RTY. Rakennustarkastusyhdistys RTY RY Lauri Jääskeläinen Risto Levanto Pasi Timo RAKENNUSTYÖNAIKAISEN VALVONNAN OHJEISTUSSELVITYS

RTY Rakennustarkastusyhdistys RTY RY Lauri Jääskeläinen Risto Levanto Pasi Timo RAKENNUSTYÖNAIKAISEN VALVONNAN OHJEISTUSSELVITYS 30.11.2014

1 SISÄLLYSLUETTELO 1. Maankäyttö- ja rakennuslain tavoite 3 2. Suomen rakentamismääräyskokoelma 4 3. Rakennusvalvontaviranomainen ja rakennustyön 5 valvonta 3.1 Rakennustyön viranomaisvalvonnan periaate 5 3.2 Viranomaiskatselmukset ja tarkastukset 6 3.21 Aloituskokous 6 3.22 Paikka ja korkeusasema 8 3.23 Rakennustyönaikaiset viranomaiskatselmukset 9 Viranomaiskatselmusten periaate Viranomaiskatselmuksilla läsnä olevat henkilöt Viranomaiskatselmusten ajankohta Pohjakatselmus Sijaintikatselmus Rakennekatselmus Lämpölaitteiden katselmus Vesilaitteiden katselmus Ilmanvaihtolaitteiden katselmus 3.24 Viranomaistarkastukset 14 3.25 Loppukatselmus ja osittainen loppukatselmus 16 Rakennushankkeeseen ryhtyvän ilmoitus Suorituskyvyttömyysvakuuden toteaminen Rakennuttajan tiedonantovelvollisuuden täyttymisen toteaminen 3.26 Suorituskyvyttömyysvakuuden toteaminen 20 3.27 Rakennuttajana olevan luonnollisen henkilön tiedonantovelvollisuus 21 verottajalle 3.3 Hallintopakko 23

2 4. Rakennushankkeeseen ryhtyvän huolehtimisvelvollisuus 26 4.1 Rakennushankkeeseen ryhtyvän huolehtimisvelvollisuuden periaate 26 4.2. Vastaava työnjohtaja ja erityisalan työnjohtaja 27 4.21 Vastaava työnjohtaja 27 4.22 Kiinteistöjen vesi- ja viemärilaitteiston rakentamisesta sekä 30 ilmanvaihtolaitteistojen rakentamisesta vastaavat työnjohtajat 4.23 Muiden erityisalojen vastuulliset työnjohtajat 32 4.3 Rakennustyön aloittaminen 40 4.31 Aloittamisen edellytykset 41 4.32 Ennen rakentamisen aloittamista sallitut toimet 41 4.33 Työmaajärjestelytoimet/työmaajärjestelyt rakennustyön aikana 43 4.4 Erityismenettely 44 4.41 Laadunvarmistusselvitys 47 4.42 Asiantuntijatarkastus 48 4.43 Ulkopuolinen tarkastus 49 4.5 Rakennuttajavalvonta 50 4.6 Rakennustuotteet 52 4.7 Työnaikaiset poikkeamiset suunnitelmasta 54 4.8 Rakennustyön tarkastusasiakirja 55 4.81 Rakennustyön tarkastusasiakirjan sisältö ja periaate 56 4.82 Rakennusvaiheiden vastuuhenkilöt ja työvaiheita tarkastavat henkilöt sekä 58 heidän ja vastaavan työnjohtajan tehtävät tarkastusasiakirjamenettelyssä 4.83 Tarkastuksen varmentaminen tarkastusasiakirjaan 60 4.84 Rakennustyön tarkastusasiakirjan yhteenveto 62

3 1. Maankäyttö- ja rakennuslain tavoite MRL 12 Rakentamisen ohjauksen tavoitteet Rakentamisen ohjauksen tavoitteena on edistää: 1) hyvän ja käyttäjien tarpeita palvelevan, terveellisen, turvallisen ja viihtyisän sekä sosiaalisesti toimivan ja esteettisesti tasapainoisen elinympäristön aikaansaamista; 2) rakentamista, joka perustuu elinkaariominaisuuksiltaan kestäviin ja taloudellisiin, sosiaalisesti ja ekologisesti toimiviin sekä kulttuuriarvoja luoviin ja säilyttäviin ratkaisuihin; sekä 3) rakennetun ympäristön ja rakennuskannan suunnitelmallista ja jatkuvaa hoitoa ja kunnossapitoa. Rakentamisen laatu varmistetaan korostamalla rakennushankkeessa mukana olevien velvollisuuksia ja vastuita, edellyttämällä rakentamisen eri tehtävissä vaadittavaa kelpoisuutta, käyttämällä rakennusalan kehittämiä laatu-, turvallisuus- ja ympäristöjärjestelmiä sekä rakentamiseen kohdistuvalla, erityisesti rakennuttajan itsensä hankkimalla hyvää laatua tukevalla valvonnalla. Rakennustyön viranomaisvalvonta on suhteutettua. Siinä kiinnitetään erityistä huomiota ohjaus- ja neuvontatyöhön sekä erityissuunnitelmiin ja rakennustyön teknisen tarkastuksen valvontaan. Suunnittelijoiden ja työnjohtajien kelpoisuuden tarkastaminen on keskeinen osa viranomaistyötä. Viranomaisvalvonta painottuu ammattirakentajien ja kertarakentajien kohdalla eri tavalla. Viranomaisen tehtävänä on kuitenkin aina huolehtia siitä, että kaikissa luvanvaraisissa hankkeissa on osaavat suunnittelijat ja pätevä työnjohto.

4 2. Suomen rakentamismääräyskokoelma MRL 13 (21.12.2012/958) Suomen rakentamismääräyskokoelma Ympäristöministeriö ylläpitää Suomen rakentamismääräyskokoelmaa, johon kootaan tämän lain nojalla annetut rakentamista koskevat säännökset ja rakentamismääräykset sekä ministeriön ohjeet. Suomen rakentamismääräyskokoelmaan voidaan koota myös valtion muiden viranomaisten antamia rakentamista koskevia määräyksiä. Lainmuutoksen 958/2012 voimaantulosäännös: Tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita Suomen rakentamismääräyskokoelmassa julkaistuja määräyksiä voidaan soveltaa kunnes uudet säännökset on annettu, enintään kuitenkin viiden vuoden ajan tämän lain voimaantulosta noudattaen tämän lain voimaan tullessa voimassa ollutta 13 :n 3 momenttia. 13 :n 3 momentti: Rakentamismääräyskokoelman määräykset koskevat uuden rakennuksen rakentamista. Rakennuksen korjaus- ja muutostyössä määräyksiä sovelletaan, jollei määräyksissä nimenomaisesti määrätä toisin, vain siltä osin kuin toimenpiteen laatu ja laajuus sekä rakennuksen tai sen osan mahdollisesti muutettava käyttötapa edellyttävät. Rakentamisen ohjaus perustuu lain ja asetuksen tasoisiin säännöksiin. Rakentamista säätelevät asetukset ovat joko valtioneuvoston tai ministeriön antamia ja perustuvat lain antamiin valtuutuksiin. Laajakantoiset ja periaatteellisesti tärkeitä asioita sisältävät asetukset annetaan valtioneuvoston toimesta. Valtaosa rakentamista koskevista määräyksistä on teknisluontoisia ja annetaan ministeriön toimesta. Ympäristöministeriö ylläpitää Suomen rakentamismääräyskokoelmaa, johon kootaan maankäyttö- ja rakennuslain nojalla annetut rakentamista koskevat säännökset ja rakentamismääräykset sekä ministeriön ohjeet. Suomen rakentamismääräyskokoelmaan voidaan koota myös valtion muiden viranomaisten antamia rakentamista koskevia määräyksiä. Lain 958/2012 siirtymäsäännöksen mukaan 1.1.2013 voimassa olleita Suomen rakentamismääräyskokoelmassa julkaistuja määräyksiä voidaan soveltaa kunnes uudet säännökset on annettu, enintään kuitenkin viiden vuoden ajan laskettuna 1.1.2013 lukien. Tänä siirtymäaikana tullaan Suomen rakentamismääräyskokoelma uudistamaan. Uusissa rakentamismääräyskokoelmaan kuuluvissa

