Opetusalan ammattijärjestö OAJ toteaa lausuntopyynnön johdosta seuraavaa.

Transkriptio

1 Lausunto 1 (18) Opetus- ja kulttuuriministeriö kirjaamo@minedu.fi, normipurku@minedu.fi Asia: Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi perusopetuslain, lukiolain, ammatillisesta peruskoulutuksesta annetun lain, oppilas- ja opiskelijahuoltolain ja opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta Opetusalan ammattijärjestö OAJ toteaa lausuntopyynnön johdosta seuraavaa. Esitys liittyy valtion vuoden 2017 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä. Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1. päivänä tammikuuta Aikuisille tarkoitetun lukion oppimäärän mukaan opiskelevien oppimäärän yhdenmukaistamista koskevat säännökset tulisivat voimaan ja niitä koskeva rahoituslain muutos Laimea esitys ilman henkilöstö- ja lapsivaikutusten arviointia Pääministeri Juha Sipilän hallitusohjelmassa asetettu tavoite normien purkamisesta ja kuntien velvoitteiden vähentämisestä kustannusten pienentämiseksi on haasteellinen kasvatus- ja opetusalan näkökulmasta, koska ei ole enää jäljellä normeja joita purkaa. Opetusalan normien purku aloitettiin jo 1980-luvun lopulla korvaamalla tarkastajajärjestelmä arviointitoiminnalla. Vuonna 1991 kumottiin peruskouluasetuksesta opettajan tehtävät ja 1998 voimaan tulleella lainsäädännöllä poistettiin mm. ryhmäkokoja ja lähiopetusta koskevat säännökset. Vuosien saatossa opetusta koskevat lait on kirjoitettu yleisluonteisiksi ja väljiksi, joiden laiminlyönnistä ei käytännössä ole mitään seuraamuksia. Kasvatus- ja opetusalalla on tarve täsmentää säädöksiä, jotta voitaisiin turvata koulutuksellisen tasa-arvon toteutuminen. Lainsäädännön täsmennystarpeesta huolimatta OAJ toimitti opetus- ja kulttuuriministeriölle oman esityksensä kasvatus- ja opetusalan norminpurusta. Ehdotuksesta käytiin opetus- ja kulttuuriministeriön sekä sosiaali- ja terveysministeriön virkamiesten kanssa keskustelu sekä laadittiin arvio,

2 Opetusalan Ammattijärjestö OAJ Lausunto 2 (18) kuinka ehdotukset vapauttaisivat työaikaa byrokratiasta ja paperin täyttämisestä opetukseen. Nyt lausunnolla oleva hallituksen esitys on mielestämme laimea verrattuna esitykseen, jonka OAJ teki. Vaadimmekin esitystä täydennettäväksi tässä toistamillamme esityksillä. Lausuntomme liitteenä on pykäläluonnokset. Puutteena pidämme myös sitä, että esitys ei sisällä henkilöstöä koskevaa vaikutusarviointia, vaikka osalla esityksiä on selkeitä henkilöstövaikutuksia. Henkilövaikutusten arvioinnissa olisi otettava huomioon myös se, että monet esitykset edellyttävä opetussuunnitemien päivittämistä, mikä aiheuttaa lisätyötä. Kaikki esitykset koskevat lapsia tai nuoria, mutta esityksestä ei ole tehty riittävää lapsivaikutusten arviointia. Esitystä on täydennettävä näillä vaikutusarvioinneilla. HALLITUKSEN ESITYSLUONNOKSEN ESITYSTEN MUUTTAMINEN Määräaikainen erottaminen mahdolliseksi rehtorin päätöksellä myös perusopetukseen Esityksen ehdotus, että määräaikaisesta oppilaitoksesta tai asuntolasta erottamisesta lukiokoulutuksessa ja ammatillisessa koulutuksessa voisi päättää koulutuksen järjestäjän niin päättäessä myös rehtori, on kannatettava. Esitystä on täydennettävä niin, että myös perusopetuksen rehtorilla olisi oikeus määräaikaiseen erottamiseen. Perusopetuksessa nykyinen säännös määräaikaisen erottamisen päätöksenteosta on toisen asteen säädöksiä vastaavalla tavalla liian jäykkä ja byrokraattinen sekä usein niin hidas, ettei päätöstä määräaikaisesta erottamisesta saada tehtyä silloin kuin se olisi sekä oppilaan itsensä että koko kouluyhteisön kannalta parasta. Peruskouluista viisi prosenttia on käyttänyt määräaikaista erottamista. Mitään perusteita sille, miksi esitystä ei ole ulotettu koskemaan perusopetusta ei ole esitetty. Perusopetuksessa määräajaksi erotetun oppilaan oppivelvollisuus ja oikeus opetukseen on turvattu, vaikka päätöksen tekisi rehtori. Oppilaan oikeusturva ei heikkene, vaikka päätöstä ei tekisi monijäseninen toimielin. Päinvastoin. Monijäseninen toimielin vaihtelee kunnittain sivistyslautakunnasta erilliseen toimielimeen. Yhteistä on se, että asiasta päättämässä on useita asiaa tuntemattomia henkilöitä. Heille kerrotaan oppilaan yleensä salassa pidettäväksi säädetyistä asioista. Lopulta he perustavat päätöksensä suurelta osin esittelijän ja usein rehtorin kertomaan. Asiaa repostellaan turhaan useiden eri ihmisten kesken.

