Definiciones de términos finés 1

Definiciones de términos finés 1 abdomen Vatsa subst. / / vatsat rintakehän ja lantion välissä selkärangan edessä sijaitseva alue (Lääketieteen termit) e.g. Vatsa jaetaan alueisiin, joiden perusteella voidaan määrittää eri elinten sijainti ja ilmoittaa täsmällisesti kivun ja muiden oireiden esiintymistiheys. (Sillman (1995a)) ~ ^vatsahengitys^ abdominal breathing vatsahengitys subst. / / ei mon. = palleahengitys, syvähengitys Hengitystapa, jossa käytetään hyväksi palleaa ja ^ vatsa^lihaksia ja jossa vatsanpeitteet nousevat ja laskevat ^hengitys^liikkeiden tahdissa. (Lääketieteen termit) e.g. Tärkeimmät sisäänhengityslihakset ovat pallea ja uloimmat kylkivälilahakset. Sen mukaan, kumpia käytetään enemmän, puhutaan toisaalta rintahengityksestä eli kylkiluuhengityksestä, toisaalta palleahengityksestä (^palleahengitys^) eli vatsahengityksestä. Nimi vatsahengitys johtuu siitä, että vatsanpeitteet nousevat ja laskevat pallean liikkeiden aikana. (Nienstedt, Hänninen, Arstila & Björkqvist) abduction of vocal fold äänihuulen loitonnus subst. / / äänihuulten loitonnus ääniraon (^äänirako^) avautuminen, jolloin ilma alkaa virrata äänihuulten (^äänihuuli^) välissä olevasta henkitorven (^henkitorvi^) kapeikosta, ääniraosta (Laukkanen & Leino) e.g. Lepohengityksessä abduktio ei ole maksimaalinen, mutta hengästyminen tai syvä henkäys nenän kautta saa kannuruston (^kannurusto^) avautumaan täysin (Karma, Nuutinen, Puhakka, Vilkman, Virolainen, Ylikoski & Ramsay) ~ ^loitontaja^, ^lähentäjä^, ^äänihuulen lähennys^ abductor loitontaja subst. / / loitontajat 1) lihas, joka vetää raajaa tai raajan osaa poispäin keskiviivasta 2) äänihuulen (^äänihuulet^) loitontajalihas, abduktori, avaa ääniraon (^äänirako^) (Lääketieteen termit) e.g. 1) esimerkiksi pikkusormen loitontajalihas siirrtää pikkusormen kauemmaksi muista sormista eli saa aikaan loitontumisen, abduktion. 2) Varsinaisia abduktoreja on vain yksi, takainen rengasrusto-kannurustolihas (1) Sillman (1995a) 2) Laukkanen & Leino) ~ ^äänihuulen loitonnus^, ^lähentäjä^, ^äänihuulen lähennys^ abductor spastic dysphonia abduktorinen spasmodinen dysfonia subst. / / ei mon. Lt. dysphonia spastica abductio sairaustila, jossa äänentuotto pyrkii aika ajoin kokonaan estymään, syynä abductorin yliaktiivinen toiminta. ^Ääni^ voi olla voimaton ja hälypitoinen. (Laukkanen & Leino) e.g. Eräs aikaisemmin psyykkisenä äänihäiriönä pidetty oire on spasmoidinen (spastinen) dysfonia. Tässä potilaan äänihuulissa esiintyy epärytmisiä spasmeja, jotka joko sulkevat äänihuulet (adduktorinen muoto) tai jättävät ne auki (abduktorinen muoto). (Karma, Nuutinen, Puhakka, Vilkman, Virolainen, Ylikoski & Ramsay)

Definiciones de términos finés 2 aberrant motor function poikkeava motorinen toiminta subst. / / ei mon. poikkeavia liike- ja asentomalleja (Autti-Rämö) e.g. CP-lapsilla puhehäiriöt liittyvät kokonaismotoriikan poikkeavuuteen ja sensomotoristen toimintojen häiriöön. (Karma, Nuutinen, Puhakka, Vilkman, Virolainen, Ylikoski & Ramsay) ~ ^CP-vamma^ aberration poikkeama subst. / / poikkeamat = epänormaali, poikkeava poikkeama normaalista tai tyypillisestä (Kanninen, Hämälä & Palomäki) e.g. Poikkeava ^kielenkehitys^ tarkoittaa erityisvaikeutta, jolle on luonteenomaista suuri ero kielellisten ja ei-kielellisten taitojen välillä. (Korpilahti) ability kyky subst. / / kyvyt = taito kykevyys selviytyä jostakin, suorittaa jotakin, pystyvyys, taito, edellytykset (Nurmi, Rekiaro & Rekiaro (1994)) e.g. Latentti kielikyky ei kuitenkaan aktualisoidu, ellei lapsi saa ympäristöstään sopivia ärsykkeitä, ellei hänelle puhuta. (Korhonen) achievement saavutus subst. / / saavutukset = suoritus aikaansaannos, tulos, edistysaskel (Nurmi, Rekiaro & Rekiaro (1994)) e.g. Kielen oppimisen tärkeitä kehityssaavutuksia ovat esineiden käsittelyyn liittyvien toimintojen vakiinnuttaminen, esineiden ja henkilöiden pysyvyyden havaitseminen, mielikuvien muodostaminen tutuista, päivittäisistä tapahtumista ja niiden ilmentäminen symbolisessa leikissä ja viivästetyssä jäljittelyssä. (Koppinen, Lyytinen & Rasku-Puttonen) acoustic akustinen adj. / / akustiset kuuloon liittyvä, ääneen liittyvä. Fonetiikassa (^fonetiikka^) ensisijaisesti äänivärähtely. (Lääketieteen termit, http://www.opiskelijakirjasto.lib.helsinki.fi/fonterm/) e.g. Konsonanttien (^konsonatti ) kesken on ääntymätavan suhteen paljon suurempia eroja, ja tätä ilman virtauksiin perustuvaa luokittelua vastaavat selvähköt erot konsonanttien akustisissa ominaisuuksissa. (Suomi 1990) acoustic filter effect suodattimen vaikutus subst. / / ei mon. = suodin Ääniväylän resonanssi-ilmiöön perustuva muuntovaikutus. (Suomi 1990) e.g. Missä tahansa ääniväylän äänilähteessä syntynyt ilmanpaineen vaihtelu, olipa periodista tai epäperiodista, muokkautuu ääniväylän (tai sen osan) muodostaman suodattimen läpi kulkiessaan ja tulee korviin kuultavaksi vasta tämän jälkeen.. ()

