ESPOON KAUPUNGIN SUOMENKIELISTEN LUKIOIDEN OPETUSSUUNNITELMA ESPOONLAHDEN LUKION OPETUSSUUNNITELMA

Espoon kaupunki Suomenkielinen koulutuskeskus Espoonlahden lukio Versio 14 / ESLU 24.5.2013 10:08 / POS ESPOON KAUPUNGIN SUOMENKIELISTEN LUKIOIDEN OPETUSSUUNNITELMA ESPOONLAHDEN LUKION OPETUSSUUNNITELMA Opettajakunta 8.4.2013 / 7 Johtokunta 3.6.2013 / 5 Päivitetty 31.1.2006/pos (uusintakuulustelu), 7.2.2006/pos (uusintakuulustelu), 10.4.2006/pos (opintoohjaus) 5.11.2007yli(ops-projekti) 3.12.2007 HKO 20.3.2008 HKO (ba10, te4), 31.3.08/Pos (taulukko), 23.4.08/Pos (tuntijakotaulukko) 10.5.2010/HKO (kielten suulliset kurssit) 10.2.2011/HKO (et3, fi1-5, hi3) 23.5./HKO (AI10, AI23, BB10) 28.8.2012/HKO (yleisen osan päivitykset jylla.fi, Rehtorintie 11), (AI,BB, FA, FY, KE)/Pos 12.4.13

2 1. TOIMINTA-AJATUS JA ARVOPAINOTUKSET... 3 2. TOIMINTAKULTTUURI, OPISKELUYMPÄRISTÖ JA TYÖTAVAT... 4 3. OHJAUSTYÖN SUUNNITELMA... 6 4. AIHEKOKONAISUUDET JA EHEYTTÄMINEN... 8 5. OPETUSJÄRJESTELYT... 11 6. YHTEISTYÖ OPPILAITOSTEN JA MUIDEN SIDOSRYHMIEN VÄLILLÄ... 15 7. OPISKELIJAHUOLTO JA ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVAT OPISKELIJAT... 17 8. ARVIOINTI... 20 9. TAVOITTEET JA KESKEISET SISÄLLÖT OPPIAINEITTAIN... 21 9.1. Äidinkieli ja kirjallisuus... 22 9.2 Toinen kotimainen kieli... 36 9.3. Vieraat kielet... 39 9.4. Matematiikka... 73 9.5. Biologia... 89 9.6. Maantiede... 94 9.7. Fysiikka... 99 9.8. Kemia... 110 9.9. Uskonto... 117 9.10. Elämänkatsomustieto... 126 9.11. Filosofia... 130 9.12. Historia... 133 9.13. Yhteiskuntaoppi... 142 9.14. Psykologia... 149 9.15. Musiikki... 155 9.16. Kuvataide... 159 9.17. Liikunta... 166 9.18. Terveystieto... 170 9.19. Opinto-ohjaus... 173 9.20. Yrittäjätiedon opintokokonaisuus... 176 10. Arvointi... 177

1. TOIMINTA-AJATUS JA ARVOPAINOTUKSET 3 1.1. Johdanto Lukiokoulutus on osa Espoon kaupungin järjestämiä koulutuspalveluita. Lukiokoulutus rakentuu valtakunnallisten säädösten ja lukion opetussuunnitelman perusteiden pohjalle sekä Espoon kaupungin tekemille linjauksille. Lukion opetussuunnitelmajärjestelmän osia ovat lukiolaki ja -asetus, valtioneuvoston asetus lukiolaissa tarkoitetun opetuksen yleisistä valtakunnallisista tavoitteista ja lukiokoulutuksen tuntijaosta, Opetushallituksen 15.8.2003 hyväksymät lukion opetussuunnitelman perusteet, Espoon kaupungin suomenkielisten lukioiden opetussuunnitelma, lukioiden omat opetussuunnitelmat sekä lukioasetuksen 3 :n mukainen vuosittainen suunnitelma. 1.2. Toiminta-ajatus Espoon lukioiden opetus on korkeatasoista, yleissivistävää, tutkintotavoitteista ja se antaa hyvät valmiudet niin jatko-opintoihin, elinikäiseen oppimiseen kuin elämään. Monipuolinen ja laadukas espoolainen lukioverkosto muodostuu yleislukioista, joissa on erilaisia painotuksia tai lukiolinjoja, sekä erikoislukioista, joissa on opetusministeriön myöntämä erityinen koulutustehtävä. Lukio-opetuksen ja -kasvatuksen päämääränä on tasapainoinen, vastuuntuntoinen ja aktiivinen kansalainen, jolla on laajaalainen, vahva yleissivistys ja valmiudet toimia kansainvälistyvässä, monikulttuurisessa sekä teknologisoituvassa maailmassa. Espoonlahden lukio on kaupungin antaman tehtäväjaon mukaisesti kielipainotteinen. Lukiossamme kielistä kiinnostuneilla on mahdollisuus saada poikkeuksellisen vankka ja monipuolinen kielitaito laajan kieliohjelman ansiosta. 1.3. Arvopainotukset Lukiot toteuttavat opetuksessaan Espoon kaupunginvaltuuston määrittelemiä arvoja, jotka ovat asukas- ja asiakaslähtöisyys, suvaitsevaisuus ja tasa-arvo, luovuus ja innovatiivisuus, kumppanuus ja yhteisöllisyys, tuloksellisuus ja vaikuttavuus sekä kestävä kehitys. Monikulttuuristuvassa ja globalisoituvassa Espoossa suvaitsevaisuus on luonnollinen tapa suhtautua niin toisiin ihmisiin kuin erilaisiin toimintatapoihin. Espoon arvojen mukaan jokaisella espoolaisella nuorella on mahdollisuus tasaveroiseen lukio-opiskeluun kotikaupungissaan. Opiskelijoiden näkemykset otetaan huomioon lukion toimintaa kehitettäessä. Luovuus ja innovatiivisuus ovat osa espoolaista imagoa. Lukioissa luovuus ja innovatiivisuus merkitsee tutkivan opiskelun korostamista sekä taitoa kehittää ja luoda uutta. Kumppanuus ja yhteisöllisyys Espoon arvoina toteutuvat toisen asteen oppilaitosten, korkea-asteen, kotien ja sidosryhmien välisenä yhteistyönä. Lukioiden toiminta rakentuu kestävän kehityksen periaatteelle. Lukioiden tuloksellisuutta mitataan oppilaitosten itsearviointijärjestelmien, ylioppilaskirjoitusten tulosten sekä jatko-opintoihin sijoittumisen avulla. Lisäksi vaikuttavuus tulee esiin opiskelijoiden positiivisena asenteena elinikäiseen oppimiseen sekä opiskelutaitojen kehittymisenä. Espoonlahden lukiossa vaalitaan hyviä ihmissuhteita, mikä edellyttää tervettä itsetuntoa, erilaisuuden hyväksymistä, rehellisyyttä ja hyviä tapoja. Oppilaiden odotetaan noudattavan yhteisesti sovittuja opiskelua ja järjestystä koskevia sääntöjä. Oman ja muiden työn arvostaminen edesauttaa menestymistä opinnoissa.