asetuksissa määritellään lain valtuutussäännösten (MRL 117 a g ) kautta määräysten soveltamisalasta korjaus- ja muutostöissä sekä käyttötarkoitusmuutoksissa. 5 3. Rakennusvalvontaviranomainen ja rakennustyön valvonta 3.1 Rakennustyön viranomaisvalvonnan periaate MRL 124 Viranomaisvalvonta rakentamisessa Kunnan rakennusvalvontaviranomaisen tehtävänä on yleisen edun kannalta valvoa rakennustoimintaa sekä osaltaan huolehtia, että rakentamisessa noudatetaan, mitä tässä laissa tai sen nojalla säädetään tai määrätään. Valvontatehtävän laajuutta ja laatua harkittaessa otetaan huomioon rakennushankkeen vaativuus, luvan hakijan ja hankkeen suunnittelusta ja toteuttamisesta vastaavien henkilöiden asiantuntemus ja ammattitaito sekä muut valvonnan tarpeeseen vaikuttavat seikat. Kunnan rakennusvalvontaviranomaisen tehtävänä on myös huolehtia kunnassa tarvittavasta rakentamisen yleisestä ohjauksesta ja neuvonnasta. Viranomaisvalvonta kohdistetaan rakentamisen virheriskit ja rakentamiselle asetettu vaativuustaso huomioon ottaen siihen, että hankkeen toteuttamisesta vastuulliset täyttävät lupapäätöksessä tai aloituskokouksessa tai rakennustyön aikana heille määrätyt tai muutoin kuuluvat velvollisuutensa. Viranomaisvalvonnan lähtökohtana on valvonnan tarpeeseen suhteutettu valvonta. Valvonta sovitetaan hankkeen laadun, laajuuden ja rakennushankkeeseen ryhtyvän ammatillisen osaamisen pohjalta. Viranomaisen tulee kiinnittää huomiota siihen, että suunnittelusta ja työnjohdosta vastaavilla on tehtävään vaadittava riittävä osaaminen ja kelpoisuus. Jos puutteita tässä suhteessa ilmenee, tulee viranomaisen ryhtyä korjaaviin toimenpiteisiin. Viranomaisvalvonnan tarkoituksena on ennalta ehkäistä rakennusvirheitä sekä tukea sellaisia käytäntöjä, joilla edistetään hyvää rakennustapaa.

6 3.2 Viranomaiskatselmukset ja tarkastukset 3.21 Aloituskokous MRL 121 Aloituskokous Rakennusvalvontaviranomainen voi tarvittaessa määrätä rakennusluvassa rakennustyön aloituskokouksen pitämisestä. Aloituskokouksen tarvetta harkittaessa otetaan huomioon rakennushankkeen vaativuus ja sen toteuttajien asiantuntemus ja ammattitaito sekä muut rakentamisen hyvään lopputulokseen vaikuttavat tekijät. Aloituskokous voidaan järjestää myös maisematyölupaa edellyttävissä hankkeissa. Rakennushankkeeseen ryhtyvän on huolehdittava, että aloituskokous pidetään ennen rakennustyönaloittamista. Aloituskokouksessa on oltava läsnä ainakin rakennusvalvontaviranomaisen edustaja, rakennushankkeeseen ryhtyvä tai tämän edustaja, rakennuksen pääsuunnittelija sekä vastaava työnjohtaja. Aloituskokouksessa todetaan ja merkitään pöytäkirjaan rakennushankkeeseen ryhtyvää koskevat velvoitteet, suunnittelun ja rakennustyön keskeiset toimijat ja heidän tarkastustehtävänsä, viranomaiskatselmukset ja -tarkastukset sekä muut selvitykset ja toimenpiteet rakentamisen laadusta huolehtimiseksi. Aloituskokouksessa sovittuja menettelyitä on noudatettava rakennustyössä. Rakennusvalvontaviranomainen voi tarvittaessa määrätä rakennusluvassa rakennustyön aloituskokouksen pitämisestä. Aloituskokouksen tarvetta harkittaessa otetaan huomioon rakennushankkeen vaativuus ja sen toteuttajien asiantuntemus ja ammattitaito sekä muut rakentamisen hyvään lopputulokseen vaikuttavat tekijät. Aloituskokous voidaan järjestää myös maisematyölupaa edellyttävissä hankkeissa. Aloituskokous on rakentamisen laadun parantamiseen tarkoitettu keskeinen menettely. Rakennustyön aloituskokouksen pitämisestä määrätään rakennusluvassa. Muun muassa rakennushankkeen vaativuus ja rakennushankkeeseen ryhtyvän ammattitaito sekä rakennushankkeen suunnittelijoiden, vastaavien työnjohtajien ja muiden vastuuhenkilöiden aiemmissa rakennushankkeissa osoittama ammattitaito voidaan ottaa huomioon aloituskokouksen tarvetta harkittaessa. Rakentamisen hyvään lopputulokseen vaikuttavia tekijöitä voivat olla muun muassa hankkeen eri osapuolten laatu-, turvallisuus- ja ympäristöjärjestelmät, hankkeen laatusuunnitelmat ja työn aikaiset laadunvalvontakokeet sekä mittaukset. Kertarakennuttajan kohdalla aloituskokous on tarpeen jo neuvontasyistä. Muutoin tarve määräytyy mm. arvioitujen riskien mukaan. Erittäin vaativassa rakennushankkeessa aloituskokous tulisi pääsääntöisesti järjestää jo tehtävien vastuiden selkeyttämiseksi. Aloituskokouksesta voidaan luopua hankkeissa, joissa

kokemuksesta tiedetään olevan osaava suunnittelu-, toteutus- ja valvontahenkilöstö ja lupahakemuksen käsittelyn yhteydessä rakennushankkeeseen ryhtyvän selvityksen pohjalta on voitu varmistua rakennushankkeeseen ryhtyvän huolehtimisvelvollisuuden riittävästä täyttymisestä. Rakennushankkeeseen ryhtyvän on huolehdittava, että aloituskokous pidetään ennen rakennustyön aloittamista. Aloituskokouksessa on oltava läsnä ainakin rakennusvalvontaviranomaisen edustaja, rakennushankkeeseen ryhtyvä tai tämän edustaja, rakennuksen pääsuunnittelija sekä vastaava työnjohtaja. Rakennushankkeeseen ryhtyvä huolehtii aloituskokouksen järjestämisestä. Aloituskokous on järjestettävä niin ajoissa, että rakentamisen huolehtimisvelvollisuuden täyttämiseksi mahdollisesti tarvittavat lisäselvitykset eivät viivytä rakennustyön aloittamista. Aloituskokouksen puheenjohtajana toimii yleensä rakennusvalvontaviranomaisen edustaja ja pöytäkirjan pitäjänä rakennushankkeeseen ryhtyvän valitsema henkilö. Aloituskokouksessa todetaan ja merkitään pöytäkirjaan rakennushankkeeseen ryhtyvää koskevat velvoitteet, suunnittelun ja rakennustyön keskeiset toimijat ja heidän tarkastustehtävänsä, viranomaiskatselmukset ja -tarkastukset sekä muut selvitykset ja toimenpiteet rakentamisen laadusta huolehtimiseksi. Aloituskokouksen yhteydessä voidaan täsmentää, mitä rakennushankkeeseen ryhtyvältä edellytetään huolehtimisvelvollisuutensa täyttämiseksi. Huolehtimisvelvollisuuteen liittyvät velvoitteet on asetettu rakentamista koskevissa säädöksissä ja niitä voidaan myös määrätä säädöksiin perustuen rakennusluvassa tai aloituskokouksen yhteydessä tai erityisestä syystä rakentamisen aikana. Aloituskokouksen yhteydessä rakennusvalvontaviranomainen voi rakennushankekohtaisen harkinnan perusteella määrätä ja täsmentää rakennushankkeeseen ryhtyvältä edellytettäviä toimenpiteitä muun muassa seuraaviin maankäyttö- ja rakennuslain pykäliin liittyen. MRL 121 a Laadunvarmistusselvitys MRL122 a Erityisalojen työnjohtajat MRL 134 a Erityissuunnitelmien toimittaminen MRL 150 a Viranomaistarkastukset MRL 150 c Ulkopuolinen tarkastus MRL 150 d Erityismenettely MRL 150 f Rakennustyön tarkastusasiakirja Olennainen osa aloituskokousta on rakennusvaiheiden vastuuhenkilöiden nimeäminen sekä työvaiheiden tarkastusmenettelyiden ja tarkastusasiakirjamenettelyiden käsittely. Aloituskokouksessa käsitellään rakennushankkeessa toimitettavien viranomaiskatselmusten käytännöt ja sovitaan yleensä ensimmäisen rakennusvalvontaviranomaisen toimittaman viranomaiskatselmuksen ajankohta (päivämäärä tai työvaihe). Aloituskokouspöytäkirjaan kirjataan yleensä myös ne rakennushankkeeseen ryhtyvän ilmoittamat henkilöt, jotka voivat edustaa rakennushankkeeseen ryhtyvää rakennusvalvontaviranomaisen toimittamissa viranomaiskatselmuksissa ja loppukatselmuksissa. Myös rakennustyömaan työmaajärjestelyt käsitellään aloituskokouksen yhteydessä rakennushankkeen ja rakennuspaikan edellyttämässä laajuudessa. 7