Definiciones de términos finés 3 acoustic filter phenomenon suodatin ilmiö / = resonanssi-ilmiö Äänilähteen (^äänilähde^) etupuolella oleva ^ääniväylä^n osa toimii suodattimena. (Suomi 1990) e.g. Suodatin siis muokkaa äänilähteessä syntynyttä "raaka-aineääntä" siten että sen spektraaliset ominaisuudet muuttuvat, ja kuten edellä jo oli lyhyesti puhetta, ääniväylän (tai sen osan) resonaattori- eli suodatinominaisuudet riippuvat pääsoin sen koosta ja muodosta. (Suomi 1990) acoustic impedance akustinen impedanssi subst. / / ei mon. ääniaaltojen kulkua estävä väliaineen vastus (Lääketieteen termit) e.g. Akustisella (^akustinen^) impedanssilla tarkoitetaan korvan ääntä johtavan systeemin värähtelyvastusta. Impedanssi voi olla poikkeuksellisen suuri, jos esimerkiksi tärykalvo tai kuuloluuketju ovat jäykkäliikkeiset. (Karma, Nuutinen, Puhakka, Vilkman, Virolainen, Ylikoski & Ramsay) acoustic phonetics akustinen fonetiikka subst. / / ei mon. tutkii kielellisten ilmausten akustista (^akustinen^) rakennetta ja puheen akustiikka yleensä (http://www.opiskelijakirjasto.lib.helsinki.fi/fonterm/) e.g. Laajasti ymmärrettynä akustinen ^fonetiikka^ sisältää myös auditiivisen fonetiikan, jolloin tarkastelun kohteena ovat akustisten signaalien ja auditiivisten vasteiden (response) väliset yhteydet. (http://www.opiskelijakirjasto.lib.helsinki.fi/fonterm/) acoustic reflex stapediusrefleksi subst. / / stapediusrefleksit = jalustinlihasheijaste, jalustinheijaste, jalustinrefleksi sisäkorvaa voimakkailta ääniltä suojeleva jalustinlihaksen supistuminen ja tästä aiheutuva kuuloluuketjun jäykistyminen melussa (Lääketieteen termit) e.g. Jos korvan kuulokynnyksen (^kuulokynnys^) ja stapediusrefleksin väli on tavallista pienempi, on kysymys recruitment-ilmiöstä kyseiseisssä korvassa. Stapediusrefleksin väsymisen mittaamista voidaan käyttää ^adaptaatio^n mittarina. (Karma, Nuutinen, Puhakka, Vilkman, Virolainen, Ylikoski & Ramsay) ~ ^välikorva^, ^sisäkorva^, ^kuuloluut^ acoustic stimulation akustinen stimulaatio subst. / / ei mon. = akustinen ärsytys akustisen signaalin eli ääniaaltojen kulkeutuminen ulko- ja välikorvan kautta sisäkorvan äänireseptoreihin (Nienstedt, Hänninen, Arstila & Björkqvist) e.g. Sähköisen stimulaation toimintaperiaatteen vuoksi sen dynamiikka poikkeaa akustisesta stimulaatiosta. (Kronlund) ~ ^korva^, ^kuulo^ acquired

Definiciones de términos finés 4 hankittu adj. / / ei mon. = hankinnainen ennen syntymää tai sen jälkeen vaikuttaneiden ulkoisten tekijöiden aiheuttama (sairaus, oire) (Lääketieteen termit) e.g. ^Afasia^ on logopediseen kirjallisuuten ja kliiniseen diagnostikkaan vakiintunut yleistermi. Sitä käytetään puhuttaessa aikuisten ns. hankituista kielellisistä häiriöistä. (Korpijaakko-Huuhka & Kiesiläinen) ~ ^afasia^ acquired hearing impairment hankittu kuulovika subst. / / hankitut kuuloviat = hankittu kuulovamma ennen syntymää tai sen jälkeen vaikuttaneiden ulkoisten tekijöiden aiheuttama kuulon heikentyminen (Lääketieteen termit) e.g. Aikuisilla hankitun kuulovian (^kuulovika^) yleisin syy on ^ikähuonokuuloisuus^. (Viita, Huttunen & Sorri) adaptation mukautuminen subst. / / ei mon. = adaptaatio, sopeutuminen 1) aitireseptorien sopeutuminen jatkuvaan ärsytykseen 2) Vammautuneen tai sairaan henkilön tottuminen uuden tilanteen kuten vammautumisen aiheuttamiin rajoituksiin ja uusien voimavarojen etsintä mahdollismman täysipainoisen elämän saavuttamisksi. (1) Lääketieteen termit 2) Kanninen, Hämälä & Palomäki) e.g. 1) reseptoreista tulevat hermoimpulssit vähenevät adaptaation aikana, vaikka ärsyke pysyy samana. 2) Aivohalvauksen ja ^afasia^n aiheuttamien haittojen läpikäyminen ja tunnustaminen aloittaa uuden vaiheen, muuttuneeseen toimintakykyyn sopeutumisen, jonka onnistuminen vaikuttaa ihmisen sairastumisen jälkeisen elämän laatuun. (1) Nienstedt, Hänninen, Arstila & Björkqvist 2) Korpijaakko-Huuhka & Kiesiläinen) adduction of vocal fold äänihuulen lähennys subst. / / äänihuulten lähennys = adduktio ääniraon sulkeminen (Laukkanen & Leino) e.g....äänihuulten (^äänihuulet^) massa ja jäykkyys säädetään haluttua sävelkorkeutta ja voimakkuutta vastaaviksi ja äänihuulet lähennetään toisiaan kohden eli ^äänirako^ suljetaan ja ääntötapahtuma saadaan näin alkamaan. (Laukkanen & Leino) ~ ^äänihuulen loitonnus^, ^loitontaja^, ^lähentäjä^ adductor lähentäjä subst. / / lähentäjät = adduktori 1) lihas, joka lähentää raajaa tai raajan osaa keskiviivaan päin 2) äänihuulia (^äänihuulet^) toisiaan kohden lähentävät lihakset (1) Lääketieteen termit 2) Laukkanen & Leino) e.g. 2) Tärkein adduktori on ulompi rengasrusto-kannurusto lihas. (Laukkanen & Leino) ~ ^loitontaja^, ^äänihuulen loitonnus^, ^äänihuulen lähennys^

Definiciones de términos finés 5 adductor spastic dysphonia adduktorinen spasmodinen dysfonia subst. / / ei mon. Lt. dysphonia spastica adductio Sairaustila, jossa äänentuotto pyrkii aika ajoin kokonaan estymään, syynä adduktorin yliaktiivinen toiminta. ^Ääni^ voi kuulostaa puristeiselta ja ponnisteiselta. (Laukkanen & Leino) e.g. Eräs aikaisemmin psyykkisenä äänihäiriönä pidetty oire on spasmoidinen (spastinen) dysfonia. Tässä potilaan äänihuulissa esiintyy epärytmisiä spasmeja, jotka joko sulkevat äänihuulet (adduktorinen muoto) tai jättävät ne auki (abduktorinen muoto). (Lehtihalmes 1993) adenoid kitarisa subst. / / ei mon. = kitarisa ^nielu^n katossa ja takaseinämässä sijaitseva pariton, aikuisella yleensä surkastunut risa (Lääketieteen termit) e.g. Toistuvat korvatulehdukset, kuorsaus ja jatkuva suuhengitys ja joskus pitkittynyt yskä ovat tärkeitä merkkejä ongelmallisesta kitarisasta. (Kolho) ~ ^hengitys^, ^suu^, ^kieli^ adult aphasia Afasia subst. / / afasiat Aivoihin kohdistuneen vamman tai sairauden aiheuttama kielellisen kyvyn häiriö, joka ilmenee puheen tuottamisen, kuullun ymmärtämisen tai molempien eri asteisena vaikeutena. (Siirtola & Siirtola) e.g. Afasian taustalla on yleensä vasenta ^hemisfääri^ä vaurioittanut verenkiertohäiriö. (Karma, Nuutinen, Puhakka, Vilkman, Virolainen, Ylikoski & Ramsay) aerodynamics Aerodynamiikka subst. / / ei mon. oppi kaasujen ja ilman liikkeistä (Nurmi, Rekiaro & Rekiaro) e.g. Kaikki puhe perustuu ilmanpaine-erojen hyväksikäyttöön ja siten puheen aerodynaamiset tekijät ovat merkittäviä (http://www.opiskelijakirjasto.lib.helsinki.fi/fonterm/) aetiology etiologia subst. / / ei mon. selvitys jonkin asian syistä tai synnystä, oppi tautien syistä, taudin syy tai aiheuttaja (Kanninen, Hämälä & Palomäki) e.g. Kroonisen nuhan etiologia on moninainen, samoin taudinkuva ja oireilu. (Karma, Nuutinen, Puhakka, Vilkman, Virolainen, Ylikoski & Ramsay) affricate affrikaatta subst. / / affrikaatat ^Klusiili^n ja ^frikatiivi^n muodostama äänneyhdistelmä, jolloin frikatiiviosuus merkitsee klusiilin purkamista samalla tai lähes samalla artikulaatiopaikalla. Esim. pf, ts. (http://www.opiskelijakirjasto.lib.helsinki.fi/fonterm/)

