TAPIOLAN LUKION OPETUSSUUNNITELMA

Transkriptio

1 TAPIOLAN LUKION OPETUSSUUNNITELMA Jaana Juutilainen, pj. Juha-Pekka Peltola rehtori

2 Sisällys 1 TOIMINTA-AJATUS JA ARVOPAINOTUKSET Johdanto Toiminta-ajatus Arvopainotukset TOIMINTAKULTTUURI, OPISKELUYMPÄRISTÖ JA TYÖTAVAT Toimintakulttuurin määrittely Opiskeluympäristö Oppimiskäsitys ja opiskelumenetelmät Opiskelijoiden vaikutusmahdollisuudet OHJAUSTYÖN SUUNNITELMA Ohjauksen tavoitteet ja tehtävä Ohjauksen toimijat ja ohjauksen toteuttaminen Ohjauksen arviointisuunnitelma AIHEKOKONAISUUDET JA EHEYTTÄMINEN Aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys Hyvinvointi ja turvallisuus Kestävä kehitys Kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus Teknologia ja yhteiskunta Viestintä- ja mediaosaaminen Kansainvälisyys Espoon omana aihekokonaisuutena OPETUSJÄRJESTELYT Tuntijako Kieliohjelma Tietostrategia Lukioiden vahvuusalueet Yhteiset käytännöt Verkkokurssit Itsenäiset suoritukset Poissaolot Uusintakuulustelut Koeviikko YHTEISTYÖ OPPILAITOSTEN JA MUIDEN SIDOSRYHMIEN VÄLILLÄ Yhteistyö perusopetuksen kanssa Yhteistyö toisen asteen ja korkea-asteen kanssa Yhteistyö huoltajien kanssa... 16

3 6.4 Yhteistyö muiden sidosryhmien kanssa OPISKELIJAHUOLTO JA ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVAT OPISKELIJAT Opiskelijahuolto Opiskeluhuollon keskeiset periaatteet Opiskeluhuoltosuunnitelmat Erityistä tukea tarvitsevat opiskelijat Kieli- ja kulttuuriryhmien opetus OPISKELIJAN OPPIMISEN ARVIOINTI Arvioinnin tavoitteet Kurssisuorituksen arviointi Oppiaineen oppimäärän arviointi Lukion oppimäärän suoritus Todistukset ja niihin merkittävät tiedot.31 9 KOULUN TOIMINNAN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN AINEKOHTAISET OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS AI ENGLANTI EA Englanti A1-kielenä (Perusopetuksen vuosiluokilla 1-6 alkanut oppimäärä) RUOTSI BA Ruotsi A1-kielenä (Perusopetuksen vuosiluokilla 1-6 alkanut oppimäärä) BB Ruotsi B1-kielenä (Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä) RANSKA FA Ranska A1-kielenä (Perusopetuksen vuosiluokilla 1-6 alkanut oppimäärä) FC Ranska B2-kielenä (Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä) FD Ranska B3-kielenä (Lukiossa alkava oppimäärä) SAKSA SA Saksa A1-kielenä (Perusopetuksen vuosiluokilla 1-6 alkanut oppimäärä) SC Saksa B2-kielenä (Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä) SD Saksa B3-kielenä (Lukiossa alkava oppimäärä) ITALIA TD Italia B3-kielenä (Lukiossa alkava oppimäärä) ESPANJA PD Espanja B3-kielenä (Lukiossa alkava oppimäärä) MATEMATIIKKA Matematiikan pitkä oppimäärä Matematiikan lyhyt oppimäärä Erityispitkä matematiikka... 61

4 10.9 BIOLOGIA MAANTIEDE FYSIIKKA KEMIA USKONTO ELÄMÄNKATSOMUSTIETO FILOSOFIA HISTORIA YHTEISKUNTAOPPI PSYKOLOGIA MUSIIKKI Tapiolan lukion yleislinjan musiikin kurssit Tapiolan lukion musiikkilukiolaisten musiikin kurssit KUVATAIDE LIIKUNTA TERVEYSTIETO OPINTO-OHJAUS TIETOTEKNIIKKA ILMAISUTAITO VALOTEKNIIKKA MUUT SOVELTAVAT KURSSIT

5 1 TOIMINTA-AJATUS JA ARVOPAINOTUKSET 1.1 Johdanto Lukiokoulutus on osa Espoon kaupungin järjestämiä koulutuspalveluita. Lukiokoulutus rakentuu valtakunnallisten säädösten ja lukion opetussuunnitelman perusteiden pohjalle sekä Espoon kaupungin tekemille linjauksille. Lukion opetussuunnitelmajärjestelmän osia ovat lukiolaki ja -asetus, valtioneuvoston asetus lukiolaissa tarkoitetun opetuksen yleisistä valtakunnallisista tavoitteista ja lukiokoulutuksen tuntijaosta, Opetushallituksen hyväksymät lukion opetussuunnitelman perusteet, Espoon kaupungin suomenkielisten lukioiden opetussuunnitelma, lukioiden omat opetussuunnitelmat sekä lukioasetuksen 3 :n mukainen vuosittainen suunnitelma. Tapiolan lukio jatkaa perusopetuksen opetus- ja kasvatustehtävää. Tavoitteena on antaa laaja-alainen yleissivistys, joka antaa riittävät valmiudet lukion oppimäärään perustuviin jatko-opintoihin. Tapiolan lukio luo valmiuksia vastata yhteiskunnan ja ympäristön haasteisiin sekä kehittää kykyä tarkastella asioita eri näkökulmista. Opiskelijaa ohjataan toimimaan vastuuntuntoisena ja velvollisuuksistaan huolehtivana kansalaisena yhteiskunnassa ja tulevaisuuden työelämässä. Lukio-opiskelu tukee opiskelijan itsetuntemuksen kehittymistä ja hänen myönteistä kasvuaan aikuisuuteen sekä kannustaa opiskelijaa elinikäiseen oppimiseen ja itsensä jatkuvaan kehittämiseen. 1.2 Toiminta-ajatus Espoon lukioiden opetus on korkeatasoista, yleissivistävää, tutkintotavoitteista, ja se antaa hyvät valmiudet niin jatko-opintoihin, elinikäiseen oppimiseen kuin elämään. Monipuolinen ja laadukas espoolainen lukioverkosto muodostuu yleislukioista, joissa on erilaisia painotuksia tai lukiolinjoja, sekä erikoislukioista, joissa on opetusministeriön myöntämä erityinen koulutustehtävä. Lukioopetuksen ja -kasvatuksen päämääränä on aktiivinen kansalainen, jolla on laaja-alainen, vahva yleissivistys ja valmiudet toimia kansainvälistyvässä, monikulttuurisessa sekä teknologisoituvassa maailmassa. Tapiolan lukio laatua jo vuodesta 1958 Tekemällä oppii iloisessa koulussa Oppia elämään vapaassa ja luovassa koulussa Tapiolan lukio on tunnustettu ja elävä osa kehittyvää Espoota. Lähes Tapiolan iän lukiomme on antanut opiskelijoilleen hyvän yleissivistyksen ja ollut heille ponnahduslautana jatko-opintoihin sekä aikuiselämään. Lukio tarjoaa opiskelijoilleen laajan ja monipuolisen kurssivalikoiman, josta he saavat rakentaa vaihtelevan ja haluamiinsa oppiaineisiin syvällisesti paneutuvan opiskeluohjelman. Yhteistyötä tehdään myös muiden oppilaitosten, yritysten ja yhteisöjen kanssa. Tapiolan lukiolla on erityistehtävä musiikkipainotteisen opetussuunnitelman toteuttamiseksi. Musiikkilinja on korkeatasoinen, ja sen vahvuutena ovat moniar- 1

6 voinen opetussuunnitelma, yksilöllisyys ja yhteisöllisyys sekä erilaiset produktiot, joita voidaan toteuttaa myös yhteistyössä ympäröivien taidelaitosten kanssa. Kansainvälisyys on Tapiolan lukiossa voimakkaasti esillä. Opiskelijamme osallistuvat vuosittain matemaattis-luonnontieteellisten ja humanististen aineiden kilpailu- ja opintomatkoille. Kansainväliset musiikkileirit ja kulttuurivaihdot kuuluvat musiikkilinjan toimintaan. 1.3 Arvopainotukset Lukiot toteuttavat opetuksessaan Espoon kaupungin määrittelemiä arvoja, jotka ovat asukas- ja asiakaslähtöisyys, suvaitsevaisuus ja tasa-arvo, luovuus ja innovatiivisuus, kumppanuus ja yhteisöllisyys, tuloksellisuus ja vaikuttavuus sekä kestävä kehitys. Monikulttuuristuvassa ja globalisoituvassa Espoossa suvaitsevaisuus on luonnollinen tapa suhtautua niin toisiin ihmisiin kuin erilaisiin toimintatapoihin. Espoon arvojen mukaan jokaisella espoolaisella nuorella on mahdollisuus tasaveroiseen lukio-opiskeluun kotikaupungissaan. Opiskelijoiden näkemykset otetaan huomioon lukion toimintaa kehitettäessä. Luovuus ja innovatiivisuus ovat osa espoolaista imagoa. Lukioissa luovuus ja innovatiivisuus merkitsevät tutkivan opiskelun korostamista sekä taitoa kehittää ja luoda uutta. Kumppanuus ja yhteisöllisyys Espoon arvoina toteutuvat toisen asteen oppilaitosten, korkeaasteen, kotien ja sidosryhmien välisenä yhteistyönä. Lukioiden toiminta rakentuu kestävän kehityksen periaatteelle. Lukioiden tuloksellisuutta mitataan oppilaitosten itsearviointijärjestelmien, ylioppilaskirjoitusten tulosten sekä jatko-opintoihin sijoittumisen avulla. Lisäksi vaikuttavuus tulee esiin opiskelijoiden positiivisena asenteena elinikäiseen oppimiseen sekä opiskelutaitojen kehittymisenä. Tapiolan lukio sitoutuu opetussuunnitelman perusteissa kuvattuihin arvoihin, joiden lähtökohtina ovat elämän ja ihmisoikeuksien kunnioitus pyrkimys totuuteen, inhimillisyyteen ja oikeudenmukaisuuteen sekä suomalaiseen sivistyshistoriaan, joka on osa eurooppalaista kulttuuriperintöä. Ihmisoikeuksia määrittäviä keskeisiä asiakirjoja ovat YK:n yleismaailmallinen ihmisoikeuksien julistus, Lapsen oikeuksien sopimus sekä Euroopan ihmisoikeussopimus. Lukiokoulutuksen tavoitteena on edistää demokratiaa, tasa-arvoa, fyysistä ja psyykkistä hyvinvointia sekä vahvistaa opiskelijoiden kulttuuri-identiteettiä. Opetuksessa tulee ottaa huomioon, että ihminen havainnoi ja jäsentää todellisuutta kaikkien aistiensa kautta. Opiskelijalle annetaan lukioaikana mahdollisuuksia kokea, miten turvallisuutta rakennetaan yhteisillä päätöksillä ja työllä. Opetuksen aikana pohditaan kriittisesti suomalaisen yhteiskunnan ja kansainvälisen kehityksen mahdollisuuksia ja epäkohtia. Opiskelijoille annetaan mahdollisuus jäsentää käsitystään siitä, mitkä ovat kansalaisen perusoikeudet Suomessa, Pohjoismaissa ja Euroopan unionissa, mitä ne merkitsevät ja miten niitä ylläpidetään ja edistetään. 2 TOIMINTAKULTTUURI, OPISKELUYMPÄRISTÖ JA TYÖTAVAT 2.1 Toimintakulttuurin määrittely Toimintakulttuuri on käytännön tulkinta lukion opetus- ja kasvatustehtävästä. Toimintakulttuuriin kuuluvat kaikki lukion viralliset ja epäviralliset säännöt, toiminta- ja käyttäytymismallit sekä ar- 2

7 vot, periaatteet ja kriteerit, joihin koulutyö perustuu. Toimintakulttuuri tulee esiin yksilö-, ryhmäja yhteisötasolla. Lukion oma opetussuunnitelma määrittelee tavoiteltavan toimintakulttuurin tarkemmin. Sen jatkuva arviointi on edellytys lukion toiminnan kehittämiselle. Tapiolan lukiossa opiskelijoista kehitetään itseohjautuvia tiedonetsijöitä ja itsensä kehittäjiä. Heitä kannustetaan luovuuteen ja luovaan ongelmanratkaisuun sekä kriittiseen ja analyyttiseen ajatteluun. Tapiolan lukiossa opiskelijoita opetetaan sekä oman että toisten työn arvostamiseen. Tavoitteena on sellainen toimintakulttuuri, johon opiskelijat voivat vaikuttaa. Toiminnan pääsääntönä on vapaus ja vastuu. Lukiomme ilmapiiri on joustava ja opiskelijaa kunnioittava. Opiskelijat otetaan mukaan esimerkiksi kouluviihtyvyyttä koskevaan suunnitteluun. Tiedotus on tehokasta ja kulkee avoimena opettajilta opiskelijoille ja toisin päin. Lukiomme toimintaa säätelevät säännöt ja ohjeet on luotu siksi, että ne palvelevat lukiossa työskentelevien hyvinvointia ja viihtyvyyttä. Järjestyssäännöt löytyvät kohdasta 8.3 Toiminnan arviointi ja kehittäminen. 2.2 Opiskeluympäristö Opiskeluympäristö tukee aikuistuvan nuoren kokonaiskehitystä ja luo edellytykset elinikäiselle oppimiselle. Hyvä oppimisympäristö on viihtyisä, virikkeinen ja turvallinen sekä tukee opiskelijan sosiaalista kehitystä. Lukioympäristön tulee luoda puitteet vuorovaikutteiseen toimintaan opettajien, opiskelijoiden sekä ympäröivän yhteiskunnan välille. Opiskeluympäristö tukee myös sellaisten työskentelymenetelmien valintaa, joita itsenäinen opiskelu ja toimiminen nopeasti muuttuvassa informaatioyhteiskunnassa edellyttävät. Opetuksessa hyödynnetään lukion ulkopuolisia opiskeluympäristöjä sekä kehitetään edelleen yhteistyötä niin toisen asteen oppilaitosten kuin korkeakoulujen ja työelämän kesken. Tapiolan lukion keskeinen sijainti mahdollistaa yhteistyön työelämän eri instanssien ja oppilaitosten kesken. Koulun omaa ja viereistä Tapiolan kirjastoa voidaan hyödyntää kaikkien aineiden opetuksessa. Myös tietotekniikkaa hyödynnetään tehokkaasti lukion toiminnassa. 2.3 Oppimiskäsitys ja opiskelumenetelmät Lukio-opiskelulle on tunnusomaista, että opiskelija on aktiivinen toimija. Oppimistilanteet suunnitellaan niin, että opiskelijat voivat käyttää aiemmin oppimiaan tietoja ja taitoja uusissa yhteyksissä. Oppimisessa korostuvat elämyksellisyys, kokeellisuus, kokemuksellisuus sekä tavoitteellisuus ja kokonaisvaltaisuus. Vuorovaikutteisuus ja myönteinen opiskeluilmapiiri sekä hyvät tiedonhallintataidot yhdistyneenä tieto- ja viestintätekniikan valmiuksiin mahdollistavat oppimistapahtuman, jossa opiskelijan aktiivisuus korostuu Erilaiset opiskelumenetelmät tarjoavat lukiolaiselle useita mahdollisuuksia yksilöllisten opintosuunnitelmien toteuttamiseen ja antavat valmiuksia jatko-opintoihin. Espoon lukioissa etäopetus painottuu verkko-opetuksen kehittämiseen, jota tehdään oppilaitosten välisenä yhteistyönä. Jokaisella opiskelijalla tulee olla mahdollisuus suorittaa vähintään yksi kurssi lukio-opinnoista verkkoopintoina. 3

8 Tapiolan lukiossa oppimisessa toteutetaan humanistista ja konstruktivistista oppimiskäsitystä. Opiskelijoiden opiskelumotivaatiota lisätään opiskelijatöillä, itsenäisellä opiskelulla ja oppiaineiden välisellä yhteistyöllä. Työskentelytavat valitaan tarkoituksenmukaisesti opetettavan aiheen mukaan. Esimerkiksi yksilö, pari-, ryhmä- ja projektityöskentelyä vaihdellaan tarpeen mukaa. 2.4 Opiskelijoiden vaikutusmahdollisuudet Lukiolain 27 :n mukaan opiskelijoita on kuultava keskeisissä lukion päätöksentekoon ja opiskelijoiden asemaan vaikuttavissa kysymyksissä. Jokaisella lukiolla on opiskelijakunta. Opiskelijakunnan hallitus edustaa koulunsa opiskelijoita ja tuo esiin heidän näkemyksiään yhteisistä asioista päätettäessä. Opiskelijoilla on aina edustajansa lukioiden johtokunnissa. Opiskelijakunnan hallituksen nimeämälle edustajalle voidaan antaa mahdollisuus olla läsnä lukion opettajakokouksessa niiltä osin, kuin se on lainsäädännöllisesti mahdollista. Rehtori ja opiskelijakunnan hallitus voivat myös tavata säännöllisesti ja keskustella yhteisistä asioista. Espoon lukiot kannustavat opiskelijoitaan toimimaan yhteiskunnan aktiivisina jäseninä myös koulun ulkopuolella. Tapiolan lukion opiskelijoita kannustetaan suunnittelemaan ja kehittämään koulun toimintaa. Opettajien ja opiskelijakunnan yhteistyö edistää toisten työn tuntemista, arvostamista ja kokonaisuuden ymmärtämistä. Opiskelijakunta, urheiluseura Viesti suunnittelevat ja järjestävät yhteisiä tapahtumia ja juhlia. 3 OHJAUSTYÖN SUUNNITELMA 3.1 Ohjauksen tavoitteet ja tehtävä Ohjauksella tuetaan opiskelijaa lukio-opintojen eri vaiheissa. Opinto-ohjauksen avulla ohjataan opiskelijaa tekemään henkilökohtainen opiskelusuunnitelma lukio-opintojen sisällöstä ja aikataulusta sekä käyttämään suunnitelman teossa apuna kaupungin tarjoamaa sähköistä hallintojärjestelmää. Opiskelija saa valmiuksia jatko-opintojen ja ammatinvalinnan suunnittelussa sekä tukea erilaisissa oppimis- ja elämäntilanteissa. Jokaisella opiskelijalla on oikeus saada opintojensa tueksi tarvitsemaansa henkilökohtaista ohjausta kurssimuotoisen ja pienryhmäohjauksen lisäksi. Lukiomme ohjaustoiminnan tarkoituksena on tukea opiskelijaa sekä kehittää hänen valmiuksiaan tehdä koulutusta ja ammatinvalintaa koskevia valintoja ja ratkaisuja. Ohjauksen tehtävänä on lisäksi edistää koulutuksellista, etnistä ja sukupuolten välistä tasa-arvoa ja opiskelijoiden hyvinvointia sekä ehkäistä syrjäytymistä. Lähtökohtana on vastata opiskelijoiden ohjaus-, neuvonta- ja tukitarpeisiin. 3.2 Ohjauksen toimijat ja ohjauksen toteuttaminen Rehtori tukee omalla toiminnallaan opinto-ohjaajan ja opettajien keskinäistä yhteistyötä ja ohjaustoiminnan suunnittelua koko oppilaitoksen yhteisenä tehtävänä. Rehtorin tehtävä on tiedottaa 4

9 opiskelijoille ja huoltajille säännöistä ja määräyksistä, jotka ohjaavat lukio-opintojen ja ylioppilastutkinnon suorittamista. Opinto-ohjaaja vastaa ohjauksen kokonaisuuden suunnittelusta ja sen toteutuksen koordinoinnista sekä toimii asiantuntijana opiskelijoiden jatko-opintoihin ohjaamisessa ja opiskelijoiden työelämään tutustumisessa ja sen kehittämisessä. Ryhmänohjaajan vastuulla on opiskelijoiden opintojen etenemisen seuranta. Ryhmänohjaajan tehtävän hoitaminen toteutuu säännöllisten ryhmänohjaustuokioiden, henkilökohtaisten tapaamisten ja pienryhmäohjauksen kautta. Ryhmänohjaaja toimii yhteistyössä opinto-ohjaajan kanssa kunkin lukion ohjauksen työnjaon mukaisesti. Jokainen aineenopettaja ohjaa opiskelijaa oman oppiaineensa opiskelussa. Toimivaan lukion opinto-ohjaukseen liittyy kiinteänä osana yhteistyö vanhempien, toisen asteen oppilaitosten, muiden oppilaitosten, työvoimatoimistojen ammatinvalintapsykologien ja muiden asiantuntijatahojen sekä työelämän kanssa. Tapiolan lukion ohjaustoimintaan osallistuvat rehtori, opinto-ohjaajat, ryhmänohjaajat ja aineenopettajat. Ohjaustyön tueksi on laadittu kansio, josta löytyy aineistoa ohjaustyötä tekevien avuksi. Ohjaustyössä käytetään soveltuvilta osin hyväksi Wilma-valintaohjelmaa. Yhteistyömuotoja työ- ja elinkeinoelämän sekä eri oppilaitosten kanssa ovat mm. erilaiset messutapahtumat, vierailut toisen ja korkea-asteen koulutuspaikoissa ja yrityksissä, koulussa järjestettävät esittelytilaisuudet sekä muissa oppilaitoksissa suoritetut kurssit. Opiskelijoiden opiskelun ja hyvinvoinnin seuraamisesta ja tukemisesta huolehditaan yhteistyössä kotien kanssa. Ohjaustyössä noudatetaan seuraavanlaista työnjakoa: Rehtori vastaa ohjaustyön toteutuksesta ja riittävästä resursoinnista tiedottaa opiskelijoille ja huoltajille säännöistä ja määräyksistä, jotka ohjaavat lukion opintoja ja ylioppilastutkinnon suorittamista Opinto-ohjaaja vastaa ohjauksen käytännön järjestämisestä sekä ohjauksen kokonaisuuden suunnittelusta ja toteutuksesta hoitaa opiskelijoiden jatkokoulutus- ja ammattisuunnitelmiin liittyvää ohjausta ohjaa opiskelijoita käyttämään yhteiskunnan tarjoamia ohjaus-, neuvonta- ja tietopalveluita. ohjaa opiskelijaa tekemään henkilökohtaista opiskelu-suunnitelmaansa ja seuramaan sen toteutumista Ryhmänohjaaja auttaa uusia opiskelijoita tutustumaan toisiinsa, uuteen kouluun ja sen käytänteisiin 5

10 välittää tietoa huolehtii henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman laatimisesta ja seurannasta seuraa säännöllisesti opiskelijan opintojen etenemistä, kurssivalintoja, poissaoloja, käyttäytymisessä tai opinto-menestyksessä tapahtuneita muutoksia ja opiskeluvaikeuksia on tarvittaessa yhteydessä opiskelijan huoltajiin ja oppilashuoltohenkilöstöön toimii yhteistyössä aineenopettajien ja opinto-ohjaajien kanssa Ohjausta annetaan henkilökohtaisesti ja erikokoisissa ryhmissä. Aineenopettaja ohjaa opiskelijaa opettamansa aineen opiskelussa ja opiskelutaitojen kehittämisessä koko lukio-opintojen ajan sekä auttaa häntä kehittämään oppimisen taitojaan seuraa opiskelijan opintojen etenemistä ja kurssivalintoja seuraa poissaoloja ja muutoksia käyttäytymisessä tai opintomenestyksessä auttaa opiskeluvaikeuksissa toimii yhteistyössä ryhmänohjaajan ja opinto-ohjaajien kanssa on tarvittaessa yhteydessä opiskelijan huoltajiin ja oppilashuoltohenkilöstöön 3.3 Ohjauksen arviointisuunnitelma Ohjauksen arviointisuunnitelma laaditaan lukiokohtaisesti. Arvioinnin kohteena on ohjaustoiminnan sekä työnjaon vuosittainen toteutuminen. Tapiolan lukiossa ohjaustoiminnan ja työnjaon arviointi toteutetaan Tapiolan lukion arviointisuunnitelman mukaisesti. Ohjaustoimintaa kehitetään saadun palautteen perusteella. 4 AIHEKOKONAISUUDET JA EHEYTTÄMINEN Aihekokonaisuudet ovat yhteiskunnallisesti merkittäviä kasvatus- ja koulutushaasteita ja ajankohtaisia arvokannanottoja. Ne ovat toimintakulttuuria jäsentäviä toimintaperiaatteita sekä oppiainerajat ylittäviä, opetusta eheyttäviä painotuksia. 4.1 Aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys Espoon lukioissa aktiivinen kansalainen ja yrittäjyys -aihekokonaisuus korostaa opiskelijan sisäistä yrittäjyyttä, joka merkitsee vastuullisuutta omassa työskentelyssä sekä kiinnostusta yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen ja yrittäjänä toimimiseen. Aktiivinen kansalaisuus toteutuu oppilaskunnan toiminnassa sekä kannustamisena vaikuttamiseen niin lukion sisällä kuin ulkopuolellakin. Tapiolan lukiossa kannustetaan opiskelijoita aktiiviseen kansalaisuuteen sekä yrittäjyyteen, mikä merkitsee osallistumista ja vaikuttamista yhteiskunnan eri 6

11 alueilla poliittiseen, taloudelliseen ja sosiaaliseen toimintaan sekä kulttuurielämään. Tavoitteena on, että opiskelija ymmärtää demokraattisen yhteiskunnan toimintaperiaatteet, osaa muodostaa perustellun mielipiteensä sekä haluaa osallistua aktiivisesti yhteiskunnan kehittämiseen. Aihekokonaisuus toteutuu käytännön harjoitteluna sekä omakohtaisena osallistumisena ja vaikuttamisena. Esimerkiksi oppiskelijakunta osallistuu aktiivisesti koulun päätöksentekoon ja ajaa opiskelijoiden etua niin koulun sisällä kuin sen ulkopuolellakin. Myös koululehti Vitsanen tarjoaa opiskelijoille mahdollisuuden julkiseen vaikuttamiseen. Yrittäjyyttä harjoitetaan mm. projekti- ja leirikoulukursseilla, joilla kerätään yhdessä varoja kurssin tarpeisiin. Tavoitteiden saavuttamista edistävät myös koulumme urheiluseura. 4.2 Hyvinvointi ja turvallisuus Hyvinvointi ja turvallisuus merkitsevät sitä, että opiskelija tuntee kuuluvansa kouluyhteisöön, jossa hänet kohdataan kokonaisvaltaisena ihmisenä. Hyvinvointiin ja turvallisuuteen pyritään lukiossa työskentelevien, erityisesti opiskelijahuoltoryhmän, kanssa sekä yhdessä kunnan muiden toimialojen ja alueella toimivien järjestöjen kanssa. Lukion opiskelijahuoltotyö suunnitellaan pitkäjänteisesti ja huolellisesti moniammatillisessa yhteistyössä. Oppilaskunnan toiminta tukee opiskelijoiden hyvinvointia ja turvallisuutta kouluyhteisössä sekä tuo esille opiskelijoiden näkemykset hyvinvoinnin ja turvallisuuden kehittämistyöstä. Oppitunneilla käytetään monipuolisia yhteistoiminnallisia työtapoja, joiden avulla opiskelijoita ohjataan toimimaan erilaisten ihmisten kanssa. Avoin ja välitön kanssakäyminen parantaa viihtyvyyttä ja luo turvallisen oppimisympäristön. Tapiolan lukiossa toimii aktiivinen opiskelijahuoltoryhmä, joka kokoontuu säännöllisesti ja tarvittaessa. 4.3 Kestävä kehitys Kestävä kehitys on sekä aihekokonaisuus että Espoon arvo. Kestävä kehitys määritellään lukiokohtaisissa toimintakulttuureissa toteutuskelpoisina arkikäytänteinä, jotka koskevat kaikkia työyhteisön jäseniä. Tavoitteenamme on, että opiskelija tuntee kestävän kehityksen perusasiat niin ekologisesta, taloudellisesta, sosiaalisesta kuin kulttuurisestakin näkökulmasta. Tapiolan lukion opetuksessa otetaan huomioon kestävä kehitys. Koulussamme toimitaan ympäristötietoisesti. 4.4 Kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus Lukio-opetuksen arvoperusta rakentuu suomalaiseen sivistyshistoriaan ja espoolaisen kulttuuriperinteen tuntemiseen. Ne ovat osa pohjoismaista ja eurooppalaista kulttuuriperintöä. Lukiokoulutuksen tulee tarjota opiskelijalle mahdollisuuksia rakentaa kulttuuri-identiteettiään äidinkielen, historiallisen menneisyyden, taide- ja luontokokemusten sekä muiden opiskelijalle merkityksellisten asioiden avulla. Osa kulttuuri-identiteetin ja kulttuurituntemuksen kasvatusta on tutustuminen monikulttuuristuvaan ja teknologisoituvaan espoolaiseen kulttuuriympäristöön. Tapiolan lukion opiskelijat perehtyvät monipuolisesti suomalaiseen kulttuuriperintöön ja oppivat arvostamaan sen merkitystä sekä yksilön että yhteiskunnan identiteetin rakennusaineena ja luovuuden lähteenä. Kotimaisen kulttuurin ymmärtäminen luo pohjan pohjoismaisen, eurooppalaisen ja globaalin kulttuuriperinnön tuntemukselle sekä auttaa opiskelijaa toimimaan monikulttuurisessa 7

12 yhteiskunnassa. Muiden maiden kulttuureihin tutustuminen on olennainen osa Tapiolan lukion laajaa opetustarjontaa, jota tukee monipuolinen kieliohjelma. Eri taiteen- ja kulttuurinalat, kuten musiikki, kuvataide, kirjallisuus, teatteri sekä liikunta, ovat näkyvästi esillä lukiomme arjessa. Lisäksi Tapiolan lukiolla on erityistehtävä musiikissa. 4.5 Teknologia ja yhteiskunta Teknologia ja yhteiskunta -aihekokonaisuus ohjaa opiskelijaa ymmärtämään teknologian ja yhteiskunnan välisen yhteyden, käyttämään teknologian mahdollisuuksia monipuolisesti sekä huomioimaan myös teknologian aiheuttamat riskit. Tapiolan lukio, joka sijaitsee teknologiastaan tunnetussa Espoossa, pyrkii rohkaisemaan opiskelijoitaan käyttämään teknologian kehittämiä mahdollisuuksia monipuolisesti ja kriittisesti hyväkseen. Teknologian kehittämisen lähtökohtana on ihmisen tarve parantaa elämänsä laatua työ- ja vapaa-aikanaan. Tavoitteena on ohjata opiskelija pohtimaan teknologian kehittämistä suhteessa yhteiskunnan muutoksiin sekä osallistumaan sitä koskevaan päätöksentekoon. Teknologian arvostus näkyy lukiomme opetussuunnitelman painotuksissa siten, että oppiaineissa tutustutaan laajasti teknologian mahdollisuuksiin eri aloilla. 4.6 Viestintä- ja mediaosaaminen Lukioiden tieto- ja viestintästrategioissa on määritelty tavoitteet viestintä- ja mediaosaamiselle. Strategiat konkretisoidaan oppiainekohtaisissa osioissa. Nykypäivänä välttämättömät viestintä- ja mediataidot ovat olennainen osa Tapiolan lukion opiskelukulttuuria. Opiskelijaa ohjataan ymmärtämään median roolia tiedon välittäjänä, yhteiskunnan vaikuttajana, käyttäytymismallien ja yhteisöllisyyden kokemusten tarjoajana, minä- ja maailmankuvan muokkaajana sekä viihdyttäjänä ja elämysten antajana. Avoin, kriittinen ja osallistuva suhtautuminen mediaan läpäisee kaikki oppiaineet. 4.7 Kansainvälisyys Espoon omana aihekokonaisuutena Tämän päivän elinkeinoelämässä ja yksilön toimintaympäristöissä korostuvat valmiudet kansainvälisyyteen ja kulttuurien väliseen kanssakäymiseen. Lähtökohtana on suomalaisen kulttuuriidentiteetin tuntemus. Opiskelijat saavat riittävät tiedot ja taidot kulttuurierojen ymmärtämiseen sekä erilaisissa kulttuuriympäristöissä toimimiseen ja viestimiseen. Tavoitteena on omaksua kulttuurien välistä ymmärrystä lisääviä eettisiä arvoja ja suvaitsevuutta sekä kasvaa Euroopan unionin kansalaiseksi. Tieto- ja viestintätekniikkaa käytetään monipuolisesti apuna kansainvälisissä projekteissa. Kansainväliset yhteistyöprojektit tuovat autenttista tietoa ja aitoja kansainvälisiä kontakteja opiskeluun. Kansainvälinen yhteistyö ja ystävyys laajentavat opiskelijan identiteettiympäristöä ja tukevat globaalin vastuun ja terveen arvomaailman kehittymistä. Kansainvälisyys toteutuu lukioissa eri tavoin. Lukiot voivat osallistua kansainvälisten kouluverkostojen toimintaan, erilaisiin Euroopan yhteisön projekteihin ja hankkeisiin tai muihin kansainvälisiin kouluprojekteihin. Kouluyhteisöä koskevat yhteistyöprojektit johtavat usein vastavuoroisiin vierailuihin. Kansainvälisyys voi olla myös pienempimuotoista yhteistyötä oppilaitosten kesken esimerkiksi aihekokonaisuuksien tai oppiaineiden sisällä. 8

13 Kansainvälisyys on Espoon painottama aihekokonaisuus, joka eri oppiaineissa on sisäänrakennettuna opetussuunnitelmaan ja joka voi toteutua myös oppiaineiden välisenä integraationa. Kansainvälisyyskasvatuksella lukiomme pyrkii vahvistamaan opiskelijan kulttuuri-identiteettiä ja kulttuurien tuntemusta, joka auttaa toimimaan kansainvälisessä yhteisössä. Tapiolan lukiossa toteutetaan erityyppisiä kansainvälisiä projekteja: opiskelijat osallistuvat tiedekilpailuihin, kulttuurivaihtoihin, aineiden välisiin integraatiokursseihin. Eri aineissa järjestetään opintokäyntejä ja - matkoja. 9

14 5 OPETUSJÄRJESTELYT 5.1 Tuntijako Valtioneuvoston asetus (955/2002) Nuorille annettavan lukiokoulutuksen tuntijako: Oppiaine tai aineryhmä Pakolliset kurssit Syventävinä opintoina tarjottavien valtakunnallisten kurssien määrä Äidinkieli ja kirjallisuus 6 3 Kielet perusopetuksen vuosiluokilta 1-6 alkava kieli (A-kieli) 6 2 perusopetuksen vuosiluokilta 7-9 alkava kieli (B-kieli) 5 2 muut kielet 16 Matematiikka lyhyt oppimäärä 6 2 pitkä oppimäärä 10 3 Ympäristö ja luonnontieteet Biologia 2 3 Maantiede 2 2 Fysiikka 1 7 Kemia 1 4 Uskonto ja elämänkatsomustieto 3 2 Filosofia 1 3 Psykologia 1 4 Historia 4 2 Yhteiskuntaoppi 2 2 Taito- ja taideaineet 5 Liikunta 2 3 Musiikki Kuvataide Terveystieto 1 2 Opinto-ohjaus 1 1 Pakolliset kurssit Syventävät kurssit vähintään 10 Soveltavat kurssit Kurssit yhteensä vähintään 75 10

15 Espoossa noudatetaan valtioneuvoston hyväksymää tuntijakoa. Erityistehtävän saaneissa Olarin ja Tapiolan lukioissa poiketaan osittain valtioneuvoston päättämästä tuntijaosta. Tapiolan lukion musiikkilinjan tuntijako Valtioneuvoston asetus (955/2002) Nuorille annettavan lukiokoulutuksen tuntijako: Oppiaine tai aineryhmä Pakolliset kurssit Syventävinä opintoina tarjottavien valtakunnallisten kurssien määrä Äidinkieli ja kirjallisuus 6 3 Kielet perusopetuksen vuosiluokilta 1-6 alkava kieli (A-kieli) perusopetuksen vuosiluokilta 7-9 alkava kieli (B-kieli) muut kielet 16 Matematiikka lyhyt oppimäärä pitkä oppimäärä Ympäristö ja luonnontieteet Biologia Maantiede Fysiikka 1 7 Kemia 1 4 Uskonto ja elämänkatsomustieto Filosofia 1 3 Psykologia 1 4 Historia Yhteiskuntaoppi Taito- ja taideaineet 7-8 Liikunta Musiikki 5 7 Kuvataide 1 3 Terveystieto 1 2 Opinto-ohjaus 1 1 Pakolliset kurssit Syventävät kurssit vähintään 10 Soveltavat kurssit Kurssit yhteensä vähintään 75 11

16 Pakolliset, valittavat kurssit Opiskelijat, jotka suorittavat vähintään 12 kurssia oppilaitoksen opetussuunnitelmassa määriteltyjä erityisen koulutustehtävän mukaisia opintoja, ovat oikeutettuja vähentämään valtioneuvoston asetuksen (955/2002) 8 :n mukaisten pakollisten kurssien määrästä kahdeksan kurssia. Opiskelijan tulee kuitenkin suorittaa vähintään puolet lukion jokaisen oppiaineen pakollisista kursseista. Erityisen koulutustehtävän (musiikki) mukaisten kurssien tulee olla muita kuin opetussuunnitelman perusteissa määriteltyjä pakollisia ja valtakunnallisia kursseja. Musiikkilinjalaisen 12 kurssia koostuvat seuraavasti: 5 musiikkitiedon kurssia (pakollisina kursseina), 4 yhteismusisointikurssia (kuoro ja/tai orkesteri; orkesterisoitin pääaineena min. 2 orkesterikurssia), 3 muuta musiikin kurssia (yksinlaulu, vapaa säestys, bändi, sävellys sanoitus sovitus jne.). Musiikin kursseja voi suorittaa lukioaikana enintään 35 kurssia. 5.2 Kieliohjelma Ehdotus lukioiden kieliohjelmaksi Lukiot: A-taso B-taso Espoo International EN, RA RU Espoon yhteislyseon lukio EN, RU/SA* RU, RA, SA Espoonlahden lukio EN, RU, SA, RA, VE RU, RA, SA, VE, ES Etelä-Tapiolan lukio EN, SA, RA RU, RA, SA, IT Haukilahden lukio EN, RU, SA, RU, RA, SA, ES Kaitaan lukio EN, SA RU, RA, SA, ES Kuninkaantien lukio EN, RU, SA, RA RU, RA, SA, ES Leppävaaran lukio EN, SA RU, RA, SA Olarin lukio EN, RU, SA, RA RU, RA, SA Pohjois-Espoon lukio EN, (RU) RU, RA, SA Pohjois-Tapiolan lukio EN, RU, SA RU, RA, SA Tapiolan lukio EN, RU, SA, RA RU, RA, SA, IT, ES Viherlaakson lukio EN, RU RA, SA, RU, ES * KIELET ALOITETAAN VUOROVUOSIN -Opetusryhmät muodostetaan, mikäli opiskelijoita on tulossa riittävä määrä ryhmää kohden. -Espoon yhteisessä kurssitarjonnassa on mahdollista tarjota lyhyinä kielinä esim. latinaa, venäjää, italiaa, espanjaa, portugalia ja japania. -Myös A-tason harvinaisia kieliä ja äidinkielenomaisen ruotsin kursseja 12

17 voidaan tarjota yhteisessä kurssitarjonnassa. -Yhteinen kurssitarjonta määritellään lukioiden kanssa yhteistyössä lukuvuosittain. Espoossa opetettavat A-kielet ovat englanti, saksa, ranska, ruotsi ja venäjä. B-kieliä ovat ruotsi, ranska, saksa, italia, latina, venäjä, espanja ja portugali. Niitä opetetaan joko B1-, B2-, tai B3- oppimäärien mukaan. Yhteiseen kurssitarjontaan sijoitetut vieraat kielet takaavat tasavertaiset mahdollisuudet opiskella näitä kieliä lukioissa, joiden kieliohjelma on suppeampi. Kieliohjelma tarkentuu lukioiden omissa opetussuunnitelmissa sekä lukuvuosisuunnitelmissa. Tapiolan lukiossa opetettavat A-kielet ovat englanti, saksa, ranska ja ruotsi. B1-kielenä on ruotsi, B2- ja B3-kielinä ovat ranska ja saksa. Italiaa ja espanjaa voi lukea B3-kielenä. Lisäksi yhteistarjottimelta voi valita latinaa ja portugalia joko B1-, B2-, tai B3- oppimäärien mukaan. 5.3 Tietostrategia Espoon opetustoimen tietostrategian ( ) opiskelijaa ja opettamista koskevat prosessit ja opetussuunnitelmien uudistustyö nivelletään toisiinsa. Tavoitteena on saada opetussuunnitelma ja tietostrategia toimivaan vuorovaikutukseen keskenään siten, että tieto- ja viestintätekniikka tukee luontevasti opiskelijan oppimisprosessia, opettajan työtä ja koulun toimintakulttuurin jatkuvaa kehitystä. Opiskelijan tulee saada riittävät tieto- ja viestintätekniset valmiudet jatko-opiskelua varten. Liitteenä Tapiolan lukion tietostrategia 5.4 Lukioiden vahvuusalueet Espoon suomenkieliset lukiot ovat tasokkaita yleislukioita, jotka tarjoavat laadukasta perusopetusta kaikissa oppiaineissa. Espoon kaupungin kahdella suomenkielisellä lukiolla on opetusministeriön myöntämä valtakunnallinen erityinen koulutustehtävä. Muilla lukiolla voi olla joko painotus tai lukiolinja. Erityistehtävä on seuraavissa lukioissa: Tapiolan lukio, musiikki Olarin lukio, luonnontiede Painotuksella tarkoitetaan Espoon lukioissa lukion kokonaisvaltaista kehittämistä. Painotus näkyy mm. lukion opetussuunnitelmassa syventävien ja soveltavien kurssien määrässä sekä sisältöjen integroimisena muihin oppiaineisiin ja niiden kurssisisältöihin. Painotus on seuraavissa lukioissa: Espoonlahden lukio, kielten opetus Etelä-Tapiolan lukio, talous- ja yhteiskuntatieteellinen opetus Kaitaan lukio, kuvataide Kuninkaantien lukio, informaatioteknologia ja media Leppävaaran lukio, liikunta Viherlaakson lukio, taideviestintä Lukiolinjalla tarkoitetaan Espoon lukioissa sitä, että lukiossa on kehitetty tietyn oppiaineen opetusta laajemmaksi ja syvemmäksi, jolloin mm. kursseja tarjotaan kyseisessä oppiaineessa enemmän. Lukiolinjaan oppisisällöt eivät välttämättä näy lukion muissa oppiaineissa. Linja on seuraavissa lukioissa: Espoon yhteislyseon lukio, jalkapallolinja Haukilahden lukio, golf- ja jääkiekkolinja 13

18 Pohjois-Tapiolan lukio, ilmaisutaito ja mediakasvatus Lisäksi Etelä-Tapiolan lukion yhteydessä toimii englanninkielinen lukiolinja, Espoo International Upper Secondary School Tapiolan lukiossa toimii yleislinja ja opetusministeriön myöntämän erityistehtävän nojalla musiikkilinja. Tapiolan lukion vahvuus suurena lukiona on monipuolinen ja laaja kurssivalikoima eri oppiaineissa. Tapiolan lukion musiikkilinjalla lukio-opinnot yhdistetään tiiviiseen musiikin opiskeluun siten, että suoritettavien musiikin kurssien yhteismäärä on vähintään 12. Tapiolan lukio jatkaa Tapiolan Yhteiskoulun vahvoja musiikkiperinteitä tarjoamalla opetussuunnitelmassa runsaasti musiikkiopintoja. Musiikkiteatteri eri tyylilajeissaan on musiikkilinjan vahvuusalue. Musiikkilinjalaiset valmistavat vuosittain myös suuria produktioita ja konsertteja. 5.5 Yhteiset käytännöt Verkkokurssit Tapiolan lukion kursseja voidaan tarjota suoritettavaksi myös verkkokursseina Itsenäiset suoritukset Itsenäisellä opiskelulla tarkoitettaan opiskelua, joka tapahtuu kokonaan tai osittain ilman lähiopetusta. Lukio-opiskelijalla on oikeus suorittaa kursseja itsenäisesti, johon häntä myös kannustetaan. Lukiot voivat päättää, mitkä kurssit opiskelijan edellytetään suorittavan itsenäisesti. Itsenäinen suorittaminen edellyttää kirjallisen opintosuunnitelman laatimista opettajan ja opiskelijan yhteistyönä. Kursseja voi myös suorittaa verkko-opintoina. Itsenäisesti opiskellusta kurssista edellytetään hyväksytty arvosana. Itsenäisestä suorittamisesta on sovittava opettajan kanssa heti kurssin alussa. opiskelija täyttää itsenäisen suorittamisen ilmoittautumislomakkeen ja palauttaa sen henkilökohtaisesti opettajalle. Opiskelija ei tällöin ilmoittaudu mihinkään kurssin opetusryhmään Poissaolot Lukiolain mukaan jokaisella opiskelijalla on läsnäolovelvollisuus. Opiskelija voi olla poissa koulusta vain saatuaan siihen luvan tai sairastuttuaan. Poissaolojen vuoksi opiskelijalta voidaan vaatia lisänäyttöä kurssin arvioimiseksi. Poissaolot on aina selvitettävä. Niistä aiheutuva näyttöjen puuttuminen voi olla esteenä kurssin arvioimiselle. Selvittämättömien poissaolojen tai ei-hyväksyttävien poissaolojen takia opiskelija voi menettää oikeuden jatkaa kurssia. Opiskelijan on osallistuttava koulutyöhön säännöllisesti ja tuloksellisesti siten, että valmistuminen neljässä vuodessa on koko ajan mahdollista. Jaksoon tehdyt kurssivalinnat eivät saa alittaa neljän kurssin määrää ilman rehtorin lupaa. Jos opiskelija laiminlyö koulunkäyntiä ja valmistuminen on vaarassa viivästyä, niin häntä huomautetaan asiasta suullisesti tai kirjallisesti. Mikäli opiskelun laiminlyönti (poissaolot ja tuloksettomuus) jatkuu, niin rehtori ilmoittaa opiskelijalle kirjallisesti, että ellei koulunkäynti muutu pikaisesti säännölliseksi ja tulosta tuottavaksi, niin hänet katsotaan lukiosta eronneeksi. Jos opiskelija jatkaa koulunkäynnin laiminlyöntiä edelleen, niin kahden vii- 14

19 kon kuluttua rehtorin antamasta kirjallisesta huomautuksesta opiskelija katsotaan lukiosta eronneeksi ja hänelle postitetaan erotodistus ja hänen opiskelijarekisteritietonsa siirretään arkistoon. Alaikäisen opiskelijan tapauksessa kirjalliset ilmoitukset tehdään sekä opiskelijalle että huoltajalle Uusintakuulustelut Hylätyt kurssisuoritukset suoritetaan pääsääntöisesti ensimmäisessä mahdollisessa uusintakuulustelussa. Hyväksyttyjen suoritusten uusimiseksi lukioissa järjestetään vuosittain kaksi kuulustelutilaisuutta, joissa opiskelija voi uusia kummallakin kerralla yhden hyväksytyn suorituksen. Kevätlukukaudella hyväksytysti suoritetun kurssin voi uusia kevätlukukauden jälkeen ja syyslukukaudella hyväksytysti suoritetun kurssin voi uusia kevätlukukauden alussa. Hylätyn kurssin voi uusia vain kerran, kuitenkin viimeistään kahden seuraavan uusintakuulustelun aikana Koeviikko Lukuvuosi jakautuu jaksoihin, joista jokaisessa on oma työjärjestys. Jakson lopussa järjestetään koeviikko, jolloin kokeen lisäksi pidetään myös valmistelutunteja. Jakson päätyttyä annetaan jaksotodistus. Kurssikokeet ja -työt palautetaan koeviikon jälkeen ennalta laaditun aikataulun mukaisesti. Opiskelijan tulee osallistua näihin palautetilaisuuksiin. 6 YHTEISTYÖ OPPILAITOSTEN JA MUIDEN SIDOSRYHMIEN VÄLILLÄ 6.1 Yhteistyö perusopetuksen kanssa Perusopetus ja lukio muodostavat yleissivistävän koulutuksellisen kokonaisuuden. Oppilaitosten toiminnan kehittämiselle on eduksi, että lukioissa tunnetaan perusopetusta ja sen kehittämistä ja myös päinvastoin. 6.2 Yhteistyö toisen asteen ja korkea-asteen kanssa Espoon lukioissa toisen asteen yhteistyöhön luetaan lukioiden välinen yhteistyö sekä yhteistyö ammatillisten oppilaitosten kanssa. Toisen asteen yhteistyön rinnalla toteutetaan samanaikaisesti ammattikorkeakoulujen sekä tiede- ja taidekorkeakoulujen kanssa tehtävää yhteistyötä. Oppilaitosten ja eri kouluasteiden välisellä yhteistyöllä pyritään lisäämään opiskelijoiden yksilöllisiä valintamahdollisuuksia sekä tuomaan eri oppilaitosten opetuksen vahvuusalueet kaikkien oppilaitosten opiskelijoiden ulottuville. Alueellisen yhteistyön perustana on yhteinen kurssitarjonta ja sen kehittäminen sekä lukioiden välisen ja alueen oppilaitosten yhteisen koulutustarjonnan kehittäminen. Muut yhteistyömuodot muotoutuvat useiden oppilaitosten kehittämistyön tuloksena. Yksittäinen lukio voi kehittää yhteistyötä toisen oppilaitoksen kanssa myös kahdenkeskiseen sopimukseen perustuen. Tapiolan lukion yhteistyö toisen asteen oppilaitosten kanssa tapahtuu pääasiassa Espoon yhteistarjottimen kautta. Oppilaat voivat suorittaa esimerkiksi harvinaisten kielten kursseja yhteistyössä lähikoulujen kanssa. Lukioiden välistä yhteistyötä tehdään myös vuosittaisissa tapaamisissa, kuten Platonin akatemiassa, musiikkilukiopäivillä ja Euroopan nuorten parlamentissa. 15