3 Opetusalan Ammattijärjestö OAJ Lausunto 3 (18) Opiskelijan oikeusturva on suojattu, vaikka rehtori tekisi päätöksen. Perusopetuslaki edellyttää, että ennen oppilaan määräaikaista erottamista on yksilöitävä toimenpiteeseen johtava teko tai laiminlyönti, kuultava oppilasta ja hankittava muu tarpeellinen selvitys sekä varattava oppilaan huoltajalle tilaisuus tulla kuulluksi. Opetuksen järjestäjän tulee järjestää opetus, joka estää määräajaksi erotetun oppilaan jäämisen jälkeen vuosiluokkansa ja opetusryhmänsä edistymisestä. Laki edellyttää myös, että erotetulle oppilaalle on laadittava opetussuunnitelmaan perustuva henkilökohtainen suunnitelma, jonka mukaan opetus toteutetaan ja oppimista seurataan. Sosiaalihuollosta vastaavan toimielimen tulee olla edustettuna käsiteltäessä oppivelvollisen lapsen koulusta erottamista, jollei sosiaalihuollosta vastaava toimielin arvioi läsnäolon olevan ilmeisen tarpeetonta. Määräaikaista erottamista koskevasta päätöksestä voi hakea muutosta hallinto-oikeudelta. Rehtorin mahdollisuus määräaikaiseen erottamiseen parantaisi oppilaan oikeusturvaa. Yleisesti on tiedossa, että rehtori ja vanhemmat ovat paikanneet tätä lainsäädännön puutetta sopimalla lainsäädännön vastaisesti oppilaan jäämisestä kotiin. Tällöin vanhemmat pitävät lasta kotona sovitun pituisen ajan eikä oppilas saa opetusta ja voi jäädä opinnoissaan jälkeen. Tätä lainvastaista menettelyä käytetään siksi, että kaikkien osapuolten näkemyksen mukaan oppilaan ei ole hyvä osallistua opetukseen, mutta pitkään ja byrokraattiseen erottamisprosessiin ei haluta ryhtyä. Opetuksen ja koulutuksen järjestäjän vastuulla suojata oppilas ja opiskelija väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Opetustoimen lainsäädännössä perusopetuksen, lukion ja ammatillisen koulutuksen osalta säädetään opetuksen järjestäjälle velvollisuus laatia opetussuunnitelman yhteydessä suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä. Vastaavan suuntainen säännös on opiskeluhuoltolain 13 :ssä. Sen mukaan koulutuksen järjestäjällä on velvollisuus laatia opiskeluhuoltosuunnitelma, johon on kirjattava muun ohella suunnitelma opiskelijoiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä. Rinnakkainen sääntely samasta asiasta on turhaa. OAJ esittää, että päällekkäinen sääntely poistetaan opiskeluhuoltolain 13 :stä eikä perusopetusta, lukiokoulutusta ja ammatillista koulutusta koskevista laeista, kuten esitysluonnoksessa ehdotetaan. Päävastuu ennaltaehkäisystä eli turvallisen opiskeluympäristön järjestämisestä on opetuksen ja koulutuksen järjestäjällä. Siksi säännöksenkin on oltava opetusalan omassa lainsäädännössä. Vastuun ja velvollisuuden on oltava samalla taholla. Kyse ei ole vain opiskeluhuoltoon kuuluvasta toiminnasta, vaan opetuksen ja koulutuksen järjestämisen perustasta. Ennaltaehkäisyä tai vastuuta siitä ei voi ulkoistaa opiskeluhuollolle.

4 Opetusalan Ammattijärjestö OAJ Lausunto 4 (18) Vaikka esimerkiksi kiusaamisen ennaltaehkäisy on keskeinen yhteisöllisen opiskeluhuollon tavoite, lähtee oppilaiden suojaaminen väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä kuitenkin opetuksen järjestän perustoiminnasta eli opetuksen järjestämisestä. Siihen vaikuttavat oleellisesti opettajan läsnäolo, työjärjestys, ryhmien muodostaminen, oppilaan tukeminen ja kodin ja koulun välinen yhteistyö. Ennaltaehkäisy on ennen kaikkea pedagogista ja opetussuunnitelman mukaista toimintaa. Opettajalla on keskeinen rooli oppilaiden ja opiskelijoiden suojaamisessa väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä ja siinä, että ne tulisivat aikuisten tietoon nykyistä paremmin ja että oppilaat ja opiskelijat saisivat niiden käsittelyyn riittävän tuen. Opiskeluhuollon kuraattori- ja psykologipalveluita ei pidä siirtää maakuntiin OAJ ei hyväksy sitä, että opiskeluhuollon kuraattori- ja psykologipalvelut siirtyvät maakuntiin. Ministeri Rehula on linjannut vastauksessaan kirjalliseen kysymykseen (KKV 413/2016vp), että opiskeluhuollon kuraattori- ja psykologipalvelut siirtyvät maakuntiin palvelun tehostamiseksi. Myös lausunnolla olevat sote-lait sisältävät tämän ehdotuksen. Rehulan mukaan opiskeluhuollon palvelujen yhteissuunnittelu sekä palvelujen edustajien yhteiset koulutukset ja yhtenäiset toimintatavat, resurssien joustava käyttö ja väestön palvelutarpeen mukainen kohdentaminen helpottuisivat ja alueelliset erot pienenisivät. Esitys kuraattori- ja psykologipalveluiden siirtämisestä maakuntiin on ristiriidassa oppilas- ja opiskelijahuoltolain tavoitteiden ja säädösten, kuntalain 1 :n sekä sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lakiluonnoksen 7 :n kanssa. Kuntalaki (1 ) säätää kunnan tehtäväksi hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen. Luonnos sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä (7 ) esittää säädettäväksi nimenomaisesti ensisijaisesti kunnan tehtäväksi terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen. Lasten ja nuorten viettäessä suurimman osan ajastaan koulussa ja oppilaitoksissa on oppilas- ja opiskeluhuolto keskeisessä asemassa lasten ja nuorten terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä. Kunta ei kykene lakisääteistä velvoitettaan lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä suunnittelemaan ja toteuttamaan, mikäli maakunta päättää tähän työhön käytettävistä resursseista. Velvoite ja resurssit sen toteuttamiseen, on säädettävä yhdelle ja samalle taholle. Kunta opetuksen ja koulutuksen järjestäjänä viime kädessä vastaa oppilaiden ja opiskelijoiden opintoedellytyksistä ja hyvinvoinnista koulussa ja oppilaitoksessa. Siksi vastuu opiskeluhuollon kuraattori ja psykologipalveluiden järjestämisestäkin on oltava sillä

