Fonetiikan perusteet (Clt 120): ääni II, ilmavirtamekanismit ja äänteet sekä liikkeet. Martti Vainio,
|
|
- Helmi Hakala
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Fonetiikan perusteet (Clt 120): ääni II, ilmavirtamekanismit ja äänteet sekä liikkeet Martti Vainio,
2 Voice Onset Time (VOT) soinnittomilla klusiileilla äänihuulten värähtely (fonaatio) lakkautetaan sulkeumavaihetta pidemmäksi ajaksi. Ts. värähtelyä ei ole silloin kun väylä aukaistaan äkisti eksploosiohälyn tuottamiseksi. Viive avautumisen ja soinnin alkamisen välillä vaihtelee suuresti ja sitä kutsutaan soinnin alkamisajaksi (eng. Voice Onset Time) -- lyhyesti VOT. Yleensä VOT on hyvin lyhyt (mitataan millisekunteina), mutta on siitä huolimatta hyvin tärkeä vihje klusiilin laadusta monissa kielissä. Kuulijat pystyvät VOTin avulla kategorisoimaan soinnilliset klusiilit soinnittomista.
3 VOT
4 Aspiraatio kun VOT ylittää n. 30 ms alkaa klusiilin soinnittomuuteen tulla erityinen lisäpiirre, joka voidaan havaita h-maisena segmenttinä heti eksploosiohälyn jälkeen. Tällöin klusiili on aspiroitunut. Aspiraatiota kuvataan pikkuisella h-symbolilla klusiilin jäljessä: [p t k ]
5 Aspiraatio maailman kielissä Tyypillisesti kielissä on soinnillisia ja soinnittomia klusiileja, jolloin soinnittoman VOT on hyvin lyhyt (n. 10 ms) ja soinnillisissa fonaatio jatkuu yli koko sulkeumavaiheen. Esim. ranska, italia, espanja, kreikka, flaami, venäjä... Esim. englanti eroaa tässä edellä mainituista kielistä: soinnittomien klusiilien VOT on pitkä ja ne ovat yleensä aspiroituneita. Tällöin soinnillisten ei tarvitse olla soinnillisia ; riittää, että niiden VOT on hyvin lyhyt. Englannin kanssa samalla tavalla käyttäytyviä kieliä ovat mm. japani, kiina ja saksa.
6 Aspir. jatkoa Aspiraatio on hyvin jatkumonomainen ja toteutuu eri kielissä toista voimakkaampana; kiinan aspiraatio on englantia voimakkaampaa. Joissain kielissä aspiraation avulla voidaan tuottaa kolmas klusiilityyppi. Tällöin klusiilit ovat: 1) täysin soinnillisia, 2) soinnittomia aspiroitumattomia (VOT n. 10 ms) ja 3) soinniton aspiroitunut (VOT > 50 ms). Muissa kuin painollisissa asemissa sointi-oppositio usein neutraalistuu: esim. saksan bundes -> bunt Englannissa aspiraatio katoaa konsonanttiklustereissa frikatiivien jälkeen: spin, school, stop jne.
7 Soinnin häviäminen -- devoicing Englannin [p t k] ovat siis aspiroituneita painollisen tavun alussa; jos niitä tällöin seuraa approksimantti, muuttuu aspiraatio approkimantin soinnittomuudeksi. Englannin suhteen on ongelmallista kutsua klusiileja soinnillisiksi, koska usen itse sointia ei ole. Siksi on keksitty termi lenis kuvaamaan heikkoja, lyhyitä, aspiroitumattomia klusiileja ja termi fortis kuvaamaan vahvoja, pitkiä, aspiroituneita ja aina soinnittomia klusiileja.
8 Fonaation tyypit Normaali äänentuotto (modal voice); läheskään kaikki kielet eivät käytä systemaattisesti hyväkseen äänenlaadun muutoksia ja kaikki puhe tuotetaan periaatteessa modaalilla äänellä. Siis normaalilla äänentuottotavalla, jossa äänihuulet värähtelevät periodisesti tuottaen jatkuvan tasaisen äänivirran. Esim. suomessa sen sijaan käytetään hyvin paljon ns. narisevaa ääntä (creaky voice, vocal fry) ilmausten lopussa. Narisevassa äänessä äänihuulet eivät toimi samalla tavoin kvasi-periodisesti kuin modaalisessa äänessä; niiden värähtely on hyvin epäsäännöllistä ja samanaikaisesti voi olla useita värähtelymoodeja. Joissain kielissä käytetään lisäksi ns. henkäyssoinnillista (breaty voice) äänentuottoa lingvistisesti. Erilaiset äänentuottotavat ovat kuitenkin hyvin paljon käytössä para- ja ekstralingvistisissä funktioissa.
9 Ilmavirran tuottomekanismit Toistaiseksi on puhuttu vain pulmonisesta ilmavirrantuottomekanismista, jossa ilmavirta tuotetaan keuhkojen avulla. On kuitenkin kieliä, joissa käytetään systemaattisesti muitakin tapoja tehdä äänteiden tuottamiseen tarvittava ilmavirta. Ilman keuhkoja, lähinnä suuontelossa ja nielussa tuotettuja äännettyyppeja ovat naksaus (maiskausäänteet, engl. click), ejektiivit (ejectives) ja implosiivit (implosives), jotka kaikki ovat siis ei-pulmonisia.
10 Ilmavirta ja paine Kaikki puheentuotto perustuu virtaavaan ilmaan; fonaatio, paineerojan aiheuttama virtaus, frikaatiohäly. Jossain kohtaa ääniväylää tuotetaan eroja ilmanpaineeseen; ilma virtaa aina pienemmästä suurempaan, joka määrittelee siis virtauksen suunnan. Paine puheentuotossa liittyy kaasumaisten aineiden kompressioon ja harventumiseen keuhkoissa tai ääniväylään tuotetuissa onkaloissa. Pulmonisessa ilmanvirtauksessa keuhkoihin kerätty ilma purkautuu kontrolloidusti ääniväylän kautta. Ei pulmoninen ilmanvirtaus voi olla sekä ulospäin suuntautuvaa, egressiivistä, tai sisäänpäin virtaavaa, ingressiivistä.
11 Ejektiivit Ejektiivit ovat yleisin ei-pulmoninen äänneluokka. Ejektiivit tuotetaan siten, että glottis on suljettu ja kielen/huulien avulla tehdään toinen sulkeuma, jolloin niiden väliin jää tila, jonka painetta voidaan nostaa ja purkaa ulos ääntä tuottaen. Tuotto on siis egressiivistä glottaalista. Merkitään heittomerkillä klusiilin jäljessä; [p t k ] Esiintyy Amerikan, Aasian ja Kaukaasian (Caucasus) kielissä.