8 Aloituskokouspöytäkirjaan kirjataan myös katselmuksiin osallistuvat suunnittelijat siltä osin, mitä tässä vaiheessa heidän osallistumistarpeestaan arvioidaan. Selvityksiä ja toimenpiteitä, joilla laajuudeltaan merkittävissä rakennushankkeissa huolehditaan rakentamisen laadusta ovat muun muassa: hankkeen eri osapuolten laatu-, turvallisuus ja ympäristöjärjestelmät, hankkeen laatusuunnitelmat, olosuhde- ja kosteudenhallintasuunnitelma, ennakkokokeet, rakennustyön tarkastusasiakirjan käyttäminen, työn aikaiset laadunvalvontakokeet ja mittaukset, rakennustuotetietojen kokoaminen rakennuksen käyttö- ja huolto- ohjetta varten, varmistuminen rakennustuotteiden kelpoisuudesta, mahdollinen laadunvarmistusselvitys, mahdolliset erityismenettelytoimenpiteet sekä ympäristöministeriön asetuksen kantavista rakenteista (477/2014) ja ympäristöministeriön asetuksen pohjarakenteista (465/2014) edellyttämät rakenteiden toteutuksen työsuunnitelma ja seuraamusten vakavuudesta riippuen siihen mahdollisesti liittyvä toteutuksen laatusuunnitelma. Aloituskokouksessa sovittuja menettelyitä on noudatettava rakennustyössä. Aloituskokouksessa sovittujen ja määrättyjen menettelyjen noudattamisvelvollisuus kohdistuu rakentamisesta vastuullisiin tahoihin. Vastuullisilla tahoilla tarkoitetaan muun muassa rankennushankkeeseen ryhtyvää, pääsuunnittelijaa, vastaavaa työnjohtajaa ja erityisalojen vastaavia työnjohtajia sekä muita hankkeessa lain mukaan vastuullisia toimijoita. 3.22 Paikka ja korkeusasema MRL 149 b Rakennuksen paikan merkitseminen Rakennusvalvontaviranomaisen on tarvittaessa määrättävä rakennusluvassa, että ennen rakentamisen aloittamista kunnan asianomaisen viranomaisen on huolehdittava rakennuksen paikan ja korkeusaseman merkitsemisestä hyväksyttyjen piirustusten mukaisesti. Rakennuksen paikan merkitsemisestä määrätään tarvittaessa rakennusluvassa. Rakennuksen paikan merkitsemisestä huolehtii asianomainen kunnan viranomainen. Merkitseminen tehdään ennen rakentamisen aloittamista noudattaen rakennusluvassa rakentamisessa noudatettavaksi hyväksyttyjä piirustuksia. Rakennuksen sijoittuminen merkittyyn paikkaan valvotaan MRL 150 :n mukaisessa sijaintikatselmuksessa.

9 3.23 Rakennustyönaikaiset viranomaiskatselmukset MRL 150 Viranomaiskatselmukset Rakennusvalvontaviranomainen voi rakentamista koskevassa luvassa määrätä pohjakatselmuksen, sijaintikatselmuksen, rakennekatselmuksen sekä lämpö-, vesi- ja ilmanvaihtolaitteiden katselmuksen toimittamisesta, jos se on tarpeen rakennustyön valvomiseksi. Katselmuksen toimittava viranhaltija selvittää, ovatko tiettyyn rakennustyövaiheeseen kuuluvat toimenpiteet, tarkastukset ja selvitykset sekä havaittujen epäkohtien tai puutteiden johdosta edellytetyt toimenpiteet tehdyt. Rakennushankkeeseen ryhtyvän tai tämän edustajan sekä vastaavan työnjohtajan on oltava läsnä katselmuksessa. Suunnittelijoiden ja erityisalan työnjohtajien on oltava läsnä katselmuksessa, jos heidän asiantuntemustaan tarvitaan jonkin katselmukseen liittyvän asian selvittämisessä. Jos katselmus antaa aihetta huomautukseen, katselmuksen toimittaneen viranhaltijan on kirjallisesti määrättävä tarvittavista toimenpiteistä ja määräajasta epäkohdan tai virheen poistamiseksi tai korjaamiseksi. Asianosaisen oikeudesta vaatia määräykseen oikaisua rakennusvalvontaviranomaiselta säädetään 187 :ssä. Katselmus voidaan toimittaa pysyväisluonteiseen asumiseen käytetyissä tiloissa vain, jos se on välttämätöntä katselmuksen kohteena olevan asian selvittämiseksi. Ympäristöministeriön asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä katselmusten toimittamisesta. Viranomaiskatselmusten periaate Rakennusvalvontaviranomainen voi rakentamista koskevassa luvassa määrätä pohjakatselmuksen, sijaintikatselmuksen, rakennekatselmuksen sekä lämpö-, vesi- ja ilmanvaihtolaitteiden katselmuksen toimittamisesta, jos se on tarpeen rakennustyön valvomiseksi. Katselmuksen toimittava viranhaltija selvittää, ovatko tiettyyn rakennustyövaiheeseen kuuluvat toimenpiteet, tarkastukset ja selvitykset sekä havaittujen epäkohtien tai puutteiden johdosta edellytetyt toimenpiteet tehdyt.

Rakennustyönaikaiset viranomaiskatselmukset määrätään rakentamista koskevassa luvassa. Viranomaisvalvonta on suhteutettua. Suhteutettu valvonta kohdistuu viranomaisen päättämissä työvaiheissa ja laajuudessa rakentamisen hyvän lopputuloksen kannalta merkittäviin seikkoihin. Viranomaiskatselmusten laajuutta ja laatua harkittaessa otetaan huomioon rakennushankkeen vaativuus, luvan hakijan ja hankkeen suunnittelusta ja toteuttamisesta vastaavien henkilöiden asiantuntemus ja ammattitaito sekä muut valvonnan tarpeeseen vaikuttavat seikat. Viranomaisvalvonta painottuu ammattirakentajan ja kertarakentajan kohdalla eri tavalla. Viranomaiskatselmuksen lähtökohtana on suunnata valvonta rakentamisesta vastuullisiin tahoihin ja sen valvomiseen, että nämä täyttävät velvollisuutensa ja siihen, että lupamääräyksissä tai aloituskokouksessa määrättyjä tai sovittuja menettelytapoja noudatetaan. Vastuullisilla tahoilla tarkoitetaan muun muassa rankennushankkeeseen ryhtyvää, pääsuunnittelijaa, vastaavaa työnjohtajaa ja erityisalojen vastaavia työnjohtajia sekä muita hankkeessa lain mukaan vastuullisia toimijoita. Katselmuksilla suoritettava valvonta on pistokoeluonteista ja kohdistuu viranomaisen päättämässä laajuudessa rakentamisen hyvän lopputuloksen kannalta merkittäviin seikkoihin. Katselmuksen tarkoituksena ei ole yksityiskohdissaan tarkastaa tai taata rakentamisen kelvollisuutta. Rakennusvaiheiden ja työvaiheiden valmistumisen todentaminen perustuu rakennusvaiheiden vastuuhenkilöiden ja työvaiheiden tarkastusten tekijöiden tarkastusasiakirjaan tai tarkastusasiakirjan liitteisiin varmentamiin tarkastusmerkintöihin. Viranomaiskatselmusten tarve vähenee, jos hankkeessa käytetään MRL 151 :n mukaista rakennuttajavalvontaa. Viranomaiskatselmuksilla läsnä olevat henkilöt Rakennushankkeeseen ryhtyvän tai tämän edustajan sekä vastaavan työnjohtajan on oltava läsnä katselmuksessa. Suunnittelijoiden ja erityisalan työnjohtajien on oltava läsnä katselmuksessa, jos heidän asiantuntemustaan tarvitaan jonkin katselmukseen liittyvän asian selvittämisessä. Lämpö-, vesi- tai ilmavaihtolaitteiden katselmuksessa on yleensä oltava läsnä myös kyseisen erityisalan työnjohtaja. Rakennushankkeeseen ryhtyvä ilmoittaa kirjallisesti, esimerkiksi aloituskokouspöytäkirjaan tehtävällä kirjauksella tai erillisellä valtakirjalla, rakennushankkeeseen ryhtyvää katselmuksissa edustavat henkilöt. Rakennushankkeeseen ryhtyvän edustaja katselmuksilla voi olla esimerkiksi rakennushankkeeseen ryhtyvän palkkaama vastaava työnjohtaja tai valvoja. Viranomaiskatselmusten ajankohta Rakennusvalvontaviranomainen voi rakentamista koskevassa luvassa määrätä pohjakatselmuksen, sijaintikatselmuksen, rakennekatselmuksen sekä lämpö-, vesi- ja ilmanvaihtolaitteiden katselmuksen toimittamisesta, jos se on tarpeen rakennustyön valvomiseksi. 10

