Espoon kaupunki Kokouskutsu Valtuusto 21.11.2016 Sivu 1 / 95 Kokoustiedot Aika 21.11.2016 maanantai klo 17:30 Paikka Valtuustotalo, Espoonkatu 5 Lisätietoja Esteilmoitukset: valtuustonsihteeri@espoo.fi tai 043 824 8888 Käsiteltävät asiat Asia Liitteet Otsikko Sivu 1 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen 2 2 Pöytäkirjan tarkastajien valinta 3 3 Varavaltuutetun ja opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan 4 jäsenen eroilmoitus ja täydennysvaali 4 Varavaltuutetun ja liikunta- ja nuorisolautakunnan jäsenen 6 vaalikelpoisuuden menetys ja täydennysvaali 5 Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan 8 varhaiskasvatusjaoston jäsenen eroilmoitus ja täydennysvaali 6 1 Valtuuston työjärjestyksen tarkistaminen 10 7 2 Poikkihallinnollisen kehitysohjelmatyön jatkaminen 14 8 3 Matinkylän uimahallin hankesuunnitelman hyväksyminen 19 9 Riihitonttu, asemakaavan muutoksen hyväksyminen, alue 25 211833, 15. kaupunginosa Niittykumpu ja 22. kaupunginosa Olari 10 Suurpelto III, asemakaavan ja asemakaavan muutoksen 37 hyväksyminen, alue 330600, 21. kaupunginosa Henttaa 11 Valtuustokysymys konttirakentamisesta eli konttitalojen 50 mahdollisuudesta yhtenä asuntopulan ratkaisukeinona (Pöydälle 22.8., 12.9.2016 ja 17.10.2016) 12 Valtuustokysymys kotihoidon parkkipaikoista ja -luvista 55 13 Valtuustokysymys kotihoidontuen ja Espoo-lisän vaikutuksista 61 14 Valtuustokysymys glyfosaatin käytön lopettamisesta Espoon 69 kaupungilla 15 Valtuustokysymys lasten turvallisuudesta päivähoidossa 74 16 Valtuustoaloite kaupunkipyörien hankkimiseksi Espooseen 81 17 Valtuustoaloite terveydenhoidon järjestämisestä paperittomille henkilöille 85 Espoo 10.11.2016 Maria Guzenina puheenjohtaja
Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 1 Valtuusto 21.11.2016 Sivu 2 / 95 1 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Selostus Puheenjohtaja toteaa kokouksen laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Merkittiin, että kokous oli kutsuttu koolle valtuuston puheenjohtajan 10.11.2016 allekirjoittamalla valtuuston jäsenille, kaupunginhallitukselle, kaupunginjohtajalle sekä toimialojen johtajille toimitetulla ja ilmoitustaululla kuulutetulla kokouskutsulla, joka kuului seuraavasti: Liitteet A ja B - 202.
Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 2 Valtuusto 21.11.2016 Sivu 3 / 95 2 Pöytäkirjan tarkastajien valinta Pöytäkirjan tarkastajiksi valitaan PerusS&Sit. / Kok.
Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 3 Valtuusto 21.11.2016 Sivu 4 / 95 5596/2015 00.00.01.00 Kaupunginhallitus 305 24.10.2016 3 Varavaltuutetun ja opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan jäsenen eroilmoitus ja täydennysvaali Valmistelijat / lisätiedot: Katja Rytilahti, puh. 050 382 6951 etunimi.sukunimi@espoo.fi Kaupunginhallitus Valtuusto vapauttaa varavaltuutettu Jukka Niemelän (Kok.) toimestaan ja toteaa, että hänen luottamustoimensa päättyy 1.1.2017 sekä valitsee opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan jäseneksi 1.1.2017 alkaen Jukka Niemelän (Kok.) tilalle (Kok.). Selostus Jukka Niemelä (Kok.) ilmoittaa 28.9.2016 päivätyllä kirjeellään eroavansa Espoon kaupungin opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnasta sekä varavaltuutetun tehtävästä 1.1.2017 alkaen. Eroilmoitusta koskevissa perusteluissa Jukka Niemelä viittaa kuntalain 147 3 momenttiin, jonka mukaan valtuutettu tai muu tämän lain voimaan tullessa voimassa olleen kuntalain 32 :ssä tarkoitettu kunnan luottamushenkilö voi niin halutessaan erota toimestaan vuoden 2016 lopussa valtuuston toimikauden jatkumisen perusteella. Tällöin varavaltuutettu kutsutaan valtuutetun tilalle jäljellä olevaksi toimikaudeksi ja muuhun luottamustoimeen valitaan uusi henkilö. Valtuutetun toimesta tai muusta kunnan luottamustoimesta eroamisesta on ilmoitettava kirjallisesti valtuustolle tai luottamushenkilön valinneelle muulle toimielimelle marraskuun 2016 loppuun mennessä. Erolle ei vaadita muuta erityistä syytä. Kuntalain 36 :n 1 mom. mukaan vaalikelpoinen lautakuntaan on henkilö, joka on vaalikelpoinen valtuustoon, ei kuitenkaan: 1) asianomaisen lautakunnan alainen kunnan palveluksessa oleva henkilö; 2) henkilö, joka on asianomaisen lautakunnan tehtäväalueella toimivan kunnan määräämisvallassa olevan yhteisön tai säätiön palveluksessa; eikä 3) henkilö, joka on hallituksen tai siihen rinnastettavan toimielimen jäsenenä taikka johtavassa ja vastuullisessa tehtävässä tai siihen rinnastettavassa asemassa liiketoimintaa harjoittavassa yhteisössä, jos kysymyksessä on sellainen yhteisö, jolle asianomaisessa lautakunnassa tavanomaisesti käsiteltävien asioiden ratkaisu on omiaan tuottamaan olennaista hyötyä tai vahinkoa.
Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 3 Valtuusto 21.11.2016 Sivu 5 / 95 Keskusvaalilautakunta määrää valtuuston puheenjohtajan pyynnöstä uuden varavaltuutetun Jukka Niemelän tilalle. Tasa-arvolain säännökset edellyttävät, että lautakunnan jäseneksi valitaan mies. Päätöshistoria Kaupunginhallitus 24.10.2016 305 Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto vapauttaa varavaltuutettu Jukka Niemelän (Kok.) toimestaan ja toteaa, että hänen luottamustoimensa päättyy 1.1.2017 sekä valitsee opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan jäseneksi 1.1.2017 alkaen Jukka Niemelän (Kok.) tilalle (Kok.). Päätös Tiedoksi Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. - Valittu - Lautakunnan sihteeri - Jukka Niemelä
Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 4 Valtuusto 21.11.2016 Sivu 6 / 95 4268/2016 00.00.01.00 Kaupunginhallitus 306 24.10.2016 4 Varavaltuutetun ja liikunta- ja nuorisolautakunnan jäsenen vaalikelpoisuuden menetys ja täydennysvaali Valmistelijat / lisätiedot: Katja Rytilahti, puh. 050 382 6951 etunimi.sukunimi@espoo.fi Kaupunginhallitus Valtuusto toteaa varavaltuutettu Teuvo Lomanin menettäneen vaalikelpoisuutensa varavaltuutetun toimeen ja toteaa, että hänen luottamustoimensa on päättynyt sekä valitsee liikunta- ja nuorisolautakunnan jäseneksi Teuvo Lomanin (Vihr.) tilalle (Vihr.). Selostus Varavaltuutettu ja liikunta- ja nuorisolautakunnan jäsen Teuvo Loman (Vihr.) on muuttanut Espoosta 29.8.2016 ja on näin menettänyt vaalikelpoisuutensa em. luottamustehtäviin. Kuntalain 33 :n mukaan vaalikelpoinen kunnan luottamustoimeen on henkilö, jonka kotikunta kyseinen kunta on. Kuntalain 36 :n 1 mom. mukaan vaalikelpoinen lautakuntaan on henkilö, joka on vaalikelpoinen valtuustoon, ei kuitenkaan: 1) asianomaisen lautakunnan alainen kunnan palveluksessa oleva henkilö; 2) henkilö, joka on asianomaisen lautakunnan tehtäväalueella toimivan kunnan määräämisvallassa olevan yhteisön tai säätiön palveluksessa; eikä 3) henkilö, joka on hallituksen tai siihen rinnastettavan toimielimen jäsenenä taikka johtavassa ja vastuullisessa tehtävässä tai siihen rinnastettavassa asemassa liiketoimintaa harjoittavassa yhteisössä, jos kysymyksessä on sellainen yhteisö, jolle asianomaisessa lautakunnassa tavanomaisesti käsiteltävien asioiden ratkaisu on omiaan tuottamaan olennaista hyötyä tai vahinkoa. Keskusvaalilautakunta määrää valtuuston puheenjohtajan pyynnöstä uuden varavaltuutetun Teuvo Lomanin tilalle.
Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 4 Valtuusto 21.11.2016 Sivu 7 / 95 Tasa-arvolain säännösten estämättä lautakuntaan voidaan valita mies tai nainen. Päätöshistoria Kaupunginhallitus 24.10.2016 306 Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto toteaa varavaltuutettu Teuvo Lomanin menettäneen vaalikelpoisuutensa varavaltuutetun toimeen ja toteaa, että hänen luottamustoimensa on päättynyt sekä valitsee liikuntaja nuorisolautakunnan jäseneksi Teuvo Lomanin (Vihr.) tilalle (Vihr.). Päätös Tiedoksi Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. - Valittu - Lautakunnan sihteeri - Teuvo Loman
Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 5 Valtuusto 21.11.2016 Sivu 8 / 95 4255/2016 00.00.01.00 Kaupunginhallitus 307 24.10.2016 5 Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan varhaiskasvatusjaoston jäsenen eroilmoitus ja täydennysvaali Valmistelijat / lisätiedot: Katja Rytilahti, puh. 050 382 6951 etunimi.sukunimi@espoo.fi Kaupunginhallitus Valtuusto valitsee opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan varhaiskasvatusjaoston jäseneksi 1.1.2017 alkaen Janna Koiviston (Vihr.) tilalle (Vihr.). Selostus Janna Koivisto (Vihr.) ilmoittaa 5.10.2016 päivätyllä kirjeellään eroavansa Espoon kaupungin opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan varhaiskasvatusjaoston jäsenyydestä vuoden 2016 lopussa valtuuston toimikauden jatkumisen perusteella. Kuntalain 147 3 momentin mukaan valtuutettu tai muu tämän lain voimaan tullessa voimassa olleen kuntalain 32 :ssä tarkoitettu kunnan luottamushenkilö voi niin halutessaan erota toimestaan vuoden 2016 lopussa valtuuston toimikauden jatkumisen perusteella. Tällöin varavaltuutettu kutsutaan valtuutetun tilalle jäljellä olevaksi toimikaudeksi ja muuhun luottamustoimeen valitaan uusi henkilö. Valtuutetun toimesta tai muusta kunnan luottamustoimesta eroamisesta on ilmoitettava kirjallisesti valtuustolle tai luottamushenkilön valinneelle muulle toimielimelle marraskuun 2016 loppuun mennessä. Erolle ei vaadita muuta erityistä syytä. Tasa-arvolain säännösten estämättä jaoston jäseneksi voidaan valita mies tai nainen. Päätöshistoria Kaupunginhallitus 24.10.2016 307 Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto valitsee opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan varhaiskasvatusjaoston jäseneksi 1.1.2017 alkaen Janna Koiviston (Vihr.) tilalle (Vihr.).
Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 5 Valtuusto 21.11.2016 Sivu 9 / 95 Päätös Tiedoksi Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. - Valittu - Jaoston sihteeri - Janna Koivisto
Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 6 Valtuusto 21.11.2016 Sivu 10 / 95 2915/2016 00.01.01 Kaupunginhallitus 326 7.11.2016 6 Valtuuston työjärjestyksen tarkistaminen Valmistelijat / lisätiedot: Jouni Majuri, puh. 050 526 2173 etunimi.sukunimi@espoo.fi Kaupunginhallitus Valtuusto tarkistaa Espoon valtuuston työjärjestyksen liitteen mukaisesti siten, että se tulee voimaan 1.6.2017 ja siten, että muutettua valtuuston työjärjestystä toteutetaan kokeiluna 1.1. - 31.5.2017. Liite Oheismateriaali Selostus 1 Valtuuston työjärjestys - Valtuuston työjärjestys, muutosehdotus Valtuuston työjärjestyksen uudistamisprosessi Keväällä 2015 kaupunginhallituksen ja valtuuston neuvottelutoimikunnat ottivat esiin valtuuston työjärjestyksen päivittämistarpeen. Kesäkuussa 2015 valtuuston silloinen puheenjohtajisto Jyrki Kasvi, Marika Niemi ja Arja Juvonen saivat valtuuston neuvottelutoimikunnalta toimeksiannon laatia valtuuston työjärjestyksen päivitysehdotuksen, erityisesti silmällä pitäen valtuustoaloitteita ja -kysymyksiä koskevan sääntelyn päivittäminen. Valtuuston puheenjohtajisto päätyi laatimaan työjärjestyksen kokonaispäivitysehdotuksen ja varasi kaikille valtuustoryhmille syksyllä 2015 mahdollisuuden lausua ehdotusluonnoksista. Valtuustoryhmien useiden kuulemisten jälkeen muokkautunut valtuuston puheenjohtajiston työjärjestysehdotus valmistui valtuustoseminaariin 14.1.2016, jossa asiaa esiteltiin valtuustoryhmille. Kaupunginhallitus nimesi 26.10.2015 luottamushenkilöorganisaation arviointia ja kehittämistä varten johtoryhmän, johon kuuluvat kaupunginhallituksen puheenjohtajisto, kaupunginjohtaja, strategiajohtaja ja sihteerinä kaupunginsihteeri.
Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 6 Valtuusto 21.11.2016 Sivu 11 / 95 Kaupunginhallitus kehotti johtoryhmää valmistelemaan ja toteuttamaan valtuustoryhmiä ja kaupunginhallitusta osallistavan prosessin, valmistelemaan ehdotukset luottamushenkilöorganisaation kehittämiseksi ja keskeisten luottamushenkilöiden toimintaedellytysten parantamiseksi sekä tuomaan ehdotukset (johtosäännöt) kaupunginhallituksen ja edelleen valtuuston päätettäväksi syksyllä 2016. Luottamushenkilöorganisaation arvioinnin ja kehittämisen johtoryhmä on kokoontunut 14 kertaa. Kaupunginhallitus kävi luottamushenkilöorganisaation arvioinnista ja kehittämisestä lähetekeskustelun 30.11.2015. Lisäksi valtuustoryhmille tehtiin tammikuussa 2016 kysely luottamushenkilöorganisaation ja johtamisen sekä luottamushenkilöiden toimintaedellytysten kehitystarpeiden kartoittamiseksi. Luottamushenkilöorganisaation arvioinnin ja kehittämisen johtoryhmä käsitteli valtuuston työjärjestyksen tarkistamista kokouksessaan 15.2.2016 ja päätti varata ryhmille vielä tilaisuuden lausua ehdotuksesta. Tuolloin ehdotuksesta saatiin vielä kaksi lausuntoa (Vihr. ja PerusS&Sit. valtuustoryhmiltä). Tämän jälkeen tehtiin virkamiestyönä työjärjestysehdotukseen teknisiä ja sanamuotoja nykyaikaistavia tarkennuksia sekä huomioitiin osa viimeisellä lausuntokierroksella saadusta palautteesta. Edelleen huomioitiin myös uuden kuntalain (410/2015) lopullisen voimaantulon edellyttämät päivitystarpeet. Lopullista työjärjestysehdotusta esiteltiin valtuustoryhmille kaupunginhallituksen ja valtuuston neuvottelutoimikunnan