Definiciones de términos finés 6 e.g. Affrikaatat (^afrikaatta^) ovat foneettisesti (ja akustisesti) klusiilin ja sitä seuraavan samanpaikkaisen frikatiivin jonoja, jotka fonologisesti käyttäytyvät yhden konsonantin tavoin. (Suomi 1990) age of onset alkamisikä subst. / / alkamisiät = sairastumis-ikä (sairastumis)ikä jolloin oireet alkavat (Lehtihalmes 2001) e.g. Dystoniat luokitellaan etiologian, alkamisiän ja paikantumisen perusteella. (Kaakkola & Marttila) agnosia Agnosia subst. / / agnosiat Lt. agnosias Havaintotoiminnan häiriötila, jolle on ominaista kyvyttömyys tunnistaa tuttuja esineitä ja asioita huolimatta aistinelinten normaalista toiminnasta (Lääketieteen termit) e.g. Agnosiat luokitellaan sen mukaan, minkä aistialueen häiriöstä on kyse ja kunkin aistialueen sisällä edelleen ärsykkeiden laadun mukaisiin ryhmiin. (Kanninen, Hämälä & Palomäki) ~ ^afasia^ agrammatism agrammatismi subst. / / ei mon. kehityksellinen tai keskushermostoperäinen vaikeus tuottaa kieliopillisesti oikein jäsentynyttä puhetta (Lääketieteen termit) e.g. Motorisessa afasiassa (^Brocan afasia^) oireet painottuvat etenkin kielen tuottamiseen: puhe on sujumatonta ja kieliopillisesti köyhtynyttä (ns. agrammatismi). (Hokkanen, Laine, Hietanen, Hänninen, Jehkonen & Vilkki) ~ ^afasia^ agraphia Agrafia subst. / / agrafiat aivovauriosta johtuva kirjoittamisen häiriö, joka ei johdu käden halvauksesta eikä liikehäiriöstä (Kanninen, Hämälä & Palomäki) e.g. Agrafia ilmenee itsenäisessä kirjoittamisessa, sanelukirjoituksessa tai jo tekstin kopioinnissa. (Kanninen, Hämälä & Palomäki) ~ ^afasia^ air ingestion ilman nieleminen subst. / / ei mon. liittyy ruokatorvipuheeseen, ilmaa otetaan ruokatorveen suun kautta (Lehtihalmes 2001) e.g. Jännittynyt potilas saattaa yrittää ilmannielemistekniikkaa, joka ei kuitenkaan ole käyttökelpoinen menetelmä, koska ilma silloin välittömästi myöskin pääsee valumaan ruokatorvesta mahalaukkuun, eikä näinollen ole tahdonalaisesti käytettävissä ääntötapahtumaan. (Nurmi & Petri-Larmi) ~ laryngektomia, ruokatorvipuhe air-bone gap

Definiciones de términos finés 7 ilma- ja luujohtokuulokynnysten ero subst. / / ilma- ja luujohtokynnysten erot äänesaudiogrammilla tutkittava ilma- ja luujohtokynnysten välinen ero (Karma, Nuutinen, Puhakka, Vilkman, Virolainen, Ylikoski & Ramsay) e.g. Puhtaassa konduktiivisessa kuuloviassa (^konduktiivinen kuulovika^) luujohtokynnykset eivät ole huonommat kuin 20dB ja ilma- ja luujohtokynnysten ero on vähintään 15dB. (Karma, Nuutinen, Puhakka, Vilkman, Virolainen, Ylikoski & Ramsay) ~ ^audiogrammi^, ^audiometri^ airflow ilman virtaus subst. / / ilmanvirtaukset Keuhkojen avulla saadaa aikaan ns. pulmoninen egressiivinen ilmanvirta mekanismi eli ilman virtaaminen keuhkoista poispäin. Pulmoninen ilmanvirta voi joskus olla ingressiivinen eli ilma virtaa keuhkoihin päin. (Suomi 1990) e.g. Konsonanteiksi luokitellaan myös äänteet (^äänne^), joita tuotettaessa ilma ei virtaa suusta, vaan nenästä tai ilma virtaa suusta mutta joutuu kiertämään kielen laitojen lautta. (Laukkanen & Leino) akinetic mutism akineettinen mutismi subst. / / ei mon. = coma vigil, apallinen oireyhtymä Kuvaa erilaisia tiloja, esimerkiksi keskiaivojen vaurioitumisen jälkeinen kooma, jossa silmien liikkeet säilyvät, otsalohkovaurioon liittyvää psykomotorista bradykinesiaa ja laajan aivoverenvuodon jälkeistä syvää tajuttomuutta, jossa aivorungon toimintaa on vielä jäljellä. (Kanninen, Hämälä & Palomäki) e.g. Kognitiivisten toimintojen ja kommunikaation puuttumista esimerkiksi neokortigaalisten alueiden tai tietyiltä aivorungon alueilta aivokuorelle projisoivien alueiden tuhoutumisen takia voidaan kuvata termeillä akineettinen mutismi tai apallinen oireyhtymä. (Lindsberg & Soinila) alexia aleksia subst. / / aleksiat aivovauriosta johtuva ^lukemisvaikeus^ jo lukemaan oppineella ihmisellä (Kanninen, Hämälä & Palomäki) e.g. Puhtaassa ^aleksia^ssa lukemisvaikeus rajoittuu kirjoitetun tekstin, sanojen tai jopa yksittäisten kirjainten lukemisvaikeuksiin. (Hokkanen, Laine, Hietanen, Hänninen, Jehkonen & Vilkki) ~ ^afasia^, ^agrafia^ allophone Allofoni subst. / / allofonit ^Foneemi^n variantti, joka ei voi toimia kielen järjestelmässä sanojen muotoja erottavassa tehtävässä, mutta joka äännetyyppinä voidaan identifioida ja joka siten kuuluu kielen äänneoppiin. (http://www.opiskelijakirjasto.lib.helsinki.fi/fonterm/) e.g. Tietty foneemi toteutuu foneettisesti erilaisina, tavallisesti keskenään täydennysjakaumassa olevina allofoneina. (Suomi 1996) alveolar alveolaarinen adj. / / alveolaariset äänne, jossa kieli muodostaa kapeikon ^hammasvalli^n kohdalle (Wiik)

