulutuksen järjestäjätason tai koulu- ja oppilaitostason suunnitelmalla. Nyt kuluu paljon aikaa siihen, kun kukin lähtee liikkeelle nollapisteestä oman suunnitelmansa kanssa. Laissa säädettyjen lukuisten suunnitteluvelvoitteiden osalta ei yksittäisellä opetuksentai koulutuksen järjestäjällä tai koululla ja oppilaitoksella ole suurta harkinnanvaltaa siltä osin kuin lainsäädäntö säätää asiasta. Valtakunnalliset
Opetusalan Ammattijärjestö OAJ Liite 1 HE 2016/2016 vp lausuntoon 8 (10) mallit lisäisivät yhdenvertaisuutta ja oppilaiden oikeusturvaa. Esimerkkinä mainittakoon Opetushallituksen laatimat mallijärjestyssäännöt. Moniammatillisen yhteistyön päällekkäisyyden purkaminen Laajoissa terveystarkastuksissa edellytetään opettajan antamaa arviota lapsesta tai oppilaasta. Tämä paperityö on turhaa. Oppilas- ja opiskelijahuolto pitää huolen siitä, että riittävä tieto lapsesta tai oppilaasta opettajalta kulkee terveydenhuoltoon. Valtioneuvoston asetuksesta neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta on poistettava opettajan velvoite antaa arvio 1,5 ja 8 luokan laajoissa terveystarkastuksissa (7 3 mom.). Tiedon on kuljettava heti, kun tarve yhteistyölle on olemassa ja siksi asiasta on jo säädetty opiskeluhuoltolaissa. Tutkimus- ja tilastotietoja varten terveystoimen mahdollisesti haluamat tiedot on kerättävä suoraan oppilaalta, opiskelijalta ja hänen perheeltään ollakseen luotettavia tietoja, ei opettajalta. Rehtorin oikeus antaa jälki-istuntoa Nykyinen jälki-istuntoa koskeva säännös on liian jäykkä, rajatessaan jälki-istunnon antamisoikeuden oppilaan opettajalle. Koulujen koon kasvaessa säännöstä on väljennettävä ja annettava toimivalta myös rehtorille ja kaikille koulun opettajille.tämä vastaa arkea ja käytäntöä. Rehtorille oikeus evätä oppilaan oikeus opetukseen enintään kolmeksi päiväksi Toisella asteella rehtorilla on oikeus turvaamistoimena evätä opiskelijan oikeus opetukseen enintään kolmeksi päiväksi. Perusopetuksen rehtorille on säädettävä vastaava oikeus. Kyseessä ei ole rangaistus, vaan turvallisuuden takaamiseksi säädettävä oikeus Vanhempien pitäisi tällöin hakea oppilas ja perheelle järjestetäänä kiireellisesti opiskeluhuollon tuki. Lasten ja nuorten oikeusturvan päällekkäisyyksien purkaminen ja resurssien kokoaminen yhteen Samassa yhteydessä, kun sujuvoitetaan valitusprosesseja ja uudistetaan valtion aluehallintoa, pitäisi selvittää myös lasten ja nuorten perusoikeuksien ja oikeusturvan keskittämistä yhdelle taholle. Nykyinen
Opetusalan Ammattijärjestö OAJ Liite 1 HE 2016/2016 vp lausuntoon 9 (10) useiden tahojen toimivalta kanteluasioissa sisältää päällekkäistä työtä sekä riskin, että samaa asiaa tai asiakokonaisuutta käsitellään samaan aikaan kahden eri tahon toimesta. Oikeusasiamiehen vuosikirjassa 2013 todetaan muun muassa, että tarkasteltaessa asiakokonaisuuksia aluehallintoviraston kanteluista noin 20 prosentissa kysymys oli sellaisesta asiakokonaisuudesta, jota oikeusasiamiehen kansliassakin käsiteltiin tai oli käsitelty. Kokoamalla aluehallintovirastojen (AVI), lapsiasianvaltuutetun toimiston ja ylimpien oikeusvalvojien lapsia ja nuoria koskevat tehtävät, toimivalta, resurssit sekä henkilötyövuodet uudeksi lasten- ja nuorten oikeusturvakeskukseksi (LANO) voidaan lisätä lasten ja nuorten oikeusturvan laatua muun muassa nopeammilla käsittelyajoilla ja työn tuloksellisuutta päällekkäistä työtä karsimalla. LANO:sta tulisi kanteluviranomainen kaikissa lapsiin ja nuoriin liittyvissä kanteluasioissa. LANO käsittelisi oikaisuvaatimuksia vastaavasti kuin AVI:t nyt. Sille voitaisiin harkita siirrettäväksi lisäksi myös hallinto-oikeuksien opetustoimea koskevat valitusasiat hallinto-oikeuden muuttuessa selkeämmin näiden asioiden osalta toisen asteen muutoksenhakuviranomaiseksi. LANO:lla olisi myös oma-aloitteinen tarkastusoikeus sekä puutumisoikeus kaikkiin lapsia ja nuoria koskeviin asioihin. Sanktiokeinoina kanteluissa, oma-aloitteisesti ottamissaan asioissa sekä tarkastuksissa se voisi käyttää sakon uhkaa, teettämisuhkaa tai keskeyttämisuhkaa velvoittaessaan asianomaista noudattamaan käskyä tai kieltoa, joka asiassa on annettu. Valitus- ja oikaisuvaatimusasioissa LANO:n toimivalta vastaisi AVI:n ja hallinto-oikeuden nykyisiä toimivaltuuksia.
Opetusalan Ammattijärjestö OAJ Liite 1 HE 2016/2016 vp lausuntoon 10 (10) Aluehallintoviraston lapsia ja nuoria koskevat asiat ja henkilöstö seuraavilta vastuualueilta: sosiaali- ja terveydenhuolto; koulutus-, lasten päivähoito-, kirjasto-, liikunta- ja nuorisotoimi esimerkiksi: - oikaisut perusopetusta, lukiokoulutusta ja ammatillista koulutusta koskien - oppilaaksi/opiskelijaksi ottamisesta - uskonnon ja elämänkatsomustiedon opetuksesta; - erityisen tuen järjestämistä (pol ja amm.); - erityisiä opetusjärjestelyjä; - perusopetuksen pidennettyä oppivelvollisuutta - perusopetuksen poikkeavaa aloittamisajankohtaa. sekä muun muasa - oikeus tarkastaa kunnan ja kuntayhtymän varhaiskasvatus sekä toiminnan järjestämisessä käytettävät toimintayksiköt ja toimitilat, jos tarkastuksen tekemiseen on perusteltu syy. Lapsiasianvaltuutetun toimisto tehtävineen ja henkilöstöineen Lasten ja nuorten oikeuskeskus LANO Oikeuskanslerin ja oikeusasiamiehen lapsia ja nuoria koskeva kanteluiden käsittelytoimivalta Hallinto-oikeuksilta voidaan siirtää esimerkiksi perusopetuksen, lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen valitukset, jotka koskevat oppilaalle/opiskelijalle annettavaa kirjallista varoitusta, oppilaan määräaikaista erottamista ja koulukuljetuksia.