12 Implosiivit Implosiiveissä käytetään ingressiivistä glottaalista ilmanvirtausta; sen sijaan, että glottista nostettaisiin (ejektiivit) sitä lasketaan, jolloin paine suuväylässä laskee ja siitä väylän avaamisesta aiheutuva virtaus kulkee sisään päin. Lähinnä äänteet ovat soinnillisia [ ] Näissä on kahdenlaista virtauksentuottomekanismia siis samanaikaisesti. Implosiivit ovat ejektiivien jälkeen yleisin ei-pulmoninen äänneluokka. Löytyy mm. Aasian, Afrikan ja Amerikan kielistä.
13 Naksausäänteet - klikit Klikeissä käytetään velaarista ingressiivistä virtauksentuottoa. Esim. dentaalisen naksauksen tuotossa kielen kärki sulkee väylän hampaiden kohdalla ja sen selkä velumin kohdalla. Kieltä laskettaessa paine sulkeumien välissä laskee ja etummaisen sulkeuman avautuessa syntyy naksaus joka muistuttaa imukupin irtoamista. Klikkejä tuotetaan: bilabiaalisesti [ ], dentaalisesti [ ], alveolaarisesti [!], palatoalveolaarisesti [ ] sekä alveolaarislateraalisti [ ].
14 Universaalisesti Bilab. klikki on ns. pusi-pusi, äänne Alveol. klikki on ns. englannin tut tut Palatoalv. klikki on hevosen kavion ääni.
15 Äänteet ja liikkeet Puheentuotto ei tietenkään ole selkeää toistaan seuraavien staattisten äänteiden tuottamista, jolloin äänteet olisivat helposti toisistaan erotettavissa akustisessa ja artikulatorisessa analyysissä. Puheentuottoelimistä on itsessään luonteeltaan jatkuva -- kieltä tai kitalakea ei esim. ole selkeästi jaettu vyöhykkeisiin. Emme myöskään voi olettaa, että artikulaatioelimistö tekisi vain yhtä asiaa kerrallaan. Puhe on monimutkaista tarkasti koordinoitua jatkuvaa liikettä ja akustisesti katsoen koko ääniväylä -- eivät vain aktiiviset ja passiivisen artikulaattorit -- osallistuvat äänteiden tuottamiseen.
16 Sekundäärinen artikulaatio Konsonantilla voi primäärin konstriktion lisäksi olla sekundäärinen konstriktio inherentisti (muistamme englannin w:n). Toisaalta esim. [t] voi olla modifioituneena huulten pyöreyden johdosta [t ], jolloin puhumme labialisaatiosta. Vastaavasti meillä voi olla palatalisoituneita ja velarisoituneita konsonantteja. Esim. ns. tumma l on velarisoitunut lateraalinen approksimantti. Akustisesti tällaiset äänteet ovat selkeästi muuttuneita. Muutokset ovat havaittavissa niin äänteiden staattisten kuin niiden muutosvaiheidenkin aikana. Usein myös vokaalit konsonanttien yhteydessä muuttavat laatuaan sekundäärisen artikulaation myötä.
17 Sek. artikulaation lingvistinen käyttö L:n velarisaatio englannissa: [l] on kirkas (normaali) jos sitä seuraa vokaali tai [j], muuten se on velaaristunut [l ] Suomessa sen sijaan tummuuteen, velaaristumiseen vaikuttaa sitä seuraavan vokaalin takaisuus.
18 Koartikulaatio
19 Koartikulaatio Puheentuotossa jokainen artikulaattori käy läpi hyvin moninaisen hyvin nopeiden artikulatoristen liikkeiden sarjan. Minkä tahansa äänteen aikana artikulaattorin paikkaan ja asentoon vaikuttaa pakosta se, mistä se on tulossa ja mihin se on seuraavaksi menossa. Äänteet siis vaikuttavat niiden ympärillä oleviin äänteisiin. Tätä vaikutusilmiötä kutsutaan koartikulaatioksi.
20 Artikulaatiopaikan hienosäätö Sanan [ki:kk:u] ensimmäisen k:n aikana kieli on todennäköisesti edempänä kuin toisen k:n aikana. Etu- ja takavokaalit vaikuttavat eri tavoin [k]:n velaariseen artikulaatiopaikkaan: etinen [i] vetää kieltä eteenpäin ja takainen [u] vetää sitä kohti nielua. Vastaavasti englannin [d]:t ovat erilaisia sanassa daydream. Äännettä, jonka artikulaatiopaikka on muuttunut eteenpäin (huulia kohti) kutsutaan etistyneeksi (advanced) ja päinvastoin takaistuneeksi (retracted); IPAn mukaan siis [k i:k :u], toisaalta [d eid riim]. Eli [d ] = [d ]
21 Nasaalistuminen Vokaalit voivat nasaalistua nenäväylän ollessa avoinna niitä tuotettaessa: ranskan [bo ]. Nasaalistuminen voi myös olla ympäristön aiheuttamaa; esim. englannin ban ja bang ovat usein [bæ n] ja [bæ ]. Tällöin on kysymyksessä ns. antisipatorinen nasaalistuminen. Vastaavasti nasaalisuus voi levitä edeltävästä nasaalista vokaaliin tai approksimanttiin: esim. engl. film, Henry, runway,...
22 Päällekkäinen artikulaatio Sanoessamme englannin sanan bread on todennäköistä, että ensimmäisen konsonantin aikana kieli on jo valmiiksi siirtynyt tuottamaan sitä seuraavaa approksimanttia. Tämä on mahdollista, koska bilabiaaliset konsonantit eivät millään tavoin rajoita sitä, miten kielen tulee olla niitä tuotettaessa. Näin ollen [b] on tässä kontekstissa varsin erilainen kuin muutoin. Vastaavasti klusiilien release voi jäädä toisen klusiilin sulkeumavaiheen peittämäksi: [æk t] ilmauksessa black tie. Tällainen yleisempää englannissa kuin suomessa: kielet siis vaihtelevat myös koartikulaation suhteen. Ts. koartikulaatio ei ole pelkästään yleisesti puheentuottoon liittyvä ilmiö.
23 Koartikulaatio ja sekund. artik. [s i:t] vs. [si:t] Huulten pyöristys on tässä tapauksessa koartikulaation aiheuttamaa sekundääristä artikulointia Tätä ei pidä sekoittaa joidenkin äänteiden inherenttiin sekundääriseen artikulaatioon: esim. [ ] on useilla englannin puhujilla labiaalistunut kontekstista huolimatta.