20 Korkea-asteen oppilaitosten kanssa tehdään yhteistyötä kahdenkeskisin sopimuksin mm. luonnontieteellisissä aineissa, reaaliaineissa ja musiikissa. Nimeltä mainittavia yhteistyötahoja ovat esim. Aalto yliopisto, Jyväskylän avoin yliopisto ja Sibelius-Akatemia. 6.3 Yhteistyö huoltajien kanssa Lukion kasvatustehtävä onnistuu parhaiten yhteistyössä vanhempien kanssa. Opintomenestys ja kurssikertymä ilmenevät jaksotodistuksesta, jonka alaikäisen lukiolaisen huoltaja vahvistaa allekirjoituksellaan. Täysi-ikäisellä opiskelijalla on oikeus itse allekirjoittaa jaksotodistus. Suotavaa on, että täysi-ikäinen lukiolainen tiedottaa vanhemmilleen opintomenestyksestään. Lukion toiminnasta ja ylioppilastutkinnosta tiedotetaan opinto-oppaan ja tutkinnosta kertovan oppaan avulla. Ajankohtaisia tai oppilaitoksen toimintaan liittyviä muita aiheita käsitellään vanhempainilloissa ja erilaisissa lukiokohtaisissa tilaisuuksissa. Huoltajat voivat saada tietoa lukioiden toiminnasta myös verkon välityksellä. Tapiolan lukion ja vanhempien välinen yhteistyö on perinteisesti ollut tärkeää, ja sitä tulee jatkuvasti kehittää. Vanhempainillat, jaksotodistukset, opinto-opas, lukuvuosikalenteri ja lukion kotisivut toimivat tiedonvälittäjinä kodin ja koulun välillä. Ryhmänohjaajalla on tärkeä rooli yhteydenpidossa ja oppilaiden koulutyön etenemisen tukemisessa. Vanhempainyhdistys Tapiolan Yhteiskoulun Tuki ry ja sen tapahtumatoimikunta mahdollistavat toiminnallaan monet erilaiset tapahtumat ja hankinnat. 6.4 Yhteistyö muiden sidosryhmien kanssa Sidosryhmien kanssa tehtävä yhteistyö tukee oppilaitoksen perustehtävän mukaista toimintaa edistäen sekä oppilaitoksen opetustehtävää että kasvatuksellisia tavoitteita. Yhteistyön tulee perustua yleisiin eettisiin periaatteisiin sekä hyviin tapoihin. Lukioita kannustetaan monipuoliseen yhteistyöhön erilaisten yritysten, järjestöjen ja muiden toimijoiden kanssa. Erityisesti sellaiset sidosryhmät, joiden toiminta on lähellä lukion omaa vahvuusaluetta, tulee ottaa huomioon yhteistyöverkostoja luotaessa. Yhteistyökumppanit määritellään lukuvuosisuunnitelmassa. Muiden tahojen kanssa tehtävä yhteistyö on joissakin aineissa jatkunut jo vuosia. Joissakin aineissa yhteistyökumppanit vaihtuvat eri tilanteissa, esim. musiikkilinjan produktiossa yhteistyötä tehdään tarpeen mukaan eri tahojen kanssa. 7 OPISKELIJAHUOLTO JA ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVAT OPISKELIJAT 7.1 Opiskelijahuolto Opiskeluhuollosta on tullut yhä tärkeämpi osa oppilaitoksen perustoimintaa. Opiskeluhuollon tavoitteena on opiskelijan kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin edistäminen sekä yksilönä että yhteisön jäsenenä. Opiskeluhuollolla tarkoitetaan opiskelijan hyvän oppimisen, hyvän psyykkisen ja fyysisen terveyden sekä sosiaalisen hyvinvoinnin edistämistä ja ylläpitämistä sekä niiden edellytyksiä lisäävää toimintaa oppilaitosyhteisössä. Hyvällä opiskeluhuollolla ehkäistään ongelmien syntymistä, turvataan varhainen tuki sitä tarvitseville ja edistetään lukioyhteisön yhteisöllistä toimintaa, opiskelijoiden osallisuutta sekä kodin ja lukion välistä yhteistyötä. Opiskelijoiden ja huoltajien osallisuudella on merkittävä vaikutus opiskelijoiden 16

21 hyvinvoinnin tukemisessa. Opiskeluhuoltoa toteutetaan ensisijaisesti ennaltaehkäisevänä, koko oppilaitosyhteisöä tukevana yhteisöllisenä opiskeluhuoltona. Lisäksi opiskelijalla on oikeus yksilökohtaiseen opiskeluhuoltoon. Opiskeluhuoltotyössä luottamuksellisuus, kunnioittava suhtautuminen opiskelijaan ja huoltajaan on ensisijaisen tärkeää. Opiskelijoille ja heidän huoltajilleen tulee tiedottaa oppilaitoksen ja sen opiskelijoiden käytettävissä olevasta opiskeluhuollosta. Opiskeluhuollon työotteena on avoin yhteistyö opiskelijoiden ja huoltajien kanssa. Opiskeluhuoltoon sisältyy 1) yhteisöllinen opiskeluhuolto sekä 2) yksilökohtainen opiskeluhuolto, johon kuuluu a) opiskeluterveydenhuollon palvelut b) opiskeluhuollon psykologi- ja kuraattoripalvelut c) monialainen yksilökohtainen opiskeluhuolto Opiskeluhuolto toteutetaan monialaisena yhteistyönä opetustoimen, sosiaali- ja terveystoimen, opiskelijoiden ja heidän huoltajiensa sekä tarvittaessa muiden yhteistyötahojen kanssa. Eri ammattiryhmiin kuuluvien työntekijöiden keskinäinen konsultaatio on tärkeä työmenetelmä opiskeluhuollossa. Opiskelijoilla on oikeus saada maksutta sellainen opiskeluhuolto, jota koulutukseen osallistuminen edellyttää lukuun ottamatta yli 18-vuotiaiden opiskelijoiden sairaanhoitopalveluja Opiskeluhuollon keskeiset periaatteet Opiskeluhuolto on kaikkien oppilaitosyhteisössä työskentelevien ja opiskeluhuoltopalveluista vastaavien työntekijöiden tehtävä. Kaikkien opiskeluhuollon asiantuntijoiden tehtävät liittyvät niin yhteisöön, yksilöön kuin yhteistyöhönkin. Ensisijainen vastuu oppilaitosyhteisön hyvinvoinnista on oppilaitoksen henkilökunnalla. Opiskeluhuoltoon kuuluu kolme ryhmää. Jokaisella ryhmällä on omat tehtävät ja niiden perusteella määräytyvä kokoonpano. Kaikki opiskeluhuoltoryhmät ovat monialaisia, mikä tarkoittaa, että ryhmässä on opetushenkilöstöä, opiskeluterveydenhuoltoa sekä psykologi- ja kuraattoripalveluja edustavia jäseniä sen mukaan kuin käsiteltävä asia edellyttää. Opiskeluhuoltoryhmiä ovat: - Opiskeluhuollon ohjausryhmä (kuntatasoinen) - Yhteisöllinen opiskeluhuoltoryhmä (lukiokohtainen) - Yksilökohtainen tapauskohtaisesti koottava asiantuntijaryhmä (tapauskohtainen) Opiskeluhuollon yleisestä suunnittelusta, kehittämisestä, ohjauksesta ja arvioinnista kaupunkitasolla vastaa oppilashuollon ohjausryhmä. Espoossa opiskeluhuollon ohjausryhmänä toimii lasten ja nuorten hyvinvointityön johtoryhmä. Ryhmä vastaa myös lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman laatimisesta. Yhteisöllinen opiskeluhuolto Yhteisöllisen opiskeluhuollon tehtävät Yhteisöllinen opiskeluhuolto on tärkeä osa oppilaitoksen toimintakulttuuria. Yhteisöllisen 17

22 opiskeluhuollon tehtävänä on edistää opiskelijoiden oppimista, hyvinvointia, terveyttä, sosiaalista vastuullisuutta, vuorovaikutusta ja osallisuutta sekä opiskeluympäristön terveellisyyttä, turvallisuutta ja esteettömyyttä lukioyhteisössä. Tavoitteena on ensisijaisesti ennaltaehkäisevä ja koko lukioyhteisöä tukeva opiskeluhuoltotyö, jossa edesautetaan ongelmien ennaltaehkäisyä, niiden varhaista tunnistamista ja tarvittavan opiskeluhuollollisen tuen järjestämistä. Yhteisöllisen opiskelijahuollon lähtökohtana on opiskelijoiden ja huoltajien osallisuus ja kuulluksi tuleminen. Toteuttamisessa otetaan huomioon sekä aikuistuvien nuorten itsenäisyyden tukeminen että huoltajien osallistuminen. Opiskelijoiden osallisuuden edistäminen on oppilaitoksen tehtävä. Yhteisöllisyyttä lisäävät toimintatavat edesauttavat ongelmien ennalta ehkäisyä, niiden varhaista tunnistamista ja tarvittavan tuen järjestämistä. Yhteisöllinen opiskeluhuolto vahvistaa opiskelijoiden hyvinvointia luomalla oppilaitokseen yhteenkuuluvuuden, avoimen vuorovaikutuksen ja huolenpidon ilmapiirin, jossa kaikilla on hyvä olla ja opiskella. Myönteisen ryhmädynamiikan tukeminen hyvän ryhmähengen edistämiseksi ja varhainen puuttuminen ryhmien toiminnan kielteisiin piirteisiin ovat tärkeitä yhteisöllisen opiskeluhuollon tehtäviä. Hyviä keinoja ovat esimerkiksi sosiaalisten taitojen oppimista ja ryhmäytymistä tukevat toimintatavat, kuten opintopiirien järjestäminen ja muun kiinnostuksen mukaisen yhteistoiminnan organisointi opiskelijoille. Voidaan myös luoda tiloja joissa nuoret voivat kokoontua luontevasti, sekä käytäntöjä, joilla uudet opiskelijat saadaan mukaan yhteiseen toimintaan. Opiskelijoiden hyvinvointi rakentuu oppilaitoksen ihmissuhteissa ja lukioyhteisössä. Yhteisöllisen opiskeluhuollon edistäminen kuuluu kaikille lukiossa työskenteleville: kaikkien oppilaitosyhteisössä työskentelevien on tehtävissään edistettävä opiskelijoiden ja yhteisön hyvinvointia sekä kotien ja oppilaitoksen välistä yhteistyötä. Yhteisöllisten toimintatapojen kehittämisessä tehdään yhteistyötä opiskelijoiden, huoltajien sekä myös kunnan muiden nuorten hyvinvointia edistävien toimijoiden kanssa. Opiskelijalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön, johon kuuluu fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen ympäristö. Opetuksen järjestämisen lähtökohtana on opiskelijoiden ja henkilökunnan turvallisuuden takaaminen kaikissa tilanteissa. Oppilaitosympäristön terveellisyyttä ja turvallisuutta sekä oppilaitosyhteisön hyvinvointia edistetään ja seurataan. Opiskelijoiden osallisuus opiskeluyhteisön turvallisuuden edistämisessä tukee hyvinvointia ja tarkoituksenmukaista toimintaa turvallisuutta vaarantavissa tilanteissa. Turvallisuuden edistämiseen kuuluvat myös tietoturvallisuutta koskevat toimintatavat. Yhteisöllinen opiskeluhuoltoryhmä Yhteisöllinen opiskeluhuoltoryhmä kehittää yhteisöllisiä toimintatapoja ja edistää opiskelijoiden ja huoltajien osallisuutta oppilaitoksen toiminnassa. Yhteisöllinen opiskeluhuoltoryhmä luo toiminnalle rakenteet ja vastaa oppilaitoksen opiskeluhuollon suunnittelusta, kehittämisestä, toteuttamisesta sekä arvioinnista. Se laatii oppilaitoskohtaisen opiskeluhuoltosuunnitelman yhteistyössä oppilaitoksen henkilöstön, opiskelijoiden ja huoltajien kanssa ja vastaa suunnitelman toteutumisesta. Yhteisöllinen opiskeluhuoltoryhmä on monialainen. Espoossa ryhmää johtaa oppilaitoksen rehtori. Rehtorin lisäksi ryhmän muita jäseniä ovat terveydenhoitaja, psykologi, kuraattori, laaja-alainen erityisopettaja tai erityisopettaja, opinto-ohjaaja, opettajakunnan jäsen / jäseniä sekä pääsääntöisesti opiskelijakunnan ja huoltajien edustajat. Ryhmään on hyvä kutsua, tai siihen voi kuulua myös nuorisotoimen ja muiden toimijoiden edustajia. Yhteisöllinen 18

23 opiskeluhuoltoryhmä vastaa lukioyhteisön ja opiskeluryhmien hyvinvoinnin, terveellisyyden ja turvallisuuden seurannasta arvioinnista ja kehittämisestä. Yksilökohtainen opiskeluhuolto Yksilökohtaisen opiskeluhuollon tehtävä Opiskeluhuoltoa tulee toteuttaa yhteistyössä opiskelijan ja hänen huoltajiensa kanssa. Lähtökohtana on opiskelijaa arvostava, hänen mielipiteitään kuunteleva ja luottamusta rakentava vuorovaikutus. Toiminnassa otetaan huomioon opiskelijan itsenäinen asema opiskeluhuoltoon liittyvissä kysymyksissä. Opiskelijan omat toivomukset ja mielipiteet otetaan huomioon häntä koskevissa toimenpiteissä ja ratkaisuissa. Opiskelijalle ja hänen huoltajalleen annetaan tietoa yksittäisen opiskelijan oikeuksista opiskeluhuollossa sekä lain edellyttämistä menettelytavoista. Yksilökohtaisella opiskeluhuollolla tarkoitetaan opiskelijalle annettavia oppilaitosterveydenhuollon palveluja, psykologi- ja kuraattoripalveluja sekä yksittäistä opiskelijaa tai opiskelijaryhmää koskevaa tapauskohtaista opiskeluhuoltoa. Yksilökohtaisen opiskeluhuollon tavoitteena on seurata ja edistää opiskelijan kokonaisvaltaista kehitystä, terveyttä, hyvinvointia ja oppimista. Tärkeää on varhaisen tuen turvaaminen ja ongelmien ehkäisy. Yksilökohtainen opiskeluhuolto perustuu aina opiskelijan sekä tarvittaessa huoltajan suostumukseen. Asian käsittely opiskelijan tueksi koottavassa tapauskohtaisessa asiantuntijaryhmässä sekä ryhmän kokoonpano perustuu opiskelijan tai tarvittaessa hänen huoltajansa suostumukseen. Opiskelijan tai huoltajan yksilöidyllä kirjallisella suostumuksella asian käsittelyyn voi osallistua tarvittavia opiskeluhuollon yhteistyötahoja tai opiskelijan läheisiä. Oppilaitoksen ja opiskeluhuollon henkilökunnalla on velvollisuus ohjata opiskelijaa hakemaan tarvitsemiaan opiskeluhuollon palveluja. Jos oppilaitoksen tai opiskeluhuollon työntekijä arvioi, että opiskelijan opiskeluvaikeuksien, sosiaalisten tai psyykkisten vaikeuksien ehkäisemiseksi taikka poistamiseksi tarvitaan opiskeluhuollon psykologi- tai kuraattoripalveluja, hänen on otettava viipymättä yhteyttä opiskeluhuollon psykologiin tai kuraattoriin yhdessä opiskelijan kanssa ja annettava tiedossaan olevat tuen tarpeen arvioimiseksi tarvittavat tiedot. Jos yhteydenottoa ei ole mahdollista tehdä yhdessä, opiskelijalle on annettava tieto yhteydenotosta ja mahdollisuus keskustella yhteydenottoon liittyvistä syistä. Myös muu henkilö, joka ammatillisessa tehtävässään on saanut tietää opiskelijan tuen tarpeesta, voi salassapitosäännösten estämättä ottaa yhteyttä opiskeluhuollon psykologiin tai kuraattoriin. Opiskelijan huoltajalle tai muulle lailliselle edustajalle on annettava tieto yhteydenotosta. Myös opiskelija itse tai hänen huoltajansa voivat ottaa suoraan yhteyttä opiskeluterveydenhuoltoon, psykologiin tai kuraattoriin. Alaikäinen ja muu vajaavaltainen voi, ottaen huomioon hänen ikänsä, kehitystasonsa ja muut henkilökohtaiset ominaisuutensa sekä asian laatu, painavasta syystä kieltää huoltajaansa tai muuta laillista edustajansa osallistumasta itseään koskevan opiskeluhuoltoasian käsittelyyn sekä antamasta itseään koskevia salassa pidettäviä opiskeluhuollon tietoja huoltajalleen tai muulle lailliselle edustajalleen, jollei se ole selvästi hänen etunsa vastaista. Arvion vajaavaltaisen edun toteutumisesta tekee opiskeluhuollon henkilöstöön kuuluva sosiaali- tai terveydenhuollon ammattihenkilö. Huoltajalla ei ole oikeutta kieltää alaikäistä käyttämästä opiskeluhuollon palveluja. 19

24 Opiskelijan yksilökohtaiseen tapauskohtaiseen opiskeluhuollon järjestämiseen ja toteuttamiseen osallistuvilla on oikeus saada toisiltaan ja luovuttaa toisilleen sekä opiskeluhuollosta vastaavalle viranomaiselle sellaiset tiedot, jotka ovat välttämättömiä yksilökohtaisen opiskeluhuollon järjestämiseksi ja toteuttamiseksi. Lisäksi heillä on oikeus saada ja luovuttaa toisilleen sekä opiskelijan opettajalle, rehtorille ja opetuksen järjestäjälle opiskelijan opetuksen asianmukaisen järjestämisen edellyttämät välttämättömät tiedot. Luovutettu tieto voi koskea esim. sellaista opiskelijan sairautta, joka tulee ottaa opetustilanteissa huomioon. Yhteistyön ja luottamuksen turvaamiseksi pyritään aina ensisijaisesti hankkimaan opiskelijan tai huoltajan suostumus salassa pidettävän tiedon luovuttamiseen. Opiskeluhuoltotyössä otetaan huomioon lapsen edun ensisijaisuus (lapsena pidetään alle 18-vuotiasta). Mikäli opiskelija kieltäytyy yksilökohtaisesta opiskeluhuollosta, tai asian käsittely yksilökohtaisessa opiskeluhuollossa ei jostain muusta syystä ole mahdollista tulee arvioida tulisiko asiassa tehdä lastensuojeluilmoitus. Lastensuojelulain mukainen ilmoitusvelvollisuus lastensuojelutarpeen selvittämiseksi koskee kaikkia oppilaitoksen toimijoita. Opiskeluterveydenhuollon palvelut Opiskeluterveydenhuollolla tarkoitetaan terveydenhuoltolain (1326/2010) 17 :n mukaista opiskeluterveydenhuoltoa, jolla 1) edistetään ja seurataan oppilaitosyhteisön hyvinvointia sekä opiskeluympäristön terveellisyyttä ja turvallisuutta; 2) edistetään ja seurataan opiskelijoiden tervettä kasvua ja kehitystä, hyvinvointia ja opiskelukykyä; 3) tunnistetaan opiskelijoiden varhaisen tuen tarpeet ja järjestetään tarvittava tuki sekä ohjataan hoitoon ja tutkimuksiin. Opiskeluterveydenhuolto sisältää opiskelijan terveyden- ja sairaanhoitopalvelut, jotka on järjestettävä yhtenäisenä kokonaisuutena. Terveydenhoitajan työaika opiskeluterveydenhuollossa on järjestettävä siten, että opiskelija voi tarvittaessa päästä terveydenhoitajan vastaanotolle virka-aikana arkipäivisin myös ilman ajanvarausta. Opiskeluhuollon psykologi- ja kuraattoripalvelut Psykologi- ja kuraattoripalveluilla tarkoitetaan opiskeluhuollon psykologin ja kuraattorin antamaa opiskelun ja koulunkäynnin tukea ja ohjausta, joilla: 1) edistetään oppilaitosyhteisön hyvinvointia sekä yhteistyötä opiskelijoiden perheiden ja muiden läheisten kanssa; 2) tuetaan opiskelijoiden oppimista ja hyvinvointia sekä sosiaalisia ja psyykkisiä valmiuksia. Opiskelijalla on oikeus päästä keskustelemaan psykologin tai kuraattorin kanssa viimeistään seitsemäntenä oppilaitoksen työpäivänä sen jälkeen, kun opiskelija on tätä pyytänyt. Kiireellisissä tilanteissa keskustelumahdollisuus tulee järjestää jo samana tai seuraavana työpäivänä. Keskustelu on järjestettävä myös huoltajan tai muun henkilön yhteydenoton perusteella, ellei kyseessä ole vain neuvonta tai jos keskustelun järjestäminen on muutoin ilmeisen tarpeetonta. 20

25 Jos oppilaitoksen työntekijä arvioi opiskelijan olevan psykologi- tai kuraattoripalvelujen tarpeessa, hänen on otettava yhdessä opiskelijan kanssa viipymättä yhteys psykologiin tai kuraattoriin ja annettava tiedossaan olevat tiedot tuen tarpeen arvioimiseksi. Jos yhteydenotto tehdään ilman opiskelijaa, hänelle on annettava tieto yhteydenotosta ja mahdollisuus keskustella seitsemän päivän määräajassa. Opiskeluhuollon psykologin tai kuraattorin arvion perusteella opiskelijalla on oikeus saada riittävä tuki ja ohjaus hänen opiskeluunsa ja kehitykseensä liittyvien vaikeuksien ehkäisemiseksi ja poistamiseksi. Yksilökohtainen tapauskohtaisesti koottava asiantuntijaryhmä Yksilökohtainen tapauskohtaisesti koottava asiantuntijaryhmä kootaan yksittäisen opiskelijan tai opiskelijaryhmän tuen tarpeen selvittämiseksi ja opiskeluhuollon palvelujen järjestämiseksi, kun asia vaatii eri asiantuntijoiden osaamista. Käsiteltäessä yksittäistä opiskelijaa koskevaa asiaa tai opiskelijaryhmää koskevaa asiaa siten, että yksittäisen opiskelijan henkilöllisyys on tunnistettavissa, tulee se aina tehdä yhteistyössä opiskelijan ja lähtökohtaisesti myös alaikäisen opiskelijan huoltajien kanssa. Asian käsittely yksittäisen opiskelijan tueksi koottavassa tapauskohtaisessa asiantuntijaryhmässä perustuu aina opiskelijan tai, jollei hänellä ole edellytyksiä arvioida annettavan suostumuksen merkitystä, hänen huoltajansa suostumukseen. Asiantuntijaryhmään voidaan nimetä asiantuntijoita jäseneksi vain opiskelijan, tai ellei hänellä ole edellytyksiä arvioida annettavan suostumuksen merkitystä, hänen huoltajansa tai muun laillisen edustajan suostumuksella. Opiskelijan yksilöidyllä kirjallisella suostumuksella hänen asiansa käsittelyyn voi osallistua tarvittavia opiskeluhuollon yhteistyötahoja tai opiskelijan läheisiä. Ryhmän kokoaa se opetushenkilöstön tai opiskeluhuollon palvelujen edustaja, jolle asian selvittely työtehtävien perusteella kuuluu. Ryhmän voi koota esimerkiksi kuraattori, psykologi, terveydenhoitaja tai erityisopettaja. Ryhmän monialainen kokoonpano perustuu tapauskohtaiseen harkintaan ja käsiteltävään asiaan. Ryhmä nimeää keskuudestaan vastuuhenkilön. Vastuuhenkilö kirjaa yksilökohtaisen opiskeluhuollon järjestämiseksi ja toteuttamiseksi välttämättömät tiedot opiskeluhuoltokertomukseen. Ryhmän jäsen ei saa käyttää asiantuntijaryhmän jäsenenä saamiaan tietoja muuhun kuin opiskeluhuoltoon liittyvään tehtävään. Yksilökohtaisen tapauskohtaisen asiantuntijaryhmän jäsenillä on oikeus pyytää neuvoa opiskelijan asiassa tarpeelliseksi katsomiltaan asiantuntijoilta ja ilmaista heille siinä tarkoituksessa salassa pidettäviä tietoja siten kuin viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa säädetään. Opiskeluhuoltokertomus Yksittäistä opiskelijaa koskevan asian käsittelystä asiantuntijaryhmässä laaditaan opiskeluhuoltokertomus. Ryhmän vastuuhenkilö kirjaa yksilökohtaisen opiskeluhuollon järjestämiseksi ja toteuttamiseksi välttämättömät tiedot opiskeluhuoltokertomukseen. Kirjauksia voivat tehdä myös muut asiantuntijaryhmän jäsenet. Kertomus laaditaan jatkuvaan, aikajärjestyksessä etenevään muotoon. Oppilas- ja opiskeluhuoltolaki edellyttää että kertomukseen kirjataan seuraavat asiat: yksittäisen opiskelijan nimi, henkilötunnus, kotikunta ja yhteystiedot sekä alaikäisen opiskelijan huoltajan tai muun laillisen edustajan nimi ja yhteystiedot, kirjauksen päivämäärä sekä kirjauksen tekijä ja hänen ammatti- tai virka-asemansa, kokoukseen osallistuneet henkilöt ja heidän asemansa, asian aihe ja vireille panija, opiskelijan tilanteen selvittämisen aikana toteutetut toimenpiteet kuten arviot, tutkimukset ja selvitykset, 21

26 toteutetut toimenpiteet kuten yhteistyö eri tahojen kanssa sekä aiemmat ja nykyiset tukitoimet, tiedot asian käsittelystä ryhmän kokouksessa, tehdyt päätökset ja niiden toteuttamissuunnitelma sekä toteuttamisesta ja seurannasta vastaavat tahot. Yksilökohtaisessa tapauskohtaisesti koottavassa opiskeluhuoltoryhmässä laadittavat opiskeluhuoltokertomukset sekä muut siihen liittyvissä tehtävissä laaditut tai saadut yksittäistä opiskelijaa koskevat asiakirjat tallennetaan opiskeluhuoltorekisteriin. Jos opiskeluhuoltokertomukseen sisältyviä tietoja annetaan sivulliselle, asiakirjaan on merkittävä mitä tietoja on annettu, kenelle sivulliselle ja millä perusteella tietoja on luovutettu Opiskeluhuoltosuunnitelmat Opiskeluhuollon suunnitelmien kokonaisuuden Espoossa muodostavat - kuntatasoinen lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma - kunnan opetussuunnitelman kuvaus opiskeluhuollosta - oppilaitoskohtainen opiskeluhuoltosuunnitelma. Suunnitelmat yhdessä ohjaavat opiskeluhuollon suunnittelua ja toteutusta. Ne valmistellaan monialaisessa yhteistyössä. Lukiokohtainen opiskeluhuoltosuunnitelma Espoossa on käytössä yhteinen pohja opiskeluhuoltosuunnitelmalle, jota lukio täydentää. Oppilaitoskohtainen opiskeluhuoltosuunnitelma on oppilaitoksen opetussuunnitelman liite, jonka johtokunta hyväksyy. Lukiokohtaisen opiskeluhuoltosuunnitelman laatimisesta Espoossa vastaa lukion yhteisöllinen opiskeluhuoltoryhmä. Suunnitelma tehdään yhteistyössä oppilaitoksen henkilöstön, opiskelijoiden ja heidän huoltajiensa kanssa. Suunnitelma tarkistetaan vuoden kuluessa siitä, kun kunnan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma on tarkistettu. Hyvinvointisuunnitelma tarkistetaan vähintään kerran neljässä vuodessa. Oppilaitoksessa sovitaan menettelytavoista, joilla henkilöstö, opiskelijat ja huoltajat otetaan suunnitelman laatimiseen mukaan, ja joilla heidät perehdytetään suunnitelmaan. Lukion opiskeluhuoltosuunnitelmassa kuvataan seuraavat asiat: 1. Opiskeluhuollon kokonaistarve ja käytettävissä olevat opiskeluhuoltopalvelut Opiskeluhuollon kokonaistarve ja käytettävissä olevien opiskeluhuoltopalvelujen määrä ilmoitetaan sen mukaisena, mitä ne ovat suunnitelmaa valmisteltaessa. Arvioita voidaan tarpeiden muuttuessa tarkistaa. Arviossa tulee ottaa huomioon opiskelijoiden terveyteen ja hyvinvointiin sekä opiskeluyhteisöön ja ympäristöön liittyvät tarpeet. Arviota laadittaessa hyödynnetään olemassa olevia selvityksiä, opiskeluhuollossa muodostunutta tietoa sekä opiskelijoilta ja huoltajilta saatavaa tietoa. Opiskeluhuoltosuunnitelmaan sisällytetään arvio koulun käytettävissä olevista opiskeluhuoltopalveluista, joita ovat opiskeluterveydenhuolto- sekä psykologi- ja kuraattoripalvelut. Suunnitelmassa kuvataan myös: 22

27 opiskeluhuollon palveluiden järjestäminen ja sen edellyttämä työn- ja vastuunjako sekä palvelujen toteuttamisessa tarvittava yhteistyö sekä opiskeluhuollon palveluiden kohdentuminen yksittäisiin opiskelijoihin, oppilaitosyhteisöön ja yhteistyöhön liittyviin tehtäviin sekä opiskeluhuollon kehittämiseen ja seurantaan. 2. Yhteisöllinen opiskeluhuolto ja sen toimintatavat toimenpiteet opiskeluympäristön ja ympäristön terveyden, hyvinvoinnin ja turvallisuuden edistämiseksi, yhteistyö ja toimenpiteet opiskelijoiden osallisuuden vahvistamiseksi, yhteistyö ja toimenpiteet huoltajien yhteistyön ja osallisuuden vahvistamiseksi, oppilaitoskohtaisen opiskeluhuoltoryhmän toimintatavat ja käytännöt, yhteistyö nuorisotoimen, lastensuojelun ja poliisin sekä muiden opiskeluhuollon kehittämiseen tarvittavien tahojen kanssa, terveysneuvonnan ja terveystiedon opetuksen välinen yhteistyö, opiskeluun osallistumisen seuranta, poissaolojen ehkäiseminen, ensiavun järjestäminen ja hoitoonohjaus oppilaitoksessa, tupakkatuotteiden, alkoholin ja muiden päihteiden käytön ehkäiseminen ja käyttöön puuttuminen sekä yhteistyö ja käytänteet oppilaitoksen terveellisyyden ja turvallisuuden sekä yhteisön hyvinvoinnin tarkastuksissa, suunnitelma opiskelijan suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä sekä toiminta äkillisissä kriiseissä sekä uhka- ja vaaratilanteissa 3. Yksilökohtaisen opiskeluhuollon järjestäminen opiskeluhuollon palveluiden järjestäminen ja keskinäinen työn- ja vastuunjako sekä palvelujen järjestämisessä tarvittava yhteistyö asiantuntijaryhmän toimintatapojen ja käytäntöjen sopiminen ja yksilöllisten tukitoimien järjestämisen periaatteet, yhteistyö opiskelijan opintojen ohjauksessa ja jatko-opintojen suunnittelussa, opiskelijakertomuksen laatiminen ja säilytys, sairauden vaatiman hoidon, erityisruokavalion tai lääkityksen järjestämiseen liittyvä yhteistyö oppilaitoksessa, opiskeluterveydenhuollon sairaanhoitopalveluiden järjestämistapa ja ohjaus niihin hakeutumiseksi sekä tarvittava yhteistyö oppilaitoksen ulkopuolisten palvelujen ja yhteistyökumppaneiden kanssa (erikoissairaanhoito, sosiaalitoimi, poliisi, nuorisotoimi jne.) 4. Yhteistyö opiskelijoiden ja heidän huoltajiensa kanssa opiskelijan ja huoltajan osallisuus ja yhteistyö opiskeluhuollon suunnittelussa, kehittämisessä ja arvioimisessa, opiskelijalle ja hänen huoltajalleen annettava tieto yksittäisen opiskelijan asioiden käsittelyyn liittyvistä lain edellyttämistä menettelytavoista ja tietojen käsittelystä, opiskelijan itsenäinen asema opiskeluhuollon asiakkaana ja suostumuksen hakeminen opiskelijalta ja tarvittaessa tämän huoltajalta yksilökohtaisessa opiskeluhuollossa, 23

28 käytänteet opiskelijan toiveiden huomioimisessa häntä koskevissa toimenpiteissä ja ratkaisuissa sekä huoltajien kanssa tehtävässä yhteistyössä, käytänteet opiskelijan kehitystason ja edun toteutumisen arvioimiseksi opiskeluhuollon henkilöstöön kuuluvan sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilön toimesta, menettelytavat yksittäistä opiskelijaa koskevan asian käsittelyssä monialaisessa asiantuntijaryhmässä. 5. Opiskeluhuoltosuunnitelman toteuttaminen ja seuraaminen Suunnitelmassa esitetään seurattavat asiat, tietojen kokoamiseen käytettävät menetelmät, seurannan aikataulu ja vastuutaho. Tämän lisäksi kuvataan seurantatietojen käsittely ja niiden hyödyntäminen opiskeluhuollon kehittämisessä sekä keskeisistä tuloksista tiedottaminen opiskelijoille, huoltajille ja tarvittaessa yhteistyökumppaneille. 7.2 Erityistä tukea tarvitsevat opiskelijat Erityisen tuen tarkoituksena on auttaa ja tukea opiskelijaa siten, että hänellä on tasavertaiset mahdollisuudet suorittaa lukio-opintonsa. Erityistä tukea tarvitsevat ne opiskelijat, - jotka ovat jääneet jälkeen opinnoissaan - joiden opiskelun edellytykset ovat heikentyneet vamman, sairauden tai toimintavajavuuden vuoksi, esimerkiksi lukivaikeus tai muut oppimisvaikeudet - jotka tarvitsevat psyykkistä tai sosiaalista tukea ja - joilla on mielenterveyteen, sosiaaliseen sopeutumattomuuteen tai elämäntilanteeseen liittyviä ongelmia. Edellä mainittuihin vaikeuksiin puututaan välittömästi, kun ne on havaittu. Opiskelija voi saada erityisopetusta, opiskelijahuollon palveluita tai hänet voidaan tarvittaessa ohjata käyttämään koulun ulkopuolisia palveluita. Erityistä tukea tarvitsevan opiskelijan opiskelu voidaan lukiolain 13 :n mukaan järjestää myös osittain toisin. Jos opiskelija vapautetaan jonkin oppiaineen opiskelusta, hänen tulee valita sen tilalle muita opintoja niin, että säädetty kurssien vähimmäismäärä täyttyy. Erityistä tukea tarvitsevan opiskelijan opetus- ja koetilanteet järjestetään siten, että hänen yksilölliset tarpeensa huomioidaan kaikkien aineiden opetuksessa ja eri oppimisympäristöissä. Opiskelijalle laaditaan yksilöllinen suunnitelma, johon kirjataan, miten hänen tukitoimensa koulussa järjestetään. Suunnitelman laatimista koordinoi koulun opiskelijahuoltoryhmä, ja sitä toteuttavat kaikki opiskelijaa opettavat opettajat. Erityisopetusta annetaan kurssimuotoisena sekä yksilö- ja pienryhmäopetuksena. Lukio voi päättää itse, mihin aineeseen erityisopetuksen kurssi liitetään. Kurssit ovat soveltavia kursseja ja ne arvioidaan suoritusmerkinnällä. Lukion erityisopetus on ensisijaisesti pedagogista tukea, jonka perustavoitteena on opiskelijan oman oppimistyylin ja oppimisen ilon löytäminen sekä itsetunnon vahvistaminen. Erityisopettajan arvioima keskivaikea lukivaikeus mahdollistaa opiskelijalle erityisjärjestelyjen käytön lukioaikana. Erityisjärjestelyt suunnitellaan moniammatillisena yhteistyönä yhdessä opiskelijan ja tarvittaessa hänen huoltajiensa kanssa. Ylioppilastutkintolautakunnalta anotaan erikseen erityisjärjestelyt ylioppilaskoetta varten. 24

29 Tapiolan lukiossa kartoitetaan opiskelijoiden eritystarpeet mm. testaamalla ensimmäisen vuositason opiskelijat luki-testillä. Tarvittaessa opiskelija ohjataan yhteistarjottimen luki-kurssille. Myös muut erityisjärjestelyjä tarvitsevat opiskelijat huomioidaan yksilöllisesti. 7.3 Kieli- ja kulttuuriryhmien opetus Kieli- ja kulttuuriryhmillä tarkoitetaan Espoon lukioiden opetussuunnitelmassa maahanmuuttajia, maahanmuuttajataustaisia tai muita vieraskielisiä, joiden äidinkieli on muu kuin suomi tai ruotsi. Vieraskieliset opiskelijat voivat opiskella oppiainetta äidinkieli ja kirjallisuus suomi toisena kielenä -oppimäärän mukaan, mikäli heidän suomen kielen taitonsa ei arvioida olevan äidinkielisen tasoinen kaikilla kielitaidon osa-alueilla. Suomi toisena kielenä -opetussuunnitelman mukaista opetusta järjestetään 6 pakollista kurssia. Opetus toteutetaan keskitetysti lukioiden kesken yhteisesti sovittavana aikana ja yhteisesti sovittavissa opetuspisteissä. Suomi toisena kielenä -oppimäärän pakolliset ja syventävät kurssit voidaan korvata suomi äidinkielenä -oppimäärän pakollisilla ja syventävillä kursseilla täysimääräisesti. Opiskelijalle, joka ylioppilaskirjoituksessa suorittaa suomi toisena kielenä -kokeen, suositellaan ainakin kurssin Kohti toimivaa kaksikielisyyttä (S26) suorittamista suomi toisena kielenä -oppimäärän mukaan. Opiskelijan henkilökohtaiseen opintosuunnitelmaan kirjataan, mitkä äidinkieli ja kirjallisuus -oppiaineen kurssit suoritetaan suomi äidinkielenä ja mitkä suomi toisena kielenä -oppimäärään mukaan. Mikäli riittävä määrä opiskelijoita ilmoittautuu oman äidinkielen opetukseen samassa kielessä, pyritään opetus järjestämään keskitetysti yhteistyössä muiden oppilaitosten kanssa. Soveltavat oman äidinkielen kurssit arvioidaan suoritusmerkinnällä. Tapiolan lukiossa järjestetään mahdollisuuksien mukaan suomen kielen ja kulttuurin kurssi vaihto-opiskelijoille. 8 OPISKELIJAN OPPIMISEN ARVIOINTI 8.1 Arvioinnin tavoitteet "Opiskelijan arvioinnilla pyritään ohjaamaan ja kannustamaan opiskelua sekä kehittämään opiskelijan edellytyksiä itsearviointiin. Opiskelijan oppimista ja työskentelyä tulee arvioida monipuolisesti." (Lukiolaki 629/1998, muutettu L 1116/2008, 17 1 mom.) Opiskelijan oppimisen arvioinnin tehtävänä on antaa opiskelijalle palautetta opintojen edistymisestä ja oppimistuloksista sekä lukion aikana että lukio-opiskelun päättyessä. Palautteen tarkoituksena on kannustaa ja ohjata opiskelijaa opintojen suorittamisessa. Lisäksi arviointi antaa tietoja opiskelijan huoltajalle sekä jatko-opintojen järjestäjien, työelämän ja muiden vastaavien tahojen tarpeita varten. Opiskelijan oppimisen arviointi auttaa myös opettajaa ja kouluyhteisöä opetuksen vaikuttavuuden arvioinnissa. Arvosanan antaminen on yksi arvioinnin muoto. Arvioinnilla kannustetaan opiskelijaa myönteisellä tavalla omien tavoitteittensa asettamiseen ja työskentelytapojensa tarkentamiseen. 8.2 Kurssisuorituksen arviointi Opiskelijan opiskelema kurssi arvioidaan sen päätyttyä. Arvioinnin tehtävänä on antaa palautetta opiskelijalle kurssin tavoitteiden saavuttamisesta ja oppiaineen opiskelun etenemisestä. Kurssin arvioinnin tulee olla monipuolista ja perustua paitsi mahdollisiin kirjallisiin kokeisiin, opintojen 25

30 edistymisen jatkuvaan havainnointiin ja opiskelijan tietojen ja taitojen arviointiin. Myös opiskelijan oma itsearviointi voidaan ottaa huomioon käyttäen hyväksi muun muassa kurssin arviointikeskusteluja. Arvioinnin menetelmistä ja käytänteistä ilmoitetaan ainekohtaisissa arviointiperusteissa. Arviointiperusteet selvitetään opiskelijalle kurssin alussa. Opiskelijalla on oikeus saada palautetta opinnoistaan kurssin aikana. Itsenäisesti suoritettu kurssi Osa opinnoista voidaan edellyttää opiskeltavaksi itsenäisesti." (Lukioasetus 810/1998, 4 1 mom.) "Opiskelijalle voidaan hakemuksesta myöntää lupa suorittaa opintoja opetukseen osallistumatta." (Lukioasetus 810/1998, 4 2 mom.) Itsenäisesti opiskellusta kurssista edellytetään hyväksytty arvosana. Itsenäisesti opiskeltaviksi edellytettävistä opinnoista ja niiden suoritusperiaatteista kerrotaan tarkemmin kohdassa Jos opiskelija opiskelee kurssin kokonaan tai osittain itsenäisesti, noudatetaan soveltuvin osin edellä mainittuja arviointiperiaatteita. Kurssin tavoitteiden saavuttamista ja niiden suuntaista edistymistä on myös tällöin arvioitava riittävän laaja-alaisesti. Tietojen antaminen "Opiskelijan työskentelystä ja opintojen edistymisestä on annettava riittävän usein tietoa opiskelijalle ja hänen huoltajalleen. Tietojen antamisesta määrätään tarkemmin opetussuunnitelmassa." (Lukioasetus 810/1998, 6 1 mom.) Jotta oppilaitos voisi varmistaa, että huoltajat saavat asetuksen mukaisen tiedon opiskelijan työskentelystä ja opintojen edistymisestä, koulu voi pyytää huoltajan allekirjoitusta tiedotteisiin sellaisilta opiskelijoilta, jotka eivät vielä ole täysi-ikäisiä. Numeroarvostelu ja suoritusmerkinnät "Edellä 1 momentissa tarkoitettu arvostelu annetaan numeroin tai muulla opetussuunnitelmassa määrätyllä tavalla. Numeroarvostelussa käytetään asteikkoa Arvosana 5 osoittaa välttäviä, 6 kohtalaisia, 7 tyydyttäviä, 8 hyviä, 9 kiitettäviä ja 10 erinomaisia tietoja ja taitoja. Hylätty suoritus merkitään arvosanalla 4. " (Lukioasetus 810/1998, 6 2 mom.) Kunkin oppiaineen pakolliset ja opetussuunnitelman perusteissa määritellyt valtakunnalliset syventävät kurssit arvioidaan numeroin. Muiden syventävien sekä soveltavien kurssien arviointitapoja ovat opetussuunnitelmassa päätettävällä tavalla numeroarviointi, suoritusmerkintä (S = suoritettu), hylätty (H = hylätty) tai sanallinen arviointi. Kirjallisesti annettu sanallinen arviointi ja suullisesti arviointikeskustelussa annettu palaute voivat myös täydentää ja täsmentää numeroarvosanaa. Kesken olevan kurssisuorituksen merkintätapa on P (puuttuvia suorituksia) ja keskeytetyn K (keskeytetty). Opinto-ohjauksesta annetaan suoritusmerkintä. Mikäli opiskelija pyytää, hän saa arvosanan sijasta suoritusmerkinnän myös liikunnasta ja sellaisista oppiaineista, joiden oppimäärästä hän on suorittanut vain yhden kurssin. Sama koskee valinnaisia vieraita kieliä, jos opiskelija on suorittanut niiden oppimäärästä vain kaksi kurssia. Opiskelija saa yhden kerran koettaa korottaa hylätyn kurssin arvosanaa kahden seuraavan uusintakuulustelun aikana. Jos arvosanaksi tulee jälleen hylätty, opiskelijan on suoritettava kurssi uudel- 26

31 leen. Itsenäisesti kurssia ei voi tällöin suorittaa. Kesken olevan kurssin (merkintä P) voi suorittaa loppuun saman jakson uusintakuulusteluun mennessä. Diagnosoidut vammat tai niihin rinnastettavat vaikeudet, kuten lukemis- ja kirjoittamishäiriö, maahanmuuttajien kielelliset vaikeudet sekä muut syyt, jotka vaikeuttavat osaamisen osoittamista, tulee ottaa huomioon arvioinnissa, siten että opiskelijalla on mahdollisuus erityisjärjestelyihin ja muuhunkin kuin kirjalliseen näyttöön. Kyseiset vaikeudet voidaan ottaa huomioon määrättäessä opiskelijan kurssiarvosanaa. Toisen kotimaisen kielen A-oppimäärän syventävän kurssin 7, B1- oppimäärän syventävän kurssin 6 ja äidinkielenomaisen oppimäärän syventävän kurssin 7 sekä vieraiden kielten A-oppimäärän syventävän kurssin 8 ja B1-oppimäärän syventävän kurssin 7 arviointi Toisen kotimaisen kielen A-oppimäärän syventävän kurssin 7, B1-oppimäärän syventävän kurssin 6 ja äidinkielenomaisen oppimäärän syventävän kurssin 7 sekä vieraiden kielten A-oppimäärän syventävän kurssin 8 ja B1-oppimäärän syventävän kurssin suorituksen arviointi perustuu Opetushallituksen tuottamasta suullisen kielitaidon kokeesta saatuun arvosanaan ja muihin kurssin aikaisiin näyttöihin. Kurssit arvioidaan numeroin käyttäen asteikkoa 4-10, kuten muutkin opetussuunnitelmien perusteissa määritellyt valtakunnalliset syventävät kurssit. Myös kurssiin kuuluva suullisen kielitaidon koe arvioidaan numeroin käyttäen asteikkoa "Kielten opetuksessa opiskelijalta arvioidaan kielitaidon muiden osa-alueiden lisäksi suullinen kielitaito. Suullista kielitaitoa arvioidaan erillisellä kokeella, jonka laatimisesta vastaa Opetuhallitus. Suullisen kielitaidon kokeen sisällöstä säädetään valtioneuvoston asetuksella." (Lukiolaki 629/1998, muutettu L 1116/2008, 17 3 mom.) "Lukiolain 17 :n 3 momentissa tarkoitettu suullisen kielitaidon koe koostuu tehtävistä, joissa arvioidaan opiskelijan ääntämistä sekä kerronta- ja keskustelutaitoa. Koe arvioidaan numeroin käyttäen 2 momentissa tarkoitettua asteikkoa. Suullisen kielitaidon kurssin arvosana perustuu suullisen kielitaidon kokeeseen sekä muihin kurssin aikaisiin näyttöihin." (Lukioasetus 810/1998, muutettu valtioneuvoston asetuksella 1117/2008, 6 4 mom.) Kurssiin kuuluvan suullisen kielitaidon kokeen suoritus ja muut kurssinaikaiset näytöt arvioidaan asianomaisen kielen ja oppimäärän puhumiselle opetussuunnitelman perusteissa asetettuja tavoitteita vasten. Kurssin arvioinnin edellytykset täyttyvät, kun opiskelija on antanut kurssin suorittamiseksi sovitut näytöt ja suorittanut kurssiin kuuluvan suullisen kielitaidon kokeen. Arvioinnin suorittajat ja arviointiperusteista tiedottaminen "Kunkin oppiaineen tai aineryhmän arvioinnista päättää opiskelijan opettaja tai, jos opettajia on useita, opettajat yhdessä. Päättöarvioinnista päättävät rehtori ja opiskelijan opettajat yhdessä." (Lukiolaki 629/1998, muutettu L 1116/2008, 17a ) "Opiskelijalla on oikeus saada tieto arviointiperusteista ja niiden soveltamisesta häneen." (Lukiolaki 629/1998, muutettu L 1116/2008, 17 2 mom.) Arviointiperusteista tiedottaminen parantaa opettajien ja opiskelijoiden oikeusturvaa ja motivoi opintoja. Yleisten arviointiperusteiden lisäksi kunkin kurssin arviointiperusteet on selvitettävä opiskelijalle kurssin alussa, jolloin niistä keskustellaan opiskelijoiden kanssa. 27

32 Opinnoissa eteneminen "Opetussuunnitelmassa määrätään oppiaineittain tai aineryhmittäin kursseista, joiden suorittaminen hyväksytysti on edellytyksenä asianomaisen aineen tai aineryhmän opinnoissa etenemiseen. Opiskelijalle, joka ei ole suorittanut edellä mainittuja opintoja hyväksytysti, tulee varata mahdollisuus osoittaa saavuttaneensa sellaiset tiedot ja taidot, jotka mahdollistavat opinnoissa etenemisen." (Lukioasetus 810/1998, 7 1 mom.) Aineenopettajat ja ryhmänohjaajat seuraavat opiskelijan opintojen etenemistä ja puuttuvat tarvittaessa opiskelussa ilmeneviin ongelmiin. Arvosana korottaminen Mikäli opiskelija haluaa korottaa hyväksytyn kurssin arvosanaa, hänen on suoritettava kurssi uudelleen, jolloin parempi arvosana jää voimaan. Lisäksi kaksi kertaa vuodessa järjestetään uusintakuulustelu, jossa opiskelijalla on mahdollisuus yrittää korottaa jonkin jo hyväksytysti suorittamansa kurssin arvosanaa. Lopulliseksi kurssiarvosanaksi tulee kurssin suorituksista parempi. Osaamisen tunnustaminen "Opiskelijalla on oikeus saada opetussuunnitelman tavoitteita ja keskeisiä sisältöjä vastaavat aikaisemmin suorittamansa opinnot tai muutoin hankittu osaaminen arvioiduksi ja tunnustetuksi. Osaamisen tunnustamisella voidaan opiskelijalle lukea hyväksi ja korvata lukion oppimäärään kuuluvia pakollisia, syventäviä tai soveltavia opintoja. Opiskelijan osaamisen tunnustamisessa noudatetaan, mitä 17 ja 17a :ssä säädetään opiskelijan arvioinnista ja siitä päättämisestä. Tarvittaessa osaaminen on osoitettava koulutuksen järjestäjän päättämällä tavalla" (Lukiolaki 629/1998, muutettu L 1116/2008, 23 1 mom) "Päätös osaamisen tunnustamisesta tehdään sitä erikseen pyydettäessä ennen mainittujen opintojen tai hyväksiluettavaa osaamista koskevan opintokokonaisuuden alkamista." (Lukiolaki 629/1998, muutettu L 1116/2008, 23 2 mom) Sen lisäksi, mitä lukiolaissa (629/1998, muutettu L 1116/2008, 23 ) on säädetty, tulee opintojen hyväksilukemisella ja muutoin hankitun osaamisen tunnustamisella välttää opintojen päällekkäisyyttä sekä lyhentää opiskeluaikaa. Opiskelijan tulee hakea muualla suorittamiensa opintojen tai muutoin hankkimansa osaamisen tunnustamista. Opiskelijan tulee esittää selvitys opinnoistaan tai osaamisestaan. Muutoin hankitun osaamisen arvioinnissa menetellään, kuten opetussuunnitelman perusteissa ja opetussuunnitelmassa kurssien ja oppimäärän arvioinnista määrätään. Luettaessa opiskelijalle hyväksi opintoja muista oppilaitoksista pitäydytään suoritusoppilaitoksen antamaan arviointiin. Jos kyseessä on lukion opetussuunnitelmassa numeroin arvioitava kurssi, sen arvosana muutetaan lukion arvosana-asteikolle seuraavan vastaavuusasteikon mukaisesti: asteikko 1 5 lukioasteikko asteikko (tyydyttävä) 5 (välttävä) 1 2 (tyydyttävä) 6 (kohtalainen) 1 3 (hyvä) 7 (tyydyttävä) 2 4 (hyvä) 8 (hyvä) 2 5 (kiitettävä) 9 (kiitettävä), 10 (erinomainen) 3 28