2. TOIMINTAKULTTUURI, OPISKELUYMPÄRISTÖ JA TYÖTAVAT 4 2.1. Toimintakulttuurin määrittely Toimintakulttuuri on käytännön tulkinta lukion opetus- ja kasvatustehtävästä. Toimintakulttuuriin kuuluvat kaikki lukion viralliset ja epäviralliset säännöt, toiminta- ja käyttäytymismallit sekä arvot, periaatteet ja kriteerit, joihin koulutyö perustuu. Toimintakulttuuri tulee esiin yksilö-, ryhmä- ja yhteisötasolla. Lukion oma opetussuunnitelma määrittelee tavoiteltavan toimintakulttuurin tarkemmin. Sen jatkuva arviointi on edellytys lukion toiminnan kehittämiselle. Espoonlahden lukioon tultaessa sitoudutaan koulun sääntöihin, jotka koskevat sekä opiskelua että käyttäytymistä. Opettajakunta, opiskelijat ja henkilökunta ovat yhdessä laatineet Espoonlahden lukion järjestyssäännöt. Järjestyssääntöjen lähtökohtana ovat keskinäisen luottamuksen ja mielipiteen ilmaisun vapauden periaatteet. Tällä tavoin luodaan kouluyhteisön jäsenille toimiva ja viihtyisä ympäristö, jossa opiskelun päämäärät toteutuvat hyvin. Kouluyhteisön jäsenten hyvän käyttäytymisen perustana ovat tapakasvatus sekä selkeät toimintamallit ja -tavat, jotka tukevat yksilön ja yhteisön kehittyvää yhteistyötä. 2.2. Opiskeluympäristö Opiskeluympäristö tukee aikuistuvan nuoren kokonaiskehitystä ja luo edellytykset elinikäiselle oppimiselle. Hyvä oppimisympäristö on viihtyisä, virikkeinen ja turvallinen sekä tukee opiskelijan sosiaalista kehitystä. Lukioympäristön tulee luoda puitteet vuorovaikutteiseen toimintaan opettajien, opiskelijoiden sekä ympäröivän yhteiskunnan välille. Opiskeluympäristö tukee myös sellaisten työskentelymenetelmien valintaa, joita itsenäinen opiskelu ja toimiminen nopeasti muuttuvassa informaatioyhteiskunnassa edellyttävät. Opetuksessa hyödynnetään lukion ulkopuolisia opiskeluympäristöjä sekä kehitetään edelleen yhteistyötä niin toisen asteen oppilaitosten kuin korkeakoulujen ja työelämän kesken. Espoonlahden lukio sijaitsee pääkaupunkiseudulla, luonnonkauniilla paikalla, meren läheisyydessä ja vanhassa kulttuurimiljöössä, joka tarjoaa niin opiskelulle kuin vapaaajallekin asialliset ja turvalliset puitteet. Opetuksessa voidaan hyödyntää monipuolisia liikuntapaikkoja (mm. uimahalli, jäähallit ja palloilukentät) ja ympäröivää luontoa. Myös pääkaupunkiseudun kulttuuri- ja jatkokoulutustarjonta sekä yrityksien ja hallinnon tarjoamat tutustumiskohteet voidaan helposti hyödyntää opiskelussa. 2.3. Oppimiskäsitys ja opiskelumenetelmät Lukio-opiskelulle on tunnusomaista, että opiskelija on aktiivinen toimija. Oppimistilanteet suunnitellaan niin, että opiskelijat voivat käyttää aiemmin oppimiaan tietoja ja taitoja uusissa yhteyksissä. Oppimisessa korostuvat elämyksellisyys, kokeellisuus, kokemuksellisuus sekä tavoitteellisuus ja kokonaisvaltaisuus. Vuorovaikutteisuus ja myönteinen opiskeluilmapiiri sekä hyvät tiedonhallintataidot yhdistyneenä tieto- ja viestintätekniikan valmiuksiin mahdollistavat oppimistapahtuman, jossa opiskelijan aktiivisuus korostuu. Erilaiset opiskelumenetelmät tarjoavat lukiolaiselle useita mahdollisuuksia yksilöllisten opintosuunnitelmien toteuttamiseen ja antavat valmiuksia jatko-opintoihin. Espoon lukioissa etäopetus painottuu verkko-opetuksen kehittämiseen, jota tehdään oppilaitosten välisenä yhteistyönä. Jokaisella opiskelijalla tulee olla mahdollisuus suorittaa vähintään yksi kurssi lukio-opinnoista verkko-opintoina. Opiskelijan omaehtoinen, vastuullinen ja aktiivinen työskentely takaa parhaan mahdollisen oppimistuloksen. Oppiminen on osa kokonaisprosessia, jota vastuullinen opettaja tukee. Konstruktivistisen oppimiskäsityksen mukaan opittu tieto ei siirry automaattisesti toisiin ympäristöihin, joten ongelmanratkaisutaitoja pyritään siirtämään erilaisiin tilanteisiin. Monipuolisten ja vaihtelevien opiskelumenetelmien avulla pyritään huomioimaan erilaiset oppijat.

2.4. Opiskelijoiden vaikutusmahdollisuudet Lukiolain 27 :n mukaan opiskelijoita on kuultava keskeisissä lukion päätöksentekoon ja opiskelijoiden asemaan vaikuttavissa kysymyksissä. Jokaisella lukiolla on oppilaskunta. Oppilaskunnan hallitus edustaa koulunsa opiskelijoita ja tuo esiin heidän näkemyksiään yhteisistä asioista päätettäessä. Opiskelijoilla on aina edustajansa lukioiden johtokunnissa. Oppilaskunnan hallituksen nimeämälle edustajalle voidaan antaa mahdollisuus olla läsnä lukion opettajakokouksessa niiltä osin, kuin se on lainsäädännöllisesti mahdollista. Rehtori ja oppilaskunnan hallitus voivat myös tavata säännöllisesti ja keskustella yhteisistä asioista. Espoon lukiot kannustavat opiskelijoitaan toimimaan yhteiskunnan aktiivisina jäseninä myös koulun ulkopuolella. Lukiomme opettajat tukevat omalta osaltaan oppilaskunnan monipuolista toimintaa. Oppilaskuntaa kannustetaan yhteistyöhön kaikkien oppilaiden, opettajakunnan ja johtokunnan kanssa. 5

3. OHJAUSTYÖN SUUNNITELMA 6 3.1. Ohjauksen tavoitteet ja tehtävä Ohjauksella tuetaan opiskelijaa lukio-opintojen eri vaiheissa. Opinto-ohjauksen avulla ohjataan opiskelijaa tekemään henkilökohtainen opiskelusuunnitelma lukio-opintojen sisällöstä ja aikataulusta sekä käyttämään suunnitelman teossa apuna kaupungin tarjoamaa sähköistä hallintojärjestelmää. Opiskelija saa valmiuksia jatko-opintojen ja elämänuran suunnittelussa sekä tukea erilaisissa oppimis- ja elämäntilanteissa. Jokaisella opiskelijalla on oikeus saada opintojensa tueksi tarvitsemaansa henkilökohtaista ohjausta kurssimuotoisen ja pienryhmäohjauksen lisäksi. 3.2. Ohjauksen toimijat ja ohjauksen toteuttaminen Rehtori tukee omalla toiminnallaan opinto-ohjaajan ja opettajien keskinäistä yhteistyötä ja ohjaustoiminnan suunnittelua koko oppilaitoksen yhteisenä tehtävänä. Rehtorin tehtävä on tiedottaa opiskelijoille ja huoltajille säännöistä ja määräyksistä, jotka ohjaavat lukio-opintojen ja ylioppilastutkinnon suorittamista. Opinto-ohjaaja vastaa ohjauksen kokonaisuuden suunnittelusta ja sen toteutuksen koordinoinnista sekä toimii asiantuntijana opiskelijoiden jatko-opintoihin ohjaamisessa ja opiskelijoiden työelämään tutustumisessa ja sen kehittämisessä. Ryhmänohjaajan vastuulla on opiskelijoiden opintojen etenemisen seuranta. Ryhmänohjaajan tehtävän hoitaminen toteutuu säännöllisten ryhmänohjaustuokioiden, henkilökohtaisten tapaamisten ja pienryhmäohjauksen kautta. Ryhmänohjaaja toimii yhteistyössä opinto-ohjaajan kanssa kunkin lukion ohjauksen työnjaon mukaisesti. Jokainen aineenopettaja ohjaa opiskelijaa oman oppiaineensa opiskelussa. Toimivaan lukion opinto-ohjaukseen liittyy kiinteänä osana yhteistyö vanhempien, toisen asteen oppilaitosten, muiden oppilaitosten, työvoimatoimistojen ammatinvalintapsykologien ja muiden asiantuntijatahojen sekä työelämän kanssa. Ohjauksen järjestäminen Espoonlahden lukiossa Koska ohjauksen järjestäminen lukiossa muodostaa jatkumon, jonka keskeisenä tavoitteena on tukea opiskelijaa valinta- ja päätöksentekotilanteissa sekä ohjata ja tukea häntä erilaisissa henkilökohtaisissa elämäntilanteisiin liittyvissä kysymyksissä, on sovittava ohjauksen työnjaosta koulun sisällä. Ohjauksen avulla opiskelijan on tarkoitus oppia muodostamaan käsitys siitä miten hänen tekemänsä valinnat ja päätökset ovat suhteessa ura- ja elämänsuunnitteluun sekä tulevaisuudensuunnitelmiin yleensä. Espoonlahden lukiossa ohjauksen toteuttaminen on koulussa työskentelevän opetushenkilöstön yhteinen asia. REHTORI Rehtorin vastuulla on luoda ohjaukselle sellaiset toimintamahdollisuudet, että erilaisten ohjausmenetelmien ja työnjakojen toteuttaminen onnistuu. Rehtori tukee omalla toiminnallaan opinto-ohjaaja ja opettajien keskinäistä yhteistyötä ja ohjaustoiminnan suunnittelua koko oppilaitoksen yhteisenä tehtävänä. Rehtorin tehtävänä on tiedottaa opiskelijoille ja huoltajille säännöistä ja määräyksistä, jotka ohjaavat lukio-opintojen ja ylioppilastutkinnon suorittamista. OPINTO-OHJAAJAT Opinto-ohjaajilla on päävastuu opinto-ohjauksen käytännön järjestämisestä sekä ohjauksen kokonaisuuden suunnittelusta ja toteutuksesta. Suunnittelutyötä opintoohjaaja tekee yhteistyössä rehtorin ja ryhmänohjaajien kanssa. Lukio-opintojen kuluessa opiskelijalla on oikeus saada luokkamuotoisen ohjauksen lisäksi henkilökohtaista ja pienryhmäohjausta.