Fonetiikan perusteet (FA1/Clt 120): ääni II, ilmavirtamekanismit ja äänteet
Fonetiikan perusteet (FA1/Clt 120): ääni II, ilmavirtamekanismit ja äänteet Martti Vainio, syksy 2006 Voice Onset Time (VOT) soinnittomilla klusiileilla äänihuulten värähtely (fonaatio) lakkautetaan sulkeumavaihetta
LisätiedotFonetiikan perusteet (FA1/Clt 120): ääni II, ilmavirtamekanismit ja äänteet
Fonetiikan perusteet (FA1/Clt 120): ääni II, ilmavirtamekanismit ja äänteet Martti Vainio, syksy 2006 Voice Onset Time (VOT) soinnittomilla klusiileilla äänihuulten värähtely (fonaatio) lakkautetaan sulkeumavaihetta
LisätiedotFP1/Clt 120: Fonetiikan perusteet: artikulaatiotavat
FP1/Clt 120: Fonetiikan perusteet: artikulaatiotavat Martti Vainio -- syksy 2006 Artikulaatiotavat Konsonantit voivat siis vaihdella artikulaatipaikan mukaan ja sen mukaan ovatko ne soinnillisia vai eivät
LisätiedotFoneettiset symbolit
Clt 120: Fonetiikan perusteet: intro, äänentuotto, artikulaatiopaikat Martti Vainio -- syksy 2006 Foneettiset symbolit 5000-8000 eri kieltä n. 300 foneettista symbolia riittää niiden kuvaamiseen puheentuotto-
LisätiedotArtikulatoriset piirteet. Puheen tuotto ja havaitseminen II Konsonantit. Piirteiden tyypit. Artikulaatiotavat
Artikulatoriset piirteet Puheen tuotto ja havaitseminen II Konsonantit Martti Vainio Fonetiikan laitos, Helsingin yliopisto Konsonantit voidaan jakaa luokkiin sen mukaan miten ja missä kohtaa ääniväylää.
LisätiedotPuheen tuotto ja havaitseminen II
Puheen tuotto ja havaitseminen II Konsonantit Martti Vainio Fonetiikan laitos, Helsingin yliopisto Puheen tuotto ja havaitseminen II p.1/40 Artikulatoriset piirteet Konsonantit voidaan jakaa luokkiin sen
Lisätiedot» Fonetiikka tutkii puheen: Tuottamista -> ARTIKULATORINEN Akustista ilmenemismuotoa -> AKUSTINEN Havaitsemista -> AUDITIIVINEN
» Fonetiikka tutkii puheen: Tuottamista -> ARTIKULATORINEN Akustista ilmenemismuotoa -> AKUSTINEN Havaitsemista -> AUDITIIVINEN 1 Puhe-elimistä Helsingin Yliopiston sivuilla» Puhe-elimet voidaan jakaa
LisätiedotArtikulatoriset piirteet. Puheen tuotto ja havaitseminen II Konsonantit. Piirteiden tyypit. Artikulaatiotavat
Artikulatoriset piirteet Puheen tuotto ja havaitseminen II Konsonantit Martti Vainio Fonetiikan laitos, Helsingin yliopisto Konsonantit voidaan jakaa luokkiin sen mukaan miten ja missä kohtaa ääniväylää.
LisätiedotPuheen tuotto ja havaitseminen II
Puheen tuotto ja havaitseminen II Konsonantit Martti Vainio Fonetiikan laitos, Helsingin yliopisto Puheen tuotto ja havaitseminen II p.1/40 Artikulatoriset piirteet Konsonantit voidaan jakaa luokkiin sen
LisätiedotLuento: Puhe. Mitä puhe on? Anatomiaa ja fysiologiaa. Puhetapahtuma. Brocan ja Wernicken alueet. Anatomiaa ja fysiologiaa. Puheen tuottaminen:
Puheen anatomiaa ja fysiologiaa Puhesignaalin analyysi Puheen havaitseminen luku 11 Luento: Puhe Mitä puhe on? Ihmisen kehittämä symbolinen kommunikaatiojärjestelmä. Perustuu sovittuihin kielellisiin koodeihin
LisätiedotClt)-. 0:)Fonetiikan)perusteet:) artikulaatiotavat. Ilmavirta. Artikulaatiotavat. Ilmavirta,)paine)ja)turbulenssi. Martti)Vainio)--)syksy).
Artikulaatiotavat Clt)-. 0:)Fonetiikan)perusteet:) artikulaatiotavat Martti)Vainio)--)syksy). 00/ Konsonantit)voivat)siis)vaihdella)artikulaatipaikan)mukaan)ja) sen)mukaan)ovatko)ne)soinnillisia)vai)eivät
LisätiedotPuheen akustiikan perusteita
Puheen akustiikan perusteita Mitä puhe on? 2.luento Martti Vainio Fonetiikan laitos, Helsingin yliopisto Puheen akustiikan perusteita p.1/39 Äänet, resonanssi ja spektrit ctl103 Fonetiikan perusteet kieliteknologeille
Lisätiedot4 Fonetiikkaa. Puhe-elimet
4 Fonetiikkaa Puhe on kaiken kaikkiaan hyvin monitasoinen ja monimutkainen inhimillinen ja fysikaalinen ilmiö, sisältäen kysymyksiä liittyen mm. kognitioon, kieleen, fysiologiaan, kuuloon ja akustiikkaan.
LisätiedotPuheen akustiikan perusteita Mitä puhe on? 2.luento. Äänet, resonanssi ja spektrit. Äänen tuotto ja eteneminen. Puhe äänenä
Puheen akustiikan perusteita Mitä puhe on? 2.luento Martti Vainio Äänet, resonanssi ja spektrit Fonetiikan laitos, Helsingin yliopisto Puheen akustiikan perusteita p.1/39 ctl103 Fonetiikan perusteet kieliteknologeille
Lisätiedothttp://www.opiskelijakirjasto.lib.helsinki.fi/fonterm/006.htm
Luku 2 Fonetiikkaa Puhe on kaiken kaikkiaan hyvin monitasoinen ja monimutkainen inhimillinen ja fysikaalinen ilmiö, sisältäen kysymyksiä liittyen mm. kognitioon, kieleen, fysiologiaan, kuuloon ja akustiikkaan.
Lisätiedotkl 2014 Tampereen yliopisto Fonetiikan jatkokurssi Johdanto Puheen tuottaminen
akustisia Tampereen yliopisto kl 2014 Puheketju ja fonetiikan osa-alueet akustisia Artikulatorinen fonetiikka Akustinen fonetiikka Auditiivinen fonetiikka akustisia ARTIKULAATIO FONAATIO INITIAATIO : ilmavirtamekanismit
LisätiedotPuheen akustiikan perusteita Mitä puhe on? 2.luento. Äänet, resonanssi ja spektrit. Äänen tuotto ja eteneminen. Puhe äänenä
Puheen akustiikan perusteita Mitä puhe on? 2.luento Martti Vainio Äänet, resonanssi ja spektrit Fonetiikan laitos, Helsingin yliopisto Puheen akustiikan perusteita p.1/37 S-114.770 Kieli kommunikaatiossa...