Definiciones de términos finés 8 e.g. Hammasvallissa erotetaan lisäksi kolme osaa, sen etuosa eli etuvalli, keskiosa eli keskivalli ja takaosa eli takavalli. Vastaavien äänteitten (^äänne^) nimitykset ovat prealveolaarinen, medioalveolaarinen ja postalveolaarinen. (Wiik) ~ ^hammasvalli^ alveolar ridge hammasvalli subst. / / ei mon. Ylähampaitten takana, muutaman millimetrin päässä hampaista, hammasriviä myötäilevä harjanne, jossa on kunkin hampaan kohdalla pieni painauma eli alveoli (Wiik) e.g. Hammasvallissa erotetaan lisäksi kolme osaa, sen etuosa eli etuvalli, keskiosa eli keskivalli ja takaosa eli takavalli. Vastaavien äänteitten nimitykset ovat prealveolaarinen, medioalveolaarinen ja postalveolaarinen. (Wiik) ~ ^alveolaarinen^ ambidexterity molempikätisyys subst. / / ei mon. = sekakätisyys amplification vahvistus subst. / / vahvistukset = voimistus esimerkiksi äänen voimistuminen (Nurmi, Rekiaro & Reikiaro 1994) e.g. ^Kuulokoje^ poimii äänet mikrofoniinsa ja muuntaa ne sähköisiksi impulsseiksi...se ei valikoi ääniä vaan vahvistaa kaikki äänet. Kuulokojeen vahvistuksen voimakkuutta voi joko vähentää tai lisätä säätimen avulla. (Viita, Huttunen & Sorri) amyotrophic lateral sclerosis amyotrofinen lateraaliskleroosi subst. / / ei mon. = ALS, motoneuronisairaus, liikeratakovettumatauti tuntemattomasta syystä aiheutuva, yleensä kuolemaan johtava tauti, jolle on ominaista aivoista selkäytimeen kulkevan liikeradaston tuohoutumisesta aiheutuva tahdonalaisen lihaksiston surkastuminen (Lääketieteen termit) e.g. ALS:n ensimmäisiä oireita ovat lihaskato ja -heikkous, jotka aiheutuvat alemman motoneuronin vauriosta. (Somer) anarthria anartria subst. / / ei mon. hermostollisista syistä johtuva ääntöelinten toimintahäiriö, joka aiheuttaa täydellisen tai lähes täydellisen puhekyvyttömyyden (Kannninen, Hämälä & Palomäki) ~ ^dysartria^, ^afasia^ angular gyrus angulaarigyrus subst. / / ei mon. päälaenlohkon sivulla, lähellä takaraivolohkon ja ohimolohkon rajaa, sijaitseva aivokuoren poimu (Revonsuo, Lang & Aaltonen)

Definiciones de términos finés 9 e.g....kuvan nimeämiseen liittyvä aivotoiminta eteni peräkkäisesti näköaivokuorilta angulaarigyruksen ja Wernicken alueen kautta ^Brocan alue^elle (perinteisen Wernicke-Geschwind -mallin mukaisesti). (Vanni & Hari) ~ ^aivot^ anomia anomia subst. / / anomiat nimisanojen löytämisvaikeus (Kanninen, Hämlä & Palomäki) e.g. Sitä ilmenee useimmissa afasioissa (^afasia^) eri muodoissaan, mutta myös erillisenä afaattisena oireyhtymänä. Anomia ilman afasiaa taas voi liittyä muihin aivovaurioihin. (Kanninen, Hämälä & Palomäki) ~ ^afasia^ antagonist antagonisti subst. / / antagonistit vastavaikuttaja 1) lihas, jonka aiheuttama liike on vastakkainen toisen lihaksen (agonistin) aiheuttamalle liikkeelle 2) kemiallinen aine, joka ehkäisee toisen kemiallisen aineen toimintaa, usein sitoutumalla samaan vastaanotinkohtaan (reseptoriin) kuin agonisti (Kanninen, Hämälä & Palomäki) e.g. 1) Hauislihas ja kolmipäinen olkalihas ovat toistensa antagonisteja, sillä edellinen koukistaa kyynärvartta, jälkimmäinen ojentaa. 2) Lääkeainetta, joka sitoutuu tiettyyn reseptoriin ja jolla on sama vaikutus kuin luonnollisella välittäjäaineella, kutsutaan agonistiksi. Myös antagonisti sitoutuu reseptoriin, mutta ei aktivoi sitä. Luonnollinen välittäjäaine ei tällöin löydä vapaita reseptoreja, ja sen vaikutus estyy. (1) Nienstedt, Hänninen, Arstila & Björkqvist 2) Sillman, K. (1995b)) anterior seal ääntöväylän etuosan sulku subst. / / ei mon. anteroposterior anteroposteriorinen adj. / / anteroposterioriset edessä ja takana sijaitseva, edestä taakse kulkeva (Lääketieteen termit) e.g. ^Nielu^n anterioris-posteriorisella etäisyydellä on merkitystä lähinnä vokaalien tuottamisessa. Esim. /a/:ssa tämä etäisyys on pieni ja /i/:ssä suuri. (Lehtihalmes) anticipatory avoidance reaction ennakointi subst. / / ennakoinnit Keinot, joiden avulla änkyttäjä pyrkii välttämään änkytyksensä (^änkytys^) esille tulemisen. (Routamo-Jaakola) e.g. Änkytyksen (^änkytys^) tunnistamisessa on hyvä edetä ydinänkytyksestä ja ^pakenemisreaktio^ista ennakointivaiheen tunnistamiseen saakka, koska puhetekniikoita onnistuneesti kommunikaatiotilanteissa käytettäessä se on välttämätöntä. (Lempinen) ~ ^änkytys^, ^kamppailureaktiot^ anticipatory struggle behaviour

Definiciones de términos finés 10 kamppailureaktio subst. / / kamppailureaktiot = pakenemisreaktio ydinänkytyksen lopettamiseen tähtäävä käyttäytyminen (Routamo-Jaatela) e.g. Sitä mitä änkyttäjä tekee päästäkseen jatkamaan puhettaan, hänen kuitenkin vielä ollessa ydinänkytyksessään kutsutaan tässä yhteydessä pakenemisreaktioksi. (Heikkinen, Kulvik & Lempinen) ~ ^änkytys^, ^ennakointi^ anxiety ahdistuneisuus subst. / / ei mon. pelon tunne, joka johtuu sisältä tai ulkoa uhkaavan, huonosti tiedostetun vaaran ennakoimisesta ja jonka oireita voivat olla mm. levottomuus, pelokkuus, keskittymiskyvyn puute, unihäiriöt, sydämentykytys, pahoinvointi, vapina, tihentynyt virtsaamistarve ja ilman loppumisen tunne (Lääketieteen termit) e.g. Päinvastoin kuin pelossa tai vaarassa uhka ahdistuneisuudessa on epätodellista. Ahdistuneisuuteen liittyy usein autonomisen hermoston oireita... (Kanninen, Hämälä & Palomäki) aperiodic Epäperiodinen adj. / / epäperiodiset = aperiodinen Värähtelytyyppi, jossa ei voida erottaa identtisiä jaksoja. (http://www.opiskelijakirjasto.lib.helsinki.fi/fonterm/) e.g. Epäperiodisissa äänissä ei ole perussäveltä eikä sen kerrannaisia osasäveliä, vaan suuri määrä taajuuden suhteen keskenään mielivaltaisia ja toisiaan hyvin lähellä olevia komponentteja. (Suomi 1990) aperture avauma subst. / / avaumat = apertuura artikulaatiotapa, jolle on ominaista äänteen (^äänne^) tuottaminen ilman selvää estettä ääntöväylässä (http://www.opiskelijakirjasto.lib.helsinki.fi/fonterm/) e.g. takainen rengasrusto-kannurustolihas on ääniraon ainoa varsinainen avaajalihas.... Sen toiminta tulee kysymykseen esimerkiksi hengitettäessä tai äännettäessä soinnittomia äänteitä. Ääniraon (^äänirako^) toiminta-asennosta käytetään nimitystä hengitysavauma. (Aalto & Parviainen) aphasia afasia subst. / / afasiat Aivoihin kohdistuneen vamman tai sairauden aiheuttama kielellisen kyvyn häiriö, joka ilmenee puheen tuottamisen, kuullun ymmärtämisen tai molempien eri asteisena vaikeutena. (Siirtola & Siirtola) e.g. Afasian taustalla on yleensä vasenta hemisfääriä vaurioittanut verenkiertohäiriö. (Karma, Nuutinen, Puhakka, Vilkman, Virolainen, Ylikoski & Ramsay) ~ ^agnosia^, ^agrammatismi^, ^anomia^ aphonia afonia subst. /

