Kouluttajalääkäri kehittyy ja kehittää KOULUTTAJALÄÄKÄRIN HUONEENTAULUJA

Samankaltaiset tiedostot
TYÖTERVEYSHUOLLON KOULUTTAJALÄÄKÄRIN OPAS

- yhteistyötä yli yliopistorajojen - sähköiset työkalut aktiivisessa käytössä

OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen

työpaikkaohjaajan opas

Yleislääketieteen erikoislääkärikouluttajan valmennus

Arviointi ja palaute käytännössä

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS. Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Työpaikkaosaamisen kehittämisen malli monikulttuurisille työpaikoille

AJATUKSIA TYÖPAIKKAOHJAAJALLE PARTURI- KAMPAAJA OPISKELIJAN OHJAAMISESTA JA MOTIVOINNISTA TYÖPAIKALLA

OHJAAJUUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit

HARJOITTELUN OHJAUKSEN LAATUKRITEERIT

Ohjaava opettaja -osaajamerkki

Työpaikkaohjaajan tehtävät. momutoko. monimuotoinen työpaikkaohjaajien koulutus

Näyttö/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

KOKEMUSASIANTUNTIJA OPINTOJEN OHJAAJANA

TYÖRYHMÄ: Marjaana Karhia, Jaana Kenola-Krusberg, Sanna-Maija Kohonen, Minna Partanen-Rytilahti, Jaana Puurunen, Tuulikki Vuorinen, Kirsi Ylönen

Työelämälähtöisyyden lisääminen uudessa ops:ssa

Työpaikkaohjaajakoulutus Kouvolan seudun ammattiopistossa

Ammattiosaamisen näyttöjen toteuttaminen ja arviointi. Työpaikkaohjaajakoulutus 3 ov

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Työssäoppimisen ohjaus soveltuu pääosin käytettäväksi myös opiskelijoiden liikkuvuusjaksoilla

OPPIMISEN OHJAAMINEN -OPINTOJAKSO Opetus- ja ohjaustilanteen suunnittelu ja toteutus -oppimistehtävä

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen

OSATA. Osaamispolkuja tulevaisuuteen

ARVIOIJAKOULUTUS. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja

OPITAAN YHDESSÄ! OPAS MEILLE KAIKILLE OPPIMISESTA TYÖELÄMÄSSÄ. Päivitetty 2017

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo

Uusien opettajien mentoroinnin - kehittämis- ja koulutusohjelma,

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

Ammattitaitoa yhdessä -kysely Keskeiset tulokset

Ohje työpaikkaohjaajalle

OPITAAN YHDESSÄ! OPAS MEILLE KAIKILLE OPPIMISESTA TYÖELÄMÄSSÄ. Päivitetty 2017

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli

Kolmen teeman kokonaisuus omien ja kaverien vahvuuksien tunnistamiseen ja hyödyntämiseen.

* * * * * *-merkistä tavoitteisiin ja sisältöön *-merkistä tehtäviin. Opiskelijaohjaajakoulutus 3 op Lähiopetus 18,5 h Verkko-opiskelu 62 h

Uusi osaaja-verkostolle suunnattu täydennyskoulutus

Fysioterapeuttiopiskelijan arviointipassi

Uusien toimintatapojen painopisteet

OPPIMISEN OHJAAMINEN OPINTOJAKSO OSANA PEDAGOGISIA OPINTOJA

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Lääkärifoorumi : Erikoislääkärikoulutuksen laatu. Terhi Savolainen koordinaattori, UEF, lääketieteen laitos

Parasta Palvelua. Oppisopimusopiskelijan ohjaaminen

Työssäoppimisen kyselyt, ISKUT oppilaitokset

21.9.Hämeenlinna/Tuula Mikkola

ERILAISIA OHJAUSMENETELMIÄ

KEHITYSKESKUSTELUTAITOJEN ITSEARVIO

Työterveyshuollon erikoislääkärikoulutus tänään ja tulevaisuudessa Timo Leino, LT, dos. Työterveyshuollon kliininen opettaja Hjelt instituutti

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Opetusmenetelmien valinnan perusteita. Strateginen rasti Markku Ihonen

Sosiaalisen ja yhteisöllisen median hyödyntäminen ja käyttäminen marata-alan koulutuksessa

Esimerkkejä pedagogisen dokumentoinnin prosesseista eri tasoilla

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu

Hyvässä ohjauksessa opiskelija:

Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov

Vertaismentorointi johtajuuden tukena Päivi Kupila TaY. Varhaiskasvatuksen VIII Johtajuusfoorumi Tampere

Munkkiniemen ala-aste

TTH-Erha. Eija Ruottinen

TERVETULOA TYÖPAIKKAOHJAAJA- KOULUTUKSEEN!