LisätiedotFoneettiset symbolit. Clt 120: Fonetiikan perusteet: intro, äänentuotto, artikulaatiopaikat. IPA jatkoa IPA. Martti Vainio -- syksy 2005
Clt 120: Fonetiikan perusteet: intro, äänentuotto, artikulaatiopaikat Martti Vainio -- syksy 2005 Foneettiset symbolit 5000-8000 eri kieltä n. 300 foneettista symbolia riittää niiden kuvaamiseen puheentuotto-
LisätiedotPuheen akustiikan perusteita
Puheen akustiikan perusteita Mitä puhe on? 2.luento Martti Vainio Fonetiikan laitos, Helsingin yliopisto Puheen akustiikan perusteita p.1/37 Äänet, resonanssi ja spektrit S-114.770 Kieli kommunikaatiossa...
LisätiedotPuhe ja kommunikaatio
Puhe ja kommunikaatio Puhe on ihmisen kehittämistä kommunikoinnin muodoista hienostunein ja monimutkaisin -- siihen on kerrostunut useanlaista informaatiota, joiden määrittelyyn tarvitaan jonkinlainen
LisätiedotS-114.2720 Havaitseminen ja toiminta
S-114.2720 Havaitseminen ja toiminta Heikki Hyyti 60451P Harjoitustyö 3 puheen havaitseminen Mikä on akustinen vihje (acoustic cue)? Selitä seuraavat käsitteet ohjelman ja kirjan tietoja käyttäen: Spektrogrammi
LisätiedotPuheen tuotto ja havaitseminen I Vokaalit. Puheentuoton lähde-suodin -malli. Glottaalinen äänilähde. Fonaatio
Puheen tuotto ja havaitseminen I Vokaalit Martti Vainio Puheentuoton lähde-suodin -malli Fonetiikan laitos, Helsingin yliopisto Puheen tuotto ja havaitseminen I p.1/49 S-114.770 Kieli kommunikaatiossa...
LisätiedotPuheen tuotto ja havaitseminen I
Puheen tuotto ja havaitseminen I Vokaalit Martti Vainio Fonetiikan laitos, Helsingin yliopisto Puheen tuotto ja havaitseminen I p.1/49 Puheentuoton lähde-suodin -malli S-114.770 Kieli kommunikaatiossa...
LisätiedotYleisen fonetiikan peruskurssi
Yleisen fonetiikan Tampereen yliopisto kl 2013, 4. periodi to 10 12 PÄÄTALO D11 pe 10 12 PÄÄTALO D11 Yhteystiedot Michael O Dell Työhuone: Pinni B 4046, ti klo 10 11, puh. 6350 Sähköposti: michael.odell@uta.fi
LisätiedotIlmaa puhumiseen: Kuinka ääntä ja puhetta tuotetaan Kuinka ventilaattorin käyttö vaikuttaa puheen tuottoon
Ilmaa puhumiseen: Kuinka ääntä ja puhetta tuotetaan Kuinka ventilaattorin käyttö vaikuttaa puheen tuottoon Marjo Rönkkö puheterapeutti HUS, Korvaklinikka Foniatrian pkl Puheen tuottoon tarvitaan: Idea
LisätiedotOhjevihkossa on käytetty papunetin kuvia Jyväskylän yhteistoiminta-alueen terveyskeskus 1(15)
Jyväskylän yhteistoiminta-alueen terveyskeskus 1(15) Ohjevihkossa on käytetty papunetin kuvia www.papunet.fi Jyväskylän yhteistoiminta-alueen terveyskeskus 2(15) OHJEET K-ÄÄNTEEN HARJOITTELUUN K-äänne:
LisätiedotÅbo Akademi 3.5.2011 klo 12-16. Mietta Lennes mietta.lennes@helsinki.fi. Nykykielten laitos Helsingin yliopisto
Åbo Akademi 3.5.2011 klo 12-16 Mietta Lennes mietta.lennes@helsinki.fi Nykykielten laitos Helsingin yliopisto Praat-puheanalyysiohjelma Mikä on Praat? Mikä on Praat? Praat [Boersma and Weenink, 2010] on
LisätiedotVfo254: Puhekorpusten käyttö. Puhekorpusten lingvistinen representaatio. Yleistä. Symbolinen representaatio. Martti Vainio. Transkription tarkkuus
Symbolinen representaatio Vfo 254: Puhekorpusten käsittely: Puhekorpusten lingvistinen representaatio Martti Vainio Puhekorpuksen tutkimininen on mahdollista vain symbolisen representaation kautta näytteistettyä
LisätiedotÄÄNI JA SEN HÄIRIH IRIÖT. Tiina Pilbacka-Rönk. nkä
ÄÄNI JA SEN HÄIRIH IRIÖT Tiina Pilbacka-Rönk nkä ? Hyvä ääni ni (Laukkanen, A-M.1999) A Se on kuultavissa. Kommunikatiivisesti tarkoituksenmukainen (riittävästi vaihtelua) Fysiologisesti tarkoituksenmukainen
LisätiedotEspanjan kielen ääntäminen suomenkielisen opiskelijan näkökulmasta
Espanjan kielen ääntäminen suomenkielisen opiskelijan näkökulmasta Henri Metsävuori Pro gradu -tutkielma Fonetiikka Kieli- ja käännöstieteiden laitos Turun yliopisto Kesäkuu 2011 TURUN YLIOPISTO Kieli-
LisätiedotOpiskelijakirjaston verkkojulkaisu Fonetiikan deskriptiivisiä peruskäsitteitä
Opiskelijakirjaston verkkojulkaisu 2008 Fonetiikan deskriptiivisiä peruskäsitteitä Antti Iivonen Fonetiikan peruskäsitteitä Toim. Antti Iivonen & Reijo Aulanko Helsingin yliopiston fonetiikan laitoksen
LisätiedotPuheentuoton fonetiikan kertausta Vfo 251, Puhesynteesin perusteet. Äänet, resonanssi ja spektrit. Äänen tuotto ja eteneminen.