5 Opetusalan Ammattijärjestö OAJ Lausunto 5 (18) sekä yksityisillä opetuksen ja koulutuksen järjestäjillä. Tähän on osoitettava myös rahoitusta OAJ ei hyväksy sitä, että sote-uudistuksessa siirretään sivistystoimen alaisuuteen kuuluvaa henkilöstöä maakuntiin. Kunnissa opiskeluhuollon palveluiden tehokkuus on varmistettu sillä, että psykologit ja kuraattorit on sijoitettu valtaosassa kuntia sivistystoimeen. Näin palvelun tarvitsijalla on jo erittäin hyvin tiedossa palvelutarve sekä käytössään henkilöstö, jota on tarpeen mukaan voitu kohdistaa. Psykologien ja kuraattoreiden työ muodostuu täysin opiskeluhuollon tehtävistä ja toiminnasta sekä tiiviistä yhteistyöstä opetushenkilöstön kanssa kouluissa ja oppilaitoksissa ja poikkeaa siten terveydenhuollon henkilöstön tehtävistä. Tämän työn ja sen resursoinnin, ohjaamisen ja kehittämisen paras asiantuntemus ja osaaminen on sivistystoimessa lähellä oppilaitosten arkea, ei sosiaalitoimessa. Opiskelijan näkökulmasta psykologi ja kuraattori ovat aikuisia, jotka tuntevat opiskelijat, opiskeluympäristön ja alueen erityispiirteet ja heitä on helppo lähestyä. Kyseessä on ongelmia ennaltaehkäisevä matalan kynnyksen palvelu. Tämä peruspiirre menetetään, jos kuraattorit ja psykologit muuttuvat maakunnasta lähetetyiksi keikkatyöläisiksi maakunnan käyttäessä resursseja joustavasti. Palveluiden siirtäminen maakuntiin lisäisi väistämättä byrokratiaa. Huomiotta on jäänyt, millainen byrokratia ja kriteerit tarvitaan siihen, millä perusteella opiskeluhuollon palveluja jatkossa kouluille ja oppilaitoksille ja niissä opiskeleville oppilaille ja opiskelijoille kohdennetaan. Mikäli opiskeluhuollon henkilöstö ei enää ole kunnan palveluksessa, eikä kunta saa peruspalveluiden valtionosuuden kautta myöskään rahoitusta opiskeluhuoltoon, onko kunnalla oikeus tilata maakunnalta itse määrittelemänsä määrän opiskeluhuollon palveluja korvauksetta koululle? Vai joutuisiko kunta tai koulu tästä maksamaan? Näin ei tietenkään voisi olla, koska maakunta on jo rahoituksen kerran saanut. Mahdoton byrokraattinen viidakko olisi valmis. Mikäli kuraattori ei maksaisi kunnalle mitään, vaarana olisi, että niitä tilattaisiin yli tarpeen varmuuden vuoksi. Jos kuraattorit ja psykologit koulutettaisiin ja heidän työnsä ja toimintatapansa suunniteltaisiin ja päätettäisiin maakunnissa, eikä siellä missä työ tehdään eli kouluissa ja oppilaitoksissa, arjen yhteistyö oppilaiden ja opettajien kanssa irtautuisi toiminnasta. Palvelutarpeen mukainen kohdentaminen olisi mahdotonta, mikäli sen arvioi maakunta eikä koulu tai oppilaitos. Palvelutarve vaihtelee kouluissa ja oppilaitoksissa, koska siihen vaikuttavat monet erilaiset koko ajan muuttuvat tekijät, minkä vuoksi maakuntabyrokratia on liian kaukainen taho ollakseen selvillä kunkin koulun tilanteesta.

6 Opetusalan Ammattijärjestö OAJ Lausunto 6 (18) Myös yksityisissä oppilaitoksissa psykologit ja kuraattorit on palkattu osaksi oppilaitoksen henkilöstöä. Asiasta käytiin pitkät keskustelut jo opiskeluhuoltolain säätämisen yhteydessä, jolloin johtopäätöksenä oli, ettei yksityisten oppilaitosten opiskeluhuoltopalveluiden tarvetta voida arvioida kunnista käsin, vaan oppilaitosten on saatava palkata heidät itse. OAJ vaatii, että opiskeluhuollon koulupsykologi- ja kuraattoripalvelut kuuluvat kunnan järjestämisvastuulle, jolle on kohdennettava rahoitus näiden järjestämiseen, eikä niitä tule siirtää maakunnille. Yksityisellä opetuksen tai koulutuksen järjestäjällä on valinnanvapaus päättää, tuottaako palvelut itse vai ostaako ne muilta toimijoilta vastaavalla tavalla kuin asia on jo säädetty voimassaolevassa laissa. Norminpurkuesityksessä esitetyistä muutoksista OAJ kannattaa oppilaitoskohtaisen opiskeluhuoltosuunnitelman tarkastamisvelvollisuuden poistamista vuoden kuluessa lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman tarkastamisesta. Muilta osin OAJ:llä on muutosesityksiä ehdotuksiin. Opiskeluhuollon tarve ja toteuma näyttävä lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmissa Esityksen mukaan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaan kirjattaisiin jatkossa vain kuvaus siitä, miten opiskeluhuolto kunnan alueella sijaitsevissa kouluissa toteutuu. Tämä on liian väljä muotoilu. Suunnitelmaan on kirjattava vähintään arvio opiskeluhuollon kokonaistarpeesta ja tunnusluvut sen toteutumisesta. Opiskeluhuoltoryhmä voi olla useamman koulun yhteinen Oppilaskohtaisen opiskeluhuoltoryhmän tehtävistä voisi esityksen mukaan jatkossa huolehtia myös muu tehtävään soveltuva oppilaitoskohtainen ryhmä. Esityksellä ei ole taloudellisia vaikutuksia koulutuksen järjestäjille. Esitystä on muutettava. Suomessa on 418 koulua, joissa on alle 50 oppilasta. Kaikkiin näihin ei ole tarvetta perustaa omia ryhmiä. Mikä tahansa ryhmä ei myöskään voi tulla kyseeseen, vaan siellä on oltava opiskeluhuollollista osaamista. Lakia on muutettava siten, että opetuksen ja koulutuksen järjestäjällä on oikeus päättää, tarvitaanko joka koululle oma ryhmä vai voiko joidenkin koulujen osalta toimia yhteinen ryhmä. Sillä on oltava oikeus myös päättää siitä, voiko ryhmä hoitaa opiskeluhuollon lisäksi myös muita tehtäviä. Ryhmän koostumuksesta on säädettävä sen verran, että siltä edellytetään aina monialaisuutta ja opiskeluhuollon asiantuntemusta. Tämä muutos vapauttaisi opettajien, rehtoreiden ja opiskeluhuollon ammattihenkilöiden työaikaa

