Maakuntakierros 2011 Satakunta 2.11.2011, Harjavalta Kari Nenonen varatoimitusjohtaja
Suomen Kuntaliiton yksiköt Kuntatalous Lakiasiat Alue- ja elinkeinokehitys Toimitusjohtaja Varatoimitusjohtajat Opetus ja kulttuuri Kuntakehitys ja tutkimus Ruotsinkielinen sihteeristö Yhteispalvelut Viestintä Kansainväliset suhteet Tietoyhteiskunta Sosiaali- ja terveydenhuolto Yhdyskunta, tekniikka ja ympäristö KT Kuntatyönantajat 2
Valtion ja kunnan suhde
Peruspalveluohjelmamenettely Menettelyn kolme komponenttia» Osa valtion talousarvion valmistelua Käytännössä peruspalveluohjelma osa kehysmenettelyä ja peruspalvelubudjetti osa talousarvioesityksen yleisperusteluja» Poikkihallinnollisuus Johtaa peruspalveluohjelman ministeriryhmä, valmisteluelimenä sihteeristö» Osa valtion ja kuntien välistä neuvottelumenettelyä Suomen Kuntaliiton edustajien rooli pysyvinä asiantuntijoina 4
Menettelyn kattavuus Kuntien järjestämis- tai rahoitusvastuulla olevat palvelut Pääpaino sosiaali- ja terveydenhuollon sekä opetus- ja kulttuuritoimen palveluissa 5
Kuntalain säännökset Peruspalveluohjelmamenettely Pitää sisällään peruspalveluohjelman ja peruspalvelubudjetin Kohteena lainsäädäntö, periaatteellisesti tärkeät ja laajakantoiset kunnallishallinnon ja -talouden asiat sekä valtion- ja kunnallistalouden yhteensovittaminen Osa kehysmenettelyä valtion talousarvion valmistelua Osa valtion ja kuntien neuvottelumenettelyä 6
Valtio/kunta-neuvottelumenettelyn organisointi 1/2 Peruspalveluohjelman ministeriryhmä Peruspalveluohjelmamenettelyä johtaa Peruspalveluohjelman ministeriryhmä. Ministeriryhmän puheenjohtajana toimii valtiovarainministeri. Kokouksiin osallistuvat muut keskeiset kuntaministerit ja heidän avustajat. Lisäksi ministeriryhmän kokouksiin osallistuu valtiovarainministeriön keskeisiä virkamiehiä. Peruspalveluohjelman ministeriryhmässä Kuntasektoria edustavat pysyvinä jäseninä Suomen Kuntaliiton hallituksen puheenjohtaja ja liiton toimitusjohtaja sekä PPO-menettelyn sihteeristön Kuntaliiton edustaja. 7
Valtio/kunta-neuvottelumenettelyn organisointi 2/2 KUTHANEK: Puheenjohtaja: Kuntaministeri Varapuheenjohtaja: Kuntaliiton edustaja Jäsenet: Kuntaministerin avustaja (VS) VM:n merkittävät virkamiehet kuten valtiosihteeri BO:n edustajat kuntaosaston edustajat Suomen Kuntaliiton edustajat 6 henkilöä + varahenkilöt Esittelystä vastaa kunkin hallinnonalan valtion virkamies Jaostot: Talousjaosto valtionosuusjaosto (ei nyt toiminnassa) arviointijaosto Talousjaoston alaisuudessa laskentaryhmä 8
Kuntatalous
% Kuntien vuosikate % poistoista 1997 2010 Satakunta 250 200 Satakunta Koko maa 150 100 50 0 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10* Lähde: Tilastokeskus 10
Kuntien vuosikate, poistot sekä investoinnit, /as. Satakunta yhteensä 700 700 600 600 500 500 400 400 300 300 200 200 100 100 0 1997 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10* 11 Vuosikate Poistot Poistonalaisten investointien omahankintamenot Investointien omahankintamenot yhteensä Lähde: Tilastokeskus 0