Puheentuoton fonetiikan kertausta Vfo 251, Puhesynteesin perusteet Martti Vainio Äänet, resonanssi ja spektrit Fonetiikan laitos, Helsingin yliopisto Puheentuoton fonetiikan kertausta p.1/109 Vfo251 Puhesynteesin
LisätiedotNONVERBAALISTEN ORAALIMOTORISTEN TAITOJEN YHTEYS ARTIKULAATION TARKKUUTEEN
NONVERBAALISTEN ORAALIMOTORISTEN TAITOJEN YHTEYS ARTIKULAATION TARKKUUTEEN Kaisa Punkeri Logopedian pro gradu -tutkielma Toukokuu 2013 Oulun yliopisto Humanistinen tiedekunta Logopedia Humanistinen tiedekunta
LisätiedotMAINOS. Kreikan kielen historia. Kielimuotoja. Kreikka IE-kuviossa
MAINOS Kreikan kielen historia 2. luento: Indoeurooppalaisesta kantakielestä kreikan murteiksi! Lyle Campbell (University of Utah)! 19.11. päärakennus, sali 12! klo 10-12: Are There Universals of Grammatical
Lisätiedot4. FONOLOGIA eli kielen äännerakenne
4. FONOLOGIA eli kielen äännerakenne Fonologiaksi kutsutaan deskriptiivisen kieliopin osaa, jossa kuvataan toisen jäsennystason elementtejä (ks. edellä ns. kaksoisjäsennys). Näillä äänne-elementeillä ei
LisätiedotSuukappaleharjoitus Vol.1
q = 80 (rubato) Suukappaleharjoitus Vol. b mf (piano + suukappale) b (kielitä) b - - - - - - - - - - - - - - b b 5 (glissando) b w w w q = 0-05 Trumpet in Bb PLAY LEGATO PLAY WITH TONGE b mf n b n n b
LisätiedotFONETIIKKA SUULLISEN KIELITAIDON ARVIOINNISSA
FONETIIKKA SUULLISEN KIELITAIDON ARVIOINNISSA Heini Kallio, tohtorikoulutettava Käyttäytymistieteiden laitos, fonetiikka Helsingin yliopisto heini.h.kallio@helsinki.fi Fonetiikan haasteet kielenopetuksessa
LisätiedotPuhesynteesin perusteet Luento 4: difonikonkatenaatio
Puhesynteesin perusteet Luento 4: difonikonkatenaatio Nicholas Volk 7.2.2008 Käyttäytymistieteellinen tiedekunta Idea Äänteet ovat stabiileimmillaan keskellä äännettä, joten mallinnetaan siirtymät äänteestä
LisätiedotHumanistiset tieteet
Humanistiset tieteet 2013-15 Kielet kuuluvat humanistisiin tieteisiin, joten aluksi tarkastellaan humanistisia tieteitä yleensä. Kielissä on todistusvalinnan kannalta peräti 17 vaihtoehtoa, joista monet
LisätiedotPuhesynteesi. Martti Vainio. 11. huhtikuuta 2003
Puhesynteesi Signaalin generointi Martti Vainio mailto:martti.vainio@helsinki.fi 11. huhtikuuta 2003 Signaalin generointi puhesynteesissä Kuinka tuottaa foneettisesta symbolisesta tiedosta jatkuvaa signaalia
LisätiedotPisterajat Vuosi
Pisterajat 2006-2013 1 Äidinkieli, suomi L Kevät 92 90 88 86 87 87 86 87 Syksy 92 90 88 85 87 87 86 87 E Kevät 87 77 75 72 73 73 71 73 Syksy 87 77 75 73 73 73 72 71 M Kevät 80 62 60 60 61 62 60 62 Syksy
LisätiedotÄänen eteneminen ja heijastuminen
Äänen ominaisuuksia Ääni on ilmamolekyylien tihentymiä ja harventumia. Aaltoliikettä ja värähtelyä. Värähtelevä kappale synnyttää ääntä. Pistemäinen äänilähde säteilee pallomaisesti ilman esteitä. Käytännössä
LisätiedotOsa 1 Hengitys ja tuki Ólafur Torfason
Osa 1 Hengitys ja tuki 25.01.2018 Ólafur Torfason Hengitys Esimerkkivideo pallean liikkeestä (ei ääntä) https://www.youtube.com/watch?v=5jron_sm5gc Sisäänhengityksen aikana: Pallea liikkuu alaspäin Rintakehä
Lisätiedot5. ÄÄNTEIDEN KUVAUKSESTA
5. ÄÄNTEIDEN KUVAUKSESTA Tässä osassa läpikl pikäyn lyhyesti äänteiden eli vokaalien ja konsonanttien kuvauksen periaatteita ja esittelen artikulatorisen fonologian olettamuksen, että äänteiden aivoedustuma
LisätiedotYKSIKKÖ Pääte on aina -N. Se liittyy sanan taipuneeseen vartaloon. Kenen auto tuo on? - Aleksanterin - Liian. Minkä osia oksat ovat?
GENETIIVI yksikkö -N KENEN? MINKÄ? monikko -DEN, -TTEN, -TEN, -EN YKSIKKÖ Pääte on aina -N. Se liittyy sanan taipuneeseen vartaloon. Kenen auto tuo on? - Aleksanterin - Liian Minkä osia oksat ovat? puu
LisätiedotIlmoittautuneet eri kokeisiin tutkintokerroittain
Ilmoittautuneet eri kokeisiin tutkintokerroittain 2006-2015 1 Äidinkieli, suomi Kevät Lkm 30 039 23 178 29 194 29 012 28 912 29 076 28 322 28 309 28 092 27 100 Syksy Lkm 16 923 5 969 6 114 5 766 5 680
LisätiedotVarhainen leikki ja sen arviointi
Varhainen leikki ja sen arviointi Paula Lyytinen Jyväskylän yliopisto Psykologian laitos Hyvä Alku messut 2.9.2004 Leikin sisällöt eri ikävaiheissa Esine- ja toimintaleikit (0-3 v) Eksploratiiviset Funktionaalis-relationaaliset
LisätiedotArvosanajakaumia syksy
jakaumia syksy 2014 1 Koko maa Äidinkieli, suomi Naiset 111 4,4 339 13,4 482 19,1 634 25,1 573 22,7 333 13,2 56 2,2 2528 4,0 Miehet 47 2,1 159 7,1 292 13,0 450 20,1 599 26,7 586 26,1 109 4,9 2242 3,4 Yhteensä
LisätiedotSuomen puherytmi typologisessa katsannossa
Suomen puherytmi typologisessa katsannossa Tommi Nieminen Jyväskylän yliopisto Michael O Dell Tampereen yliopisto 36. Kielitieteen päivät Jyväskylässä 14. 16.5.2009 Lopputulemat heti kärkeen suomen tavuajoitteisuus
LisätiedotPuhenäytteiden mittailusta puhekorpuksen perkuuseen: kalastelua mato-ongella ja verkoilla. Mietta Lennes FIN-CLARIN / Helsingin yliopisto
Puhenäytteiden mittailusta puhekorpuksen perkuuseen: kalastelua mato-ongella ja verkoilla Mietta Lennes FIN-CLARIN / Helsingin yliopisto Johdanto Kun puhetta ja kieltä tutkitaan kvantitatiivisesti, on
Lisätiedot39 31 muut: 137 Koepistejono *) yht muut: 155,5 Koepistejono 10 8 ensikertalaiset: 65,0 muut:73,25. yht.