Definiciones de términos finés 11 ääntöelinten tila, jossa artikulaatio on normaali mutta fonaatio ei onnistu (Lääketieteen termit) e.g. ^Fonaatio^ taas on tekninen termi, joka kuvaa äänihuulten värähtelyn fysikaalisia ja fysiologisia prosesseja. Sitä käytetään myös ^kurkunpää^n äänentuottamiskyvyn asteen määrittelyssä esimerkiksi puhumalla ^dysfonia^sta, jossa ^äänihuulet^ eivät värähtele normaalisti tai afoniasta, jossa äänihuulet eivät värähtele lainkaan. (Juvas & Sovijärvi) ~ ^dysfonia^, ^fonaatio^ apical apikaalinen adj. / / apikaaliset = alveolaarinen kärkeen liittyvä (Lääketieteen termit) e.g. Edellä olevassa tavallisimpien konsonanttien taulukossa on kaksi r-äänteen tyyppiä, alveolaarinen eli apikaalinen ja uvulaarinen eli dorsaalinen. (Wiik) approximant approksimantti subst. / / approksimantit = puolivokaali, puolikonsonantti Ääntöelinten lähentymällä tuotettu ^äänne^. (http://www.opiskelijakirjasto.lib.helsinki.fi/fonterm/) e.g. Jotkin resonantit ovat laadultaan niin ^vokaali^maisia, että niitä saattaa joskus olla vaikea erottaa vokaaleista...tällaisia vokaalimaisia konsonantteja nimitetään puolivokaaleiksi, joskus myös puolikonsonanteiksi. (Wiik) approximation / apraxia Apraksia subst. / / apraksiat aivoperäinen tahdonalaisten liikkeiden koordinointivaikeus (Lääketieteen termit) e.g. Apraksiassa erotetaan monta alalajia sen mukaan, mistä liikesuorituksen virheestä on kysymys (Kanninen, Palomäki & Hänninen) ~ ^afasia^ articulation artikulaatio subst. / Kielikohtaisesti vaihteleva sanojen (^sana^), ^tavu^jen ja äänteiden (^äänne^) sekä jatkuvan puheen tuotto (http://www.opiskelijakirjasto.lib.helsinki.fi/fonterm/) e.g. Puhumaan opettelevan lapsen artikulaatio täsmentyy iän myötä. Useimmat konsonantit (^konsonantti^) ja tavallisesti kaikki ^vokaali^t ja vokaaliyhtymät osataan 4-vuotiaina. (Karma, Nuutinen, Puhakka, Vilkman, Virolainen, Ylikoski & Ramsay) ~ ^artikulaatioelimet^ articulators artikulaatioelimet subst. /

Definiciones de términos finés 12 = artikulaatioelimistö, ääntöelimistö puheen muovaamiseen osallistuvat elimet kuten huulio, kieli, kova ja pehmeä suulaki sekä ^kurkunpää^ ^äänihuuli^neen (Kanninen, Hämälä & Palomäki) e.g. Kurkunpäässä sijaitsevat äänihuulet on laskettava artikulaatioelimistöön, koska niillä voidaan tuottaa laryngaalisia/glottaalisia äänteitä. (http://www.opiskelijakirjasto.lib.helsinki.fi/fonterm/) articulatory difficulty äännevirhe subst. / / äännevirheet = foneettinen häiriö, artikulaatiovirhe, artikulaatiohäiriö häiriöt äänteiden muovaamisessa, joiden taitaminen olisi ikävaiheen perusteella odotettua (Kanninen, Hämälä & Palomäki) e.g. Motorisista syistä johtuvat äännevirheet voivat ilmetä hyvinkin eri asteisina. (Korpinen & Nasretdin) ~ ^fonologinen häiriö^ articulatory disorder fonologinen häiriö subst. / / ei mon. = foneeminen häiriö kielen äännejärjestelmän hallinnan vaikeus, jossa ^äänne^virheisyys ilmenee yleensä useissa äänteissä tai äänneyhtymissä (Korpinen & Nasretdin) e.g. Foneemisia häiriöitä kutsutaan yleisesti myös fonologisiksi häiriöiksi. Foneeminen äännevirhe vaikuttaa yleensä puheen ymmärrettävyyteen ja on näin ollen syvemmän tason häiriö kuin foneettinen äännevirhe. (Korpinen & Nasretdin) ~ ^artikulaatioelimet^ articulatory practice artikulaation harjoittaminen subst. / = äännevirheen korjaaminen, äännevirheen kuntoutus, äännevirheen hoitaminen pyritään korjaamaan virheellinen ^äänne^ norminmukaiseksi (Korpinen & Nasretdin) e.g. Äännevirheitä hoidettaessa puututaan usein suoraan ongelmaan eli ^äännevirhe^eseen. (Korpinen & Nasretdin) articulatory skills / artificial larynx keinotekoinen larynks subst. / = ulkopuolinen äänilähde, puhevibraattori Ladattavilla paristoilla toimiva, surisevaa perusääntä antava laite, jota pidetään leuan alla painettuna. (Nurmi & Petri-Larmi) e.g. Edelleen on käytössä kaulalle asetettava ulkopuolinen äänilähde (puhevibraattori, elektrolarynks), joka äänilähteenä on monotoninen, mutta kuitenkin hätätilassa toimiva ratkaisu yleensäkkin tilanteissa, joissa varsinainen äänilähde ei ole käytössä tai ei toimi. (Karma, Nuutinen, Puhakka, Vilkman, Virolainen, Ylikoski & Ramsay) ~ ^kurkunpää^, ^laryngektomia^

Definiciones de términos finés 13 aryepiglottic fold kurkunpään eteispoimu subst. / / kurkunpään eteispoimut = kurkunkansipoimu Lt. plica aryepiglottica ^kannurusto^n kärjestä ^kurkunkannenrusto^n sivusyrjään kulkeva parillinen ^kurkunpää^n aukkoa sivulta rajoittava limakalvopoimu (Lääketieteen termit) e.g. ^Taskuhuulet^ eivät osallistu äänen tuottoon... Sen sijaan ne yhdessä äänihuulten (^äänihuulet^) ja yläpuolellaan sikatsevan kurkunkansipoimun kanssa sulkevat tiiviisti ilmaväylän tarvittaessa. (Aalto & Parviainen) ~ kurkunpää, kannurusto arytenoid cartilage kannurusto subst. / / kannurustot Lt. cartilago arytenoida kaksi ^rengasrusto^n takaosan päällä sijaitsevaa kartiomaista rustoa, joita liikuttamalla ^kurkunpää^n lihakset kiristävät ja höllentävät sekä loitontavat ja lähentävät äänijänteitä (^äänijänne^) (Lääketieteen termit) e.g. Kummastakin kannurustosta (^kannurusto^) kulkee ^kilpirusto^n takapintaan äänijänne, jota yhdessä siihen liittyvän lihaksen ja sitä peittävän limakalvon kanssa sanotaan äänihuuleksi (^äänihuuli^). (Nienstedt, Hänninen, Arstila & Björkqvist) aspiration aspiraatio subj. / / aspiraatiot 1) ^Suuväylä^n ^sulkeuma^n taakse syntyneen ^ilmanpaine^en voimakkaan laukeaman aiheuttama h-mainen lisä-äänne ^klusiili^ssa. 2) Klusiilin laukeaman (release) jälkeinen soinniton vaihe ennen äänivärähtelyn alkamista. 3) henkeen vetäminen (1) & 2) http://www.opiskelijakirjasto.lib.helsinki.fi/fonterm/ 3) Lääketieteen termit) e.g. 1) Aspiraatio ja preaspiraatio syntyvät siis äänihuulissa (^äänihuulet^) ja ne kuulostavat h:n tapaiselta äänteeltä. 2) Eri kielten klusiileissa (h)-mainen soinniton vaihe - jota kutsutaan aspiraatioksi jos se on melko pitkä - on yleensä sitä pitempi mitä takaisempi klusiilin ääntymäpaikka on. 3) Aspiraatiovaaran ja mahdollisen elvytystarpeen vuoksi potilas on syytä intuboida, paitsi mikäli tajuttomuus on hyvin pinnallinen. (1) Wiik, 2) Suomi 1990 3) Lindsberg & Soinila) assessment arvio/arviointi subj. / / arviot/arvioinnit likimääräinen laskelma jostakin, otaksuma, päätelmä ennuste, lausunto, arvostelu kritiikki (Nurmi, Rekiaro & Rekiaro 1994) e.g. Kun korvalääkäri tai foniatri on suositellut ^äänihäiriö^n hoitamiseksi ääniterapiaa, hoidon antaja, puheterapeutti tai koululaisen lievissä äänihäiriöissä erityisopettaja, tekee alkututkimuksen. Sen aikana hän arvioi auditiivisesti äänen laatupiirteitä esimerkiksi edellä mainitun GRBAS-asteikon avulla. (Juvas & Sovijärvi) assimilation assimilaatio subst. / / assimilaatiot ^artikulaatio^n mukautuminen lähi- tai kaukoympäristön mukaan (http://www.opiskelijakirjasto.lib.helsinki.fi/fonterm/)