yhteisessä iltakoulussa 15.6.2016. Keskeisimmät muutokset valtuuston työjärjestyksessä Keskeisimpinä uudistuksina voidaan nostaa esiin seuraavat: - Valtuustoaloitteiden (7 ) ja -kysymysten (8 ) valtuustokäsittelyä edellyttävän nimirajan nostaminen 12:sta 14:ään - Talousarvioaloitteisiin annettujen vastausten esitteleminen talousarvioesityksen yhteydessä (7 ) - Valtuuston hyväksymät aloitteisiin annetut vastaukset ja valtuuston niihin tekemät toivomukset lähetetään tiedoksi niille lautakunnille ja kaupunkikonsernin yksiköille, joiden toimialaan aloitteet liittyvät. Hyväksytyt vastaukset ja niihin tehdyt toivomukset otetaan huomioon kaupungin toimintasuunnitelman ja talousarvion valmistelussa (7 ) - Valtuustokysymyksiin vastaamiseen pidentäminen 5 viikosta 9:ään - Valtuuston seminaarikokousten sääntely (10 ) - Valtuustossa käsiteltävänä olevassa asiassa ensimmäisen puheenvuoron pituuden lyhentäminen kolmeen minuuttiin ja seuraavan samaan asiaan liittyvän puheenvuoron minuuttiin (21 ) - Havaintomateriaalin käyttöä koskevan sääntelyn nostaminen valtuuston työjärjestykseen (23 )
Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 6 Valtuusto 21.11.2016 Sivu 12 / 95 - Uuden kuntalain mahdollistaman sähköisen kokouksen huomiointi (11 ). Uuden kuntalain voimaantulon huomiointi Kuntalaki (410/2015) tulee voimaan kaikilta osiltaan 1.6.2017. Valtuuston työjärjestyksen uudistamisessa on huomioitu uusi kuntalaki ja kuntaliiton mallihallintosääntöluonnos, siltä osin kuin se koskee valtuuston toimintaa. Luottamushenkilöorganisaation kehittämisen jatkotoimenpiteet Valtuuston työjärjestyksen tarkistamisen lisäksi luottamushenkilöorganisaation arvioinnin ja kehittämisen johtoryhmässä on käsitelty hyvää hallintoa, luottamushenkilöiden toimintaedellytyksiä, poikkihallinnollisia kehitysohjelmia sekä mahdollisia johtosääntötarkistustarpeita. Näiden osalta on tarkoitus edetä seuraavasti: - kaupunginhallituksen 14.12.2010 hyväksymä Hyvä hallintotapa -suositus tarkistetaan kaupunginhallituksen 7.11.2016 - kokouksessa. - poikkihallinnollisten kehitysohjelmien periaatelinjaukset viedään valtuuston 21.11.2016 kokouksen käsiteltäväksi, tämän valtuustokauden kehitysohjelmien loppuraportit valtuuston 27.2.2017 kokoukseen ja päätös uusista kehitysohjelmista uuden valtuuston ensimmäiseen kokoukseen 12.6.2017. - luottamushenkilöiden toimintaedellytysten parantamisen käsittely siirretään vuoden 2017 kevätkaudelle, jolloin sote- ja maakuntauudistuksen vaikutuksista on mahdollisesti selkeämpi käsitys. Päätökset toimintaedellytysten parantamisesta tuodaan valtuuston käsiteltäväksi keväällä 2017 ennen kuntavaaleja osana uuden kuntalain edellyttämää hallintosääntöuudistusta, jossa kaikki johtosäännöt kootaan yhdeksi hallintosäännöksi. - muut johtosääntötarkistukset tuodaan valtuuston käsiteltäväksi hallintosääntöuudistuksen osana. Päätöshistoria Kaupunginhallitus 7.11.2016 326 Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto tarkistaa Espoon valtuuston työjärjestyksen liitteen mukaisesti siten, että se tulee voimaan 1.6.2017. Käsittely Lahtinen Bymanin kannattamana teki seuraavan muutosehdotuksen: Valtuustoaloitteiden allekirjoittajien lukumäärät pidetään nykyisellään. Elo Bymanin kannattamana teki seuraavan muutosehdotuksen:
Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 6 Valtuusto 21.11.2016 Sivu 13 / 95 21 valtuutettujen puheenvuorojen pituuksia koskeva kohta muutetaan muotoon: Kunkin valtuutetun kutakin asiaa käsittelevä ensimmäinen puheenvuoro on pääsääntöisesti enintään viiden minuutin mittainen ja toinen puheenvuoro kolmen minuutin mittainen. Valtuutetun samaa asiaa käsittelevät seuraavat puheenvuorot kestävät enintään minuutin. " Kivekäs Sistosen kannattamana teki seuraavan lisäysehdotuksen: Muutettua valtuuston työjärjestystä toteutetaan kokeiluna 1.1.-31.5.2017. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja totesi, että on tehty esittelijän esityksestä poikkeavia kannatettuja ehdotuksia, joiden johdosta on äänestettävä. Puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen 11 äänellä 2 ääntä vastaan ja 2 ollessa poissa hylänneen Lahtisen muutosehdotuksen. Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä. Puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen 9 äänellä 4 ääntä vastaan ja 2 ollessa poissa hylänneen Elon muutosehdotuksen. Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä. Puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen 8 äänellä 3 ääntä vastaan ja 2 ollessa poissa hyväksyneen Kivekkään lisäysehdotuksen. Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä. Päätös Kaupunginhallitus: Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto tarkistaa Espoon valtuuston työjärjestyksen liitteen mukaisesti siten, että se tulee voimaan 1.6.2017 ja siten, että muutettua valtuuston työjärjestystä toteutetaan kokeiluna 1.1. - 31.5.2017. Tiedoksi
Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 7 Valtuusto 21.11.2016 Sivu 14 / 95 5349/2013 00.01.02 Kaupunginhallitus 328 7.11.2016 7 Poikkihallinnollisen kehitysohjelmatyön jatkaminen Valmistelijat / lisätiedot: Jorma Valve, puh. 046 877 2055 etunimi.sukunimi@espoo.fi Kaupunginhallitus Valtuusto 1 päättää, että poikkihallinnollista kehitysohjelmatyötä jatketaan valtuustokaudella 2017-2021 2 linjaa ohjelmatoiminnasta ja ohjausryhmien kokoonpanosta tulevalle valtuustokaudelle seuraavasti: - poikkihallinnollisten kehitysohjelmien määrää vähennetään tavoitteena vähemmän, mutta painavampia ohjelmia, - lähtökohta on että ohjausryhmien luottamushenkilöiden määrä ei vähene, vaikka ohjelmien määrä vähenisi, - ohjausryhmille kehitetään niille sopivat varajäsenkäytännöt, jotka tuodaan valtuuston päätettäväksi luottamushenkilöiden toimintaedellytysten parantamisen käsittelyn yhteydessä keväällä 2017 - poikkihallinnollisten ohjelmien johtamisen toimintamallia kehitetään siten, että kaupunginhallituksen ja valtuuston ohjausvaikutusta vahvistetaan. - Liite Selostus 2 Poikkihallinnollisen kehitysohjelmien johtamisen toimintamallin arviointi -raportti Luottamushenkilöorganisaation arviointi ja kehittäminen Kaupunginhallitus nimesi 26.10.2015 luottamushenkilöorganisaation arviointia ja kehittämistä varten johtoryhmän, johon kuuluvat kaupunginhallituksen puheenjohtajisto, kaupunginjohtaja, strategiajohtaja ja sihteerinä kaupunginsihteeri. Kaupunginhallitus kehotti johtoryhmää valmistelemaan ja toteuttamaan valtuustoryhmiä ja kaupunginhallitusta osallistavan prosessin, valmistelemaan ehdotukset luottamushenkilöorganisaation kehittämiseksi ja keskeisten luottamushenkilöiden toimintaedellytysten parantamiseksi
Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 7 Valtuusto 21.11.2016 Sivu 15 / 95 sekä tuomaan ehdotukset (johtosäännöt) kaupunginhallituksen ja edelleen valtuuston päätettäväksi syksyllä 2016. Luottamushenkilöorganisaation arvioinnin ja kehittämisen johtoryhmä on kokoontunut 14 kertaa. Kaupunginhallitus kävi luottamushenkilöorganisaation arvioinnista ja kehittämisestä lähetekeskustelun 30.11.2015. Lisäksi valtuustoryhmille tehtiin tammikuussa 2016 kysely luottamushenkilöorganisaation ja johtamisen sekä luottamushenkilöiden toimintaedellytysten kehitystarpeiden kartoittamiseksi. Työn edetessä kaupunginhallitus piti yhdessä valtuuston neuvottelutoimikunnan kanssa iltakoulun 15.6.2016, jossa käsiteltiin mm. valtuuston työjärjestyksen tarkistamista, hyvää hallintoa poliittisessa päätöksenteossa ja luottamushenkilöiden toimintaedellytyksiä. Vielä kaupunginhallitus käsitteli luottamushenkilöiden toimintaedellytyksiä sekä poikkihallinnollisia kehitysohjelmia ja niiden jatkumista työpajassaan 15.9.2016. Työn kuluessa on tarkasteltu myös mahdollisia johtosääntötarkistustarpeita. Ohjelmajohtamisen malli Espoossa Espoo-tarinan toteuttamisen yhtenä keinona ovat poikkihallinnolliset kehitysohjelmat, joita on pilotoitu kuluneella valtuustokaudella. Kaupungin projektitoiminnan ja ohjelmajohtamisen kehittämiseksi luotiin ja otettiin käyttöön Espoon projekti- ja ohjelmajohtamisen malli, EsPro. Espooseen luotua mallia on hyödynnetty myös poikkihallinnollisten kehitysohjelmien ohjauksessa ja toteutuksessa. Poikkihallinnolliset kehitysohjelmat vauhdittavat uusien ratkaisujen aikaansaamista valtuustokauden tärkeimpiin poikkihallinnollisiin kehittämiskokonaisuuksiin. Kehitysohjelmat ovat valtuustokauden mittaisia ja ne toteutetaan sekä samanaikaisina että ajallisesti perättäisinä projekteina ja toimenpiteinä kehitysohjelman kokonaisaikataulun puitteissa. Tuotoksia syntyy vuosittain ohjelmakauden aikana projektien valmistuessa. Ohjelmissa voidaan kehittää ja kokeilla uusia palveluja, toimintatapoja ja muita ratkaisuja, mutta niiden laajemmasta käyttöönotosta päätetään linjaorganisaatiossa. Valtuusto päättää poikkihallinnollisten kehitysohjelmien ohjausryhmien luottamushenkilöjäsenistä sekä nimeää puheenjohtajat ja varapuheenjohtajat. Ohjausryhmien puheenjohtajien ja varapuheenjohtajien tulee olla valtuutettuja ja jäsenten tulee olla valtuutettuja tai varavaltuutettuja. Ohjausryhmien viranhaltijajäsenistä päättää kaupunginjohtaja. Ohjelmajohtamisen arviointi sekä johtopäätökset ja todetut kehittämiskohteet Ohjelmajohtamisen arviointi toteutettiin elo-syyskuussa 2016 poikkihallinnollisten kehitysohjelmien ohjaukseen osallistuneiden avainhenkilöiden itsearviointina. Arvioinnin tiedonkeruumenetelminä olivat sähköinen kysely, ohjausryhmien yhteinen arviointityöpaja ja
Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 7 Valtuusto 21.11.2016 Sivu 16 / 95 ohjelmapäälliköiden ryhmähaastattelu. Arvioinnissa keskityttiin ohjelmajohtamisen toimintatapaan, ei ohjelmakohtaisiin tuloksiin. Ohjelmakohtaisia tuloksia ja onnistumista arvioidaan erikseen ohjelmien loppuraportoinnin yhteydessä talven 2016 2017 aikana. Loppuraportit tuodaan valtuuston käsittelyyn 27.2.2017, ja samassa yhteydessä myös linjaus tulevan valtuustokauden poikkihallinnollisten ohjelmien aiheista. Arvioinnin tuloksena laaditussa raportissa on todettu seuraavia johtopäätöksiä: - Poikkihallinnollisten kehitysohjelmien ohjaukseen osallistuneiden mielestä ohjelmajohtamiseen ja ohjelmatyöhön kohdistuneissa odotuksissa ja tavoitteissa on onnistuttu hyvin. - Luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden näkemykset ohjelmajohtamisen ja ohjelmatyön onnistumisesta eivät juuri eroa toisistaan. Sen sijaan eri ohjelmien välillä on jonkin verran eroja arvioissa. - Ohjelmajohtamisen mallissa ja toimintatavoissa on tulosten mukaan kehittämistarpeita. Toimintamallin perusajatukset tuntuvat kuitenkin toimivan hyvin ja pääosa kehittämiskohteista koskee käytännön toimintatapoja. - Tulosten mukaan ohjelmajohtaminen on toimiva tapa toteuttaa Espootarinaa ja täydentää linjaorganisaation toimintaa. Jatkossa ohjelmia voisi olla vähemmän ja niiden tulisi keskittyä tärkeimpiin poikkihallinnollisiin kehittämiskokonaisuuksiin, joissa ohjelmajohtaminen tuottaa eniten lisäarvoa. Jotta ohjelmajohtaminen tukisi entistä paremmin Espoo-tarinan toteutusta, ohjelmajohtamisen toimintatapoja tulisi kehittää erityisesti seuraavilta osin: - Tavoitteiden muotoileminen selkeämmiksi, realistisemmiksi ja paremmin mitattaviksi, mahdollisuus tarkistaa tavoitteet ohjelmakauden puolessa välissä sekä ohjelmatyön fokusoiminen rajatumpiin keskeisiin kehittämiskohteisiin. - Ohjelmien ja linjaorganisaation välisen rajapinnan selkeyttäminen mm. yhteistyötä ja tiedonkulkua vahvistamalla, jotta ohjelmat nähtäisiin laajemmin koko kaupungin yhteisinä asioina. - Motivaation, asiantuntemuksen ja poikkihallinnollisuuden painottaminen ohjausryhmän jäsenten ja muiden avainhenkilöiden valinnassa. - Ohjausryhmän roolin ja sitoutumisen vahvistaminen mm. perehdyttämällä jäsenet huolella ja käyttämällä aikaa ohjausryhmän työskentelytapojen kehittämiseen ja sopimiseen.
Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 7 Valtuusto 21.11.2016 Sivu 17 / 95 - Avainhenkilöiden resursoinnin varmistaminen mm. sopimalla selkeästi työajan käytöstä ohjelmatyöhön ja järjestämällä riittävä back-up ja tuki erityisesti ohjelmapäälliköille. Periaatteet ja linjaukset ohjelmatoiminnan jatkamiseksi ja kehittämiseksi Luottamushenkilöorganisaation arvioinnin ja kehittämisen johtoryhmä on työnsä yhteydessä käsitellyt poikkihallinnollisten kehitysohjelmien johtamisen toimintamallin arviointia ja päätynyt esittämään valtuustolle periaatepäätöstä, että ohjelmatyötä jatketaan. Lisäksi johtoryhmä esittää, että tässä yhteydessä - tehdään linjaukset toiminnan kehittämisestä - evästetään jatkovalmistelua ohjelmien lukumäärästä tavoitteena vähemmän, mutta painavampia - lähtökohta on että ohjausryhmien luottamushenkilöiden määrä ei vähene, vaikka ohjelmien määrä vähenisi. Toteutetun itsearvioinnin tuloksena nähdään, että kehitysohjelmia tulisi olla nykyistä vähemmän ja niiden tulisi keskittyä vain kaikkein keskeisimpiin poikkihallinnollisiin kehittämiskokonaisuuksiin. Ohjelmatoiminta on pitkäjänteistä kehittämistyötä, joka vaatii sitoutunutta ohjausta. Jotta riittävä sitoutuminen voidaan varmistaa, ohjausryhmän jäseniltä edellytetään kiinnostusta ohjelman aihealueeseen ja poikkihallinnolliseen kehittämistyöhön sekä tiivistä osallistumista ohjausryhmätoimintaan. Ohjausryhmille kehitetään niille sopivat varajäsenkäytännöt. Päätöshistoria Kaupunginhallitus 7.11.2016 328 Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto 1 päättää, että poikkihallinnollista kehitysohjelmatyötä jatketaan valtuustokaudella 2017-2021 2 linjaa ohjelmatoiminnasta ja ohjausryhmien kokoonpanosta tulevalle valtuustokaudelle seuraavasti: - poikkihallinnollisten kehitysohjelmien määrää vähennetään tavoitteena vähemmän, mutta painavampia ohjelmia, - lähtökohta on että ohjausryhmien luottamushenkilöiden määrä ei vähene, vaikka ohjelmien määrä vähenisi,
Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 7 Valtuusto 21.11.2016 Sivu 18 / 95 - ohjausryhmille kehitetään niille sopivat varajäsenkäytännöt, - poikkihallinnollisten ohjelmien johtamisen toimintamallia kehitetään. Käsittely Asia käsiteltiin pykälän 339 jälkeen. Elo Lahtisen kannattamana teki seuraavan lisäysehdotuksen päätösehdotuksen kohdan 2 kolmanteen ja neljänteen kohtaan: - ohjausryhmille kehitetään niille sopivat varajäsenkäytännöt, jotka tuodaan valtuuston päätettäväksi luottamushenkilöiden toimintaedellytysten parantamisen käsittelyn yhteydessä keväällä 2017 - poikkihallinnollisten ohjelmien johtamisen toimintamallia kehitetään siten, että kaupunginhallituksen ja valtuuston ohjausvaikutusta vahvistetaan. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko Elon lisäysehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen hyväksyneen sen. Päätös Kaupunginhallitus: Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto 1 päättää, että poikkihallinnollista kehitysohjelmatyötä jatketaan valtuustokaudella 2017-2021 2 linjaa ohjelmatoiminnasta ja ohjausryhmien kokoonpanosta tulevalle valtuustokaudelle seuraavasti: - poikkihallinnollisten kehitysohjelmien määrää vähennetään tavoitteena vähemmän, mutta painavampia ohjelmia, - lähtökohta on että ohjausryhmien luottamushenkilöiden määrä ei vähene, vaikka ohjelmien määrä vähenisi, - ohjausryhmille kehitetään niille sopivat varajäsenkäytännöt, jotka tuodaan valtuuston päätettäväksi luottamushenkilöiden toimintaedellytysten parantamisen käsittelyn yhteydessä keväällä 2017 - poikkihallinnollisten ohjelmien johtamisen toimintamallia kehitetään siten, että kaupunginhallituksen ja valtuuston ohjausvaikutusta vahvistetaan. Tiedoksi
Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 8 Valtuusto 21.11.2016 Sivu 19 / 95 3412/02.08.00/2015 Kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaosto 49 15.8.2016 Kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaosto 63 5.9.2016 Kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaosto 76 10.10.2016 Kaupunginhallitus 318 24.10.2016 8 Matinkylän uimahallin hankesuunnitelman hyväksyminen Valmistelijat / lisätiedot: Sakari Meinilä, puh. 043 825 9540 etunimi.sukunimi@espoo.fi Kaupunginhallitus Valtuusto hyväksyy liitteenä olevan Matinkylän uimahallin hankesuunnitelman. Liite Oheismateriaali 3 Hankesuunnitelma - Liikunta- ja nuorisolautakunnan lausunto 16.6.2016 Matinkylän uimahallin hankesuunnitelmasta Selostus Matinkylä/Olarin uimahallista laadittiin tarveselvitys 25.4.2002. Tarveselvityksen tilaohjelmaa päivitettiin 13.12.2007. Liikunta- ja nuorisolautakunta päätti Matinkylän uimahallin tarveselvityksen muutoksesta 31.10.2013. Matinkylän uimahallin hankesuunnitelmaa käsiteltiin liikunta- ja nuorisolautakunnassa 19.11.2015. Liikunta- ja nuorisolautakunnan edellä mainitun käsittelyn jälkeen hankesuunnittelua jatkettiin, jolloin mm. liikunta- ja nuorisolautakunnan lausunnon kohdassa 3 esitetyt nuorisotilat lisättiin suunnitelmiin. Tehdyssä hinta-arviossa todettiin hankkeen ylittävän sille varatun budjettihinnan. Hankesuunnittelun edetessä kustannussäästömahdollisuuksia selvitettiin yhteistyössä käyttäjätoimialan kanssa mm. tilaohjelman pienentämisen kautta. Liikunta- ja nuorisolautakunta lausui hankesuunnitelmasta 16.6.2016 34. Lautakunta toteaa mm. olevansa huolissaan tontin aiheuttamista reunaehdoista. Tilapalvelut-liikelaitos toteaa, että liikunta- ja nuorisolautakunnan lausunnon näkökohdat pyritään ottamaan mahdollisuuksien mukaan huomioon jatkosuunnittelun yhteydessä. Tarveselvityksessä olleet
Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 8 Valtuusto 21.11.2016 Sivu 20 / 95 307 hym 2 kuntosalitilat sisällytetään tilaohjelmaan. Suunnittelun yhteydessä tutkitaan mahdollisuudet toteuttaa tilat mahdollisimman kustannustehokkaalla tavalla. Esim. mahdollisuutta 150 m 2 kokoiselle opetusaltaalle ei kuitenkaan voida taata tontin ahtauden vuoksi. Hankkeen kattohinnaksi rakennusaikaisine rahoituskuluineen esitetään tässä 27,4 milj. euroa (ALV 0, rakennuskustannusindeksi 3/2016 = 108,4, Haahtela indeksi 88,5) euroa. Kustannus ei sisällä kaavan mukaisia uimahallin velvoiteautopaikkoja (49 kpl), jotka hankitaan erikseen Tynnyripuiston maanalaisesta pysäköintilaitoksesta ja joiden hankinnasta päätetään suunnitteluvarauksen perusteella tehtävän yhteistoimintasopimuksen hyväksymisen yhteydessä. Väestönsuojien kustannus on mukana. Kattohinta on rahamäärä, jota hanke ei ylitä. Kattohinta sidotaan elinkustannusindeksiin. Suunnitteluvaiheessa pyritään hankkeen tavoitehinnan alitukseen kehittämällä suunnitteluratkaisua ja tilaohjelmaa. Kohteen osoite on Tynnyritie 4, 02230 Espoo. Uimahallirakennus sijaitsee Tynnyripuiston uuden kaavan korttelissa 23310 (kaavamerkintä YU-1), joka on lähes tarkalleen uimahallin rakennusalan kokoinen. Alue on ahdas, joten on päädytty esittämään maanalaispysäköintiä. Hanketta varten on tehty kaavamuutos. Kaava on hyväksytty valtuustossa 14.3.2016 ja se on saanut lainvoiman. Kaupunginhallituksen johtosäännön 6 mukaan valtuusto hyväksyy talonrakennushankkeita koskevan hankesuunnitelman, kun uudisrakennushankkeen laajuus ylittää 2 500 kerros m². Alueellisen väestönsuojan sijoittamista metron huoltotunneliin tutkitaan, jolloin myös hankkeen väestönsuojat voisivat vaihtoehtoisesti sijaita ko. suojassa. Se tehdäänkö nämä väestönsuojat uimahallirakennuksen kellariin vai huoltotunneliin, päätetään hankkeen jatkosuunnittelun yhteydessä kustannustehokkaimmalla tavalla. Hanke ja hankkeeseen liittyvien kaavan vaatimien pysäköintipaikkojen osto toteutetaan lainarahoituksella, johon haetaan valtuustolta takausta. Kaupunginhallitus on päättänyt perustaa 2.5.2016 145 kiinteistöosakeyhtiön, jonka taseeseen hanke toteutetaan edellyttäen, että hankesuunnitelma hyväksytään valtuustossa. Yhtiön omistaja on Espoon kaupunki. Rakennuksen käyttökustannukset ovat noin 1,04 milj. euroa / v, ensikertainen kalustaminen 0,25 milj. euroa / v ja toimitilavuokra arviolta 2,366 milj. euroa / v. Toimitilavuokraan lisätään asiakasautopaikkojen vuokra.
Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 8 Valtuusto 21.11.2016 Sivu 21 / 95 Koska hanke toteutetaan rinnan Tynnyripuiston maanalaisen pysäköintilaitoksen ja Meri-Matin lukion uudisrakennushankkeen kanssa, hankkeen eteneminen on sovitettu yhteen näiden kanssa. Rakentaminen voi siten alkaa aikaisintaan 6/2018 ja aikataulu on sidoksissa C-korttelin rakennuskokonaisuuden toteutusaikatauluun. Suunnittelun arvioitu alkamisaika on 1/2017 ja rakennus valmistuu kesäkuussa 2021. Tila- ja asuntojaosto jätti asian pöydälle 15.8.2016 49, jonka jälkeen Tilapalvelut selvitti seuraavia kysymyksiä hankkeeseen liittyen: Uimahallin laajuus - Uimahallin teknisesti mahdolliseen laajuuteen vaikuttaa ahdas tontti, joka kuitenkin on kaavoituksessa huolellisesti tutkittu kompromissi. - Allaskerros on uimahallin kerroksista laajin ja se tulee väistämättä kiinni tontin rajoihin, joten se ei voi olla laajuudeltaan nykyistä suurempi. - Uimahallin tilojen sijoitus, yhteydet ja keskinäinen laajuus on yhdessä käyttäjien ja kaavoittajan kanssa tutkittu huolellisesti hankesuunnittelun yhteydessä tehdyillä viitesuunnitelmilla. - Rakennuksen laajuutta voi kasvattaa vain ylös tai alaspäin, joita rajoittaa kaavamääräysten lisäksi pääasiassa kaupungin hankkeelle asettama kustannuskatto. - Lopullinen uimahallin laajuus täsmentyy suunnitteluvaiheessa laatukustannus-arvioilla hankesuunnitelmien kahden tilaohjelman mahdollistamaa rakennuksen laajuuden vaihteluväliä hyödyntäen. Opetusaltaan koko - Tontin ahtaudesta johtuen joudutaan tinkimään myös uima-altaiden koosta. Käyttäjälautakunta on vastineessaan osoittanut ymmärtävänsä tämän yleisen reunaehdon ja suostunut eräisiin yhdessä määriteltyihin allaskokojen pienennyksiin. - Hankesuunnittelun yhteydessä tutkittiin viitesuunnitelman avulla myös opetusaltaan kokoa. Tiloihin mahtui 150 m 2 opetusallas, jos opetusallasta ei tarvitse opettajan kiertää ympäri. Käyttäjän edustaja hyväksyi hankesuunnittelun yhteydessä ratkaisun, jossa altaan voi kiertää ja jossa allaskoko olisi 140 m 2. - Kyse on eri tavoitteiden välisistä valinnoista, joita kaikkia ahtaan tontin vuoksi ei tässä kohteessa voida saavuttaa.
Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 8 Valtuusto 21.11.2016 Sivu 22 / 95 Hyppyaltaan lisäkustannus - Hyppyaltaasta ei ole laskettu erillistä lisäkustannusta. Se kuitenkin sisältyy kokonaiskustannusarvioon, koska allas on ollut mukana kustannuslaskentamateriaalissa. - Hyppyallas tehtiin erillisenä laajentumana pääaltaan yhteyteen koska haluttiin mahdollistaa pääaltaan käyttö mm. uimiseen myös hyppyaltaan käytön aikana. - Nyt tilassa on 3m korkeudella oleva hyppylauta ja matala hyppylauta. - Hyppytornien määrän tai korkeuden lisääminen ei sovi hankkeen kustannuspuitteeseen Uimahallin kustannustaso - Arvioitu kustannustaso syntyy selvitysten ja suunnitelmien perusteella rakennuksen tiedossa olevista ominaisuuksista yleisesti hyväksytyillä kustannuslaskentamenetelmillä. - Tässä tapauksessa hankesuunnitelma esittää kaksi eri laajuutta ja niitä vastaavat kaksi kustannusta, joita kutsutaan kattokustannukseksi ja tavoitekustannukseksi. - Uimahallin kattokustannus on lasketettu tunnetulla ammattitaitoisella kustannuslaskennan konsultilla jolla on ollut käytössään uimahallista mm. hankesuunnitelma, perustamistapalausunto, tilaohjelma ja arkkitehdin tekemät viitesuunnitelmat. - Tavoitekustannus on arvioitu yhteistyössä ao. kustannuslaskijan kanssa tehdyistä karsintatoimenpiteistä (mm. tilaohjelman pienennys) joilla pyrittiin ottamaan huomioon kaupungin säästötavoitteet. - Jatkosuunnittelussa tehdään luonnosvaiheessa kustannusarvioita siten, että päästään tavoitehintaan tai sen alle. Tässä vaiheessa selviää lopullisesti myös hankkeen laajuus. Laajuutta on mahdollista säätää kustannuksiin sopivaksi koska kahden hyväksytyn tilaohjelman vuoksi käytössä on rakennuksen laajuuden vaihteluväli. Altaiden pintamateriaali - Altaiden materiaali päätetään lopullisesti suunnitteluvaiheessa, jolloin voidaan vaihtoehtotarkastelujen avulla ottaa ajan kanssa huomioon eri ratkaisuvaihtoehtojen kustannukset ja laatu.
Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 8 Valtuusto 21.11.2016 Sivu 23 / 95 Päätöshistoria Tila- ja asuntojaosto palautti 5.9.2016 63 asian uudelleen valmisteltavaksi siten, että ikäihmisiä ja erityisryhmiä palvelevat kuntosalitilat lisätään tilaohjelmaan. Tarveselvityksessä olleet 307 hym 2 kuntosalitilat on sisällytetty päivitetyssä hankesuunnitelmassa tilaohjelmaan, joka kasvattaa hankkeen kattohintaa 0,4 milj. euroa. Kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaosto 15.8.2016 49 Teknisen toimen johtaja Olli Isotalo Kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaosto 1 ehdottaa kaupunginhallitukselle, että valtuusto hyväksyy liitteenä olevan Matinkylän uimahallin hankesuunnitelman, 2 päättää, että uimahalli tehdään kattohintaan 27 milj. euroa. Käsittely Puheenjohtaja Myllärniemen kannattamana ehdotti, että asia jätetään pöydälle. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko puheenjohtajan ehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaoston hyväksyneen sen. Päätös Kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaosto: Asia jätettiin yksimielisesti pöydälle. Kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaosto 5.9.2016 63 Teknisen toimen johtaja Olli Isotalo Kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaosto 1 ehdottaa kaupunginhallitukselle, että valtuusto hyväksyy liitteenä olevan Matinkylän uimahallin hankesuunnitelman, 2 päättää, että uimahalli tehdään kattohintaan 27 milj. euroa. Käsittely Puheenjohtaja Åkerlundin kannattamana ehdotti, että asia palautetaan uudelleen valmisteltavaksi siten, että ikäihmisiä ja erityisryhmiä palvelevat kuntosalitilat lisätään tilaohjelmaan. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko puheenjohtajan ehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu,
Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 8 Valtuusto 21.11.2016 Sivu 24 / 95 puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaoston hyväksyneen sen. Päätös Kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaosto: Kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaosto palautti asian yksimielisesti uudelleen valmisteltavaksi siten, että ikäihmisiä ja erityisryhmiä palvelevat kuntosalitilat lisätään tilaohjelmaan. Kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaosto 10.10.2016 76 Teknisen toimen johtaja Olli Isotalo Kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaosto 1 ehdottaa kaupunginhallitukselle, että valtuusto hyväksyy liitteenä olevan Matinkylän uimahallin hankesuunnitelman, 2 päättää, että uimahalli tehdään kattohintaan 27,4 milj. euroa. Päätös Kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaosto: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Kaupunginhallitus 24.10.2016 318 Teknisen toimen johtaja Olli Isotalo Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto hyväksyy liitteenä olevan Matinkylän uimahallin hankesuunnitelman. Päätös Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Tiedoksi
Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 9 Valtuusto 21.11.2016 Sivu 25 / 95 3900/10.02.03/2013 Kaupunkisuunnittelulautakunta 143 25.9.2013 Kaupunkisuunnittelulautakunta 69 28.5.2014 Kaupunkisuunnittelulautakunta 162 10.12.2014 Kaupunginhallitus 334 7.11.2016 9 Riihitonttu, asemakaavan muutoksen hyväksyminen, alue 211833, 15. kaupunginosa Niittykumpu ja 22. kaupunginosa Olari Valmistelijat / lisätiedot: Sampo Sikiö, puh. 046 877 3474 Marno Hanttu, puh. 046 877 2749 etunimi.sukunimi@espoo.fi Kaupunginhallitus Valtuusto hyväksyy 30.5.2011 päivätyn ja 17.11.2014 muutetun Riihitonttu - Rietomten asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6810, 15. kaupunginosassa (Niittykumpu) ja 22. kaupunginosassa (Olari) siten rajattuna, että vahvistusrajauksen ulkopuolelle jätetään korttelit 15037 ja 15044, osa korttelista 15025 sekä näihin liittyviä katualueita (Rälssitilankuja, Kotitontuntie, osa Riihitontuntiestä). Oheismateriaali Selostus - Riihitonttu, tapahtumaluettelo - Riihitonttu, kaavamääräykset - Riihitonttu, kaavakartta - Riihitonttu, pois rajattava kaavan osa - Riihitonttu, ajantasa-asemakaava - Riihitonttu, havainnekuva - Riihitonttu, perspektiivikuvia - Riihitonttu, päätöshistoria Asemakaavamuutoksella mahdollistetaan uusi tiivis asuinrakentaminen Niittykummun metroaseman välittömään läheisyyteen. Rakentaminen eheyttää ja selkeyttää Merituulentien varren kaupunkirakennetta. Rakentamisen tehostaminen mahdollistaa osaltaan metroaseman ja alueen kunnallistekniikan rahoittamisen maanmyynti- ja maankäyttötuloilla. Kaava-alueen kokonaiskerrosala on 22 400 k-m 2 ja korttelitehokkuus e = 1,4. Uusi asuinrakennusoikeus vastaa noin 450 uutta asukasta (mitoitusarvolla 50 k-m 2 / asukas).
Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 9 Valtuusto 21.11.2016 Sivu 26 / 95 Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla Riihitonttu Rietomten, asemakaavan muutos, piirustusnumero 6810, joka käsittää osan korttelista 15025 sekä katu-, virkistys- ja vesialueita 15. kaupunginosassa (Niittykumpu) ja 22. kaupunginosassa (Olari). Vireilletulo Kaavasta on tiedotettu kaavoituskatsauksessa 2009 nimellä Niittykumpu I. Vireille tulosta ilmoitettiin myös kaupungin ilmoituslehdissä, Länsiväylässä ja Hufvudstadsbladetissa 21.4.2010. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavan muutokseen liittyen on laadittu erillinen osallistumis- ja arviointisuunnitelma, joka on päivätty 19.3.2010 ja tarkistettu 19.5.2014. Alueen nykytila Suunnittelualue sijaitsee Niittykummussa Merituulentien pohjoispuolella. Alue koostuu kahdesta osasta, joista suurempi rajautuu Olarinluomakatuun, Gräsanojan varren puistoalueeseen (Tonttumaa), korttelin 15025 sisäisiin kiinteistörajoihin sekä Merituulentiehen. Pienempi puisto- ja vesialue rajautuu Gräsankartanonpuistoon, Merituulentiehen ja autokaupan korttelialueeseen. Alueella on tällä hetkellä voimassa olevien asemakaavojen mukaisesti toteutuneet liikekiinteistö sekä puisto- ja katualueita. Espoon kaupunki omistaa kaavamuutosalueesta noin 75 %. Kaavamuutoksessa muodostuvan asuinkerrostalokorttelin (AK-1) alasta kaupunki omistaa noin 30 %. Loppuosa muodostuvasta korttelista on yksityisessä omistuksessa.
Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 9 Valtuusto 21.11.2016 Sivu 27 / 95 Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaan alueiden suunnittelussa tulee merkittävä rakentaminen sijoittaa joukkoliikenteen, erityisesti raideliikenteen palvelualueelle. Voimassa oleva maakuntakaava-, yleiskaava ja asemakaava Uudenmaan maakuntakaavassa (vahvistettu 8.11.2006) suunnittelualue on merkitty taajamatoimintojen alueeksi. Merituulentien vieressä kulkee ohjeellisella linjauksella seutuliikenteen rata. Kaavaehdotus on maakuntakaavan mukainen. Espoon eteläosien yleiskaavassa Riihitontun alue on merkitty kehitettäväksi työpaikka-alueeksi (TP). Kaavaehdotuksessa alueelle osoitetaan asuinkerrostaloja, joiden yhteydessä on mahdollista olla pohjakerroksissa liiketiloja. Alue liittyy suoraan Merituulentien eteläpuoliseen Niittykummun keskuksen kaava-alueeseen, jolla on merkittävä määrä liiketilaa. Voimassa olevissa asemakaavoissa kortteli 15025 on osoitettu liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi (K). Tonttumaan puistoalue on osoitettu luonnontilassa säilytettäväksi puistoalueeksi (PL) ja Gräsankartanonpuisto istutettavaksi puistoalueeksi (PI). Gräsanoja on osoitettu vesialueeksi (W). Alueella on myös katualueita. Alueeseen liittyviä päätöksiä ja linjauksia Kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaosto teki Niittykummun suunnitteluvarauspäätöksen 14.6.2010. Päätösehdotuksessa esitettiin, että Niittykummun metroasema rakennetaan ja rahoitetaan samanaikaisesti Länsimetron muiden asemien kanssa sillä periaatteella, että aseman valmiiksi saattamisesta sekä alueen kehittämiseen liittyvästä muusta kunnallisteknisestä rakentamisesta koituvat kulut katetaan kaupungin rakennusoikeuksien myynnillä ja yksityisten maanomistajien osalta saatavilla maankäyttösopimustuloilla. Lisäksi esitetään, että Niittykummun metroaseman ja sitä ympäröivät lähialueet Merituulentien ja Haukilahdenkadun risteysalueelta varataan yhdessä Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varmalle, SATO Oyj:lle ja SRV Yhtiöt Oyj:lle metroaseman ja siihen liittyvän muun maankäytön suunnittelua varten. Edelleen kaupunkisuunnittelulautakuntaa kehotettiin kiirehtimään alueen asemakaavoitusta niin, että aseman rakentaminen on mahdollista Länsimetron muiden asemien aikataulussa sekä käynnistämään kaavoituksen Niittykummun alueelta poistuvan autokaupan korvaavien tilojen sijoittamiseksi Kivenlahden teollisuusalueelle. Kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaosto päätti 6.6.2011 jatkaa suunnitteluvarausta täydentäen entisiä ehtoja siten, että kaupungin velvoitteet asuntotuotannossa otetaan huomioon. Suunnitteluvarausta on edelleen jatkettu, ja se oli täsmennettynä voimassa 30.11.2015 saakka.
Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 9 Valtuusto 21.11.2016 Sivu 28 / 95 Kaupunginhallitus päätti 30.9.2013 Niittykummun metroaseman rakentamisesta Länsimetron aikataulussa. Päätöksen yhteydessä hallitus kehotti kaupunkisuunnittelulautakuntaa laatimaan Niittykummun seuraavat asemakaavat niin, että metroaseman rahoittaminen ja tarpeellinen kunnallistekniikka saadaan varmasti rahoitettua maanmyynti- ja maankäyttötuloilla. Niittykummun keskuksen asemakaavamuutos hyväksyttiin valtuustossa 21.10.2013. Riihitontun kaava liittyy suoraan tähän asemakaavaan ja ne muodostavat yhtenäisen kaupunkikuvallisen ja - rakenteellisen kokonaisuuden. MRA 27 :n mukainen kuuleminen Asemakaavan muutosehdotus oli MRA 27 :n mukaisesti nähtävillä 11.8.-9.9.2014. Ehdotuksesta järjestettiin asukastilaisuus 2.9.2014. Kaavaehdotuksesta jätettiin 6 muistutusta sekä 9 lausuntoa tai kannanottoa. Kaavakarttaan ja -määräyksiin tehtiin saadun palautteen perusteella teknisluontoisia tarkistuksia. Meluun ja ilmanlaatuun liittyvät määräykset jaettiin erillisiksi määräyksiksi ja tekstiä selkiytettiin. Korttelin 15025 rakennusalojen rajoja täsmennettiin hieman, jotta Riihitontuntien alla kulkevan 110kV maakaapelin ja korttelin rakennusten yhteensovittaminen. Puistoihin on lisätty kaksi puistomuuntamoa. Tonttumaa-puistoon on lisätty ohjeellinen koirien ulkoilualue. Gräsantorille osoitettiin korttelin 15037 pelastusajoyhteys. Gräsantorin viitesuunnitelmaa on kehitetty nähtävillä olleesta versiosta huomattavasti vehreämmäksi ja puistomaisemmaksi. Suuret nurmipinnat ovat sekä oleskeluviihtyisyyden että toteutuskustannusten kannalta edullinen ratkaisu. Torille jää silti riittävästi kivettyä pintaa mahdollisia toritoimintoja varten. Autopaikkamääräys on tarkistettu valmisteilla olevien pysäköinnin periaatteiden mukaisesti muotoon 1 autopaikka asunto-, toimitila- ja liikekerrosalan 120 k-m 2 kohti (kuitenkin vähintään 0,5 autopaikkaa / asunto) ja 1 autopaikka palveluasumisen 200 k-m 2 kohti. Lisäksi tulee toteuttaa 1 vieraspaikka / 1 500 k-m 2 Gräsantorin alaiseen pysäköintilaitokseen. Tekniset muutokset kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksymään asemakaavan muutokseen Koska Gräsantorin alle suunniteltu pysäköintilaitos jäi kaava-alueen ulkopuolelle, on autopaikkamääräys tarkistettu muotoon 1 ap / 100 k-m² asunto-, toimitila- ja liikekerrosalaa, kuitenkin vähintään 0,5 ap / asunto. Korttelin pohjoisempaa rakennusalaa on siirretty hieman kauemmaksi korttelin rajasta, jotta ajoyhteys korttelin eteläosaan olisi mahdollista toteuttaa. Samalla rakennusalaa on levennetty hieman. Tonttumaan puistoalueen jatkosuunnittelussa on todettu tarve kahdelle erilliselle
Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 9 Valtuusto 21.11.2016 Sivu 29 / 95 koirapuistoalueelle, joten Gräsanojan itäpuolelle on osoitettu toinen ohjeellinen koirapuiston paikka. Ehdotus asemakaavan muutokseksi Asemakaavamuutoksella mahdollistetaan uusi tiivis asuinrakentaminen Niittykummun metroaseman välittömään läheisyyteen. Rakentaminen eheyttää ja selkeyttää Merituulentien varren kaupunkirakennetta. Yleisperustelu Kaavaehdotus tiivistää Merituulentien pohjoisreunaa uudella asuinkerrostalokorttelilla. Kaksi U:n muotoista 5-8-kerroksista tasaisesti kohoavaa asuinrakennusta muodostavat Rälssitilankadun itäpuolelle uuden korttelikokonaisuuden (15025, kaavamääräys AK-1). Eteläisempään rakennukseen on tutkittu tuetusta tai palveluasumisesta, tähän liittyvistä yhteisistä ja julkisista tiloista sekä tavallisesta asumisesta muodostuvaa toiminnaltaan monimuotoista rakennusta, joka osaltaan elävöittäisi Merituulentien ja Rälssitilankadun kulmausta. Merituulentien varren pohjakerroksen julkisivujen suunnittelussa tulee kaavamääräyksen mukaan välttää umpinaisen, muurimaisen julkisivun syntymistä. Korttelin läpi kulkee useita Niittykummun alueelle välttämättömiä sähkö-, vesi- ja hulevesijohtoreittejä. Olarinluoma-kadun itäpuolinen puistoalue (Tonttumaa) sekä korttelin 15037 länsipuolinen Gräsankartanonpuisto säilyvät puistoalueina (VP). Kaava-alueelle on laadittu maankäytön yleissuunnitelma ja lähiympäristösuunnitelma, joka tähtää muotokieleltään yhtenäisen ja laadultaan korkeatasoisen ympäristön toteutumiseen. Mitoitus Kaavamuutosalueen kokonaispinta-ala on noin 4,3 ha. Siitä noin 1,6 ha on asuinkerrostalojen korttelialuetta, 1,1 ha virkistysaluetta, 0,2 ha vesialuetta sekä 1,4 ha katualuetta. Uusien asuinkerrostalojen korttelialueella (AK-1) on asuinrakennusoikeutta yhteensä 22 400 k-m2, mikä vastaa kaavan kokonaistehokkuutta e=0,5 ja kortteli-tehokkuutta e=1,4. Uusi asuinrakennusoikeus vastaa noin 450 uutta asukasta (mitoitusarvolla 50 k-m2 / asukas). Liikenne Kaavamuutos tukeutuu nykyiseen katuverkkoon. Kaava-alueen välittömässä läheisyydessä sijaitsee Niittykummun tuleva metroasema. Liityntälinjastosuunnitelman 2008 (YTV) mukaan asemalle syötetään mm. Olarin ja Suurpellon liikennettä. Liityntälinjojen pysäkit sijaitsevat metroaseman edustalla ja ne on mitoitettu kahdelle bussille. Rälssitilankadun varrella on myös pysäkit Olarinluoman suuntaiselle
Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 9 Valtuusto 21.11.2016 Sivu 30 / 95 liikenteelle. Liityntälinjojen lisäksi alue on myös Espoon sisäisten linjojen saavutettavissa. Pysäköinti Asukkaiden pysäköinti sijoittuu korttelien sisälle maanalaisiin ja kansien alaisiin pysäköintilaitoksiin. Riihitontuntien varteen voidaan osoittaa yleistä pysäköintiä. Kaavamuutosalueelle tulee rakentaa vähintään 1 autopaikka asunto-, toimitila- ja liikekerrosalan 100 k-m 2 kohti (kuitenkin vähintään 0,5 autopaikkaa / asunto) ja 1 autopaikka palveluasumisen 200 k-m 2 kohti. Ympäristön häiriötekijät Merituulentien liikenne aiheuttaa melua ja päästöjä kaava-alueelle. Tehtyjen melu- ja ilmanlaatuselvitysten perusteella Merituulentien varren AK-korttelin asuinrakentamiselle on asetettu tarkempia määräyksiä. Korttelin Merituulentien puoleisen sivun ulkoseinien, ikkunoiden ja muiden rakenteiden ääneneristävyyden tulee olla 35 db. Jos julkisivuun kohdistuva päiväajan melutaso ylittää 65 db, ei kortteliin saa sijoittaa sellaisia asuntoja, joiden ikkunat avautuvat pelkästään liikennemelun puolelle, ja parvekkeet tulee korvata viherhuoneilla, jotka saa rakentaa rakennusoikeuden lisäksi. Merituulentien varrella asuinrakennusten alimpaan kerrokseen ei saa sijoittaa asuntoja. AK-korttelissa asuinrakennukset tulee varustaa koneellisella ilmanvaihdolla, jossa käytetään tehokkaita tuloilman suodattimia, joiden erotusaste on vähintään 80 %. Tuloilma tulee ottaa katolta. Koska melutaso kuitenkin vaihtelee katujulkisivun eri korkeuksilla, voi rakennusluvan yhteydessä esitettävällä tarkemmalla meluselvityksellä määräyksestä poiketa. Maankäytön yleissuunnitelma ja lähiympäristösuunnitelma Arkkitehtitoimisto Sarc Oy, Arkkitehtitoimisto Jukka Turtiainen Oy ja Sito Oy ovat laatineet kaupunkisuunnittelukeskuksen ohjauksessa alueelle maankäytön yleissuunnitelman ja lähiympäristösuunnitelman. BREEAM-ympäristöluokitus Niittykummun alueelle haetaan parhaillaan BREEAM Communities - ympäristöluokitusta. Luokituksella pyritään ohjaamaan ja kannustamaan korkealaatuiseen ja kestävän kehityksen mukaiseen alueen suunnitteluun ja toteutukseen. Luokitus edellyttää asemakaavalla tapahtuvan ohjauksen lisäksi myös alueen tulevien toteuttajien sitouttamista tavoitteisiin. Asemakaavamuutoksen rajaus Kaavaa esitetään rajattavaksi ja vaiheittain hyväksyttäväksi, koska maankäyttösopimukset joidenkin maanomistajien kanssa ovat kesken. Vahvistusrajauksen ulkopuolelle jätetään tässä vaiheessa korttelit 15037 ja 15044, osa korttelista 15025 sekä näihin liittyviä katualueita