Lupapäätöksessä määrättyjä katselmuksia voidaan toimittaa vaiheittain (osittainen katselmus) tai yhdistettynä rakennusvalvontaviranomaisen aloituskokouksessa, työnaikaisilla katselmuksilla tai muuten rakennustyön aikana tekemän harkinnan mukaan. Ensimmäisen rakennusvalvonnan viranhaltijan suorittaman viranomaiskatselmuksen ajankohta (päivämäärä tai työvaihe) sovitaan yleensä aloituskokouksessa. Seuraavien katselmusten ajankohta (päivämäärä tai työvaihe) sovitaan suoritettavien katselmusten yhteydessä. Vastaava työnjohtaja huolehtii siitä, että määrätyt katselmukset pyydetään sovituissa työvaiheissa. Pohjakatselmus Pohjakatselmus voidaan toimittaa vaiheittain (osittainen pohjakatselmus) tai yhdistää muihin katselmuksiin rakennusvalvontaviranomaisen tekemän rakennushankekohtaisen harkinnan mukaan. Osittainen pohjakatselmus voidaan toimittaa esimerkiksi, kun perustamiseen liittyvät kaivutyöt on tehty ja kaivupohja on nähtävillä. Lopullinen pohjakatselmus voidaan toimittaa, kun perustamiseen liittyvät kaivu-, louhinta-, paalutus- tai maapohjan täyttö- ja vahvistustyöt sekä niihin liittyvät työmaan vastuuhenkilöiden tarkastukset on suoritettu. Sijaintikatselmus Sijaintikatselmuksen ajankohta on, kun perustustyöt tai sitä vastaava rakennusvaihe on tehty ja rakennuksen rakennetut nurkkapisteet ja korkeusasema ovat luotettavasti mitattavissa ennen seuraavan työvaiheen aloittamista. Sijaintikatselmus tehdään kunnassa käytössä olevien käytäntöjen mukaisesti. Perustusrakenteita ovat yleensä rakennuksen alimman alapohjan tason alapuoliset kantavat rakenteet. MRL 158 ei erottele sijaintikatselmusta muista katselmuksista läsnäolovelvoitteen osalta. Jos rakennuslupa on ollut riitaisa rakennuksen korkeusaseman ja/tai sijainnin suhteen, on hankkeeseen ryhtyneen edustajan ja vastaavan työnjohtajan oman etunsakin vuoksi syytä osallistua sijaintikatselmukseen. Muissa tapauksissa voidaan noudattaa kussakin kunnassa hyväksi koettuja käytäntöjä sijaintikatselmuksen suorittamisen suhteen. Rakennekatselmus Rakennekatselmus voidaan toimittaa vaiheittain (osittainen rakennekatselmus) tai yhdistää muihin katselmuksiin rakennusvalvontaviranomaisen tekemän rakennushankekohtaisen harkinnan mukaan. Osittainen rakennekatselmus voidaan toimittaa esimerkiksi, kun rakennuksen kantavat rakenteet ovat nähtävillä tai, kun savuhormin lävistykset ovat nähtävillä tai ennen rakenteiden pinnoitustyöhön ryhtymistä tai, kun ensimmäiset vedeneristystyöt on tehty. Lopullinen rakennekatselmus voidaan toimittaa, kun kantavat rakenteet sekä veden-, kosteuden-, äänen- ja lämmöneristystyöt sekä rakennetekniset paloturvallisuuteen liittyvät työt on tehty. Rakenneteknisiä paloturvallisuuteen liittyviä töitä ovat kantavien rakenteiden palosuojaukset, osastoiviin rakenteisiin ja niiden tiivistämiseen liittyvät työt sekä savuhormien asentaminen ja tulisijojen liittäminen savuhormeihin. Lämpölaitteiden katselmus Lämpölaitteiden katselmus voidaan toimittaa vaiheittain (osittainen lämpölaitteiden katselmus) tai yhdistää muihin katselmuksiin rakennusvalvontaviranomaisen tekemän rakennushankekohtaisen 11

12 harkinnan mukaan. Lopullisen lämpölaitteiden katselmuksen toimittamisen ajankohta on, kun lämmityslaitteet on asennettu, mitattu ja säädetty. Vesilaitteiden katselmus Vesilaitteiden katselmus voidaan toimittaa vaiheittain (osittainen vesilaitteiden katselmus) tai yhdistää muihin katselmuksiin rakennusvalvontaviranomaisen tekemän rakennushankekohtaisen harkinnan mukaan. Osittainen vesilaitteiden katselmus voidaan toimittaa esimerkiksi, kun tonttijohtoliitoksiin tai ulkopuoliset viemäreihin tai pohjaviemäreihin tai kerrosviemäreihin ja kerrosvesijohtoihin liittyvät työt on suoritettu ja nähtävillä. Rakennuksen käyttöönoton edellytykset vesilaitteiden osalta voidaan myös katselmoida erillisessä osittaisessa vesilaitteiden katselmuksessa. Lopullisen vesilaitteiden katselmuksen toimittamisen ajankohta on, kun kiinteistön vesi- ja viemärilaitteet on asennettu, mitattu ja säädetty. Ilmanvaihtolaitteiden katselmus Ilmanvaihtolaitteiden katselmus voidaan toimittaa vaiheittain (osittainen ilmanvaihtolaitteiden katselmus) tai yhdistää muihin katselmuksiin rakennusvalvontaviranomaisen tekemän rakennushankekohtaisen harkinnan mukaan. Osittainen Ilmanvaihtolaitteiden katselmus voidaan toimittaa esimerkiksi, kun kanava-asennuksiin tai konehuoneasennuksiin tai tiiveyskokeisiin liittyvät työt on suoritettu ja nähtävillä. Rakennuksen käyttöönoton edellytykset ilmanvaihtolaitteiden osalta voidaan myös katselmoida erillisessä osittaisessa ilmanvaihtolaitteiden katselmuksessa. Lopullisen ilmanvaihtolaitteiden katselmuksen toimittamisen ajankohta on, kun ilmanvaihtolaitteet on asennettu, mitattu ja säädetty. Etänä toimitettava katselmus Katselmus voidaan toimittaa joissakin tapauksissa rakennusvalvontaviranomaisen erityisen harkinnan mukaan myös etäkatselmuksena, esimerkiksi sähköisenä katselmuksena. Etänä toimitettava katselmus perustuu rakennusvaiheen vastuuhenkilön tekemään tarkastusasiakirjamerkintään tai työvaiheen tarkastusraporttiin ja rakennushankkeeseen ryhtyvän ja vastaavan työnjohtajan ilmoitukseen siitä, että rakennustyövaiheeseen kuuluvat toimenpiteet, tarkastukset ja selvitykset sekä havaittujen epäkohtien tai puutteiden johdosta edellytetyt toimenpiteet on tehty. Tukena voidaan käyttää valokuva- ja vastaavaa dokumentointia. Rakennusvaiheen vastuuhenkilön tarkastusmerkintä sekä rakennushankkeeseen ryhtyvän ja vastaavan työnjohtajan ilmoitus voivat olla esimerkiksi osa vahvalla tunnistautumisella varustettua sähköistä tarkastusasiakirjaa. Etäkatselmus antaa viranomaiselle mahdollisuuden harkita, mihin kohteisiin resurssiensa puitteissa kohdistaa varsinaiset paikallakäyntikatselmukset. Etäkatselmusta voidaan harkita tapauksissa, joissa viranomaisen katselmus perustuu käytännössä täysin vastuuhenkilöiden tarkastusmerkintöihin, esim. lopullinen pohjakatselmus. Joissakin tapauksissa katselmuspäivämäärällä on oleellinen merkitys. Tällainen tilanne saattaa muodostua, jos rakentamisen aloittaminen on viivästynyt ja lupa uhkaa näin raueta. Hankkeen aloituskokousta pidettäessä paalutus on saatettu tehdä ja anturat laudoittaa ja raudoittaa, mutta