7 Opetusalan Ammattijärjestö OAJ Lausunto 7 (18) varsinaiseen käytännön työhön siltä osin, kun joka koululla ei olisi tarvetta omaan ryhmää. Normin purkaminen toisi tarpeellista joustavuutta opetuksen ja koulutuksen järjestäjälle vaarantamatta oppilaiden tai opiskelijoiden oikeusturvaa. Oppilaan suostumusvaade ei saa estää moniammatillisuuden toteutumista Arvioitaessa yksittäisen tai useamman oppilaan tai opiskelijan asian vaativan käsittelyä asiantuntijaryhmässä, on lain mahdollistettava se, että asiantuntijaryhmä muodostuu niistä henkilöistä, joilla on tietoa asiasta ja niistä, joiden asiantuntemusta asian ratkaisemiseen tarvitaan. Lisäksi siihen voisi osallistua vielä muita henkilöitä, jos oppilas, opiskelija tai heidän huoltajansa niin toivoo. Nykyinen säännös mahdollistaa vain ne asiantuntijat, jotka oppilas, opiskelija ja heidän huoltajansa on hyväksynyt. Tämä voi aiheuttaa tilanteen, että kellään asiaa käsittelevistä ei ole siitä tietoa. Oppilas- ja opiskeluhuollossa ei voida siten turvata moniammatillisuutta ja tarvittavaa osaamista asian ratkaisemiseksi. Ryhmän kokoamiseen kuuluvan suostumusbyrokratian sijaan osallistujat on voitava nimetä sen mukaan, kenen osaaminen on opiskelijan auttamiseksi tarpeen. Opiskelijan itsemääräämisoikeudeksi riittää mahdollisuus päättää, ottaako hän tarjotun avun vastaan vai ei. Tilanteen tekee mahdottomaksi myös se, että opiskeluhuollosta annettu ohjeistus (STM yleiskirje 13 a:2016 ) sisältää laintulkinnan, jonka mukaan asiantuntijaryhmällä ei olisi oikeutta kuulla muita kuin sellaisia asiantuntijoita, jotka oppilas, opiskelija ja huoltaja hyväksyvät kuultavaksi. Tämä supistaa asiantuntijaryhmän mahdollisuuksia muodostaa oikea kuva asiasta. Opiskeluhuollon vapaaehtoisuus ei saisi sanella asiantuntijaryhmän muodostamista. Vapaaehtoisuus voisi ulottua vain siihen, että oppilas päättää ottaako tarjotun avun vastaan. Näkemyksemme mukaan lakia ei myöskään voi eikä pidä tulkita niin, että asiantuntijaryhmän oikeutta kuulla asiasta tietäviä tahoja rajataan oppilaan, opiskelijan tai huoltajan valitsemiin tahoihin. Alaikäisen oikeus kieltää tietojensa kertominen huoltajalleen Sosiaali- ja terveystoimen lainsäädäntöön sisältyy jo nyt pykälät alaikäisen oikeudesta kieltää asiansa kertominen huoltajalleen. Vastaava säännös opiskeluhuoltolaissa on siksi turha. Nuo sote-säännökset mahdollistavat lapsen ja nuoren oikeusturvan tältä osin ja ovat riittävät opiskeluhuollon tarpeisiin.

8 Opetusalan Ammattijärjestö OAJ Lausunto 8 (18) Alle 18-vuotiaiden taito- ja taideaineiden opetus aikuislukiossa Aikuisille tarkoitetun lukion oppimäärän mukaan opiskelevien oppimäärä yhdenmukaistettaisiin lukiokoulutuksessa poistamalla velvollisuus järjestää lukiossa taito- ja taideaineet sekä terveystieto niille aikuisten oppimäärän mukaan opiskeleville, jotka ovat aloittaneet lukio-opinnot alle 18-vuotiaana. Tähän liittyen lukion yksikköhintaa koskevaa opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain säännöstä ehdotetaan muutettavaksi siten, että yksikköhinta olisi aikuisten oppimäärän mukaan opiskelevien osalta sama ja riippumaton opiskelijan iästä. Jatkossa rahoitus määräytyisi sen mukaan, suoritetaanko lukio-opintoja nuorille vai aikuisille tarkoitetun oppimäärän mukaan eikä opiskelijan iällä olisi enää vaikutusta rahoitukseen. OAJ pitää erittäin suurena puutteena sitä, että esitykseen ei sisälly henkilöstöä koskevaa vaikutusarviointia ja opiskelijoidenkin osalta vaikutusarviointi on suppea. Aikuislukiot antavat näille oikeasti jo 18 vuotta täyttäneille viimeisen mahdollisuuden saada lukio-opinnot loppuun ja päästä elämässä eteenpäin. Toisin kuin esityksestä voisi ymmärtää alle 18-vuotiaina opiskelunsa aikuislukiossa aloittaneita on todella vähän. Suurin osa on niitä, jotka tullessaan ovat 18 vuotta täyttäneitä, mutta päivälukiosta eroamisesta on alle vuosi. Heidät on nykyisen lain mukaan laskettava alle 18-vuotiaana opintonsa aloittaneiksi. Niille aikuislukioille, joissa alle 18-vuotiaina opintonsa aloittaneita on paljon, lakimuutoksen vaikutukset ovat suuret. Niille joilla ei nuoria ole, uusi laki tuottaa enemmän rahaa. OAJ:n jäsenistön arvioin mukaan muutos suosii pieniä, mutta kurjistaa yleensä isompien kaupunkien aikuislukioita, joissa siirtymää päivälukioista aikuislukioihin on enemmän. On myös valitettavaa, että kyseinen lakimuutos esimerkiksi supistaa aikuislukiolaisten mahdollisuuksia yleensä terveystiedon opiskeluun ja samalla yo-kokeeseen osallistumiseen. Käytännössä alle 18-vuotiaiden rahoituksella on opetettu myös niitä, joilla ei taito- ja taideainevelvoitetta ole. Kun rahaa on saatu ja ryhmiin on mahtunut, niin terveystietoa on voinut opiskella vapaaehtoisesti muutkin. Tällä hetkellä terveystieto on suosittu yo-kirjoitusaine aikuislukioissa. Nyt kun velvoite ja rahoitus poistuvat, koulutuksen järjestäjän mahdollisuus tarjota terveystietoa heikkenee. OAJ hämmästelee miksi yksikköhintoja laskettaessa niitä opiskelijoita, jotka opiskelevat lukiokoulutukseen valmistavassa koulutuksessa painotetaan kertoimella