7 Opinto-ohjaajan vastuulla ovat opiskelijoiden jatkokoulutus- ja ammattisuunnitteluun liittyvät ohjaukselliset kysymykset. Tämä jatko-opintoihin ja -suunnitelmiin liittyvän päätöksenteon ohjaus on koko lukion ajan kestävä ohjausprosessi, johon opintoohjaajan on varattava riittävästi aikaa henkilökohtaisen ja pienryhmäohjauksen muodossa. Lisäksi huolehditaan siitä, että opiskelijat oppivat käyttämään tarjolla olevia tietolähteitä ja yhteiskunnan tarjoamia ohjaus-, neuvonta- ja tietopalveluita. RYHMÄNOHJAAJA JA AINEENOPETTAJA Lähiohjausta voidaan toteuttaa siten, että jokainen lukion opiskelija kuuluu ryhmään, jonka ohjauksesta vastaa ryhmänohjaaja. Lukio-opintojen alkuvaiheessa näiden lähiohjausryhmien ohjauksessa pääpaino on ryhmäytymisessä: opiskelijat oppivat tuntemaan oman ryhmänsä jäsenet ja ryhmänsä ohjaajan. Ryhmänohjaaja vastaa ryhmänsä opiskelijoiden opintojen etenemisen seurannasta. Tätä tehtävää varten hänelle varataan mahdollisuus ryhmänsä henkilökohtaiseen ja pienryhmäohjaukseen koko ryhmän ohjaustuokioiden lisäksi. Aineenopettajan ja ryhmänohjaajan tehtävänä on toimia ennaltaehkäisevässä roolissa siten, että he puuttuvat ajoissa opiskelijoiden lisääntyneisiin poissaoloihin, käyttäytymisessä tai opintomenestyksessä tapahtuviin muutoksiin ja opiskeluvaikeuksiin. Jokaisen aineenopettajan tehtävänä on ohjata opiskelijaa opettamansa aineen opiskelussa koko lukioopintojen ajan. OPISKELIJA Lukio-opintojen alkuvaiheessa jokainen opiskelija laatii henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman, johon kirjataan suunnitelma lukio-opintojen suoritusajasta ja sisällöstä. Henkilökohtaista opiskelusuunnitelmaa laatiessaan opiskelija pohtii valintojaan siten, että hän arvioi itseään opiskelijana, opiskeluvalmiuksiaan, voimavarojaan ja motivaatiotaan. Tämän pohdiskelun perusteella hänen tulisi laatia realistinen aikataulu opinnoilleen. Opintojen sisältöjä ja ylioppilaskirjoituksia suunnitellessaan opiskelija tulisi pohtia valintojaan suhteessa jatkokoulutussuunnitelmiinsa. Opiskelijaa ohjataan seuraamaan oman opiskelusuunnitelmansa toteutumista ja päivittämään sitä siten, että ohjaushenkilöstön on mahdollista seurata suunnitelmassa tapahtuneita muutoksia. 3.3. Ohjauksen arviointisuunnitelma Ohjauksen arviointisuunnitelma laaditaan lukiokohtaisesti. Arvioinnin kohteena on ohjaustoiminnan sekä työnjaon vuosittainen toteutuminen.

4. AIHEKOKONAISUUDET JA EHEYTTÄMINEN 8 Aihekokonaisuudet ovat yhteiskunnallisesti merkittäviä kasvatus- ja koulutushaasteita ja ajankohtaisia arvokannanottoja. Ne ovat toimintakulttuuria jäsentäviä toimintaperiaatteita sekä oppiainerajat ylittäviä, opetusta eheyttäviä painotuksia. 4.1. Aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys Espoon lukioissa aktiivinen kansalainen ja yrittäjyys -aihekokonaisuus korostaa opiskelijan sisäistä yrittäjyyttä, joka merkitsee vastuullisuutta omassa työskentelyssä sekä kiinnostusta yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen ja yrittäjänä toimimiseen. Aktiivinen kansalaisuus toteutuu oppilaskunnan toiminnassa sekä kannustamisena vaikuttamiseen niin lukion sisällä kuin ulkopuolellakin. Tavoitteena lukiomme opetussuunnitelmassa tältä osin on kasvattaa opiskelijoitamme aktiivisiksi, osallistuviksi ja yritteliäiksi kansalaisiksi. Tämä toteutuu eri oppiaineitten sisäisissä sekä integroiduissa projekteissa, joissa pyritään tukemaan opiskelijan kasvua poliittiseksi, taloudelliseksi ja sosiaaliseksi toimijaksi yhteiskunnassa ja kulttuurielämässä. Jokaisessa opetettavassa aineessa huomioidaan ja mahdollisuuksien mukaan harjoitetaan kyseisiä tavoitteita. Erityispainotus ilmenee oppilaanohjauksen, yhteiskuntaopin, lakitiedon, taloustiedon sekä Hyvä yritys- opintokokonaisuuden kautta. Pääpaino on käytännön harjoitteissa ja omakohtaisten osallistumis- ja vaikuttamiskokemusten luomisessa (esim. toiminta oppilaskunnassa, nuorisovaalit, kunnallis- ja eduskuntavaalipaneelit) Myös yhteistyötä harjoitetaan yhteiskunnan elimien, erilaisten järjestöjen ja yritysten kanssa (vierailut eduskunnassa, museoissa, yhteistyö Espoon yrittäjien ja vaikuttajien kanssa, EU- tiedotus jne.). 4.2. Hyvinvointi ja turvallisuus Hyvinvointi ja turvallisuus merkitsevät sitä, että opiskelija tuntee kuuluvansa kouluyhteisöön, jossa hänet kohdataan kokonaisvaltaisena ihmisenä. Hyvinvointiin ja turvallisuuteen pyritään lukiossa työskentelevien, erityisesti opiskelijahuoltoryhmän kanssa sekä yhdessä kunnan muiden toimialojen ja alueella toimivien järjestöjen kanssa. Lukion opiskelijahuoltotyö suunnitellaan pitkäjänteisesti ja huolellisesti moniammatillisessa yhteistyössä. Oppilaskunnan toiminta tukee opiskelijoiden hyvinvointia ja turvallisuutta kouluyhteisössä sekä tuo esille opiskelijoiden näkemykset hyvinvoinnin ja turvallisuuden kehittämistyöstä. Espoonlahden lukiossa pyritään opetusjärjestelyin tukemaan myös heikompien opiskelijoiden opiskelumahdollisuuksia.. Tällä tuetaan opiskelijoiden hyvinvoinnin ja turvallisuuden kokemusta suuressa lukiossa. Kouluympäristön fyysistä ja psyykkistä turvallisuutta varten on laadittu Espoonlahden lukion ja Espoonlahden koulun yhteinen turvallisuussuunnitelma, jossa määrätään tarkemmin turvallisuusasioista tiedottamisesta ja käytännön toimista sekä annetaan toimintaohjeet erilaisiin turvallisuusuhkiin ja tilanteisiin. Suunnitelmaa päivitetään jatkuvasti mm. paloviranomaisten palotarkastusten perusteella. Työturvallisuudesta huolehditaan Espoon kaupungin työturvallisuussuunnitelman mukaisesti. Koulutyön turvallisuuden ja sujuvuuden varmistamiseksi toimintaa koulussa ohjataan Espoonlahden lukion järjestyssäännöllä. Opiskelijoiden viihtyvyyttä, kiusaamista ja koettua turvallisuutta seurataan säännöllisesti. Havaittuihin puutteisiin ja ongelmiin puututaan viivytyksettä. 4.3. Kestävä kehitys Kestävä kehitys on sekä aihekokonaisuus että Espoon arvo. Kestävä kehitys määritellään lukiokohtaisissa toimintakulttuureissa toteutuskelpoisina arkikäytänteinä, jotka koskevat kaikkia työyhteisön jäseniä.