Osaamisen hallinta ja kehittäminen. Turvallinen Pirkanmaa

OSAII. Miten toteutan pedagogista dokumentointia? Videoluento 2. Lapsen ja huoltajien tasot

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015

Tutkijan vastuut, velvollisuudet ja ohjauksen etiikka. Dos. Pirjo Nikander Ihmistieteiden metodikeskus, IHME skylän n yliopisto

VESO yläkoulun opettajat. OPS 2016 ARVIOINTI Jokivarren koululla

Simulaatiopedagogiikka ammatillisen asiantuntijuuden kehittämisen välineenä sote-alan koulutuksessa

VAASAN SEUDUN SOSIAALIALAN OPETUS- JA TUTKIMUSKLINIKKA

Opinnäytteen edellytyksistä ammattikorkeakoulussa

Opiskelutaidot Tiina Kerola

Muutoskokonaisuus I: Lapsen oikeuksia vahvistava toimintakulttuuri Muutoskokonaisuus II: Lapsi- ja perhelähtöiset palvelut

KOULUTTAJAKOULUTUS (20 op)

DIGIOPE-selvitys. Alustavia tuloksia Ammatillisen koulutuksen opetus- ja ohjaushenkilöstö Tampere

Arviointikäytännöt WinNovassa opetussuunnitelmaperusteisessa ammatillisessa peruskoulutuksessa. Ben Schrey Opeda-hanke Turku

Lääkäriliiton opiskelijatutkimus Tietoja opiskelijoiden työskentelystä lääkärin sijaisena kesällä 2017

HUS OPISKELIJAOHJAUKSEN KÄSIKIRJA KÄYTTÖOPAS OPISKELIJAOHJAAJILLE

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9

Asiantuntijana työmarkkinoille

Leena Nuutila & Eija Honkanen Haaga-Helia AOKK. Tämä teos on lisensoitu Creative Commons Nimeä-JaaSamoin 3.0 Ei sovitettu -lisenssillä.

AMMATILLISTEN VUOROVAIKUTUSTAITOJEN OPPIMINEN SOLMU-KOULUTUKSESSA

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

Kestävän kehityksen kriteerit näyttötutkinnon järjestäjille KRITEERIT. 1) Hakeutumisen vaihe

Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen

SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti

Erikoislääkärikoulutuksen uudistus. Elise Kosunen Yleislääketieteen professori, TaY Ylilääkäri, PSHP, PetE

Tutkintojen suorittamiseen ja suunnitteluun, osaamisen arviointiin ja tutkintotodistusten antamiseen liittyvä laadunvarmistus

Työn opinnollistamisen levittäminen, prosessin kehittäminen ja henkilöstön valmentaminen ammattikorkeakoulussa Case Laurea-ammattikorkeakoulu

Maija Alahuhta, Merja Jylkkä, Nina Männistö, Oamk

Osaamisen arviointi korkeakoulutettujen oppisopimustyyppisissä täydennyskoulutuksissa

LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO

Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa

Opiskelijapalaute vuodelta 2017

Transkriptio:

Kouluttajalääkäri kehittyy ja kehittää 8. KOULUTTAJALÄÄKÄRIN HUONEENTAULUJA 97

8. KOULUTTAJALÄÄKÄRIN HUONEENTAULUJA Tässä luvussa vedetään yhteen kirjassa käsiteltyjä ohjauksen keskeisiä asioita. Ensimmäisessä huoneentaulussa esitellään Kilminsterin ym. (1) määrittelemiä ohjauksen osaamisia työterveyshuollon erikoisalalle soveltaen. OHJAUSOSAAMINEN PÄHKINÄNKUORESSA 1. Kouluttajalääkäri osaa arvioida aloittavan erikoistujan osaamistason sekä sopia hänen kanssaan selkeät oppimistavoitteet ja arkityössä tarvittavan tuen. Arviointi edellyttää usein erikoistujan toiminnan havainnointia. Kouluttaja tarvitsee havainnointitaitojen ohella kykyä reflektoida havaintoja ja antaa niiden perusteella rakentavaa palautetta erikoistujalle. 2. Kouluttajalääkäri osaa tukea erikoistujan oppimista eri tavoin. Ohjauksen taitoihin kuuluvat esimerkiksi ohjaustilanteiden suunnittelu linjakkaasti kunkin tavoitteen mukaisia menetelmiä monipuolisesti soveltaen ja toteutus erikoistujaa aktivoivalla tavalla. Taitava kouluttaja auttaa erikoistujaa löytämään itse vastauksia kysymyksiin, ratkomaan ongelmia ja laajentamaan ymmärrystään alan kokonaisuuksista. Kouluttajalääkäri tukee erikoistujaa itsenäiseen työhön ja vastuunottoon sitä mukaa kuin hänen osaamisensa karttuu. Joskus erikoistuja tarvitsee kouluttajan tukea myös motivaation herättelyyn ja ylläpitoon. Kouluttajalääkäri tukee erikoistujan työhyvinvointia ja työssä jaksamista ja ohjaa tarvittaessa oikean avun piiriin. Hän tukee erikoistujaa myös erikoistumisen suunnittelussa ja loppuun saattamisessa. 3. Kouluttajalääkäri on taitava työterveyshuollon erikoislääkäri ja roolimalli erikoistujalle. Erikoistuja voi oppia siitä, miten kouluttaja toimii eri tilanteissa ja tehtävissä lääkärin työssään, tiimin jäsenenä ja/tai johtajana ja oman toimintansa kriittisenä arvioijana. 4. Kouluttajalääkäri huolehtii myös, että toimipaikan muu henkilöstö tuntee koulutuksen erityisvaatimukset ja ohjaa erikoistujaa sovitusti omissa rooleissaan. Toimipaikalla tulee olla asianmukaiset puitteet ja resurssit erikoistumiseen. Kouluttajalääkäri rakentaa osaltaan toimipaikalle myönteistä oppimisilmastoa, jossa kaikkia kannustetaan ammatilliseen ja henkilökohtaiseen kehittymiseen. 5. Kouluttajalääkäri arvioi ja kehittää omaa ohjaustoimintaansa pyytäen ja reflektoiden palautteita. 98 (Soveltaen lähdettä 1)

Kouluttajalääkärin huoneentauluja Toisessa huoneentaulussa esitellään elementtejä, joista ohjaustyön vaikuttavuus koostuu Kilminsterin ym. (1) mukaan. Näissäkin korostuvat tavoitteellisuus, suunnitelmallisuus ja arviointi sekä tiedot, taidot, ajattelutavat ja asenteet. VAIKUTTAVA OHJAUSTYÖ 1. Kouluttajalääkäri tuntee hyvin erikoistumiskoulutuksen tavoitteet, rakenteen ja viralliset vaatimukset. 2. Kouluttajalääkäri ja erikoistuja työskentelevät yhdessä, ja he pystyvät havainnoimaan ja seuraamaan toistensa työtä. 3. Erikoistuja saa säännöllisesti rakentavaa palautetta. Palautetta tulisi saada 360 asteen periaatteella eri tahoilta. Palautetta tulisi saada näkyvän toiminnan lisäksi erikoistujan tekemistä kirjallisista dokumenteista ja keskustelemalla esiin saatavien ajattelutapojen kehittymisestä. 4. Ohjaus on suunnitelmallista. Ohjaustapaamiset on sovittu kalenteriin etukäteen. Ohjaussuhteen alkaessa määritellään yhdessä oppimistavoitteet sekä ohjauksen tapoja ja sisältöjä. Kirjallinen ohjaussopimus voi olla hyödyllinen, sisältäen yhteiset sopimukset seuraavista asioista: ohjauksen kesto, tapaamistiheys, toimintatavat, edistymisen arviointi ja palautekäytännöt, mahdolliset opetussuunnitelman tavoitteita täydentävät yksilölliset oppimistavoitteet ja muut erityiset toiveet tai vaatimukset. 5. Erikoistuja saa ohjausta oman erikoisalansa tiedollisen substanssin lisäksi muillakin asiantuntijataitojen ja ammattitavoitteiden edellyttämien ajattelutapojen osa-alueilla. 6. Hyvä ohjaussuhde erikoistujan ja kouluttajalääkärin kesken on tärkeä. Hyvä ohjaussuhde syntyy useista tekijöistä. Se on riittävän pitkäkestoinen, erikoistuja on sitoutunut erikoistumiseen, ja kouluttajalääkäri on sitoutunut ohjaustyöhönsä. Kouluttaja ei tee ohjausta erikoistujalle, vaan osapuolet toimivat yhdessä ja kantavat omat vastuunsa ohjauksen onnistumisesta. Molemmat myös arvioivat ohjauksen toteutumista. 7. Kouluttajalääkäri saa koulutusta ohjaustyöhönsä. Keskeisiä sisältöjä ovat oppiminen ja ohjaus, arviointi ja palaute, vuorovaikutustaidot ja koulutusohjelman tuntemus. (Soveltaen lähdettä 1) 99