9 Opetusalan Ammattijärjestö OAJ Lausunto 9 (18) 0,65. Koulutuksen laajuus on sama ja opetussuunnitelma on yhteinen, ei ole erikseen nuorten ja aikuisten lukiokoulutukseen valmistavaa koulutusta Yksilöllisten palvelusuunnitelmien byrokratian purkaminen Yksilöllisten palvelusuunnitelmien osalta perusopetuksessa edellytetään jokaisen oppilaan tehostetun ja erityisen tuen suunnitelmien käsittelemistä yhteistyössä opiskeluhuollon ammattihenkilöiden kanssa. Tämä on hämmentävää, koska kyseessä ovat pedagogiset asiakirjat ja oppilaan opetuksen järjestäminen. Oppilashuolto ja opetus erotettiin selvästi eri asioiksi opiskeluhuoltolaissa. Tukea tarvitseva oppilas ei aina tarvitse opiskeluhuollon palveluita. Pakottava yhteistyövelvoite aiheuttaa opiskeluhuollon niukoille henkilöstöresursseille turhaa työtä. Ammattihenkilöiden aikaa käytetään oppilaaseen, jota he eivät ole koskaan edes tavanneet. Yhteistyövelvoite on säädettävä tarpeeseen perustavaksi eikä jokaista tehostetun ja erityisen tuen oppilasta koskevaksi. Tällainen tarpeeseen perustuva velvoite on jo säädetty erityisen tuen osalta, joten päällekkäistä sääntelyä on syytä purkaa vähintään erityisen tuen osalta. Nykyinen perusopetuslaki velvoittaa täydentämään erityisen tuen päätöstä tarvittaessa psykologisella tai lääketieteellisellä asiantuntijalausunnolla tai vastaavalla sosiaalisella selvityksellä. On täysin turhaa velvoittaa jokaisen oppilaan osalta käymään tätä ennen erityisen tuen pedagogiset asiakirjat yhteistyössä läpi opiskeluhuollon ammattihenkilöiden kanssa. Vähintään pitäisi muuttaa niin, että riittää, kun yhteistyötä on tehty yhden ammattihenkilön kanssa. Monikkomuoto, yhteistyössä oppilashuollon ammattihenkilöiden kanssa, johtaa turhaan päällekkäiseen työhön. Säätämällä pedagogisten asiakirjojen läpikäyminen yhteistyössä opiskeluhuollon moniammatillisen asiantuntijan kanssa tarveharkintaiseksi vapautuisi jälleen aikaa kokoustamiselta ja papereiden täyttämiseltä varsinaiseen työhön. Opetuksenjärjestäjä ja oppilaitoskohtaisten suunnitelmien vähentäminen OAJ pitää puutteena sitä, ettei esitys sisällä yksittäisten koulujen ja oppilaitosten suunnitelmien määrän vähentämistä siten, että ei edellytettäisi koulu- ja oppilaitoskohtaisia, vaan opetuksen- ja koulutuksen järjestäjä kohtaisia suunnitelmia.

10 Opetusalan Ammattijärjestö OAJ Lausunto 10 (18) Lainsäädäntöä on kevennettävä siten, että opetuksen- ja koulutuksen järjestäjä saisi päättää, tarvitaanko kustakin lakisääteisestä suunnitelmasta koulu- ja oppilaitoskohtainen versio vai riittääkö opetuksen- tai koulutuksen järjestäjä kohtainen suunnitelma. Lisäksi OAJ toteaa, että koulujen ja oppilaitosten henkilöstön työtä vapautuisi varsinaiseen työhön, mikäli olisi olemassa valtakunnallisia mallisuunnitelmia, joita kukin voisi tarvittaessa täsmennetään opetuksen- ja koulutuksen järjestäjän päätöksen mukaisesti opetuksen- tai koulutuksen järjestäjätason tai koulu- ja oppilaitostason suunnitelmalla. Nyt kuluu paljon aikaa siihen, kun kukin lähtee liikkeelle nollapisteestä oman suunnitelmansa kanssa. Laissa säädettyjen lukuisten suunnitteluvelvoitteiden osalta ei yksittäisellä opetuksen- tai koulutuksen järjestäjällä tai koululla ja oppilaitoksella ole suurta harkinnanvaltaa siltä osin kuin lainsäädäntö säätää asiasta. Valtakunnalliset mallit lisäisivät yhdenvertaisuutta ja oppilaiden oikeusturvaa. Esimerkkinä mainittakoon Opetushallituksen laatimat mallijärjestyssäännöt. Moniammatillisen yhteistyön päällekkäisyyden purkaminen Laajoissa terveystarkastuksissa edellytetään opettajan antamaa arviota lapsesta tai oppilaasta. Tämä paperityö on turhaa. Oppilas- ja opiskelijahuolto pitää huolen siitä, että riittävä tieto lapsesta tai oppilaasta opettajalta kulkee terveydenhuoltoon. Valtioneuvoston asetuksesta neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta on poistettava opettajan velvoite antaa arvio 1,5 ja 8 luokan laajoissa terveystarkastuksissa (7 3 mom.). Tiedon on kuljettava heti, kun tarve yhteistyölle on olemassa ja siksi asiasta on jo säädetty opiskeluhuoltolaissa. Tutkimus- ja tilastotietoja varten terveystoimen mahdollisesti haluamat tiedot on kerättävä suoraan oppilaalta, opiskelijalta ja hänen perheeltään ollakseen luotettavia tietoja, ei opettajalta. Rehtorin oikeus antaa jälki-istuntoa Nykyinen jälki-istuntoa koskeva säännös on liian jäykkä, rajatessaan jälki-istunnon antamisoikeuden oppilaan opettajalle. Säännöstä pitää väljentää ja mahdollistaa jälki-istunnon antaminen myös rehtorille. Tämä vastaa arkea ja käytäntöä.