33 Tapauksissa, joissa lukio ei voi päätellä, kumpaa lukion arvosanaa toisessa oppilaitoksessa suorittu kurssi vastaa, ylempää vai alempaa, on vastaavuus määriteltävä opiskelijan eduksi. Ulkomailla suoritetut opinnot voidaan lukea hyväksi lukio-opintoihin pakollisiksi, syventäviksi tai soveltaviksi kursseiksi. Mikäli ne luetaan hyväksi pakollisiin tai opetussuunnitelman perusteissa määriteltyihin syventäviin kursseihin, niistä tulee antaa numeroarvosana. Arvosanan määrittelyn tueksi voidaan tarvittaessa edellyttää lisänäyttöjä. Opiskelijan siirtyessä oppiaineen pitkästä oppimäärästä lyhyempään hänen suorittamansa pitkän oppimäärän opinnot luetaan hyväksi lyhyemmässä oppimäärässä siinä määrin kuin niiden tavoitteet ja keskeiset sisällöt vastaavat toisiaan. Näitä vastaavuuksia määritellään tarkemmin oppiaineiden oppimäärien yhteydessä. Tällöin pitkän oppimäärän kurssien arvosanat siirtyvät suoraan lyhyiden kurssien arvosanoiksi. Muut pitkän oppimäärän mukaiset opinnot voivat olla lyhyen oppimäärän syventäviä tai soveltavia kursseja. Jos opiskelija pyytää, tulee järjestää lisäkuulustelu osaamistason toteamiseksi. Siirryttäessä kesken oppimäärän lyhyemmästä pitempään oppimäärään, menetellään edellä olevien periaatteiden mukaisesti. Tällöin voidaan edellyttää lisänäyttöjä, ja tässä yhteydessä myös arvosana harkitaan uudelleen. Opiskelijan muualla tai aiemmin suoritettujen opintojen ja/tai muutoin hankitun osaamisen tunnustamisesta päättää rehtori arvioinnin pohjalta. Opiskelija toimittaa opinto-ohjaajalle valmiiksi täyttämänsä lomakkeen (toisessa oppilaitoksessa suoritettu kurssi -lomake) ja kaikki liitteet, joista ilmenee kurssin laajuus, sisältö ja mahdollinen arviointi tai arvosana. Opinto-ohjaaja toimittaa tarkistamansa hakemuksen liitteineen rehtorille päätöksentekoa varten. Maahanmuuttajaopiskelija arvioidaan suomi/ruotsi toisena kielenä (S2/R2) vieraskielisille -oppimäärän mukaan, jos opiskelija on valinnut sen oppimääräkseen riippumatta siitä, onko hänelle järjestetty erillistä suomi/ruotsi toisena kielenä -opetusta vai ei tai onko lukio voinut tarjota vain osan suomi/ruotsi toisena kielenä -kursseista. Suomi/ruotsi äidinkielen ja kirjallisuuden oppimäärän mukaisesti suoritetut kurssit luetaan hyväksi täysmääräisesti suomi/ruotsi toisena kielenä - kursseihin, ja niistä saatu arvosana siirtyy suomi/ruotsi toisena kielenä -kurssin arvosanaksi. Opiskelijalla voi olla todistuksessaan arvosana vain joko suomen/ruotsin äidinkielen ja kirjallisuuden oppimäärästä tai suomi/ruotsi toisena kielenä (S2/R2) vieraskielisille oppimäärästä, mutta ei molemmista. Ylioppilastutkintolautakunta voi ottaa arvostelussa huomioon sen, että kokelaan äidinkieli on muu kuin se kieli, jolla kokelas suorittaa tutkinnon tai erillisen kokeen, tai että kokelaan äidinkieli on muu kuin se kieli, jolla hän suorittaa äidinkielen kokeen. Selvitys vieraskielisyydestä toimitetaan rehtorille ylioppilaskirjoituksiin ilmoittauduttaessa. Lomakkeen saa kansliasta. Kun kokelas osallistuu tutkintoon myöhemmin kokeiden uusijana tai tutkinnon täydentäjänä, selvitys vieraskielisyydestä on lähetettävä lautakunnalle joka tutkintoa varten erikseen, mikäli se halutaan otettavan arvostelussa huomioon. 8.3 Oppiaineen oppimäärän arviointi "Lukion opinnot jaetaan kolmeen osaan: pakollisiin, syventäviin ja soveltaviin kursseihin." (Valtioneuvoston asetus 955/2002) Oppiaineen oppimäärä muodostuu opiskelijan henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman mukaisesti opiskelemista pakollisista ja syventävistä kursseista sekä niihin läheisesti liittyvistä soveltavista kursseista. Soveltavien kurssien kuulumisesta eri oppiaineiden oppimääriin ilmoitetaan ainekoh- 29

34 taisissa osioissa. Samassa oppiaineessa eri opiskelijoilla voi olla erilaajuiset oppimäärät. Opiskelijan opiskelusuunnitelma tarkentuu lukio-opintojen aikana. Sen laatiminen ja seuranta ohjaavat opiskelijaa tavoitteellisiin kurssivalintoihin. Oppiaineen oppimäärän arvosana määräytyy opiskelijan opiskelemien pakollisten ja opetussuunnitelman perusteissa määriteltyjen valtakunnallisten syventävien kurssien kurssiarvosanojen aritmeettisena keskiarvosanana. Aineen hyväksytty suoritus edellyttää, että 2/3 oppiaineen kursseista on suoritettu hyväksytysti. Yllämainituista opinnoista opiskelijalla saa olla hylättyjä kurssiarvosanoja enintään seuraavasti: joista voi olla hylättyjä kurssi- arvosanoja enintään Opiskelusuunnitelman mukaisesti opiskeltuja pakollisia ja opetussuunnitelman perusteissa määriteltyjä valtakunnallisia syventäviä kursseja, 1 2 kurssia kurssia kurssia 2 9 kurssia tai enemmän 3 Oppiaineen oppimäärässä ovat mukana kaikki opiskelijan arvioidut pakolliset ja opetussuunnitelman perusteissa määritellyt valtakunnalliset syventävät kurssit, eikä mitään niistä voi jälkikäteen poistaa. Oppiaineen oppimäärään liittyvien muiden syventävien sekä soveltavien kurssien arviointitavasta ilmoitetaan ainekohtaisissa osioissa. "Opiskelijalle, joka ei ole tullut hyväksytyksi jossakin oppiaineessa tai joka haluaa korottaa saamaansa arvosanaa, on järjestettävä mahdollisuus erillisessä kuulustelussa arvosanan korottamiseen." (Lukioasetus 810/1998, 8 3 mom.) Mikäli opiskelija osoittaa erillisessä kuulustelussa eli tenttissä suurempaa kypsyyttä ja oppiaineen hallintaa kuin kurssien arvostelusta määräytyvä oppiaineen arvosana edellyttää, tulee arvosanaa korottaa. Valtakunnallisissa opetussuunnitelman perusteissa määriteltyjen pakollisten ja syventävien kurssien pohjalta muodostuvaa arvosanaa on mahdollista korottaa edellä mainitun erillisen kuulustelun lisäksi koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelmassa määrittelemien syventävien ja soveltavien kurssien pohjalta saadulla lisänäytöllä opiskelijan arvioinnista päättävien harkinnan perusteella, mikäli opiskelijan tiedot ja taidot ovat oppiaineen päättövaiheessa kurssiarvosanojen perusteella määräytyvää arvosanaa paremmat. Päättötodistuksessa numeroin arvioitavat oppiaineet Lukioasetuksen määrittämin numeroarvosanoin arvioidaan kaikki pakollisten oppiaineiden oppimäärät sekä valinnaiset vieraat kielet. Opinto-ohjauksesta annetaan suoritusmerkintä. Mikäli opiskelija pyytää, hän on oikeutettu saamaan suoritusmerkinnän liikunnasta ja sellaisista oppiaineista, joissa opiskelijan suorittama oppimäärä käsittää vain yhden kurssin sekä valinnaisista vieraista kielistä, mikäli opiskelijan suorittama oppimäärä niissä käsittää vain kaksi kurssia. Määritellyt muut lukion tehtävään soveltuvat opinnot arvioidaan yleensä suoritusmerkinnällä. 8.4 Lukion oppimäärän suoritus 30

35 "Opetusta eri oppiaineissa ja opinto-ohjausta annetaan keskimäärin 38 tuntia kestävinä kursseina. Opiskelijalle vapaaehtoiset opinnot voivat olla kestoltaan edellä mainittua lyhyempiä tai pitempiä. Lukion oppimäärä sisältää vähintään 75 kurssia.... " (Lukioasetus 810/1998, 1 1 mom.) Opiskelijan henkilökohtaiseen opinto-ohjelmaan kuuluvia pakollisia, syventäviä ja soveltavia kursseja tulee olla opiskeltu vähintään siinä laajuudessa kuin ne on määritelty valtioneuvoston antamassa tuntijakopäätöksessä. (Valtioneuvoston asetus 955/2002). Opiskelija on suorittanut lukion oppimäärän silloin, kun hän on suorittanut oppiaineiden oppimäärät edellä esitetyllä tavalla hyväksytysti ja lukion vähimmäiskurssimäärä 75 kurssia täyttyy. Oppilaitoskohtaisista syventävistä ja soveltavista kursseista voidaan lukea mukaan lukion oppimäärään vain opiskelijan hyväksytysti suorittamat kurssit. Arvioinnin uusiminen ja oikaisu "Opinnoissa etenemistä tai päättöarviointia koskevan päätöksen uusimista on pyydettävä kahden kuukauden kuluessa tiedon saamisesta. Uudesta arvioinnista päättävät koulun rehtori ja opiskelijan opettajat yhdessä." (Lukioasetus 810/1998, 13 1 mom.) "Jos 1 momentissa tarkoitettu uusi arviointi tai ratkaisu, jolla pyyntö on hylätty, on ilmeisen virheellinen, lääninhallitus voi opiskelijan pyynnöstä velvoittaa opettajan toimittamaan uuden arvioinnin tai määrätä opinnoissa etenemistä koskevan päätöksen muutettavaksi taikka määrätä, mikä arvosana opiskelijalle on annettava." (Lukioasetus 810/1998, 13 2 mom.) Lukiokoulutuksen järjestäjän tulee tiedottaa opiskelijoille arvioinnin uusimis- ja oikaisumahdollisuudesta. 8.5 Todistukset ja niihin merkittävät tiedot "Lukion koko oppimäärän suorittaneelle opiskelijalle annetaan päättötodistus. Kesken lukion oppimäärän suorittamista eroavalle opiskelijalle annetaan erotodistus, johon merkitään arvostelu suoritetuista opinnoista. Yhden tai useamman aineen oppimäärän suorittaneelle annetaan todistus oppimäärän suorittamisesta." (Lukioasetus 810/1998, 8 1 mom) "Päättö- ja erotodistukseen sekä yhden tai useamman aineen suorittamisesta annettavaan todistukseen sovelletaan mitä 6 :ssä säädetään. Todistus suullisen kielitaidon kokeen suorittamisesta annetaan päättötodistuksen liitteenä " (Lukioasetus 810/1998, muutettu valtioneuvoston asetuksella 1117/2008, 8 2 mom.) Lukiossa käytetään seuraavia todistuksia: 1. Lukion päättötodistus annetaan opiskelijalle, joka on suorittanut lukion koko oppimäärän. Lukioasetuksessa säädetty todistus suullisen kielitaidon kokeen suorittamisesta annetaan päättötodistuksen liitteenä. 2. Todistus oppimäärän suorittamisesta annetaan, kun henkilö on suorittanut yhden tai useamman lukion oppiaineen oppimäärän. 3. Todistus lukiosta eroamisesta (erotodistus) annetaan opiskelijalle, joka eroaa lukiosta ennen lukion koko oppimäärän suorittamista. Lukion todistusten tulee sisältää seuraavat tiedot: todistuksen nimi koulutuksen järjestäjän nimi 31

36 oppilaitoksen nimi opiskelijan nimi ja henkilötunnus suoritetut opinnot todistuksen antamispäivämäärä ja rehtorin allekirjoitus tiedot oppilaitoksen todistuksenanto-oikeudesta arvosana-asteikko selvitys kielten oppimääristä ÄO/M = äidinkielenomainen oppimäärä toisessa kotimaisessa kielessä (ruotsi/suomi) S2/R2 = suomi/ruotsi toisena kielenä vieraskielisille opiskelijoille A = perusopetuksen vuosiluokilla 1 6 alkaneen kielen oppimäärä B1 = perusopetuksen vuosiluokilla 7 9 alkaneen yhteisen kielen oppimäärä B2 = perusopetuksen vuosiluokilla 7 9 alkaneen valinnaisen kielen oppimäärä B3 = lukiossa alkaneen valinnaisen kielen oppimäärä Suomi/ruotsi toisena kielenä vieraskielisille opiskelijoille (S2/R2) merkitään todistuksessa äidinkielen ja kirjallisuuden kohtaan. Mikäli opiskelijan opiskelema oma äidinkieli ei ole suomi, ruotsi tai saame, se kirjataan soveltaviin opintoihin omaksi kohdakseen otsikolla "Muu opiskelijan äidinkieli". Lukion päättötodistukseen ja todistukseen oppimäärän suorittamisesta merkitään opiskelijan opiskelemat oppiaineet, niissä suoritettujen kurssien määrä sekä kunkin oppiaineen arvosana sanallisesti ja numeroin (esimerkiksi: kiitettävä...9) tai merkintä oppiaineen hyväksytystä suorittamisesta (suoritettu). Päättötodistukseen ja todistukseen oppimäärän suorittamisesta kuuluu myös kohta lisätietoja. Tähän kohtaan merkitään päättötodistuksen liitteenä annettavat ja sitä täydentävät todistukset erillisistä näytöistä, kuten suoritetut lukiodiplomit, suullisen kielitaidon kokeet sekä erittely muissa oppilaitoksissa suoritetuista lukion oppimäärään kuuluneista opinnoista, jotka eivät ole mukana oppiaineiden oppimäärien yhteydessä. Lukioasetuksella säädetyn suullisen kielitaidon kokeen suorittamisesta annettavaan todistukseen merkitään seuraavat tiedot: todistuksen nimi koulutuksen järjestäjän nimi oppilaitoksen nimi opiskelijan nimi ja henkilötunnus kokeessa suoritettu kieli ja sen oppimäärä ja kokeesta saatu arvosana todistuksen antamispäivämäärä ja rehtorin allekirjoitus tiedot oppilaitoksen todistuksenanto-oikeudesta arvosana-asteikko Mikäli opiskelija on opiskellut yli puolet oppiaineen oppimäärän kursseista muulla kuin koulun varsinaisella opetuskielellä, siitä tulee tehdä merkintä todistuksen lisätietoihin. Lukion erotodistukseen merkitään oppiaineet ja niissä suoritetut kurssit sekä kunkin kurssin arvosana tai merkintä kurssin suorittamisesta (suoritettu/hylätty). Lukiossa pidetään opiskelijan opinnoista tiedostoa, josta ilmenevät suoritetut kurssit ja niiden arvosanat. 32

37 Lukion koko oppimäärän suorittamisesta ei anneta yhteistä arvosanaa oppiaineiden arvosanojen keskiarvona eikä muullakaan tavalla. Todistukseen merkitään opiskelijan suorittama kokonaiskurssimäärä. Lukiokoulutuksen järjestäjä päättää todistusten ulkoasusta. 9 KOULUN TOIMINNAN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN Koulun itsearvioinnin tavoitteena on tunnistaa vahvuuksia ja parantamista vaativia alueita sekä antaa suuntaa koulun toiminnan kehittämiselle. Kouluilla tulee olla pitkän aikavälin itsearviointisuunnitelma, joka neljän vuoden aikana kattaa kaikki keskeiset koulun toiminnan alueet. Toiminnan kannalta keskeistä on arvioida lukion omaa opetussuunnitelmaa ja sen toteutumista, toimintakulttuuria ja johtamista, opetukseen liittyviä käytännön järjestelyjä, resurssien riittävyyttä sekä henkilöstön jaksamista, hyvinvointia ja kehittämistä. Koulun itsearviointityö tulee organisoida jatkuvaksi toiminnaksi, jolle on nimetty vastuuhenkilö. Suomenkielinen koulutuskeskus antaa kouluille vuosittain arvioinnin toteuttamista koskevia ohjeita. Itsearviointiin osallistuvat opiskelijat, opettajat, henkilökunta ja huoltajat sekä tarvittaessa muut, joiden kanssa koulu tekee yhteistyötä. Itsearvioinnin tavoitteena on kehittää Tapiolan lukion mahdollisuuksia toimia hyvänä oppimis- ja työympäristönä. Itsearviointi lisää kouluyhteisön jäsenten välistä yhteistyötä ja vuorovaikutusta. Sen avulla voidaan ohjata myös yksittäistä opiskelijaa ottamaan enemmän vastuuta itsestään ja koko kouluyhteisöstä. Arvioinnin kohteina voivat olla mitkä tahansa kasvatus- ja opetustyössä vaikuttavat seikat. Kohteet valitaan vuosittain yhteisesti ajankohtaisuuden tai kiinnostavuuden mukaan, kuitenkin siten, että ne kattavat monipuolisesti koulun toiminnan eri alueet. Itsearviointimenetelmät vaihtelevat kohteen mukaan. Arviointia voidaan toteuttaa yhteisissä arviointi- tai keskustelutilaisuuksissa tai yksittäiseen oppimistilanteeseen kohdistuvalla järjestelmällisellä tietojen keruulla. Lukiossa noudatettava järjestys perustuu yleisesti voimassaolevaan lainsäädäntöön ja erityisesti koululaitoksen toimintaa sääteleviin lakeihin, asetuksiin ja kouluhallinnon antamiin ohjeisiin. Tapiolan lukio edellyttää lisäksi opiskelijoiden, kuten myös muiden kouluyhteisön jäsenten, ottavan huomioon, että Hyvät tavat ja kohtelias käytös ovat sivistyneen ihmisen tunnus. Tässä asiassa ilmenevää puutetta ei korkeimmillakaan arvosanoilla voi korvata. Siisteys ja toisen huomioon ottaminen vaikuttavat olennaisella tavalla yleiseen viihtyvyyteen. Päivittäisten työskentelyaikojen ja yhteisten pelisääntöjen tinkimätön noudattaminen ovat kouluorganisaation kunnollisen toimivuuden perusedellytys. On myös erikseen huomattava, että päihteet eivät kuulu koulun järjestämiin tilaisuuksiin. Opiskelijoiden tupakointi on niin ikään kielletty koulun alueella. Tapiolan lukion ja koulun alue rajoittuu koulurakennuksen välittömässä läheisyydessä oleviin kevyen liikenteen teihin. Tarkempia, vaihteleviin tilanteisiin liittyviä ohjeita antavat tarvittaessa rehtori, opettajat ja muu henkilökunta. 33

38 10 AINEKOHTAISET OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT 10.1 ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS AI Äidinkielen ja kirjallisuuden opetusta ohjaa näkemys, jonka mukaan ihminen jäsentää maailmaa ja rakentaa sosiaalista todellisuutta. Äidinkielen myötä ihminen omaksuu yhteisönsä kulttuurin ja rakentaa omaa identiteettiään. Oppiaineena äidinkieli ja kirjallisuus on lukio-opetuksen keskeinen taito-, tieto-, kulttuuri- ja taideaine, joka tarjoaa aineksia kielelliseen ja kulttuuriseen yleissivistykseen. Äidinkielen ja kirjallisuuden opetus opastaa arvostamaan omaa kulttuuria ja kieltä. Oppiaine ohjaa monikulttuurisuuden ja monikielisyyden ymmärtämiseen ja kielelliseen ja kulttuuriseen suvaitsevaisuuteen. Lukion kirjallisuuden opetuksen tavoitteena on kaunokirjallisuuden ymmärtäminen, tekstien eritteleminen ja tulkitseminen eri näkökulmista. Kaunokirjallisuus tarjoaa aineksia henkiseen kasvuun, kulttuuri-identiteetin muodostumiseen ja omien ilmaisuvarojen monipuolistamiseen. Äidinkielen ja kirjallisuuden opetus tähtää sellaisiin viestintä- ja vuorovaikutustaitoihin, jotka luovat riittävät edellytykset jatko-opinnoille, osallisuudelle työelämässä ja aktiiviselle kansalaisuudelle. Opetuksessa pyritään oppiaineen sisäiseen integraatioon, sillä eri tieto- ja taitoalueet ovat toiminnallisessa yhteydessä toisiinsa. Opetuksen tavoitteet Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen tavoitteena on, että opiskelija syventää tietojaan kielestä, kirjallisuudesta ja viestinnästä, jotta hän pystyy tavoitteelliseen ja tarkoituksenmukaiseen vuorovaikutukseen syventää tekstitaitojaan siten, että hän osaa eritellä, tulkita, arvioida, hyödyntää ja tuottaa erilaisia tekstejä entistä tietoisempana niiden tavoitteista ja konteksteista oppii arvioimaan tekstin ilmaisua, esimerkiksi retorisia keinoja ja argumentaatiota, sekä soveltamaan tietojaan tekstien vastaanottamiseen ja tuottamiseen syventää kirjallisuuden tuntemustaan ja kehittää siten ajatteluaan, laajentaa kirjallista yleissivistystään, mielikuvitustaan ja eläytymiskykyään ja rakentaa maailmankuvaansa hallitsee kirjoitetun kielen normit ja ymmärtää yhteisen kirjakielen tarpeellisuuden osaa valikoida ja kriittisesti arvioida erilaisia tietolähteitä, tiedon luotettavuutta, käyttökelpoisuutta ja tarkoitusperiä, osaa hyödyntää tieto- ja viestintätekniikkaa oppiaineen opiskelussa nauttii kulttuurista ja arvostaa sen monipuolisuutta. Arviointi Äidinkielen ja kirjallisuuden kurssien arvioinnin pohjana on opiskelijan tieto kurssin tavoitteista ja sisällöistä niin, että hän pystyy seuraamaan omaa edistymistään. Kurssiarvosanaan vaikuttavat kirjalliset ja suulliset tuotokset sekä aktiivinen osallistuminen. Opettajan arvioinnin lisäksi opetuk- 34

39 sessa tulee kehittää vertaispalautetta sekä opiskelijan itsearviointitaitoja, joiden avulla hän voi rakentaa myönteistä mutta realistista käsitystä itsestään puhujana, lukijana ja kirjoittajana. Pakolliset kurssit Äidinkieli ja kirjallisuus on tieto-, taito- ja kulttuuriaine sekä tärkeä elämänhallinnan väline ja identiteetin rakentaja. Siihen perustuvat oppiminen, sosiaalinen vuorovaikutus ja kulttuuriin kasvaminen. Äidinkielen ja kirjallisuuden opetus tähtää toimiviin kielen taitoihin: kriittiseen ja oivaltavaan luku- ja kirjoitustaitoon sekä monipuoliseen suulliseen ilmaisuun. Äidinkielen ja kirjallisuuden opiskelu on lukemista, kirjoittamista ja puhumista. Se on kieleen, kirjallisuuteen ja kulttuuriin tutustumista, kaunokirjallisuuden lukemista myös kotona ja monipuolista viestintätaitojen harjoittelua. Tunneilla työskennellään itsenäisesti, pareittain ja ryhmissä. Opiskelupaikkana ei ole vain koulu, vaan yhtä hyvin teatteri tai taidenäyttely. Opiskelussa käytetään hyväksi myös tietotekniikkaa: kirjoitelmia muokataan tekstinkäsittelyohjelmien avulla, ja opettaja voi antaa palautetta esimerkiksi sähköpostitse. Äidinkielessä ja kirjallisuudessa suositellaan kurssien käymistä numerojärjestyksessä. Useita äidinkielen ja kirjallisuuden kursseja ei myöskään ole suositeltavaa suorittaa samanaikaisesti. AI01 Kieli, tekstit ja vuorovaikutus Kurssilla vahvistetaan kielen perusvalmiuksia sekä syvennetään opiskelijoiden lukemisen, kirjoittamisen, keskustelemisen ja median käyttämisen taitoja. Perehdytään tekstien tulkintaa ja tuottamista ohjaaviin perustekijöihin, kuten tavoitteeseen, vastaanottajaan, tekstilajiin ja tekstityyppiin. Käsitellään lähinnä kertomakirjallisuutta. Kerrataan peruskielioppia. AI02 Tekstin rakenteita ja merkityksiä Kurssilla opetellaan asiatekstien sekä taideteosten erittelyä ja tulkintaa. Analysoidaan tekstien erilaisia rakenneratkaisuja. Paneudutaan oman kirjoitetun ja puhutun tekstin suunnitteluun, muokkaamiseen ja viimeistelyyn. Kerrataan peruskielioppia. AI03 Kirjallisuuden keinoja ja tulkintaa Kurssilla syvennetään sanataiteen lajien (proosan, draaman, lyriikan) tuntemusta ja tarkastellaan niiden muotoja ja kerrontateknisiä keinoja. Vahvistetaan tulkinnan perustelun taitoa. Monipuolistetaan puhe- ja kirjoitustaitoja ja sovelletaan uusia ilmaisun muotoja omiin teksteihin. AI04 Kieli ja vaikuttaminen Harjaannutaan suoran ja epäsuoran vaikuttamisen kriittiseen vastaanottamiseen. Eritellään tekstien argumentaatiota ja retorisia keinoja. Tavoitteena on medialukutaidon syventäminen. Tutustutaan kaunokirjallisuuteen yhteiskunnallisena vaikuttajana. Harjoitellaan kielenkäyttöä yksilöllisen vaikuttamisen keinona (puhe, väittely, neuvottelu). Sovelletaan vaikuttamiskeinoja omiin teksteihin. AI05 Teksti, tyyli ja konteksti Tutustutaan länsimaiden kirjallisuuden tyylisuuntauksiin ja kulttuurikonteksteihin. Tarkastellaan kirjallisuuden, aatehistorian ja yhteiskunnan välistä vuorovaikutusta. Harjaannutaan kirjallisuuskeskusteluun ja lähdemateriaalin käyttöön erityisesti omassa kirjallisuusesseessä. Harjoitellaan suullisesti ja kirjallisesti kirjallisuuden erittelyä ja tulkintaa. AI06 Kieli, kirjallisuus ja identiteetti Tarkastellaan suomen kieltä suomalais-ugrilaisena kielenä. Tutustutaan suomen yleiskielen kehittymisen vaiheisiin. Tarkastellaan Suomea monikielisenä ja -kulttuurisena alueena. Tutustutaan kotimaisen kirjallisuuden klassikoihin kansanrunoudesta nykypäivään ja eritellään kirjallisuuden tapoja rakentaa suomalaista identiteettiä. 35

40 Syventävät kurssit AI07 Puheviestinnän taitojen syventäminen Tavoitteena on rohkaista opiskelijaa ilmaisemaan itseään vapautuneesti ja luontevan selkeästi virheitä pelkäämättä. Kehitetään kykyä hallita erilaisia puhe- ja esiintymistilanteita. Opetellaan tunnistamaan ja analysoimaan sekä puhujan että sanoman luotettavuutta. AI08 Tekstitaitojen syventäminen Kurssilla harjoitellaan analyyttisen ja kriittisen lukemisen ja sujuvan kirjoittamisen taitoa. Varmennetaan taitoa kirjoittaa sisällöltään, rakenteeltaan ja tyyliltään ehyttä ja johdonmukaista tekstiä. Huolletaan omia tekstejä. AI09 Kirjoittaminen ja nykykulttuuri Perehdytään kulttuuri- ja yhteiskunnalliseen keskusteluun, median ajankohtaisaiheisiin ja nykykirjallisuuteen. Syvennetään kriittistä ja kulttuurista lukutaitoa. Kehitetään ajattelutaitoa ja kirjallista ilmaisua kohti lukion päättötason vaatimuksia. Soveltavat kurssit AI10 Luova kirjoittaminen Kurssilla kehitetään opiskelijoiden omaleimaista kirjoittamista. Perehdytään kirjoitustyyleihin ja harjoitellaan erityylisten tekstien kirjoittamista. Rohkaistaan taiteellisuuteen ja luovuuteen. Suoritusmerkintä. AI11 Kirjallisuusdiplomikurssi Kurssilla perehdyt kattavasti kaunokirjallisuuteen. Luet laajan valikoiman maailmankirjallisuutta, kotimaisia klassikoita ja nykykirjallisuutta. Kurssi suoritetaan itsenäisesti. Suoritusmerkintä. AI12 Elokuvia ja dramaturgiaa Kurssilla paneudut elokuvaan pintaa syvemmältä. Perehdyt elokuvan rakentumiseen eli ns. dramaturgiseen ajatteluun. Kurssilla voidaan myös tehdä itse lyhytelokuvia. Kurssia ei tarjota joka lukuvuonna. Suoritusmerkintä. AI13 Kielenhuollon kurssi Kurssilla perehdytään kielenhuollon periaatteisiin ja huolletaan erilaisia tekstejä. Kerrataan kielenhuollon tärkeimmät alueet. Suoritusmerkintä 10.2 ENGLANTI EA Englanti A1-kielenä (Perusopetuksen vuosiluokilla 1-6 alkanut oppimäärä) Englannin opiskelun päämääränä on sujuva suullinen ja kirjallinen kielitaito, joka mahdollistaa englanninkieliseen oppimateriaaliin perustuvat jatko-opinnot. Englantia puhuvien maiden kulttuuriin tutustuminen on välttämätön edellytys tällaisen kielitaidon saavuttamiselle. Opiskelijoille tarjotaan tilaisuuksia kuunnella, lukea, puhua ja kirjoittaa englantia erilaisia tarkoituksia varten ja heitä harjaannutetaan viestimään kulttuurille tyypillisellä tavalla. Ilmaisulta vaadittu laajuus, monipuolisuus ja tarkkuus lisääntyvät opiskelun edetessä. A-englannissa on kuusi pakollista kurssia (ENA1-6) ja kaksi syventävää kurssia (ENA7-8). Pakolliset kurssit suoritetaan numerojärjestyksessä. Ylioppilastutkinto perustuu sekä pakollisiin että syventäviin kursseihin. Lisäksi voi vielä suorittaa soveltavia kursseja, jotka on tarkoitettu englannin kielestä ja kulttuurista kiinnostuneille ja/tai lisäopetusta tarvitseville/ haluaville. 36

41 Englannin yo-koe perustuu sekä pakollisiin että syventäviin kursseihin. Kurssien arvostelu perustuu yleensä laajaan kirjalliseen loppukokeeseen, kuullun ymmärtämiskokeeseen ja joillakin kursseilla myös portfolioon ja/tai suullisen kielitaidon kokeeseen sekä kursseilla vaadittaviin erilaisiin osasuorituksiin. Kursseilla edellytetään säännöllistä läsnäoloa eikä itsenäistä suorittamista suositella, sillä kieli on taitoaine, jossa jatkuva harjoittelu on olennaista ja suullinen harjoittelu jää itsenäisissä suorituksissa pakostakin vähäiseksi. Pakolliset ja syventävät kurssit arvioidaan kouluarvosanoin Soveltavasta kurssi arvioidaan joko numerolla tai suoritusmerkinnällä. Pakolliset kurssit EA01 Nuori ja hänen maailmansa Vahvistetaan perusrakenteiden ja sanaston hallintaa, harjoitellaan keskustelutaitoa, mielipiteenilmaisua ja muita puheviestintätaitoja. Aihepiirinä on mm. perhe, suku, asuminen ja ruokakulttuuri. EA02 Viestintä ja vapaa-aika Tutustutaan kulttuurierojen huomioonottamiseen viestinnässä. Harjoitetaan kirjallista ilmaisua viestinnällisillä tehtävillä ja vahvistetaan edelleen puheviestintää. Rakenteina mm. passiivi. Aihepiirinä mm. harrastukset, matkailu ja lukeminen EA03 Opiskelu ja työ Harjoitetaan muodollisten esim. työnhakutilanteiden vaatiman kielen ymmärtämistä ja tuottamista. Rakenteina on mm. epäsuora kerronta. Aihepiirinä on mm. opiskelu ja sen merkitys. EA04 Yhteiskunta ja ympäröivä maailma Tavoitteena on tutustua Suomen ja englantia puhuvien maiden yhteiskunnallisiin ilmiöihin. Harjoitetaan monenlaisten tekstien lukemista ja tuottamista vaativahkolla tasolla. Laaditaan tiivistelmä ja tutustutaan mm. infinitiiviin ja ing-muotoon. Aihepiirinä ovat mm parisuhteet, siirtolaisuus ja turvallisuus. EA05 Kulttuuri Kulttuuria monesta näkökulmasta, erityisalueena englanninkielinen kirjallisuus. Vaativaa projektityöskentelyä. EA06 Tiede, talous ja tekniikka Harjoitellaan kieliaineksen ymmärtämistä vaativalla tasolla ja vankennetaan lukemisstrategioiden hallintaa. Aihepiirinä ovat eri tieteenalat ja talouselämä. Syventävät kurssit EA07 Luonto ja kestävä kehitys Käsitellään ihmiskuntaa ja maapalloa kaikkine ilmiöineen. Vaativaa kieliainesta. Harjoitellaan monipuolisesti ylioppilastutkinnossa tarvittavia taitoja. EA08 Puhu ja ymmärrä paremmin Kurssilla harjoitetaan puheviestinnän strategioita ja suullisen kielen käyttöä eri tilanteissa. Puhumisen harjoittelun aiheina ovat ajankohtaiset tapahtumat ja muiden kurssien aihepiirit. Puhumista harjoitellaan kyseisiin aiheisiin liittyvien vaativien tekstien ja puheen ymmärtämistä harjoittavien materiaalien avulla. 37

42 Soveltavat kurssit EA09 British / American /Scottish /Irish history / culture in English Projektiluonteinen, kaikille vuositasoille soveltuva historian / kulttuurin kurssi englanniksi. Kurssiin kuuluu mahdollinen itse kustannettava kurssimatka. Suoritusmerkintä. EA10 Writing Miten opin kirjoittamaan hyvin? Harjoittelua sekä yo-kokeeseen että käytännön elämään. Suoritusmerkintä. EA11 Intensive English course (1/2 kurssia) Kuunteluharjoituksia ja kielioppia. Lisäharjoitusta yo-kokeeseen. Suoritusmerkintä. EA12 Literature & Drama Kirjallisuutta ja draamaproduktioita. Suoritusmerkintä. EA13 We speak English (toteutetaan ½ kurssin tai kokonaisen kurssin laajuisena) Kaikille vuositasoille soveltuva suullisen kielitaidon kurssi. Puheita, keskusteluja, vierailuja yms. Suoritusmerkintä. EA14 Practice makes perfect Jos peruskoulun päättöarvosanasi on 7 tai sen alle, suositellaan perusasioita kertaavaa kurssia ennen pakollisten kurssien suorittamista. Suoritusmerkintä. EA15 Yhteinen maailma ja kansainvälistyminen Tehokasta ja intensiivistä kertausta ylioppilaskirjoituksiin. Numeroarviointi RUOTSI BA Ruotsi A1-kielenä (Perusopetuksen vuosiluokilla 1-6 alkanut oppimäärä) A-ruotsissa on kuusi pakollista kurssia (RUA1-6) ja kaksi syventävää kurssia (RUA7-8). Pakolliset kurssit suoritetaan numerojärjestyksessä. Ylioppilastutkinto perustuu sekä pakollisille että syventäville kursseille. Lisäksi voi vielä suorittaa soveltavia kursseja, jotka on tarkoitettu ruotsin kielestä ja kulttuurista kiinnostuneille ja/tai lisäopetusta tarvitseville/ haluaville. Tavoitteena on saada hyvä kielitaito ja monipuolinen sanasto eri elämänaloilta ja aihealueilta sekä luoda mahdollisimman hyvät edellytykset selviytyä lukion päättökokeesta ja jatko-opinnoista. Tavoitteena on myös omaksua tarkoituksenmukaisia viestintästrategioita ja itselle tehokkaita oppimis- ja työtapoja. Opiskelijaa ohjataan ottamaan vastuu omasta oppimisprosessistaan ja arvioimaan realistisesti kielitaitoaan sekä tiedostamaan, että hyvä kielitaito perustuu aina aiemmin opitun hyvälle hallitsemiselle. Oppiaineissa sovelletaan monipuolisia työtapoja ja opetusmenetelmiä. Tunneilla työstetään tekstejä ja tehdään kuuntelu-, kirjoitus- ja kielioppiharjoituksia sekä suullisia pari- tai ryhmäharjoituksia. Tavoitteena on, että oppilas toimii aktiivisena tiedon hankkijana, analysoijana ja soveltajana. Arviointi perustuu kurssikokeeseen, jatkuvaan näyttöön sekä kursseilla vaadittaviin erilaisiin osasuorituksiin, esim. verbikokeisiin, kotiaineisiin ja kirjallisuuden lukemiseen. Pakolliset ja syventävät kurssit arvioidaan kouluarvosanoin 4-10; hyväksytysti suoritetusta soveltavasta kurssista saa suoritusmerkinnän (s). 38

43 Pakolliset kurssit BA01 Arkielämää Pohjoismaissa Kurssi niveltää perusopetuksen ja lukion kielenopetusta ja vahvistaa sanaston ja perusrakenteiden hallintaa. Aihepiirit ja tilanteet liittyvät jokapäiväiseen elämään ja kouluun ja henkilökohtaiseen kanssakäymiseen ja kieli on tuttavallista ja epämuodollista. Kurssilla painotetaan mielipiteen ilmaisua ja puheviestintää eri tilanteissa. BA02 Ihmiset ympärillämme Kurssilla vahvistetaan ja laajennetaan rakenteiden hallintaa sekä jatketaan kirjallisen ja suullisen viestinnän monipuolista kehittämistä. Aihepiireinä ovat ihmissuhteet, erilaisuus sekä ihmisen hyvinvointiin liittyvät asiat ja lisäksi kurssilla vertaillaan elämää ennen ja nyt. BA03 Suomi osa Pohjolaa ja Eurooppaa Kurssilla käsitellään kulttuuri-identiteettiä ja kulttuurien tuntemusta. Aihepiireinä on Suomen ja suomenruotsalaisen kansanosan ja sen kulttuurin esittely ja olojemme vertailu muihin Pohjoismaihin ja Eurooppaan, Suomi monikulttuurisena maana sekä maamme kaksikielisyys. Kirjallista tuottamista harjoitellaan kirjoittamalla aihepiiriin liittyviä tekstejä. BA04 Elinympäristömme Kurssilla harjoitellaan yhä vaikeampien tekstien lukemista, ymmärtämistä ja työstämistä. Aihepiireinä ovat mm. luonto, kestävä kehitys, ympäristö, tekniikka, viestintä ja mediat. Kurssilla on lisäksi vaativampia kuunteluita ja tuottamistehtäviä. BA05 Opiskelu ja työ Aihepiireinä ovat työ, elinkeinot, opiskelu sekä palvelutilanteet yhteiskunnassamme. Kurssilla harjoitellaan niille tyypillistä suullista ja kirjallista viestintää sekä harjoitetaan myös muodollisten tilanteiden vaatiman kielen ymmärtämistä ja käyttämistä. Kurssilla korostuu teema aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys. BA06 Kulttuuri ja sen tekijöitä Kurssilla käsitellään laaja-alaisesti kulttuuria, kulttuuri-identiteettiä ja kulttuurien tuntemusta esim. mediaosaamisen näkökulmasta. Opiskelijat valmistavat opettajan ohjeistuksen mukaan laajahkon tuotoksen ja esittelevät sen. Syventävät kurssit Syventävillä kursseilla kielitaitoa kehitetään monipuolisesti. BA07 Puhu ja ymmärrä paremmin Kurssilla harjoitetaan puheviestinnän strategioita ja suullisen kielen käyttöä eri tilanteissa oppimäärälle asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Puhumisen harjoittelun aiheina ovat ajankohtaiset tapahtumat, yhteiskunta ja muiden kurssien aihepiirit. Puhumista harjoitellaan mm. aiheisiin sopivien tekstien ja erilaisten puheharjoitusten avulla. BA08 Yhteiskunta, tiede, talous Kurssilla painotetaan ymmärtämisvalmiuksien lisäämistä vaativan kieliaineksen avulla lähtökohtana esimerkiksi yhteiskunnalliset kysymykset eri tieteenalat, tekniikan saavutukset ja yrityselämä. Soveltavat kurssit Soveltavilla kursseilla keskitytään kurssikohtaisesti tietyn kielellisen valmiuden saavuttamiseen. Soveltavia kursseja järjestetään mahdollisuuksien mukaan, ei välttämättä joka vuosi. 39

44 BA09 Övning gör mästare (1/2 kurssia) Kieliopin tehokertausta erilaisten kirjallisten harjoitusten, käännösten ja aineiden avulla. Kurssi suositellaan suoritettavaksi lukion loppuvaiheessa. Suoritusmerkintä. BA11 På slutrakan (1/2 kurssia) Intensiivikurssi yo-kokeeseeen valmentautuville. Kurssilla tehdään vanhoja ylioppilaskuunteluita ja -tekstivihkoja. Suoritetaan välittömästi ennen yo-kirjoituksia. Suoritusmerkintä. BA12 Bli bekant med Norden Kurssilla tutustutaan yhteen pohjoismaiseen kohteeseen itse kustannettavassa leirikoulussa. Suoritusmerkintä. BA15 Yhteinen maailma ja kansainvälistyminen Aihealueita ovat yhteiskunta, politiikka, vaikuttaminen, ajankohtaiset tapahtumat ja erilaisiin maailmankuviin liittyvät aiheet. Suoritusmerkintä BB Ruotsi B1-kielenä (Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä) B1-ruotsissa on viisi pakollista kurssia (RUB1-5) ja kaksi syventävää kurssia (RUB6-7). Pakolliset kurssit suoritetaan numerojärjestyksessä. Ylioppilastutkinto perustuu sekä pakollisiin että syventäviin kursseihin. Lisäksi voi vielä suorittaa soveltavia kursseja, jotka on tarkoitettu ruotsin kielestä ja kulttuurista kiinnostuneille ja/tai lisäopetusta tarvitseville/ haluaville. Tavoitteena on saada hyvä kielitaito ja monipuolinen sanasto eri elämänaloilta ja aihealueilta sekä luoda mahdollisimman hyvät edellytykset selviytyä lukion päättökokeesta ja jatko-opinnoista. Tavoitteena on myös omaksua tarkoituksenmukaisia viestintästrategioita ja itselle tehokkaita oppimis- ja työtapoja. Opiskelijan tulee ottaa vastuu omasta oppimisprosessistaan sekä osata arvioida kielitaitoaan kriittisesti suhteessa sekä omiin että kursseille asetettuihin tavoitteisiin sekä tiedostaa, että hyvä kielitaito perustuu ja rakentuu aina aiemmin opitun hyvälle hallitsemiselle. Oppiaineissa sovelletaan monipuolisia työtapoja ja opetusmenetelmiä. Tunneilla työstetään tekstejä ja tehdään kuuntelu-, kirjoitus- ja kielioppiharjoituksia sekä suullisia pari- tai ryhmäharjoituksia. Tavoitteena on, että oppilas toimii aktiivisena tiedon hankkijana, analysoijana ja soveltajana. Arviointi perustuu kurssikokeeseen, jatkuvaan näyttöön sekä kursseilla vaadittaviin erilaisiin osasuorituksiin, esim. verbikokeisiin, kotiaineisiin ja kirjallisuuden lukemiseen. Pakolliset ja syventävät kurssit arvioidaan kouluarvosanoin 4-10; hyväksytysti suoritetusta soveltavasta kurssista saa suoritusmerkinnän (s). Pakolliset kurssit BB01 Koulu ja vapaa-aika Kurssi niveltää perusopetuksen ja lukion kielenopetusta ja vahvistaa sanaston ja perusrakenteiden hallintaa. Aihepiireinä ovat opiskelu ja nuorten harrastukset, ja kieli on tuttavallista ja epämuodollista. Kurssilla painotetaan keskustelua, mielipiteen ilmaisua ja keskeisiä puheviestinnän strategioita. BB02 Arkielämää Pohjoismaissa Kurssilla jatketaan sanaston ja rakenteiden vahvistamista ja painotetaan puheviestinnän harjoittamista sekä tehdään lyhyitä kirjoitusharjoituksia. Kurssin teemoja ovat nuorten elämä, opiskelu, työ, harrastukset, palvelut ja vapaa-aika. Parannetaan suullista kielitaitoa ja ilmaisuvarmuutta. 40

45 BB03 Suomi, Pohjoismaat ja Eurooppa Kurssilla käsitellään kulttuuri-identiteettiä ja kulttuurien tuntemusta aihepiireinä kotimaa, suomenruotsalaisuus, vertailu muihin Pohjoismaihin sekä Suomi pohjoismaisena valtiona Euroopassa. Kirjoittamistaitoa harjoitellaan kirjoittamalla erilaisiin tarkoituksiin sopivia tekstejä, ja lisäksi kurssilla harjoitellaan erilaisia ymmärtävän lukemisen strategioita. BB04 Elämää yhdessä ja erikseen Aihepiireinä ovat elämänarvot, ihmissuhteet, sukupuolten ja ikäryhmien kohtaaminen opiskelussa ja työssä sekä ajankohtaiset yhteiskunnalliset ilmiöt. Kurssilla on yhä vaativampia kuuntelu-, keskustelu- ja kirjoitusharjoituksia sekä tekstejä. BB05 Elinympäristömme Aihepiireinä ovat luonto ja kestävä kehitys, teknologia ja muuttuva elin- ja työympäristö sekä joukkoviestimet ja mediaosaaminen. Harjoitellaan edelleen ymmärtävän lukemisen strategioita ja hiotaan kirjallista ilmaisua. Syventävät kurssit Syventävillä kursseilla kielitaitoa kehitetään monipuolisesti. BB06 Puhu ja ymmärrä paremmin Kurssilla harjoitetaan puheviestinnän strategioita ja suullisen kielen käyttöä eri tilanteissa oppimäärälle asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Puhumisen harjoittelun aiheina ovat ajankohtaiset tapahtumat ja muiden kurssien aihepiirit. Kurssi vankentaa myös jokapäiväisen elämän kielenkäyttötilanteissa tarvittavaa suullista kielitaitoa. Puhumista harjoitellaan kyseisiin aiheisiin liittyvien tekstien ja puheen ymmärtämistä harjoittavien materiaalien avulla. BB07 Yhteinen maailma ja kansainvälistyminen Aihealueita ovat maailmanlaajuiset ilmiöt ja kansainvälinen vaikuttaminen. Kurssilla käsitellään yhteiskunnallisia asioita, päätöksentekoon osallistumista sekä kansainvälistä vaikuttamista ja vastuuta. Kurssilla painotetaan ymmärtämisvalmiuksien lisäämistä entistä vaativamman kieliaineksen avulla. Soveltavat kurssit Soveltavilla kursseilla keskitytään kurssikohtaisesti tietyn kielellisen valmiuden saavuttamiseen. Soveltavia kursseja järjestetään mahdollisuuksien mukaan, ei välttämättä joka vuosi. BB08 Medier och litteratur (1/2 kurssia) Kurssilla tutustutaan tiedotusvälineisiin ja kirjallisuuteen ruotsiksi. Suoritusmerkintä. BB09 Kulturkurs (1/2 kurssia) Kurssilla tutustutaan kulttuurin eri osa-alueisiin, esim. kirjallisuuteen, elokuviin ja teatteriin. Työtapoina mm. lukeminen, keskustelu ja kirjoittaminen. Suoritusmerkintä. BB11 På slutrakan (1/2 kurssia) Intensiivikurssi yo-kokeeseeen valmentautuville. Kurssilla tehdään vanhoja ylioppilaskuunteluita ja -tekstivihkoja. Suoritetaan välittömästi ennen yo-kirjoituksia. Suoritusmerkintä. BB12 Bli bekant med Norden Kurssilla tutustutaan yhteen pohjoismaiseen kohteeseen itse kustannettavassa leirikoulussa. Suoritusmerkintä. 41

46 BB13 Opi ruotsia 1 (kokonainen kurssi) Kurssi on tarkoitettu opiskelijoille, joilla on vaikeuksia erityisesti perussanaston ja -kieliopin hallinnassa. Tavoitteena on vahvistaa peruskielitaitoa ja luoda paremmat edellytykset selviytyä ruotsin opinnoista lukiossa. Tarkoitettu 1. vuositason opiskelijoille. Suoritusmerkintä. BB14 Opi ruotsia 2 (1/2 kurssia) Tehokurssi, jolla harjoitellaan perussanastoa ja -kielioppia. Suositellaan sellaisille lukion 2. ja 3. vuoden opiskelijoille, jotka tarvitsevat lisäharjoitusta ja -tukea ruotsin opinnoissa. Suoritusmerkintä. BB15 Kulttuurin tekijöitä ja näkijöitä Kurssilla käsitellään laaja-alaisesti kulttuuria, kulttuuri-identiteettiä ja kulttuurien tuntemusta. Opiskelijat valmistavat opettajan ohjeistuksen mukaan valitsemastaan aiheesta laajahkon tuotoksen ja esittelevät sen. Suoritusmerkintä RANSKA FA Ranska A1-kielenä (Perusopetuksen vuosiluokilla 1-6 alkanut oppimäärä) A-ranskan opiskelun tavoitteena on hyvä kielitaito (tavoitetaitotasot OPSn mukaan B1.1-B1.2), johon kuuluu kielen suullinen ja kirjallinen hallinta sekä käytännön elämässä selviäminen ranskan kielellä. Kielitaidon kaikkia osa-alueita eli kuuntelemista ja puhumista sekä lukemista ja kirjoittamista harjoitetaan monipuolisesti yksilö-, pari- ja ryhmätyöskentelynä. Pakollisten ja syventävien kurssien arviointimenetelmät ovat monipuolisia ja vaihtelevia. Arvioinnin perusteet määritellään ennen kurssin alkua. Koska kulttuuri on erottamaton osa ranskalaista elämänmuotoa, painotetaan sen eri ilmenemismuotoja kaikilla kursseilla. Seurataan ajankohtaisia tapahtumia ja niiden vaikutuksia. Ylioppilastutkinto perustuu pakollisiin kursseihin 1-6 ja syventäviin kursseihin 7 ja 8. Myös soveltavaa kurssia 9 suositellaan ennen ylioppilaskokeeseen osallistumista. Soveltavaa kurssia 13 tarjotaan ensimmäisessä jaksossa ja sitä suositellaan ennen ensimmäistä pakollista kurssia tasoittamaan tietä pitkän ranskan lukio-opintoihin. Soveltavat kurssit arvioidaan suoritusmerkinnällä, pakolliset ja syventävät numeroarvioinnilla. Pakolliset kurssit FA01 Nuori ja hänen maailmansa Kurssi niveltää perusopetuksen ja lukion kielenopetusta ja vahvistaa sanaston ja perusrakenteiden hallintaa. Aihepiirit ja tilanteet liittyvät jokapäiväiseen elämään ja henkilökohtaiseen kanssakäymiseen. Aihekokonaisuus hyvinvointi ja turvallisuus tarjoaa näkökulmia aiheiden käsittelyyn. Painotetaan mielipiteen ilmaisua ja keskustelua sekä harjoitellaan keskeisiä puheviestinnän strategioita. FA02 Viestintä ja vapaa-aika Vahvistetaan ja laajennetaan rakenteiden hallintaa ja harjoitetaan puheviestintää. Aihepiirit ja tilanteet liittyvät vapaa-aikaan ja harrastuksiin ja niiden yhteydessä käytettäviin palveluihin. Aihekokonaisuudet hyvinvointi ja turvallisuus sekä mediaosaaminen tarjoavat näkökulmia aiheiden käsittelyyn. Kirjoittamista harjoitellaan viestinnällisten tehtävien avulla. Puheviestinnän strategioita vankennetaan. 42

47 FA03 Opiskelu ja työ Aihepiirit ja tilanteet liittyvät opiskeluun ja työelämään. Harjoitellaan niille tyypillistä kirjallista ja suullista viestintää sekä muodollisten tilanteiden vaatiman kielen ymmärtämistä ja tuottamista. FA04 Yhteiskunta ja ympäröivä maailma Painotetaan vaativahkolla tasolla tekstin ymmärtämistä ja puhumista lähtökohtana oman maan ja kohdemaan yhteiskuntiin liittyvät tekstit. Aihekokonaisuus aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys tarjoaa näkökulmia aiheiden käsittelyyn. Harjoitellaan luetun ymmärtämiseen strategioita sekä kirjallista ilmaisua. FA05 Kulttuuri Aihepiireinä voivat olla kuvataide, kirjallisuus, musiikki, elokuva, teatteri tai urheilu. Opiskelijat valitsevat oman painotusaihepiirinsä ja työskentelytapansa laatien tuotoksen. FA06 Tiede, talous ja tekniikka Painotetaan vaativamman kieliaineksen ymmärtämistä lukemisstrategioita harjoitellen. Hiotaan kirjallista ilmaisua. Aiheina ovat eri tieteenalat, tekniikan saavutukset, viestinnän eri muodot ja talouselämä. Aihekokonaisuus teknologia ja yhteiskunta tarjoaa näkökulmia aiheiden käsittelyyn. Syventävät kurssit FA07 Luonto ja kestävä kehitys Kurssi antaa opiskelijalle valmiuksia ymmärtää ja käyttää luontoon, luonnontieteisiin ja kestävän kehityksen aihepiiriin liittyvää kieltä. FA08 Puhu ja ymmärrä paremmin Aihealueita ovat yleismaailmalliset kehityslinjat, ajankohtaiset tapahtumat ja erilaisiin maailmankuviin liittyvät aiheet. Kurssilla harjoitetaan puheviestinnän strategioita eri tilanteissa. Harjoittelun aiheina ovat ajankohtaiset tapahtumat ja muiden kurssien aihepiirit. Soveltavat kurssit FA09 Abiranskaa Kerrataan kielioppia ja harjoitellaan luetun- ja kuullunymmärtämiskoetta varten. Suoritusmerkintä. FA10 Civilisation Ranskalainen yhteiskunta ja kulttuuri tutuiksi! Oppikirjan lisäksi mahdollisuuksien mukaan opintokäyntejä (esim. taidenäyttely, teatteri, elokuva) opiskelijoiden mielenkiinnon mukaan. Suoritusmerkintä. FA11 Parlons français! (1/2 kurssia) Harjoitellaan suullista viestintää ja keskustelutaitoja. Suoritusmerkintä. FA12 Kansainvälisyyskurssi Tutustutaan Ranskaan, johonkin Ranskan alueeseen tai muuhun ranskankieliseen maahan tai alueeseen. Kurssin voi sisältyä oppilaiden itse kustantama opintomatka em. kohteeseen tai opiskelijavaihto. Suoritusmerkintä. FA13 Bienvenue au lycée! Ranskan kielen valmistava 0-kurssi, jonka tarkoituksena on tasoittaa tietä A-ranskan lukioopintoihin. Mm. aikamuotojen käytön ja verbien kertausta. Suoritusmerkintä. 43