9 Espoonlahden lukiossa noudatetaan valtakunnallista opetussuunnitelmaa. Lukiossamme kestävää kehitystä toteutetaan arkikäytänteinä, jotka liittyvät materiaalien hankintaan ja käyttöön, jätehuoltoon, energian ja veden kulutukseen, työterveyteen ja viihtyvyyteen sekä puhtaanapitoon. Kaikkien koulussa toimivien ihmisten tulee noudattaa näitä kestävän kehityksen periaatteita. 4.4. Kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus Lukio-opetuksen arvoperusta rakentuu suomalaiseen sivistyshistoriaan ja espoolaisen kulttuuriperinteen tuntemiseen. Ne ovat osa pohjoismaista ja eurooppalaista kulttuuriperintöä. Lukiokoulutuksen tulee tarjota opiskelijalle mahdollisuuksia rakentaa kulttuuri-identiteettiään äidinkielen, historiallisen menneisyyden, taide- ja luontokokemusten sekä muiden opiskelijalle merkityksellisten asioiden avulla. Osa kulttuuriidentiteetin ja kulttuurituntemuksen kasvatusta on tutustuminen monikulttuuristuvaan ja teknologisoituvaan espoolaiseen kulttuuriympäristöön. Espoonlahden lukiossa tuetaan omaa kulttuuri-identiteettiä, joka pohjautuu yhteisöllisyyteen, välittämiseen ja muihin pohjoismaisiin arvoihin. Vankan perustan omaksumisen myötä opiskelijat pystyvät vastaanottamaan ja kunnioittamaan muita kulttuureita ja välittämään omaansa muille. Opiskelijoille tarjotaan välineet kaikkeen edelliseen eri oppiaineiden myötä ja lukion vanhojen perinteiden jatkumona. 4.5. Teknologia ja yhteiskunta Teknologia ja yhteiskunta -aihekokonaisuus ohjaa opiskelijaa ymmärtämään teknologian ja yhteiskunnan välisen yhteyden, käyttämään teknologian mahdollisuuksia sekä huomioimaan myös teknologian aiheuttamat riskit. Tavoitteena on, että opiskelija saa opetuksessa mahdollisuuden arvioida nykyteknologian merkitystä osana oppimista ja opiskelua sekä osaa käyttää teknologiaa hyväkseen opiskelussa. Tavoitteena on, että opiskelija havaitsee tvt-painotteisen opetusmateriaalin sekä muun teknologisen opetusmateriaalin käytön rajallisuuden ja ymmärtää yleisesti teknologian käytön rajallisuuden koko yhteiskunnassa. 4.6. Viestintä- ja mediaosaaminen Lukioiden tieto- ja viestintästrategioissa on määritelty tavoitteet viestintä- ja mediaosaamiselle. Strategiat konkretisoidaan oppiainekohtaisissa osioissa. Tavoitteena on, että opiskelija oppii tulkitsemaan ja vastaanottamaan erilaisia viestejä: hän tiedostaa mediakriittisyyden merkityksen ja oppii kuluttajan tarvitsemia yhteiskunnallisia tietoja ja taitoja. Lisäksi opiskelijan tulisi osata käsitellä mediaan liittyviä eettisiä ja esteettisiä kysymyksiä, joita hän kohtaa median sisällöntuottamisessa ja käytössä. Opiskelija tiedostaa mahdollisuutensa median käyttäjänä: hän osaa vaikuttaa, viestiä, välittää, etsiä tietoa, kyseenalaistaa ja vuorovaikuttaa mielekkäällä tavalla mediaympäristössä. Niin ikään median tulisi olla kehittävä oppimisympäristö jokaiselle opiskelijalle. Jotta opiskelija saisi mediasta oikean kuvan yhteiskunnallisena ilmiönä ja alueena, hänen tulisi tutustua mediaan paikallisten mahdollisuuksien mukaan. Omien kokemusten kautta opiskelija ymmärtää, mitä media on, mitä siihen kuuluu, mikä sen valta on ja kuinka valta keskittyy. Lukiolainen tietää, mitä on median kieli, mistä koostuu median vapaus, demokratia, totuus ja kaikkivaltius sekä kuinka mediajättien mahti mahdollistuu. 4.7. Kansainvälisyys Espoon omana aihekokonaisuutena Tämän päivän elinkeinoelämässä ja yksilön toimintaympäristöissä korostuvat valmiudet kansainvälisyyteen ja kulttuurien väliseen kanssakäymiseen. Lähtökohtana on suomalaisen kulttuuri-identiteetin tuntemus. Opiskelijat saavat riittävät tiedot ja taidot kulttuurierojen ymmärtämiseen sekä erilaisissa kulttuuriympäristöissä toimimiseen ja

viestimiseen. Tavoitteena on omaksua kulttuurien välistä ymmärrystä lisääviä eettisiä arvoja ja suvaitsevuutta sekä kasvaa Euroopan unionin kansalaiseksi. Tieto- ja viestintätekniikkaa käytetään monipuolisesti apuna kansainvälisissä projekteissa. Kansainväliset yhteistyöprojektit tuovat autenttista tietoa ja aitoja kansainvälisiä kontakteja opiskeluun. Kansainvälinen yhteistyö ja ystävyys laajentavat opiskelijan identiteettiympäristöä ja tukevat globaalin vastuun ja terveen arvomaailman kehittymistä. Kansainvälisyys toteutuu lukioissa eri tavoin. Lukiot voivat osallistua kansainvälisten kouluverkostojen toimintaan, erilaisiin Euroopan yhteisön projekteihin ja hankkeisiin tai muihin kansainvälisiin kouluprojekteihin. Kouluyhteisöä koskevat yhteistyöprojektit johtavat usein vastavuoroisiin vierailuihin. Kansainvälisyys voi olla myös pienempimuotoista yhteistyötä oppilaitosten kesken esimerkiksi aihekokonaisuuksien tai oppiaineiden sisällä. Kansainvälisyys on Espoon painottama aihekokonaisuus, joka eri oppiaineissa on sisäänrakennettuna opetussuunnitelmaan ja joka voi toteutua myös oppiaineiden välisenä integraationa. Kielipainotteisessa lukiossamme opiskellaan englantia, ruotsia, saksaa, ranskaa, venäjää, espanjaa ja japania. Tutustuminen opiskeltavan kielialueen kulttuuriin, maantieteeseen sekä historiallisiin ja yhteiskunnallisiin taustoihin myös paikan päällä lisää sekä motivaatiota, kulttuurituntemusta että erilaisuuden hyväksymistä. Yleisenä tavoitteena on integroida eri oppiaineita kieltenopiskeluun ja solmia kontakteja, joiden puitteissa voidaan käytännössä harjoitella kaikkia lukiossa opiskeltavia kieliä. Kursseilla hyödynnetään tarkoin kuhunkin oppiaineeseen luonnostaan kuuluva kansainvälisyysaines ja käytetään menetelmiä, jotka vankentavat opiskelijoiden yhteistyö- ja viestintätaitoja. Tarjotaan erillisiä kursseja, jotka on nimenomaan tarkoitettu kulttuurien välisen tietoisuuden ja kanssakäymistaidon lisäämiseen. Aiemmista kansainvälisistä projekteista hankittuja yhteyksiä pidetään yllä ja uusia pyritään luomaan osallistumalla sekä EU:n tarjoamiin projekteihin että kehittämällä omia hankkeita. Yhteyksiä jo saatuihin ystävyyskouluihin ylläpidetään sekä etäältä että vierailuin. Uusia ystävyyskouluja etsitään ja tavoitteena on, että jokaisessa maassa, jonka kieltä lukiossamme opiskellaan, on ainakin yksi yhteistyökoulu. 10