Kuntien vuosikate, poistot sekä investoinnit, /as. Rauman seutukunta 800 800 700 600 500 400 300 200 100 0 1997 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10* 12 Vuosikate Poistot Poistonalaisten investointien omahankintamenot Investointien omahankintamenot yhteensä Lähde: Tilastokeskus 700 600 500 400 300 200 100 0
Kuntien vuosikate, poistot sekä investoinnit, /as. Pohjois-Satakunnan seutukunta 800 800 700 600 500 400 300 200 100 0 1997 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10* 13 Vuosikate Poistot Poistonalaisten investointien omahankintamenot Investointien omahankintamenot yhteensä Lähde: Tilastokeskus 700 600 500 400 300 200 100 0
400 Satakunnan kuntien tilikauden tulos 1997 2010, /as. 300 200 100 0-100 -200-300 1997 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10* Tilikauden tulos 1) Korjattu tulos 2) 1) Vuosikate poistot + satunnaiset erät, netto 2) Poistot korvattu poistonalaisten investointien omahankintamenolla Lähde: Tilastokeskus 14
1500 Satakunnan kuntien kertynyt tulorahoitusjäämä sekä lainakannan muutos vuodesta 1997, /as. 1000 500 0-500 -1000-1500 -2000 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10* Tulorahoitusjäämä 1), Satakunta Tulorahoitusjäämä 1), koko maa Lainakannan muutos, Satakunta Lainakannan muutos, koko maa 1) Vuosikate poistonalaisten investointien omahankintamenot 15 Lähde: Tilastokeskus
2 200 2 000 1 800 1 600 1 400 Kuntien lainakanta sekä rahavarat 31.12.1997 2010, /as. Satakunta Rahavarat, Satakunta Rahavarat, koko maa Lainakanta, Satakunta Lainakanta, koko maa 1 200 1 000 800 600 400 200 0 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10* Lähde: Tilastokeskus 16
Mrd. Kuntien ja kuntayhtymien lainakanta 1985 2013 % 15 14 13 12 11 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0 Mrd. %:a BKT:sta 85 86 87 88 89 90 91 92 93 94 95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 15 14 13 12 11 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0 Lähde: Vuodet 1985 2010 Tilastokeskus. Vuosien 2011 13 ennusteet Peruspalveluohjelma 23.3.2011 17
Valtionvelka 1985 2013 Mrd. 110 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 Mrd. %:a BKT:sta % 110 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 85 86 87 88 89 90 91 92 93 94 95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 0 Lähde: Valtiokonttori, vuosien 2011 2013 ennusteet VM 18
Kuntien verotulot vuosina 2009 2015, mrd. Verolaji 2009 2010* 2011e 2012e 2013e 2014e 2015e Kunnallisvero 15,44 15,77 16,33 16,63 17,25 17,87 18,51 Yhteisövero 1,20 1,41 1,62 1,45 1,46 1,30 1,35 Kiinteistövero 0,97 1,17 1,21 1,23 1,25 1,28 1,32 Verotulot yhteensä 17,61 18,35 19,16 19,31 19,96 20,45 21,18 Muutos, %: Kunnallisvero 2,4 2,1 3,6 1,8 3,7 3,6 3,6 Yhteisövero -21,9 17,5 15,1-10,5 0,7-11,0 3,8 Kiinteistövero 6,5 20,4 3,0 1,7 1,6 2,4 2,7 Verotulot yhteensä 0,5 4,2 4,4 0,8 3,3 2,5 3,6 Tuloveroprosentti, keskim. 18,59 18,97 19,17 19,17 19,17 19,17 19,17 Yhteisöveroprosentti 26,0 26,0 26,0 25,0 25,0 25,0 25,0 Osuus yhteisöverosta, % 32,03 31,99 31,99 26,99 26,99 21,99 21,99 Lähde: Vuodet 2009 2010 Tilastokeskus. Vuosien 2011 2015 ennusteet Peruspalvelubudjetti 30.8.2011 19
