Jukka Hytönen Kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri UTULab Bakteeriserologia



Samankaltaiset tiedostot
Yersinia-serologia. Markus Penttinen Lääketieteellinen mikrobiologia Turun yliopisto

Labqualitypäivät Riitta Karttunen. HUSLAB, kl. Mikrobiologia Virologian ja immunologian osasto

Clostridium difficile diagnostiikan nykyvaihe ja pulmat. Janne Aittoniemi, LT, dos, oyl Fimlab Laboratoriot Oy

VIERITESTI VAI SPESIFIT VASTA-AINEET Jukka Suni

Tuhkarokko Euroopassa ja Yhdysvalloissa

ITÄ-SUOMEN LABORATORIOKESKUKSEN ISLAB Laboratoriotiedote 17/2008 LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ. Kliininen mikrobiologia (5)

Tuberkuloosin immunodiagnostiset testit. Dosentti Tamara Tuuminen, kliinisen mikrobiologian erl HY, HUSLAB Labquality

Nivelreuman serologiset testit: mitä ne kertovat? LT, apulaisylilääkäri Anna-Maija Haapala TAYS Laboratoriokeskus

2. Tutkimuksen DNA, vasta-aineet IF (natiivi) (S -DNAnAb, 1261) nimi, menetelmä ja viitearvot muuttuvat.

Lasten immuunipuutokset. Merja Helminen Lasten infektiolääkäri TaYS lastenklinikka 2004

Hinkuyskä Jussi Mertsola Professori Lasten ja nuorten klinikka, Tyks

HINKUYSKÄN DIAGNOSOINTI: KAHDEN SEROLOGISEN LABORATORIOMENETELMÄN VERTAILU

Toimenpideohje torjuntatoimista hinkuyskätapausten yhteydessä

Lataa Infektiosairaudet. Lataa

Mitä virustutkimuksia lastenlääkäri haluaa? Harri Saxén HUS/LKL

BCG- rokotusmuutoksen vaikutukset lasten tuberkuloosin diagnostiikkaan. Merja Helminen Lasteninfektiotautien erikoislääkäri TaYS Lastenklinikka

Pienryhmä 3 immuunipuolustus

Hinkuyskän serologiseen diagnostiikkaan tarkoitettujen

Toimenpideohje torjuntatoimista hinkuyskätapausten yhteydessä

Uudet tekniikat infektio- diagnostiikassa

Hengitystieinfektiot urheilijoilla. Matti Karppelin

Laatunäkökulma tuberkuloosin immunodiagnostiikassa

HUSLAB Immunologian osasto Labquality-päivät Vasta-aineet

Miksi hinkuyskä on lisääntynyt? Onko

Tutkimus odottaville äideille.

8/28/12. Immunologinen diagnostiikka. Infektioserologian yleisimmät menetelmät. Infektioserologia. Yleisimmät infektioserologian tutkimukset

C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.

Influenssaepidemia laitoksessa, miten tunnistan, miten hoidan

10/12/12. HIV-1 O and P. HIV-1 M and N NATURE VOL FEBRUARY 1999

Kokogenomisekvensointi (WGS)

ITÄ-SUOMEN LABORATORIOKESKUKSEN ISLAB Laboratoriotiedote 16/2008 LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ Hallintokeskus Kuopion aluelaboratorio 9.10.

Kilpirauhasvasta-aineet: milloin määritys on tarpeen? Dosentti, oyl Anna-Maija Haapala

ESBL kantajuus Suomessa kliinisen tutkimuksen satoa

Miten rokottaminen suojaa yksilöä ja rokotuskattavuus väestöä Merit Melin Rokotusohjelmayksikkö

Helikobakteeri-infektion diagnostiikka kliinikon kannalta. Tarmo Koivisto TaYS gastroenterologian klinikka

Toimenpideohje torjuntatoimista hinkuyskätapausten yhteydessä

Labqualityn uudet kierrokset: Preanalytiikka

Proteesikomplikaatoiden SPECT- ja PET/CT. Jukka Kemppainen

VIERITESTIT AVOHOIDOSSA KÄYTETTÄVÄT VIROLOGISET TESTIT

Vaikeat hengitystieinfektiot mikrobiologinen diagnostiikka

Mittausepävarmuudesta. Markku Viander Turun yliopisto Lääketieteellinen mikrobiologia ja immunologia

Mycoplasma bovis hiljainen ja tappava? Tarja Pohjanvirta, Eläintautibakteriologia, Kuopio

Uusien antikoagulanttien laboratoriomonitorointi

HbA1c, tilannekatsaus ja SKKY:n suositus. Ilkka Penttilä Emeritusprofessori HbA1c-kierrosasiantuntija

Labquality Days Jaana Leiviskä

Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros

Mikä on ns. multiplex-pcr tutkimus?

Materiaalinäytteiden qpcr-tulosten tulkinnasta

Virologiset pika- ja vieritestit

Miksi meidän kannattaa ottaa kausi-influenssarokotus?