48 FA14 Pariisin taide Kurssilla tutustutaan muutamiin Pariisin merkittävimmistä nähtävyyksistä ja taideaarteista sekä ranskan arkikielen sanastoon. Kurssiin liittyy tutustumismatka Pariisiin. Suoritusmerkintä. Kurssin tavoitteena on, että opiskelija - tuntee Pariisin merkittävimmät taideaarteet ja niiden taustat ja tekijät - oppii arvostamaan eurooppalaista kulttuuriperintöä - oppii selviytymään arkipäivän viestintätilanteista Keskeiset sisällöt: - Pariisin kaupunki ja nähtävyyksiin tutustuminen - Taiteen historian tuntemuksen lisääminen - Ranskan kielen arjen ja taiteen sanasto FC Ranska B2-kielenä (Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä) Ranskan kielen opiskelussa tähdätään sellaisten tietojen ja taitojen saavuttamiseen, jotka mahdollistavat selviytymisen erilaisissa nykymaailman tilanteissa sekä suullisesti että kirjallisesti. Kaikkia kielitaidon osa-alueita harjoitellaan jokaisella kurssilla: suullista kielitaitoa ja tapakulttuuria harjoitellaan luokkatilanteissa ja kielistudiossa kuunnellen ja puhuen yksilöharjoituksina, pareittain ja ryhmissä. Kirjallista kielitaitoa harjoitetaan lukemalla vaihtelevia eritasoisia tekstejä ja kirjoittamalla esimerkiksi aineita ja erityyppisiä viestinnällisiä tehtäviä. Koska kulttuuri on erottamaton osa ranskalaista elämänmuotoa, painotamme sen eri ilmenemismuotoja kullakin kurssilla. Tavoitteena on myös innostaa ja aktivoida opiskelija omatoimiseen opiskeluun ja kansainväliseen vuorovaikutukseen. Soveltavat kurssit arvioidaan suoritusmerkinnällä, pakolliset ja syventävät numeroarvioinnilla. Arvioinnin perusteet määritellään ennen kurssin alkua. Kurssien suorittamista numerojärjestyksessä suositellaan. Syventävät kurssit FC01 Vapaa-aika ja harrastukset Aihepiirit ja tilanteet liittyvät nuorten jokapäiväiseen elämään, kiinnostuksen kohteisiin, vapaaajan viettoon ja harrastuksiin ja niiden yhteydessä käytettäviin palveluihin. Kurssi vahvistaa perusopetuksessa opiskellun sanaston ja rakenteiden hallintaa. Kurssilla painotetaan puheen ymmärtämistä ja puhumista, muun muassa mielipiteen ilmaisua ja laajennetaan kielen perusrakenteiden tuntemusta. FC02 Meillä ja muualla Kurssin aihepiireinä ovat oman maan ja kohdekielisten maiden ihmiset, maantiede, historia, nähtävyydet ja lomanviettomahdollisuudet. Kurssilla painotetaan puheen ymmärtämistä ja puhumista ja vahvistetaan perusrakenteiden hallintaa. Kirjoittamistaitoa harjoitellaan viestinnällisten tehtävien avulla. FC03 Ennen ja nyt 44

49 Kurssilla tarkastellaan elämää ennen ja nyt sekä yksilön että yhteiskunnan kannalta. Aiheina ovat esimerkiksi terveys ja hyvinvointi. Kurssilla painotetaan puheviestintää ja vahvistetaan perusrakenteiden hallintaa. Kirjoittamistaitoa harjoitellaan viestinnällisten tehtävien avulla. FC04 Opiskelu ja tulevaisuudensuunnitelmat Kurssin aihepiirit liittyvät kouluun, myöhempään opiskeluun ja työelämään sekä nuorten tulevaisuudensuunnitelmiin. Kurssilla harjoitellaan kyseisiin aihepiireihin liittyvää suullista ja kirjallista viestintää, kuten omien toiveiden ja suunnitelmien kuvailua. FC05 Kulttuuri Kurssin aihepiireinä voivat olla esimerkiksi kohdekulttuurin kuvataide, kirjallisuus, musiikki, elokuva, teatteri tai urheilu. Kurssilla harjoitetaan kielitaidon kaikkia alueita. FC06 Yhteinen maapallomme Lähtökohtana ovat oman maan ja kohdemaiden yhteiskuntien toimintaan ja maapallon tilaan ja tulevaisuuteen liittyvät yleistajuiset tekstit, myös mediatekstit. Kurssilla painotetaan tekstin ymmärtämistä ja kuvausten ja yksinkertaisten selostusten laatimista suullisesti ja kirjallisesti. FC07 Tiede ja tekniikka Lähtökohtana ovat eri tieteenaloihin, tekniikkaan ja viestinnän eri muotoihin liittyvät yleistajuiset tekstit. Kurssilla painotetaan tekstin ymmärtämistä ja kirjoittamista. FC08 Luonto ja kestävä kehitys Kurssin aihepiireinä ovat luonto ja sen ilmiöt ja luontoon suhtautuminen omassa ja kohdekielen kulttuurissa. Kurssilla painotetaan tekstin ymmärtämistä ja kirjoittamista. Soveltavat kurssit FC09 Abiranskaa Kerrataan kielioppia ja harjoitellaan luetun- ja kuullunymmärtämiskoetta varten. Suoritusmerkintä. FC10 Civilisation Ranskalainen yhteiskunta ja kulttuuri tutuiksi! Oppikirjan lisäksi mahdollisuuksien mukaan opintokäyntejä (esim. taidenäyttely, teatteri, elokuva) opiskelijoiden mielenkiinnon mukaan. Suoritusmerkintä. FC11 Parlons français! (1/2 kurssia) Harjoitellaan suullista viestintää ja keskustelutaitoja. Suoritusmerkintä. FC12 Kansainvälisyyskurssi Tutustutaan Ranskaan, johonkin Ranskan alueeseen tai muuhun ranskankieliseen maahan tai alueeseen. Kurssin voi sisältyä oppilaiden itse kustantama opintomatka em. kohteeseen tai opiskelijavaihto. Suoritusmerkintä FD Ranska B3-kielenä (Lukiossa alkava oppimäärä) Syventävät kurssit FD01 Hyvää päivää, hauska tutustua Kurssilla opiskellaan perusvuorovaikutukseen liittyvää kieltä, kuten tervehtiminen, hyvästely ja esittäytyminen. Harjoitellaan kertomaan perusasioita itsestä ja kysymään vastaavia asioita keskus- 45

50 telukumppanilta. Aihepiirit kattavat myös perheen ja lähimmät ihmissuhteet, ja kurssilla opitaan selviytymään yksinkertaisista arkipäivän viestintätilanteista. Kurssilla painotetaan puheviestintää. FD02 Näin asiat hoituvat Kurssin aihepiirejä ovat suku, ystävät ja muut ihmissuhteet sekä elämään liittyvät rutiinit. Kurssilla harjoitetaan selviytymistä erilaisissa jokapäiväisissä kielenkäyttötilanteissa kuten ostoksilla ja käytettäessä esimerkiksi pankki-, posti-, lääkäri-, liikenne-, majoitus- ja ateriointipalveluita. Kurssilla painotetaan puheen ymmärtämistä ja puhumista. Kurssin FD02 jälkeen opiskelija siirtyy kurssille FC01 ja opiskelee siitä lähtien FC-kielen oppimäärän mukaan. Loppuarvosana tulee siitä oppimäärästä, jonka kursseja opiskelija on opiskellut enemmän SAKSA SA Saksa A1-kielenä (Perusopetuksen vuosiluokilla 1-6 alkanut oppimäärä) A-saksassa on kuusi pakollista ja 2 syventävää kurssia. Ylioppilastutkinto perustuu näille kahdeksalle kurssille. Näiden lisäksi tarjotaan 6 soveltavaa kurssia (osa ½-kursseja). Lukion aloittaville opiskelijoille suositellaan ennen SA1 suorittamista kurssia SA14. Siellä kerrataan ja palautetaan mieliin kielioppia ja perussanastoa, joita tarvitaan saksan opinnoissa. Pakolliset ja syventävät kurssit arvostellaan jatkuvan näytön ja kurssikokeen perusteella normaalein kouluarvosanoin. Soveltavat kurssit arvostellaan suoritettu/ hylätty-arvosanoin. Kielen eri osa-alueita harjoitetaan tasaisesti vaihtelevin opetusmenetelmin. Pakolliset kurssit SA01 Nuori ja hänen maailmansa Aihepiirit ja tilanteet liittyvät jokapäiväiseen elämään ja henkilökohtaiseen kanssakäymiseen ja ihmissuhteisiin. Ennen SA1-kurssia suositellaan suoritettavaksi peruskoulussa opittuja perusrakenteita kertaavaa kurssia SA14. SA02 Viestintä ja vapaa-aika Aihepiirit ja tilanteet liittyvät vapaa-aikaan ja harrastuksiin ja niiden yhteydessä käytettäviin palveluihin. Aiheina ovat myös hyvinvointi ja turvallisuus sekä mediaosaaminen. Kirjoittamista harjoitellaan viestinnällisten tehtävien avulla. Puheviestinnän strategioiden hallintaa vankennetaan ja kiinnitetään huomiota ilmaisuvarmuuteen. SA03 Opiskelu ja työ Kurssin aihepiirit ja tilanteet liittyvät opiskeluun ja työelämään ja kurssilla harjoitellaan niille tyypillistä suullista ja kirjallista viestintää. Harjoitetaan myös muodollisten tilanteiden vaatiman kielen ymmärtämistä ja käyttämistä. SA04 Yhteiskunta ja ympäröivä maailma Kurssilla painotetaan puhumista ja tekstin ymmärtämistä vaativahkolla tasolla. Lähtökohtana ovat oman maan ja kohdemaiden yhteiskuntiin liittyvät tekstit. Kurssilla harjoitellaan erilaisia ymmärtävän lukemisen strategioita, kuten ennakointia, sanapäättelyä tekstiyhteyden perusteella ja merkityskartan tekemistä. Kirjallista ilmaisua harjoitellaan kirjoittamalla erilaisia tarkoituksia varten. 46

51 SA05 Kulttuuri Aihepiireinä voivat olla kuvataide, kirjallisuus, musiikki, elokuva, teatteri tai urheilu. Opiskelijat laativat valitsemastaan teemasta esimerkiksi laajahkon kirjallisen tuotoksen, joka esitellään suullisesti. SA06 Tiede, talous ja tekniikka Kurssilla painotetaan aiempaa vaativamman kieliaineksen ymmärtämistä. Aiheina ovat eri tieteenalat, tekniikan saavutukset, viestinnän eri muodot ja talouselämä. Aiheina ovat myös teknologia ja yhteiskunta. Jatketaan lukemisstrategioiden harjoittelua ja hiotaan kirjallista ilmaisua kirjoittamalla erilaisia tarkoituksia varten. Syventävät kurssit SA07 Luonto ja kestävä kehitys Kurssi antaa opiskelijalle valmiuksia ymmärtää ja käyttää luontoon, luonnontieteisiin ja kestävän kehityksen aihepiiriin liittyvää kieltä. SA08 Puhu ja ymmärrä paremmin Kurssilla harjoitetaan puheviestintää ja vahvistetaan suullisen kielen käyttöä aiheina ajankohtaiset tapahtumat sekä aikaisempien kurssien aihepiirejä. Pohja- ja harjoitusmateriaaleina käytetään sekä vaativia luetun että kuullunymmärtämistä vaativia tekstejä. Soveltavat kurssit: (arvostelu: suoritettu/ hylätty) SA09 Deutsch auf Deutsch (½ kurssia) Kurssilla keskitytään suullisen kielitaidon harjoitteluun pari- ja pienryhmissä. Suoritusmerkintä. SA10 Übung macht den Meister (½ kurssia) Kerrataan perusrakenteita, esim. sijamuodot, verbien persoonataivutus ja aikamuodot, sanajärjestystä sekä perussanastoa eri harjoitusmuotojen avulla. Kurssi järjestetään, kun sen valinneita on vähintään 10. Suoritusmerkintä. SA11 ABI-Deutsch Kerrataan ylioppilaskoetta varten, harjoitellaan esim. kuullun- ja tekstinymmärtämistä, ainekirjoitusta ja rakenteita. Suoritusmerkintä. SA12 Landeskunde Tutustutaan tarkemmin johonkin saksakieliseen maahan, sen kulttuuriin ja elinoloihin. Kurssiin sisältyy vierailumatka ko. maahan (ryhmäkoko 16-22). Suoritusmerkintä. SA13 Medienlandschaft (½-kurssia) Tutustutaan kieleen ja kulttuuriin lehdistön, elokuvien ja videoiden sekä/tai internetin välityksellä. Kurssi suositellaan suoritettavaksi SA 5-kurssin jälkeen. Ryhmäkoko vähintään 10 oppilasta. Suoritusmerkintä. SA14 Willkommen in der gymnasialen Oberstufe Kurssilla pyritään tasoittamaan siirtymistä peruskoulusta lukioon. Kertaamme perussanastoa ja peruskielioppia, kuten sijamuotoja ja prepositioita, aikamuotoja ja verbin taivutusta sekä sanajärjestystä suullisin ja kirjallisin harjoituksin. Kurssilla harjoitellaan myös kuullunymmärtämistä. Suoritusmerkintä. 47

52 SC Saksa B2-kielenä (Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä) Voit valita kaikkiaan 8 syventävää ja 5 soveltavaa kurssia (joista osa ½- kursseja). Soveltavista kursseista SAB2 11 on yhteinen SAB3-lukijoiden kanssa. Muut soveltavat ovat yhteisiä kaikille saksan lukijoille. Lukion päättökoe perustuu syventävillä kursseilla opituille tiedoille. Syventävät kurssit arvostellaan jatkuvan näytön ja kurssikokeen perusteella normaalein kouluarvosanoin. Soveltavat kurssit arvostellaan suoritettu/ hylätty-arvosanoin. Kielen eri osa-alueita harjoitetaan tasaisesti vaihtelevin opetusmenetelmin. Syventävät kurssit SC01 Vapaa-aika ja harrastukset Aihepiirit ja tilanteet liittyvät nuorten jokapäiväiseen elämään, kiinnostuksen kohteisiin, vapaaajan viettoon ja harrastuksiin ja niiden yhteydessä käytettäviin palveluihin. Kurssilla painotetaan puheen ymmärtämistä ja puhumista, mm. mielipiteen ilmaisemista ja laajennetaan kielen perusrakenteiden tuntemusta. SC02 Meillä ja muualla Kurssin aihepiireinä ovat oman maan ja kohdekielisten maiden ihmiset, maantiede, historia, nähtävyydet ja lomanviettomahdollisuudet. Kurssilla painotetaan puheen ymmärtämistä ja puhumista ja vahvistetaan perusrakenteiden hallintaa. Kirjoittamista harjoitellaan yksinkertaisten viestinnällisten tehtävien avulla. SC03 Ennen ja nyt Kurssilla tarkastellaan elämää ennen ja nyt sekä yksilön että yhteiskunnan kannalta. Aiheina ovat esimerkiksi terveys ja hyvinvointi. Kurssilla painotetaan puheviestintää ja vahvistetaan perusrakenteiden hallintaa. Kirjoittamista harjoitellaan viestinnällisten tehtävien avulla. SC04 Opiskelu ja tulevaisuudensuunnitelmat Kurssin aihepiirit liittyvät kouluun, myöhempään opiskeluun ja työelämään sekä nuorten tulevaisuudensuunnitelmiin. Kurssilla harjoitellaan kyseisiin aihepiireihin liittyvää suullista ja kirjallista viestintää, kuten omien toiveiden ja suunnitelmien kuvailua. SC05 Kulttuuri Kurssin aihepiireinä voivat olla esimerkiksi kohdekulttuurin kuvataide, kirjallisuus, musiikki, elokuva, teatteri tai urheilu. Kurssilla harjoitetaan kielitaidon kaikkia alueita. SC06 Yhteinen maapallomme Lähtökohtana ovat esimerkiksi oman maan ja kohdemaiden yhteiskuntien toimintaan ja maapallon nykytilaan ja tulevaisuuden näkymiin liittyvät yleistajuiset tekstit, myös mediatekstit. Kurssilla painotetaan tekstin ymmärtämistä ja kuvausten ja yksinkertaisten selostusten laatimista suullisesti ja kirjallisesti. SC07 Tiede ja tekniikka Lähtökohtana ovat eri tieteenaloihin, tekniikkaan ja viestinnän eri muotoihin liittyvät yleistajuiset tekstit. Kurssilla painotetaan tekstin ymmärtämistä ja kirjoittamista. SC08 Luonto ja kestävä kehitys 48

53 Kurssin aihepiireinä ovat luonto ja sen ilmiöt ja luontoon suhtautuminen omassa ja kohdekielen kulttuurissa. Kurssilla painotetaan tekstin ymmärtämistä ja kirjoittamista. Soveltavat kurssit: SC09 Deutsch auf Deutsch (½kurssia) Kurssilla keskitytään suullisen kielitaidon harjoitteluun pari- ja pienryhmissä. Suoritusmerkintä. SC10 Übung macht den Meister (½ kurssia) Kerrataan perusrakenteita, esim. sijamuodot, verbien persoonataivutus ja aikamuodot, sanajärjestystä sekä perussanastoa eri harjoitusmuotojen avulla. Kurssi järjestetään, kun sen valinneita on vähintään 12. Suoritusmerkintä. SC11 ABI-Deutsch Sisältönä yo-kokeeseen liittyviä rakenne-, kuuntelu- ja tekstivihko- sekä ainekirjoitusharjoituksia. Suoritusmerkintä. SC12 Landeskunde Tutustutaan tarkemmin johonkin saksankieliseen maahan, sen kulttuuriin ja elinoloihin. Kurssiin voi sisältyä vierailumatka ko. maahan. Osallistujat rahoittavat itse mahdolliset matkakulut. Suoritusmerkintä. SC13 Medienlandschaft (½-kurssia) Tutustutaan kieleen ja kulttuuriin lehdistön, elokuvien ja videoiden sekä/tai internetin välityksellä. Kurssi suositellaan suoritettavaksi SAB 5-kurssin jälkeen. Ryhmäkoko vähintään 10 oppilasta. Suoritusmerkintä SD Saksa B3-kielenä (Lukiossa alkava oppimäärä) Voit valita kaikkiaan 10 syventävää ja 5 soveltavaa kurssia (joista osa ½ kursseja). Soveltavista kursseista SAB3 11 on yhteinen SAB2:n kanssa. Muut soveltavat kurssit ovat yhteisiä kaikille saksan lukijoille. Lukion päättökoe perustuu kaikkien syventävien kurssien sisällöille. Lukiossa alkavaa saksaa luetaan omana ryhmänä ensimmäinen vuosi (viisi kurssia) ja sen jälkeen ryhmä yhdistetään SAB2-ryhmän kanssa, niin että SAB3 6 = SAB2 4, SAB3 7 = SAB2 5 jne. Valintaohjeita: jos aiot suorittaa SAB3:n kurssit: 1. kolmessa vuodessa: valitse ensimmäisenä vuonna SAB3:n viisi kurssia, toisena vuonna SAB3 6-8 sekä kolmantena vuonna SAB sekä ennen yo-kirjoituksia SAB jos haluat saada vain yleiskuvan saksan kielestä ja kulttuurista tai vain selviytyä turistitilanteista, voit suorittaa vain osan kursseista. Syventävät kurssit arvostellaan jatkuvan näytön ja kurssikokeen perusteella normaalein kouluarvosanoin. Soveltavat kurssit arvostellaan suoritettu/ hylätty-arvosanoin. Kielen eri osa-alueita harjoitetaan tasaisesti vaihtelevin opetusmenetelmin. Syventävät kurssit SD01 Hyvää päivää, hauska tutustua Kurssilla opiskellaan perusvuorovaikutukseen liittyvää kieltä, kuten tervehtiminen, hyvästely ja esittäytyminen. Harjoitellaan kertomaan perusasioita itsestä ja kysymään vastaavia asioita keskustelukumppanilta. Aihepiirit kattavat myös perheen ja lähimmät ihmissuhteet ja kurssilla opitaan selviytymään yksinkertaisista arkipäivän viestintätilanteista. Kurssilla painotetaan puheviestintää. SD02 Näin asiat hoituvat Kurssin aihepiirejä ovat suku, ystävät ja muut ihmissuhteet sekä elämään liittyvät rutiinit. Kurssilla harjoitetaan selviytymistä erilaisissa jokapäiväisissä kielenkäyttötilanteissa kuten ostoksilla ja 49

54 käytettäessä erilaisia palveluita kuten pankki, posti, lääkäri, liikenne, majoitus- ja ateriointipalvelut. Kurssilla painotetaan puheen ymmärtämistä ja puhumista. Kurssin SD02 jälkeen opiskelija siirtyy kurssille SC01 ja opiskelee siitä lähtien SC-kielen oppimäärän mukaan. Loppuarvosana tulee siitä oppimäärästä, jonka kursseja opiskelija on opiskellut enemmän ITALIA TD Italia B3-kielenä (Lukiossa alkava oppimäärä) Syventävät kurssit TD01 Hyvää päivää, hauska tutustua Kurssilla opiskellaan perusvuorovaikutukseen liittyvää kieltä, kuten tervehtiminen, hyvästely ja esittäytyminen. Harjoitellaan kertomaan perusasioita itsestä ja kysymään vastaavia asioita keskustelukumppanilta. Aihepiirit kattavat myös perheen ja lähimmät ihmissuhteet, ja kurssilla opitaan selviytymään yksinkertaisista arkipäivän viestintätilanteista. Kurssilla painotetaan puheviestintää. TD02 Näin asiat hoituvat Kurssin aihepiirejä ovat suku, ystävät ja muut ihmissuhteet sekä elämään liittyvät rutiinit. Kurssilla harjoitetaan selviytymistä erilaisissa jokapäiväisissä kielenkäyttötilanteissa kuten ostoksilla ja käytettäessä esimerkiksi pankki-, posti-, lääkäri-, liikenne-, majoitus- ja ateriointipalveluita. Kurssilla painotetaan puheen ymmärtämistä ja puhumista. TD03 Vapaa-aika ja harrastukset Aihepiirit ja tilanteet liittyvät nuorten jokapäiväiseen elämään, kiinnostuksen kohteisiin, vapaaajan viettoon ja harrastuksiin ja niiden yhteydessä käytettäviin palveluihin. Kurssilla painotetaan puheen ymmärtämistä ja puhumista, muun muassa mielipiteen ilmaisemista ja laajennetaan kielen perusrakenteiden tuntemusta. TD04 Meillä ja muualla Kurssin aihepiireinä ovat Suomen ja italiankielisten alueiden ihmiset, maantiede, historia, nähtävyydet ja lomanviettomahdollisuudet. Kurssilla painotetaan puheen ymmärtämistä ja puhumista ja vahvistetaan perusrakenteiden hallintaa. Kirjoittamistaitoa harjoitellaan yksinkertaisten viestinnällisten tehtävien avulla. TD05 Ennen ja nyt Kurssilla tarkastellaan elämää ennen ja nyt sekä yksilön että yhteiskunnan kannalta. Aiheina ovat esimerkiksi terveys ja hyvinvointi. Kurssilla painotetaan puheviestintää ja vahvistetaan perusrakenteiden hallintaa. Kirjoittamistaitoa harjoitellaan viestinnällisten tehtävien avulla. TD06 Opiskelu ja tulevaisuudensuunnitelmat Kurssin aihepiirit liittyvät kouluun, myöhempään opiskeluun ja työelämään sekä nuorten tulevaisuudensuunnitelmiin. Kurssilla harjoitellaan kyseisiin aihepiireihin liittyvää suullista ja kirjallista viestintää, kuten omien toiveiden ja suunnitelmien kuvailua. TD07 Kulttuuri Kurssin aihepiireinä voivat olla esimerkiksi kohdekulttuurin kuvataide, kirjallisuus, musiikki, elokuva, teatteri tai urheilu. Kurssilla harjoitetaan kielitaidon kaikkia alueita. TD08 Yhteinen maapallomme 50

55 Lähtökohtana ovat esimerkiksi Suomen ja Italian yhteiskuntien toimintaan sekä maapallon nykytilaan ja tulevaisuuden näkymiin liittyvät yleistajuiset tekstit, myös mediatekstit. Kurssilla painotetaan tekstin ymmärtämistä ja kuvausten ja yksinkertaisten selostusten laatimista suullisesti ja kirjallisesti. Soveltavat kurssit TD09 Kertauskurssi (1/2 kurssia) Kurssilla valmistaudutaan ylioppilaskirjoituksiin tekemällä kuunteluita, tekstinymmärtämis- ja kielioppiharjoituksia sekä kirjoittamalla aineita. Suoritusmerkintä. TD11 Italian kieli ja taide Kurssilla tutustutaan Italian taiteeseen keskittyen renessanssiajan jälkeisiin tyylisuuntiin sekä Italian arkikielen sanastoon. Kurssiin liittyy tutustumismatka Roomaan, jossa pääasiallisena tutustumiskohteenamme on Rooman taideakatemia (Accademia Belle Arti Roma), Käymme myös keskeisissä taidemuseoissa ja muissa kohteissa. Kokoonnumme yhdeksän kertaa ennen matkaa. Opiskelija tuottaa kurssin aikana sekä kuvallisia harjoitustöitä että tutkimustyötä aiheisiin liittyen. Kurssille osallistumisen edellytys on, että opiskelija on suorittanut kuvataiteesta kurssit KU01 ja KU02 ennen kurssille osallistumista sekä Italian kielen kurssit TD01 ja TD02. Kurssin tavoitteena on, että opiskelija saa omakohtaisia elämyksiä taiteen kokemisesta ja tekemisestä sekä Italian kielen käytöstä oppii arvostamaan eurooppalaista kulttuurihistoriaa oppii selviytymään yksinkertaisissa arkipäivän viestintätilanteissa italian kielellä Keskeiset sisällöt: Accademia Belle Artiin tutustuminen Rooman kaupunki ja nähtävyyksiin tutustuminen Taiteen historian tuntemuksen lisääminen Italian kielen käyttö arjen tilanteissa Arviointi: Opiskelija saa kurssista suoritusmerkinnän, kun on tehnyt tutkimustyönsä ja kuvallisia harjoituksia. TD17 Italia ja renessanssi - kurssi (HI17) Kurssilla tutustutaan renessanssin historialliseen sisältöön, italian kielen kehittäjien tuotantoon sekä italian arkikielen sanastoon. Kurssiin liittyy tutustumismatka renessanssin syntysijoille Toscanan maakuntaan Italiaan. Suoritusmerkintä. Kurssin tavoitteena on, että opiskelija tuntee tarkasteltavan kulttuuriliikkeen historiallisen kehityksen oppii arvostamaan eurooppalaista kulttuuriperintöä oppii analysoimaan renessanssin erilaisia ilmenemismuotoja ennen kaikkea taiteissa ja tieteissä oppii selviytymään yksinkertaisista arkipäivän viestintätilanteista 51

56 Keskeiset sisällöt: Renessanssin kehityshistoria Renessanssin uusi ihmiskäsitys Renessanssin kirjallisuus Renessanssin kuvanveisto, maalaustaide ja arkkitehtuuri Italian kielen arjen sanasto 10.7 ESPANJA PD Espanja B3-kielenä (Lukiossa alkava oppimäärä) Syventävät kurssit PD01 Hyvää päivää, hauska tutustua Kurssilla opiskellaan perusvuorovaikutukseen liittyvää kieltä, kuten tervehtiminen, hyvästely ja esittäytyminen. Harjoitellaan kertomaan perusasioita itsestä ja kysymään vastaavia asioita keskustelukumppanilta. Aihepiirit kattavat myös perheen ja lähimmät ihmissuhteet ja kurssilla opitaan selviytymään yksinkertaisista arkipäivän viestintätilanteista. Kurssilla painotetaan puheviestintää. PD02 Näin asiat hoituvat Kurssin aihepiirejä ovat suku, ystävät ja muut ihmissuhteet sekä elämään liittyvät rutiinit. Kurssilla harjoitetaan selviytymistä erilaisissa jokapäiväisissä kielenkäyttötilanteissa kuten ostoksilla ja käytettäessä erilaisia palveluita kuten pankki, posti, lääkäri, liikenne, majoitus- ja ateriointipalvelut. Kurssilla painotetaan puheen ymmärtämistä ja puhumista. PD03 Vapaa-aika ja harrastukset Aihepiirit ja tilanteet liittyvät nuorten jokapäiväiseen elämään, kiinnostuksen kohteisiin, vapaaajan viettoon ja harrastuksiin ja niiden yhteydessä käytettäviin palveluihin. Kurssilla painotetaan puheen ymmärtämistä ja puhumista, muun muassa mielipiteen ilmaisemista ja laajennetaan kielen perusrakenteiden tuntemusta. PD04 Meillä ja muualla Kurssin aihepiireinä ovat oman maan ja kohdekielisten maiden ihmiset, maantiede, historia, nähtävyydet ja lomanviettomahdollisuudet. Kurssilla painotetaan puheen ymmärtämistä ja puhumista ja vahvistetaan perusrakenteiden hallintaa. Kirjoittamistaitoa harjoitellaan yksinkertaistenviestinnällisten tehtävien avulla. PD05 Ennen ja nyt Kurssilla tarkastellaan elämää ennen ja nyt sekä yksilön että yhteiskunnan kannalta. Aiheina ovat esimerkiksi terveys ja hyvinvointi. Kurssilla painotetaan puheviestintää ja vahvistetaan perusrakenteiden hallintaa. Kirjoittamistaitoa harjoitellaan viestinnällisten tehtävien avulla. PD06 Opiskelu ja tulevaisuudensuunnitelmat Kurssin aihepiirit liittyvät kouluun, myöhempään opiskeluun ja työelämään sekä nuorten tulevaisuudensuunnitelmiin. Kurssilla harjoitellaan kyseisiin aihepiireihin liittyvää suullista ja kirjallista viestintää, kuten omien toiveiden ja suunnitelmien kuvailua. 52

57 PD07 Kulttuuri Kurssin aihepiireinä voivat olla esimerkiksi kohdekulttuurin kuvataide, kirjallisuus, musiikki, elokuva, teatteri tai urheilu. Kurssilla harjoitetaan kielitaidon kaikkia alueita. PD08 Yhteinen maapallomme Lähtökohtana ovat esimerkiksi oman maan ja kohdemaiden yhteiskuntien toimintaan sekä maapallon nykytilaan ja tulevaisuuden näkymiin liittyvät yleistajuiset tekstit, myös mediatekstit. Kurssilla painotetaan tekstin ymmärtämistä ja kuvausten ja yksinkertaisten selostusten laatimista suullisesti ja kirjallisesti. PD09 Abiespanjaa Kerrataan kielioppia ja harjoitellaan luetun- ja kuullunymmärtämiskoetta varte. Suoritusmerkintä MATEMATIIKKA Matematiikan opetuksen tehtävänä on tutustuttaa opiskelija matemaattisen ajattelun malleihin sekä matematiikan perusideoihin ja rakenteisiin, opettaa käyttämään puhuttua ja kirjoitettua matematiikan kieltä sekä kehittää laskemisen, ongelmien ratkaisemisen ja loogisen ajattelukyvyn taitoja. Arviointi Matematiikan opetuksessa arvioinnin tulee kehittää opiskelijan kykyä esittää ratkaisuja, tukea opiskelijaa matemaattisten käsitteiden muodostamisprosessissa ja arvioida kirjallista esitystä sekä opettaa opiskelijalle oman työnsä arvioimista. Osaamisen arvioinnissa kiinnitetään huomio laskutaitoon, menetelmien valintaan ja päätelmien täsmälliseen ja johdonmukaiseen perustelemiseen. Oppimäärän vaihtaminen Matematiikan oppimäärää vaihdettaessa pitkästä lyhyeen voidaan noudattaa hyväksilukemisessa seuraavia vastaavuuksia: MA01 NB01 MA03 NB02 MA06 NB05 MA07 NB04 MA08 NB Matematiikan pitkä oppimäärä Matematiikan pitkän oppimäärän opetuksen tehtävänä on antaa opiskelijalle matemaattiset valmiudet, joita tarvitaan ammatillisissa opinnoissa ja korkeakouluopinnoissa. Pitkän matematiikan opinnoissa opiskelijalla on tilaisuus omaksua matemaattisia käsitteitä ja menetelmiä sekä oppia ymmärtämään matemaattisen tiedon luonnetta. Opetuksen tavoitteena on kehittää opiskelijan ongelmanratkaisutaitoja sekä loogista päättelykykyä. Opetus pyrkii myös antamaan opiskelijalle selkeän käsityksen matematiikan merkityksestä yhteiskunnan kehityksessä sekä sen soveltamismahdollisuuksista arkielämässä, tieteessä ja tekniikassa. Pitkän matematiikan kurssien tavoitteena on totuttaa opiskelija pitkäjänteiseen työskentelyyn sekä sitä kautta rohkaista häntä luottamaan omiin matemaattisiin taitoihinsa. Opiskelija oppii etsimään erilaisia ratkaisumalleja ja arvioimaan niitä kriittisesti. Pakolliset kurssit MA01 Funktiot ja yhtälöt Kurssin tavoitteena on täydentää yhtälön ratkaisemisen ja prosenttilaskennan taitoja sekä verrannollisuuden käsitettä. Lisäksi kurssilla syvennetään neliöjuuren ja potenssin käsitteiden ymmärtä- 53

58 mistä sekä totutaan käyttämään niiden laskusääntöjä. Opiskelija tutustuu potenssi- ja eksponenttifunktioihin sekä oppii ratkaisemaan potenssiyhtälöitä. Keskeiset sisällöt: potenssifunktio potenssiyhtälön ratkaiseminen juuret ja murtopotenssi eksponenttifunktio MA02 Polynomifunktiot Kurssin tavoitteena on oppia käsittelemään polynomifunktioita ja ratkaisemaan toisen ja korkeamman asteen polynomiyhtälöitä sekä ensimmäisen ja toisen asteen polynomiepäyhtälöitä. Lisäksi kurssilla tutkitaan toisen asteen yhtälön ratkaisujen lukumäärää ja jaetaan tekijöihin toisen asteen polynomeja. Keskeiset sisällöt: polynomien tulo ja binomikaavat polynomifunktio toisen ja korkeamman asteen polynomiyhtälöitä toisen asteen yhtälön juurten lukumäärän tutkiminen toisen asteen polynomin jakaminen tekijöihin polynomiepäyhtälön ratkaiseminen MA03 Geometria Kurssin tavoitteena on harjaannuttaa opiskelija hahmottamaan ja kuvaamaan muotoa sekä tilaa tasossa ja avaruudessa. Opiskelija oppii muotoilemaan geometrisestä ongelmasta algebrallisen lausekkeen tai yhtälön, ratkaisemaan sen ja tulkitsemaan ratkaisun geometrisesti. Lisäksi opiskelija oppii ratkaisemaan geometrisiä ongelmia käyttäen hyväkseen kuvioiden ja kappaleiden ominaisuuksia, yhdenmuotoisuutta, Pythagoraan lausetta sekä suora- ja vinokulmaisen kolmion trigonometriaa. Keskeiset sisällöt: kuvioiden ja kappaleiden yhdenmuotoisuus sini- ja kosinilause ympyrän, sen osien ja siihen liittyvien suorien geometria kuvioihin ja kappaleisiin liittyvien pituuksien, kulmien, pinta-alojen ja tilavuuksien laskeminen MA04 Analyyttinen geometria Kurssin tavoitteena on ymmärtää kuinka analyyttinen geometria luo yhteyksiä geometristen ja algebrallisten käsitteiden välille. Opiskelija tutustuu erilaisien käyrien yhtälöihin ja oppii tutkimaan näiden avulla pisteitä, suoria, ympyröitä ja paraabeleja. Kurssilla syvennetään itseisarvokäsitteen ymmärtämistä ja ratkaistaan yksinkertaisia itseisarvoyhtälöitä ja -epäyhtälöitä. Keskeiset sisällöt: pistejoukon yhtälö suoran, ympyrän ja paraabelin yhtälöt itseisarvoyhtälön ja epäyhtälön ratkaiseminen yhtälöryhmän ratkaiseminen pisteen etäisyys suorasta MA05 Vektorit 54

59 Kurssin tavoitteena on, että opiskelija ymmärtää vektorikäsitteen ja perehtyy vektorilaskennan perusteisiin. Opiskelija oppii tutkimaan kuvioiden ominaisuuksia sekä laskemaan kaksi- ja kolmiulotteisen koordinaatiston pisteitä, etäisyyksiä ja kulmia vektoreiden avulla. Keskeiset sisällöt: vektoreiden perusominaisuudet vektoreiden yhteen- ja vähennyslasku ja vektorin kertominen luvulla koordinaatiston vektoreiden skalaaritulo suorat ja tasot avaruudessa MA06 Todennäköisyys ja tilastot Kurssin tavoitteena on, että opiskelija oppii havainnollistamaan erilaisia tilastollisia ja todennäköisyysjakaumia sekä määrittämään ja tulkitsemaan niiden tunnuslukuja. Jatkuvista jakaumista keskitytään erityisesti normaalijakauman käyttöön ja sovelluksiin. Opiskelija perehtyy kombinatorisiin menetelmiin, todennäköisyyden käsitteeseen ja todennäköisyyksien laskusääntöihin. Keskeiset sisällöt: diskreetti ja jatkuva tilastollinen jakauma jakauman tunnusluvut klassinen ja tilastollinen todennäköisyys kombinatoriikka todennäköisyyksien laskusäännöt diskreetti ja jatkuva todennäköisyysjakauma diskreetin jakauman odotusarvo normaalijakauma MA07 Derivaatta Kurssin tavoitteena on oppia määrittämään rationaalifunktion nollakohdat ja ratkaisemaan yksinkertaisia rationaaliepäyhtälöitä. Opiskelija omaksuu havainnollisen käsityksen funktion rajaarvosta, jatkuvuudesta ja derivaatasta sekä osaa määrittää yksinkertaisten funktioiden derivaatat. Opiskelija osaa tutkia derivaatan avulla polynomi- ja rationaalifunktion kulkua ja määrittää niiden ääriarvot sekä soveltaa näitä menetelmiä käytännön ongelmiin. Keskeiset sisällöt: rationaaliyhtälö ja -epäyhtälö funktion raja-arvo, jatkuvuus ja derivaatta polynomifunktion, funktioiden tulon ja osamäärän derivoiminen polynomifunktion kulun tutkiminen ja ääriarvojen määrittäminen MA08 Juuri- ja logaritmifunktiot Kurssin tavoitteena on tuntea juuri-, eksponentti- ja logaritmifunktioiden ominaisuudet sekä osata ratkaista niihin liittyviä yhtälöitä. Lisäksi kurssilla tutkitaan edellä mainittujen funktioiden kulkua derivaatan avulla. Kurssilla käsitellään myös käänteisfunktioita, yhdistettyjä funktioita ja niiden derivaattoja. Keskeiset sisällöt: juurifunktiot ja -yhtälöt eksponenttifunktiot ja -yhtälöt logaritmifunktiot ja -yhtälöt yhdistetyn funktion derivaatta käänteisfunktio juuri-, eksponentti- ja logaritmifunktioiden derivaatat MA09 Trigonometriset funktiot ja lukujonot 55

60 Kurssin tavoitteena on oppia tutkimaan trigonometrisia funktioita yksikköympyrän symmetrioiden avulla. Opiskelija oppii ratkaisemaan trigonometrisia yhtälöitä, käyttämään trigonometrisia peruskaavoja sekä tutkimaan trigonometrisia funktioita derivaatan avulla. Kurssilla perehdytään lukujonoihin ja opitaan muodostamaan lukujonon yleinen termi esimerkiksi rekursiivisesti määritellystä lukujonosta. Käytännön ongelmia ratkaistaan mm. aritmeettisen ja geometrisen jonon sekä niistä muodostettujen summien avulla. Keskeiset sisällöt: suunnattu kulma ja radiaani trigonometriset funktiot symmetria- ja jaksollisuusominaisuuksineen trigonometristen yhtälöiden ratkaiseminen trigonometristen funktioiden derivaatat lukujono rekursiivinen lukujono aritmeettinen jono ja summa geometrinen jono ja summa MA10 Integraalilaskenta Kurssin tavoitteena on, että opiskelija ymmärtää integraalifunktion käsitteen ja oppii määrittämään alkeisfunktioiden integraalifunktioita. Opiskelija tutustuu määrättyyn integraaliin ja ymmärtää sen yhteyden pinta-alaan. Opiskelija soveltaa integraalilaskennan menetelmiä pinta-alan ja tilavuuden määrittämiseen. Keskeiset sisällöt: integraalifunktio alkeisfunktioiden integraalifunktiot määrätty integraali pinta-alan ja tilavuuden laskeminen Syventävät kurssit MA11 Lukuteoria ja logiikka Kurssin tavoitteena on, että opiskelija oppii formalisoimaan väitelauseita ja tutkimaan niiden totuusarvoja totuustaulujen avulla. Opiskelija ymmärtää avoimen lauseen käsitteen ja oppii käyttämään kvanttoreita. Kurssilla harjoitellaan myös todistamista. Kurssilla tutustutaan lukuteorian peruskäsitteisiin ja perehdytään alkulukujen ominaisuuksiin. Opiskelija osaa tutkia kokonaislukujen jaollisuutta ja määrittää kokonaislukujen suurimman yhteisen tekijän Eukleideen algoritmilla. Kurssi voidaan valita kurssin MA2 jälkeen. Keskeiset sisällöt: lauseen formalisoiminen lauseen totuusarvot avoin lause kvanttorit suora, käänteinen ja ristiriitatodistus kokonaislukujen jaollisuus ja jakoyhtälö Eukleideen algoritmi alkuluvut aritmetiikan peruslause kokonaislukujen kongruenssi MA12 Numeerisia ja algebrallisia menetelmiä 56

61 Kurssin tavoitteena on, että opiskelija ymmärtää absoluuttisen ja suhteellisen virheen käsitteet ja niiden avulla likiarvolaskujen tarkkuutta koskevat säännöt peruslaskutoimitusten tapauksessa. Opiskelija oppii ratkaisemaan yhtälöitä numeerisesti mm. iteroimalla sekä määrittämään numeerisesti muutosnopeutta ja pinta-alaa. Kurssilla tutkitaan polynomien jaollisuutta ja määritetään polynomin tekijät. Opiskelija harjaantuu myös käyttämään nykyaikaisia matemaattisia välineitä tehokkaasti. Kurssin voi suorittaa kurssin MA10 kanssa samanaikaisesti. Keskeiset sisällöt: absoluuttinen ja suhteellinen virhe Newtonin menetelmä ja iterointi polynomien jakoalgoritmi polynomien jakoyhtälö muutosnopeus ja pinta-ala MA13 Differentiaali- ja integraalilaskennan jatkokurssi Kurssilla syvennetään differentiaali- ja integraalilaskennan teoreettisten perusteiden tuntemusta, täydennetään integraalilaskennan taitoja sekä sovelletaan niitä mm. jatkuvien todennäköisyysjakaumien tutkimiseen. Kurssilla tutkitaan myös lukujonon raja-arvoa, sarjoja ja niiden summia. Kurssille voi osallistua kurssin MA10 jälkeen. Keskeiset sisällöt: funktion jatkuvuuden ja derivoituvuuden tutkiminen jatkuvien ja derivoituvien funktioiden yleisiä ominaisuuksia funktioiden ja lukujonojen raja-arvot äärettömyydessä epäoleelliset integraalit Soveltavat kurssit Kurssit arvioidaan suoritusmerkinnällä tai opiskelijan pyytäessa numeroarvioinnilla. MA15 Lineaarialgebra Lineaarialgebraa tarvitaan useissa matematiikkaa ja fysiikkaa käyttävissä tieteissä. Analyyttisen geometrian ja vektorilaskennan kertausta ja syventämistä. MA4 ja vektorilaskennan MA5 perustiedoista on tämän kurssin omaksumisessa hyötyä. MA16 Kompleksiluvut Kurssilla käsitellään korkeamman asteen polynomiyhtälöitä ja laajennetaan ratkaisujoukko käsittämään myös kompleksilukuratkaisut. Kurssilla opiskellaan kompleksilukujen laskutoimituksia, kompleksitaso ja kompleksilukujen napakoordinaattiesitys. MA2 ja MA8 perustiedoista on tämän kurssin omaksumisessa hyötyä. Keskeiset sisällöt: kompleksilukujen määritelmä ja laskutoimitukset kompleksilukujen itseisarvo ja liittoluku kompleksitaso napakoordinaattiesitys toisen ja korkeamman asteen yhtälöt MA17 Differentiaaliyhtälöt Kurssilla laajennetaan tutkittavien funktioiden joukkoa, täydennetään integroimismenetelmiä ja käsitellään differentiaaliyhtälöitä. Tutustutaan kahden muuttujan funktioihin ja osittaisderivaattoihin. Kurssille voi osallistua kurssin MA10 jälkeen. MA18 Kertauskurssi 57

62 Kerrataan pitkän oppimäärän pääkohtia ja käsitellään tehtäviä eri aihepiirien alueilta. Valmistaudutaan ylioppilaskirjoituksiin. MA19 Valmennuskurssi Kurssi pidetään yhtenä tuntina viikossa. Vahvistetaan kulloinkin opetuksessa olevan pakollisen tai syventävän kurssin osaamista, valmennetaan kansallisen- ja kansainvälisen tason matematiikkakilpailuihin ja olympialaisiin. Kurssi ilmoitetaan Espoon yhteistarjottimella kunnan kaikkien aiheesta kiinnostuneiden lukiolaisten tietoon. Kurssi suositellaan otettavaksi jokaisena opiskeluvuonna vaihtuvan sisältönsä vuoksi. MA20 Soveltava matematiikkaa I Kurssisuorituksen voi saada suorittamalla muussa oppilaitoksessa sellaisia pitkän matematiikan tasoisia kursseja, jotka eivät suoraan vastaa mitään pitkän matematiikan pakollista tai syventävää kurssia. MA21 Soveltavaa matematiikkaa II (LuMa-kurssi) Kurssin tarkoituksena on herättää ja tukea opiskelijan kiinnostusta luonnontieteisiin ja matematiikkaan. Tavoitteena on, että osallistumalla monipuolisesti erilaisiin opintotilaisuuksiin, opiskelija saa kuvan luonnontieteiden ja matematiikan merkityksestä arkielämään, ympäröivään luontoon ja teknologiaan. Samalla opiskelija tutustuu ajankohtaiseen tutkimukseen, jatko-opinto- ja uramahdollisuuksiin. Kurssi kehittää opiskelijan luonnontieteellistä ja matemaattista ajattelua sekä nykyaikaista maailmankuvaa. Kurssi suoritetaan itsenäisesti koulun ulkopuolella osallistumalla kahdeksaan luonnontieteisiin tai matematiikkaan liittyvään opintotilaisuuteen (järjestäjänä esim. Helsingin yliopisto tai Aaltoyliopisto). Kustakin opintotilaisuudesta pyydetään läsnäolotodistus ja kirjoitetaan oppimispäiväkirjatyylinen vapaamuotoinen raportti. Raportin laajuus on 2-3 sivua (A4). Kurssin suorittamisen voi hajauttaa koko lukioajalle. Kurssin suoritukseen sisältyvistä tilaisuuksista tulee sopia etukäteen LuMa-aineen opettajan kanssa. Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä. MA22 Talousmatematiikka Kurssin tavoitteena on, että opiskelija oppii ymmärtämään talouselämässä käytettyjä käsitteitä saa matemaattisia valmiuksia oman taloutensa suunnitteluun saa laskennallisen pohjan yrittäjyyden ja taloustiedon opiskeluun soveltaa tilastollisia menetelmiä aineistojen käsittelyyn. Keskeiset sisällöt: indeksi-, kustannus-, rahaliikenne-, laina-, verotus- ja muita laskelmia taloudellisiin tilanteisiin soveltuvia matemaattisia malleja lukujonojen ja summien avulla Kurssi suoritetaan yhdessä lyhyen matematiikan opiskelijoiden kanssa. Kurssista voi ottaa suoritusmerkinnän Matematiikan lyhyt oppimäärä Matematiikan lyhyen oppimäärän opetuksen tehtävänä on tarjota valmiuksia hankkia, käsitellä ja ymmärtää matemaattista tietoa ja käyttää matematiikkaa elämän eri tilanteissa ja jatko-opinnoissa. Opetuksen tavoitteet Matematiikan lyhyen oppimäärän opetuksen tavoitteena on, että opiskelija osaa käyttää matematiikkaa jokapäiväisen elämän ja yhteiskunnallisen toiminnan apuvälineenä 58

63 saa myönteisiä oppimiskokemuksia matematiikan parissa työskennellessään ja oppii luottamaan omiin kykyihinsä, taitoihinsa ja ajatteluunsa, rohkaistuu kokeilevaan, tutkivaan ja keksivään oppimiseen hankkii sellaisia matemaattisia tietoja, taitoja ja valmiuksia, jotka antavat riittävän pohjan jatko-opinnoille sisäistää matematiikan merkityksen välineenä, jolla ilmiöitä voidaan kuvata, selittää ja mallintaa ja jota voidaan käyttää johtopäätösten tekemisessä saa käsityksen matemaattisen tiedon luonteesta ja sen loogisesta rakenteesta harjaantuu vastaanottamaan ja analysoimaan viestimien matemaattisessa muodossa tarjoamaa informaatioita ja arvioimaan sen luotettavuutta tutustuu matematiikan merkitykseen kulttuurin kehityksessä oppii käyttämään kuvioita, kaavioita ja malleja ajattelun apuna. Pakolliset kurssit NB01 Lausekkeet ja yhtälöt Kurssin tavoitteena on, että opiskelija harjaantuu käyttämään matematiikkaa jokapäiväisen elämän ongelmien ratkaisemisessa ja oppii luottamaan omiin matemaattisiin kykyihinsä ymmärtää lineaarisen riippuvuuden, verrannollisuuden ja toisen asteen polynomifunktion käsitteet vahvistaa yhtälöiden ratkaisemisen taitojaan ja oppii ratkaisemaan toisen asteen yhtälöitä. Keskeiset sisällöt: suureiden välinen lineaarinen riippuvuus ja verrannollisuus ongelmien muotoileminen yhtälöiksi yhtälöiden graafinen ja algebrallinen ratkaiseminen ratkaisujen tulkinta ja arvioiminen toisen asteen polynomifunktio ja toisen asteen yhtälön ratkaiseminen NB02 Geometria Kurssin tavoitteena on, että opiskelija harjaantuu tekemään havaintoja ja päätelmiä kuvioiden ja kappaleiden geometrisista ominaisuuksista vahvistaa tasokuvioiden ja kolmiulotteisten kappaleiden kuvien piirtämisen taitojaan osaa ratkaista käytännön ongelmia geometriaa hyväksi käyttäen. Keskeiset sisällöt: kuvioiden yhdenmuotoisuus suorakulmaisen kolmion trigonometria Pythagoraan lause kuvioiden ja kappaleiden pinta-alan ja tilavuuden määrittäminen geometrian menetelmien käyttö koordinaatistossa NB03 Matemaattisia malleja I Kurssin tavoitteena on, että opiskelija näkee reaalimaailman ilmiöissä säännönmukaisuuksia ja riippuvuuksia ja kuvaa niitä matemaattisilla malleilla 59