Definiciones de términos finés 14 e.g. Ennen ^foneemi^n foneettisesti "oikeaa" tai lähes oikeaa realisaatiota saattaa esiintyä erilaisia substituutioita ja assimilaatioita, ja opittuaan foneemin korrektin realisaation, lapsi voi käyttää sitä väärissä paikoissa. (Iivonen) ~ ^artikulaatio^ assistive listening device apuväline (muu kuin kuulokoje) subst. / / apuvälineet tarkoitettu yksilölliseen käyttöön, mutta eivät ole yksilöllisesti sovitettuja (esim. puhelinvahvistin) (Salmivalli, Jauhiainen, Kärjä & Raivio) e.g. Apuvälineiden tarve selvitetään kuntoutussuunnitelmaa tehtäessä lähtien kuntouttettavan subjektiivisista haittakokemuksista.. (Salmivalli, Jauhiainen, Kärjä & Raivio) ~ ^kuulovika^, ^kuulovamma^ ataxia ataksia subst. / / ataksiat hermostollisista syistä johtuva raajojen tahdonalaisten lihasliikkeiden yhteistoiminnan häiriö (Kanninen, Hämälä & Palomäki) e.g. Ataksia muistuttaa pakkoliikettä, mutta on luonteeltaan ja syiltään erilainen. Lihasvoima on normaali, mutta liikkeet ovat huonosti koordinoituja. (Kanninen, Hämälä & Palomäki) ataxic dysarthria ataktinen dysartria subst. / / ei mon. puhelihasten liikkeet ovat hidastuneita ja hengityksen ja äännön yhteistoiminta on heikentynyt. Ääntäminen on epäselvää, puhe on tavu-tavulta etenevää, ääni karhea ja yksitoikkoinen. Häiriö on pikkuaivoperäinen tai pikkuaivoratojen vauriosta johtuva. (Kanninen, Hämälä & Palomäki) e.g. Ataktisessa ^CP-vamma^ssa myös ^dysartria^ on ataktista ( ataksia^): pikkuaivovaurion vuoksi koordinaatio ja liikkeen aloittaminen ovat vaikeutuneet. (Tolvanen) athetosis atetoosi subst. / / atetoosit = dystonia aivojen tyvitumakkeiden häiriöön liittyvä tavallisesti toispuoleinen tila, jossa esiintyy melko hitaita, usein rytmisesti toistuvia pakkoliikkeitä etenkin raajojen kärkiosissa (Lääketieteen termit) e.g. Atetoosi merkitsee hidasta, matomaista ja vääntävää liikettä. (Kaakkola & Marttila) atonality atonaalisuus subst. / / atonaalisuudet = ^atonaalinen ääni^ vahva äänen käheys, josta ei pysty mittaamaan äänen perussäveltä (Lehtihalmes 2001) atresia atresia subst. / / atresiat aukon puuttuminen, synnynnäinen umpeutuma (Lääketieteen termit)

Definiciones de términos finés 15 e.g. Täydellisessä atresiassa trakeostomia tulee tehdä muutaman ensimmäisen elinminuutin aikana, sillä muuten lapsi tukehtuu. (Karma, Nuutinen, Puhakka, Vilkman, Virolainen, Ylikoski & Ramsay) attention tarkkaavuus subst. / / ei mon. = huomiokyky, tarkkaavaisuus, valmius havaintojen tekoon tarkoittaa yleensä erilaisia prosesseja, jotka liittyvät siihen, miten yksilö tulee vastaanottavaiseksi ympäristöstä ja itsestään tuleville ärsykkeille ja miten hän tätä ärsyketulvaa käsittelee (Kanninen, Hämälä & Palomäki) e.g. Ylivilkkaille lapsille on tyypillistä se, että he suoriutuvat heikosti erilaisissa tehtävissä. Keskeinen tutkimuskysymys on, johtuuko heikko suoriutuminen tarkkaavaisuuden säätelystä, kuten esimerkiksi tehtävään suuntautumisessa, tiedon koodauksessa tai kyvyssä keskittää, jakaa ja ylläpitää tarkkaavaisuutta. (Sandberg) ~ ^tarkkaavaisuuden häiriö^ attention deficit disorder tarkkaavaisuushäiriö subst. / / tarkkaavaisuushäiriöt = tarkkaavuushäiriö, ADHD Lapsilla ilmenevä oireyhtymä, joka on kestänyt vähintään kuusi kuukautta. Oireet ovat kehittyneet ennen seitsemän vuoden ikää. Jotkut piirteet ilmenevät kahdessa tai useammassa ympäristössä ja sosiaaliset, koulu- ja ammatilliset suoritukset käsrsivät em. häiriöstä. Painopiste voi olla tarkkaavuuden häiriössä, ylivilkkaudessa tai impulsiivisuudessa. (Kanninen, Hämälä & Palomäki) e.g. Tarkkavaisuus-ylivilkkaushäiriö esiintyy usein yhdessä lukemisvaikeuden (^lukemisvaikeus^) kanssa. (Sandberg) ~ ^MBD^, ^lukivaikeus^ attitude asenne subst. / / asenteet opittu tapa arvioida asioita (Kanninen, Hämälä & Palomäki) e.g. Asenteisiin sisältyy tunteenomaisia, tiedollisia ja toiminnallisia osatekijöitä. Asenteet ovat suhteellisen pysyviä... (Kanninen, Hämälä & Palomäki) audibility kuuluvuus subst. / / ei mon. äänielämyksen subjektiivinen elämysvoimakkuus, riippumaton muista äänen perusominaisuuksista kuten äänen korkeudesta, ajallisuudesta ja paikallisuudesta (Jauhiainen (1995)) e.g. Äänen (^ääni^) kuuluvuus on elämyksellisesti myös mitattavissa ja kuuluvuuden dimensiolla on määrätty metrinen rakenteensa. (Jauhiainen (1995)) audiogram audiogrammi subst. / / audiogrammit kuulokäyrä, kuulonmittauksen tulos (Lääketieteen termit) e.g. Kuulovian (^kuulovika^) aste määritetään äänesaudiogrammin perusteella. (Karma, Nuutinen, Puhakka, Vilkman, Virolainen, Ylikoski & Ramsay) ~ ^audiometri^, ^kuulo^, ^kuuleminen^