Kuntien valtionosuusrahoituksen muutos vuodesta 2011 vuoteen 2012 20
Muiden hallitusohjelman mukaisten leikkausten toteutus Opetus- ja kulttuuriministeriön valtionosuusrahoitukseen kohdennetut leikkaukset toteutetaan vasta v. 2013 21
Eräiden hallitusohjelmassa esitettyjen toimenpiteiden vaikutukset kuntien tuloihin vuonna 2012 maakunnittain, /as. Maakunta Uusimaa Lappi Varsinais-Suomi Pohjanmaa Etelä-Savo Etelä-Karjala Pirkanmaa Päijät-Häme Kymenlaakso Satakunta Keski-Pohjanmaa Kanta-Häme Keski-Suomi Kainuu Pohjois-Pohjanmaa Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Etelä-Pohjanmaa Yhteisöveron 5 prosentti yksikön nosto 1) Valtionosuuksien leikkaus Kiinteistöveron poisto tasauksesta Vaikutukset yhteensä 70-118 35-13 29-118 45-44 57-118 -2-63 64-118 -18-72 40-118 3-75 36-118 -2-85 39-118 -9-88 34-118 -4-89 35-118 -12-95 41-118 -18-95 47-118 -25-95 35-118 -13-96 32-118 -16-102 37-118 -26-107 38-118 -28-108 34-118 -27-110 38-118 -35-115 38-118 -38-118 1) Nosto lainmukaisesta tasosta (21,99 %) 22
Eräiden hallitusohjelmassa esitettyjen toimenpiteiden vaikutukset kuntien tuloihin vuonna 2012 kuntakoon mukaan, /as. Kunnan koko Yhteisöveron 5 prosenttiyksikön nosto 1) Valtionosuuksien leikkaus Kiinteistöveron poisto tasauksesta Vaikutukset yhteensä Alle 2 000 as. 2 000 6 000 as. 6 001 10 000 as. 10 001 20 000 as. 20 001 40 000 as. 40 001 100 000 as. Yli 100 000 as. Kaikki kunnat Kaikki kunnat, milj. 47-118 17-54 37-118 -17-98 35-118 -13-96 33-118 -34-118 34-118 -11-95 47-118 -6-77 71-118 32-16 49-118 1-68 262-631 5-364 1) Nosto lainmukaisesta tasosta (21,99 %) 23
Eräiden hallitusohjelmassa esitettyjen toimenpiteiden vaikutukset kuntien tuloihin vuonna 2012, /as. Kuntakohtaisten vaikutusten ääripäät Kunta Kustavi Kolari Pelkosenniemi Puumala Kittilä Kaikki kunnat Vihanti Lumijoki Merijärvi Liminka Tyrnävä Yhteisöveron 5 prosenttiyksikön nosto 1) Valtionosuuksien leikkaus Kiinteistöveron poisto tasauksesta Vaikutukset yhteensä 30-118 601 513 32-118 496 410 57-118 406 345 82-118 316 280 51-118 343 275 49-118 1-68 17-118 -105-205 9-118 -102-211 15-118 -109-212 10-118 -107-215 12-118 -113-219 1) Nosto lainmukaisesta tasosta (21,99 %) 24
Eräiden hallitusohjelmassa esitettyjen toimenpiteiden vaikutukset Satakunnan kuntien tuloihin vuonna 2012, /as. 1 (2) Kunta Koko maa Satakunta Eurajoki Siikainen Merikarvia Harjavalta Säkylä Rauma Kokemäki Luvia Pori Honkajoki Yhteisöveron 5 prosenttiyksikön nosto 1) Valtionosuuksien leikkaus Kiinteistöveron poisto tasauksesta Vaikutukset yhteensä 49-118 1-68 41-118 -18-95 50-118 205 137 62-118 14-42 32-118 40-47 68-118 -0-50 58-118 5-55 68-118 -11-61 46-118 -18-89 19-118 1-98 32-118 -14-100 53-118 -45-110 1) Nosto lainmukaisesta tasosta (21,99 %) 25
Eräiden hallitusohjelmassa esitettyjen toimenpiteiden vaikutukset Satakunnan kuntien tuloihin vuonna 2012, /as. 2 (2) Kunta Yhteisöveron 5 prosenttiyksikön nosto 1) Valtionosuuksien leikkaus Kiinteistöveron poisto tasauksesta Vaikutukset yhteensä Kankaanpää 37-118 -33-114 Lavia 39-118 -46-125 Pomarkku 26-118 -36-128 Huittinen 32-118 -46-132 Karvia 40-118 -58-136 Eura 39-118 -58-137 Jämijärvi 27-118 -47-137 Köyliö 30-118 -54-141 Nakkila 26-118 -55-147 Kiikoinen 25-118 -60-153 Ulvila 19-118 -78-177 1) Nosto lainmukaisesta tasosta (21,99 %) 26