11 5. OPETUSJÄRJESTELYT 5.1. Tuntijako oppiaine pakolliset kurssit valtakunnalliset syventävät kurssit koulukohtaiset kurssit Äidinkieli ja kirjallisuus 1,2,3,4,5,6 7,8,9 10,11,12,13,...,22 Suomi toisena kielenä 1,2,3,4,5,6 7,8,9 A-kielet englanti 1,2,3,4,5,6 7,8 9,10,11,12,,22 ruotsi 1,2,3,4,5,6 7,8 9,10 saksa 1,2,3,4,5,6 7,8 9,10,11,12,13 ranska 1,2,3,4,5,6 7,8 9,10,11,12 venäjä 1,2,3,4,5,6 7,8 9 Ruotsi (B-oppimäärä) 1,2,3,4,5 6,7 8,9 B2-kielet saksa 1,2,3,4,5,6,7,8 9,10,11,12 ranska 1,2,3,4,5,6,7,8 9,10,11,12 B3-kielet saksa 1,2,3,4,5,6,7,8 9,10,11 ranska 1,2,3,4,5,6,7,8 9,10,11,12 espanja 1,2,3,4,5,6,7,8 9 venäjä 1,2,3,4,5,6,7,8 9,10,11,12 japani 1,2,3,4 Muut kielet kiina 1 Matematiikka pitkä 1,2,3,4,5,6,7,8,9,10 11,12,13 14,15,16,,21 lyhyt 1,2,3,4,5,6 7,8 9,10,11 Biologia 1,2 3,4,5 6,7,8 Maantiede 1,2 3,4 5,6,7 Fysiikka 1 2,3,4,5,6,7,8 9,10,11,12 Kemia 1 2,3,4,5 6 Uskonto ev.lut. 1,2,3 4,5 6 Elämänkatsomustieto 1,2,3 4,5 Filosofia 1 2,3,4 5 Psykologia 1 2,3,4,5 6,7,8,9 Historia 1,2,3,4 5,6 7,8,9 Yhteiskuntaoppi 1,2 3,4 5,6,7 Musiikki 1,2 3,4,5 6,7,8,9 Kuvataide 1,2 3,4,5 6,7,8,9,10 Liikunta 1,2 3,4,5 6-13 Terveystieto 1 2,3 4 Opinto-ohjaus 1 2 3,4,5 Espoossa noudatetaan valtioneuvoston hyväksymää tuntijakoa. Erityistehtävän saaneissa Olarin ja Tapiolan lukioissa poiketaan osittain valtioneuvoston päättämästä tuntijaosta.

5.2. Lukion kieliohjelma 12 Lukion kieliohjelma Lukiot: A-taso B-taso Espoo International EN, RA RU Espoon yhteislyseon lukio EN, RU/SA* RU, RA, SA Espoonlahden lukio EN, RU, SA, RA, VE RU, RA, SA, VE, ES, JAP Etelä-Tapiolan lukio EN, SA, RA RU, RA, SA, IT Haukilahden lukio EN, RU, SA, RU, RA, SA, ES Kaitaan lukio EN, SA RU, RA, SA, ES Kuninkaantien lukio EN, RU, SA, RA RU, RA, SA, ES Leppävaaran lukio EN, SA RU, RA, SA Olarin lukio EN, RU, SA, RA RU, RA, SA Pohjois-Espoon lukio EN, (RU) RU, RA, SA Pohjois-Tapiolan lukio EN, RU, SA RU, RA, SA Tapiolan lukio EN, RU, SA, RA RU, RA, SA, IT Viherlaakson lukio EN, RU RA, SA, RU, ES * KIELET ALOITETAAN VUOROVUOSIN - Opetusryhmät muodostetaan, mikäli opiskelijoita on tulossa riittävä määrä ryhmää kohden. - Espoon yhteisessä kurssitarjonnassa on mahdollista tarjota lyhyinä kielinä esim. latinaa, venäjää, italiaa, espanjaa, portugalia ja japania. - Myös A-tason harvinaisia kieliä ja äidinkielenomaisen ruotsin kursseja voidaan tarjota yhteisessä kurssitarjonnassa. - Yhteinen kurssitarjonta määritellään lukioiden kanssa yhteistyössä lukuvuosittain. Espoossa opetettavat A-kielet ovat englanti, saksa, ranska, ruotsi ja venäjä. B-kieliä ovat ruotsi, ranska, saksa, italia, latina, venäjä, espanja ja portugali. Niitä opetetaan joko B1-, B2-, tai B3- oppimäärien mukaan. Yhteiseen kurssitarjontaan sijoitetut vieraat kielet takaavat tasavertaiset mahdollisuudet opiskella näitä kieliä lukioissa, joiden kieliohjelma on suppeampi. Kieliohjelma tarkentuu lukioiden omissa opetussuunnitelmissa sekä lukuvuosisuunnitelmissa. Espoonlahden lukion painotus on kielten opetus. Tämä näkyy syventävien ja soveltavien kurssien määrässä ja kielten integroimisessa muihin oppiaineisiin. 5.3. Tietostrategia Espoon opetustoimen tietostrategian (2002-2004) opiskelijaa ja opettamista koskevat prosessit ja opetussuunnitelmien uudistustyö nivelletään toisiinsa. Tavoitteena on saada opetussuunnitelma ja tietostrategia toimivaan vuorovaikutukseen keskenään siten, että tieto- ja viestintätekniikka tukee luontevasti opiskelijan oppimisprosessia, opettajan työtä ja koulun toimintakulttuurin jatkuvaa kehitystä. Opiskelijan tulee saada riittävät tieto- ja viestintätekniset valmiudet jatko-opiskelua varten. Espoonlahden lukion tieto- ja viestintätekniikan (tvt) strategiana on edesauttaa tvt:n käyttämistä järkevällä ja luontevalla tavalla - erityisesti opetuksen tukena ja itsenäisessä opiskelussa mutta myös - tiedonvälityksessä ja hallinnossa - sekä tieto- ja viestintätekniikan opettamisessa oppiaineena.