Definiciones de términos finés 16 audiology audiologia subst. / / ei mon. oppi kuulosta, kuulemisesta ja kuulohäiriöstä (Kanninen, Hämälä & Palomäki) e.g. Useiden audiologisten ^kuulovika^- ja haittaluokitusten mukaan ^kuurous^ voidaan määritellä kvantitatiivisesti erittäin vaikeaksi kuuloviaksi; paremman korvan kuulokynnystaso (BEHL) on luokituksesta riippuen vähintään 81-95 db. (Välimaa & Rimmanen) ~ ^audiogrammi^, ^kuulo^ audiometer audiometri subst. / / audiometrit kuulonmittauslaite (Lääketieteen termit) e.g. Puheaudiometriassa käytetään tavallisesti valmiiksi nauhoitettua sanastoa, joka on tallennettu esimerkiksi CD-levylle tai C-kasetille. Sanasto välitetään ^audiometri^n ja kuulokkeiden kautta tutkittavan kuultavaksi. (Karma, Nuutinen, Puhakka, Vilkman, Virolainen, Ylikoski & Ramsay) ~ ^audiogrammi^, ^audiometria^ audiometry audiometria subst. / / audiometriat kuulonmittaus (Lääketieteen termit) e.g. Äänesaudiometria on audiometria, jossa mitataan korvaan tulleen äänen havaitsemista. (Lääketieteen termit) ~ ^audiogrammi^, ^audiometri^, ^kuulo^ auditory auditiivinen adj. / / auditiiviset kuuloon liittyvä, kuulonvarainen (Kanninen, Hämälä & Palomäki) e.g. Perifeeristen kuulovikojen lisäksi henkilöllä voi olla keskushermostollisen auditiivisen prosessoinnin ongelmia. (Aulanko & Lonka) ~ ^audiogrammi^, ^audiometria^, ^audiometri^, ^kuulo^, ^kuulovika^ auditory agnosia auditiivinen agnosia subst. / / auditiiviset agnosiat = auditorinen agnosia, kuuloagnosia vaikeus tunnistaa ääniä, vaikka henkilön kuulossa ei ole vikaa (Kanninen, Hämälä & Palomäki) e.g. Vastaavasti sekundaarisen kuuloalueen (alueet 42 ja 22) vaurioituessa potilas kuulee äänet tarkasti, mutta ei pysty yhdistämään esim. askelten ääniä siihen ajatukseen, että joku on tulossa (auditiivinen agnosia). (Soinila) ~ ^afasia^, ^agnosia^ auditory aphasia sensorinen afasia subst. / / ei mon. = Wernicken afasia

Definiciones de términos finés 17 erittäin heikko puheen ymmärryskyky ja sujuva, mutta eri tyyppisiä sanavääristymiä vilisevä puhe. (Hokkanen, Laine, Hietanen, Hänninen, Jehvonen & Vilkki) e.g. Wernicken ^afasia^an ei useinkaan liity halvauksia tai muita neurologisia häiriöitä ja joskus potilasta pidetäänkin erheellisesti psykiatrisesti häiriintyneenä oudon kuuloisen puheen vuoksi. (Kanninen, Hämälä & Palomäki) ~ ^afasia^ auditory brainstem response aivorunko herätevaste subst. / / aivorunko herätevasteet = ABR, aivorunkovaste Aivorunkovasteet ovat osa sähköisten herätevasteiden mittauksia; tutkittavan korvaan lähetetään äärimmäisen lyhytkestoisia ääniä ja samalla rekisteröidään kuuloratojen sähköisiä tapahtumia. (Viita, Huttunen & Sorri) e.g. Aivorunkovasteiden avulla voidaan pyrkiä määrittelemään ^kuulokynnys^tä. Sitäkäytettään silloin, kun tavallisella kuulokynnystutkimuksella ei pystytä selventämään kuulon tasoa esimerkiksi erilaisten aivo- tai hermostosairauksien yhteydessä. Tutkimusta käytetään lisäksi niiden pienten tai monivammaisten lasten kohdalla, joiden kuuloa ei saada luotettavasti tutkittua muilla menetelmillä. (Viita, Huttunen & Sorri) ~ ^audiogrammi^, ^audiometria^, ^audiometri^, ^kuulo^ auditory comprehension kuulonvarainen ymmärtäminen subst. / / ei mon. e.g. Kielenkäyttötilanteiden tuttuus ja auditiivinen tarkkaavaisuus ovat tärkeitä edellytyksiä sille, että puhutut viestit ymmärretään tilanteessa oikein. (Ketonen, Salmi & Tuovinen) auditory deficit kuulovika subst. / / kuuloviat audiometrilla mitattu kuulonalentuma (Kanninen, Hämälä & Palomäki) e.g. Kuulovikojen vaikeusasteluokituksen mukaan kuulon katsotaan olevan normaali, ellei henkilön paremman korvan kuulokynnysten keskiarvo taajuuksilla (0,5-2kHz) ylitä 20dB:ä. (Viita, Huttunen & Sorri) auditory discrimination auditiivinen erottelu subst. / = kuuloerottelu kuuloon pohjaava äänien (kielellisten ja ei-kielellisten) erottelu (Kanninen, Hämälä & Palomäki) e.g. Kuuloerottelun häiriöt ovat usein mukana mm. ^luki-häiriö^issä ja eräissä aivoperäisen kielellisen häiriön (^afasia^) muodoissa, esim. akustiko-gnostisessa afasiassa. (Kanninen, Hämälä & Palomäki) ~ ^kuulonvarainen ymmärtäminen^ auditory disorder kuulovika subst. / / kuuloviat audiometrilla mitattu kuulonalentuma (Kanninen, Hämälä & Palomäki)

Definiciones de términos finés 18 e.g. Kuulovikojen vaikeusasteluokituksen mukaan kuulon katsotaan olevan normaali, ellei henkilön paremman korvan kuulokynnysten keskiarvo taajuuksilla (0,5-2kHz) ylitä 20dB:ä. (Viita, Huttunen & Sorri) auditory impairment kuulovika subst. / / kuuloviat = huonokuuloisuus audiometrilla mitattu kuulonalentuma (Kanninen, Hämälä & Palomäki) e.g. Kuulovikojen vaikeusasteluokituksen mukaan kuulon katsotaan olevan normaali, ellei henkilön paremman korvan kuulokynnysten keskiarvo taajuuksilla (0,5-2kHz) ylitä 20dB:ä. (Viita, Huttunen & Sorri) auditory processing auditiivinen prosessointi subst. / / ei mon. kuullun puheen ymmärtämisen kannalta välttämättömien yksiköiden prosessointi (Aulanko & Lonka) e.g. Perifeeristen kuulovikojen (^kuulovika^) lisäksi henkilöllä voi olla keskushermostollisia auditiivisen prosessoinnin ongelmia. (Aulanko & Lonka) ~ ^auditiivinen prosessointikyky^ auditory processing skill auditiivinen prosessointikyky subst. / / ei mon. kyky prosessoida kuulemastaan puheesta kaikki ymmärtämisen kannalta välttämättömät yksiköt (Aulanko & Lonka) e.g. Ääntelyn kehitys tapahtuu vaiheittain. Samanaikaisesti auditiivinen prosessointikyky eriytyy kielen piirteiden analysointiin. (Parre) ~ ^auditiivinen prosessointi^ auditory recognition auditiivinen tunnistaminen subst. / = auditiivinen hahmottaminen, kuulonvarainen hahmottaminen, kuulonvarainen tunnistaminen kyky erottaa kielellisiä ja ei-kielellisiä ääniä ja muodostaa niistä ymmärrettäviä kokonaisuuksia kuten sanoja, puhetta, tunnistettavia melodioita tai luonnonääniä (Kanninen, Hämälä & Palomäki) e.g. Kuuloärsykkeiden havaitsemisen testit mittaavat mm. äänten korkeuserojen, äänen laadun, rytmien ja äänen keston tajuamista. (Kanninen, Hämälä & Palomäki) ~ ^kuuloerottelu^ auditory response kuuloherätevaste subst. / / kuuloherätevasteet = kuuloherätepotentiaali, AEP kuuloreseptoreiden ärsyttämiseen liittyvä herätepotentiaali (Lääketieteen termit) e.g. Herätevasteiden rekisteröinnisssä tutkittavalle annetaan näkö-, kuulo- tai tuntoärsykkeitä, joiden aiheuttamia vasteita rekisteröidään aivokuorelta. (Iivanainen) ~ ^audiometria^