Toimintaympäristön muutos
Väestönmuutos kunnittain 2010 2030 2010 2015 2010 2020 2010 2025 2010 2030 Koko maan muutos 2,9 % Koko maan muutos 4,8 % Koko maan muutos 7,0 % Koko maan muutos 8,8 % Lähde: Tilastokeskus KL/JAH 24.8.2011 Lähde: Tilastokeskus, väestötilasto ja väestöennuste 28
Asukasluvun muutosprosentti 2009 2010 maakunnittain Etelä-Savo Kainuu Etelä-Pohjanmaa Pohjois-Karjala Pohjois-Savo Kymenlaakso Lappi Satakunta Etelä-Karjala Ahvenanmaa Uusimaa Pohjois-Pohjanmaa Pirkanmaa Pohjanmaa Varsinais-Suomi Kanta-Häme Keski-Suomi Keski-Pohjanmaa Päijät-Häme KOKO MAA -1-0,5 0 0,5 1 1,5 Lähde: Tilastokeskus, väestötilasto 2011 29
Asukasluvun muutosprosentti 2010 2030 maakunnittain Etelä-Karjala Pohjois-Savo Satakunta Kymenlaakso Pohjois-Karjala Kainuu Etelä-Savo Lappi Uusimaa Pirkanmaa Kanta-Häme Pohjois-Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Päijät-Häme Pohjanmaa Varsinais-Suomi Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa KOKO MAA Ahvenanmaa -10,0-5,0 0,0 5,0 10,0 15,0 20,0 25,0 Lähde: Tilastokeskus, väestötilasto 2011, väestöennuste 2009 30
Väestöllinen huoltosuhde 2010 2020 maakunnittain (0 14 v. + 65 v. täyttäneet) / 15 64-vuotiaat Etelä-Savo Etelä-Pohjanmaa Satakunta Keski-Pohjanmaa Pohjanmaa Kainuu Kymenlaakso Etelä-Karjala Kanta-Häme Päijät-Häme Pohjois-Savo Pohjois-Pohjanmaa Pohjois-Karjala Itä-Uusimaa Keski-Suomi Ahvenanmaa Lappi Varsinais-Suomi Pirkanmaa Uusimaa Koko maa Lähde: Tilastokeskus, väestöennuste 2009 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 Väestöllinen huoltosuhde 2010 Huoltosuhteen muutos 2010 2020 31 KL/JAH 25.1.2010
Väestöllinen huoltosuhde kunnittain Lähde: Tilastokeskus, Väestöennuste 2009 32
75 vuotta täyttäneiden osuus (%) väestöstä 2030 % väestöstä 20 - (1) 17,5-19,99 (5) 15-17,49 (8) 12,5-14,99 (5) - 12,49 (1) Rovaniemi Oulu Kajaani Kokkola Vaasa Seinäjoki Kuopio Joensuu Jyväskylä Pori Tampere Mikkeli Lahti Lappeenranta Turku Maarianhamina Helsinki Kotka Kuntarajat: Tilastokeskus Lähde: Tilastokeskus KL/JAH 14.9.2010 33
Mikä on kasvun logiikka kohti 2020-lukua? Osaamisen Suomi? (alla kartta 2007) Osaamisen Suomi on tasapainoisempi kuin aiemmin 90-luvun lamasta nosti 5 vahvaa osaamisen keskusta 00-luvulla jo toistakymmentä voittajaa 10 20-luvuilla: mikä on kasvun logiikka? Miten korkeakoulujen mahdollinen alueellinen keskittäminen vaikuttaa aluekehitykseen? Lähde: SM/Janne Antikainen 34
Kuntien kehittämishaasteet vuosina 2010 2020 Kuntien kehittämishaasteet vuosina 2010 2020 Toimintaympäristöjen nopea muuttuminen (mm. ikääntyminen, rahoitusongelmat, monikulttuurisuus, ympäristökysymykset, elinkeinoelämän muutokset, henkilöstön saatavuus) Kuntien muutokset Elinvoiman ja Kuntatalouden Alueellisen Demokratian ja Tuottavuuden Hyvien toimintakyvyn korostuminen erilaistumisen johtamisen korostuminen käytäntöjen ja korostuminen korostuminen korostuminen innovaatioiden korostuminen 35