Kielten kandiohjelma: englanti, humanististen tieteiden kandidaatti ja filosofian maisteri Yhteispistejono 39 31 ensikertalaiset: 122 39 31 muut: 137 Koepistejono 37 27 50 *) 39 31 yht. 76 58 78 62 Kielten
LisätiedotSanajärjestyksen ja intensiteetin vaikutus suomen intonaation havaitsemisessa ja tuotossa
Sanajärjestyksen ja intensiteetin vaikutus suomen intonaation havaitsemisessa ja tuotossa Martti Vainio, Juhani Järvikivi & Stefan Werner Helsinki/Turku/Joensuu Fonetiikan päivät 2004, Oulu 27.-28.8.2004
LisätiedotHelpon suomen alkeet. Miten puhua niin, että kielenoppijakin ymmärtää? Salla Kurhila & Taija Udd, Suomen kieli ja kulttuuri, Helsingin yliopisto
Helpon suomen alkeet Miten puhua niin, että kielenoppijakin ymmärtää? Salla Kurhila & Taija Udd, Suomen kieli ja kulttuuri, Helsingin yliopisto Puhu ja vastaanota puhetta selvästi Äännä selkeästi älä mumise
Lisätiedotyht yht muut: 183 Koepistejono ,5 *) 3 2 yht muut: 177 Koepistejono 4 3 ensikertalaiset: 57 muut: 62
Filosofian kandiohjelma (opetus suomeksi), humanististen tieteiden / valtiotieteiden kandidaatti ja filosofian/valtiotieteiden maisteri Yhteispistejono 12 11 143 12 10 Koepistejono 12 10 ensikertalaiset:
LisätiedotKorkeakouluopiskelijoiden työharjoittelu ulkomailla 2025. 21.5.2014 Valokuvat: Jaana Mutanen_jaMu
Korkeakouluopiskelijoiden työharjoittelu ulkomailla 2025 TraiNet-kyselyyn vastanneet. Työskentelen, toimin yrittäjänä tai opiskelen: 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 110 120 130 opetus- ja kulttuuriministeriössä
LisätiedotKeravan kaupungin lukiokoulutuksen kieliesite
Keravan kaupungin lukiokoulutuksen kieliesite Saksa Euroopan sydämessä on yli sata miljoonaa ihmistä, jotka puhuvat saksaa äidinkielenään, ja yhä useampi opiskelee sitä. Saksa on helppoa: ääntäminen on
LisätiedotLAL-LAL- LAA Ohjevihkossa on käytetty papunetin kuvia Jyväskylän yhteistoiminta-alueen terveyskeskus 1(19)
Jyväskylän yhteistoiminta-alueen terveyskeskus 1(19) LAL-LAL- LAA Ohjevihkossa on käytetty papunetin kuvia www.papunet.fi Jyväskylän yhteistoiminta-alueen terveyskeskus 2(19) OHJEET L-ÄÄNTEEN HARJOITTELUUN
LisätiedotSSSSSSS. Ohjevihkossa on käytetty papunetin kuvia Jyväskylän yhteistoiminta-alueen terveyskeskus 1(19)
Jyväskylän yhteistoiminta-alueen terveyskeskus 1(19) SSSSSSS Ohjevihkossa on käytetty papunetin kuvia www.papunet.fi Jyväskylän yhteistoiminta-alueen terveyskeskus 3(19) OHJEET S-ÄÄNTEEN HARJOITTELUUN
LisätiedotSuomen prosodian variaation tutkimuksesta
Suomen prosodian variaation tutkimuksesta Tommi Nieminen Itä-Suomen yliopisto Tommi Kurki Turun yliopisto Prosodian käsitteestä prosodia käsittää kaikki ne puheen ilmiöt, jotka eivät ole segmentoitavissa
LisätiedotLAULAMINEN PUHEHÄIRIÖIDEN KUNTOUTUKSESSA
LAULAMINEN PUHEHÄIRIÖIDEN KUNTOUTUKSESSA Auli Pöyhönen Kandidaatintutkielma Musiikkikasvatus Jyväskylän yliopisto Kevätlukukausi 2014 2 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Tiedekunta Faculty Humanistinen tiedekunta Laitos
LisätiedotLOGOPEDIAN VALINTAKOE Nimi: Pitääkö väittämä paikkaansa? Rastita vastauksesi alla olevaan taulukkoon.
LOGOPEDIAN VALINTAKOE 2005 Nimi: Henkilötunnus: Valintakoe kevät 2005: Kysymys 1 kirjasta Iivonen, A. & Aulanko, R. (toim.): Fonetiikan peruskäsitteitä. Helsingin yliopiston fonetiikan laitoksen julkaisuja
LisätiedotKielentutkimuksen perusteet filologeille kurssi syksyllä 2008 / Kalle Korhonen
Kielentutkimuksen perusteet filologeille, syksy 08 / KK" 2 Kielentutkimuksen perusteet filologeille kurssi syksyllä 2008 / Kalle Korhonen Peruskäsitteet luonnollinen kieli on jonkin ihmisyhteisön kieli
LisätiedotSGN-4010 Puheenkäsittelyn menetelmät
SGN-41 Puheenkäsittelyn menetelmät Konsta Koppinen konsta.koppinen@tut.fi 18. joulukuuta 26 Sisältö 1 Signaalinkäsittelyn kertausta 1 1.1 Spektri, DFT, DTFT........................ 1 1.2 Aika-taajuusresoluutio.......................
LisätiedotSuojele ääntäsi, säilytä työkykysi. Äänenkäytön koulutus Puheviestinnän FM Sara Rouvinen
Suojele ääntäsi, säilytä työkykysi Äänenkäytön koulutus Puheviestinnän FM Sara Rouvinen Keskustele kollegasi kanssa Kuinka monta tuntia käytät ääntäsi päivässä? Mitä haluaisit tietää ja oppia äänenkäytöstä
LisätiedotPisterajat 2006-2015 1. Vuosi 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016
Pisterajat 2006-2015 1 Äidinkieli, suomi L Kevät 92 90 88 86 87 87 86 87 87 87 87 Syksy 92 90 88 85 87 87 86 87 86 86. E Kevät 87 77 75 72 73 73 71 73 73 72 72 Syksy 87 77 75 73 73 73 72 71 71 70. M Kevät
LisätiedotPisterajat 2006-2014 1. Vuosi 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014
Pisterajat 2006-2014 1 Äidinkieli, suomi L Kevät 92 90 88 86 87 87 86 87 87 Syksy 92 90 88 85 87 87 86 87 86 E Kevät 87 77 75 72 73 73 71 73 73 Syksy 87 77 75 73 73 73 72 71 71 M Kevät 80 62 60 60 61 62
LisätiedotMitä suomen intonaatiosta tiedetään
Mitä suomen intonaatiosta tiedetään ja mitä ehkä tulisi tietää? Tommi Nieminen Itä-Suomen yliopisto AFinLAn syyssymposium Helsinki 13. 14. 11. 2015 Johdanto Jäsennys 1 Johdanto 2 Mitä intonaatiosta tiedetään?