Kirjan nimi on Kysy, kuuntele, kannusta ja kehity. Tämä kouluttajalääkärin hyvä toimintatapa kulkee punaisena lankana läpi koko kirjan. Kirjan neljä K:ta on koottu vielä kolmanteen huoneentauluun. KYSY Ohjaa oppimista hyvillä kysymyksillä. Kysy mitä erikoistuja tietää jo ennestään tai mitä hän ajattelee opittavasta asiasta. Kysy työssä syntyneistä kokemuksista ja niihin liittyvistä tulkinnoista ja tunteista. Kysy onnistumisista ja hyvistä oppimiskokemuksista. Haasta erikoistujaa löytämään vastauksia kysymyksiinsä itse, sinun hyvien kysymystesi avulla. Kysy mikä erikoistujaa kiinnostaa ja innostaa, ja mikä on haasteellista. Kysy mitä erikoistuja odottaa yhteiseltä työskentelyltänne ja sinulta ohjaajana. Rohkaise erikoistujaa arvioimaan omaa toimintaansa kysymyksin. Kysy ja pyydä säännöllisesti palautetta myös antamastasi ohjauksesta. Ole itse hyvä roolimalli kysyjänä: erikoistuja oppii rakentavaa kysymistä työterveyslääkärin työtäänkin varten. KUUNTELE Kuuntele erikoistujan onnistumisia ja huolia herkällä korvalla. Kuuntele avoimin mielin: ei ole vääriä kysymyksiä ja turhia huolia. Ota ne vakavasti. Kuuntele aktiivisesti ja esitä tarvittaessa tarkentavia kysymyksiä. Ole itse hyvä roolimalli: annat mallin erikoistujalle asiakkaidenkin kuuntelusta. KANNUSTA Kannusta oppimaan uutta: tietoja, taitoja, ajattelutapoja ja asenteita. Kannusta asettamaan vaativiakin uusia oppimistavoitteita ja tavoittelemaan syventyvää asiantuntijuutta. Kannusta myös oppimaan yhdessä muiden kanssa. Ohjaa erilaisten tehtävien ja työryhmien pariin kehittymään ja kehittämään toisten kanssa. Kannusta reflektoimaan omaa tietämystä ja toimintaa, kehittämään ja kokeilemaan uusia toimintatapoja, myös yhdessä toisten kanssa. Kannusta kokeilemaan erilaisia, uusiakin oppimisen tapoja. Kokeilkaa ja opiskelkaa yhdessä! Anna runsaasti palautetta erikoistujan onnistumista, tuo esille jo kertynyttä osaamista ja kannusta eteenpäin. Korosta vahvuuksia. Ole roolimallina kannustamisessa: erikoistuja oppii sinulta, miten työterveyslääkäri voi kannustaa asiakkaitaankin. Kannusta erikoistujaa saattamaan erikoistumisensa maaliin asti valmistumaan. KEHITY Pysähdy välillä tarkastelemaan omia käsityksiäsi oppimisesta ja ohjaamisesta: mitä oppiminen oikeastaan on? Miten sitä voi ohjata ja tukea? Miten omat käsityksesi oppimisesta ja ohjaamisesta näkyvät työssäsi? Miltä osin käsityksesi oppimisesta ja ohjaamisesta vaativat päivittämistä? Mitä uutta voisit oppia itse? Ole kehittymisen roolimallina erikoistujallekin. Kehity ja kehitä: tietoja, taitoja, asenteita ja ajattelutapoja, itseäsi, oppimista ja oppimisympäristöjä! 100