11 Opetusalan Ammattijärjestö OAJ Lausunto 11 (18) Lasten ja nuorten oikeusturvan päällekkäisyyksien purkaminen ja resurssien kokoaminen yhteen Samassa yhteydessä, kun sujuvoitetaan valitusprosesseja ja uudistetaan valtion aluehallintoa, pitäisi selvittää myös lasten ja nuorten perusoikeuksien ja oikeusturvan keskittämistä yhdelle taholle. Nykyinen useiden tahojen toimivalta kanteluasioissa sisältää päällekkäistä työtä sekä riskin, että samaa asiaa tai asiakokonaisuutta käsitellään samaan aikaan kahden eri tahon toimesta. Oikeusasiamiehen vuosikirjassa 2013 todetaan muun muassa, että tarkasteltaessa asiakokonaisuuksia aluehallintoviraston kanteluista noin 20 prosentissa kysymys oli sellaisesta asiakokonaisuudesta, jota oikeusasiamiehen kansliassakin käsiteltiin tai oli käsitelty. Kokoamalla aluehallintovirastojen (AVI), lapsiasianvaltuutetun toimiston ja ylimpien oikeusvalvojien lapsia ja nuoria koskevat tehtävät, toimivalta, resurssit sekä henkilötyövuodet uudeksi lasten- ja nuorten oikeusturvakeskukseksi (LANO) voidaan lisätä lasten ja nuorten oikeusturvan laatua muun muassa nopeammilla käsittelyajoilla ja työn tuloksellisuutta päällekkäistä työtä karsimalla. LANO:sta tulisi kanteluviranomainen kaikissa lapsiin ja nuoriin liittyvissä kanteluasioissa. LANO käsittelisi oikaisuvaatimuksia vastaavasti kuin AVI:t nyt. Sille voitaisiin harkita siirrettäväksi lisäksi myös hallinto-oikeuksien opetustoimea koskevat valitusasiat hallinto-oikeuden muuttuessa selkeämmin näiden asioiden osalta toisen asteen muutoksenhakuviranomaiseksi. LANO:lla olisi myös oma-aloitteinen tarkastusoikeus sekä puutumisoikeus kaikkiin lapsia ja nuoria koskeviin asioihin. Sanktiokeinoina kanteluissa, oma-aloitteisesti ottamissaan asioissa sekä tarkastuksissa se voisi käyttää sakon uhkaa, teettämisuhkaa tai keskeyttämisuhkaa velvoittaessaan asianomaista noudattamaan käskyä tai kieltoa, joka asiassa on annettu. Valitus- ja oikaisuvaatimusasioissa LANO:n toimivalta vastaisi AVI:n ja hallinto-oikeuden nykyisiä toimivaltuuksia.

12 Opetusalan Ammattijärjestö OAJ Lausunto 12 (18) Aluehallintoviraston lapsia ja nuoria koskevat asiat ja henkilöstö seuraavilta vastuualueilta: sosiaali- ja terveydenhuolto; koulutus-, lasten päivähoito-, kirjasto-, liikunta- ja nuorisotoimi esimerkiksi: - oikaisut perusopetusta, lukiokoulutusta ja ammatillista koulutusta koskien - oppilaaksi/opiskelijaksi ottamisesta - uskonnon ja elämänkatsomustiedon opetuksesta; - erityisen tuen järjestämistä (pol ja amm.); - erityisiä opetusjärjestelyjä; - perusopetuksen pidennettyä oppivelvollisuutta - perusopetuksen poikkeavaa aloittamisajankohtaa. sekä muun muasa - oikeus tarkastaa kunnan ja kuntayhtymän varhaiskasvatus sekä toiminnan järjestämisessä käytettävät toimintayksiköt ja toimitilat, jos tarkastuksen tekemiseen on perusteltu syy. Lapsiasianvaltuutetun toimisto tehtävineen ja henkilöstöineen Lasten ja nuorten oikeuskeskus LANO Oikeuskanslerin ja oikeusasiamiehen lapsia ja nuoria koskeva kanteluiden käsittelytoimivalta Hallinto-oikeuksilta voidaan siirtää esimerkiksi perusopetuksen, lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen valitukset, jotka koskevat oppilaalle/opiskelijalle annettavaa kirjallista varoitusta, oppilaan määräaikaista erottamista ja koulukuljetuksia.

13 Opetusalan Ammattijärjestö OAJ Lausunto 13 (18) Tiivistelmä Opetusalan normit on jo purettu. Tämä vaarantaa koulutuksellisen tasa-arvon toteutumisen. Tilalle on säädetty suunnittelu- ja kirjaamisvelvoitteita, jotka lisäävät byrokratiaa ja vievät opettajien ja opiskeluhuollon ammattihenkilöiden aikaa pois oppilailta ja opiskelijoilta. Esitys onkin täydennettävä seuraavasti: Perusopetuksen rehtorille on säädettävä oikeus määräaikaiseen erottamiseen sekä jälki-istunnon antamiseen. Velvollisuus laatia suunnitelma oppilaan suojaamiseksi häirinnältä, kiusaamiselta ja väkivallalta on poistettava opiskeluhuoltolaista, ei opetustoimenlainsäädännöstä. Opiskeluhuollon kuraattori- ja psykologipalveluita ei pidä siirtää maakuntiin. Opiskeluhuollon tarve ja toteuma on näyttävä lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmissa. Opetuksen ja koulutuksen järjestäjälle on säädettävä oikeus päättää, tarvitaanko joka koululle oma opiskeluhuoltoryhmä vai voiko joidenkin koulujen osalta toimia yhteinen ryhmä. Opiskeluhuoltolaki vaatii muutenkin laajempaa päivittämistä. Muuttamalla rahoitusta ja poistamalla velvollisuus järjestää lukiossa taito- ja taideaineet sekä terveystieto niille aikuisten oppimäärän mukaan opiskeleville, jotka ovat aloittaneet lukio-opinnot alle 18-vuotiaana heikennetään opiskeluedellytyksiä aikuislukioissa. Esitykseen on lisättävä henkilöstöä koskeva vaikutusarviointi. Perusopetuksessa edellytetään jokaisen tehostetun ja erityisen tuen oppilaan pedagogisten asiakirjojen käsittelemistä yhteistyössä opiskeluhuollon ammattihenkilöiden kanssa. Yhteistyövelvoite on muutettava tarpeeseen perustavaksi, eikä jokaista tehostetun ja erityisen tuen oppilasta koskevaksi. Lisäksi ilman erityistä syytä yhteistyö yhden ammattihenkilön kanssa pitäisi olla riittävää. Opetuksen- ja koulutuksen järjestäjälle on säädettävä päätösvalta siitä, tarvitaanko kustakin lakisääteisestä suunnitelmasta koulu- ja oppilaitoskohtainen versio vai riittääkö opetuksen- tai koulutuksen järjestäjä kohtainen suunnitelma. Opettajan velvoite antaa arvio oppilaasta 1,5 ja 8 luokan laajoissa terveystarkastuksissa on kumottava. Samassa yhteydessä, kun sujuvoitetaan valitusprosesseja ja uudistetaan valtion aluehallintoa, on selvitettävä lasten ja nuorten perusoikeuksien ja oikeusturvan keskittämistä yhdelle taholle. Kokoamalla aluehallintovirastojen, lapsiasianvaltuutetun toimiston ja ylimpien oikeusvalvojien lapsia ja nuoria koskevat tehtävät, toimivalta, resurssit sekä henkilötyövuodet uudeksi lasten- ja nuorten oikeusturvakeskukseksi (LANO) voidaan lisätä lasten ja nuorten oikeusturvan laatua muun muassa nopeammilla käsittelyajoilla ja työn tuloksellisuutta päällekkäistä työtä karsimalla.