13 varsinaisia anturavaluja ei vielä ole tehty. Rakennustyö MRL 149 c mukaisesti ei siis ole alkanut. Aloituskokouksessa on mahdollista sopia tarkastusraportin toimittamisesta (johon sisältyy esim. valokuvia) ja näin kirjata varsinainen rakennustyö aloitetuksi. Samankaltaisia tilanteita saattaa syntyä tiettyyn työvaiheeseen sidottujen avustusmaksujen osalta, jos varsinaisen katselmuksen ajankohtana työvaihe ei vielä ole valmis. Katselmuksen kirjaaminen Jos katselmus antaa aihetta huomautukseen, katselmuksen toimittaneen viranhaltijan on kirjallisesti määrättävä tarvittavista toimenpiteistä ja määräajasta epäkohdan tai virheen poistamiseksi tai korjaamiseksi. Jos katselmus antaa aihetta huomautukseen, kirjoitetaan katselmuksesta pöytäkirja. Mikäli huomautukseen ei ole aihetta, katselmus voidaan kirjata rakentamista koskeviin asiakirjoihin myös ilman erillistä pöytäkirjaa. Katselmusta koskevaan kirjaukseen sisältyy vähintään katselmoitu rakentamisvaihe tai katselmoitu työvaihe, katselmuksen päivämäärä ja katselmuksen toimittaneen viranhaltijan allekirjoitus. Katselmusten perusteella rakennusvalvontaviranomainen voi lisäksi määrätä rakennushankkeeseen ryhtyvältä edellytettäviä toimenpiteitä muun muassa seuraaviin maankäyttö- ja rakennuslain pykäliin liittyen: MRL 122 a Erityisalojen työnjohtajat MRL 134 a Erityissuunnitelmien toimittaminen MRL 150 a Viranomaistarkastukset MRL 150 c Ulkopuolinen tarkastus MRL 150 d Erityismenettely Katselmuksella määrättyjen toimenpiteiden noudattamisvelvollisuus kohdistuu rakennushankkeeseen ryhtyvään tai rakennushankkeessa mukana oleviin toimijoihin kuten pääsuunnittelijaan, erityissuunnittelijoihin, vastaavaan työnjohtajaan ja erityisalan vastaaviin työnjohtajiin, mikäli kyse on heidän velvollisuuksiinsa kuuluvista asioista. Asianosaisen oikeudesta vaatia määräykseen oikaisua rakennusvalvontaviranomaiselta säädetään 187 :ssä. Katselmus pysyväisluonteiseen asumiseen käytetyissä tiloissa Katselmus voidaan toimittaa pysyväisluonteiseen asumiseen käytetyissä tiloissa vain, jos se on välttämätöntä katselmuksen kohteena olevan asian selvittämiseksi. Perustuslakivaliokunnan vakiintuneen tulkintakäytännön mukaan perustuslain 10 :n 1 momentissa turvattu kotirauhan piiri kattaa lähtökohtaisesti kaikenlaiseen pysyväisluonteiseen asumiseen käytetyt tilat. Nämä tilat ovat lähinnä asuntoja. Rakentamisessa voidaan kuitenkin joutua tekemään katselmus

14 tällaisiin tiloihin erityisesti asuinrakennusten korjaus- ja muutostöissä, mutta myös muissa rakentamishankkeissa. 3.24 Viranomaistarkastukset MRL 150 a Viranomaistarkastukset rakennustyön aikana Rakennusvalvontaviranomainen voi katselmusten lisäksi määrätä tehtäväksi myös muita tarkastuksia, jos se on tarpeen lupamääräysten, suunnitelmien tai rakentamista koskevien säännösten ja määräysten noudattamisen valvomiseksi. Rakennusvalvontaviranomainen määrää tarkastuksista rakentamista koskevassa luvassa, aloituskokouksessa tai erityisestä syystä rakennustyön aikana. Jos tarkastus antaa aihetta huomautuksiin, viranhaltijan on kirjallisesti määrättävä tarvittavista toimenpiteistä ja määräajasta epäkohdan tai virheen poistamiseksi tai korjaamiseksi. Asianosaisen oikeudesta vaatia määräykseen oikaisua rakennusvalvontaviranomaiselta säädetään 187 :ssä. Tarkastus voidaan tehdä pysyväisluonteiseen asumiseen käytetyissä tiloissa vain, jos se on välttämätöntä tarkastuksen kohteena olevan asian selvittämiseksi. Viranomaistarkastusten periaate Rakennusvalvontaviranomainen voi katselmusten lisäksi määrätä tehtäväksi myös muita tarkastuksia, jos se on tarpeen lupamääräysten, suunnitelmien tai rakentamista koskevien säännösten ja määräysten noudattamisen valvomiseksi. Rakennusvalvontaviranomainen määrää tarkastuksista rakentamista koskevassa luvassa, aloituskokouksessa tai erityisestä syystä rakennustyön aikana. Rakennusvalvontaviranomaisen tekemiä viranomaistarkastuksia voidaan määrätä rakennusluvassa, aloituskokouksessa tai erityisestä syystä rakennustyön aikana. Rakentamiseen liittyvään viranomaisyhteistyöhön perustuen voidaan viranomaisten kesken sopia ja edellyttää myös muiden viranomaisten suorittamien tarkastusten pyytämistä. Tyypillinen muun viranomaisen tekemä rakennustyönaikainen tarkastus on alueellisen pelastuslaitoksen toimittama erityinen palotarkastus. Muun kuin rakennusvalvontaviranomaisen tekemän tarkastuksen periaatteet määräytyvät kyseistä tarkastusta koskevan lainsäädännön mukaan. Rakennusvalvontaviranomaisen toimittaman viranomaistarkastuksen lähtökohtana on suunnata valvonta rakentamisesta vastuullisiin tahoihin ja sen valvomiseen, että nämä täyttävät velvollisuutensa ja siihen, että lupamääräyksissä tai aloituskokouksessa määrättyjä tai sovittuja menettelytapoja noudatetaan. Vastuullisilla tahoilla tarkoitetaan mm. rankennushankkeeseen ryhtyvää,