Definiciones de términos finés 19 auditory retention span auditiivinen muisti subst. / / ei mon. = kuulomuisti, kuulonvarainen muisti, auditiivinen lyhytkestoinen muisti, työmuisti minkä tahansa kuullun aineksen muistaminen kuten rytmien, sävelmien tai puheen (Kanninen, Hämälä & Palomäki) e.g. Työmuistille on ominaista rajallinen kapasiteetti, siihen mahtuu 3-7 asiaa samanaikaisesti, kuten nykyään varovaisesti ajatellaan. Kapasiteettia on perinteisesti mitattu er testien ns. sarjamuistitehtävillä. (Niemi & Poskiparta) auditory sensitivity kuuloherkkyys subst. / / ei mon. kynnysäänitaso, joka on juuri kuultavissa tai saa aikaan vasteen korvassa tai kuulojärjestelmässä (Jauhiainen) e.g. Kuuloherkkyyttä huonontaa joko välikorvasairaudesta johtuva vaimennus (konduktiivinen kuulovaurio, enintään kuitenkin vain 60dB) tai sisäkorvan vaurioittuneitten solujen määrästä ja vaurion sijainnista riippuva äänten vääristyminen (sensoneuraalinen kuulovaurio). (Jauhiainen) auditory sequential memory auditiivinen muisti subst. / / ei mon. = kuulomuisti, kuulonvarainen muisti Minkä tahansa kuullun aineksen muistaminen, kuten rytmien, sävelmien tai puheen. (Kanninen, Hämälä & Palomäki) e.g. Auditiivisella muistilla vaikuttaa olevan myös merkitystä erottelun ennustajana. Näyttä siltä, että eri tyypiset ärsykkeet tallentuvat auditiiviseen muistiin eri tavalla. (Tuomainen) auditory stimulus ääniärsyke subst. / / ääniärsykkeet = auditorinen stimulus ääniärsykkeen seurauksena sisäkorvan aistinsoluissa laukeaa sähköinen potentiaali, joka kulkeutuu kuulohermoa ja kuuloratoja pitkin aivojen kuorikerroksiin (Salmivalli, Jauhiainen, Kärjä & Raivio) e.g. Ääniärsykkeen kuuloradoissa ja aivokuorella aiheuttamia sähköisiä vasteita kutsutaan ^herätevaste^iksi. (Karma, Nuutinen, Puhakka, Vilkman, Virolainen, Ylikoski & Ramsay) auditory system kuulojärjestelmä subst. / / ei mon. ääniä vastaanottava (^auditiivinen^) järjestelmä (Kanninen, Hämälä & Palomäki) e.g. Kuulojärjestelämän häiriöt syntyvät kuulojärjestelmän eri osissa, kuten kuulovammat ja kuulohavaintohäiriöt. (Kanninen, Hämälä & Palomäki) auditory training kuulonharjoitus subst. / / kuulonharjoitukset = kuulon harjoittaminen Kuulonharjoitusten avulla on tarkoitus harjoittaa jäljellä olevaa kuuloa toimimaan mahdollisimman hyvin. (Välimaa & Rimmanen)

Definiciones de términos finés 20 e.g. ^Kuulokoje^iden antaman vahvistuksen sekä kuulonharjoitusten kautta lapsi yritetään opettaa tarkkaamaan ääniä, tunnistamaan tuttuja ääniä ja vähitellen tuottamaan omaa ääntelyä. (Lonka & Linkola) autism autismi subst. / / ei mon. Kehityshäiriö, jossa ilmenee lapsen psyykkiseen ikään nähden laadullista huonontumista vastavuorisessa sosiaalisessa käyttäytymisessä ja kommunikaatiossa, puheen symbolisen ilmaisun ja mielikuvitustoimintojen kehityksessä, huomattavasti rajoittunut toiminta ja vähentyneet kiinnostuksen kohteet. (Kanninen, Hämälä & Palomäki) e.g. Autistinen lapsi on ylivilkas tai kovin passiivinen, reagoi usein liian heikosti tai voimakkasti ärsykkeisiin, saa herkästi raivonpuuskia, kipu kynnys voi olla korkea, ja usein esiintyy syömisen häiriöitä ja kouristuksia. (Kanninen, Hämälä & Palomäki) automatique speech technique automaattinen puhetekniikka subst. / / puhetekniikat = puhetekniikka 1) ilmiönä tarkoitetaan ihmisen totunnaista tapaa käyttää puhe-elimistöään äänen (^ääni^) ja ^puhe^en tuotossa 2) erityisala keskittyy normaaliin ja tavallista vaativampaan äänen- ja puheentuottoon (1)&2) Laukkanen & Leino) e.g. 1) Millainen puhetekniikka hyvänsä eli mikä tahansa tapa käyttää puheentuottoelimistöään puheen tuottamiseen voi olla hyvä, mikäli se palvelee ilmaisua, joka on pääasia. 2) Opetusalana puhetekniikka on suureksi osaksi vokologiaa. (1)&2) Laukkanen & Leino) autotopagnosia autotopagnosia subst. / / ei mon. = somatognostisen agnosian muoto kehonosien tiedostamishäiriö, kykenemättömyys tajuta omien jäsenten paikka tai asento (Lääketieteen termit) e.g. Autotopagnosia eli kyvyttömyys tunnistaa ruumiin osat voidaan todeta pyytämällä potilasta nimeämään tai liikuttamaan tutkijan koskettamaa tai nimeämää ruumiin osaa. (Huttunen) ~ ^agnosia^ babbling jokeltelu subst. / / ei mon. = jokellus Jokelteluvaihe alkaa 4-5 kuukauden iässä. Tällöin lapsi alkaa harjoitella äänteiden (^äänne^) ja äänneyhdistelmien toistamista. Jokeltelemalla lapsi oppii tuottamaan ^puhe^tta, kontrolloimaan ääntelyään sekä yhdistämään hengityksen (^hengitys^) ja ääntelyn toisiinsa. (Koppinen, Lyytinen & Rasku-Puttonen) e.g. Kanonisen jokelluksen tyypillinen ilmaus koostuu reduplikatiivisesti KV-tavua muistuttavasta tuotoksesta (esim. bä-bä-bä). Varioivassa jokelluksessa on vaihtelevia vokaaleja (^vokaali^) ja konsonantteja (^konsonantti^) (beja-beja-beja). (Iivonen) ~ ^ääntely^, ^kujertelu^ back assimilation