64 Keskeiset sisällöt: tottuu arvioimaan mallien hyvyyttä ja käyttökelpoisuutta. lineaarisen ja eksponentiaalisen mallin soveltaminen potenssiyhtälön ratkaiseminen eksponenttiyhtälön ratkaiseminen logaritmin avulla NB04 Matemaattinen analyysi Kurssin tavoitteena on, että opiskelija tutkii funktion muutosnopeutta graafisin ja numeerisin menetelmin ymmärtää derivaatan käsitteen muutosnopeuden mittana osaa tutkia polynomifunktion kulkua derivaatan avulla oppii sovellusten yhteydessä määrittämään polynomifunktion suurimman ja pienimmän arvon. Keskeiset sisällöt: polynomifunktion derivaatta polynomifunktion merkin ja kulun tutkiminen polynomifunktion suurimman ja pienimmän arvon määrittäminen graafisia ja numeerisia menetelmiä NB05 Tilastot ja todennäköisyys Kurssin tavoitteena on, että opiskelija harjaantuu käsittelemään ja tulkitsemaan tilastollisia aineistoja tutustuu laskinten ja tietokoneiden käyttöön tilastotehtävissä perehtyy todennäköisyyslaskennan perusteisiin. Keskeiset sisällöt: jatkuvien ja diskreettien tilastollisten jakaumien tunnuslukujen määrittäminen normaalijakauma ja jakauman normittaminen kombinatoriikkaa todennäköisyyden käsite todennäköisyyden laskulakien ja niitä havainnollistavien mallien käyttöä NB06 Matemaattisia malleja II Kurssin tavoitteena on, että opiskelija varmentaa ja täydentää yhtälöiden ratkaisutaitojaan osaa ratkaista käytännön tilanteisiin liittyviä lineaarisia optimointitehtäviä ymmärtää lukujonon käsitteen ratkaisee käytännön ongelmia aritmeettisen ja geometrisen jonon ja summan avulla. Keskeiset sisällöt: kahden muuttujan lineaariset yhtälöt lineaarisen yhtälöparin ratkaiseminen kahden muuttujan epäyhtälön graafinen ratkaiseminen lineaarinen optimointi lukujono aritmeettinen ja geometrinen jono ja summa 60

65 Syventävät kurssit NB07 Talousmatematiikka Kurssin tavoitteena on, että opiskelija oppii ymmärtämään talouselämässä käytettyjä käsitteitä saa matemaattisia valmiuksia oman taloutensa suunnitteluun saa laskennallisen pohjan yrittäjyyden ja taloustiedon opiskeluun soveltaa tilastollisia menetelmiä aineistojen käsittelyyn. Keskeiset sisällöt: indeksi-, kustannus-, rahaliikenne-, laina-, verotus- ja muita laskelmia taloudellisiin tilanteisiin soveltuvia matemaattisia malleja lukujonojen ja summien avulla NB08 Matemaattisia malleja III Kurssin tavoitteena on, että opiskelija laajentaa käsitystään teknologisoituvassa yhteiskunnassa tarvittavasta matematiikasta saa apuneuvoja jaksollisten ilmiöiden matemaattiseen käsittelyyn. Keskeiset sisällöt: trigonometristen funktioiden määrittely yksikköympyrän avulla radiaani tyyppiä f(x) = a olevien trigonometristen yhtälöiden ratkaiseminen muotoa f(x) = A sin (bx) olevien funktioiden kuvaajat jaksollisten ilmiöiden mallintajina vektorin käsite ja vektoreiden peruslaskutoimitusten periaatteet koordinaatiston vektoreiden komponenttiesitys ja skalaaritulo kaksi- ja kolmiulotteisen koordinaatiston pisteiden ja kulmien tutkiminen vektoreiden avulla Soveltavat kurssit Kurssit arvioidaan suoritusmerkinnällä tai opiskelijan pyytäessa numeroarvioinnilla. NB09 Lyhyen matematiikan kertauskurssi Kurssin tavoitteena on, että opiskelija palauttaa mieleen pakollisten kurssien oppisisällön saa kokonaiskuvan lyhyen matematiikan oppisisällöstä saa hyvät valmiudet matematiikan ylioppilaskokeeseen luottaa omiin kykyihinsä matemaattisten ongelmien ratkaisemisessa Keskeiset sisällöt: Lyhyen matematiikan pakollisten kurssien sisältö NB10 Soveltavaa matematiikkaa Kurssisuorituksen voi saada suorittamalla muussa oppilaitoksessa sellaisia lyhyen matematiikan tasoisia kursseja, jotka eivät suoraan vastaa mitään lyhyen matematiikan pakollista tai syventävää kurssia. Jos opiskelija vaihtaa kesken lukio-opintojensa pitkästä matematiikasta lyhyeen, tähän paikalle merkitään niitä pitkän matematiikan kursseja, jotka eivät suoraan korvaa mitään lyhyen matematiikan kurssia Erityispitkä matematiikka Koulukohtainen erityispitkän matematiikan opetussuunnitelma 61

66 Espoon kaupungin päätöksellä (4434/ /2012) Tapiolan lukio toteuttaa erityispitkän matematiikan oppimäärän järjestämisen koulukohtaisella opetussuunnitelmalla. YLEISTÄ Valtakunnallisten, opetushallituksen hyväksymien opetussuunnitelmien tavoitteet sisältyvät osana erityispitkään matematiikkaan. Kaupungin päätöksellä toteutettava lisäys valtakunnalliseen opetussuunnitelmaan on oppimäärän laajennus sekä pituudessa että vaativuustasossa. Erityispitkän matematiikan (jatkossa EP) opetusjärjestelyt ovat seuraavat. SUORITUSMERKINTÄ OPPIMÄÄRÄSTÄ Opiskelijalle kirjataan lukion päättötodistuksen lisätietoriville merkintä EP:n suoritettujen kurssien lukumäärästä. OPPIMÄÄRÄÄN OSALLISTUMINEN Ottaessaan vastaan lukiopaikkansa oppilaaksiottopäivänä oppilaalla on mahdollisuus valita EPoppimäärä. Mahdollisuus valintaan pidetään avoimena, mutta pääsyä EP:n ryhmään voidaan harkita erikseen perusteilla, jotka liittyvät ryhmäkokoihin, oppilaan saamaan matematiikan päättöarvosanaan peruskoulussa ja oppilaan yleisiin opiskeluvalmiuksiin. EP-oppimäärän valitseminen edellyttää vankkaa sitoutumista pitkäjänteiseen työhön. Mikäli opiskelija haluaa jossain jaksossa valita tavallisen pitkän matematiikan ryhmän ja palata seuraavassa jaksossa takaisin EP:lle, luvan saaminen rehtorilta ryhmän vaihtoon edellytetään. Syitä väliaikaiseen vaihtoon voivat olla mm. lukujärjestyksen laatimisessa mahdolliset päällekkäisyydet. EP:ltä vaihtaminen pois tai sisään edellyttää aina tarveharkinnan luvan saamiseksi. OPETUSJÄRJESTELYISTÄ Luokattomassa lukiossa opiskelulle on tyypillistä jaksosta toiseen vaihtuvat opetusryhmät. EPopetukseen osallistuva oppilas opiskelee edellisestä poiketen koko matematiikan oppimäärän pysyvässä ryhmässä ilman jaksoittaista vaihtuvuutta. Lisäksi jokaisessa jaksossa pyritään EP:llä järjestämään yhden vuosiviikkotunnin verran lisäopetusta pääsääntöisesti tuntikiertokaavion nro 8 tuntien kohdalla. Lisätunnin järjestelyissä pyritään välttämään mahdollisia päällekkäisyyksiä kurssitarjottimella. OPPIMÄÄRÄSTÄ TIEDOTTAMINEN EP:stä annetaan tietoa yhdeksäsluokkalaisille ja heidän vanhemmilleen lukion kaikissa yleisissä esittelytilaisuuksissa, oppilaaksiottopäivänä ja lukuvuoden ensimmäisinä koulupäivinä. Lukio pyrkii mahdollisuuksien mukaan järjestämään pienimuotoisia, kohdennettuja esittelyjä espoolaisille yläkouluille yhteishaun alkaessa. Lisäksi tiedotusta hoidetaan www-sivujen, valintaoppaan yms. avulla kaupungin päätöksen (4434/ /2012) mukaisesti. EP:N KURSSISISÄLTÖKUVAUKSET PAKOLLISET KURSSIT MAE1 FUNKTIOT JA YHTÄLÖT Kurssin tavoitteena on täydentää yhtälön ratkaisemisen ja prosenttilaskennan taitoja sekä verrannollisuuden käsitettä. Lisäksi kurssilla syvennetään neliöjuuren ja potenssin käsitteiden ymmärtä- 62

67 mistä sekä totutaan käyttämään niiden laskusääntöjä. Opiskelija tutustuu potenssi-, eksponentti- ja logaritmifunktioihin sekä oppii ratkaisemaan potenssiyhtälöitä. Logaritmifunktioita sovelletaan mm. koronkorkolaskuihin. Keskeiset sisällöt: potenssifunktio potenssiyhtälön ratkaiseminen juuret ja murtopotenssi eksponenttifunktio 10-kantainen logaritmi matemaattisen todistamisen alkeet MAE2 POLYNOMIFUNKTIOT Kurssin tavoitteena on oppia ymmärtämään polynomin jaollisuuden ja nollakohtien välinen yhteys. Kurssilla harjaannutaan käsittelemään polynomifunktioita ja ratkaisemaan toisen ja korkeamman asteen polynomiyhtälöitä sekä ensimmäisen, toisen ja korkeamman asteen polynomiepäyhtälöitä ja murtoepäyhtälöitä. Lisäksi kurssilla tutkitaan polynomiyhtälöiden ratkaisujen lukumäärää, jaetaan tekijöihin polynomeja, sievennetään rationaalilausekkeita ja tutustutaan polynomijakokulmaan. Keskeiset sisällöt: polynomien tulo, binomikaavat ja neliöksi täydentäminen toisen ja korkeamman asteen polynomiyhtälöitä ja epäyhtälöitä yhtälön juurten lukumäärän tutkiminen polynomin jakaminen tekijöihin polynomiepäyhtälön ja murtoepäyhtälön ratkaiseminen MAE3 GEOMETRIA Kurssi sisältää taso- ja avaruusgeometriaa. Keskeinen tavoite on ymmärtää tasogeometrian lainalaisuuksia kolmion ja ympyrän välisistä yhteyksistä. Opiskelija harjaantuu hahmottamaan ja kuvaamaan muotoa sekä tilaa tasossa ja avaruudessa. Opiskelija oppii muotoilemaan geometrisestä tilanteesta algebrallisen lausekkeen tai yhtälön, ratkaisemaan sen ja tulkitsemaan ratkaisun. Lisäksi opiskelija oppii ratkaisemaan geometrisiä ongelmia käyttäen hyväkseen kuvioiden ja kappaleiden ominaisuuksia, yhdenmuotoisuutta, Pythagoraan lausetta sekä suora- ja vinokulmaisen kolmion trigonometriaa. Keskeiset sisällöt: ympyräoppia: mm. kehäkulmalause, pisteen potenssi kolmion merkilliset pisteet, kulmanpuolittajalause sekä muita merkittäviä tasogeometrian lauseita kuvioiden ja kappaleiden yhdenmuotoisuus yksikköympyrä, trigonometrisia identiteettejä mukaan lukien tylpän kulman tangentti radiaanin käsite sini- ja kosinilause kuvioihin ja kappaleisiin liittyvien pituuksien, kulmien, pinta-alojen ja tilavuuksien laskeminen MAE4 ANALYYTTINEN GEOMETRIA Kurssin tavoitteena on ymmärtää, kuinka analyyttinen geometria luo yhteyksiä geometristen ja algebrallisten käsitteiden välille. Opiskelija tutustuu erilaisien käyrien yhtälöihin ja oppii tutki- 63

68 maan näiden avulla pisteitä, suoria, ympyröitä ja paraabeleja. Kurssilla syvennetään itseisarvokäsitteen ymmärtämistä ja ratkaistaan yksinkertaisia itseisarvoyhtälöitä ja -epäyhtälöitä. Keskeiset sisällöt: pistejoukon yhtälö suoran, ympyrän ja paraabelin yhtälöt itseisarvoyhtälön ja epäyhtälön ratkaiseminen yhtälöryhmän ratkaiseminen pisteen etäisyys suorasta ellipsi ja hyperbeli kartioleikkausten yleinen muoto lineaarinen optimointi MAE5 VEKTORIT Kurssin tavoitteena on, että opiskelija ymmärtää vektorikäsitteen ja perehtyy vektorilaskennan perusteisiin. Opiskelija oppii tutkimaan kuvioiden ominaisuuksia sekä laskemaan kaksi- ja kolmiulotteisen koordinaatiston pisteitä, etäisyyksiä ja kulmia vektoreiden avulla. Keskeiset sisällöt: vektoreiden perusominaisuudet vektoreiden yhteen- ja vähennyslasku ja vektorin kertominen luvulla koordinaatiston vektoreiden skalaaritulo ristitulon ja skalaarikolmitulon alkeet suorat ja tasot avaruudessa pisteen etäisyys tasosta MAE6 TODENNÄKÖISYYS JA TILASTOT Kurssi keskeinen sisältö on ehdollisen todennäköisyyden, komplementin kautta laskemisen, järjestyksen purkamisen (n yli k) ja binomitodennäköisyyden ymmärtäminen. Kurssin tavoitteena on, että opiskelija oppii havainnollistamaan erilaisia tilastollisia ja todennäköisyysjakaumia sekä määrittämään ja tulkitsemaan niiden tunnuslukuja. Jatkuvista jakaumista keskitytään erityisesti normaalijakauman käyttöön ja sovelluksiin. Opiskelija perehtyy kombinatorisiin menetelmiin, todennäköisyyden käsitteeseen ja todennäköisyyksien laskusääntöihin. Keskeiset sisällöt: diskreetti ja jatkuva tilastollinen jakauma jakauman tunnusluvut klassinen ja tilastollinen todennäköisyys kombinatoriikka todennäköisyyksien laskusäännöt diskreetti ja jatkuva todennäköisyysjakauma diskreetin jakauman odotusarvo normaalijakauma MAE7 DERIVAATTA Kurssin tavoitteena on oppia määrittämään rationaalifunktion nollakohdat ja ratkaisemaan yksinkertaisia rationaaliepäyhtälöitä. Opiskelija omaksuu havainnollisen käsityksen funktion rajaarvosta, jatkuvuudesta ja derivaatasta sekä osaa määrittää yksinkertaisten funktioiden derivaatat. Opiskelija osaa tutkia derivaatan avulla polynomi- ja rationaalifunktion kulkua ja määrittää niiden ääriarvot sekä soveltaa näitä menetelmiä käytännön ongelmiin. EP:llä korostuu erotusosamäärän käsitteen normaalikurssia syvällisempi ymmärtäminen. 64

69 Keskeiset sisällöt: rationaaliyhtälö ja -epäyhtälö erotusosamäärä funktion raja-arvo, jatkuvuus ja derivaatta polynomifunktion, funktioiden tulon ja osamäärän derivoiminen polynomifunktion kulun tutkiminen ja ääriarvojen määrittäminen ja derivaatta muutosnopeutena asymptoottien määrittäminen MAE8 JUURI- JA LOGARITMIFUNKTIOT Kurssin tavoitteena on tuntea juuri-, eksponentti- ja logaritmifunktioiden ominaisuudet sekä osata ratkaista niihin liittyviä yhtälöitä. Lisäksi kurssilla tutkitaan edellä mainittujen funktioiden kulkua derivaatan avulla. Kurssilla käsitellään myös käänteisfunktioita, yhdistettyjä funktioita ja niiden derivaattoja. EP-oppimäärässä kiinnitetään huomiota logaritmifunktioiden ominaisuuksien ymmärtämiseen. Keskeiset sisällöt: juurifunktiot ja -yhtälöt eksponenttifunktiot ja -yhtälöt logaritmifunktiot ja -yhtälöt yhdistetyn funktion derivaatta yleisen juurifunktion derivaatta käänteisfunktio derivaattojen ja muiden keskeisten ominaisuuksien johtaminen eksponentti- ja logaritmifunktioille niiden käänteisfunktio-ominaisuuksien avulla logaritmifunktion erotusosamäärän ja Neperin luvun raja-arvoesityksen yhteys MAE9 TRIGONOMETRISET FUNKTIOT JA LUKUJONOT Kurssin tavoitteena on oppia tutkimaan trigonometrisia funktioita yksikköympyrän symmetrioiden avulla. Opiskelija oppii ratkaisemaan trigonometrisia yhtälöitä, käyttämään trigonometrisia peruskaavoja sekä tutkimaan trigonometrisia funktioita derivaatan avulla. Kurssilla perehdytään lukujonoihin ja opitaan muodostamaan lukujonon yleinen termi esimerkiksi rekursiivisesti määritellystä lukujonosta. Käytännön ongelmia ratkaistaan mm. aritmeettisen ja geometrisen jonon sekä niistä muodostettujen summien avulla. EP-oppimäärässä korostuvat normaalipitkän matematiikan oppimäärän nähden trigonometristen yhtälöiden laajempi esitys ja sinx/x-lausekkeen ymmärtäminen trigonometrisen differentiaalilaskennan pohjana. Lisäksi trigonometristen yhteen- ja vähennyslaskukaavojen johtaminen vektorilaskennan avulla tulee esille normaalikurssia syvemmin. Keskeiset sisällöt: suunnattu kulma ja radiaani trigonometriset funktiot symmetria- ja jaksollisuusominaisuuksineen trigonometriset funktiot reaalifunktioina trigonometristen yhtälöiden ratkaiseminen trigonometristen funktioiden derivaatat lukujono rekursiivinen lukujono aritmeettinen jono ja summa geometrinen jono ja summa MAE10 INTEGRAALI 65

70 Kurssin tavoitteena on, että opiskelija ymmärtää integraalifunktion käsitteen ja oppii määrittämään alkeisfunktioiden integraalifunktioita. Opiskelija tutustuu määrättyyn integraaliin ja ymmärtää sen yhteyden pinta-alaan. Opiskelija soveltaa integraalilaskennan menetelmiä pinta-alan ja tilavuuden määrittämiseen. Opiskelijalle hahmottuu käsitys siitä, kuinka integroitava alkio muodostetaan sekä ymmärrys ylä- ja alasummien raja-arvosta. Keskeiset sisällöt: integraalifunktio alkeisfunktioiden integraalifunktiot määrätty integraali pinta-alan ja tilavuuden laskeminen integrointimenetelmiä: osittais, osamurto ja sijoitus epäoleelliset integraalit VALTAKUNNALLISET SYVENTÄVÄT KURSSIT MAE11 LUKUTEORIA JA LOGIIKKA Kurssin tavoitteena on oppia ymmärtämään todistamisen keskeinen asema matematiikassa. Todistustekniikoista esillä ovat erityisesti induktio sekä suora ja epäsuora todistus. Opiskelija oppii formalisoimaan väitelauseita ja tutkimaan niiden totuusarvoja totuustaulujen avulla. Opiskelija ymmärtää avoimen lauseen käsitteen ja oppii käyttämään kvanttoreita. Kurssilla harjoitellaan myös todistamista. Kurssilla tutustutaan lukuteorian peruskäsitteisiin ja perehdytään alkulukujen ominaisuuksiin. Opiskelija osaa tutkia kokonaislukujen jaollisuutta ja määrittää kokonaislukujen suurimman yhteisen tekijän Eukleideen algoritmilla. Kurssi suositellaan opiskeltavaksi ensimmäisenä opiskeluvuotena. Keskeiset sisällöt: lauseen formalisoiminen lauseen totuusarvot avoin lause kvanttorit suora, käänteinen ja ristiriitatodistus induktiotodistus (tämän avulla voidaan esittää alkeet mm. geometrisesta sarjasta) kokonaislukujen jaollisuus ja jakoyhtälö Eukleideen algoritmi alkuluvut aritmetiikan peruslause kokonaislukujen kongruenssi jäännösluokat MAE12 NUMEERISIA JA ALGEBRALLISIA MENETELMIÄ Kurssin tavoitteena on, että opiskelija ymmärtää absoluuttisen ja suhteellisen virheen käsitteet ja niiden avulla likiarvolaskujen tarkkuutta koskevat säännöt peruslaskutoimitusten tapauksessa. Opiskelija oppii ratkaisemaan yhtälöitä numeerisesti mm. iteroimalla sekä määrittämään numeerisesti muutosnopeutta ja pinta-alaa. Kurssilla tutkitaan polynomien jaollisuutta ja määritetään polynomin tekijät. Opiskelija harjaantuu myös käyttämään nykyaikaisia matemaattisia välineitä tehokkaasti. Kurssin voi suorittaa kurssin MA10 kanssa samanaikaisesti. Keskeiset sisällöt: absoluuttinen ja suhteellinen virhe Newtonin menetelmä ja iterointi polynomin jakoalgoritmi 66

71 polynomin jakoyhtälö muutosnopeus ja pinta-alaa muita numeerisia ratkaisumenetelmiä (ajan sallimissa puitteissa) MAE13 DIFFERENTIAALI- JA INTEGRAALILASKENNAN JATKOKURSSI Kurssin keskeinen asia on analyysin ymmärtäminen. Oppilas oppii käyttämään helpointa muotoa delta-epsilon-todistustekniikasta raja-arvon määritelmän yhteydessä. Kurssilla vahvistetaan jatkuvuuden ja derivoituvuuden osoittamista erilaisille funktioille. Integrointimenetelmiä kerrataan ja niitä sovelletaan mm. sarjojen suppenemistarkasteluissa. Keskeiset sisällöt: raja-arvon määritelmä jatkuvuus ja derivoituvuus integrointimenetelmien kertaus lukujonojen ja sarjojen suppeneminen ja hajaantuminen Neperin luvun ominaisuuksia induktiotodistuksen kertaus syklometristen funktioiden alkeet KOULUKOHTAISET SOVELTAVAT KURSSIT Kurssit arvioidaan suoritusmerkinnällä tai opiskelijan pyytäessa numeroarvioinnilla. MAE14 JOHDANTOKURSSI Tästä kurssista voi saada suoritusmerkinnän useilla eri tavoilla: osallistumalla ensimmäisenä lukiovuotena vuonna riittävän aktiivisesti valmennuksiin, koulun ulkopuolella järjestettäviin matematiikka-aiheisiin tapahtumiin ja kilpailuihin. MAE15 LINEAARIALGEBRA Lineaarialgebraa tarvitaan useissa matematiikkaa ja fysiikkaa käyttävissä tieteissä. Kurssilla esitetään matriisioperaatioiden perusteet ja niiden sovelluksia matematiikan eri osa-alueilla. Opiskelija vahvistaa vektorilaskennan taitojaan, mm. risti- ja skalaarikolmitulo sovelluksineen kerrataan. Kurssi suositellaan opiskeltavaksi toisen vuoden keväällä. Keskeiset sisällöt: matriisien laskutoimituksia käänteismatriisi determinantti matriisien alkeismuunnoksia lineaaristen yhtälöryhmien käsittely matriisien avulla vektoriavaruuden ja lineaarikuvauksen käsite MAE16 KOMPLEKSILUVUT Kurssilla laajennetaan lukualue käsittämään kompleksiluvut. Johdatus kompleksilukuihin napakoordinaatiston vektoreiden laajennuksella, osoittimilla. Kompleksisten laskutoimitusten kuten peruslaskutoimitusten, potenssien ja juurten esitys napakoordinaattien avulla ja karteesisen kompleksitason laskennan johtaminen osoittimista. Oppilas tutustuu Eulerin yhtälöön. Joitain kompleksifunktioita, kuten esimerkiksi kompleksinen eksponentti- ja logaritmifunktio, käydään kurssilla. Ajan sallimissa puitteissa esitetään kompleksilukujen sovelluksia muihin matematiikan osa-alueisiin, kuten tasogeometrinen kierto, trigonometrisia identiteettejä jne. Esitetään ideaa kompleksilukujen kokoavasta ja yhdistävästä ominaisuudesta matematiikasta. 67

72 MAE17 DIFFERENTIAALIYHTÄLÖT Oppilas vahvistaa integraalilaskennan menetelmien käyttörutiiniaan. Arkusfunktioiden esittely tai kertaus (kurssilta MAE13, differentiaali- ja integraalilaskennan jatkokurssi). Hyperboliset funktiot. Sijoitusmenettelyn avulla johdetaan separoituvan differentiaaliyhtälön ratkaisumenetelmä. Oppilas oppii käyttämään integroivaa tekijä lineaariyhtälön ratkaisemisessa ja tutustuu vakion variointimenetelmän ideaan. Kurssilla esitetään lisäksi toisen kertaluvun differentiaaliyhtälöiden perustapauksia. Separoituva ja lineaarinen ensimmäisen kertaluvun differentiaaliyhtälö sovelluksineen on kurssin keskeistä sisältöä. Ajan sallimissa puitteissa käsitellään kahden muuttujan funktioita. Kurssi toimii pohjatietona Fysiikan laskentakurssille (FY11). MAE18 KERTAUSKURSSI Kurssi valmistaa ylioppilaskirjoituksia varten. Kerrataan keskeiset aihealueet ja tutustutaan aiempien vuosien yo-tehtävätyyppeihin: mitä asioita abiturientilta vaaditaan osattavaksi perusasioissa (yo-kokeen alkupään tehtävät), keskitason tehtävissä (tehtävät 5 9) ja loppupään tehtävissä sekä jokereissa. MAE19 VALMENNUSKURSSI Kurssi pidetään yhtenä tuntina viikossa. Vahvistetaan kulloinkin opetuksessa olevan pakollisen tai syventävän kurssin osaamista, valmennetaan kansallisen- ja kansainvälisen tason matematiikkakilpailuihin ja olympialaisiin. Kurssi ilmoitetaan Espoon yhteistarjottimella kunnan kaikkien aiheesta kiinnostuneiden lukiolaisten tietoon. Kurssi suositellaan otettavaksi jokaisena opiskeluvuonna vaihtuvan sisältönsä vuoksi. MAE20 MAE21 MATEMATIIKAN HARRASTUSKURSSI I JA II Kurssisuorituksen voi saada riittävällä näytöllä lukion toisena ja kolmantena vuotena osallistumisaktiivisuudesta etupäässä koulun ulkopuolella järjestettyihin matematiikkaan liittyviin tapahtumiin, jotka on tarkoitettu pääasiassa lukiolaisille. Kyseeseen tulevat esimerkiksi Suomen matemaattisen yhdistyksen ja muiden lukioiden järjestämät matematiikkavalmennustilaisuudet, - kilpailut ja -leirit BIOLOGIA Biologian merkitys lukion oppiaineena perustuu sen kykyyn välittää tietoa ihmistä ympäröivästä elävästä luonnosta ja hänestä itsestään. Biologisella tiedolla on suuri merkitys yhteiskunnan järkevän toiminnan kannalta ja maailmanlaajuisten ympäristökysymysten ratkaisussa sekä luonnon monimuotoisuuden säilyttämisessä. Kun biotieteiden kehitys on ollut viime aikoina huimaa, lukiokursseilla hankitut perustiedot helpottavat tämän uuden tiedon omaksumista, ymmärtämistä ja kriittistä arviointia. Pakolliset kurssit BI01 Eliömaailma Millainen on maapallon pinnan ohut elämänkerros, biosfääri? Sen rakennetta, monimuotoisuutta ja historiaa selvitetään tällä kurssilla. Oppimäärän keskeisimpiä osia on evoluutio: miten elämän nykyisen monimuotoisuuden arvioidaan kehittyneen, ja mitkä ovat näihin kehitystapahtumiin vaikuttavia tekijöitä (sopeutuminen, luonnonvalinta ym.). Kurssin toinen aihekokonaisuus on ekologia, eliöiden vuorovaikutus ympäristönsä kanssa. Erityisesti paneudutaan luonnon keskeisen organisaatiotason, ekosysteemin, rakenteeseen ja toimintaan. BI02 Solu ja perinnöllisyys Solubiologia selvittää, miten soluja tutkitaan, millaisiin tehtäviin solut ovat erikoistuneet sekä miten solut ovat rakentuneet ja miten ne toimivat. 68

73 Solun proteiinisynteesiä ohjaavat solun geenit. Geenit määräävät taas eliöiden perinnöllisyyden. Miten geenit siirtyvät sukupolvelta toiselle ja millaisia periytymismalleja luonnossa esiintyy, selviää myös kurssin aikana. Syventävät kurssit BI03 Ympäristöekologia Ihmisen aiheuttamat ympäristöongelmat ovat kurssin keskeisin sisältö. Selvitetään erilaisten elinympäristöjen ja ekosysteemien tilaa sekä luonnon monimuotoisuuden eli biodiversiteetin uhanalaisuutta. Maapallomme säilyminen elinkelpoisena edellyttää, että kaikessa ihmistoiminnassa noudatetaan kestävän kehityksen periaatetta sen merkitys on siksi kurssin ydinaineksen keskiössä. Kurssilla toteutetaan opiskelijaryhmän suunnittelema pienehkö ekologinen tutkimus tai harjoitustyö, jonka tulokset arvioidaan ja esitetään kirjallisesti. BI04 Ihmisen biologia Kurssi pureutuu syvälle ihmisen anatomiaan ja fysiologiaan (rakenteeseen ja elintoimintoihin). Se tarkastelee elimistöjemme keskeisiä biologisia prosesseja ja niihin vaikuttavia tekijöitä huomioiden myös ihmisen kehityshistoriallisen taustan ja perinnöllisyyden merkityksen. Kurssilla käsitellään terveys- ja lääketieteen perusteita. TE01 sekä tietenkin BI01 & BI02 on syytä suorittaa ennen tätä kurssia! BI05 Bioteknologia Solubiologian ja molekyylibiologian huima kehitys on lisännyt suuresti tietoamme elämän perusrakenteen, solun toiminnasta. Näihin uusiin tutkimustuloksiin perehdytään aluksi. Tämä uusi tietämys on tehnyt mahdolliseksi myös geeniteknologian kehityksen. Sen avulla voidaan muuttaa solun ja eliön perimää. Muunneltujen mikrobien avulla pyritään valmistamaan esim. lääkkeitä, rokotteita, elintarvikkeita jne. Myös geeniruoka ja siirtogeeniset kotieläimet ovat tätä päivää. Perinteinen mikrobiologia kuuluu niin ikään kurssin aihesisältöön. Soveltavat kurssit BI06 Biologian työkurssi Kurssilla tehdään vaihtuvan teeman mukaisia käytännön harjoitustöitä biologian eri osa-alueilta. Näiden myötä opitaan eri biologian alojen perusvälineiden käyttötaitoa (kenttä- ja/tai laboratoriovälineet, mikroskopointi yms. jne.) ja perehdytään samalla tieteellisen tutkimuksen tekemiseen sekä tutkimustyön luonteeseen käytännössä. Tehdään tutustumiskäyntejä biologian alan yliopistokohteisiin sekä mahdollisesti muihinkin tutkimuslaitoksiin tai työpaikkoihin. Kerrataan kaikissa lukion oppiaineissa tarpeellisia tutkimuksen teon periaatteita: tutkimustyön suunnittelua ja toteuttamista, tulosten analysointia sekä tutkimuksen muokkaamista kirjalliseen muotoon. Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä. BI07 Kertauskurssi (1/2 kurssia) Kurssi on tarkoitettu biologian syksyllä tai keväällä kirjoittaville opiskelijoille, tukemaan reaalikokeeseen valmistautumista (ja mahdollisia alaa sivuavien jatko-opintojen pääsykokeita). Käydään läpi koko lukion oppimäärän keskeisimmät alueet sekä perehdytään niistä laadittuihin reaalikoekysymyksiin sekä niihin vastaamiseen. Kurssin toteutustapoja ja sisältöä voidaan rajoitetusti suunnata osallistujien toivomusten mukaan kaikki pakolliset ja syventävät kurssit kuitenkin käsitellään. Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä. BI08 Itämeren ekologia ja tutkimusmenetelmät Yliopiston tutkimusasemalla järjestettävällä kenttäkurssilla opiskelijat pääsevät itse tutkimaan Itämeren erilaisia eliöyhteisöjä - sekä rannalta että tutkimusaluksesta käsin, minkä lisäksi työsken- 69

74 nellään myös mm. mikroskoopin ääressä. Kenttä- ja laboratoriotyö tutustuttaa konkreettisesti alan keskeisiin tutkimusmenetelmiin, ja samalla pohditaan Itämeren tilaa omien havaintojen sekä kokemusten perusteella. Opiskelijat keräävät kurssilla tutkimusaineistoja eri eliöryhmistä ja elinympäristöistä: ne analysoidaan pienryhmissä, ja tulokset esitellään kurssin päätteeksi pidettävässä loppuseminaarissa. Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä. BI09 Ympäristökemia Kurssi on biologiaa ja kemiaa soveltava. Kurssin tavoitteena on havainnollistaa kemian ja biologian kiinteää yhteyttä elollisessa luonnossa sekä tarkastella kemian keskeistä roolia monissa ekologisissa ympäristöongelmissa (mm. ympäristömyrkkyjen vaikutus eliöihin, rehevöityminen, happamoituminen). Keskeisinä tutkimuskohteina kurssilla ovat maaperä ja vesistöt. Kurssi sisältää kokeellista työskentelyä ja mahdollisuuksien mukaan yritys- tai yliopistovierailuja. Kurssi on suunnattu biologiasta ja/tai kemiasta kiinnostuneille opiskelijoille, jotka suorittavat vähintään toisesta oppiaineesta syventävät kurssit. Kurssia ei voi suorittaa itsenäisesti. Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä. BI10 Soveltavaa biologiaa (LuMa-kurssi) Kurssin tarkoituksena on herättää ja tukea opiskelijan kiinnostusta luonnontieteisiin ja matematiikkaan. Tavoitteena on, että osallistumalla monipuolisesti erilaisiin opintotilaisuuksiin, opiskelija saa kuvan luonnontieteiden ja matematiikan merkityksestä arkielämään, ympäröivään luontoon ja teknologiaan. Samalla opiskelija tutustuu ajankohtaiseen tutkimukseen, jatko-opinto- ja uramahdollisuuksiin. Kurssi kehittää opiskelijan luonnontieteellistä ja matemaattista ajattelua sekä nykyaikaista maailmankuvaa. Kurssi suoritetaan itsenäisesti koulun ulkopuolella osallistumalla kahdeksaan luonnontieteisiin tai matematiikkaan liittyvään opintotilaisuuteen (järjestäjänä esim. Helsingin yliopisto tai Aaltoyliopisto). Kustakin opintotilaisuudesta pyydetään läsnäolotodistus ja kirjoitetaan oppimispäiväkirjatyylinen vapaamuotoinen raportti. Raportin laajuus on 2-3 sivua (A4). Kurssin suorittamisen voi hajauttaa koko lukioajalle. Kurssin suoritukseen sisältyvistä tilaisuuksista tulee sopia etukäteen LuMa-aineen opettajan kanssa. Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä MAANTIEDE Maantieteessä tarkastellaan elottoman ja elollisen luonnon sekä ihmisen luomien järjestelmien rakennetta ja toimintaa. Opiskelija oppii tiedostamaan luonnon ja ihmistoiminnan vuorovaikutussuhteita sekä tarkastelemaan maailmaa muuttuvana ja kulttuurisesti monimuotoisena elinympäristönä. Opiskelija saa myös valmiuksia ympäristökysymysten alueelliseen jäsentämiseen ja kestävän kehityksen mukaisten ratkaisujen etsimiseen. Tavoitteena on, että opiskelija osaa hankkia, tulkita ja kriittisesti arvioida maantieteellistä tietoa eri tietolähteistä, osaa pohtia mahdollisuuksia ratkaista taloudellisia ja sosiaalisia eriarvoisuusongelmia, tuntee ja ymmärtää erilaisia kulttuureja ja osaa toimia kantaaottavana ja kestävän kehityksen puolesta toimivana kansalaisena. Arvioinnin kohteina ovat peruskäsitteiden hallinta, valmius perustella maantieteellisiä väittämiä, taito havaita alueellisia riippuvuuksia sekä kyky soveltaa maantieteellistä tietoa eri tilanteissa. Arviointi perustuu joko kurssikokeeseen, opintojen edistymisen havainnointiin tai opiskelijan mahdollisten tuotosten arviointiin. Pakolliset kurssit 70

75 GE01 Sininen planeetta Luonnonmaantieteen perusteet. Kurssilla perehdytään maapallon planetaarisuudesta johtuviin ilmiöihin sekä tarkastellaan elollisen ja elottoman luonnon keskeisiä järjestelmiä. Tavoitteena on ymmärtää monia maapallolla säännöllisesti toistuvia ilmiöitä sekä oppia tulkitsemaan ympäröivää luontoa ja sen maisemia karttojen ja kuvien avulla. GE02 Yhteinen maailma Kulttuurimaantieteen perusteet. Kurssilla käsitellään ihmisen alueellista vaikutusta maapallolla ja erilaisissa kulttuureissa. Pohditaan eri alueiden väestönkehityksen ja kaupungistumisen syitä ja seurauksia, pohditaan luonnonvarojen käyttöä ja siitä aiheutuvia seurauksia, arvioidaan luonnon ja ympäristön riippuvuussuhteita sekä perehdytään ympäristö- ja kehitysongelmiin. Syventävät kurssit GE03 Riskien maailma Kurssilla perehdytään riskeihin ja uhkiin maapallon eri alueilla sekä käsitellään ajankohtaisia riskiuutisia. Tavoitteena on tietää, millaisten ratkaisujen avulla uhkia voidaan välttää ja niiden vaikutuksia lieventää ymmärtää, että ihminen vaikuttaa omalla toiminnallaan maapallon turvallisuuteen, sekä tietää mahdollisuudet ennakoida ja varautua riskeihin. GE04 Aluetutkimus Kurssilla tehdään kirjallinen aluetutkimus, jonka menestyksekäs toteuttaminen edellyttää vähintään pakollisten maantieteen kurssien tietopohjaa. Tavoitteena on oppia keräämään ja tarkastelemaan alueisiin liittyvää tietoa mm. karttojen, tilastojen ja digitaalisen paikkatietoaineiston avulla. Ns. geomedialla on koko ajan kasvava rooli 2000-luvun tietoyhteiskunnassa, ja digitaalisia paikkatietojärjestelmiä (GIS) käytetään laajasti eri jatkokoulutusaloilla sekä työelämässä. Oppitunneilla harjoitellaan näiden työvälineiden käyttöä sekä yleisemmin karttojen ja diagrammien laatimista ja tulkintaa. Kurssia ei voi suorittaa itsenäisesti. Soveltavat kurssit GE05 Kertauskurssi (1/2 kurssia) Kurssi on tarkoitettu maantieteen syksyllä tai keväällä kirjoittaville opiskelijoille, tukemaan reaalikokeeseen valmistautumista (ja mahdollisia alaa sivuavien jatko-opintojen pääsykokeita). Käydään läpi koko lukion oppimäärän keskeisimmät alueet sekä perehdytään niistä laadittuihin reaalikoekysymyksiin sekä niihin vastaamiseen. Kurssin toteutustapoja ja sisältöä voidaan rajoitetusti suunnata osallistujien toivomusten mukaan. Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä. GE06 Soveltavaa maantiedettä (LuMa-kurssi) Kurssin tarkoituksena on herättää ja tukea opiskelijan kiinnostusta luonnontieteisiin ja matematiikkaan. Tavoitteena on, että osallistumalla monipuolisesti erilaisiin opintotilaisuuksiin, opiskelija saa kuvan luonnontieteiden ja matematiikan merkityksestä arkielämään, ympäröivään luontoon ja teknologiaan. Samalla opiskelija tutustuu ajankohtaiseen tutkimukseen, jatko-opinto- ja uramahdollisuuksiin. Kurssi kehittää opiskelijan luonnontieteellistä ja matemaattista ajattelua sekä nykyaikaista maailmankuvaa. Kurssi suoritetaan itsenäisesti koulun ulkopuolella osallistumalla kahdeksaan luonnontieteisiin tai matematiikkaan liittyvään opintotilaisuuteen (järjestäjänä esim. Helsingin yliopisto tai Aaltoyliopisto). Kustakin opintotilaisuudesta pyydetään läsnäolotodistus ja kirjoitetaan oppimispäiväkirjatyylinen vapaamuotoinen raportti. Raportin laajuus on 2-3 sivua (A4). Kurssin suorittamisen 71

76 voi hajauttaa koko lukioajalle. Kurssin suoritukseen sisältyvistä tilaisuuksista tulee sopia etukäteen LuMa-aineen opettajan kanssa. Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä FYSIIKKA Fysiikka on empiirinen luonnontiede, jossa luonnon perusrakennetta ja -ilmiöitä pyritään ymmärtämään ja selittämään käyttäen luonnosta kokeellisin menetelmin saatavaa tietoa. Tavoitteena on käyttää luonnossa yleispäteviä lainalaisuuksia ja esittää ne matemaattisina malleina. Fysiikan opiskelulle luonteenomainen kokeellisuus voi olla aihepiirin, opetuksen vaiheen ja välineiden mukaan opiskelijoiden omakohtaista työskentelyä, opettajan esittämiä demonstraatioita, vierailujen, videoiden tai vain kerronnan kautta tapahtuvaa toimintaa. Kokeellisuudella tuetaan opiskelijaa omaksumaan uusia luonnontieteellisiä käsitteitä, periaatteita ja malleja. Fysiikan opiskelu kehittää opiskelijan kokeellisen työskentelyn ja yhteistyön taitoja. Kokeellisuus auttaa opiskelijaa hahmottamaan luonnontieteiden luonnetta ja tukee luonnontieteellisen ajattelun kehittymistä. Opiskelija oppii tarkastelemaan luonnon rakenteita ja ilmiöitä omien aikaisempien tietojensa ja käsitystensä valossa. Hän oppii tiedostamaan ja kyseenalaistamaan ennakkokäsityksiään ja tarkentamaan maailmankuvaansa hankkimansa uuden tiedon perusteella. Opiskelija oppii suunnittelemaan kokeita yhdessä ja keskustelemaan kokeellisesti hankitusta tiedosta tai aineistosta, sen käsittelystä ja mallintamisesta sekä sen luotettavuuden arvioimisesta. Opiskelijayhteisö oppii jakamaan uuden tiedon keskenään. Luonnontieteiden opiskelussa tiedon hankkimiseen käytetään kokeellisia menetelmiä, erilaisia tiedon lähteitä sekä tapoja käsitellä tietoa. Fysikaalisen tiedon lähteenä on ensisijaisesti luonto. Koulussa luonnontieteellisen tiedon lähteinä ovat lisäksi oppi- ja tietokirjat, digitaaliset tietovarannot ja alan asiantuntijat. Opetuksen tavoitteet Fysiikan opetuksen tavoitteena on, että opiskelija tiedostaa ihmisen osana luontoa ja ymmärtää fysiikan merkityksen luonnon ilmiöiden mallintamisessa ymmärtää kokeellisen toiminnan ja teoreettisen pohdiskelun merkityksen luonnontieteellisen tiedon muodostumisessa hahmottaa fysiikan merkityksen tieteessä, taiteessa, tekniikassa, kommunikaatiossa ja elinkeinoelämässä sekä ihmisen arkiympäristössä vaikuttaa aktiivisesti ja vastuullisesti terveellisen ja turvallisen ympäristön luomiseksi jäsentää käsitystään luonnon rakenteista ja ilmiöistä fysiikan käsitteiden ja periaatteiden avulla pystyy ratkaisemaan luonnontieteiden ja teknologian alaan kuuluvia ongelmia fysiikan lakeja ja käsitteitä luovasti hyväksi käyttäen hankkii ja käsittelee tietoa yhdessä muiden opiskelijoiden kanssa asiantuntijayhteisön tapaan suunnittelee ja tekee yksinkertaisia mittauksia, kykenee tulkitsemaan ja arvioimaan tuloksia sekä soveltaman niitä 72

77 hyödyntää erilaisia tietolähteitä tiedonhankinnassa sekä kykenee esittämään ja julkistamaan tietoja monipuolisella tavalla myös teknisiä apuvälineitä käyttäen tarkastelee fysiikan merkitystä yksilön ja yhteiskunnan kannalta sekä Ihmistä fysiikan tietojen soveltajana, tutustuu fysiikan sovelluksiin ja niiden taitavaan, eettiseen ja hallittuun käyttöön tuotteiden aikaansaamisessa ja arkielämän helpottamisessa sekä saa valmiuksia ymmärtää teknologisten sovellusten vaikutuksia. Arviointi Fysiikassa arvioidaan opetussuunnitelman perusteissa esitettyjen kurssikohtaisten fysiikan tietojen ja niiden soveltamistaitojen saavuttamista erityisesti matemaattisia malleja käyttäen. Arvioinnin kohteena ovat myös tiedonkäsittelytaitojen, kokeellisen työskentelyn taitojen sekä muiden opiskelua tukevien taitojen kehittyminen, kuten fysikaalisen ongelman ratkaisuprosessin jäsennetty kuvaaminen. Pakolliset kurssit FY01 Fysiikka luonnontieteenä Kurssin tavoitteena on, että opiskelija saa tyydytystä tiedon ja ymmärtämisen tarpeelleen sekä saa vaikutteita, jotka herättävät ja syventävät kiinnostusta fysiikkaa kohtaan tutustuu aineen ja maailmankaikkeuden rakenteeseen liittyviin peruskäsitteisiin ja osaa jäsentää käsitystään luonnon perusrakenteista ja ilmiöistä fysiikan käsitteiden ja periaatteiden avulla ymmärtää, kuinka luonnontieteellinen tieto rakentuu kokeellisen toiminnan ja siihen kytkeytyvän mallintamisen kautta suunnittelee ja tekee yksinkertaisia luonnontieteellisiä kokeita sekä kykenee tulkitsemaan ja arvioimaan kokeellisesti saatua tietoa ja esittämään sitä muille tulkitsee ja mallintaa kokeellisen työn tuloksia graafisesti käyttää opiskelun tukena tieto- ja viestintätekniikkaa. Keskeiset sisällöt: fysiikan merkitys historian eri vaiheissa ja nykyaikana aineen ja maailmankaikkeuden rakenteet ja perusvuorovaikutukset energian, erityisesti säteilyn, sitoutuminen ja vapautuminen luonnon ja ihmisen aikaansaamissa prosesseissa kokeellisuus ja mallintaminen perustana fysikaalisen tiedon rakentumisessa, mittaaminen, tulosten esittäminen ja niiden luotettavuuden arviointi voima liikkeen muutoksen aiheuttajana liikkeen kuvaamisessa tarvittavat peruskäsitteet ja liikkeen graafinen esitys Syventävät kurssit Syventävien kurssien tavoitteena on, että opiskelija saa valmiuksia opiskella luonnontieteellisillä ja luonnontieteitä soveltavilla aloilla tutkii luonnon ilmiöitä sekä mallintaa ja esittää niitä matemaattisten ja graafisten menetelmien avulla 73

78 rakentaa fysiikan malleja ja käyttää niitä ennusteiden tekemiseen tutkii ja havainnollistaa malleja tieto- ja viestintätekniikan avulla tutustuu klassisen fysiikan osa-alueisiin ja modernin fysiikan alkeisiin tutustuu fysiikan eri osa-alueisiin liittyvään teknologiaan tutustuu fysiikan merkitykseen yhteiskunnan eri alueilla tutustuu fysiikan sovelluksiin ja niihin liittyviin turvallisuustekijöihin. FY02 Lämpö Kurssin tavoitteena on, että opiskelija tuntee lämpöön liittyvät ilmiöt tutkii aineen termodynaamiseen tilaan tai lämpöopin pääsääntöihin liittyviä ilmiöitä saa valmiuksia osallistua ympäristöä ja teknologiaa koskevaan kriittiseen keskusteluun ja päätöksentekoon. Keskeiset sisällöt: kaasujen tilanmuutokset ja lämpölaajeneminen paine, hydrostaattinen paine kappaleiden lämpeneminen, jäähtyminen, olomuodon muutokset ja lämpöenergia mekaaninen energia, työ, teho ja hyötysuhde lämpöopin pääsäännöt, sisä-energia energiavarat FY03 Aallot Kurssin tavoitteena on, että opiskelija saa yleiskuvan luonnon jaksollisista ilmiöistä ja perehtyy niitä selittäviin keskeisiin periaatteisiin perehtyy värähdys- ja aaltoliikkeen perusteisiin tutkimalla mekaanista värähtelyä, ääntä tai sähkömagneettisia aaltoja. Keskeiset sisällöt: harmoninen voima ja värähdysliike aaltoliikkeen synty ja aaltojen eteneminen aaltoliikkeen interferenssi, diffraktio ja polarisoituminen heijastuminen, taittuminen ja kokonaisheijastuminen valo, peilit ja linssit ääni, melun terveysvaikutukset ja kovalta ääneltä suojautuminen FY04 Liikkeen lait Kurssin tavoitteena on, että opiskelija ymmärtää liikkeeseen liittyviä ilmiöitä ja käsittelee niitä selittäviä malleja tutkii etenemisliikkeeseen liittyviä ilmiöitä kokeellisesti ja perehtyy niiden avulla Newtonin lakeihin ymmärtää säilymislakien merkityksen fysiikassa. Keskeiset sisällöt: liikkeen mallit ja Newtonin lait etä- ja kosketusvoimat, erityisesti liikettä vastustavat voimat, noste liikemäärän säilyminen ja impulssiperiaate liike- ja potentiaalienergia sekä työperiaate värähdysliikkeen energia 74

79 FY05 Pyöriminen ja gravitaatio Kurssin tavoitteena on, että opiskelija syventää osaamistaan mekaniikassa sekä statiikkaan että pyörimiseen liittyvien ilmiöiden laskennallista hallintaa syventää tuntemustaan mekaniikan maailmankuvasta. Keskeiset sisällöt: momentti ja tasapaino pyörimisen suhteen pyörimisliikkeen mallit, tasainen ja tasaisesti kiihtyvä pyörimisliike pyörimisen liikeyhtälö pyörimismäärän säilyminen pyörimisliikkeen energia ympyräliike ja ympyräliikkeen kiihtyvyys gravitaatio ja gravitaation alainen liike heittoliike ja planeettojen liike satelliitit ja niiden käyttö FY06 Sähkö Kurssin tavoitteena on, että opiskelija ymmärtää sähköön liittyviä peruskäsitteitä, tutustuu mittaustekniikkaan osaa tehdä sähköopin perusmittauksia sekä rakentaa ja tutkia yksinkertaisia virtapiirejä Keskeiset sisällöt: sähköpari, sähkövirran kulku metallijohteessa jännitteen ja sähkövirran mittaaminen Ohmin laki joulen laki vastukset, vastusten kytkennät ja Kirchoffin lait Coulombin laki, homogeeninen sähkökenttä ja aine sähkökentässä kondensaattori, kytkennät ja energia sähkövirran kulku puolijohteessa, esimerkkinä diodi FY07 Sähkömagnetismi Kurssin tavoitteena on, että opiskelija syventää tuntemustaan sähkömagnetismin ilmiöistä perehtyy sähköturvallisuuteen syventää tuntemustaan sähkömagneettisten ilmiöiden merkityksestä yhteiskunnassa. Keskeiset sisällöt: magneettinen voima, magneettikenttä ja aine magneettikentässä varattu hiukkanen homogeenisessa sähkö- ja magneettikentässä induktiolaki ja Lenzin laki induktioilmiöitä - pyörrevirrat, generaattori ja itseinduktio energian siirto sähkövirran avulla tehollisen jännitteen ja sähkövirran mittaaminen sekä impedanssin taajuusriippuvuuden määrittäminen värähtelypiiri ja antenni, sähkömagneettinen viestintä sähköturvallisuus energiateollisuus 75