Kausi-influenssa lähestyy, miten suojaat potilaasi ja itsesi? Hannu Syrjälä

- TYÖTÄ JA YHTEISTYÖTÄ

SELKÄYDINNESTEEN PERUSTUTKIMUKSET

Clostridium difficile. Labquality-päivät Eveliina Tarkka HUSLAB

Infektiot ja mikrobilääkkeiden käyttö kuriin moniammatillisella yhteistyöllä

Laboratorion merkitys infektioiden diagnostiikassa. Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP

Toimenpideohje torjuntatoimista sikotautitapauksen yhteydessä

HERKKIEN TROPONIINIMÄÄRITYSTEN HÄIRIÖTEKIJÄT. Tanja Savukoski Biokemian laitos / Biotekniikka

Miten tulkitsen mikrobiologisia laboratoriovastauksia?

Yersinioiden laboratoriodiagnostiikka: viljely ja fenotyypitys

Toxoplasma gondii. Toksoplasmoosi, moderni diagnostiikka. Dos. Maija Lappalainen HUSLAB, virologian osasto o Protozoa (sporozoa)

Miten MALDI-TOF MS -menetelmä on muuttanut diagnostiikkaa ja tunnistusta?

LIITE I VALMISTEYHTEENVETO

Diagnostisten testien arviointi

Rokottaminen - käytännön ohjeita pulmatilanteisiin

Penikkatauti turkiseläimillä

HIV-pikatesti Jukka Suni osastonlääkäri HUSLAB / virologian osasto

Rokotukset lasten tulehduksellisissa reumasairauksissa

B-leuk-määritys vieritestimittauksena infektiodiagnostiikassa

Boostrix injektioneste, suspensio Kurkkumätä-, jäykkäkouristus-, hinkuyskä- (soluton, komponentti) rokote, (adsorboitu, matala antigeenipitoisuus)

TÄRKEIMMÄT AUTOVASTA-AINEET JA NIIDEN MÄÄRITTÄMINEN

Mitä resistentin mikrobin kantajuus merkitsee? Reetta Huttunen LT, infektiolääkäri, apulaisylilääkäri, TAYS, infektioyksikkö

SPIROMETRIAN UUDET VIITEARVOT TULKINTAPERIAATTEET

Suojautuminen tartunta-agensseja käsiteltäessä (esim. SARS) Labquality: Mikrobiologian neuvottelupäivä Osl. Jukka Suni. A.

VERIRYHMÄT JA VERIRYHMÄVASTA-AINEET

Moderni virusdiagnostiikka pystyy vastaamaan

The largest study of the prevalence of CDI ever conducted in Europe

Kansanterveyslaitoksen tartuntatautirekisterin

Katoavia virusinfektioita MPR-taudit. Labquality-päivät Irja Davidkin

Siedätyshoidon immunologiset vaikutukset

Tuberkuloosi ja matkailu

Labquality-päivät Anri Tienhaara TYKSLAB. Verensiirtojen ongelmatilanteita verikeskuksessa esimerkkien valossa..

KandiakatemiA Kandiklinikka

Virtsan kemiallisen seulonnan kliininen käyttö. Dosentti Martti L.T. Lalla Osastonylilääkäri HUSLAB Kirurginen sairaala

Tuberkuloosin laboratoriotestien käytön lyhyt kertauskurssi

Uusien automatisoitujen hengitystieinfektio-poc-testien luotettavuusedut

Terveydenhoitohenkilökunnan rokotukset. V-J Anttila

Bakteerimeningiitti tänään. Tuomas Nieminen

Kliinikon odotukset virtsatieinfektioiden laboratoriotutkimuksilta

Koagulaasipositiivisten stafylokokkien määrittäminen. Pesäkelaskentatekniikka.

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Borrelia burgdorferi, vasta-aineet seerumista

Boostrix Polio , Versio 1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Suositus sienten lääkeherkkyyden määrittämiseksi Versio 1.0

Laboratoriohenkilökunnan koulutus; miten turvata tulevaisuuden ammattitaitoinen henkilökunta? Labquality

Tuhkarokko- ja sikotautiepidemoita Euroopassa

Ajankohtaiskatsaus. Päivän teema

NOPEAT KASETTI-PCR TESTIT

Verensiirtoserologian laadunarviointi. Tarja-Terttu Pelliniemi

Postanalytiikka ja tulosten tulkinta

Transkriptio:

Bordetella pertussis Laboratorion näkökulma Jukka Hytönen Kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri UTULab Bakteeriserologia

SIDONNAISUUDET Asiantuntija Labquality Ammatinharjoittaja Mehiläinen Apurahoja: Suomen akatemia TYKS EVO Suomen kulttuurirahasto Turun yliopistosäätiö

KIRJALLISUUS He et al. High heterogeneity in methods used for the laboratory confirmation of pertussis diagnosis among European countries, 2010: integration of epidemiological and laboratory surveillance must include standardisation of methodologies and quality assurance. Euro Surveill 2012 Guiso et al. What to do and what not to do in serological diagnosis of pertussis: recommendations from EU reference laboratories. Eur J Clin Microbiol Infect Dis 2011