Kouluttajalääkärin huoneentauluja Lähde 1. Kilminster S, Cottrell D, Grant J, Jolly B. AMEE Guide no. 27: Effective educational and clinical supervision. Medical Teacher 2007;29(1):2-19. 101

KIRJOITTAJIEN ESITTELYT Leena Ala-Mursula: Työelämäprofessori Leena Ala-Mursula Oulun yliopistosta on toiminut työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksen valtakunnallisessa verkostossa kouluttajakoulutustyöryhmän puheenjohtajana vuodesta 2011 ja koordinaatioryhmän puheenjohtajana 2014 15. Hän on toiminut pysyvänä asiantuntijajäsenenä keväällä 2015 aloittaneessa sosiaali- ja terveysministeriön erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkä rikoulutuksen ja yleislääketieteen erityiskoulutuksen koordinaatiojaoksessa. Jarmo Heikkinen: Työterveyshuollon erikoislääkäri Jarmo Heikkinen on toiminut työterveyshuollon kliinisenä opettajana Itä-Suomen yliopistossa Kuopiossa vuodesta 2010 lähtien. Keskeisiin tehtäviin kuuluvat erilaiset erikoistujille ja kouluttajille suunnatut koulutustilaisuudet, verkkokurssit ja koulutustoiminnan kehittäminen yhteistyössä muiden yliopistojen kanssa. Hän myös kirjoittaa aktiivisesti Työterveyslääkäri-lehdessä ja Työterveyshuollon virtuaaliyliopiston blogissa. Ritva Horppu: Valtiotieteiden tohtori, sosiaalipsykologi Ritva Horppu toimii pedagogisena erityisasian tuntijana työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksen verkostossa, asemapaikkanaan Työterveyslaitos Helsingissä. Hänen päätehtävänsä on suunnitella ja toteuttaa kouluttajakoulutusta yhdessä viiden yliopiston työterveyshuollon tiimien kanssa. Kati Päätalo: Terveystieteiden tohtori Kati Päätalo toimii suunnittelijana Oulun yliopistossa, jossa hänen työtehtäviinsä sisältyy erikoislääkärikoulutuksen verkko-opetus sekä kouluttajalääkäreiden kouluttajakoulutus. Kati Päätalo on toiminut erilaisissa opetustehtävissä yliopistossa ja ammattikorkeakoulussa vuodesta 2002 alkaen. Pedagogisessa tutkimuksessaan hän on keskittynyt erityisesti ryhmäohjaukseen sekä erikoislääkärikoulutuksen ohjausmenetelmiin. Asta Toivonen: Kasvatustieteen maisteri Asta Toivonen toimii koordinaattorina työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksessa Helsingin yliopistossa. Työtehtäviin kuuluvat koulutuksen kehittämisprojektit sekä Helsingin yliopiston sisäisessä toiminnassa että yhteistyössä muiden yliopistojen kanssa. Lääketieteen koulutuksen parissa Asta Toivonen on työskennellyt vuodesta 2007 lähtien. 103

työterveys huoltoon erikoistuva lääkäri kehittyy alan ammattilaiseksi. Tämä kehittyminen tapahtuu pääosin työssä oppien. Kouluttajalääkärinä tehtävänäsi on tukea työssä oppimista koulutuksen tavoitteiden mukaisesti. Tässä oppaassa tarkastelemme laadukasta oppimista, ohjaamista ja edistymisen arviointia, tarjoten myös käytännön vinkkejä arjen ohjaustyöhön. Näiden lisäksi käsittelemme kouluttajalääkärin oman ohjausosaamisen kehittämistä. Oppaan keskeistä sanomaa kysy, kuuntele, kannusta ja kehity avataan kirjan eri luvuissa. Ala-Mursula, Heikkinen, Horppu, Päätalo, Toivonen Työterveyshuollon kouluttajalääkäri olet tärkeässä tehtävässä! Sinun ohjauksessasi TYÖTERVEYSHUOLLON KOULUTTAJALÄÄKÄRIN OPAS ISBN 978-951-51-2504-0 (nid.) ISBN 978-951-51-2505-7 (PDF) Ala-Mursula Leena, Heikkinen Jarmo, Horppu Ritva, Päätalo Kati & Toivonen Asta Kysy, kuuntele, kannusta ja kehity TYÖTERVEYSHUOLLON KOULUTTAJALÄÄKÄRIN OPAS