Tvt:n käyttämisen myötä kaikille opiskelijoille kehittyy oman elämän hallinnan kannalta tarvittavia taitoja, joihin kuuluvat mm. - tarkemmin määriteltyjen ohjelmistojen ja laitteiden käyttötaito, - sähköisten viestintä- tiedonhankinta- ja hallintamenetelmien tuntemus ja käyttövalmius (internet, verkot, tietokannat), - tuntemus yhteiskunnan tarjoamista tvt-pohjaisista palveluista (kirjastot, tietokannat, pankkipalvelut). - asiointi viranomaisten kanssa (mm. opintoihin ilmoittautuminen, veroviranomaiset) sekä - näkemys tietotekniikan suomista mahdollisuuksista ja rajoituksista käytännön työelämässä ja yksityiselämässä. - Yleisten kansalaistaitojen ja --valmiuksien rinnalla tavoitteena on myös edesauttaa ohjelmoinnista ja uusien teknologioiden tuottamisesta kiinnostuneita opiskelijoita heidän tutkimus--, sovellus-- ja kehittämishankkeissaan sekä samalla avartaa opiskelijoiden näkemystä tvt:n sisältämästä potentiaalista. 13 5.4. Lukioiden vahvuusalueet Espoon suomenkieliset lukiot ovat tasokkaita yleislukioita, jotka tarjoavat laadukasta perusopetusta kaikissa oppiaineissa. Espoon kaupungin kahdella suomenkielisellä lukiolla on opetusministeriön myöntämä valtakunnallinen erityinen koulutustehtävä. Muilla lukiolla voi olla joko painotus tai lukiolinja. Erityistehtävä on seuraavissa lukioissa: Tapiolan lukio, musiikki Olarin lukio, luonnontiede. Painotuksella tarkoitetaan Espoon lukioissa lukion kokonaisvaltaista kehittämistä. Painotus näkyy mm. lukion opetussuunnitelmassa syventävien ja soveltavien kurssien määrässä sekä sisältöjen integroimisena muihin oppiaineisiin ja niiden kurssisisältöihin. Painotus on seuraavissa lukioissa: Espoonlahden lukio, kielten opetus Etelä-Tapiolan lukio, talous- ja yhteiskuntatieteellinen opetus Kaitaan lukio, kuvataide Kuninkaantien lukio, informaatioteknologia ja media Leppävaaran lukio, liikunta Viherlaakson lukio, taideviestintä. Lukiolinjalla tarkoitetaan Espoon lukioissa sitä, että lukiossa on kehitetty tietyn oppiaineen opetusta laajemmaksi ja syvemmäksi, jolloin mm. kursseja tarjotaan kyseisessä oppiaineessa enemmän. Lukiolinjan oppisisällöt eivät välttämättä näy lukion muissa oppiaineissa. Linja on seuraavissa lukioissa: Espoon yhteislyseon lukio, jalkapallolinja Haukilahden lukio, golf- ja jääkiekkolinja Pohjois-Tapiolan lukio, ilmaisutaito ja mediakasvatus. Lisäksi Etelä-Tapiolan lukion yhteydessä toimii englanninkielinen lukiolinja, Espoo International Upper Secondary School 5.5. Yhteiset käytännöt 5.5.1. Itsenäiset suoritukset Itsenäisellä opiskelulla tarkoitettaan opiskelua, joka tapahtuu kokonaan tai osittain ilman lähiopetusta. Lukio-opiskelijalla on oikeus suorittaa kursseja itsenäisesti, johon häntä myös kannustetaan. Lukiot voivat päättää, mitkä kurssit opiskelijan edellytetään suorittavan itsenäisesti. Itsenäinen suorittaminen edellyttää kirjallisen opintosuunnitelman laatimista opettajan ja opiskelijan yhteistyönä. Kursseja voi myös suorittaa verkko-opintoina.

5.5.2. Opintojen hyväksilukeminen Opiskelijalla on oikeus hyväksilukea muualla suoritetut opinnot, jotka tavoitteiltaan ja keskeisiltä sisällöiltään ovat lukion opetussuunnitelman mukaisia. Opiskelijan muualla suoritettujen opintojen hyväksilukemisella tulee välttää opintojen päällekkäisyyttä ja lyhentää opiskeluaikaa. Espoon lukioissa yhteisen kurssitarjonnan kursseilla suoritetut opinnot hyväksiluetaan lukiossa kyseisen oppiaineen kursseihin tai soveltaviin opintoihin. Muutoin muualla suoritettujen opintojen hyväksilukeminen tulee tehdä sisältöjen vertailujen pohjalta ja tarvittaessa arvosanan määrittelyn tueksi voidaan edellyttää lisänäyttöjä. Muualla suoritettujen opintojen hyväksi lukemisesta Espoonlahden lukiossa päätöksen tekee rehtori opettajan antaman esityksen perusteella. 14 5.5.3. Poissaolot Lukiolain mukaan jokaisella opiskelijalla on läsnäolovelvollisuus. Opiskelija voi olla poissa koulusta vain saatuaan siihen luvan tai sairastuttuaan. Poissaolojen vuoksi opiskelijalta voidaan vaatia lisänäyttöä kurssin arvioimiseksi. Poissaolot on aina selvitettävä. Niistä aiheutuva näyttöjen puuttuminen voi olla esteenä kurssin arvioimiselle. Selvittämättömien poissaolojen tai ei-hyväksyttävien poissaolojen takia opiskelija voi menettää oikeuden jatkaa kurssia. 5.5.4. Uusintakuulustelut 5.5.5. Koeviikko Hylätyt kurssisuoritukset suoritetaan pääsääntöisesti ensimmäisessä mahdollisessa uusintakuulustelussa. Hyväksyttyjen suoritusten uusimiseksi lukioissa järjestetään vuosittain kaksi kuulustelutilaisuutta, joissa opiskelija voi uusia kummallakin kerralla yhden hyväksytyn suorituksen. Kevätlukukaudella hyväksytysti suoritetun kurssin voi uusia kevätlukukauden jälkeen ja syyslukukaudella hyväksytysti suoritetun kurssin voi uusia kevätlukukauden alussa. Lukuvuosi jakautuu jaksoihin, joista jokaisessa on oma työjärjestys. Jakson lopussa järjestetään koeviikko, jolloin kokeen lisäksi pidetään myös valmistelutunteja. Jakson päätyttyä annetaan jaksotodistus. Kurssikokeet ja -työt palautetaan koeviikon jälkeen ennalta laaditun aikataulun mukaisesti. Opiskelijan tulee osallistua näihin palautetilaisuuksiin.

6. YHTEISTYÖ OPPILAITOSTEN JA MUIDEN SIDOSRYHMIEN VÄLILLÄ 15 6.1. Yhteistyö perusopetuksen kanssa Perusopetus ja lukio muodostavat yleissivistävän koulutuksellisen kokonaisuuden. Oppilaitosten toiminnan kehittämiselle on eduksi, että lukioissa tunnetaan perusopetusta ja sen kehittämistä ja myös päinvastoin. Lukio-opiskelua tehdään tunnetuksi peruskoululaisille opinto-ohjaajan, opettajien ja tutorien vierailuilla. Vuosittaisina tutustumispäivinä lukiomme tarjoaa peruskoululaisille mahdollisuuden tutustua taloomme myös fyysisenä työympäristönä. 6.2. Yhteistyö toisen asteen ja korkea-asteen kanssa Espoon lukioissa toisen asteen yhteistyöhön luetaan lukioiden välinen yhteistyö sekä yhteistyö ammatillisten oppilaitosten kanssa. Toisen asteen yhteistyön rinnalla toteutetaan samanaikaisesti ammattikorkeakoulujen sekä tiede- ja taidekorkeakoulujen kanssa tehtävää yhteistyötä. Oppilaitosten ja eri kouluasteiden välisellä yhteistyöllä pyritään lisäämään opiskelijoiden yksilöllisiä valintamahdollisuuksia sekä tuomaan eri oppilaitosten opetuksen vahvuusalueet kaikkien oppilaitosten opiskelijoiden ulottuville. Alueellisen yhteistyön perustana on yhteinen kurssitarjonta ja sen kehittäminen sekä lukioiden välisen ja alueen oppilaitosten yhteisen koulutustarjonnan kehittäminen. Muut yhteistyömuodot muotoutuvat useiden oppilaitosten kehittämistyön tuloksena. Yksittäinen lukio voi kehittää yhteistyötä toisen oppilaitoksen kanssa myös kahdenkeskiseen sopimukseen perustuen. Yhteistyötä Espoon kaupungin oppilaitosten kanssa harjoitetaan tarjoamalla kursseja muiden Espoon oppilaitosten opiskelijoille mm. kielissä ja liikunnassa. Myös Espoonlahden lukion opiskelijat voivat suorittaa yksittäisiä kursseja muissa Espoon lukioissa, toisen asteen oppilaitoksissa ja korkeakouluissa. 6.3. Yhteistyö huoltajien kanssa Lukion kasvatustehtävä onnistuu parhaiten yhteistyössä vanhempien kanssa. Opintomenestys ja kurssikertymä näkyvät Wilmassa, jos opiskelija on alle 18-vuotias. Suotavaa on, että täysi-ikäinen lukiolainen tiedottaa vanhemmilleen opintomenestyksestään. Lukion toiminnasta ja ylioppilastutkinnosta tiedotetaan Wilmassa sekä koulun wwwsivuilla www.jylla.fi. Ajankohtaisia tai oppilaitoksen toimintaan liittyviä muita aiheita käsitellään vanhempainilloissa ja erilaisissa lukiokohtaisissa tilaisuuksissa. Espoonlahden lukiossa vanhempainillat järjestetään vuosittain kullekin luokkaasteelle. Ryhmänohjaajat ja opinto-ohjaaja ovat yhteistyössä huoltajien kanssa koko lukion ajan. Myös muu opiskelijahuoltohenkilöstö on tarpeen mukaan yhteydessä koteihin. Kuitenkaan täysi-ikäisen opiskelijan henkilökohtaisia asioita ei voida käsitellä vanhempien kanssa ilman opiskelijan lupaa. 6.4. Yhteistyö muiden sidosryhmien kanssa Sidosryhmien kanssa tehtävä yhteistyö tukee oppilaitoksen perustehtävän mukaista toimintaa edistäen sekä oppilaitoksen opetustehtävää että kasvatuksellisia tavoitteita. Yhteistyön tulee perustua yleisiin eettisiin periaatteisiin sekä hyviin tapoihin. Lukioita kannustetaan monipuoliseen yhteistyöhön erilaisten yritysten, järjestöjen ja muiden toimijoiden kanssa. Erityisesti sellaiset sidosryhmät, joiden toiminta on lähellä lukion omaa vahvuusaluetta, tulee ottaa huomioon yhteistyöverkostoja luotaessa. Yhteistyökumppanit määritellään lukuvuosisuunnitelmassa.