BORDETELLA PERTUSSIS INFEKTION LABORATORIODIAGNOSTIIKKA Bakteerin osoitukseen perustuvat menetelmät (viljely ja PCR) käyttökelpoisia kolmen ensimmäisen viikon aikana Pienillä lapsilla ad 2 v B. pertussis -spesifisten vasta-aineiden määritys yli 3 vko kestäneessä infektiossa

LÖYDÖKSIÄ/NÄYTTEITÄ UTULAB 2011 JA 2012 Viljely 11/149 7,4% PCR 73/560 13% Serologia 369/6060 6% Positiivisista 18% viljelyllä ja PCRllä

TILANNE EUROOPASSA Kysely 27 maan referenssilaboratoriolle 2010 Käytössä olevat metodit: Viljely 17 PCR 18 Serologia 20 Viidessä maassa 1 menetelmä, yhdeksässä kaksi ja kymmenessä 3 menetelmää He Euro Surveill 2012

TILANNE EUROOPASSA Serologia PT antigeenina 13 maassa Kokosoluantigeeni, PRN, FHA antigeenina 4 maassa WHO standardi (IU/ml) käytössä 6 maassa He Euro Surveill 2012

TILANNE EUROOPASSA He Euro Surveill 2012

ONGELMIA JOHTUEN ERI KÄYTÄNNÖISTÄ Tapausmääritelmä eri Epidemiologinen tilanne ei ole vertailtavissa Antigeenivaranttien seuranta ei onnistu ilman viljelyä Eri rokotuskäytäntöjen tehon arviointi vaikeaa

ONGELMIA SEROLOGIAN KANNALTA Rokotus sekoittava tekijä Immuniteetin kesto/laatu, rokotus v. infektio Onko infektio erotettavissa rokotusvasteesta? B. pertussis v. B. parapertussis B. pertussis antigeenievoluutio

ANTIGEENEJÄ/VIRULENSSITEKIJÄT PT on Bordetella pertussis spesifinen Crowcroft, Lancet 2006

ANTI-PT-IGG ROKOTUKSEN JÄLKEEN Puoliintumisaika 508 vrk Dalby J Med Microbiol 2010

ANTI-PT-IGG INFEKTION JÄLKEEN Puoliintumisaika 221 vrk Dalby J Med Microbiol 2010

Turku study, ap-tehosteen jälkeen 11-13 v, Boostrix He, unpublished

SEROLOGIA SUOMESSA HUSLAB: EIA Serion (IgA), EIA In house (IgG ja IgM) YML: EIA Anilabsystems TY, Lääket mikrobiologia ja immunologia: EIA In house, kokobakteeriantigeeni

SUOSITUS pertussisserologiaa tulee tehdä vain silloin, kun potilaan oireet sopivat pertussisinfektioon (mm. pitkittynyt yskä yli 2-3 viikkoa) ELISA on ainoa suositeltava menetelmä immunoblotit eivät ole suositeltavia, koska tulos ei ole kvantitatiivinen mikroagglutinaatio on epäherkkä eikä sitä suositella komplementinfiksaatio ja immunofluorensenssi ovat epäherkkiä ja -spesifisiä Guiso Eur J Clin Microbiol Infect Dis 2011

SUOSITUS puhdistettu pertussistoksiini (PT) on ainoa suositeltava antigeeni ainoastaan PT on spesifinen B. pertussikselle filamentous hemagglutiniini (FHA), pertaktiini (PRN), fimbria (FIM) ja adenylaattisyklaasi -antigeenit ovat epäspesifisiä kokobakteeriantigeenin/sonikaattien käyttöä ei suositella IgG-anti-PT on käyttökelpoinen vain vanhemmilla lapsilla ja aikuisilla tutkitaan vain IgG-luokan PT-vasta-aineet IgA-luokan vasta-aineet tarvittaessa, jos IgG-tulos on rajaarvo Guiso Eur J Clin Microbiol Infect Dis 2011

SUOSITUS referenssiseerumina tulee käyttää WHO:n referenssejä 06/140 ja 06/142 tulos tulee ilmoittaa IU/ml yksikköinä seeruminäytteet tulee säilyttää 20 C lämpötilassa pariseeruminäytteet tulee testata rinnakkain samassa sarjassa Guiso Eur J Clin Microbiol Infect Dis 2011

SUOSITUS tuloksen tulkinta: tulkintarajat tulee asettaa maa/laboratoriokohtaisesti eri maissa on käytetty cut off pitoisuuksia 40-125 IU/ml yksittäisen näytteen optimaalisin cut off lienee tasolla 60-75 IU/ml. pariseerumissa (2-4 vko) 100 % nousu tai 50 % lasku on merkki infektiosta IgG-anti-PT-määritys ei ole käyttökelpoinen vuoden ajan asellulaarisesta pertussisrokotuksesta Guiso Eur J Clin Microbiol Infect Dis 2011

KESKUSTELUA tulisiko Suomessa siirtyä käyttämään IgGanti-PT-määritystä?

Kiitos