pääsuunnittelijaa, vastaavaa työnjohtajaa ja erityisalojen vastaavia työnjohtajia sekä muita hankkeessa lain mukaan vastuullisia toimijoita. Tarkastuksilla suoritettava valvonta on pistokoeluonteista ja kohdistuu viranomaisen päättämässä laajuudessa rakentamisen hyvän lopputuloksen kannalta merkittäviin seikkoihin. Tarkastus voi kohdentua johonkin rakentamisen yksityiskohtaan tai laajempaan kokonaisuuteen tai sen osaan. Tarkastus voi liittyä rakentamista koskeviin asiakirjoihin tai jonkin rakennusvaiheen tai työvaiheen suorittamiseen tai valmistumiseen. Viranomaistarkastuksilla läsnä olevat henkilöt Tarkastuksen suorittava viranomainen määrää rakennusluvassa, aloituskokouksessa tai tarvittaessa rakennustyön aikana kenen läsnäoloa viranomaistarkastusten tekeminen edellyttää. Yleensä tarkastuksilla on läsnä tarkastuksen toimittavan viranhaltijan lisäksi rakennushankkeeseen ryhtyvä tai tämän edustaja ja vastaava työnjohtaja. Suunnittelijoiden ja erityisalan työnjohtajien on oltava läsnä tarkastuksilla silloin, kun heidän asiantuntemustaan rakennushankkeeseen ryhtyvän tai rakennusvalvontaviranomaisen mukaan tarvitaan. Lämpö-, vesi- tai ilmavaihtolaitteisiin liittyvillä tarkastuksilla on oltava yleensä läsnä myös kyseisen erityisalan työnjohtaja. Rakennushankkeeseen ryhtyvä ilmoittaa kirjallisesti aloituskokouksen yhteydessä tai tarvittaessa erikseen rakennustyön aikana rakennushankkeeseen ryhtyvää ennalta määrätyissä tarkastuksissa edustavat henkilöt. Rakennushankkeeseen ryhtyvän edustaja tarkastuksilla voi olla esimerkiksi rakennushankkeeseen ryhtyvän palkkaama vastaava työnjohtaja tai valvoja. Viranomaistarkastusten ajankohta Viranomaistarkastuksia voidaan toimittaa vaiheittain (osittainen tarkastus) tai yhdistettynä rakennusvalvontaviranomaisen aloituskokouksessa, työnaikaisilla katselmuksilla tai tarkastuksilla tai muuten rakennustyön aikana tekemän harkinnan mukaan. Vastaava työnjohtaja huolehtii siitä, että ennalta määrätyt tarkastukset pyydetään sovituissa työvaiheissa. Tarkastus voidaan tarvittaessa suorittaa myös siitä erikseen ennalta ilmoittamatta. Tarkastuspöytäkirja Jos tarkastus antaa aihetta huomautuksiin, viranhaltijan on kirjallisesti määrättävä tarvittavista toimenpiteistä ja määräajasta epäkohdan tai virheen poistamiseksi tai korjaamiseksi. Jos tarkastus antaa aihetta huomautukseen, kirjoitetaan tarkastuksesta pöytäkirja. Mikäli huomautukseen ei ole aihetta, tarkastus voidaan kirjata rakentamista koskeviin asiakirjoihin myös ilman erillistä pöytäkirjaa. Tarkastusta koskevaan kirjaukseen sisältyy vähintään tarkastuksen kohde, tarkastuksen päivämäärä ja tarkastuksen suorittavan viranhaltijan allekirjoitus. Tarkastuksen perusteella rakennusvalvontaviranomainen voi lisäksi määrätä rakennushankkeeseen ryhtyvältä edellytettäviä toimenpiteitä muun muassa seuraaviin maankäyttö- ja rakennuslain pykäliin liittyen: MRL 122 a Erityisalojen työnjohtajat 15

MRL 134 a Erityissuunnitelmien toimittaminen MRL 150 a Viranomaistarkastukset MRL 150 c Ulkopuolinen tarkastus MRL 150 d Erityismenettely Tarkastuksella määrättyjen toimenpiteiden noudattamisvelvollisuus kohdistuu rakennushankkeeseen ryhtyvään tai rakennushankkeessa mukana oleviin toimijoihin kuten pääsuunnittelijaan, erityissuunnittelijoihin, vastaavaan työnjohtajaan ja erityisalan vastaaviin työnjohtajiin, mikäli kyse on heidän velvollisuuksiinsa kuuluvista asioista. Asianosaisen oikeudesta vaatia määräykseen oikaisua rakennusvalvontaviranomaiselta säädetään 187 :ssä. Tarkastus pysyväisluonteiseen asumiseen käytetyissä tiloissa Tarkastus voidaan tehdä pysyväisluonteiseen asumiseen käytetyissä tiloissa vain, jos se on välttämätöntä tarkastuksen kohteena olevan asian selvittämiseksi. Perustuslain 10 :n 1 momentissa suojataan kotirauhan piiriä ja se kattaa lähtökohtaisesti kaikenlaiseen pysyväisluonteiseen asumiseen käytetyt tilat. Nämä tilat ovat lähinnä asuntoja. Rakentamisessa voidaan joutua tekemään tarkastus tällaisiin tiloihin erityisesti asuinrakennusten korjaus- ja muutostöissä, mutta myös muissa rakentamishankkeissa. 16 3.25 Loppukatselmus ja osittainen loppukatselmus MRL 153 Loppukatselmus Rakennusta tai sen osaa ei saa ottaa käyttöön ennen kuin rakennusvalvontaviranomainen on hyväksynyt sen loppukatselmuksessa käyttöön otettavaksi. Loppukatselmus voidaan toimittaa, kun rakennushankkeeseen ryhtyvä on ilmoittanut rakennusvalvontaviranomaiselle, että: 1) rakennustyö on saatettu loppuun rakennusluvan sekä rakentamista koskevien säännösten ja määräysten mukaisesti; 2) rakennusvalvontaviranomaisen määräämät katselmukset ja tarkastukset sekä niissä vaaditut toimenpiteet on tehty; 3) muuhun lakiin perustuvat ja rakennuksen käyttöturvallisuuteen olennaisesti vaikuttavat tarkastukset ja niissä vaaditut toimenpiteet on tehty;

17 4) rakennustyön tarkastusasiakirjaan on tehty 150 f :ssä edellytetyt merkinnät ja tarkastusasiakirjan yhteenveto on toimitettu rakennusvalvontaviranomaiselle; 5) rakennuksen käyttö- ja huolto-ohje, jos sellainen on laadittava, on riittävässä laajuudessa valmis ja toimitettavissa rakennuksen omistajalle; ja 6) ympäristönsuojelulain mukainen lupa, jos sellaista tarvitaan rakennuksen käyttötarkoituksen mukaiseen toimintaan, on saanut lainvoiman. Rakennusvalvontaviranomaisen on laadittava loppukatselmuksesta pöytäkirja. Loppukatselmukseen sovelletaan lisäksi, mitä 150 :n 2 momentissa säädetään siitä, keiden on oltava läsnä katselmuksessa sekä mitä 150 :n 3 momentissa säädetään. Katselmus voidaan toimittaa pysyväisluonteiseen asumiseen käytetyissä tiloissa vain, jos se on välttämätöntä katselmuksen kohteena olevan asian selvittämiseksi. Rakennushankkeeseen ryhtyvän on haettava loppukatselmuksen toimittamista myönnetyn luvan voimassaoloaikana. MRL 153 a Osittainen loppukatselmus Rakennusvalvontaviranomainen voi hyväksyä rakennuksen tai sen osan käyttöön otettavaksi myös osittaisessa loppukatselmuksessa. Edellytyksenä hyväksymiselle on, että rakennustyö on vain vähäisiltä osin kesken ja että rakennus tai sen osa täyttää 153 :n 2 momentin 2 6 kohdassa tarkoitetut edellytykset ja on turvallinen, terveellinen ja käyttökelpoinen. Rakennusvalvontaviranomaisen on laadittava osittaisesta loppukatselmuksesta pöytäkirja. Osittaiseen loppukatselmukseen sovelletaan lisäksi, mitä 150 :n 2 momentissa säädetään siitä, keiden on oltava läsnä katselmuksessa sekä mitä 150 :n 3 ja 4 momentissa säädetään. Rakennushankkeeseen ryhtyvän on haettava loppukatselmusta myönnetyn luvan voimassaoloaikana myös silloin, kun rakennus tai sen osa hyväksytään käyttöön otettavaksi osittaisessa loppukatselmuksessa. Ympäristöministeriön asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä rakennuksen tai sen osan käyttöönoton edellytyksistä osittaisessa loppukatselmuksessa. Loppukatselmuksen ja osittaisen loppukatselmuksen periaate Rakennusta tai sen osaa ei saa ottaa käyttöön ennen kuin rakennusvalvontaviranomainen on hyväksynyt sen loppukatselmuksessa käyttöön otettavaksi.