14 Opetusalan Ammattijärjestö OAJ Lausunto 14 (18) Vaadimme esitystä täydennettäväksi tekemillämme ehdotuksilla. Lausuntomme liitteenä on pykäläluonnokset. OPETUSALAN AMMATTIJÄRJESTÖ OAJ Heljä Misukka koulutusjohtaja Nina Lahtinen kehittämispäällikkö Liite OAJ:n esitys säännösmuutoksiksi Määräaikainen erottaminen perusopetuksessa Muutetaan perusopetuslain 36 a 7 mom. Määräaikaisesta erottamisesta päättää opetuksen järjestäjän asianomainen monijäseninen toimielin tai opetuksen järjestäjän niin päättäessä rehtori. Sosiaalihuollosta vastaavan toimielimen edustuksesta käsiteltäessä oppivelvollisen lapsen koulusta erottamista koskevaa asiaa säädetään lastensuojelulain 24 :n 2 momentissa. Kirjallisen varoituksen antamisesta voi opetuksen järjestäjän niin päättäessä päättää myös koulun rehtori. Suunnitelma väkivallan, kiusaamisen ja häirinnän estämiseksi Muutetaan Opiskeluhuoltolain 13 Koulutuksen järjestäjä vastaa siitä, että opiskeluhuollon toteuttamista, arviointia ja kehittämistä varten laaditaan oppilaitoskohtainen opiskeluhuoltosuunnitelma. Suunnitelma on laadittava yhteistyössä oppilaitoksen henkilöstön, opiskelijoiden ja heidän huoltajiensa kanssa. Opiskeluhuoltosuunnitelma voi olla myös kahden tai useamman oppilaitoksen yhteinen. Suunnitelma on tarkistettava vuoden kuluessa siitä, kun 12 :ssä tarkoitettu lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma on tarkistettu. Opiskeluhuoltosuunnitelmaan on kirjattava: 1) arvio opiskeluhuollon kokonaistarpeesta ja käytettävissä olevista opiskeluhuoltopalveluista;

15 Opetusalan Ammattijärjestö OAJ Lausunto 15 (18) 2) oppilaitosyhteisön toimenpiteet yhteisöllisen opiskeluhuollon edistämiseksi ja tarvittavien tukitoimien järjestämiseksi; 3) yhteistyön järjestäminen opiskelijoiden ja heidän perheidensä sekä oppilaitoksessa työskentelevien ja muiden opiskelijoiden hyvinvointia tukevien tahojen kanssa; 4) suunnitelma opiskelijoiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä; 5) toimenpiteet opiskeluhuoltosuunnitelman toteuttamiseksi ja seuraamiseksi (omavalvonta). Opetushallitus antaa opetussuunnitelman perusteissa määräykset opiskeluhuoltosuunnitelman laatimisesta. Koulutuksen järjestäjän on seurattava oppilaitoksen opiskeluhuoltosuunnitelman toteutumista. Opiskeluhuoltolain muuttaminen Muutetaan Oppilas ja opiskeluhuoltolaki 14 2 mom. Oppilaitoksen opiskeluhuollon suunnittelusta, kehittämisestä, toteuttamisesta ja arvioinnista vastaa opetuksen järjestäjän nimeämä moniammatillinen opiskeluhuoltoryhmä. Opiskeluhuoltoryhmä voi olla useamman koulun yhteinen ja se voi hoitaa myös muita kuin opiskeluhuoltoon liittyviä tehtäviä. Muutetaan Oppilas- ja opiskeluhuoltolaki 14 4 mom. Yksittäisen opiskelijan tai tietyn opiskelijaryhmän tuen tarpeen selvittämiseen ja opiskeluhuollon palvelujen järjestämiseen liittyvät asiat käsitellään tapauskohtaisesti koottavassa monialaisessa asiantuntijaryhmässä. Asiantuntijaryhmään voidaan nimetä jäseneksi tahoja, joiden asiantuntemusta tarvitaan ja joille asian käsittely tehtävän puolesta kuuluu sekä opiskelijan tai hänen huoltajansa kirjallisella suostumuksella muitakin tahoja. Asiantuntijaryhmä nimeää keskuudestaan vastuuhenkilön. Muutetaan Oppilas- ja opiskeluhuoltolaki 19 1 mom. Asian käsittelyyn osallistumisesta yksittäisen opiskelijan tai opiskelijaryhmän tueksi koottavassa monialaisessa asiantuntijaryhmässä päättää opiskelija tai, jollei hänellä ole edellytyksiä arvioida päätöksen merkitystä, hänen huoltajansa. Kumotaan Oppilas- ja opiskeluhuoltolaki 18 2 mom. Alaikäinen ja muu vajaavaltainen voi, ottaen huomioon hänen ikänsä, kehitystasonsa ja muut henkilökohtaiset ominaisuutensa sekä asian laatu, painavasta syystä kieltää huoltajaansa tai muuta laillista edustajansa osallistumasta itseään koskevan opiskeluhuoltoasian käsittelyyn sekä antamasta itseään koskevia salassa pidettäviä opiskeluhuollon tietoja huoltajalleen tai muulle lailliselle edustajalleen, jollei se ole selvästi hänen etunsa vastaista. Arvion vajaavaltaisen edun toteutumisesta tekee opiskeluhuollon henkilöstöön kuuluva sosiaali- tai terveydenhuollon ammattihenkilö.