80 FY08 Aine ja säteily Kurssin tavoitteena on, että opiskelija tutustuu kvantittumiseen, dualismiin sekä aineen ja energian ekvivalenssiin aineen rakennetta ja rakenneosien dynamiikkaa hallitsevina periaatteina syventää kokonaiskuvaa fysiikan kehityksestä ja sen pätevyysalueesta luonnonilmiöiden tulkitsijana. Keskeiset sisällöt: sähkömagneettinen säteily röntgensäteily mustan kappaleen säteily valosähköilmiö säteilyn hiukkasluonne ja hiukkasten aaltoluonne atomimallit esimerkkinä Bohrin atomimalli kvantittuminen, viivaspektri, atomin energiatilat ja energiatasokaavio atomiytimen rakenne radioaktiivisuus ja säteilyturvallisuus massan ja energian ekvivalenssi ydinreaktiot ja ydinenergia aineen pienimmät osaset ja niiden luokittelu Soveltavat kurssit Kurssit arvioidaan suoritusmerkinnällä tai opiskelijan pyytäessa numeroarvioinnilla. FY9 Kertauskurssi Valmistaudutaan reaalikokeeseen ja pääsykokeisiin. Käydään läpi koko lukion oppimäärän keskeisimmät alueet. FY10 Lämpö ja aallot Suositeltava suoritusaika ensimmäinen vuosi 4. tai 5. jakso. Syvennetään jo käsiteltyjä lämpöopin ja aaltoliikkeen keskeisten osien hallintaa. Laajennetaan näiden fysiikan osa-alueiden käsittelyä peruskursseja pidemmälle, jotta saavutetaan näissä asiakokonaisuuksissa reaalikoetaso. FY11 Laskentakurssi Suositusaika kolmas lukuvuosi 2. jakso. Käsitellään tehtäviä lukio-oppimäärän ja korkeakoulutason rajalta. Valmistaudutaan vaativimpien reaalikoetehtävien ratkaisemiseen. Syvennetään vektorisuureiden hallintaa ja käytetään differentiaali- ja integraalilaskentaa fysiikan probleemissa. FY12 Mekaniikka III Aikasuositus toisen vuoden 3. tai 4. tai 5. jakso. Vahvistetaan mekaniikan keskeisten asioiden kuten liike-yhtälö etenemisessä ja pyörimisessä, käyräviivainen liike, jäykän kappaleen dynamiikka ja gravitaatio hallintaa. Siten, että opiskelija pystyy käsittelemään myös vaativan tason reaalikoetehtäviä. FY13 Sähköopin jatkokurssi Suoritusaikasuositus 3. vuoden 1. tai 2. jakso. Vahvistetaan tasavirtapiirien ja sähköstatiikan hallinta. Syvennetään magnetismin ja sähkömagnetismin osaamista. FY14 Tähtitiede 76

81 Kurssilla tutustutaan tähtitieteen perusteisiin ja käsitellään mm. omaa Aurinkokuntaamme, tähtien kehityskaarta, tähtikuvioita ja hieman kosmologiaa. Kurssille voivat osallistu kaikki aiheesta kiinnostuneet, mutta fysiikan ensimmäisen kurssin (FY1) asioiden hallinta olisi suotavaa. FY15 Soveltavaa fysiikkaa Suoritetaan osoittamalla fysiikan harrastusta esim. kansainvälisissä projekteissa ja kilpailuissa. FY16 Soveltavaa fysiikkaa (LuMa-kurssi) Kurssin tarkoituksena on herättää ja tukea opiskelijan kiinnostusta luonnontieteisiin ja matematiikkaan. Tavoitteena on, että osallistumalla monipuolisesti erilaisiin opintotilaisuuksiin, opiskelija saa kuvan luonnontieteiden ja matematiikan merkityksestä arkielämään, ympäröivään luontoon ja teknologiaan. Samalla opiskelija tutustuu ajankohtaiseen tutkimukseen, jatko-opinto- ja uramahdollisuuksiin. Kurssi kehittää opiskelijan luonnontieteellistä ja matemaattista ajattelua sekä nykyaikaista maailmankuvaa. Kurssi suoritetaan itsenäisesti koulun ulkopuolella osallistumalla kahdeksaan luonnontieteisiin tai matematiikkaan liittyvään opintotilaisuuteen (järjestäjänä esim. Helsingin yliopisto tai Aaltoyliopisto). Kustakin opintotilaisuudesta pyydetään läsnäolotodistus ja kirjoitetaan oppimispäiväkirjatyylinen vapaamuotoinen raportti. Raportin laajuus on 2-3 sivua (A4). Kurssin suorittamisen voi hajauttaa koko lukioajalle. Kurssin suoritukseen sisältyvistä tilaisuuksista tulee sopia etukäteen LuMa-aineen opettajan kanssa. Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä. FY17 Valmennuskurssi Käsitellään vanhoja yo-tehtäviä sekä kustakin syventävän kurssin asiakokonaisuudesta reaalikoetehtävien tasoisia tehtäviä. Opetellaan reaalikoetehtävän käsittelymetodi ja ratkaisun muodollinen esitystapa. Harjoitellaan myös teoriatehtäviin vastaamista KEMIA Kemian opetuksen tarkoituksena on tukea opiskelijan luonnontieteellisen ajattelun ja nykyaikaisen maailmankuvan kehittymistä osana monipuolista yleissivistystä. Opetus välittää kuvaa kemiasta yhtenä keskeisenä perusluonnontieteenä, joka tutkii ja kehittää materiaaleja, tuotteita, menetelmiä ja prosesseja kestävän kehityksen edistämiseksi. Opetus auttaa ymmärtämään jokapäiväistä elämää, luontoa ja teknologiaa sekä kemian merkitystä ihmisen ja luonnon hyvinvoinnille tutkimalla aineita, niiden rakenteita ja ominaisuuksia sekä aineiden välisiä reaktioita. Kemian opetukselle on luonteenomaista kemiallisten ilmiöiden ja aineiden ominaisuuksien havaitseminen ja tutkiminen kokeellisesti, ilmiöiden tulkitseminen ja selittäminen mallien ja rakenteiden avulla, ilmiöiden kuvaaminen kemian merkkikielellä sekä ilmiöiden mallintaminen ja matemaattinen käsittely. Monipuolisin työtavoin ja arviointimenetelmin opiskelijoita ohjataan kemian tietojen ja taitojen sekä persoonallisuuden kaikkien osa-alueiden kehittämiseen. Kemian opetuksen toteutuksessa otetaan huomioon opiskelijoiden oppimisvalmiudet ja luodaan myönteinen kuva kemiaa sekä sen opiskelua kohtaan. Opetuksen tavoitteet Kemian opetuksen tavoitteena on, että opiskelija osaa kemian keskeisimmät peruskäsitteet ja tietää kemian yhteyksiä jokapäiväisen elämän ilmiöihin sekä ihmisen ja luonnon hyvinvointiin osaa kokeellisen työskentelyn ja muun aktiivisen tiedonhankinnan avulla etsiä ja käsitellä tietoa elämän ja ympäristön kannalta tärkeistä kemiallisista ilmiöistä ja aineiden ominaisuuksista sekä arvioida tiedon luotettavuutta merkitystä osaa tehdä ilmiöitä koskevia kokeita ja oppii suunnittelemaan niitä sekä osaa ottaa huomioon työturvallisuusnäkökohdat 77

82 osaa tulkita ja arvioida kokeellisesti tai muutoin hankkimaansa tietoa ja keskustella siitä sekä esittämään sitä muille perehtyy tieto- ja viestintätekniikan mahdollisuuksiin tiedonhankinnan ja mallintamisen välineenä perehtyy nykyaikaiseen teknologiaan teollisuudessa ja ympäristötekniikassa osaa käyttää kemiallista tietoa kuluttajana terveyden ja kestävän kehityksen edistämisessä sekä osallistuttaessa luontoa, ympäristöä ja teknologiaa koskevaan keskusteluun ja päätöksentekoon saa kokemuksia, jotka herättävät ja syventävät kiinnostusta kemiaa ja sen opiskelua kohtaan. Arviointi Kemiassa arvioinnin kohteena on kemiallisen tiedon ymmärtäminen sekä soveltamisen taito. Arvioinnissa tulee lisäksi ottaa huomioon kokeellisen tiedon hankinnan ja -käsittelytaitojen kehittyminen, johon kuuluvat havaintojen tekeminen, mittausten ja kokeiden suunnittelu ja toteutus työvälineiden ja reagenssien turvallinen käyttö tulosten esittäminen suullisesti ja kirjallisesti tulosten tulkitseminen, mallintaminen ja arviointi johtopäätösten tekeminen ja soveltaminen. Kemiassa arvioinnin menetelminä käytetään kurssikokeita, osallistumisaktiivisuuden seurantaa, kokeellista työskentelyä, työselostuksia, projektitöitä, esitelmiä tai tutkielmia. Lisäksi opiskelijan käsitteellisten ja menetelmällisten tietojen ja taitojen kehittymistä seurataan jatkuvasti. Pakolliset kurssit KE01 Ihmisen ja elinympäristön kemia Kurssin tavoitteena on, että opiskelija saa kuvan kemiasta, sen mahdollisuuksista ja merkityksestä syventää aiemmin opittujen kemian perusteiden ymmärtämistä kurssilla käsiteltävien asioiden yhteydessä osaa orgaanisen yhdisteiden rakenteita, niiden ominaisuuksia ja reaktioita sekä ymmärtää niiden merkityksen ihmiselle ja elinympäristölle tuntee erilaisia seoksia sekä niihin liittyviä käsitteitä kehittää tietojen esittämisessä ja keskustelussa tarvittavia valmiuksia oppii kokeellisen työskentelyn, kriittisen tiedonhankinnan ja -käsittelyn taitoja osaa tutkia kokeellisesti orgaanisten yhdisteiden ominaisuuksia ja reaktioita, tuntee erotus- ja tunnistamismenetelmiä sekä osaa valmistaa liuoksia. Keskeiset sisällöt: orgaanisia yhdisteryhmiä kuten hiilivetyjä, orgaanisia happiyhdisteitä, orgaanisia typpiyhdisteitä sekä niiden ominaisuuksia ja sovelluksia orgaanisissa yhdisteissä esiintyvät sidokset ja poolisuus erilaiset seokset, ainemäärä, pitoisuus orgaanisten yhdisteiden hapettumis- ja pelkistymisreaktiot sekä protoninsiirtoreaktiot Syventävät kurssit KE02 Kemian mikromaailma 78

83 Kurssin tavoitteena on, että opiskelija tuntee aineen rakenteen ja ominaisuuksien välisiä yhteyksiä osaa käyttää aineen ominaisuuksien päättelyssä erilaisia kemian malleja, taulukoita ja järjestelmiä ymmärtää orgaanisten yhdisteiden rakenteita ja tuntee rakenteen määrityksessä käytettäviä menetelmiä osaa tutkia kokeellisesti ja erilaisia malleja käyttäen aineiden rakenteeseen, ominaisuuksiin ja reaktioihin liittyviä ilmiöitä. Keskeiset sisällöt: alkuaineiden ominaisuudet ja jaksollinen järjestelmä elektroniverhon rakenne ja atomiorbitaalit hapetuslukujen määräytyminen ja yhdisteen kaava kemiallinen sidos, sidosenergia ja aineen ominaisuudet atomiorbitaalin hybridisoituminen ja orgaanisten yhdisteiden sidos- ja avaruusrakenne isomeria KE03 Reaktiot ja energia Kurssin tavoitteena on, että opiskelija ymmärtää kemiallisen reaktion tapahtumiseen vaikuttavia tekijöitä sekä niiden merkityksen elinympäristössä (teollisuus) ymmärtää energian sitoutumisen ja vapautumisen kemiallisissa reaktioissa sekä niiden merkityksen ihmiselle osaa kirjoittaa reaktioyhtälöitä ja käsitellä reaktioita matemaattisesti osaa tutkia kokeellisesti ja erilaisia malleja käyttäen reaktioihin, reaktionopeuteen ja mekanismeihin liittyviä ilmiöitä. Keskeiset sisällöt: kemiallisen reaktion symbolinen ilmaisu epäorgaanisia ja orgaanisia reaktiotyyppejä, mekanismeja sekä sovelluksia stoikiometrisiä laskuja, kaasujen yleinen tilan yhtälö energianmuutokset kemiallisessa reaktiossa reaktionopeus ja siihen vaikuttavat tekijät KE04 Metallit ja materiaalit Kurssin tavoitteena on, että opiskelija tuntee teollisesti merkittäviä raaka-aineita sekä niiden jalostusprosesseja tuntee hapettimia ja pelkistimiä ja niiden käyttöä sekä osaa kirjoittaa hapettumis-pelkistymisreaktioita osaa sähkökemiallisten ilmiöiden periaatteet sekä niihin liittyviä kvantitatiivisia sovelluksia tuntee erilaisia mineraaleja, niiden koostumusta, ominaisuuksia ja valmistusmenetelmiä sekä kulutustavaroiden ympäristövaikutusten arviointiin käytettäviä menetelmiä osaa tutkia kokeellisesti ja malleja käyttäen metalleihin ja sähkökemiaan liittyviä ilmiöitä. Keskeiset sisällöt: sähkökemiallinen jännitesarja, normaalipotentiaali, kemiallinen pari ja elektrolyysi hapettumis-pelkistymisreaktiot metallit ja epämetallit sekä niiden happi- ja vety-yhdisteet 79

84 bio- ja synteettiset polymeerit, komposiitit KE05 Reaktiot ja tasapaino Kurssin tavoitteena on, että opiskelija ymmärtää reaktion tasapainotilan muodostumisen ja niihin liittyviä laskennallisia tasapainosovelluksia ymmärtää tasapainon merkityksen ja tutustuu tasapainoon teollisuuden prosesseissa ja luonnon ilmiöissä osaa tutkia kokeellisesti ja malleja käyttäen kemialliseen tasapainoon liittyviä ilmiöitä Keskeiset sisällöt: reaktiotasapaino happo-emästasapaino, vahvat ja heikot protolyytit, puskuriliuokset ja niiden merkitys liukoisuus ja liukoisuustasapaino tasapainoon liittyvät graafiset esitykset Soveltavat kurssit KE06 Kertauskurssi Kurssilla kerrataan lukion kemian keskeisimmät osa-alueet. Kurssi on tarkoitettu kemian ainereaaliin ja pääsykokeisiin valmistautuville opiskelijoille. Kurssilla harjoitellaan aiempien vuosien yotehtäviä ja eri korkeakoulujen pääsykoetehtäviä. Kurssilla kiinnitetään huomiota oikeaan kemiallisen tiedon esitystapaan sekä mallien käyttöön. Kurssia ei voi suorittaa itsenäisesti. Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä, mutta halutessaan opiskelijalla on mahdollisuus saada kurssista numeroarviointi. Kurssin laajuus voi vaihdella (0,5-1 kurssi). KE07 Laboratoriokurssi Kurssilla tutustutaan käytännön laboratoriotyöskentelyyn tekemällä monipuolisia laboratoriotöitä kemian eri osa-alueilta. Kurssilla tulevat tutuksi turvalliset työskentelytavat ja yleisimmät laboratoriovälineet. Kurssilla kiinnitetään huomiota erilaisten kemikaalien käsittelyyn. Laboratoriotyöskentelystä pidetään laboratoriopäiväkirjaa ja osasta töistä laaditaan työselostukset. Kurssi toteutetaan jakson aikana neljänä pidennettynä iltapäivänä ja osa kurssikerroista mahdollisuuksien mukaan järjestetään yhteistyössä korkeakoulujen kanssa. Kurssi on erittäin suositeltava niille, jotka ovat aikeissa opiskella kemian syventäviä kursseja. Kurssille osallistumisen edellytyksenä on, että KE1-kurssi on hyväksytysti suoritettu. Kurssia suositellaan toiselle opiskeluvuodelle. Kurssia ei voi suorittaa itsenäisesti. Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä. KE08 Soveltavaa kemiaa (LuMa-kurssi) Kurssin tarkoituksena on herättää ja tukea opiskelijan kiinnostusta luonnontieteisiin ja matematiikkaan. Tavoitteena on, että osallistumalla monipuolisesti erilaisiin opintotilaisuuksiin, opiskelija saa kuvan luonnontieteiden ja matematiikan merkityksestä arkielämään, ympäröivään luontoon ja teknologiaan. Samalla opiskelija tutustuu ajankohtaiseen tutkimukseen, jatko-opinto- ja uramahdollisuuksiin. Kurssi kehittää opiskelijan luonnontieteellistä ja matemaattista ajattelua sekä nykyaikaista maailmankuvaa. 80

85 Kurssi suoritetaan itsenäisesti koulun ulkopuolella osallistumalla kahdeksaan luonnontieteisiin tai matematiikkaan liittyvään opintotilaisuuteen (järjestäjänä esim. Helsingin yliopisto tai Aaltoyliopisto). Kustakin opintotilaisuudesta pyydetään läsnäolotodistus ja kirjoitetaan oppimispäiväkirjatyylinen vapaamuotoinen raportti. Raportin laajuus on 2-3 sivua (A4). Kurssin suorittamisen voi hajauttaa koko lukioajalle. Kurssin suoritukseen sisältyvistä tilaisuuksista tulee sopia etukäteen LuMa-aineen opettajan kanssa. Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä. KE09 Kemiaa koko elämä (Biokemia) Kurssilla perehdytään biokemian perusteisiin. Tarkastelukohteina ovat erityisesti tärkeimpien biomolekyylien (kuten hiilihydraattien, rasvojen, proteiinien, DNAn) rakenteet, reaktiot ja merkitys eliöiden aineenvaihdunnassa. Kurssi sisältää kokeellista työskentelyä ja mahdollisuuksien mukaan yritys- tai yliopistovierailun. Kurssi sopii hyvin mm. elintarvike-, lääke- ja biotieteistä kiinnostuneille. Kurssi on suunnattu kemian syventävät kurssit opiskeleville. Kurssille osallistumisen edellytyksenä on, että kurssit KE1-KE3 on suoritettu. Kurssia ei voi suorittaa itsenäisesti. Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä. Kurssi järjestetään vuorovuosina KE10-kurssin kanssa. Kurssi on tarjolla seuraavan kerran lukuvuonna ja tästä eteenpäin joka toinen lukuvuosi. KE10 Orgaanisen kemian jatkokurssi Kurssilla syvennetään tietoa orgaanisen kemian peruskäsitteistä, yhdisteiden ominaisuuksista, reaktiomekanismeista sekä yhdisteiden esiintymisestä ja merkityksestä luonnossa. Kurssi sisältää kokeellista työskentelyä ja mahdollisuuksien mukaan yritys- tai yliopistovierailun. Kurssi on suunnattu kemian syventävät kurssit opiskeleville. Kurssille osallistumisen edellytyksenä on, että kurssit KE1-KE3 on suoritettu. Kurssia ei voi suorittaa itsenäisesti. Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä. Kurssi järjestetään vuorovuosina KE9-kurssin kanssa. Kurssi on tarjolla seuraavan kerran lukuvuonna ja tästä eteenpäin joka toinen lukuvuosi. KE11 Ympäristökemia Kurssi on biologiaa ja kemiaa soveltava. Kurssin tavoitteena on havainnollistaa kemian ja biologian kiinteää yhteyttä elollisessa luonnossa sekä tarkastella kemian keskeistä roolia monissa ekologisissa ympäristöongelmissa (mm. ympäristömyrkkyjen vaikutus eliöihin, rehevöityminen, happamoituminen). Keskeisinä tutkimuskohteina kurssilla ovat maaperä ja vesistöt. Kurssi sisältää kokeellista työskentelyä ja mahdollisuuksien mukaan yritys- tai yliopistovierailuja. Kurssi on suunnattu biologiasta ja/tai kemiasta kiinnostuneille opiskelijoille, jotka suorittavat vähintään toisesta oppiaineesta syventävät kurssit. Kurssia ei voi suorittaa itsenäisesti. Kurssi arvioidaan numeroarvioinnilla USKONTO Uskonnonopetus perehdyttää opiskelijaa omaan uskontoonsa, sen kulttuuriperintöön sekä uskonnosta nousevaan elämänkatsomukselliseen ja eettiseen ajatteluun. Muihin uskontoihin tutustutaan niiden omista lähtökohdista käsin. Uskonnonopetuksessa uskontoa tarkastellaan laajasti osana kulttuuria ja yhteiskuntaa sekä yhteisön ja yksilön elämää. Uskonnon opetuksen päätavoitteena on, että opiskelija ymmärtää, mistä uskonnossa ilmiönä on kyse, mikä on uskonnon merkitys ja vaikutus yksilöiden sekä yhteisöjen elämässä. Päämääränä 81

86 on, että opiskelija saa tietoa ja välineitä erilaisten uskontoihin liittyvien kysymysten pohdintaan ja tarkasteluun. Opiskelija perehtyy Raamattuun ja kristinuskoon ymmärtääkseen omaa kulttuuriaan ja identiteettiään. Uskonnonopetuksen avulla pyritään tukemaan opiskelijan kehittymistä humaaniksi, tasapainoiseksi ja vastuuntuntoiseksi maailmankansalaiseksi, joka pohtii valintojensa seurauksia suhteessa toisiin ihmisiin, luontoon, yhteiskuntaan sekä ympäröivään maailmaan. Uskonnonopetuksessa pyritään monipuolisuuteen, elämyksellisyyteen, toiminnallisuuteen ja kriittisyyteen. Työtapoina ovat opetuskeskustelut, väittelyt, tutkielmat, esitelmät, oppimispäiväkirjat, vierailut, oppimistehtävät verkkoympäristössä, median seuranta sekä teksti- ja kuva-analyysi. Arviointi perustuu jatkuvaan näyttöön oppitunneilla, kurssitehtävien suoritustasoon ja kurssikokeeseen. Pakolliset kurssit UE01 Uskonnon luonne ja merkitys Mitä uskonto on? Mikä on maailmankatsomus? Miten uskontoja tutkitaan? Miksi Raamattua pidetään pyhänä? Luodaan katsaus Raamattuun ja sen vaikutuksiin maailmankuvassa ja kulttuurissa. Selvitetään uskontojen merkitystä globaalistuvassa maailmassa. UE2 Kirkko, kulttuuri ja yhteiskunta Keitä ovat katolilaiset, ortodoksit, luterilaiset, helluntailaiset ja kveekarit? Miten kirkko on syntynyt, levinnyt ja vaikuttanut eri aikoina? Mitä ekumenia on? Miksi ja miten lähetystyötä tehdään? Näihin ja muihin kirkon kehitystä ja nykypäivää koskeviin kysymyksiin etsitään kurssin aikana vastauksia. UE03 Ihmisen elämä ja etiikka Millainen on hyvä elämä? Mitä arvot ovat? Pitääkö aina puhua totta? Mistä ihmiselämä alkaa? Kurssilla pohditaan elämän tarkoitusta, etiikan teorioita, kristillistä käsitystä pelastuksesta sekä ihmisen suhteesta Jumalaan, toisiin ihmisiin ja luontoon. Perehdytään eri kirkkojen etiikan perusteisiin sekä nykyisiin yksilö- ja yhteiskuntaeettisiin kysymyksiin. Syventävät kurssit UE04 Maailmanuskonnot Mitä yhteistä ja erilaista on suurilla maailmanuskonnoilla? Eri uskontoja ja niiden aikaansaamia ilmiöitä globaalistuvassa maailmassa arvioidaan. Kurssilla käsitellään juutalaisuutta, islamia, hindulaisuutta, buddhalaisuutta sekä Kiinan ja Japanin uskontoja. Näitä analysoidaan kunkin uskonnon pyhän kirjallisuuden, etiikan, rituaalien sekä yhteiskuntasuhteiden valossa. UE05 Mihin suomalainen uskoo? Millä tavalla suomalaiset ovat uskonnollisia? Tarkastellaan suomalaista uskonnollisuutta muinaisuskosta nykypäivään. Keitä ovat Jehovan todistajat, mormonit, vapaat suunnat, laestadiolaiset ja körttiläiset? Millä tavalla uskonto on vaikuttanut suomalaiseen kulttuuriin ja yhteiskuntaan? Soveltavat kurssit UE06 Raamattu Mikä Raamattu on? Miten sitä on vuosisatojen saatossa tulkittu? Kurssilla tutustutaan syvällisemmin Raamatun kirjoihin ja kirjoittajiin kaihtamatta vaikeita ja ongelmallisia asioita. Pääteemoja ovat ihmisen suhde luontoon, yhteiskuntaan ja itseen yksilönä. Suoritusmerkintä. UE09 Uskonnon kertauskurssi (½ kurssia) 82

87 Kurssilla kerrataan ja syvennetään ev.-lut uskonnon oppimäärää ja valmistaudutaan ylioppilaskirjoituksiin. Suulliseen tenttiin osallistuminen on lisäksi osa kertauskurssin suorittamista. Suoritusmerkintä ELÄMÄNKATSOMUSTIETO Elämänkatsomustieto on monitieteinen oppiaine, joka hyödyntää filosofiaa, ihmis-, yhteiskunta-, ja kulttuuritieteitä. Elämänkatsomustiedon opetus rakentuu ihmiskäsitykselle, joka korostaa ihmisten mahdollisuutta elää vapaina ja keskenään tasavertaisina, aktiivisina ja tavoitteellisina. Oppiaineen opetuksessa painotetaan ihmisten kykyä tutkia maailmaansa ja laajentaa sitä koskevaa tietämystään sekä yhteisellä toiminnallaan tietoisesti ohjata elämäänsä. Oppiaine tukee opiskelijoiden elämänkatsomuksen ja identiteetin muotoutumista sekä heidän yhteisöllisten hyvän elämän ihanteidensa ja käytäntöjensä hahmottumista. Opetuksen tavoitteet Elämänkatsomustiedon opetuksen tavoitteena auttaa opiskelijaa pohdiskelevasti, keskustellen ja kuunnellen rakentamaan identiteettiään ja elämänkatsomustaan sekä laajentamaan katsomuksellista ja kulttuurista yleissivistystään. Oppiaine antaa opiskelijalle mahdollisuuksia kehittää arvostelu-, harkinta- ja toimintakykyään. Tavoitteena on ihmisoikeuksien, monikulttuurisuuden, oikeudenmukaisuuden ja kestävän kehityksen periaatteiden sisäistäminen. Katsomuksellisen arviointikyvyn kehittyminen on avain hyvään elämään sekä yksilöllisesti että yhteisöllisesti. Suositus kurssien suoritusjärjestykseksi: Kurssi 1 on suositeltavaa suorittaa ensin. Sen jälkeen suoritusjärjestys on vapaa. Arviointi Elämänkatsomustiedossa arvioidaan sisällöllisen tiedon omaksumisen ja katsomuksellisen ymmärryksen kehittymisen lisäksi opiskelijan valmiutta tarkastella sekä ilmaista katsomuksellisia aiheita monipuolisesti, taitavasti ja luovasti. Katsomukselliset kysymykset ovat usein henkilökohtaisia, mutta niiden pohdiskelun perustana ovat ajattelun tiedolliset hyveet: kriittisyys, johdonmukaisuus, ristiriidattomuus ja systemaattisuus. Katsomusten, arvostusten ja uskomusten arviointi- ja ilmaisutavoissa arvostetaan suvaitsevaisuutta, eri näkökulmien ja toisten katsomustapojen huomioimista. Pakolliset kurssit ET01 Hyvä elämä Kurssilla pohditaan, mitä on hyvä elämä, millaisista aineksista identiteetti ja yksilöllinen elämä koostuvat ja millaiset mahdollisuudet ihmisillä on tavoitella hyvää elämää. Kurssin tavoitteena on, että opiskelija kasvattaa valmiuttaan ja haluaan välittää ja kantaa vastuuta itsestään, toisista ihmisistä, yhteiskunnasta ja luonnosta. Opiskelija oppii arvioimaan elämänkatsomuksia koskevia väitteitä ja lisää kykyään sitoutua valitsemiinsa arvoihin. Opiskelija kehittää taitojaan ilmaista elämänkatsomuksellisia näkemyksiään. Keskeisiä sisältöjä ovat elämänkatsomukseen liittyvät peruskäsitteet ja olemassaolon peruskysymykset. Kurssilla tarkastellaan ihmisen elämänkaarta, yksilön elämänhallintaa ja eettisten valintojen merkitystä eri elämänvaiheissa. ET02 Maailmankuva Kurssilla pohditaan maailmankuvan muodostumista ja maailmankuvien eroja. Kurssilla perehdytään maailman käsitteellistämisen tapoihin sekä tiedon ja eri yhteisöllisten instituutioiden merkitykseen siinä. 83

88 Kurssin tavoitteena on, että opiskelija oppii tuntemaan eri aikakausien maailmankuvia ja niiden rakenteita sekä oppii arvioimaan niiden taustalla olevia uskomusjärjestelmiä. Opiskelija kehittää ymmärrystään eri instituutioiden merkityksestä maailmankuvan muokkaajina ja välittäjinä. Opiskelija jäsentää samalla omaa maailmankuvaansa. Keskeisenä sisältönä ovat erilaiset maailmankuvat ja niiden rakenteet. Kurssilla tutkitaan maailmankuvan syntyä ja välittymistä sekä pyritään järkiperäisesti arvioimaan eri maailmankuvia ja tiedon lähteitä. ET03 Yksilö ja yhteisö Kurssilla pohditaan yksilöä, yhteisöllisyyttä, yhteiskuntaa ja ihmisten välistä vuorovaikutusta. Kurssilla perehdytään oikeudenmukaisuuden ja demokratian toteutumiseen. Lisäksi perehdytään ihmisoikeuksiin, ihmisoikeussopimuksiin ja niiden historiaan sekä ihmisoikeusrikkomuksiin, kuten holokaustiin. Kurssin tavoitteena on, että opiskelija ymmärtää yhteisöllisyyden merkityksen ihmisyydelle ja yksilölliselle identiteetille. Kurssilla opitaan arvioimaan omaa asemaa yksilönä yhteisöissä ja yhteiskunnassa, kansalaisena valtiossa ja toimijana talousjärjestelmässä sekä yhteiskunnallisen toiminnan keinoja ja päämääriä. Tavoitteena on kasvattaa kykyä arvioida poliittisia keinoja ja päämääriä ja lisätä taitoa ja halua yhteiskunnalliseen osallistumiseen ihmisoikeuksien, demokratian ja oikeudenmukaisuuden pohjalta. Kurssin keskeisiä sisältöjä ovat yksilö ja yhteisö, valta, ihmisoikeudet, kansalaisuus, poliittiset ihanteet sekä maailmanlaajuinen oikeudenmukaisuus. Syventävät kurssit ET04 Kulttuuriperintö ja identiteetti Kurssilla pohditaan kulttuuriperintöä hyvän elämän lähtökohtana ja mittana sekä toisaalta jatkuvasti kehittyvänä ja muuttuvana ilmiönä. Kurssilla perehdytään sekä maailman että suomalaisen nyky-yhteiskunnan monikulttuurisuuteen. Kurssin tavoitteena on, että opiskelija oppii tuntemaan kulttuuria merkityksiin perustuvana inhimillisenä toimintana. Kurssilla tutustutaan erilaisiin kulttuuriperintöihin ja niihin liittyviin elämäntapoihin. Tavoitteena on myös, että opiskelija oppii suvaitsevaisuutta erilaisia elämänkatsomuksellisia ratkaisuja ja identiteettivalintoja kohtaan ja ymmärtää rasismin, muukalaisvihan ja syrjinnän ihmisoikeusloukkauksina. Keskeisenä sisältönä ovat kulttuurin käsite ja merkitys ennen ja nyt, kulttuurien ja sivilisaatioiden vuorovaikutus sekä elämä monikulttuurisessa yhteiskunnassa. ET05 Maailman selittäminen katsomusperinteissä Kurssilla pohditaan erilaisia tapoja selittää maailmaa myyttisissä, uskonnollisissa ja katsomuksellisissa perinteissä. Kurssilla perehdytään erilaisten katsomusten syntyyn, historiaan ja tutkimukseen. Kurssin tavoitteena on, että opiskelija kehittää herkkyyttään arvioida arvostuksissa ja uskomusjärjestelmissä esiintyviä eroja ja yhtäläisyyksiä sekä tuntee eri kulttuureissa vaikuttavia ja tärkeinä pidettyjä uskomusjärjestelmiä ja elämänkatsomuksellisia ratkaisuja sekä kasvattaa tietämystään niiden taustoista ja niiden välittymisestä nykyajassa. 84

89 Keskeisenä sisältönä ovat maailman myyttinen selittäminen ennen ja nyt sekä uskonnon ja uskonnollisuuden olemus. Kurssilla käydään läpi myös uskontokritiikkiä, sekulaarin humanismin ja vapaa-ajattelun historiaa sekä nykysuuntauksia FILOSOFIA Lukion filosofian opetuksen erityisluonne on sen tavassa jäsentää ongelmia, käsitteellisesti, järkiperäisesti ja keskustellen. Filosofia tukee opiskelijoiden yksilöllistä kehitystä ja edistää yleisiä oppimisen ja ajattelun valmiuksia, joita tarvitaan monimutkaistuvassa yhteiskunnassa. Opetuksessa annetaan tilaa opiskelijoiden yksilöllisten näkemysten muodostamiselle. Tälle annetaan mahdollisuus kriittisessä, mutta samalla rakentavassa lähestymistavassa erityyppisiin ongelmiin. Tavoitteena on hallita perustiedot sekä filosofian historiasta että nykysuuntauksista kyeten suhteuttamaan niitä nyky-yhteiskunnan ilmiöihin. Kursseilla jäsennetään tekstejä ja puhetta tunnistaen väitteitä ja niiden perusteluja. Filosofisia kysymyksiä hahmoteltaessa koetetaan keksiä ja ymmärtää niihin erilaisia ratkaisuja. Työtapoina käytetään opetuskeskusteluja, väittelyjä, tutkielmia, esitelmiä, oppimispäiväkirjoja, vierailuja, oppimistehtäviä verkkoympäristössä, median seurantaa sekä teksti- ja kuva-analyysejä. Arviointi perustuu jatkuvaan näyttöön oppitunneilla, kurssitehtävien suoritustasoon ja kurssikokeeseen. Opinnot aloitetaan ensimmäisestä kurssista, mutta muutoin kurssien suoritusjärjestys on vapaavalintainen. Pakolliset kurssit FF01 Johdatus filosofiseen ajatteluun Tutustutaan eurooppalaisen filosofiaan ja sen esiin nostamiin kysymyksiin. Perehdytään filosofian erityisluonteeseen ja etsitään vastauksia esim. seuraaviin kysymyksiin: mitä ovat filosofia, oleva, totuus, hyvä, oikeudenmukaisuus ja kauneus, mikä on ihminen. Syventävät kurssit FF02 Filosofinen etiikka Mikä on hyvää, pahaa, oikeaa ja väärää? Moraalifilosofian ongelmia arvioidaan kriittisesti tutustumalla sekä kuvaileviin että normatiivisiin etiikan teorioihin. Tavoitteena on itsestäänselvyyksien häviäminen ja pyrkimys entistä monipuolisempaan elämän ilmiöiden ymmärtämiseen. FF03 Tiedon ja todellisuuden filosofia Mitä on tieto, millainen tieto on mahdollista, mikä on todellista ja mikä näennäistä? Tulisiko aina ja kaikkialla pyrkiä totuuteen? Mikä on totuus? Näitä ja muita tietoon ja todellisuuteen liittyviä kysymyksiä pohditaan kurssilla. Kuvaillaan ja arvioidaan loogisen, luonnontieteellisen ja ihmistieteellisen tiedon selitystapoja. FF04 Yhteiskuntafilosofia Mitä on oikeudenmukaisuus? Mikä on valtion tehtävä? Mikä oikeuttaa vallan, millä sitä rajoitetaan, kenellä on oikeutettu valta? Näitä kysymyksiä analysoidaan erilaisten yhteiskuntasopimusteorioiden avulla. Lisäksi käsitellään anarkismia ja yhteiskunnallisia utopioita, dystopioita ja niiden toteutumista, kuten holokaustia. Pohditaan ihmisoikeussopimuksia ja -julistuksia, nykykulttuuriin liittyviä teemoja: sukupuoli ja sukupuolisuus, identiteetti ja sen rakentuminen, toiseus, vieraus ja monikulttuurisuus. Soveltavat kurssi 85

90 FF 07 Filosofian kertauskurssi (½ kurssia) Kurssilla kerrataan ja syvennetään lukion filosofian oppimäärää ja valmistaudutaan ylioppilaskirjoituksiin. Suulliseen tenttiin osallistuminen on lisäksi osa kertauskurssin suorittamista. Suoritusmerkintä. FF 08 Bioetiikka Biologian ja filosofian opettajat toteuttavat bioetiikan yhteistyökurssina. Tavoitteena on laajentaa opiskelijoiden näkemystä eettisistä kysymyksistä, jotka liittyvät ympäristönsuojeluun sekä moderniin solu- ja molekyylibiologiaan. Kurssin aikana eri ilmiöille rakennetaan vankka filosofinen argumentaatio. Bioetiikan kurssin suorittaminen hyödyttää erityisesti biologian ja filosofian yo-kirjoittajia toki kaikkia aiheista kiinnostuneita. Kurssi arvostellaan suoritusmerkinnällä HISTORIA Lukion historian opetus luo opiskelijalle edellytyksiä ymmärtää eri aikakausien luonnetta, oman aikansa ongelmia ja muutosprosesseja sekä auttaa häntä hahmottamaan kansainvälistä maailmaa. Historia on yksilöllistä, kansallista ja eurooppalaista identiteettiä luova oppiaine. Opetuksen lähtökohtana ovat historian luonne tieteenalana ja sen tiedon muodostumisen perusteet. Sen vuoksi huomiota kiinnitetään tietojen kriittiseen pohdintaan ja tulkintaan sekä pyritään ottamaan huomioon ilmiöiden moniperspektiivisyys. Historian keskeisiä käsitteitä ovat aika, muutos ja jatkuvuus sekä syy-yhteydet. Muutoksen analyysia korostavana oppiaineena historia luo mahdollisuuksia käsitellä tulevaisuutta sekä arvioida tulevaisuuteen liittyvä mahdollisuuksia. Opetuksessa korostetaan ihmisen ja ympäristön välistä suhdetta sekä inhimillisen kulttuurin laajaalaisuutta, kulttuurien erilaisuuden ymmärtämistä ja kansainvälisen yhteisymmärryksen merkitystä. Oman maan menneisyyttä tarkastellaan maailmanhistorian taustaa vasten. Opetuksen tavoitteet Historian opetuksen tavoitteena on, että opiskelija oppii tuntemaan Suomen ja maailmanhistorian päälinjat ja keskeisimmät historialliset tapahtumat sekä niiden taustat ja seuraamukset näkee nykyhetken historiallisen kehityksen tuloksena ja tulevaisuuden lähtökohtana, kykenee suhteuttamaan oman aikansa ja itsensä historian jatkumoon ja näin rakentamaan historiatietoisuuttaan osaa hankkia menneisyyttä koskevaa tietoa ja arvioida sitä kriittisesti sekä ymmärtää sen monitulkintaisuuden, suhteellisuuden ja syy-yhteyksien monisäikeisyyden osaa arvioida menneisyyden ihmisen toimintaa ja historiallisia ilmiöitä kunkin ajan omista lähtökohdista sekä nykyajan näkökulmasta ymmärtää kulttuurin erilaisia ilmenemismuotoja ja niiden erilaisuutta saa aineksia ihmisoikeuksia ja demokratiaa arvostavan maailmankuvan luomiseen sekä toimintaan vastuullisena kansalaisena. Arviointi Oppimisen arvioinnin perusteina ovat historialle ominaiset taidot ja ajattelutavat sekä oppimäärän keskeisten sisältöjen hallinta. Arvioinnissa kiinnitetään erityistä huomiota opiskelijan valmiuteen rakentaa tiedoistaan jäsentyneitä kokonaisuuksia, erottaa olennainen ja epäolennainen tieto toisistaan, hallita aikasuhteita ja syy-yhteyksiä sekä arvioida historian ilmiöitä ja tiedonlähteitä kriitti- 86

91 sesti. Kurssien arvioinnissa käytetään monipuolisia menetelmiä: kokeiden asemesta voidaan käyttää opintotehtäviä, tutkielmia ja muita vaihtoehtoisia arviointikeinoja. Kunkin kurssin arvioinnista päätetään kurssin alkaessa erikseen. Pakolliset kurssit HI01 Ihminen, ympäristö ja kulttuuri Kurssi tarkastelee ihmisen ja luonnon vuorovaikutusta sekä tämän tuloksena tapahtunutta kulttuuriympäristön rakentumista ja kehittymistä esihistoriasta nykyaikaan. Kurssin tavoitteena on, että opiskelija ymmärtää ihmisen ja luonnon välisen riippuvuussuhteen osana kestävää kehitystä ymmärtää, miten ihminen käyttää luonnonvaroja toimeentulon lähteenä ja miten se vaikuttaa ympäristöön ja yhteiskuntarakenteeseen tuntee tuotantotalouden kehityslinjat ja vaikutukset elämäntapaan tietää väestönkasvun pääpiirteet ja siihen vaikuttavat tekijät. Keskeiset sisällöt: Esihistoria pyyntikulttuurin aika Maanviljely ja sen aiheuttamat muutokset Välimeren talousalue antiikin aikana Keskiajan talous- ja yhteiskuntajärjestelmä Löytöretket Teollistuva maailma Globaali kulutusyhteiskunta HI02 Eurooppalainen ihminen Kurssi tarkastelee eurooppalaisen kulttuurin keskeisiä saavutuksia sekä eurooppalaisen ihmisen maailmankuvan muutosta ja sen taustalla vaikuttanutta tieteellistä ja aatehistoriallista kehitystä. Kurssilla tutustutaan eurooppalaisen kulttuurin tuotoksiin erityyppisen historiallisen lähdeaineiston avulla. Kulttuuri ymmärretään laaja-alaisena käsitteenä. Kurssin tavoitteena on, että opiskelija ymmärtää, mistä eurooppalaisuus rakentuu tutustumalla Euroopan keskeiseen kulttuuriperintöön ymmärtää tieteen saavutusten merkityksen ihmisen maailmankuvan muokkaajana osaa analysoida kulttuuri-ilmiöitä aikakautensa ilmentäjinä tuntee yhteiskunnallisen kehityksen taustalla vaikuttavia aatehistoriallisia virtauksia tuntee eri aikakausien elämäntapoja ja maailmankuvaa. Keskeiset sisällöt: Antiikin aika Keskiajan yhtenäiskulttuuri Uuden ajan murros Valistuksen aikakausi Aatteiden vuosisata Nykyajan kulttuuri HI03 Kansainväliset suhteet Kurssi tarkastelee kansainvälisen politiikan keskeisiä tapahtumia, taustoja ja muutoksia luvun lopulta lähtien. Kurssilla analysoidaan kansainvälisen politiikan ilmiöitä taloudellisen, aat- 87

92 teellisen ja valtapoliittisen kilpailun perusteella. Kurssin keskeisiä tarkastelunäkökulmia ovat demokratia vastakohtanaan diktatuuri. Kurssin tavoitteena on, että opiskelija tuntee kansainvälisen politiikan pääpiirteet ja teoriaa ymmärtää kansainvälisten yhteistyörakennelmien sekä vastakkainasettelujen perusteita ymmärtää aatteiden ja taloudellisten eturistiriitojen vaikutuksen kansainvälisten suhteiden historiassa. Keskeiset sisällöt: Suurvaltojen ylivaltapyrkimykset eurooppalaiset ääriliikkeet, demokratian kriisi ihmisoikeudet, joukkotuhonta, holokausti ja muut kansanvainot Maailmansotien välinen aika ja toinen maailmansota YK:n ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus ja sen merkitys sekä muut keskeiset ihmisoikeussopimukset Kylmä sota Uusi epävarmuuden aika HI04 Suomen historian käännekohtia Kurssin tarkoituksena on analysoida Suomen historian keskeisiä muutosprosesseja ja kehityslinjoja 1800-luvulta nykyaikaan. Keskeisiä tarkastelunkohteita ovat Suomen valtiollisen ja kansainvälisen aseman muuttuminen, muutoksiin liittyvät kriisit, siirtyminen sääty-yhteiskunnasta kansalaisyhteiskuntaan sekä taloudelliset ja kulttuuriset murrokset. Kurssin tavoitteena on, että opiskelija tuntee keskeiset yhteiskunnalliset ja taloudelliset muutokset osaa suhteuttaa Suomen valtiollisen kehityksen yleiseurooppalaiseen ja maailmanpoliittiseen taustaan ymmärtää talouden, yhteiskunnan, kulttuurielämän sekä aatteellisen ja valtiollisen elämän ilmiöiden keskinäisen riippuvuuden. Keskeiset sisällöt: Ruotsin ajan perintö Vallanvaihdos Suomalaisuuden synty ja kansallinen herääminen Yhteiskunnallinen ja taloudellinen murros Suomen itsenäistymisprosessi Kahtiajaosta eheytymiseen Toinen maailmansota jälkiseurauksineen Hyvinvointivaltion rakentaminen Suomen uusi kansainvälinen asema Syventävät kurssit HI05 Suomen vaiheet esihistoriasta autonomian aikaan Kurssi tarkastelee Suomen historian keskeisiä kehityslinjoja ennen vuotta 1809 sekä suomalaista kulttuuriperintöä. Kurssin tavoitteena on, että opiskelija tuntee maamme historialliset kehityslinjat ja niiden yhteydet Itämeren alueeseen tuntee Suomen väestö-, sosiaali- ja taloushistoriallisen kehityksen ymmärtää suomalaisen sivistyksen yhteydet länsimaiseen kulttuuriin oppii arvostamaan suomalaista kulttuuriperintöä 88

93 Keskeiset sisällöt: oppii yhdistämään historialliset kehityslinjat oman kotiseutunsa historiaan ja näkee kehityksen myös yksittäisen ihmisen kannalta. Esihistoria Suomen liittyminen länsieurooppalaiseen kulttuuriyhteisöön keskiajalla Uuden ajan uudet tuulet Suurvaltakausi Vapauden ja hyödyn aika HI06 Kulttuurien kohtaaminen Kurssilla tarkastellaan valinnaisesti jonkun tai joidenkin kulttuuripiirien ominaispiirteitä ja nykyaikaa sekä kulttuurien välistä vuorovaikutusta. Kulttuuri ymmärretään kokonaisvaltaisena käsitteenä. Käsiteltävät kulttuurialueet valitaan Euroopan ulkopuolelta. Kurssin tavoitteena on, että opiskelija tuntee kulttuurin peruskäsitteitä ja oppii ymmärtämään omasta kulttuuristaan poikkeavan kulttuurin arvomaailmaa ja elämäntapaa ymmärtää henkisen kulttuurin, yhteiskuntarakenteen, talouselämän ja luonnonolosuhteiden keskinäisen riippuvuuden tuntee tarkasteltavan kulttuurin historiallisen kehityksen sekä sen vuorovaikutuksen muiden kulttuurien kanssa oppii analysoimaan kulttuurin erilaisia ilmenemismuotoja esimerkiksi taiteissa, uskonnossa ja sosiaalisissa rakenteissa osaa ottaa huomioon kulttuuritaustojen erilaisuuden vuorovaikutustilanteissa. Keskeiset sisällöt: Tarkasteltavaksi kulttuurialueeksi valitaan yksi tai useampi seuraavista: Afrikka arktiset kulttuurit Australian ja Oseanian alkuperäiskulttuurit Intia islamin maailma Japani Kiina Korea Latinalainen Amerikka Pohjois-Amerikan alkuperäiskulttuurit Soveltavat kurssit HI07 Suomi kansainvälisessä politiikassa toisen maailmansodan jälkeen Kurssilla syvennetään tietoutta Suomen sisäpolitiikasta ja Suomen kansainvälisestä asemasta toisen maailmansodan lopusta aina nykypäivään saakka. Kurssi on jatkoa HI4-kurssille. Kurssin pääpaino on nykyhetken polttavimmissa ja ajankohtaisissa aiheissa. Kurssimateriaalina käytetään ajankohtaista materiaalia kuten sanoma- ja aikakauslehdistöä. Kurssiin kuuluu myös vierailuja ja tutustumiskäyntejä mahdollisuuksien mukaan. Kurssia suositellaan erityisesti historian ylioppilaskirjoituksiin tähtääville. Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä. HI08 Suurvallat tänään Kurssilla tutustutaan muun muassa eurooppalaiseen integraatioon, Yhdysvaltojen ja Venäjän lähihistoriaan sekä ajankohtaisiin suurvaltasuhteisiin. Esitelmien ja mahdollisten tutustumiskäyntien ohella kurssimateriaalina käytetään ajankohtaismateriaalia, esimerkiksi sanoma- ja aikakauslehtiä. Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä. 89

94 HI09 Keisarillinen Pietari ja Vanha Viipuri Kurssilla tutustutaan Karjalan kannaksen alueen historiaan (erityisesti sotahistoriaan) sekä Venäjän historiaan, keisarihovin valtajuonitteluihin, Pietarin ja Viipurin arkkitehtuuriin ja alueen monipuoliseen kulttuuriin. Kurssiin sisältyy myös opintomatka. Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä. HI10 British History in English (EA09) Hieno mahdollisuus yhdistää kieli- ja historiaopintoja! Kurssilla käsitellään Englannin historiaa ja tehdään opintomatka Isoon-Britanniaan. Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä. HI11 Antiikin Rooman historia ja latinan kielen alkeet Kurssilla tutustutaan antiikin Rooman historiaan ja opiskellaan latinan kielen alkeita. Puolet kurssista opiskellaan historiaa ja puolet latinaa. Kurssilla tutustutaan mm. Rooman kulttuuri- ja sosiaalihistoriaan sekä rakennustaiteeseen. Latinan kielen alkeissa opiskellaan erityisesti sanastoa, lentäviä lauseita ja ääntämistä, eikä niinkään kielioppia. Kurssiin voidaan liittää tutustumismatka historiallisiin kohteisiin. Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä. HI12 Historian kertauskurssi ylioppilaskirjoituksia varten (laajuus 1/2 / 1,0 kurssia) Kurssilla kerrataan historian oppimäärän keskeisiä sisältöjä. Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä. HI17 Italia ja renessanssi - kurssi (TD17) Kurssilla tutustutaan renessanssin historialliseen sisältöön, italian kielen kehittäjien tuotantoon sekä italian arkikielen sanastoon. Kurssiin liittyy tutustumismatka renessanssin syntysijoille Italiaan. Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä. Kurssin tavoitteena on, että opiskelija tuntee tarkasteltavan kulttuuriliikkeen historiallisen kehityksen oppii arvostamaan eurooppalaista kulttuuriperintöä oppii analysoimaan renessanssin erilaisia ilmenemismuotoja ennen kaikkea taiteissa ja tieteissä oppii selviytymään yksinkertaisista arkipäivän viestintätilanteista Keskeiset sisällöt: Renessanssin kehityshistoria Renessanssin uusi ihmiskäsitys Renessanssin kirjallisuus Renessanssin kuvanveisto, maalaustaide ja arkkitehtuuri Italian kielen arjen sanasto YHTEISKUNTAOPPI Yhteiskuntaopin opetus syventää opiskelijoiden käsitystä ympäröivästä yhteiskunnasta. Yhteiskunnan rakennetta ja keskeisiä ilmiöitä, valtaa, taloutta ja vaikuttamista tarkastellaan suomalaisen yhteiskunnan, Euroopan ja maailman näkökulmasta. Yhteiskuntaoppi rakentuu eri yhteiskuntatieteiden ja oikeustieteiden sisällöistä. Se luo opiskelijoille edellytyksiä aktiiviseen ja kriittiseen ajankohtaisten ilmiöiden tutkimiseen ja yhteiskunnalliseen toimintaan. 90