18 Loppukatselmuksen toimittaa rakennusvalvontaviranomainen. Loppukatselmuksen pitäminen perustuu rakennushankkeeseen ryhtyvän ilmoitukseen siitä, että maankäyttö- ja rakennuslain 153 :n 2 momentin kohdissa 1-6 esitetyt vaatimukset täyttyvät. Loppukatselmuksessa rakennusvalvontaviranomaisen tehtävänä on yleisen edun kannalta omalta osaltaan valvoa myönnetyn rakennusluvan mukaisen lopputuloksen toteutumista ja rakennusluvassa, aloituskokouksessa tai rakennustyön aikana asetettujen vaatimusten sekä rakentamista koskevien säädösten täyttymistä. Rakennusvalvontaviranomainen voi hyväksyä rakennuksen tai sen osan käyttöön otettavaksi myös osittaisessa loppukatselmuksessa. Edellytyksenä hyväksymiselle on, että rakennustyö on vain vähäisiltä osin kesken ja että rakennus tai sen osa täyttää 153 :n 2 momentin 2 6 kohdassa tarkoitetut edellytykset ja on turvallinen, terveellinen ja käyttökelpoinen. Käyttöön otettavan rakennuksen osan on sellaisenaan muodostettava rakennuksen käyttötarkoituksen mukainen käyttökelpoinen osa. Osittaisessa loppukatselmuksessa käyttöön otettavan rakennuksen tai sen osan on oltava erotettu työmaaksi jäävästä osasta turvallisesti ja siten, ettei mahdollinen palo tai työmaapöly pääse työmaalta käyttöön otettavaan rakennukseen tai sen osaan. Käyttöön otettavan rakennuksen osan poistuminen palon sattuessa on järjestettävä muun kuin työmaaksi jäävän osan kautta. Käyttöön otettavan alueen erottaminen työmaa-alueesta koskee myös piha-alueita. Loppukatselmuksella läsnä olevat henkilöt Rakennushankkeeseen ryhtyvän tai tämän edustajan sekä vastaavan työnjohtajan on oltava läsnä katselmuksessa. Suunnittelijoiden ja erityisalan työnjohtajien on oltava läsnä katselmuksessa, jos heidän asiantuntemustaan tarvitaan jonkin katselmukseen liittyvän asian selvittämisessä. Rakennushankkeeseen ryhtyvä ilmoittaa kirjallisesti aloituskokouksen yhteydessä tai tarvittaessa erikseen rakennustyön aikana rakennushankkeeseen ryhtyvää katselmuksissa edustavat henkilöt. Rakennushankkeeseen ryhtyvän edustaja katselmuksilla voi olla esimerkiksi rakennushankkeeseen ryhtyvän palkkaama vastaava työnjohtaja tai valvoja. Loppukatselmuksen ajankohta Rakennusta tai sen osaa ei saa ottaa käyttöön ennen kuin rakennusvalvontaviranomainen on hyväksynyt sen loppukatselmuksessa käyttöön otettavaksi. Rakennushankkeeseen ryhtyvän on haettava loppukatselmuksen toimittamista myönnetyn luvan voimassaoloaikana. Loppukatselmuspöytäkirja Rakennusvalvontaviranomaisen on laadittava loppukatselmuksesta pöytäkirja. Rakennusvalvontaviranomaisen on laadittava osittaisesta loppukatselmuksesta pöytäkirja.

Osittaisen loppukatselmuksen pöytäkirja noudattaa loppukatselmuksen pöytäkirjan sisältövaatimuksia. Loppukatselmuspöytäkirjaan kirjataan katselmuksen kohde ja katselmuksen tulos, kuten käyttöön hyväksytyt rakennukset tai rakennusten osat. Loppukatselmuspöytäkirjaan kirjataan tiedot rakennushankkeeseen ryhtyvän maankäyttö- ja rakennuslain 153 :n 2 momentin mukaisesta ilmoituksesta, tarkastusasiakirjan pitämisestä, rakennuksen käyttö- ja huolto-ohjeen valmistumisesta sekä mahdollisista suunnitelmista poikkeamisista. Loppukatselmuspöytäkirjan tai tarkastusasiakirjan yhteenvedon liitteeksi voidaan liittää rakennushankkeeseen ryhtyvän tekemä maankäyttö- ja rakennuslain 153 :n 2 momentin mukainen ilmoitus. Kopio tarkastusasiakirjan yhteenvedosta on luovutettava rakennusvalvontaviranomaiselle arkistoitavaksi loppukatselmuksen ja mahdollisten osittaisten loppukatselmusten yhteydessä. Jos katselmus antaa aihetta huomautukseen, katselmuksen toimittaneen viranhaltijan on kirjallisesti määrättävä tarvittavista toimenpiteistä ja määräajasta epäkohdan tai virheen poistamiseksi tai korjaamiseksi. Jos katselmuksella havaittu epäkohta tai virhe on vähäistä suurempi tai, jos se aiheuttaa vähäistä suurempaa vaaraa turvallisuudelle tai terveellisyydelle, ei katselmusta voi toimittaa loppuun ennen kuin määrätyt toimenpiteet on suoritettu. Viranomainen harkitsee tapauskohtaisesti, onko havaittu epäkohta tai virhe vähäinen vai vähäistä suurempi. Katselmuksen perusteella rakennusvalvontaviranomainen voi määrätä rakennushankkeeseen ryhtyvältä edellytettäviä toimenpiteitä muun muassa seuraaviin maankäyttö- ja rakennuslain pykäliin liittyen: MRL 122 a Erityisalojen työnjohtajat MRL 134 a Erityissuunnitelmien toimittaminen MRL 150 a Viranomaistarkastukset MRL 150 c Ulkopuolinen tarkastus MRL 150 d Erityismenettely Asianosaisen oikeudesta vaatia määräykseen oikaisua rakennusvalvontaviranomaiselta säädetään 187 :ssä. Katselmus pysyväisluonteiseen asumiseen käytetyissä tiloissa Katselmus voidaan toimittaa pysyväisluonteiseen asumiseen käytetyissä tiloissa vain, jos se on välttämätöntä katselmuksen kohteena olevan asian selvittämiseksi. Perustuslakivaliokunnan vakiintuneen tulkintakäytännön mukaan perustuslain 10 :n 1 momentissa turvattu kotirauhan piiri kattaa lähtökohtaisesti kaikenlaiseen pysyväisluonteiseen asumiseen käytetyt tilat. Nämä tilat ovat lähinnä asuntoja. Rakentamisessa voidaan kuitenkin joutua tekemään katselmus tällaisiin tiloihin erityisesti asuinrakennusten korjaus- ja muutostöissä, mutta myös muissa rakentamishankkeissa. 19