LisätiedotKansainvälisen asiantuntijan viestintätaidot (25 op) Työelämässä tarvitaan monipuolisia viestintä- ja kulttuuritaitoja!
Kansainvälisen asiantuntijan viestintätaidot (25 op) Työelämässä tarvitaan monipuolisia viestintä- ja kulttuuritaitoja! Akateemiselta asiantuntijalta edellytetään monipuolista viestintä-osaamista. Kansainvälinen
LisätiedotKieliohjelma Atalan koulussa
Kieliohjelma Atalan koulussa Vaihtoehto 1, A1-kieli englanti, B1- kieli ruotsi 6.luokalla 1 lk - 2 lk - 3 lk englanti 2h/vko 4 lk englanti 2h/vko 5 lk englanti 2-3h/vko 6 lk englanti 2-3h/vko, ruotsi 2h/vko
LisätiedotLuonnolliset vs. muodolliset kielet
Luonnolliset vs. muodolliset kielet Luonnollisia kieliä ovat esim. 1. englanti, 2. suomi, 3. ranska. Muodollisia kieliä ovat esim. 1. lauselogiikan kieli (ilmaisut p, p q jne.), 2. C++, FORTRAN, 3. bittijonokokoelma
LisätiedotMik suuren? ÄÄNENHUOLTOLUENTO. Katja Partala, puheterapeutti, laulunopettaja
Mik Mikä sortaa äänen suuren? ÄÄNENHUOLTOLUENTO Katja Partala, puheterapeutti, laulunopettaja Suomessa työskentelee runsaasti puhumista / äänenkäyttöä edellyttävissä ammateissa lähes 900 000 henkilöä (arvio
LisätiedotOulun murteessa on käytössä myös nää-pronomini, joka tarkoittaa sinä. Sää on kuitenkin enemmän käytetty.
Puhekieli Kirjoitettu kieli ja puhuttu kieli eroavat aika paljon suomen kielessä. Katsomme, miten puhekieli toimii. Keskitymme Oulun alueen puhekieleen, mutta osa puhekielen piirteistä on sellaisia, että
LisätiedotAistit ja kommunikaatio ARTIKULAATIO. Ritva Ketonen FT, puheterapeutti, eo Erityispedagogiikan opintosuunta/hy ÄÄNTEISTÖN HÄIRIÖT
ARTIKULAATIO Ritva Ketonen FT, puheterapeutti, eo Erityispedagogiikan opintosuunta/hy 1 ÄÄNTEISTÖN HÄIRIÖT Fonologinen häiriö =äännejärjestelmien, kielijärjestelmien ja ja äänteitä koskevien sääntöjen
LisätiedotProsodian havaitsemisesta: suomen lausepaino ja focus
Prosodian havaitsemisesta: suomen lausepaino ja focus Martti Vainio Helsingin yliopisto, Fonetiikan laitos; Kieliteknologia Juhani Järvikivi, Turun yliopisto, Psykologia; University of Dundee Yleistä Lingvistisen
Lisätiedot8003051 Puheenkäsittelyn menetelmät
8003051 Puheenkäsittelyn menetelmät Luento 7.10.2004 Puhesynteesi Sisältö 1. Sovelluskohteita 2. Puheen ja puhesyntetisaattorin laatu 3. Puhesynteesin toteuttaminen TTS-syntetisaattorin komponentit Kolme
LisätiedotVENÄJÄN PAINOLLISTEN VOKAALIEN KUVAUS ULTRAÄÄNITUTKIMUKSELLA
VENÄJÄN PAINOLLISTEN VOKAALIEN KUVAUS ULTRAÄÄNITUTKIMUKSELLA Maria Vesti 03/2016 Pro gradu -tutkielma Turun yliopisto Kieli- ja käännöstieteiden laitos Fonetiikka, tutkijan opintopolku Turun yliopiston
LisätiedotLausuminen kertoo sanojen määrän
Sivu 1/5 Lausuminen kertoo sanojen määrän Monta osaa Miten selvä ero Rinnasteiset ilmaisut Yhdyssana on ilmaisu, jossa yksi sana sisältää osinaan kaksi sanaa tai enemmän. Puhutussa kielessä tätä vastaa
LisätiedotPOP/JAZZ LAULU. Opintokokonaisuus 1. Ergonomia - Ryhti - Pään asento - Jalkojen asento
POP/JAZZ LAULU Opintokokonaisuus 1 Ergonomia - Ryhti - Pään asento - Jalkojen asento - Syvähengitykseen tutustuminen - Hartioiden rentous hengittäessä - Leuan rentouttaminen - Laulaminen sävelkorkeudellisesti
LisätiedotVIERAAT KIELET PERUSOPETUKSESSA. Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmä 20.1.2010 Anna-Kaisa Mustaparta
VIERAAT KIELET PERUSOPETUKSESSA Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmä 20.1.2010 Anna-Kaisa Mustaparta Kieliympäristössä tapahtuneita muutoksia Englannin asema on vahvistunut,
Lisätiedot1.5. Fonologia. 1.5.1 Vokaalit. Luku 1. Johdanto 11
Luku 1. Johdanto 11 1.5. Fonologia Koska muinaisbabylonian puhujia ei enää ole jäljellä, tietomme siitä, miten kieltä äännettiin, täytyy perustua muihin lähteisiin. Koska kieli oli unohduksissa noin kahden
LisätiedotKAKSOSPARIN ÄÄNTELYN KEHITYS MARGINAALIJOKELLUKSESTA ENSISANOIHIN
KAKSOSPARIN ÄÄNTELYN KEHITYS MARGINAALIJOKELLUKSESTA ENSISANOIHIN Hanna Elo Logopedian pro gradu -tutkielma Tampereen yliopisto Puheopin laitos Elokuu 2010 TAMPEREEN YLIOPISTO Humanistinen tiedekunta Hanna
LisätiedotKLASSINEN LAULU. Opintokokonaisuus 1. Ergonomia - Ryhti - Pään asento - Jalkojen asento
KLASSINEN LAULU Opintokokonaisuus 1 Ergonomia - Ryhti - Pään asento - Jalkojen asento - Syvähengitykseen tutustuminen - Hartioiden rentous hengittäessä - Leuan rentouttaminen - Laulaminen sävelkorkeudellisesti
LisätiedotPuhetilojen akustiikka. Henrik Möller Johtava akustiikkakonsultti DI, FISE AA
Puhetilojen akustiikka Henrik Möller Johtava akustiikkakonsultti DI, FISE AA Puheen ominaisuudet Äkilliset äänet ja soivat äänet Soinnilliset ja soinnittomat konsonantit (esim. lmn ja kpt) Vokaalit Normaali
LisätiedotKokemusasiantuntija mielenterveys- ja päihdepalveluja uudistamassa