95 Opetus perustuu keskeisiin yhteiskuntaeettisiin arvoihin, kuten oikeudenmukaisuuteen ja tasaarvoon, sosiaaliseen vastuuseen, ihmisoikeuksien kunnioittamiseen, työn ja yrittäjyyden arvostukseen sekä aktiiviseen kansalaisuuteen. Opetuksen tavoitteet Yhteiskuntaopin opetuksen tavoitteena on, että opiskelija ymmärtää yhteiskunnan olemuksen historiallisen kehityksen tuloksena tuntee Suomen yhteiskuntajärjestelmän ja talouselämän perusteet ja toimintatavat ja osaa suhteuttaa ne eurooppalaisiin ja kansainvälisiin yhteyksiin hallitsee keskeisen yhteiskunnallisen ja taloudellisen käsitteistön on selvillä vaikutus- ja osallistumismahdollisuuksista kansalaisyhteiskunnassa ja osaa myös käyttää niitä pystyy hankkimaan ajankohtaista tietoa eri lähteistä sekä arvioimaan kriittisesti verbaalista, kuvallista ja tilastollista informaatiota kykenee muodostamaan itselleen perustellun näkemyksen ristiriitaisista ja arvosidonnaisista yhteiskunnallisista ja taloudellisista kysymyksistä saa edellytyksiä vastuuntuntoisen, tasa-arvoa kunnioittavan ja suvaitsevan yhteiskunta-käsityksen rakentamiseen. Arviointi Yhteiskuntaopin oppimisen arvioinnissa huomio kiinnitetään oppimäärän asiasisällön ja keskeisten käsitteiden hallintaan, opiskelijan valmiuteen ilmaista tietonsa jäsentyneesti sekä arvioida ja tulkita yhteiskunnallisia ilmiöitä ja eri tavoin esitettyä sanallista, numeerista ja graafista informaatiota kriittisesti. Näitä valmiuksia arvioidaan kurssien yhteydessä monipuolisten koetehtävien avulla tai käyttämällä vaihtoehtoisia arviointikeinoja. Pakolliset kurssit YH01 Yhteiskuntatieto Kurssi perehdyttää valtiolliseen ja yhteiskunnalliseen järjestelmään ja keskittyy suomalaisen yhteiskunnan analyysiin valtio-opin, sosiaalipolitiikan ja sosiologian käsitteistöä ja teorioita hyödyntäen. Keskeisiä näkökulmia ovat yhteiskunnan perusrakenteiden kehitys, valta ja vaikuttaminen. Kurssin tavoitteena on, että opiskelija ymmärtää suomalaisen yhteiskunnan perusrakenteet tuntee kansalaisen perusoikeudet, vaikuttamiskeinot ja -mahdollisuudet omaksuu tasapainoisen ja analyyttisen näkökulman yhteiskuntaan tuntee hyvinvointiyhteiskunnan perusteet. Keskeiset sisällöt: Suomalaisen yhteiskunnan kehitys Valta Vaikuttaminen Oikeusvaltio ja turvallisuusjärjestelmät Sosiaalipolitiikka YH02 Taloustieto Kurssi johdattaa ymmärtämään talouselämän toimintaperiaatteita. Se pohjautuu taloustieteisiin. Se käsittelee mikro- ja makrotalouden kysymyksiä kuluttajan, yritysten ja valtioiden näkökulmasta. Kurssilla tutustutaan talouselämään erityyppisten tilastojen ja muiden lähteiden avulla. Kurssin tavoitteena on, että opiskelija 91

96 Keskeiset sisällöt: tutustuu kansantalouden keskeisiin perusteisiin, käsitteisiin ja teorioihin tutustuu Suomen ja kansainvälisen talouselämän nykytilaan ja tulevaisuuden näkymiin saa taitoja tehdä jokapäiväisiä taloudellisia päätöksiä ja tarkastelee taloudellisia kysymyksiä myös eettiseltä kannalta tuntee työnteon ja yrittäjyyden merkityksen kansantaloudelle. Suomalaisten elinkeinot Taloudellinen toiminta ja yritykset Talouselämän vaihtelut ja häiriöt Rahapolitiikka ja rahoitusmarkkinat Julkinen talous ja talouspolitiikka Suomi kansainvälisessä kaupassa Suomen talouden tulevaisuudennäkymät Syventävät kurssit YH03 Kansalaisen lakitieto Kurssi antaa perustiedot Suomen oikeusjärjestyksestä ja opettaa opiskelijaa valvomaan omia oikeuksiaan sekä hoitamaan yksinkertaiset oikeustoimet itse. Kurssin tavoitteena on, että opiskelija oppii perustiedot Suomen oikeusjärjestyksestä ja sen keskeisistä periaatteista saa perustiedot Suomen tuomioistuinlaitoksesta ja kansalaisen kannalta merkittävistä kansainvälisistä tuomioistuimista oppii hoitamaan itse tavanomaisimmat oikeusasiat tuntee oikeutensa, etunsa ja velvollisuutensa kansalaisena, työntekijänä ja kuluttajana kykenee löytämään ja oppii käyttämään keskeisiä oikeudellisen tiedon lähteitä haluaa toimia oikein ja lainmukaisesti. Keskeiset sisällöt: Lakitiedon perusteet Kansalaisen yleisimmät oikeustoimet Rikos- ja prosessioikeus YH4 Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni Kurssi perehdyttää opiskelijat Euroopan unionin toimintaan, yksittäisen kansalaisen asemaan yhdentyvässä Euroopassa sekä kannustaa osallistumaan ajankohtaiseen Euroopan unionista käytävään keskusteluun. Kurssin tavoitteena on, että opiskelija saa monipuolista ja syventävää tietoa Euroopan unionista ja sen toiminnasta oppii toimimaan Euroopan unionin kansalaisena tuntee Euroopan yhdentymisen tarjoamia etuja ja haittoja, mahdollisuuksia ja uhkia osaa hankkia Euroopan unionia ja kansalaisia koskevaa vertailevaa tietoa ymmärtää Euroopan yhdentymisen vaikutuksen oman elämänsä ja Suomen poliittisen järjestelmän kannalta. Keskeiset sisällöt: 92

97 Eurooppalainen identiteetti Vaikuttaminen ja vallankäyttö Euroopan unionissa Euroopan unionin alueelliset vaikutukset Euroopan unionin haasteet Soveltavat kurssit YH05 Taloustieteen jatkokurssi Kurssilla syvennetään taloustiedon pakollisella kurssilla saatuja perustietoja, siten että ne sivuavat mahdollisuuksien mukaan kauppakorkeakoulujen ja valtiotieteellisten tiedekuntien pääsykoevaatimuksia taloustieteen osalta. Kurssilla voidaan tutustua myös yritystalouden alkeisiin. Kurssia suositellaan erityisesti edellä mainittuihin oppilaitoksiin pyrkijöille. Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä. YH06 Aktiivisen kansalaisen kurssi Kurssilla tutustutaan kansalaisyhteiskunnan eri järjestöihin valinnan mukaan, ja opiskellaan aktiiviselle kansalaiselle tärkeitä taitoja kuten kokoustekniikkaa, yhdistyslainsäädäntöä ja niin edelleen. Kurssilla opiskellaan kansalaisvelvollisuuksiin kuuluvia tietoja ja taitoja kuten väestönsuojeluun liittyviä asioita, alueelliseen puolustukseen liittyviä toimintoja ja varautumista kriisitilanteisiin. Kurssi keskittyy käytännön taitojen harjoittamiseen. Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä. YH07 Yhteiskuntaopin kertauskurssi ylioppilaskirjoituksia varten (laajuus 1/2-1,0 kurssia). Kurssilla kerrataan yhteiskuntaopin oppimäärän keskeisiä sisältöjä. Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä. YH08 Lakitiedon jatkokurssi Kurssilla syvennetään lakitiedon kurssilla opittuja asioita ja perehdytään tarkemmin oikeuden eri osa-alueisiin. Tutustutaan oikeustieteellisten tiedekuntien pääsyvaatimuksiin ja lakimiehen ammattiin käytännössä. Kurssilla tehdään vierailukäyntejä mahdollisuuksien mukaan. Kurssi arvioidaan kurssin alussa sovittavalla tavalla. Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä. YH09 Yhteiskunnallisen vaikuttamisen kurssi Osallistumalla esim. Euroopan nuorten parlamentin istuntoihin opiskelijalla on mahdollisuus saada 0,5-1 kurssia istuntojen määrästä riippuen. Euroopan nuorten parlamentti (European Youth Parliament EYP) on vuonna 1987 perustettu järjestö, joka kannustaa eurooppalaisia nuoria aktiiviseen eurooppalaiseen kansalaisuuteen. EYP kokoontuu kolmen vuosittaisen kansainvälisen istunnon lisäksi alueellisella ja kansallisella tasolla lukuisia kertoja vuodessa. EYP on foorumi, jolla nuoret voivat aidosti tuoda esiin omat mielipiteensä ilman poliittisia paineita ja joutumatta turvautumaan ulkoa annettuihin rooleihin. Opiskelijoita kannustetaan ottamaan selvää ajankohtaisista tapahtumista ja demokraattisesta prosessista, ajattelemaan itsenäisesti ja käyttämään aloitteentekokykyään. EYP itsessään on poliittisesti sitoutumaton järjestö. Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä PSYKOLOGIA Psykologia on tieteenala, joka tutkii ihmisen tavoitteellista toimintaa. Ihmistä tarkastellaan kokonaisuutena, jossa psyykkiset, biologiset / fyysiset ja sosiaaliset tekijät ovat jatkuvassa vuorovaikutuksessa keskenään. Psykologian perustiedot kuuluvat yleissivistykseen. Psykologista tietoa tarvitaan kaikissa ammateissa ja työtehtävissä sekä ihmissuhteissa ja oman itsetuntemuksen kehittämisessä. 93

98 Psykologian lukio-opetuksen päätavoitteena on tarjota opiskelijalle tietoa ja valmiuksia, jonka avulla hän voi havainnoida ja ymmärtää ihmistä ja hänen toimintaansa vaikuttavia tekijöitä monipuolisesti. Opiskelijaa pyritään ohjaamaan psykologisen tiedon soveltamiseen niin hänen itsetuntemuksensa kehittämisessä, elämäntilanteidensa käsittelyssä ja psyykkisen hyvinvointinsa ylläpitämisessä kuin ajankohtaisten ilmiöiden tarkastelussakin. Opiskelijaa rohkaistaan vuorovaikutustaitojensa kehittämiseen. Psykologian opetuksessa pyritään tukemaan opiskelijan kykyä vuorovaikutukseen, kriittiseen ajatteluun, analyyttiseen pohdintaan sekä itsenäiseen tiedonhankintaan. Työtapoina ovat mm. opetuskeskustelut, vierailut ja vierailijat, kirjalliset tutkielmat ja portfoliot, toiminnalliset menetelmät, psykologiset kokeet sekä esitelmät. Arviointi perustuu jatkuvaan näyttöön oppitunneilla, kurssitehtävien suoritustasoon ja kurssikokeeseen tai muuhun kurssin alussa sovittuun tapaan suorittaa kurssi. Pakolliset kurssit PS01 Psyykkinen toiminta, oppiminen ja vuorovaikutus Kurssilla opiskellaan perustiedot psykologiasta tieteenä. Tutustutaan psykologian sovellusalueisiin sekä eri tapoihin tutkia ja selittää ihmisen toimintaa. Näkökulmina yksilön toimintaan vaikuttaviin tekijöihin tutustuminen sekä sosiaalipsykologinen näkökulma, jossa ryhmän toiminta ja vuorovaikutus ovat tarkastelun kohteina. Kurssilla perehdytään myös oppimisen psykologiaan ja tapoihin kehittää omaa opiskelua. Syventävät kurssit PS02 Ihmisen psyykkinen kehitys Miksi meistä on tullut juuri sellaisia kuin olemme? Voimmeko vaikuttaa kehityksemme suuntaan? Mistä kehityshäiriöt johtuvat ja miten niihin voidaan vaikuttaa? Miten kehitystä voidaan tutkia? Kurssilla tutustutaan ihmisen elämänkaaren vaiheisiin syntymästä kuolemaan psyykkisen kehityksen näkökulmasta. Perehdytään psykologisten, sosiaalisten ja biologisten tekijöiden merkitykseen yksilönkehityksessä. Kehityspsykologisten teorioiden valossa käydään läpi kehityksen eri osaalueet, Kehityspsykologinen näkökulma avaa mahdollisuuksia ihmisen ja oman itsensä parempaan ymmärtämiseen. PS03 Ihmisen tiedonkäsittelyn perusteet Miksi nukumme? Missä muisti sijaitsee? Miksi unohdamme? Mistä värisokeus johtuu? Kurssilla keskitytään kognitiiviseen eli tiedonkäsittelyn psykologiaan sekä hermoston ja psyykkisten toimintojen välistä yhteyttä tutkivaan neuropsykologiaan. Kurssin aikana käydään läpi, mihin perustuvat tarkkaavuus, havaitseminen, muistin toiminta, vireystilan säätely, hermojärjestelmän toiminta sekä mistä johtuvat näissä toiminnoissa ilmenevät häiriöt. PS04 Motivaatio, tunteet ja älykäs toiminta Mistä tunteet ja motiivit kumpuavat? Voiko motivaatiota ja tunteita säädellä? Mitä nerous on? Voiko älyänsä kehittää? Tarvitaanko ajatteluun aina kieltä? Kurssilla tutustutaan, mitä motivaatiolla ja tunteilla tarkoitetaan, miten ne syntyvät, miten niitä tutkitaan sekä mikä merkitys motivaatiolla ja tunteilla on ihmisen toiminnassa ja hyvinvoinnissa. Kurssilla perehdytään lisäksi älykkyyteen, taitavaan ajatteluun ja luovuuteen sekä niiden kehittämismahdollisuuksiin. 94

99 PS05 Persoonallisuus ja mielenterveys Mitä tarkoittavat persoonallisuus, minuus ja identiteetti? Miten persoonallisuus muotoutuu? Mistä mielenterveyden häiriöt johtuvat? Onko terapia kallonkutistusta? Kurssilla paneudutaan tarkastelemaan erilaisia käsityksiä persoonallisuudesta ja sen muotoutumisesta sekä erilaisia tapoja kuvata ja tutkia persoonallisuutta. Toinen keskeinen teema on mielenterveys ja sen ylläpitäminen. Perehdytään mielenterveyteen vaikuttaviin tekijöihin, mielenterveyden häiriöihin ja niiden hoitoon. Soveltavat kurssit PS06 Yksilön ja yhteisön vuorovaikutus johdatus sosiaalipsykologiaan Miksi yksilö käyttäytyy ryhmässä eri tavalla kuin yksinään? Miten asenteet syntyvät? Onko ensivaikutelma oikea? Mitä ilmeeni, eleeni ja asentoni viestivät? Kurssilla paneudutaan sosiaalipsykologian keskeisiin kysymyksiin. Teemoina esim. ryhmän toiminta, roolit, asenteet, vuorovaikutustaidot, viestintä, johtajuus. Kurssilla voidaan tehdä pieni sosiaalipsykologinen tutkimus osana kurssin suoritusta. Suoritusmerkintä. PS07 Positiivinen psykologia ja elämän voimavara Positiivinen psykologia on uusi kehittyvä psykologian osa-alue, joka tutkii hyvän ja onnellisen elämän ehtoja. Positiivinen psykologia keskittyy ihmisen voimavaroihin ja vahvuuksiin ongelmien ja häiriöiden sijasta. Kurssilla tutustutaan positiivisen psykologian tutkimustuloksiin ja paneudutaan omiin vahvuuksiin ja mm. stressinhallintaan monipuolisin työtavoin. Kurssi on hyödyllinen sekä yo-kirjoituksiin valmistautuvalle että elämän eväitä hakevalle. Kurssista saa suoritusmerkinnän PS08 Ihmissuhdekurssi Onko olemassa rakentavaa riitelyä? Miten ymmärtäisin paremmin itseäni, tunteitani ja käyttäytymistäni? Miten hoidan parisuhdettani? Mikä merkitys on asemallani sisarussarjassa? Näihin ja moniin muihin ihmissuhteisiin ja vuorovaikutukseen liittyviin kysymyksiin haetaan vastausta ihmissuhdekurssilla. Kurssilaiset voivat vaikuttaa käsiteltäviin aihepiireihin. Teoreettisen tiedon lisäksi kurssilla on paljon keskustelua, elämyksellis-toiminnallista työskentelyä, roolinotto- ja vuorovaikutusharjoituksia. Osa kurssista voidaan toteuttaa viikonloppuna tai koko päivän kestävänä työskentelynä koulun ulkopuolella. Kurssi arvostellaan suoritusmerkinnällä. PS 10 Psykologian kertauskurssi (½ kurssia) Kurssilla kerrataan ja syvennetään lukion psykologian oppimäärää ja valmistaudutaan ylioppilaskirjoituksiin. Ensimmäisellä kerralla sovitaan kokoontumisajat. Kurssilla paitsi kerrataan, tehdään tehtäviä ja kirjoitetaan harjoitusesseitä. Kurssista saa suoritusmerkinnän MUSIIKKI Tapiolan lukion yleislinjan musiikin kurssit Pakolliset kurssit MU01 Musiikki ja minä 95

100 Kurssin tavoitteena on ohjata opiskelija löytämään oma tapansa toimia musiikin alueella. Kurssilla tutustutaan monipuolisesti erilaisiin tapoihin tehdä musiikkia sekä musiikin eri tyyleihin. Opiskelija pohtii oman musiikkisuhteensa kautta musiikin merkitystä ihmiselle ja ihmisten väliselle vuorovaikutukselle. Kurssilla luodaan oppimistilanteita, jotka antavat valmiuksia musisoida sekä yksilönä että ryhmän jäsenenä. Opiskelija kehittää äänenkäyttöään ja soittotaitoaan musiikillisen ilmaisun välineenä. Musiikin peruskäsitteiden tuntemusta syvennetään käytännön musisoinnin avulla. MU02 Moniääninen Suomi Kurssin tavoitteena on oppia tuntemaan suomalaista musiikkia ja vahvistaa omaa kulttuurista identiteettiä. Kurssilla tutkitaan erilaisia Suomessa esiintyviä musiikkikulttuureja populaari,- taide- ja perinnemusiikin alueelta ja opitaan ymmärtämään niiden taustatekijöitä, kehitystä ja keskeisiä piirteitä. Lisäksi tarkastellaan eurooppalaisen taidemusiikin vaikutusta suomalaiseen musiikkikulttuuriin. Opiskelussa käytetään monipuolisia työtapoja ja pyritään antamaan opiskelijalle valmiudet arvottaa musiikkia laaja-alaisesti. Musiikkilinjan suurryhmäopetus Kuorot, orkesteri, bigband, musiikkiteatteri Yleislinjalaisella on mahdollisuus osallistua lukion musiikkilinjan kuoro-, orkesteri,- bigband,-ja musiikkiteatteritoimintaan. Lukiossa toimii kamarikuoro, naiskuoro, mieskuoro, bigband ja orkesteri. Toiminta on yhteistä musiikki-ja yleislinjalaisille. Yleislinjalainen opiskelija ei kuitenkaan saa olla pois muiden aineiden kurssien tunneilta musiikinopintojen takia. Näille kursseille ilmoittaudutaan Wilman kautta. Musiikkilinjan pienryhmäopetus Bändit, vapaa säestys, lauluyhtye Bänditoimintaan, vapaa säestys -ryhmiin ja lauluyhtyeisiin voivat myös yleislinjan opiskelijat osallistua, jos kursseilla on tilaa. Bändit, vapaa säestys ja lauluyhtyeet toimivat silloin yhteisinä musiikki- ja yleislinjan opiskelijoista koottuna. Yleislinjalainen opiskelija ei kuitenkaan saa olla pois muiden aineiden kurssien tunneilta musiikinopintojen takia. Näille kursseille ilmoittaudutaan sekä Wilmaan että suoraan opettajille. Yleislinjan kuoro-opinnot KUO1-3 Yleislinjan opiskelija voi osallistua lukioaikana kuudelle kuorokurssille. Kuorot ovat yhteisiä musiikkilinjan kanssa ja opiskelija voi valita kursseja eri kuoroista, joita ovat naiskuoro, mieskuoro ja kamarikuoro. Nuotinlukutaito on suositeltavaa. Kuorot opiskelevat ryhmässä äänenmuodostusta, hengitys-, ja rentoutustekniikkaa. Tavoitteena on löytää luonnollinen ja terve äänenkäyttö erilaisilla harjoituksilla. Kuoroissa lauletaan moniäänisissä kokoonpanoissa ja harjoitellaan erityylistä musiikkia. Kuorot esiintyvät erilaisissa tilaisuuksissa ja konserteissa. KUO1 Kuorolaulu 1 Kurssin tavoitteena on tutustua kuorolaulun perusteisiin kuorokokoonpanossa. KUO2 Kuorolaulu 2 Kurssin tavoitteena on harjoittaa moniäänisesti lauluohjelmistoa. KUO3 Kuorolaulu 3 Kurssin tavoitteena on syventää kuorolaulun perusteita kuorokokoonpanossa. Yleislinjan lauluyhtye-opinnot LAY1-3 LAY1 Lauluyhtye 1 96

101 Kurssin tavoitteena on opetella laulamaan moniäänisesti yhtyekokoonpanossa (SA,SATB) ja tutustua yhtyelaulun perusteisiin. LAY2 Lauluyhtye 2 Kurssin tavoitteena on syventää opittuja taitoja erilaisissa lauluyhtyekokoonpanoissa. Jatkokurssi lauluyhtye 1 kurssille. LAY3 Lauluyhtye 3 Syvennetään ja laajennetaan yhtyelaulutaitoja monipuolisen ohjelmiston kautta. Edeltäviä suorituksia ovat lauluyhtyekurssit 1 ja 2. Yleislinjan yksinlaulu-opinnot LAL1-3 LAL 1 Yksinlaulu 1 Lauluopintonsa lukiossa aloittaville opiskelijoille. Kurssilla opiskellaan laulamiseen liittyvää hengitystekniikkaa, artikulaatiota ja äänellisesti sujuvaa laulamista. Tehdään harjoituksia, joiden tarkoituksena on saada ääneen kuuluvuutta, soivuutta, tulkinnallisuutta ja intensiteettiä. Opiskelija voi keskittyä yhteen laulutyyliin (pop, jazz, musikaali, musiikkiteatteri, laulelma jne.) tai harjoittaa vapaan ohjelmiston useammasta laulutyylistä. Ohjelmistoon valmistetaan pakollisena viisi laulua. Tärkeänä osana opetusta on myös mikrofonin käyttö laulamisessa. LAL 2 Yksinlaulu 2 Jatkokurssi Yksinlaulu 1 kurssille. Syvennetään perustaitoja ja edetään yksilöllisesti laulutekniikassa. Syvennetään jo opittuja ääniteknisiä asioita ja valmistetaan opiskelijan valitseman laulutyylin mukainen ohjelmisto tai monia laulutyylejä sisältävä ohjelmisto. Ohjelmistoon valmistetaan viisi pakollista laulua. Mikrofonin käyttö osana laulunopiskelua kuuluu olennaisena osana kurssiin. koko lukuvuoden ajan. LAL 3 Yksinlaulu 3 Lauluopintojen päättökurssi, jonka lopuksi voidaan valmistaa yhteinen konsertti. Kurssin voi suorittaa myös ilman konserttiesiintymistä. Opiskelija valmistaa itselleen mieluisan laulutyylin mukaisen tai monia laulutyylejä sisältävän ohjelmiston. Opiskelija pyrkii löytämään omalle äänelleen ja persoonalleen sopivat laulut ja pyrkii ilmaisemaan itseään niiden kautta laulajana. Yleislinjan orkesteri-opinnot ORK1-3 ORK1 Orkesteri 1 Kurssin tavoitteena on tutustua orkesterisoittajan tehtävien perusteisiin ja harjoittaa orkesterin yhteissoittoa monipuolisella materiaalilla. ORK 2 Orkesteri 2 Kurssin tavoitteena on harjoittaa edelleen orkesterin yhteissoittoa monipuolisella materiaalilla ja hioa orkesterin sointia ORK 3 Orkesteri 3 Kurssin tavoitteena on syventää orkesterisoittajan tehtävien opiskelua tutustumalla yhteissoiton lisäksi erilaisiin työtehtäviin (esim.stemmaharjoittaja, äänenjohtaja) Yleislinjan vapaa säestys -opinnot VAP1-3 VAP 1 Vapaa säestys 1 (alkava) Kurssin tavoitteena on tutustua pianon ja muiden kosketinsoittimien vapaan säestyksen alkeisiin. 97

102 VAP 2 Vapaa säestys 2 (jatkava) Kurssin tavoitteena on syventää vapaa säestys- taitojen hallintaa eri tyyleissä ja vahvistaa ensemblesoittoa erilaisin säestystehtävin VAP 3 Vapaa säestys 3 (jatkokurssi) Kurssin tavoitteena on perehtyä vaativiin vapaan säestyksen tehtäviin eri tyylilajeissa monipuolisin säestystehtävin niin vokaali- kuin instrumentaalimusiikin alueelta. Opiskelija voi valita kursseja eri vuositasoilla oman lähtötasonsa mukaan. Yleislinjan bändi-opinnot BÄ1-3 BÄ Bändi 1 Kurssin tavoitteena on tutustua bändisoiton alkeisiin ja saada aikaan toimivaa yhteissoittoa monipuolisella ohjelmistolla ja mahdollisilla omilla sävellyksillä. Tutustutaan äänentoistolaitteiden perusteisiin ja kuulonhuoltoon. BÄ 2 Bändi 2 Kurssin tavoitteena on harjoittaa toimivassa kokoonpanossa yhteissoittoa, kiinnittää huomiota oman soundin syntymiseen. Kurssin aikana kiinnitetään huomiota kuulonhuoltoon. BÄ 3 Bändi 3 Kurssin tavoitteena on syventää yhteissoittotaitoja erilaisin työtehtävin. Kurssin aikana kiinnitetään huomiota kuulonhuoltoon. BÄBB 1 Big band 1 Kurssin tavoitteena on muodostaa tavallisista bändikokoonpanoista poikkeavia kokoonpanoja, jotka mahdollistavat laajan ohjelmistoharjoittamisen. Kurssiin voi osallistua bändisoittimin (kitara, basso, keyboard, rummut ja muut percussiot) ja erilaisin orkesterisoittimin. Yhtyeen tavoitteena on vaativa oma ohjelmisto.kurssin aikana kiinnitetään huomiota kuulonhuoltoon. BÄBB Big band 2 Kurssin tavoitteena on syventää tavallisista bändikokoonpanoista poikkeavien yhtyeiden soundikuvaa, ensembletaitoja ja muodostaa ohjelmistoa omista sovituksista ja sävellyksistä. Kurssin aikana kiinnitetään huomiota kuulonhuoltoon. Opiskelija voi valita big band-kursseja eri vuositasoilla MSSS SÄVELLYS, SANOITUS JA SOVITUS MSSS 1 Sävellys, sanoitus ja sovitus 1 Kurssilla käydään erilaisten harjoitusten avulla läpi tärkeimpiä sävellys-, sanoitus- ja sovitustekniikoita. Kurssin aikana työstetään omia kappaleita omassa rauhassa, mutta opettajan tukemana. Valmiit kappaleet esitetään keväisin sävellys-, sanoitus ja sovituskonsertissa. SONG01 Songwriting Tällä Englannin ja musiikin yhteisellä verkkokurssilla tehdään omia biisejä. Alkupuoli kurssista keskittyy Englannin opiskeluun oman sanoituksen teon kautta. Kurssin loppupuolella tehty sanoitus sävelletään. Kurssilla tehdään joka viikko sanoittamiseen, Englannin lausumiseen tai säveltämiseen liittyvä harjoitus, josta muut opiskelijat ja opettajat antavat palautetta. Yleislinjan musiikkiteatteri-opinnot TEA1-3 TEA 1 Musiikkiteatterinperusteet 1 Kurssin tavoitteena musiikkiteatterin perusteisiin ja erilaisiin työtehtäviin. Kurssin suorittamiseen sisältyy portfoliotyöskentely. 98

103 TEA 2 Musiikkiteatterin perusteet 2 Kurssin tavoitteena on työstää erilaista musiikkiteatterimateriaalia ja harjoitella erilaisia työtehtäviä. Kurssin suorittamiseen sisältyy portfoliotyöskentely TEA 3 Musiikkiteatterin perusteiden soveltaminen 1 Kurssin tavoitteena on suunnitella musiikkiteatteriesitystä ja toteutusta. Tutustutaan tuottamisen perusteisiin. Kurssin suorittamiseen sisältyy portfoliotyöskentely. Yleislinjan musiikkiteatteri-opinnot PRO1-3 PRO 1 Produktion perusteet 1 Kurssin tavoitteena on musiikkiteatterin näyttämötyöskentelyn perusteiden opiskelu. Kurssin suorittamiseen sisältyy portfoliotyöskentely. PRO 2 Produktion perusteet 2 Kurssin tavoitteena on omaksua musiikkiteatterin näyttämötyöskentelyn dramaturgia, eri taiteenalojen vaikutus (mm.valo,ääni,liike, näyttämökuva,tila) sekä harjaantua näyttämötyöskentelyyn.kurssin suorittamiseen sisältyy portfoliotyöskentely. PRO 3 Produktion perusteiden soveltaminen 1 Kurssin tavoitteena on syventää näyttämötyöskentelyn perusteiden hallintaa ja erikoistua tarvittaessa itseä kiinnostaviin osa-alueisiin. Kurssin suorittamiseen sisältyy portfoliotyöskentely. Yleislinjan musiikkin teknologia-opinnot MT1-2 MT 01 MUSIIKIN TEKNOLOGIA 1 Kurssin tavoitteena on antaa perusvalmiudet omien demojen ja livemiksauksien tekemiseen. Pääpaino on sekvensseriohjelmien opiskelussa. Opiskelijat äänittävät, miksaavat ja tuottavat erilaisia kokoonpanoja. Kurssilla myös perehdytään tavallisimpiin äänitys- ja äänentoistolaitteisiin (äänipöydät, kaiuttimet, monitorit, mikrofonit ja efektilaitteet) ja harjoitellaan niiden käyttöä. Kurssin aikana tehdään oma demo ja harjoitellaan konserttien miksaamista. MT 02 MUSIIKIN TEKNOLOGIA 2 Kurssin tavoitteena on opiskella syventäen sekvensseriohjelmia sekä tutustua nuotinnusohjelmiin. Nuotinnusohjelmiin perehtymisen tavoitteena on pystyä muuttamaan soitettua tietoa graafiseksi nuottikuvaksi. Tavoitteena on painovalmiin pianopartituurin valmistaminen Tapiolan lukion musiikkilinjan musiikin kurssit Pakolliset kurssit Lukioaikana musiikkilinjalaisen pitää suorittaa minimissään 12 musiikin kurssia. 12 kurssia koostuu seuraavasti: 5 musiikkitiedon kurssia, 4 yhteismusisointikurssia(kuoro ja/tai orkesteri; orkesterisoitin pääaineena min.2 orkesterikurssia), 3 muuta musiikin kurssia(yksinlaulu, vapaa säestys, bändi, musiikkiteatteri, produktio, sävellys, sanoitus ja sovitus jne.). Musiikin kursseja voi suorittaa lukioaikana enintään 35 kurssia. Muualla suoritetuista opinnoista on mahdollista saada korvaavia suorituksia opetussuunnitelman lopussa olevan ohjepaperin mukaan 99

104 Opetusjärjestelyt Opetus tapahtuu pienryhmäopetuksena (bändi, yksinlaulu, vapaa säestys, lauluyhtye, mus.teknologia, sävellys, sanoitus ja sovitus) ja suurryhmäopetuksena (mus.tieto, kuorot, orkesteri, mus.teatteri, produktiot). I MUSIIKKITIETO (MUL) Pakolliset kurssit Musiikkitiedon kurssit suoritetaan pääsääntöisesti: 1. vuositasolla MUL 1 ja 2, 2. vuositasolla MUL3 ja 4 ja 3.vuositasolla MUL 5. Syventäviä kursseja opiskelija voi suorittaa valintansa mukaan eri vuositasoilla. MUL kursseista on mahdollista saada korvaavuus musiikkiopistossa suoritetuilla kursseilla. (kts opetussuunnitelman lopussa oleva ohje muualla suoritettujen kurssien korvaavuudesta) MUL01 MUSIIKIN TYÖPAJA Kurssin tavoitteena on pohtia monipuolisin musiikin työtavoin musiikillisen ilmaisun ulottuvuuksia ja musiikin syntymiseen vaikuttavien perustekijöiden kuten rytmin, melodian, harmonian, sointivärin ja dynamiikan erilaisten ilmentymien merkityksiä. Kurssilla tutkitaan opiskelijan mahdollisuuksia musiikin tekijänä ja tulkitsijana, kuuntelijana ja kulttuuripalvelujen käyttäjänä.kurssilla harjoitetaan opiskelijan omaa, luovaa musiikillista ilmaisua, vuorovaikutustaitoja musisoinnissa sekä ääniympäristön tiedostamista. MUL02 SUOMALAISENA JA EUROOPPALAISENA MUSIIKIN MAAILMASSA Kurssin tavoitteena on vahvistaa opiskelijan musiikillista ja kulttuurista identiteettiä suhteuttamalla suomalainen musiikki eurooppalaiseen ja koko maailman musiikkikulttuuriin. Kurssilla luodaan kronologinen katsaus eurooppalaisen ja suomalaisen musiikin kehitykseen. Kurssin sisällöt edustavat eri musiikinlajeja: populaari-, taide- ja perinnemusiikkia. Opiskelijan musiikillisia taitoja harjoitetaan monipuolisin musiikin työtavoin. MUL 03 ERILAISET MUSIIKKIKULTTUURIT Kurssin tavoitteena on oppia tuntemaan itselleen vieraita musiikkikulttuureja ja musiikinlajeja sekä ymmärtämään musiikin kulttuurisensitiivisiä viitekehyksiä. Kurssilla tutkitaan laaja-alaisesti erilaisten musiikkikulttuurien samanlaisuuksia ja erilaisuuksia sekä musiikin funktioita ihmisen elämänkaaressa. Opiskelija tutustuu kurssilla syvällisesti joihinkin musiikinlajeihin tai musiikkikulttuureihin käyttäen erilaisia tiedonhankintataitoja. Kurssin sisältö auttaa tiedostamaan musiikin merkitystä yhteiskunnallisena vaikuttajana, median välineenä, esteettisenä kasvattajana ja kulttuuriperinnön luojana. MUL 04 MUSIIKKI ERI TAIDEMUODOISSA JA MEDIASSA Kurssin tavoitteena on tutustua musiikin rooliin, käyttöön ja vaikutusmahdollisuuksiin eri taidemuodoissa ja mediassa. Opiskelija perehtyy musiikin funktioihin erilaisissa musiikkiteatterin muodoissa kuten oopperassa, musikaalissa, baletissa, kabareessa sekä musiikin osuuteen elokuvassa, joukkoviestimissä ja Internetissä. Kurssin sisältöjen tarkastelussa ja työskentelytavoissa painottuu monipuolisuus ja näkökulma siihen, että ihminen oppi moniaistisesti. MUL 05 MUSIIKKI AIKANSA JA KULTTUURINSA KUVASTAJANA Kurssin tavoitteena on tutkia musiikkia eri aikakausien kuvastajana sekä syventyä keskeisiin musiikinlajeihin ja musiikkityyleihin eri työtavoin Kurssilla muodostetaan kokonaiskuvaa musiikin merkityksestä ihmiskunnan eri vaiheissa, kulttuurisen identiteetin vahvistajana, kulttuuriperinnön luojana erilaissa kulttuureissa. 100

105 Soveltavat kurssit MUL 09 MUSIIKINTEORIA JA SÄVELTAPAILU Kurssin tavoitteena on, että opiskelija hallitsee nuottikirjoituksen, sävellajit ja asteikot, tahtilajit ja intervallit, tuntee kolmi- ja nelisointujen rakenteen ja niiden muodostamisen sekä hallitsee muotorakenteiden perusteet. Kurssilla tehdään pieniä sovituksia ja transskriptioita. Suoritusmerkintä. MUL 13 MUSIIKIN LUKIODIPLOMIKURSSI Opiskelija kokoaa lukioaikaisesta musiikin työkansiostaan näytekansion (portfolio) musiikin lukiodiplomin suoritusta varten. Lukiodiplomin voi suorittaa, jos on osallistunut vähintään neljälle musiikkikurssille. Lukiodiplomikurssille voi osallistua opintojen päättövaiheessa. (Tarkemmat ohjeet: Opetushallitus: Lukiodiplomi: Musiikki; Näytesalkun sisältö; Ohjeita opiskelijalle ). Opetushallituksen määräämät arviointiohjeet ja arvosana-asteikko 1-5. II MUSIIKIN LAULUOPINNOT (MLA) Syventävät kurssit MLN NAISKUORO Kuoro saa ryhmä-äänenmuodostusta, jossa opiskellaan hengitys- ja rentoutustekniikkaa. Tavoitteena on löytää luonnollinen ja terve äänenkäyttö erilaisilla harjoituksilla. Kursseilla opetetaan, kuinka lauletaan moniäänisessä kokoonpanossa ja miten löydetään hyvä sointi. Kuoron ohjelmistona on erityylistä musiikkia. MLN 1 Naiskuoro 1 Kurssin tavoitteena on tutustua kuorolaulun perusteisiin naiskuorokokoonpanossa (SSAA). MLN 2 Naiskuoro 2 Kurssin tavoitteena on harjoittaa peruslauluohjelmistoa muodostuneessa kokoonpanossa. MLN 3 Naiskuoro 3 Kurssin tavoitteena on syventää kuorolaulun perusteita naiskuorokokoonpanossa (SSAA) MLN 4 Naiskuoro 4 Kurssin tavoitteena on syventää kuorolaulun perusteita, reflektoida kuorolaulun soinnin muodostumista sekä kiinteyttää ensembletyöskentelyä. MLN 5 Naiskuoro 5 Kurssin tavoitteena on suorittaa jatko-opintoja vaativissa kuorolaulutehtävissä ja ensembletyöskentelyssä. MLN 6 Naiskuoro 6 Kurssin tavoitteena on suorittaa jatko-opintoja vaativissa kuorolaulutehtävissä ja ensembletyöskentelyssä perehtyen erilaisiin tehtävänkuviin kuorotehtävissä (esim. stemman harjoittaja) MLM MIESKUORO Kuoro saa ryhmä-äänenmuodostusta, jossa opiskellaan hengitys- ja rentoutustekniikkaa. Tavoitteena on löytää luonnollinen ja terve äänenkäyttö erilaisilla harjoituksilla. Kursseilla opetetaan, kuinka lauletaan moniäänisessä kokoonpanossa ja miten löydetään hyvä sointi. Kuoron ohjelmistona on monipuolista ja erityylistä mieskuoro-ohjelmistoa. MLM 1 Mieskuoro 1 Kurssin tavoitteena on tutustua kuorolaulun perusteisiin mieskuorokokoonpanossa (TTBB). 101

106 MLM 2 Mieskuoro 2 Kurssin tavoitteena on harjoittaa peruslauluohjelmistoa muodostuneessa kokoonpanossa. MLM 3 Mieskuoro 3 Kurssin tavoitteena on syventää kuorolaulun perusteita mieskuorokokoonpanossa (TTBB) MLM 4 Mieskuoro 4 Kurssin tavoitteena on syventää kuorolaulun perusteita, reflektoida kuorolaulun soinnin muodostumista sekä kiinteyttää ensembletyöskentelyä. MLM 5 Mieskuoro 5 Kurssin tavoitteena on suorittaa jatko-opintoja vaativissa kuorolaulutehtävissä ja ensembletyöskentelyssä MLM 6 Mieskuoro 6 Kurssin tavoitteena on suorittaa jatko-opintoja vaativissa kuorolaulutehtävissä ja ensembletyöskentelyssä perehtyen erilaisiin tehtävänkuviin kuorotehtävissä (esim. stemman harjoittaja) MLK KAMARIKUORO Kuoro saa äänenmuodostuksen opetusta, jonka tavoitteena on löytää yhteinen vahva kuorosointi. Kamarikuoro harjoittelee monipuolista ja vaativaa ohjelmistoa sekakuorokokoonpanolla. Pyritään esiintymään mahdollisimman paljon erilaisissa tilaisuuksissa ja produktioissa. MLK 1 Kamarikuoro 1 Kuorolaiset saavat opetusta äänenmuodostuksessa, hengitys- ja rentoutustekniikassa. Tavoitteena on saada uudet laulajat mukaan kamarikuorokokoonpanoon, joka esiintyy paljon erilaisissa tilaisuuksissa ja produktioissa. Valmentava kurssi vaativaan kuoro-ohjelmistoon ja kuorotoimintaan. MLK 2 Kamarikuoro 2 Valmentavan kuorokurssin jatkokurssi, jossa viedään opittuja kuorolaulutaitoja eteenpäin. Kuorolaiset saavat monipuolista äänikoulutusta, jonka tavoitteena on löytää yhteinen kuorosointi. Pyritään esiintymään mahdollisimman paljon erilaisissa tilaisuuksissa ja produktioissa. MLK 3 Kamarikuoro 3 Kuorolaiset saavat opetusta äänenmuodostuksessa, hengitys- ja rentoutustekniikassa. Kurssi on tarkoitettu laulajille, jotka ovat jo laulaneet kamarikuorossa ja omaavat perustaitoja vaativaan kuoro-ohjelmistoon. Edeltävinä kursseina kamarikuoro 1 ja 2. Esiintymisiä tarpeen mukaan. MLK 4 Kamarikuoro 4 Kamarikuoro 3-kurssin jatkokurssi, jossa kuoro harjoittaa monipuolisista ja vaativaa kuoroohjelmistoa sekakuorokokoonpanossa. Jatketaan äänenmuodostuksen opetusta, jonka tavoitteena on löytää yhteinen, vahva kuorosointi. Pyritään esiintymään mahdollisimman paljon valmistetulla kuoro-ohjelmistolla. MLK 5 Kamarikuoro 5 Kuorolaisille, joilla on jo kokemusta kamarikuorolaulamisesta. Kuoro saa äänenmuodostuksen opetusta, jonka tavoitteena on löytää yhteinen, vahva kuorosointi. Kuoro harjoittelee monipuolista ja vaativaa kuoro-ohjelmistoa sekakuorokokoonpanossa. Pyritään esiintymään mahdollisimman paljon. MLK 6 Kamarikuoro 6 102

107 Jatkokurssi kamarikuoro 5 kurssille. Jatketaan kuoro-ohjelmiston harjoittamista ja pyritään löytämään mahdollisimman monipuolista ja kiinnostavaa kuoromateriaalia työstettäväksi ja esitettäväksi. Pyritään esiintymään mahdollisimman paljon. MLL YKSINLAULU Laulua voi opiskella lukioaikana 3 kurssia. Opetus on pienryhmäopetusta ja tapahtuu hajautettuna koko lukuvuoden ajalle 1-5 jaksoissa. MLL 3 Yksinlaulu 3 on opintonsa päättävien kurssi ja se opetetaan 1-3 jaksoissa. MLL 1 Yksinlaulu 1 Lauluopintonsa lukiossa aloittaville opiskelijoille. Kurssilla opiskellaan laulamiseen liittyvää hengitystekniikkaa, artikulaatiota ja äänellisesti sujuvaa laulamista. Tehdään harjoituksia, joiden tarkoituksena on saada ääneen kuuluvuutta, soivuutta, tulkinnallisuutta ja intensiteettiä. Opiskelija voi keskittyä yhteen laulutyyliin (pop, jazz, musikaali, musiikkiteatteri, laulelma jne.) tai harjoittaa vapaan ohjelmiston useammasta laulutyylistä. Ohjelmistoon valmistetaan pakollisena viisi laulua. Tärkeänä osana opetusta on myös mikrofonin käyttö laulamisessa. Esiinnytään tarpeen mukaan. Opetus on pienryhmäopetusta ja ryhmiä voidaan muodostaa opiskelijoiden edeltävän osaamisen mukaan alkeisryhmistä edistyneempiin. Opetusta annetaan hajautettuna koko lukuvuoden ajan. MLL 2 Yksinlaulu 2 Jatkokurssi Yksinlaulu 1 kurssille. Syvennetään perustaitoja ja edetään yksilöllisesti laulutekniikassa. Syvennetään jo opittuja ääniteknisiä asioita ja valmistetaan opiskelijan valitseman laulutyylin mukainen ohjelmisto tai monia laulutyylejä sisältävä ohjelmisto. Ohjelmistoon valmistetaan viisi pakollista laulua. Mikrofonin käyttö osana laulunopiskelua kuuluu olennaisena osana kurssiin. Esiinnytään tarpeen mukaan. Opetus on pienryhmäopetusta ja toteutetaan hajautettuna opetuksena koko lukuvuoden ajan. MLL 3 Yksinlaulu 3 Lauluopintojen päättökurssi, jonka lopuksi voidaan valmistaa yhteinen konsertti. Kurssin voi suorittaa myös ilman konserttiesiintymistä. Opiskelija valmistaa itselleen mieluisan laulutyylin mukaisen tai monia laulutyylejä sisältävän ohjelmiston. Opiskelija pyrkii löytämään omalle äänelleen ja persoonalleen sopivat laulut ja pyrkii ilmaisemaan itseään niiden kautta laulajana. Opetus on pienryhmäopetusta ja toteutetaan hajautettuna kolmen jakson ajan. MLY LAULUYHTYE Lauluyhtyeopetuksen tavoitteena on opiskella moniäänistä musiikkia, jossa pääpaino on musiikin lajien autenttisuudessa, vaativissa sovituksissa sekä äänentoistolaitteiden käytössä. Ohjelmistona ovat joko valmiit sovitukset tai omat sävellykset ja sovitukset, joita tehdään huomioon ottaen lauluyhtyeen omaleimaisuus. Lauluyhtyeeseen osallistuminen edellyttää hyvää nuotinlukutaitoa, kokemusta moniäänisestä laulamisesta sekä osallistumista yksinlaulun opetukseen. Lauluyhtyeiden konserteilla luodaan esiintymistottumusta ja motivoidaan opiskeluun. Lauluyhtyeiden työskentelyä taltioidaan. Opiskelija voi valita lauluyhtyekursseja eri vuositasoilla oman lähtötasonsa mukaan. MLY 1 Lauluyhtye 1 Kurssin tavoitteena on tutustua yhtyelaulun perusteisiin erilaisissa kokoonpanoissa (SSA,SSAA,TTBB,SATB). MLY 2 Lauluyhtye 2 103

108 Kurssin tavoitteena on viedä opittuja yhtyelaulutaitoja eteenpäin erilaisissa kokoonpanoissa. Kurssi on valmentavan lauluyhtyekurssi 1 jatkokurssi. MLY 3 Lauluyhtye 3 Kurssin tavoitteena on syventää ja laajentaa yhtyelaulutaitoja tutkien monipuolista ja kiinnostavaa materiaalia. Edeltävinä kursseina kurssit 1 ja 2. MLY 4 Lauluyhtye 4 Kurssin tavoitteena on harjoittaa vaativaa yhtyelauluohjelmistoa, luoda vahvaa, omaa sointia ja harjoittaa persoonallista esiintymistä. Kurssi on lauluyhtyekurssi 3 jatkokurssi. MLY 5 Lauluyhtye 5 Lauluyhtyekurssi niille, joilla on jo kokemusta vaativasta yhtyelaulusta. Lauluyhtye harjoittelee monipuolista, teknisesti ja taiteellisesti vaativaa konserttiohjelmistoa. MLY 6 Lauluyhtye 6 Jatkokurssi lauluyhtye-kurssille 5. Jatketaan vaativien konserttiohjelmien harjoittamista ja taltioidaan yhtyeen työtä. III MUSIIKIN SOITINOPINNOT (MSO) Syventävät kurssit MSO ORKESTERI Orkesteriin voi osallistua orkesteri-instrumentilla, säestysinstrumentilla tai muulla soolosoittimella. Orkesteriopetuksen tavoitteena on perehtyä monipuoliseen, uuteen ja haasteelliseen sekä erityyliseen orkesteriohjelmistoon. Orkesterin soittajat saavat kursseilla eritasoisia tehtäviä ja tutustuvat näin monipuolisesti orkesterisoittoon ja orkesterin toimintaan. Orkesteri esiintyy tarvittaessa musiikkiteatteriproduktioissa ja konserteissa. Kurssit suoritetaan siten, että opiskelija voi valita 1.vuositasolla kurssit MSO 1 ja 2, 2.vuositasolla kurssit MSO 3 ja 4 ja 3.-4.vuositasolla kurssit MSO 5 ja 6. MSO 1 Orkesteri 1 Kurssin tavoitteena on tutustua orkesterisoittajan tehtävien perusteisiin ja harjoittaa orkesterin yhteissoittoa monipuolisella materiaalilla. MSO 2 Orkesteri 2 Kurssin tavoitteena on harjoittaa edelleen orkesterin yhteissoittoa monipuolisella materiaalilla ja hioa orkesterin sointia MSO 3 Orkesteri 3 Kurssin tavoitteena on syventää orkesterisoittajan tehtävien opiskelua tutustumalla yhteissoiton lisäksi erilaisiin työtehtäviin (esim.stemmaharjoittaja, äänenjohtaja) MSO 4 Orkesteri 4 Kurssin tavoitteena on syventää orkesterisoittoon vaikuttavia tekijöitä ja reflektoida orkesterikirjallisuuden toteuttamisen tasoja. MSO 5 Orkesteri 5 Kurssin tavoitteena on luoda orkesterin sisältä erilaisia kokoonpanoja (puupuhaltimet, vasket, jousisoittimet yhdistettyinä erilaisiin komppiyhdistelmiin) ja tutustua näin erilaisiin orkesterin kokoonpanoihin ja tarkastella yhteissoitossa niiden sointikuvaa. 104