20 3.26 Suorituskyvyttömyysvakuuden toteaminen MRL 153 b Suorituskyvyttömyysvakuuden toteaminen Rakennusvalvontaviranomaisen on todettava asuinrakennuksen käyttöön hyväksymiseksi tarvittavan loppukatselmuksen yhteydessä, onko sille toimitettu todistus asuntokauppalain (843/1994) 2 luvun 19 :ssä tai 4 luvun 3 a :ssä tarkoitetusta suorituskyvyttömyysvakuudesta. Jos todistusta ei ole toimitettu, rakennusvalvontaviranomaisen on ilmoitettava siitä Kilpailu- ja kuluttajavirastolle viipymättä loppukatselmuksen toimittamisen jälkeen. Mitä 1 ja 2 momentissa säädetään, sovelletaan myös silloin, kun asuinrakennus tai sen osa hyväksytään käyttöön osittaisessa loppukatselmuksessa. Asuntokauppalaki 2 luku 19 Vakuusjärjestelyt perustajaosakkaan suorituskyvyttömyyden varalta Perustajaosakas on velvollinen huolehtimaan siitä, että ennen asunto-osakkeiden ostettavaksi tarjoamisen alkamista osakeyhtiön ja asunto-osakkeen ostajien hyväksi otetaan hänen suorituskyvyttömyytensä varalta tarkoitukseen soveltuva vakuutus tai annetaan pankkitakaus tai Kilpailu- ja kuluttajaviraston vahvistamat ehdot täyttävä muu takaus tämän pykälän mukaisesti. Vakuutuksen tai takauksen on oltava voimassa, kunnes kymmenen vuotta on kulunut siitä, kun rakennusvalvontaviranomainen hyväksyi kyseisen rakennuksen käyttöönotettavaksi. Jos valtion tai kunnan viranomainen on perustajaosakkaana, se ei kuitenkaan ole velvollinen järjestämään vakuutta suorituskyvyttömyytensä varalta. (30.11.2012/682) Asuntokauppalaki 4 luku 3 a (7.10.2005/795) Suorituskyvyttömyysvakuus Jos asuntoa myydään tai muuten markkinoidaan kuluttajalle sellaisesta asuntoyhteisöstä, joka ei ole ollut 2 luvun sääntelyn alainen, myyjä on velvollinen huolehtimaan siitä, että yhteisön ja ostajien hyväksi otetaan hänen suorituskyvyttömyytensä varalta 2 luvun 19 :n mukainen vakuus. Vakuus on asetettava ennen kuin asuntoyhteisön rakennukselle tai lisää rakennetuille asunnoille haetaan rakennusvalvontaviranomaiselta loppukatselmusta. Vakuutta ei tarvita, jos kysymys on lisärakentamisesta ja asuntoja myy tai muuten markkinoi se asuntoyhteisö, jolle uudet asunnot on rakennettu. Edellä 1 momentissa tarkoitetun vakuuden antaja vastaa osakeyhtiölle ja osakkeenostajille kustannuksista, joista perustajaosakas tämän lain tai sopimuksen perusteella on vastuussa ja jotka ovat tarpeellisia osakeyhtiön asuin-, säilytys- tai huoltorakennuksessa ilmenevän 4 luvun 14 :n 2 5 kohdassa tarkoitetun rakennusvirheen selvittämiseksi sekä virheen ja siitä rakennukselle aiheutuneiden vahinkojen korjaamiseksi. Lisäksi vakuuden antaja vastaa osakkeenostajan ja hänen perheenjäsentensä tarpeellisista ylimääräisistä asumiskuluista siltä ajalta, jona asuntoa ei voida virheen tai vahingon taikka niiden korjaamisen takia käyttää. Vakuuden antajan vastuun rajoittamisesta säädetään 19 a ja 19 b :ssä. (17.10.1997/941) Jos virheen tai vahingon korjaamisesta aiheutuisi kohtuuttomia kustannuksia verrattuna virheen tai vahingon merkitykseen osakeyhtiölle ja osakkeenostajille, vakuuden antaja saa korjauskustannusten sijasta suorittaa virheen tai vahingon merkitystä vastaavan korvauksen. (17.10.1997/941) Jos vakuus ei riitä kaikkien osakeyhtiölle ja osakkeenostajille kuuluvien korvausten kattamiseen, vakuuden määrä jaetaan yhtiön ja osakkeenostajien kesken korvaussaatavien mukaisessa suhteessa. Vakuudesta suoritettuja korvauksia ei voida vaatia takaisin. (17.10.1997/941)

Rakennusvalvontaviranomaiselle on toimitettava rakennuksen käyttöön hyväksyvän loppukatselmuksen yhteydessä asuntokauppalain (843/1994) 2 luvun 19 :ssä tai 4 luvun 3 a :ssä tarkoitettu todistus suorituskyvyttömyysvakuudesta. 21 Asuntokauppalain 7 luvun 7 :ssä säädetään 153 b :ssä tarkoitetusta suorituskyvyttömyysvakuuden asettamisen osoittavasta todistuksesta. Asuntokauppalain mukaan todistuksesta on käytävä ilmi, mitä rakentamishanketta todistus koskee, minkälainen vakuus on asetettu ja kenen hyväksi se on voimassa. Rakennusvalvontaviranomaisen on ilmoitettava todistuksen toimittamatta jättämisestä Kilpailu- ja kuluttajavirastolle. Ilmoitus on tehtävä viipymättä loppukatselmuksen toimittamisen jälkeen. Rakennusvalvontaviranomaisen tehtävänä ei kuitenkaan ole tutkia vakuuden asettamisvelvollisuutta tai asetetun vakuuden asianmukaisuutta, vaan vain välittää Kilpailu- ja kuluttajavirastolle tieto sellaisista asuinrakennuksista tai asuinhuoneistoista, joiden loppukatselmuksen yhteydessä todistusta ei ole toimitettu. Todistuksen toimittamatta jättäminen ei estä loppukatselmuksen toimittamista. 3.27 Rakennuttajana olevan luonnollisen henkilön tiedonantovelvollisuus verottajalle LAKI VEROTUSMENETTELYSTÄ 15 d Rakennuttajana olevan luonnollisen henkilön velvollisuus antaa tietoja Rakennuttajana olevan luonnollisen henkilön, jonka lukuun rakennusta tai sen osaa rakennetaan tai korjataan taikka maapohjaan kohdistuvaa työtä suoritetaan, on silloin, kun rakennustyö ei liity hänen harjoittamaansa yritystoimintaan, 15 b ja 15 c :ssä säädetyn tiedonantovelvollisuuden sijasta toimitettava Verohallinnolle verovalvontaa varten tarpeelliset tiedot rakentamistyön suorittaneista työntekijöistä ja yrityksistä yksilöinti- ja yhteystietoineen. Lisäksi hänen on toimitettava tiedot näille maksamistaan palkoista ja muista vastikkeista. Tiedonantovelvollisuus ei koske rakentamista, johon maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) mukaan ei ole haettava rakennuslupaa. Rakennuttajan on annettava 1 momentissa tarkoitetut tiedot Verohallinnolle ennen maankäyttö- ja rakennuslaissa tarkoitettua rakennuksen käyttöönottoa edeltävää loppukatselmusta. Rakennuttajan on esitettävä katselmuksen yhteydessä rakennusvalvontaviranomaiselle Verohallinnon antama todistus tiedonantovelvollisuuden täyttämisestä. Jos 2 momentissa tarkoitettua todistusta ei ole esitetty 2 momentissa tarkoitetun katselmuksen yhteydessä, rakennusvalvontaviranomaisen on viipymättä ilmoitettava asiasta Verohallinnolle. Verohallinto antaa tarkempia määräyksiä annettavista tiedoista, tietojen antamisen ajankohdasta ja tavasta sekä oikeudesta olla antamatta tässä pykälässä tarkoitettuja tietoja tilanteissa, joiden merkitys on taloudellisesti tai verovalvonnallisesti vähäinen.

22 VEROHALLINNON PÄÄTÖS RAKENTAMISEEN LIITTYVÄSTÄ TIEDONANTOVELVOLLISUUDESTA 4 Rakennusvalvontaviranomaisen tiedonantovelvollisuus Jos edellä 3 :ssä tarkoitettu rakennuttaja ei ole esittänyt loppukatselmuksen yhteydessä rakennusvalvontaviranomaiselle Verohallinnon antamaa todistusta tiedonantovelvollisuuden täyttämisestä, on rakennusvalvontaviranomaisen ilmoitettava asiasta Verohallinnolle kuukausittain viimeistään loppukatselmusta toiseksi seuraavan kuukauden viidentenä päivänä. Edellä 1 momentissa tarkoitetun tiedonantovelvollisen on ilmoitettava: 1.loppukatselmuksen suorittajaa koskevat yksilöintitiedot ja työnantajakunta; 2.tiedonantovelvollisuuden laiminlyönyttä luonnollista henkilöä koskevat yksilöintitiedot; 3.loppukatselmuksen päivämäärä; 4.rakennuskohteen kiinteistötunnus. 5 Tiedonantotapa 3 mom. Edellä 4 :ssä tarkoitetut tiedot annetaan Verohallinnon kanssa erikseen sovittavalla tavalla. Rakennuttajana olevan luonnollisen henkilön, jonka lukuun rakennusta tai sen osaa rakennetaan tai korjataan taikka maapohjaan kohdistuvaa työtä suoritetaan, on silloin, kun rakennustyö ei liity hänen harjoittamaansa yritystoimintaan, esitettävä loppukatselmuksen ja osittaisen loppukatselmuksen yhteydessä rakennusvalvontaviranomaiselle Verohallinnon antama todistus tiedonantovelvollisuuden täyttämisestä. Mikäli rakennuttaja ei esitä loppukatselmuksen yhteydessä rakennusvalvontaviranomaiselle Verohallinnon antamaa todistusta tiedonantovelvollisuuden täyttämisestä, on rakennusvalvontaviranomaisen ilmoitettava asiasta Verohallinnolle verohallinnon päätöksen edellyttämällä tavalla. Todistuksen esittämättä jättäminen ei estä loppukatselmuksen toimittamista. Tiedonantovelvollisuus koskee vain rakennusluvanvaraisia töitä.