Kokemusasiantuntija mielenterveys- ja päihdepalveluja uudistamassa 13.02.2013 Helsinki Kristian Wahlbeck Kehitysjohtaja kristian.wahlbeck@mielenterveysseura.fi 13.2.2013 Kokemusasiantuntija palvelujen
LisätiedotÄäntöväylän 3D- mallintaminen. TkT Daniel Aalto TYKS, Suu- ja leukasairauksien klinikka
Ääntöväylän 3D- mallintaminen TkT Daniel Aalto TYKS, Suu- ja leukasairauksien klinikka Tervehdys ryhmältämme! Turun yliopisto & TYKS: Prof. Risto- Pekka Happonen, Prof. RiiHa Parkkola, Dos. Tero Soukka,
LisätiedotTYÖPOHJAT ALUSTAN VIESTINNÄN RAKENTAMISEKSI
TYÖPOHJAT ALUSTAN VIESTINNÄN RAKENTAMISEKSI Näillä työpohjilla pystyt systemaattisesti rakentamaan alustaviestinnässä tarvittavat elementit. Kun viestin elementit ovat selkeät, on helppo muodostaa niiden
Lisätiedot3. luokan kielivalinta
3. luokan kielivalinta A2-kieli Pia Bärlund, suunnittelija Sivistyksen toimiala - Perusopetus 014-266 4889 pia.barlund@jkl.fi 1.2.2016 Yleistietoa Jyväskylässä valittavissa A2-kieleksi saksa, ranska, venäjä
LisätiedotMaailmantalouden tila, suunta ja Suomi
ICC - INFO Q 3-2014 Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi Maailmantalouden tila ja suunta - World Economic Survey 3 / 2014 Maajohtaja Timo Vuori, Kansainvälinen kauppakamari ICC Suomi 1 Maailmantalouden
LisätiedotPuheopetuksen toteuttaminen alakouluissa
Puheopetuksen toteuttaminen alakouluissa Eveliina Lehto Pro gradu -tutkielma Turun yliopisto Kasvatustieteiden laitos Erityispedagogiikka Joulukuu 2017 Turun yliopiston laatujärjestelmän mukaisesti tämän
LisätiedotSUOMEN KOULUJÄRJESTELMÄ
SUOMEN KOULUJÄRJESTELMÄ VALINNAISAINEIDEN VALINTA JA TUNTIJAKO VALINTA Valintojen tulisi pohjautua oppilaan kiinnostuksiin ja taitoihin. Valintoja tehdessä kannattaa ottaa huomioon ainakin seuraavat seikat:
LisätiedotMONIKIELISYYS VAHVUUDEKSI Selvitys kansallisen kielivarannon tilasta ja kehittämistarpeista
MONIKIELISYYS VAHVUUDEKSI Selvitys kansallisen kielivarannon tilasta ja kehittämistarpeista Riitta Pyykkö Selvityksen julkistustilaisuus Helsinki 13.12.2017 Miksi selvitys on ollut tarpeen? Kouluissa opiskellaan
LisätiedotSay it again, kid! - peli ja puheteknologia lasten vieraan kielen oppimisessa
Say it again, kid! - peli ja puheteknologia lasten vieraan kielen oppimisessa Sari Ylinen, Kognitiivisen aivotutkimuksen yksikkö, käyttäytymistieteiden laitos, Helsingin yliopisto & Mikko Kurimo, signaalinkäsittelyn
LisätiedotUusia ajatuksia švaasta
Uusia ajatuksia švaasta Tommi Nieminen Itä-Suomen yliopisto 44 Kielitieteen päivät Jyväskylä 18 20 toukokuuta 2017 Johdanto švaa (< hepr; tai harv svarabhakti < sanskr) on laajalti suomen murteissa esiintyvä,
LisätiedotKansainvälisen reittiliikenteen matkustajat 2018
01/18 02/18 03/18 04/18 määrän määrän määrän EU Ruotsi 141 968 4,1 139 575 2,8 158 746 2,8 170 449 Saksa 123 102-6,1 126 281-4,5 161 558 6,9 159 303 Espanja 104 817 10,5 103 791 16,2 126 347 21,1 114 954
LisätiedotKansainvälisen reittiliikenteen matkustajat 2018
01/18 02/18 03/18 04/18 määrän määrän määrän EU Ruotsi 141 968 4,1 139 575 2,8 158 746 2,8 170 449 Saksa 123 102-6,1 126 281-4,5 161 558 6,9 159 303 Espanja 104 817 10,5 103 791 16,2 126 347 21,1 114 954
LisätiedotProminenssin toteutuminen kolmessa yleispuhesuomen varieteetissa
lektiot Prominenssin toteutuminen kolmessa yleispuhesuomen varieteetissa RIIKKA YLITALO Väitöksenalkajaisesitelmä Oulun yliopistossa 5. kesäkuuta 2009 Termi prominenssi tarkoittaa toisaalta puheen joidenkin
LisätiedotKURR KURR. Ohjevihkossa on käytetty papunetin kuvia Jyväskylän yhteistoiminta-alueen terveyskeskus 1(19)
Jyväskylän yhteistoiminta-alueen terveyskeskus 1(19) KURR KURR Ohjevihkossa on käytetty papunetin kuvia www.papunet.fi Jyväskylän yhteistoiminta-alueen terveyskeskus 2(19) OHJEET R-ÄÄNTEEN HARJOITTELUUN
LisätiedotMarjuska Santala, MuM Laulaja - Kansansantanssinopettaja / Lauluvarpunen 17.3.2016 Vain elämää varten - oppimisen erikoismessut Opetusalan ja
Taukojamit Marjuska Santala, MuM Laulaja - Kansansantanssinopettaja / Lauluvarpunen 17.3.2016 Vain elämää varten - oppimisen erikoismessut Opetusalan ja varhaiskasvatusalan ammattilaisten päivä FolkJam
Lisätiedot1. luokan kielivalinta. A1-kieli Pia Bärlund Palvelupäällikkö
1. luokan kielivalinta A1-kieli Pia Bärlund Palvelupäällikkö 014-266 4889 pia.barlund@jkl.fi 21.3.2017 21.3.2017 2 Yleistietoa Jyväskylässä valittavissa A1-kieleksi saksa, ruotsi, venäjä ja englanti. Opetuksen
LisätiedotTukea tuotekehitykseen ja markkinointiin Hosumatta paras-seminaari maaseudun matkailuyrittäjille 21.03.2012 Liisa Renfors / MEK
Aurora borealis in Lapland Tukea tuotekehitykseen ja markkinointiin Hosumatta paras-seminaari maaseudun matkailuyrittäjille 21.03.2012 / MEK Tuotekehityksen tuki ja tutkimus Katto-ohjelmat Outdoors Finland
Lisätiedot