16 Opetusalan Ammattijärjestö OAJ Lausunto 16 (18) Yksilöllisten palvelusuunnitelmien byrokratian purkaminen Muutetaan Perusopetuslain 16a 2 mom. Tehostetun tuen aloittaminen ja järjestäminen käsitellään tarvittaessa pedagogiseen arvioon perustuen moniammatillisesti yhteistyössä oppilashuollon ammattihenkilön tai ammattihenkilöiden kanssa. Muutetaan Perusopetuslain 17 3 mom. Ennen erityistä tukea koskevan päätöksen tekemistä opetuksen järjestäjän on kuultava oppilasta ja tämän huoltajaa tai laillista edustajaa siten kuin hallintolain (434/2003) 34 :ssä säädetään sekä hankittava oppilaan opetuksesta vastaavilta selvitys oppilaan oppimisen etenemisestä ja oppilashuollon ammattihenkilöiden kanssa moniammatillisena yhteistyönä tehty selvitys arvioitava oppilaan saama tehostettu tuki ja oppilaan kokonaistilanne. sekä tehtävä näiden perusteella arvio erityisen tuen tarpeesta (pedagoginen selvitys). Pedagogista selvitystä on tarvittaessa täydennettävä oppilashuollon ammattihenkilön tai ammattihenkilöiden lausunnolla tai psykologisella tai lääketieteellisellä asiantuntijalausunnolla tai vastaavalla sosiaalisella selvityksellä. Esimerkki muutoksesta, joita voitaisiin tehdä opetuksenjärjestäjä ja oppilaitoskohtaisten suunnitelmien vähentämiseksi Pol mom. Ll mom. Lak mom. - kaikkiin em. lakeihin vastaavan sisältöinen muutos Opetuksen järjestäjän tulee täydentää paikallisen tarpeen mukaisesti valtakunnallisen opetussuunnitelman yhteydessä olevaa mallisuunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä sekä toimeenpanna suunnitelma ja valvoa sen noudattamista ja toteutumista. Opetuksen järjestäjän tulee täydentää paikallisen tarpeen mukaisesti valtakunnallisen opetussuunnitelman yhteydessä olevaa laatia ja ohjeistaa malliohjeistusta ja -suunnitelmaa kurinpitokeinojen ja kasvatuskeskustelun käyttämisestä ja niihin liittyvistä menettelytavoista. Opetushallituksen tulee opetussuunnitelman perusteissa antaa määräykset valtakunnallisen opetussuunnitelman yhteydessä olevien mallien täydentämisestä laatimisesta. Opetuksen järjestäjän tulee täydentää paikallisen tarpeen mukaisesti valtakunnallisia hyväksyä mallijärjestyssääntöjä tai antaa muut koulussa tai muussa opetuksen järjestämispaikassa sovellettavat järjestysmääräykset, joilla edistetään koulun sisäistä järjestystä, opiskelun esteetöntä sujumista sekä kouluyhteisön turvallisuutta ja viihtyisyyttä Yhdenvertaisuuslaki mom.

17 Opetusalan Ammattijärjestö OAJ Lausunto 17 (18) Koulutuksen järjestäjän on huolehdittava siitä, että koulut ja oppilaitokset edistävät yhdenvertaisuutta. Valtakunnallisissa opetussuunnitelmissa ja tutkintojen perusteissa voidaan määrätä tarkemmin yhdenvertaisuuden edistämisestä. oppilaitoksella on suunnitelma tarvittavista toimenpiteistä yhdenvertaisuuden edistämiseksi. Koulutuksen järjestäjän ja tämän ylläpitämän oppilaitoksen on varattava oppilaille ja heidän huoltajilleen sekä opiskelijoille tai heidän edustajilleen mahdollisuus tulla kuulluiksi edistämistoimenpiteistä Moniammatillisen yhteistyön päällekkäisyyden purkaminen Kumotaan Valtioneuvoston asetus neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta 7 3 mom Huoltajan kirjallisella suostumuksella laajaan terveystarkastukseen sisällytetään päivähoidon ja esiopetuksen henkilökunnan arvio alle kouluikäisen lapsen selviytymisestä ja hyvinvoinnista päivähoidossa ja opettajan arvio oppilaan selviytymisestä ja hyvinvoinnista koulussa. Arviossa on oltava tiedot, jotka ovat tarpeellisia terveyden- ja sairaanhoidon tai tuen tarpeen arvioimiseksi sekä niiden järjestämiseksi ja toteuttamiseksi. Muutetaan perusopetusasetuksen 18 Perusopetuslain 36 :n 1 momentissa tarkoitetusta jälki-istunnosta, pykälän 2 momentissa tarkoitetusta oppilaan määräämisestä poistumaan luokkahuoneesta tai muusta tilasta, jossa opetusta annetaan, ja pykälän 4 momentissa tarkoitetusta tehtävien suorittamisesta työpäivän päätyttyä päättää oppilaan opettaja. Mainitun pykälän 1 momentissa tarkoitetusta jälki-istunnosta ja 2 momentissa tarkoitetusta oppilaan määräämisestä poistumaan koulun järjestämästä tilaisuudesta päättää rehtori tai opettaja. Mainitun pykälän 3 momentissa tarkoitetusta opetuksen epäämisestä päättää rehtori. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä esitetyn lain 7 :ään, Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen kunnassa, lisätään kolme uutta momenttia: Osana kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämistehtävää koulun ja oppilaitoksen sijaintikunta vastaa opiskeluhuollon psykologi- ja kuraattoripalvelujen järjestämisestä alueellaan sijaitsevien esija perusopetusta, lukiokoulutusta ja ammatillista peruskoulutusta antavien oppilaitosten opiskelijoille heidän kotipaikastaan riippumatta.

18 Opetusalan Ammattijärjestö OAJ Lausunto 18 (18) Koulun ja oppilaitoksen sijaintikunnalla on velvollisuus järjestää psykologi- ja kuraattoripalvelut opiskelijoilleen yhdenvertaisesti myös silloin, kun koulutuksen järjestäjä on yksityinen tai valtio, jollei koulutuksen järjestäjä päätä järjestää näitä palveluja osittain tai kokonaan omana toimintanaan ja omalla kustannuksellaan. Oppilaitoksen sijaintikunta voi tukea koulutuksen järjestäjää psykologi- ja kuraattoripalvelujen järjestämisessä. Ulkomailla sijaitseva koulutuksen järjestäjä vastaa psykologi- ja kuraattoripalvelujen järjestämisestä omille opiskelijoilleen. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämistehtävä rahoitetaan kunnan peruspalveluiden valtionosuuden kautta.