16 Lukiomme toimii yhteistyössä mm. seuraavien sidosryhmien kanssa: eri oppilaitokset, liikuntatoimi, suurlähetystöt, seurakunta, eduskunta, yritykset. Erityisenä yhteistyötahona lukiollamme on Jahnssonin säätiö.

7. OPISKELIJAHUOLTO JA ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVAT OPISKELIJAT 17 7.1. Opiskelijahuolto Lukiolain 29 a :n mukaan opiskelijahuollolla tarkoitetaan hyvän oppimisen, hyvän psyykkisen ja fyysisen terveyden sekä sosiaalisen hyvinvoinnin edistämistä ja ylläpitämistä sekä niiden edellytyksiä lisäävää toimintaa. Saman lain mukaisesti koulutuksen järjestäjän on huolehdittava siitä, että vammaiselle tai muuten erityistä tukea tarvitsevalle opiskelijalle annetaan tieto hänen käytettävissään olevista terveydenhuollon ja sosiaalihuollon palveluista ja hänet ohjataan näihin palveluihin. Suomenkielinen koulutuskeskus järjestää lukioiden ja opiskelijoiden käyttöön kuraattori- ja psykologipalvelut. Psykologien toimintaan sisältyy opiskelijoiden ohjaus ja tukeminen opiskeluun ja kehitykseen tai elämäntilanteeseen liittyvissä vaikeuksissa sekä opiskelijoiden mielenterveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen tähtäävä ehkäisevä työ. Toimintaan kuuluu lisäksi lukion henkilökunnan konsultointi ja yhteistyö muiden auttamistahojen kanssa opiskelijoiden tarvitsemien palvelujen turvaamiseksi. Psykologit osallistuvat myös lukion toiminnan kehittämiseen ja suunnitteluun. Kuraattoripalveluihin sisältyvät opiskelijoiden ohjaus ja lukion henkilökunnan konsultointi niissä tapauksissa, joissa opiskelijahuoltoryhmä pitää sitä tarpeellisena. Opiskelijoiden terveydenhuoltopalvelut järjestää sosiaali- ja terveystoimi. Palvelut toteutetaan yhteistyössä opetustoimen ja sosiaali- ja terveystoimen kanssa. Jokaisessa lukiossa toimii opiskelijahuoltoryhmä, jonka toiminnasta kokonaisuutena vastaa lukion rehtori. Opiskelijahuoltoryhmän jäsenet vastaavat kukin oman alansa asiantuntemuksesta. Opiskelijahuoltoryhmä toimii yhteistyössä opiskelijan, huoltajien/vanhempien ja eri viranomaisten sekä hoidosta ja kuntoutuksesta vastaavien asiantuntijoiden kanssa. Opiskelijahuoltoryhmä pyrkii yhteistyöhön tarvittaessa myös täysi-ikäisen opiskelijan vanhempien kanssa. Opiskelijahuoltoryhmä kokoontuu säännöllisesti, kuitenkin vähintään kerran kuukaudessa. Mikäli opiskelijahuoltoryhmän kokouksista laaditaan muistio, on sitä sisällön luottamuksellisuuden vuoksi säilytettävä siten, ettei se ole asiaankuulumattomien saatavilla. Opiskelijalla ja/tai opiskelijan huoltajilla on oikeus tarkastaa muistiossa olevat itseään koskevat tiedot ja/tai saada niistä jäljennös. Opettajakunnalle, opiskelijoille ja vanhemmille tiedotetaan ennalta opiskelijahuoltoryhmän toimintaperiaatteista ja -käytännöistä ja yksittäisten opiskelijoiden asioiden käsittelyssä toimitaan yhteistyössä opiskelijan ja huoltajien/vanhempien kanssa. Opiskelijahuoltoryhmän toiminta on luottamuksellista ja siinä on otettava huomioon, mitä tietojen saannista ja salassapidosta eri laeissa säädetään. Lukiokohtaisesti määritellään opetussuunnitelmaan opiskelijahuoltoryhmän kokoonpano. Opiskelijahuoltoryhmä laatii vuosittain toiminta- ja arviointisuunnitelman lukuvuosisuunnittelun yhteydessä. Opiskelijahuollon tavoite Espoonlahden lukion opiskelijahuollon tavoitteena on opiskelijoiden hyvinvointi ja suoriutuminen opinnoissa. Toiminnan lähtökohtana ovat lukion määrittelemät arvot: terve itsetunto, hyvät tavat, hyvät ihmissuhteet, erilaisuuden hyväksyminen, rehellisyys. Opiskelijahuolto on moniammatillista asiantuntijatyötä ja palvelutoimintaa. Sen tehtävänä on tukea lukion opetus- ja kasvatustehtävää. Opiskelijahuoltoryhmä Opiskelijahuoltoryhmä koordinoi ja toteuttaa opiskelijahuoltoa lukiossa. Opiskelijahuoltoryhmä laatii vuosittain toimintasuunnitelman ja harjoittaa arviointia jatkuvana prosessina. Opiskelijahuoltoryhmän kokoonpano:

rehtori lukiopsykologi lukion opinto-ohjaaja terveydenhoitaja erityisopettaja Lisäksi tarvittaessa kokoukseen osallistuvat kuraattori ja ro:t. 18 Kokoontuminen: Opiskelijahuoltoryhmä pyrkii kokoontumaan joka toinen viikko. Opiskelijahuoltoryhmän kokouksista laaditaan muistiot. Muistioon kirjataan käsitellyt asiat ja niistä tehdyt keskeiset päätökset. Päätöksissä todetaan sovitut toimenpiteet ja vastuuhenkilöt. Kokousmuistiot säilytetään yhtenä kappaleena lukion kansliassa. 7.2. Erityistä tukea tarvitsevat opiskelijat Erityisen tuen tarkoituksena on auttaa ja tukea opiskelijaa siten, että hänellä on tasavertaiset mahdollisuudet suorittaa lukio-opintonsa. Erityistä tukea tarvitsevat ne opiskelijat, - jotka ovat jääneet jälkeen opinnoissaan - joiden opiskelun edellytykset ovat heikentyneet vamman, sairauden tai toimintavajavuuden vuoksi, esimerkiksi lukivaikeus tai muut oppimisvaikeudet - jotka tarvitsevat psyykkistä tai sosiaalista tukea ja - joilla on mielenterveyteen, sosiaaliseen sopeutumattomuuteen tai elämäntilanteeseen liittyviä ongelmia. Edellä mainittuihin vaikeuksiin puututaan välittömästi, kun ne on havaittu. Opiskelija voi saada erityisopetusta, opiskelijahuollon palveluita tai hänet voidaan tarvittaessa ohjata käyttämään koulun ulkopuolisia palveluita. Erityistä tukea tarvitsevan opiskelijan opiskelu voidaan lukiolain 13 :n mukaan järjestää myös osittain toisin. Jos opiskelija vapautetaan jonkin oppiaineen opiskelusta, hänen tulee valita sen tilalle muita opintoja niin, että säädetty kurssien vähimmäismäärä täyttyy. Erityistä tukea tarvitsevan opiskelijan opetus- ja koetilanteet järjestetään siten, että hänen yksilölliset tarpeensa huomioidaan kaikkien aineiden opetuksessa ja eri oppimisympäristöissä. Opiskelijalle laaditaan yksilöllinen suunnitelma, johon kirjataan, miten hänen tukitoimensa koulussa järjestetään. Suunnitelman laatimista koordinoi koulun opiskelijahuoltoryhmä ja sitä toteuttavat kaikki opiskelijaa opettavat opettajat. Erityisopetusta annetaan kurssimuotoisena sekä yksilö- ja pienryhmäopetuksena. Lukio voi päättää itse, mihin aineeseen erityisopetuksen kurssi liitetään. Kurssit ovat soveltavia kursseja ja ne arvioidaan suoritusmerkinnällä. Lukion erityisopetus on ensisijaisesti pedagogista tukea, jonka perustavoitteena on opiskelijan oman oppimistyylin ja oppimisen ilon löytäminen sekä itsetunnon vahvistaminen. Erityisopettajan arvioima keskivaikea lukivaikeus mahdollistaa opiskelijalle erityisjärjestelyjen käytön lukioaikana. Erityisjärjestelyt suunnitellaan moniammatillisena yhteistyönä yhdessä opiskelijan ja tarvittaessa hänen huoltajiensa kanssa. Ylioppilastutkintolautakunnalta anotaan erikseen erityisjärjestelyt ylioppilaskoetta varten. Espoonlahden lukion erityisopetuksen tavoitteena on tukea ja auttaa opiskelijaa siten, että hänellä on mahdollisuus suorittaa lukio-opintonsa. Lukion erityisopetus on ensisijaisesti pedagogista tukea, joka kohdistuu oppimaan oppimiseen ja itsetunnon vahvistamiseen oppijana. Erityisopetus tukee myös opiskelijaa, jolla on kielellisiä erityisvaikeuksia tai muita oppimisvaikeuksia. Erityisopettaja ei ota vastuuta opetussuunnitelman mukaisten oppiaineiden opetuksesta eikä eri oppiaineiden tukiopetuksesta. Hän osallistuu tarvittaessa opiskelijan arviointiin oppimisvaikeuksiin liittyvissä asioissa ja toimii yhteistyössä opiskelijaa opettavien aineenopettajien kanssa.

Lukiossa tehdään kaikille ensimmäisen vuosikurssin opiskelijoille lukiseula. Lukiseulan tulosten perusteella opiskelijoille suositellaan Oma oppimistyyli-kurssia. Kurssin tavoitteena on opiskelijan oman oppimistyylin löytäminen sekä omien vahvuuksien tunnistaminen ja käyttöönotto. Kurssi on oppilaanohjaukseen kuuluva soveltava kurssi ja se arvioidaan suoritusmerkinnällä. Opiskelijan erityinen tuki toteutetaan moniammatillisena yhteistyönä, johon opiskelija itse ja tarvittaessa hänen huoltajansa osallistuvat. Lisäksi opinto-ohjaajan, lukiopsykologin ja terveydenhoitajan palvelut ovat opiskelijoiden käytössä. 7.3. Kieli- ja kulttuuriryhmien opetus Kieli- ja kulttuuriryhmillä tarkoitetaan Espoon lukioiden opetussuunnitelmassa maahanmuuttajia, maahanmuuttajataustaisia tai muita vieraskielisiä, joiden äidinkieli on muu kuin suomi tai ruotsi. Vieraskieliset opiskelijat voivat opiskella oppiainetta äidinkieli ja kirjallisuus suomi toisena kielenä -oppimäärän mukaan, mikäli heidän suomen kielen taitonsa ei arvioida olevan äidinkielisen tasoinen kaikilla kielitaidon osa-alueilla. Suomi toisena kielenä - opetussuunnitelman mukaista opetusta järjestetään 6 pakollista kurssia. Opetus toteutetaan keskitetysti lukioiden kesken yhteisesti sovittavana aikana ja yhteisesti sovittavissa opetuspisteissä. Suomi toisena kielenä -oppimäärän pakolliset ja syventävät kurssit voidaan korvata suomi äidinkielenä-oppimäärän pakollisilla ja syventävillä kursseilla täysimääräisesti. Opiskelijalle, joka ylioppilaskirjoituksessa suorittaa suomi toisena kielenä -kokeen, suositellaan ainakin kurssin Kohti toimivaa kaksikielisyyttä (S26) suorittamista suomi toisena kielenä -oppimäärän mukaan. Opiskelijan henkilökohtaiseen opintosuunnitelmaan kirjataan, mitkä äidinkieli ja kirjallisuus -oppiaineen kurssit suoritetaan suomi äidinkielenä ja mitkä suomi toisena kielenä -oppimäärään mukaan. Mikäli riittävä määrä opiskelijoita ilmoittautuu oman äidinkielen opetukseen samassa kielessä, pyritään opetus järjestämään keskitetysti yhteistyössä muiden oppilaitosten kanssa. Soveltavat oman äidinkielen kurssit arvioidaan suoritusmerkinnällä. Opiskelijaa tuetaan suomen kielen ja oman äidinkielen opiskelussa resurssien mukaan. Poikkeukselliset kielijärjestelyt pyritään järjestämään henkilökohtaisen opetussuunnitelman puitteissa. 19

8. ARVIOINTI 20 8.1. Opiskelijan oppimisen arviointi Espoon lukioissa opiskelijan oppimista ja asetettujen tavoitteiden saavuttamista arvioidaan monipuoliseen näyttöön perustuen. antaa tietoa opetuksen tuloksellisuudesta ja vaikuttavuudesta. Arvioinnin tehtävänä on ohjata opiskelijaa henkilökohtaiseen tavoitteiden asettamiseen, päämäärätietoiseen tavoitteelliseen opiskeluun ja omien opintojen itsearviointiin. antaa opiskelijalle palautetta ja tietoa opintojen edistymisestä, tavoitteiden toteutumisesta ja saavutetuista oppimistuloksista. perusteet selvitetään opiskelijalle kurssin alussa. Opiskelijalla on oikeus saada palautetta opinnoistaan kurssin aikana. suoritetaan kurssin päätyttyä. Päättöarviointiin tai erotodistukseen sisältyy jatko-opintojen ja työelämän kannalta merkityksellinen tieto. Opiskelijan oppimisen arvioinnin on oltava kannustavaa ja sen tulee tukea tavoitteellista oppimista. Lisäksi arvioinnin tulisi antaa opiskelijalle realistinen kuva omasta osaamisestaan suhteessa ylioppilaskirjoitusten vaatimustasoon. Lukiodiplomien arvioinnissa noudatetaan valtakunnallisia ohjeita. 8.2. Toiminnan arviointi ja kehittäminen Lukion itsearvioinnin tavoitteena on tunnistaa vahvuuksia ja parantamisalueita sekä antaa suuntaa lukion toiminnan kehittämiselle. Lukioilla tulee olla pitkän aikavälin itsearviointisuunnitelma, joka neljän vuoden aikana kattaa kaikki keskeiset lukion toiminnan alueet. Lukion itsearviointityö tulee organisoida jatkuvaksi toiminnaksi, jolle on nimetty vastuuhenkilö. Suomenkielinen koulutuskeskus antaa lukioille vuosittain arvioinnin toteuttamista koskevia ohjeita