109 MSO 6 Orkesteri 6 Kurssin tavoitteena on syventää erilaisten orkesterikokoonpanojen ensemblesoittoa ja niiden sointikuvaa MSK01 Kamarimusiikkikurssi Kurssilla perehdytään akustiseen pienyhtyesoittoon opiskelijoiden muodostamien kokoonpanojen mukaisesti. Kokoonpanot voivat olla mm. pianotrio, jousikvartetti, puhallinkvintetti jne. Myös duetot mahdollisia. Painopiste ohjelmistossa on länsimaisella taidemusiikilla. MSJ ORKESTERIN JOHTAMINEN MSJ01 Musiikin johtamisen perusteet Kurssin tavoitteena on oppia musiikin johtamisen perusteet ja toteuttaa niitä käytännössä lukion orkesterin ja/tai kuorojen kanssa. Perusteisiin sisältyvät mm. lyöntikaavat, käsien itsenäiset tehtävät, partituurien hahmottaminen ja opiskelu, tahtipuikon käyttö, harjoituttaminen jne. Olennaisena osana kurssia on johtamisharjoitusten videointi ja niiden analysointi. Osallistuminen edellyttää myös toimimista omalla instrumentillaan osana orkesteria ja/tai kuoroa. Kurssille otetaan 3-4 opiskelijaa. MSJ02 Musiikin johtaminen Kurssilla kerrataan ja syvennetään MSJ01-kurssin lähtötaitoja. Ohjelmistovalintojen vaatimustasoa pyritään lisäämään mahdollisuuksien mukaan. MSV VAPAA SÄESTYS Vapaan säestyksen instrumentteina ovat piano ja muut kosketinsoittimet. Kurssien tavoitteena on perehtyä kolmi- ja nelisointuihin ja tyypillisiin sointukulkuihin sekä säestyskuvioihin. Tavoitteena on, että opiskelija vapautuu nuottikuvaan sidotusta soittamisesta ja hallitsee erilaisia vapaan säestyksen tyylejä sekä pystyy soittamaan korvakuulolta. Kursseilla vahvistetaan opiskelijan käytännön luovan muusikon taitoja. Tavoitteena on myös kehittää, tasolta toiselle edeten, sisäistä rytmin ja melodian hahmotusta ja kuulemista. MSV 1 Vapaa säestys 1 (alkava) Kurssin tavoitteena on tutustua pianon ja muiden kosketinsoittimien vapaan säestyksen alkeisiin. MSV 2 Vapaa säestys 2 (jatkava) Kurssin tavoitteena on syventää vapaa säestys- taitojen hallintaa eri tyyleissä ja vahvistaa ensemblesoittoa erilaisin säestystehtävin MSV 3 Vapaa säestys 3 (jatkokurssi) Kurssin tavoitteena on perehtyä vaativiin vapaan säestyksen tehtäviin eri tyylilajeissa monipuolisin säestystehtävin niin vokaali- kuin instrumentaalimusiikin alueelta. Opiskelija voi valita kursseja eri vuositasoilla oman lähtötasonsa mukaan. MSI INSTRUMENTTI Opiskelija voi lukea hyväkseen muualla suoritettuja instrumenttiopintoja (kts erillinen ohje opetussuunnitelman lopussa). MSB BÄNDI Kurssien tavoitteena on koota toimivia bändejä ja edistää niiden kehitystä erilaisten musiikkityylien ja omien sävellysten parissa. Bändit konsertoivat mahdollisimman paljon saadakseen esiintymistottumusta. Opiskelija voi valita kursseja eri vuositasoilla oman lähtötasonsa mukaan. 105

110 MSB Bändi 1 Kurssin tavoitteena on tutustua bändisoiton alkeisiin ja saada aikaan toimivaa yhteissoittoa monipuolisella ohjelmistolla ja mahdollisilla omilla sävellyksillä. Tutustutaan äänentoistolaitteiden perusteisiin ja kuulonhuoltoon. MSB 2 Bändi 2 Kurssin tavoitteena on harjoittaa toimivassa kokoonpanossa yhteissoittoa, kiinnittää huomiota oman soundin syntymiseen. Kurssin aikana kiinnitetään huomiota kuulonhuoltoon. MSB 3 Bändi 3 Kurssin tavoitteena on syventää yhteissoittotaitoja erilaisin työtehtävin. Kurssin aikana kiinnitetään huomiota kuulonhuoltoon. MSB 4 Bändi 4 Kurssin tavoitteena on syventää yhteissoittoa, parantaa soundia, kokeilla erilaisia sovituksia soundia luovana tekijänä ja kokeilla mahdollisimman paljon omia tuotoksia yhteissoitossa. Kurssin aikana kiinnitetään huomiota kuulonhuoltoon. MSB 5 Bändi 5 Kurssin tavoitteena on syventää yhteissoittoa, parantaa soundia, kokeilla erilaisia sovituksia soundia luovana tekijänä ja kokeilla mahdollisimman paljon omia tuotoksia yhteissoitossa. Kurssin aikana kiinnitetään huomiota kuulonhuoltoon. MSB 6 Bändi 6 Kurssin tavoitteena on syventää yhteissoittoa, parantaa soundia, kokeilla erilaisia sovituksia soundia luovana tekijänä ja kokeilla mahdollisimman paljon omia tuotoksia yhteissoitossa. Kurssin aikana kiinnitetään huomiota kuulonhuoltoon. MSBB 1 Big band 1 Kurssin tavoitteena on muodostaa tavallisista bändikokoonpanoista poikkeavia kokoonpanoja, jotka mahdollistavat laajan ohjelmistoharjoittamisen. Kurssiin voi osallistua bändisoittimin (kitara, basso, keyboard, rummut ja muut percussiot) ja erilaisin orkesterisoittimin. Yhtyeen tavoitteena on vaativa oma ohjelmisto.kurssin aikana kiinnitetään huomiota kuulonhuoltoon. MSBB 2 Big band 2 Kurssin tavoitteena on syventää tavallisista bändikokoonpanoista poikkeavien yhtyeiden soundikuvaa, ensembletaitoja ja muodostaa ohjelmistoa omista sovituksista ja sävellyksistä. Kurssin aikana kiinnitetään huomiota kuulonhuoltoon. Opiskelija voi valita big band-kursseja eri vuositasoilla MSBB 3 Big band 3 Kurssin tavoitteena on kehittää yhteissoittovalmiutta monipuolisemmaksi ja haasteellisemmaksi. Ohjelmiston laajaan tuntemiseen kiinnitetään enenevissä määrin huomiota. Myös vastuuta sektion/äänenjohtajana lisätään. MSBB4 Big band 4 Kurssilla syvennetään ja hiotaan kurssin MSBB3 tavoitteita. 106

111 MSSS SÄVELLYS, SANOITUS JA SOVITUS MSSS 1 Sävellys, sanoitus ja sovitus 1 Kurssilla käydään erilaisten harjoitusten avulla läpi tärkeimpiä sävellys-, sanoitus- ja sovitustekniikoita. Kurssin aikana työstetään omia kappaleita omassa rauhassa, mutta opettajan tukemana. Valmiit kappaleet esitetään keväisin sävellys-, sanoitus ja sovituskonsertissa. SONG01 Songwriting Tällä Englannin ja musiikin yhteisellä verkkokurssilla tehdään omia biisejä. Alkupuoli kurssista keskittyy Englannin opiskeluun oman sanoituksen teon kautta. Kurssin loppupuolella tehty sanoitus sävelletään. Kurssilla tehdään joka viikko sanoittamiseen, Englannin lausumiseen tai säveltämiseen liittyvä harjoitus, josta muut opiskelijat ja opettajat antavat palautetta. IV MUSIIKKITEATTERIOPINNOT Syventävät kurssit MTE MUSIIKKITEATTERI Musiikkiteatteriopetuksen tavoitteena on yhdistää äänellinen, draamallinen, verbaalinen, visuaalinen ja liikkeellinen toiminta musiikkiteatteriesitykseksi. Musiikkiteatteriopetuksessa kehitetään opiskelijan luovaa musiikillista ilmaisua eri taiteiden yhteydessä sekä annetaan valmiuksia taiteidenväliseen työskentelyyn. Musiikkiteatteriesitysten lähtökohtina voivat olla opiskelijoiden omat ideat, joita työstetään sävellyksiksi, sovituksiksi, teksteiksi, dramaturgiaksi, koreografiaksi ja visuaaliseksi muodoksi. Musiikkiteatteriopetukseen kuuluvat myös erilaisten musiikkiteatterimuotojen kuten musikaali, musiikkinäytelmä, kabaree, tanssiteatteri, performanssi, työstäminen esitykseksi. Musiikkiteatteriesityksiä voidaan tehdä myös yhteistyössä eri tahojen kanssa. Kurssit suoritetaan siten, että opiskelija voi valita 1.vuositasolla kurssit MTE 1 ja 2, 2.vuositasoll kurssit MTE 3 ja 4 ja 3.-4.vuositasolla kurssit MTE 5 ja 6. Opiskelija voi suorittaa lukion aikana 6 musiikkiteatterikurssia. MTE 1 Musiikkiteatterinperusteet 1 Kurssin tavoitteena musiikkiteatterin perusteisiin ja erilaisiin työtehtäviin. Kurssin suorittamiseen sisältyy portfoliotyöskentely. MTE 2 Musiikkiteatterin perusteet 2 Kurssin tavoitteena on työstää erilaista musiikkiteatterimateriaalia ja harjoitella erilaisia työtehtäviä. Kurssin suorittamiseen sisältyy portfoliotyöskentely MTE 3 Musiikkiteatterin perusteiden soveltaminen 1 Kurssin tavoitteena on suunnitella musiikkiteatteriesitystä ja toteutusta. Tutustutaan tuottamisen perusteisiin. Kurssin suorittamiseen sisältyy portfoliotyöskentely. MTE 4 Musiikkiteatterin perusteiden soveltaminen 2 Kurssin tavoitteena on harjoitella musiikkiteatteriesitystä ja sen eri osa-alueita syventäen tuotantoon vaikuttavia tekijöitä. Kurssin suorittamiseen sisältyy portfoliotyöskentely. MTE 5 Musiikkiteatterin jatkokurssi 1 Kurssin tavoitteena on perehtyä itsenäisempää taiteellista työtä vaativiin musiikkiteatterin tehtäviin ja muodostaa kokonaiskuvaa musiikkiteatterin työkentästä. Kurssin suorittamiseen sisältyy portfoliotyöskentely. MTE 6 Musiikkiteatterin jatkokurssi 2 107

112 Kurssin tavoitteena on tehdä itsenäistä taiteellista ajattelua vaativia työtehtäviä musiikkiteatterin eri alueilta (mm. ääni- ja valosuunnittelun, koreografian, korrepetiittorin, näyttämömestarin, tuottajan tehtäväalueelta) Kurssin suorittamiseen sisältyy portfoliotyöskentely MPR PRODUKTIO Produktio-opetuksessa painottuvat yhteisten musiikkiteatteriesitysten näyttämötyöskentely. Produktiomuotoja voivat olla musiikkiteatteriesitysten lisäksi myös esimerkiksi lastenkonsertit, musiikkitapahtumat, musiikkivideot. Opiskelijat saavat ohjausta myös esitysten tuottamisesta, markkinoinnista, dramaturgiasta, suunnittelusta ja arvioinnista. Kurssit suoritetaan siten, että opiskelija voi valita 1.vuositasolla kurssit MPR 1 ja 2, 2.vuositasolla kurssit MPR 3 ja 4 ja 3.-4.vuositasolla kurssit MPR 5 ja 6. Opiskelija voi suorittaa lukion aikana 6 produktiokurssia. MPR 1 Produktion perusteet 1 Kurssin tavoitteena on musiikkiteatterin näyttämötyöskentelyn perusteiden opiskelu. Kurssin suorittamiseen sisältyy portfoliotyöskentely. MPR 2 Produktion perusteet 2 Kurssin tavoitteena on omaksua musiikkiteatterin näyttämötyöskentelyn dramaturgia, eri taiteenalojen vaikutus (mm.valo,ääni,liike, näyttämökuva,tila) sekä harjaantua näyttämötyöskentelyyn.kurssin suorittamiseen sisältyy portfoliotyöskentely. MPR 3 Produktion perusteiden soveltaminen 1 Kurssin tavoitteena on syventää näyttämötyöskentelyn perusteiden hallintaa ja erikoistua tarvittaessa itseä kiinnostaviin osa-alueisiin. Kurssin suorittamiseen sisältyy portfoliotyöskentely. MPR 4 Produktion perusteiden soveltaminen 2 Kurssin tavoitteena on harjoittaa käytännön näyttämötyöskentelyn osa-alueita syventäen ja perehtyen muutaman osa-alueen käytännön sovelluksiin. Kurssin suorittamiseen sisältyy portfoliotyöskentely. MPR 5 Produktion jatkokurssi 1 Kurssin tavoitteena on valmistaa vaativa konserttiohjelma, kulloinkin valittavasta aihepiiristä, syventyen laulukirjallisuuden eri tyyleihin. Kurssilla syvennytään konserttinäyttämön työskentelyyn ja taltioidaan sekä dokumentoidaan työtä laajamittaisesti. MPR 6 Produktion jatkokurssi 2 Kurssin tavoitteena on valmistaa vaativa konserttiohjelmisto, kulloinkin valittavasta aihepiiristä, syventyen laulukirjallisuuden eri tylleihin. Kurssi on tarkoitettu vaativan ohjelmiston hallitseville instrumentalisteille. Kurssin pääpaino on syventymisessä konserttinäyttämön työskentelyyn. Kurssi taltioidaan ja dokumentoidaan. MPR 7 KUMU (= kaukaa kantautuva matala ääni) Musiikin ja kuvataiteen yhteistyökurssin tavoitteena on hyödyntää molemmissa oppiaineissa olevia yhteisiä sisältöalueita (rytmi, harmonia, liike, kuva, mielikuvat). Kurssi soveltuu niin musiikkiin kuin kuvataiteeseen painottuneille opiskelijoille. Työskentely tapahtuu kuitenkin vapaasti näitä kahta oppiainetta yhdistellen. Kurssiin liittyy yhteistyömatka Hollantiin A. Roland Holst Collegeen, joka sijaitsee Hilversumissa. Matkalla teemme ilmaisullisia harjoituksia hollantilaisten opiskelijoiden kanssa. Tavoitteena on toteuttaa performanssiesityksiä paikallisten toimijoiden luomissa puitteissa. 108

113 Performanssissa yhdistyvät kuva, ääni, liike ja rytmi. Ne ovat elämässä esiintyviä tuttuja elementtejä ylitse kansallisuusrajojen. Niiden soveltaminen ja hyödyntäminen, muuntelu ja yhdistely luo loputtomia mahdollisuuksia taiteellisen tuotoksen synnyttämisessä. Ennen matkalle lähtöä kurssi kokoontuu kuusi kertaa koululla. Silloin perehdymme performanssin tekoon, teemme erilaisia ilmaisullisia harjoituksia ja suunnittelemme osuuttamme Hollannissa tapahtuvaa varsinaista työskentelyä varten. Opiskelija saa kurssista suoritusmerkinnän. Tieto saattaa KUMU-kurssilla kumuloitua (=kertyä, kasautua), sen vaikutus on kumulatiivinen (=kasautuva) ja se saattaa aiheuttaa jokaisessa osallistujassa ilon ja yhdessä tekemisen kumuloitumista (=kasautuminen) V MUSIIKIN TEKNOLOGIAN OPINNOT MTK 01 MUSIIKIN TEKNOLOGIA 1 Kurssin tavoitteena on antaa perusvalmiudet omien demojen ja livemiksauksien tekemiseen. Pääpaino on sekvensseriohjelmien opiskelussa. Opiskelijat äänittävät, miksaavat ja tuottavat erilaisia kokoonpanoja. Kurssilla myös perehdytään tavallisimpiin äänitys- ja äänentoistolaitteisiin (äänipöydät, kaiuttimet, monitorit, mikrofonit ja efektilaitteet) ja harjoitellaan niiden käyttöä. Kurssin aikana tehdään oma demo ja harjoitellaan konserttien miksaamista. Numeroarvionti, opiskelija voi halutessaan saada suoritusmerkinnän. MTK 02 MUSIIKIN TEKNOLOGIA 2 Kurssin tavoitteena on opiskella syventäen sekvensseriohjelmia sekä tutustua nuotinnusohjelmiin. Nuotinnusohjelmiin perehtymisen tavoitteena on pystyä muuttamaan soitettua tietoa graafiseksi nuottikuvaksi. Tavoitteena on painovalmiin pianopartituurin valmistaminen. Numeroarvionti, opiskelija voi halutessaan saada suoritusmerkinnän. MTK 03 MUSIIKIN TEKNOLOGIA 3 Kurssin tavoitteena on tutustua erilaisiin multimediasovelluksiin.tavoitteena on multimediaesityksen valmistaminen. Lisäksi kurssilla opiskellaan laajemmin sekvensseri- ja nuotinnusohjelmia. Numeroarvionti, opiskelija voi halutessaan saada suoritusmerkinnän. VI MUSIIKKIESITYKSET MES01 Kuorolaulua ja orkesterinsoittoa Kurssin aikana kerätään työpäiväkirjaan mielekkäitä työtehtäviä kuorojen, orkestereiden, bändien ja lauluyhtyeiden parissa. Opiskelija voi hyödyntää kokemustaan kokeneena soittajana ja laulajana erilaisissa konserteissa ja esiintymisissä lukuvuoden aikana. Opiskelija ottaa työpäiväkirjaan merkinnän jokaiselta ohjaavalta opettajalta työtehtäviensä keston mukaan ja voi harjoitella ohjelmistoa itsenäisesti. Ohjaavan opettajan kanssa sovitaan harjoituskerrat. Kurssi on tarkoitettu 3. ja 4. vuositason opiskelijoille. Kurssi arvostellaan suoritusmerkinnällä. Tapiolan lukion musiikkilinjan musiikin kurssit vuositasoittain/lähtötason mukaan: suositus suoritusjärjestykseksi 1. vuositaso Musiikkitieto (MUL) 109

114 Pakolliset: MUL 1,2 Soveltavat: MUL 9 Musiikin lauluopinnot (MLA) Syventävät: Naiskuoro: MLN 1,2 Mieskuoro: MLM 1,2 Kamarikuoro: MLK 1,2 Yksinlaulu: MLL 1 Lauluyhtye: MLY 1-6 Musiikin soitinopinnot (MSO) Syventävät: Orkesteri MSO 1,2,5,6 Vapaa säestys: MSV 1-3 Bändi: MSB 1,2, MSBB 1,2 MSSS: MSSS 1 MSJ: MSJ 1 Musiikkiteatteriopinnot (MTE) Syventävät: Musiikkiteatteri: MTE 1,2 Produktio: MPR 1,2 2. vuositaso Musiikkitieto (MUL) Pakolliset: MUL 3,4 Soveltavat: MUL 9 Musiikin lauluopinnot (MLA) Syventävät: Naiskuoro: MLN 3,4 Mieskuoro: MLM 3,4 Kamarikuoro: MLK 3,4 Yksinlaulu: MLL 1, 2 Lauluyhtye: MLY 1-6 Musiikin soitinopinnot (MSO) Syventävät: Orkesteri: MSO 3,4,5,6 Vapaa säestys: MSV1,2,3 Bändi: MSB3,4; MSBB 1,2 MSSS: MSSS 1 MSJ: MSJ 1 Musiikkiteatteriopinnot (MTE) Syventävät: Musiikkiteatteri: MTE 3,4 Produktio: MPR 3,4 Musiikin teknologian opinnot (MTK) Soveltavat: 110

115 Musiikin teknologia: MTK vuositaso Musiikkitieto (MUL) Pakolliset: MUL 5 Soveltavat: MUL 9,13 Musiikin lauluopinnot (MLA) Syventävät: Naiskuoro: MLN 5,6 Mieskuoro: MLM 5,6 Kamarikuoro: MLK 5,6 Yksinlaulu: MLL 1-3 Lauluyhtye: MLY 1-6 Musiikin soitinopinnot (MSO) Syventävät: Orkesteri: MSO5,6 Vapaa säestys: MSV 1-3 Bändi: MSB 5,6, MSBB 1,2 MSSS: MSSS 1 MSJ: MSJ 1 Musiikkiteatteriopinnot (MTE) Syventävät: Musiikkiteatteri: MTE 5,6 Produktio: MPR 5,6 Musiikin teknologian opinnot (MTK) Soveltavat: Musiikin teknologia: MTK KUVATAIDE Lukion kuvataideopetuksessa opiskelija oppii tulkitsemaan, arvostamaan ja arvottamaan omaa ja muiden kuvallista kulttuuria. Kuvataideopetuksen tarkoituksena on kehittää opiskelijan ymmärrystä yhteiskunnan ja ympäristön visuaalisista ilmiöistä ja niiden merkityksistä. Omakohtainen taiteellinen työskentely antaa opiskelijalle mahdollisuuden taiteesta nauttimiseen, onnistumisen kokemuksiin ja itselle tärkeiden asioiden ilmaisemiseen. Opetuksessa tuetaan opiskelijan mielikuvituksen, luovan ajattelun ja assosiaatiokyvyn kehittymistä. Opiskelijaa ohjataan pohtimaan ja perustelemaan esteettisiä ja eettisiä arvovalintojaan omassa elämässä, kuvataiteessa, mediassa ja kulttuuriympäristössä. Opetuksen keskeisenä tavoitteena on, että opiskelija ymmärtää taiteen merkityksen omassa elämässään ja yhteiskunnassa. Opetuksessa syvennetään visuaalisen kulttuurin yleissivistyksen perusteet ja luodaan riittävät edellytykset jatko-opinnoille. Opetuksen sisältöjä ovat kuvailmaisu ja kuvallinen ajattelu, taiteen tuntemus ja kulttuurinen osaaminen, ympäristön suunnittelu, arkkitehtuuri ja muotoilu sekä median visuaaliset tekstit. Opetuksessa pyritään oppiaineen sisäiseen integraatioon, jossa taidolliset ja tiedolliset sisällöt täydentävät toisiaan. 111

116 Opetuksen lähtökohtana on opiskelijan oma kokemus, jonka pohjalta opiskelija toteuttaa monipuolisia kuvien tuottamis-ja tulkintaprosesseja. Oppiaineiden välistä yhteistyötä tehdään kouluympäristön viihtyvyyden ja kulttuuritoiminnan lisäämiseksi. Opiskelija hankkii projekti- ja kulttuuriosaamista työskennellessään yhdessä paikallisten toimijoiden kanssa. Opintojen järjestely Opiskelija valitsee 1-2 pakollista kuvataiteen kurssia. Ensimmäisen pakollisen kurssin jälkeen (KU1 Minä, kuva ja kulttuuri) voi valita muita kursseja mielenkiintonsa mukaan vapaassa järjestyksessä, kuitenkin niin, että lukiodiplomikurssi (kurssi 10) päättää kuvataiteen opinnot. Minä, kuva ja kulttuuri -kurssia ei voi suorittaa itsenäisesti. Arviointi Kuvataiteen arviointi on pitkäkestoista ja vuorovaikutteista. Arvioinnissa otetaan huomioon kuvalliset ja kirjalliset yksilö- ja ryhmätehtävät, luonnokset, itsenäisesti suoritettavat tehtävät ja yleinen aktiivisuus. Tapiolan lukiossa kurssit arvioidaan numeroin 4-10, mutta soveltavien kurssien kohdalla arvosanan voi muuttaa suoritusmerkinnäksi opiskelijan niin toivoessa. Pakolliset kurssit KU01 Minä, kuva ja kulttuuri Kurssin tavoitteena on, että opiskelija tuntee visuaalisen kulttuurin sisältöjä ja perusteita sekä oppii ilmaisemaan itseään kuvataiteen keinoin ja tekemään omakohtaisia ratkaisuja kuvallisessa työskentelyssään. Kurssilla käsitellään monipuolisin työmenetelmin kuvan rakentamisen keinoja. Opiskelija harjaantuu käyttämään taiteen käsitteistöä tarkastellessaan ja arvioidessaan omia, muiden opiskelijoiden, taiteen ja median kuvia. Kurssin tavoitteisiin kuuluu myös oppia tarkastelemaan visuaalisen kulttuurin ilmiöitä kriittisesti ja tulkitsemaan niiden sisältöjä. KU02 Ympäristö, paikka ja tila Kurssilla opetellaan muotoilun ja arkkitehtuurin perusteita, ilmaisutapoja, materiaalituntemusta, estetiikkaa ja suunnitteluprosesseja, sekä tekemään havaintoja ympäristöstämme eri näkökulmista. Taiteellisen tutkimisen kohteena ovat luonto, rakennettu ympäristö ja esinekulttuuri arkipäivän esineistä muodin ilmiöihin ennen ja nyt. Syventävät kurssit KU03 Media ja kuvien viestit Kurssin tavoitteena on, että opiskelija oppii erittelemään ja tulkitsemaan median kuvaamaa maailmaa suhteessa kulttuuriin ja todellisuuteen sekä ymmärtää kuvailmaisun vaikutuskeinoja mediassa. Harjoitustehtävissä opitaan käyttämään erilaisia kuvia ja tekniikoita eri viestintäympäristöissä. Kurssilla käsiteltäviä aiheita ovat mm. graafinen suunnittelu, elokuva, valokuva sekä median kuvat. KU04 Taiteen kuvista omiin kuviin Kurssilla käsitellään kuvataiteen historian pääpiirteitä teemallisesti ja kronologisesti. Harjoitustehtävissä hyödynnetään taiteen tuntemusta ja opetellaan taidekuvan tulkintaa sekä pohdiskelevaa, sanallista itsearviointia. Pääpaino on kuitenkin omakohtaisessa työskentelyssä. Kurssin tavoitteena on syventää ja kehittää opiskelijan kuvallisen ilmaisun taitoja. KU05 Nykytaiteen työpaja Kurssin tavoitteena on, että opiskelija oppii seuraamaan ja arvioimaan nykytaiteen ajankohtaisia ilmiöitä ja merkityksiä sekä soveltamaan havaintojaan omassa ilmaisussaan. Opiskelija oppii ymmärtämään ja käyttämään nykytaiteen keinoja työskentelyssään, sekä harjaantuu tavoitteelliseen työskentelyyn omaa produktiota toteuttaessaan. Kurssilla pohditaan mitä nykytaide on ja miten 112

117 kulttuurien välinen vuorovaikutus ilmenee nykytaiteessa. Kurssilla on myös mahdollista osallistua taiteiden välisiin projekteihin koulussa tai koulun ulkopuolella. Kurssi soveltuu erinomaisesti niille, jotka aikovat suorittaa kuvataiteen lukiodiplomin. Soveltavat kurssit KU06 Taidegrafiikan työpaja Kurssilla tutustutaan taidegrafiikan eri ilmaisumuotoihin ja tekniikoihin keskittyen syväpainomenetelmiin. Toteutetaan kokeellisia painomenetelmiä kuvanteossa, ja vieraillaan graafisen taiteen näyttelyssä. KU07 Keramiikkakädet Keramiikan tekoon keskittyvällä työpajakurssilla valmistetaan savesta monipuolisin menetelmin taide- ja käyttöesineitä. Tutustutaan eri savilaatuihin, saven polttoon ja lasitukseen. Kurssilla opetellaan dreijaamista, käsinmuotoilua ja valutekniikkaa. Toteutetaan vierailu museoon tai keraamikon työhuoneelle. KU08 Valokuvailmaisun kurssi Kurssilla opitaan valokuvauksen tekniikkaa, mustavalkoisten valokuvien vedostusta sekä digitaalisen kuvan luovaa käyttöä. Perehdytään kuvan rakenteen problematiikkaan ja pohditaan kuvan rakenteen ja sisällön välistä suhdetta valokuvataiteessa. Oma järjestelmä- tai digitaalikamera on välttämätön varuste kurssin suorittamiseksi. Toteutetaan vierailu Suomen valokuvataiteen museoon tai muuhun valokuvanäyttelyyn. KU09 MuKuLi (Musiikki-Kuvataide-Liikunta) Kurssilla toteutetaan yksin tai ryhmässä ääntä, kuvaa ja liikettä yhdistävä projekti. Käsitellään kuvan suhdetta ääneen ja rytmiin, harjoitellaan erilaisia ilmaisukeinoja ja valmistetaan esitys. Kurssi mahdollistaa saumattoman yhteistyön tekemisen lukion muitten ilmaisullisten aineitten kanssa. KU10 Kuvataiteen lukiodiplomikurssi Lukiodiplomikurssi on kuvataiteen päättökoe, jossa opiskelija tuottaa itsenäisesti kuvataiteellisen projektin Opetushallituksen ennalta antamista valtakunnallisista aiheista. Työ koostuu taiteellisesta työstä, kirjallisesta esseestä sekä työn etenemisestä kertovasta portfoliosta. Välineet, tekotapa ja materiaalit ovat melko vapaasti valittavissa. Opiskelijalla on oltava neljä lukiossa hyväksyttyä kuvataidekurssia suoritettuna ennen lukiodiplomikurssille osallistumista. KU11 Italian kieli ja taide Kurssilla tutustutaan Italian taiteeseen keskittyen renessanssiajan jälkeisiin tyylisuuntiin sekä Italian arkikielen sanastoon. Kurssiin liittyy tutustumismatka Roomaan, jossa pääasiallisena tutustumiskohteenamme on Rooman taideakatemia (Accademia Belle Arti Roma), Käymme myös keskeisissä taidemuseoissa ja muissa kohteissa. Kokoonnumme yhdeksän kertaa ennen matkaa. Opiskelija tuottaa kurssin aikana sekä kuvallisia harjoitustöitä että tutkimustyötä aiheisiin liittyen. Kurssille osallistumisen edellytys on, että opiskelija on suorittanut kuvataiteesta kurssit KU01 ja KU02 ennen kurssille osallistumista sekä Italian kielen kurssit TD01 ja TD02. Kurssin tavoitteena on, että opiskelija saa omakohtaisia elämyksiä taiteen kokemisesta ja tekemisestä sekä Italian kielen käytöstä oppii arvostamaan eurooppalaista kulttuurihistoriaa oppii selviytymään yksinkertaisissa arkipäivän viestintätilanteissa italian kielellä 113

118 Keskeiset sisällöt: Accademia Belle Artiin tutustuminen Rooman kaupunki ja nähtävyyksiin tutustuminen Taiteen historian tuntemuksen lisääminen Italian kielen käyttö arjen tilanteissa Arviointi: Opiskelija saa kurssista suoritusmerkinnän, kun on tehnyt tutkimustyönsä ja kuvallisia harjoituksia. KU12 Oman taiteellisen projektin kurssi Toteuttaessasi lukion toimintaan liittyvää taiteellista työtä voit anoa siitä itsellesi Oman taiteellisen projektin kurssisuoritusta. Kurssille ei varata paikkaa kurssitarjottimelta, vaan se suoritetaan lukujärjestyksen ulkopuolella joko ohjattuna tai itsenäisesti. Projektin toteuttamisesta tulee sopia kuvataideopettajan kanssa. Voit saada 1/2 tai kokonaisen kurssin taideprojektin laajuudesta riippuen. KU13 KUMU (= kaukaa kantautuva matala ääni) Musiikin ja kuvataiteen yhteistyökurssin tavoitteena on hyödyntää molemmissa oppiaineissa olevia yhteisiä sisältöalueita (rytmi, harmonia, liike, kuva, mielikuvat). Kurssi soveltuu niin musiikkiin kuin kuvataiteeseen painottuneille opiskelijoille. Työskentely tapahtuu kuitenkin vapaasti näitä kahta oppiainetta yhdistellen. Kurssiin liittyy yhteistyömatka Hollantiin A. Roland Holst Collegeen, joka sijaitsee Hilversumissa. Matkalla teemme ilmaisullisia harjoituksia hollantilaisten opiskelijoiden kanssa. Tavoitteena on toteuttaa performanssiesityksiä paikallisten toimijoiden luomissa puitteissa. Performanssissa yhdistyvät kuva, ääni, liike ja rytmi. Ne ovat elämässä esiintyviä tuttuja elementtejä ylitse kansallisuusrajojen. Niiden soveltaminen ja hyödyntäminen, muuntelu ja yhdistely luo loputtomia mahdollisuuksia taiteellisen tuotoksen synnyttämisessä. Ennen matkalle lähtöä kurssi kokoontuu kuusi kertaa koululla. Silloin perehdymme performanssin tekoon, teemme erilaisia ilmaisullisia harjoituksia ja suunnittelemme osuuttamme Hollannissa tapahtuvaa varsinaista työskentelyä varten. Opiskelija saa kurssista suoritusmerkinnän. Tieto saattaa KUMU-kurssilla kumuloitua (=kertyä, kasautua), sen vaikutus on kumulatiivinen (=kasautuva) ja se saattaa aiheuttaa jokaisessa osallistujassa ilon ja yhdessä tekemisen kumuloitumista (=kasautuminen) LIIKUNTA Liikunnanopetuksen tehtävänä on edistää terveellistä ja aktiivista elämäntapaa sekä ohjata opiskelijaa ymmärtämään liikunnan merkitys niin fyysiselle, psyykkiselle kuin sosiaalisellekin hyvinvoinnille. Liikunta on toiminnallinen oppiaine, jossa kehitetään opiskelijoiden fyysis-motorisia ominaisuuksia sekä tuetaan heidän kasvuaan ja kehitystään. Fyysisen kunnon harjoittamisen ja seurannan 114

119 avulla opiskelijaa ohjataan ymmärtämään hyvän kunnon merkitys jaksamiselle ja työkyvylle. Opiskelijoiden jaksamista koulutyössä pyritään vahvistamaan liikunnan myönteisten kokemusten kautta. Liikunnan avulla vahvistetaan sosiaalisia taitoja ja yhteenkuuluvuutta, ohjataan vastuullisuuteen ja reilun pelin hengen ymmärtämiseen sekä hyviin tapoihin. Liikuntaa opetetaan monipuolisesti ottaen huomioon vuodenajat ja koulun sijainti sekä ympärillä olevat liikuntamahdollisuudet. Monipuolisella liikunnan opetuksella luodaan valmiuksia omaehtoiseen liikunnan harrastamiseen. Opetusjärjestelyinä käytetään yksilö-, pienryhmä- sekä ryhmäopetusta. Erityistä tukea tarvitsevat opiskelijat huomioidaan. Opetuksen toteuttamisessa otetaan huomioon turvallisuus, monikulttuurisen oppilasaineksen erityistarpeet sekä uskonnollinen vakaumus. Liikunnan opetuksen tavoitteena on, että opiskelija kehittää taitojaan ja tietojaan eri liikuntamuodoissa sekä saa valmiuksia omaehtoiseen liikuntaharrastukseen. Oman fyysisen kunnon arviointi sekä tavoitteiden asettelu kunnon ylläpitämiseksi ovat keskeisiä. Tavoitteena on myös, että opiskelija osaa työskennellä vastuullisesti sekä itsenäisesti että ryhmässä. Hyvät tavat, sääntöjen noudattaminen sekä kunnioitus luontoon kuuluvat myös opetuksen tavoitteisiin. Liikunnan arvioinnissa otetaan huomioon opiskelijan aktiivisuus, vastuullisuus ja asennoituminen sekä taidot, tiedot ja toimintakyky. Aktiivisuus on keskeisintä. Pakolliset ja syventävät kurssit arvioidaan numeroin. Soveltavissa kursseissa käytetään sekä numero- että suoritusarviointia. Pakolliset kurssit Pakollisilla kursseilla syvennetään peruskoulussa opittuja taitoja ja tietoja sekä mahdollisesti tutustutaan johonkin uuteen lajiin. Tarvittaessa opetusta eriytetään opiskelijalähtöisesti. Kurssien suunnittelussa otetaan huomioon vuodenajat ja pyritään harjoittamaan mahdollisimman monipuolisesti eri lajeja. Opetuksessa korostetaan liikunnan terveysvaikutuksia. Opiskelussa huomioidaan turvallisuus opiskelijaryhmiä muodostettaessa. Huom! LI01 ja LI02 -kursseja ei voi suorittaa samana lukuvuonna, vaan kurssit tulee hajauttaa kahdelle lukuvuodelle. Toinen pakollisista kursseista suositellaan tehtäväksi ensimmäisenä lukuvuonna. LI01 Taitoa ja kuntoa Kurssin tavoite on jatkaa opittujen liikuntataitojen harjoittamista keskeisissä sisä- ja ulkoliikuntalajeissa. Liikuntaa harjoitetaan monipuolisesti ja näin mahdollistetaan myönteisten liikuntakokemusten saanti. Opiskelija ymmärtää monipuolisen fyysisen kunnon harjoittamisen periaatteet ja oppii toimimaan omaa terveyttä ja hyvinvointia edistävästi. Kurssin sisällöt valitaan sopiviksi käytettävissä olevien liikuntapaikkojen sekä vuodenajan mukaan. Keskeisinä lajeina ovat sisä- ja ulkopalloilu, voimistelu ja tanssi, uinti, yleisurheilu sekä talvi- ja luontoliikunta. Lihashuolto ja rentous kuuluvat osana kurssia myös. Fyysisen kunnon tasoa seurataan kestävyyttä mittaavalla juoksutestillä sekä lihaskuntotesteillä. LI02 Liikuntaa yhdessä ja erikseen Kurssin tavoite on ohjata opiskelijat huolehtimaan omasta fyysisestä kunnosta. Tavoitetta ohjaa oman kunto-ohjelman laatiminen ja toteuttaminen (seuranta) sekä henkilökohtaiseen liikuntahar- 115

120 rastukseen aktivoiminen. Kurssilla kerrataan ja opetellaan perustaitoja niin, että sekä yksilölajien että joukkuepelien harrastaminen on mahdollista. Opiskelija harjoittaa sosiaalisia taitojaan. Kurssin sisällöt valitaan sopiviksi käytettävissä olevien liikuntapaikkojen ja vuodenajan mukaan. Opiskelija harjoittaa systemaattisesti fyysistä kuntoaan ja toteuttaa lihashuoltoaan sisä- ja ulkopalloilussa, voimistelussa ja tanssissa, uinnissa sekä talvi- ja luontoliikunnassa. Fyysisen kunnon tasoa seurataan kestävyyttä mittaavalla juoksutestillä sekä lihaskuntotestillä. Syventävät kurssit Kurssien lähtökohtana on opiskelijalähtöisyyden korostuminen, yhteistoiminnallisuuden edistäminen ja koulun yhteishengen vahvistaminen. Syventävien kurssien sisältöjen tarkentaminen tapahtuu opiskelijoiden kanssa yhdessä. LI03 Virkisty liikunnasta Kurssin tavoitteena on tukea opiskelijan jaksamista ja lisätä opiskeluvireyttä rentouttavien ja elämyksellisten liikuntakokemusten kautta. Liikunnasta apua stressinhallintaan, rentoutumiseen ja virkistäytymiseen ovat pääosissa. Opettaja tarkentaa yhdessä opiskelijaryhmän kanssa kurssin sisällön. LI04 Yhdessä liikkuen Kurssin sisältönä on edistää opiskelijoiden yhteisiä liikuntaharrastuksia. Työtavoissa painottuu opiskelijaryhmän yhteistoiminta. Kurssin pääsisältönä ovat pallopeleistä joukkue- ja mailapelit. Lajien suunnittelussa otetaan huomioon koulun sijainti ja olosuhteet. LI05 Kuntoliikunta Kurssin tavoitteena on oman säännöllisen liikunnan tehostaminen, oman kunnon kohottaminen ja seuraaminen sekä jatkuvan liikunnan harrastamisen merkityksen oivaltaminen. Opiskelijat pitävät kurssilla liikuntapäiväkirjaa. Kurssilla harjoitetaan sekä hapenkuljetuselimistöä että lihaksistoa. Kurssin sisältönä ovat lihaskuntoa kohottavat sekä kuntosali- että aerobic -tyyppiset harjoitteet. Lisäksi harjoitetaan kestävyyttä uintia ja lenkkeilyä hyödyntäen. Opettaja tarkentaa sisällön yhdessä opiskelijaryhmän kanssa. Soveltavat kurssit Soveltavat kurssit toteutetaan normaalisti jaksossa johtonumeron paikalla (LI06, LI11, LI12), hajautettuna läpi vuoden lukujärjestyksen ulkopuolella (LI07-LI10, LI16), keskitetysti tiettynä ajankohtana (LI14, LI15) tai itsenäisesti (LI13). Soveltavat kurssit arvioidaan joko numeroin tai suoritusmerkinnällä. Kursseja voi suorittaa useamman kerran jatkuvan liikunnan harrastamisen mahdollistamiseksi. LI06 Uudet lajit Kurssin tavoitteena on tutustuttaa opiskelijat ajankohtaisiin ja kiinnostaviin liikuntamuotoihin lähialueella ja koko suur-helsingissä. Opiskelija löytää itselleen mahdollisesti uuden harrastettavan liikuntalajinkin. Tutustumiset ovat opiskelijoille maksullisia, hinnat ovat kohtuullisia. Opettaja tarkentaa sisällön yhdessä opiskelijaryhmän kanssa. Suoritusmerkintä. Seuraavat soveltavat kurssit (LI07-LI10) tarjotaan läpi vuoden hajautettuna. Nämä kurssit mahdollistavat opiskelijan säännöllisen liikunnan harrastamisen koko lukion ajan. Syksyn ja kevään ohjelmat voivat olla erilaiset. Kurssin voi suorittaa useamman kerran. Kullakin kurssilla harjoitetaan 116

121 lajin perustaitoja ja opiskellaan säännöt. Taidoissa edetään pidemmälle ryhmän taso huomioon ottaen. Kurssit kokoontuvat viikoittain koulupäivän päätyttyä. Suoritusmerkintä. LI07 Sulkapallokurssi (syksy) LI08 Lentopallokurssi (syksy ja kevät) LI09 Salibandykurssi (syksy ja kevät) LI10 Koripallokurssi (syksy ja kevät) LI11 Liikuntaesityskurssi Kurssin tavoitteena on tutustuttaa ja harjoittaa tanssin eri muotoja. Kurssi voidaan toteuttaa yhdessä muiden taito- ja taideaineiden kanssa. Kurssin tavoitteena voi olla myös esitys. Suoritusmerkintä. LI12 Vanhat tanssit Tavoitteena on tutustuttaa vanhaan tanssiperinteeseen ja opettaa myös tansseihin liittyvää tapakulttuuria. Konkreettinen tavoite on saavuttaa riittävä tanssitaito vanhojen päivän esityksiin. Suoritusmerkintä. LI13 Oma laji -kurssi Kurssi suoritetaan itsenäisesti opettajan ohjauksessa tai osallistutaan kontrolloidusti säännölliseen johdettuun urheilutoimintaan. Tavoitteena on ohjata opiskelijaa omatoimiseen liikunnan harjoittamiseen. Oma laji -kurssin voi suorittaa yhden kerran / lukuvuosi. Suoritusmerkintä. LI14 Lapin lumo Tutustutaan Lapin kulttuuriin, luontoon, taiteisiin ja elämäntyyliin viikon ajan kevätlukukaudella. Harjoitellaan hiihtolajeja käyden keskeisissä paikallisissa hiihtokeskuksissa leirikoulun hengessä. Kurssi aiheuttaa opiskelijalle kustannuksia, joita pyritään minimoimaan keräten rahaa yhteisin ponnistuksin. Kurssille osallistuvien opiskelijoiden määrä on rajoitettu. Osallistujat valitaan ilmoittautumisjärjestyksessä lukuvuoden alussa. Lisäksi kurssille osallistuvien tulee sitoutua kurssin yhteisiin sääntöihin. Suoritusmerkintä. LI15 Retkikurssi Kurssilla opitaan retkeilyn perustaitoja ja -tietoja. Opiskelijat suunnittelevat retken luonteen yhdessä opettajan kanssa (patikointi, pyöräily, melonta). Suoritusmerkintä. LI16 Liikuntadiplomi Liikuntadiplomi eli liikunnan kypsyysnäyte. Kurssin tavoite on syventää käsitystä itsestä liikkujana. Kurssi sisältää portfolion tekemisen liikunnan harjoittamisesta koko lukion ajalta, tutkielman, kuntotestien suorittamisen ja erityistaidon näyttämisen. Lisäksi suorittajan yhteistyötaidot arvioidaan. Kurssi vastaa taitolajien yo-kirjoitusta. Arviointi Opetushallituksen arviointiophjeiden mukaisesti. Liikunnan harjoittaminen perustuu jatkuvaan harjoittamiseen. Edellä olevia syventäviä ja soveltavia kursseja voi suorittaa uudelleen TERVEYSTIETO Terveystiedon opetuksen tehtävänä on edistää terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta tukevaa osaamista. Tämä osaaminen ilmenee tiedollisina, sosiaalisina, tunteiden käsittelyä ohjaavina, toiminnallisina, eettisinä sekä tiedonhankintavalmiuksina. Terveysosaamiseen kuuluu valmius ottaa vastuuta oman ja toisten terveyden edistämisestä. Terveys ymmärretään fyysisenä, psyykkisenä ja sosiaalisena työ- ja toimintakykynä. Tärkeää on myös terveyttä koskeva arvopohdinta. 117

122 Pakollisen kurssin aikana opiskelija perehtyy terveyteen ja sairauksiin vaikuttaviin tekijöihin kansantautien ja yleisimpien tartuntatautien ehkäisyn sekä työ- ja toimintakyvyn edistämisen näkökulmasta. Syventävillä kursseilla perehdytään seikkaperäisemmin nuoren arkielämässä tarvitsemiin terveysresursseihin, terveystottumuksiin ja selviytymisen keinoihin sekä terveyskysymysten käsittelyyn. Terveystiedon opetuksen tavoitteena on, että opiskelija ymmärtää työ- ja toimintakyvyn sekä sairauksien ehkäisyn merkityksen terveyden edistämisessä. Lisäksi opiskelija tuntee keskeisimmät hoitomahdollisuudet yksilön ja yhteiskunnan näkökulmasta. Opiskelija oppii pohtimaan terveyttä koskevia arvokysymyksiä ja osaa perustella omia valintojaan terveyttä edistävästi. Kriittinen arviointi terveyteen liittyviin tulkintoihin lisääntyy. Terveystiedon arvioinnissa korostetaan terveyttä ja sairautta koskevan tiedon ymmärtämistä ja soveltamista. Arvioinnin kohteena on opiskelijan valmius terveyttä ja sairautta koskevaan eettiseen arvopohdintaan ja taito perustella omia terveysvalintoja. Terveystiedon arvioinnissa käytetään kurssikokeita, yksilö- ja ryhmätehtäviä, esitelmiä, tutkimuksia tai toiminnallisia tehtäviä. Opiskelijan aktiivinen rooli tunneilla korostuu. Pakolliset kurssit TE01 Terveyden perusteet Kurssin tavoitteena on, että opiskelija tuntee fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen työ- ja toimintakyvyn sekä osaa arvioida niiden toteutumista omassa elämäntavassaan ja ympäristössään. Opiskelija tunnistaa terveyserojen syntyyn vaikuttavia tekijöitä sekä osaa hankkia, käyttää ja arvioida terveyttä ja sairautta koskevaa tietoa. Keskeiset sisällöt liittyvät työ- ja toimintakykyyn sekä turvallisuuteen: ravitsemus, uni, lepo ja kuormitus, terveysliikunta, mielenterveys, sosiaalinen tuki, työhyvinvointi sekä ympäristön terveys. Arvostelussa otetaan huomioon kurssikoe, jatkuva näyttö ja mahdollinen kirjallinen työ tai esitelmä. Opetusmenetelmänä käytetään luentoa, opetuskeskustelua, ryhmätöitä sekä esitelmiä. Syventävät kurssit TE02 Nuoret, terveys ja arkielämä Kurssilla syvennetään pakollisen kurssin tavoitteita nuoren arkielämän terveystottumuksien ja selviytymisen keinojen osalta. Lisäksi perehdytään käsitykseen itsestä ja muista niin fyysisellä, psyykkisellä kuin sosiaalisellakin tasolla. Erityisesti korostetaan terveyden ylläpitoon liittyvää vastuullisuutta. Tarkastellaan terveysongelmia selittäviä kulttuurisia, psykologisia ja yhteiskunnalliseen aikaan liittyviä ilmiöitä ja niiden tulkintoja. Työtavoissa korostuvat arvopohdinta, ryhmäharjoitukset, draama ja sosiaalisten taitojen harjoittelu. TE03 Terveys ja tutkimus Kurssilla perehdytään terveyden ja sairauden tutkimiseen sekä terveydenhuollossa ja itsehoitona toteutettaviin tavallisimpiin tutkimuksiin, niiden tulosten tulkintaan ja johtopäätöksiin. Lisäksi perehdytään terveydenhuollon eri käytäntöihin, terveyspalveluiden tarjontaan sekä yksilön asemaan terveyden- ja sairaudenhoidossa. Työtavoissa korostuvat toiminnallisuus, tekemällä oppiminen, tutkiva oppiminen ja vierailukäynnit. Kurssilla suunnitellaan ja toteutetaan tutkimustyö. Soveltavat kurssit TE05 Kertauskurssi (1/2 kurssia) 118

123 Kurssi on tarkoitettu etupäässä terveystiedon ylioppilaskokeessa kirjoittaville. Kurssilla kerrataan pakollisen kurssin ja syventävien kurssien sisältöjä sekä lisätään opiskelijan valmiuksia reaalikoetta varten. Kurssilla opiskelijat tekevät luokkatuntien lisäksi itsenäisiä tehtäviä sekä ryhmätehtäviä. Kertauskurssi on laajuudeltaan puoli kurssia. Suoritusmerkintä OPINTO-OHJAUS Opinto-ohjauksen tehtävänä on tukea opiskelijaa opinnoissa lukioaikana ja huolehtia siitä, että opiskelijalla on riittävästi sellaisia tietoja ja taitoja, joita hän tarvitsee siirtyessään jatko-opintoihin ja työelämään. Ohjaustoiminnan tulee muodostaa koko lukiokoulutuksen ajan kestävä jatkumo, jonka aikana opinto-ohjaus tarjoaa opiskelijoille mahdollisuuden hankkia perustiedot ja -taidot, joiden varassa heidän on mahdollista suunnitella jatko-opintoja ja pohtia ammatillista suuntautumista. Opintoohjauksen kurssien lisäksi opiskelijoille annetaan henkilökohtaista ja pienryhmäohjausta. Henkilökohtaisessa ohjauksessa opiskelija voi keskustella opintoihinsa, koulutusvalintoihinsa sekä ammatti- ja urasuunnitteluunsa, tulevaisuuteensa ja elämäntilanteeseensa liittyvistä kysymyksistä. Pienryhmäohjauksessa voidaan käsitellä asioita, jotka ovat muiden opiskelijoiden kanssa jaettavissa olevia ja joiden esille ottaminen ryhmässä on mielekästä. Opinto-ohjauksen tavoitteet Opinto-ohjauksen tavoitteena on ohjata opiskelijaa siten, että hän pystyy itsenäisesti ja vastuullisesti suunnittelemaan oman henkilökohtaisen opiskelusuunnitelmansa HOPS sekä kehittämään oman tulevaisuutensa kannalta tarpeellisia tietoja ja taitoja. Tavoitteena on, että opiskelija pystyy opiskelemaan täysipainoisesti koko lukion ajan, kykenee kehittämään oppimaan oppimisen taitojaan sekä löytämään omat yksilölliset oppimisen tapansa ja vahvuutensa opiskelijana. Opiskelijaa ohjataan suunnittelemaan lukio-opintojaan ja valintojaan, siten että hän ottaa huomioon jatkoopintosuunnitelmansa. Opiskelun ongelmatilanteissa opiskelijaa rohkaistaan hakemaan apua opinto-ohjaajilta, aineenopettajilta, erityisopettajilta, rehtoreilta ja opiskelijahuoltohenkilöstöltä. Opiskelijaa ohjataan hakemaan jatko-opintoihin ja tulevaisuuden suunnitteluun liittyvää tietoa hakuoppaista ja Internetistä. Tieto- ja viestintätekniikkaa hyödyntäen hän pystyy löytämään informaatiota sekä kotimaisista ja kansainvälisistä opiskelu- ja työmahdollisuuksista. Arviointi Opinto-ohjauksen kursseista annetaan suoritusmerkintä. Pakolliset kurssit OP01 Koulutus, työ ja tulevaisuus Opinto-ohjauksen pakollisen kurssin tavoitteena on, että opiskelija saa lukio-opintojen aloittamiseen ja suorittamiseen sekä jatko-opintoihin hakeutumiseen liittyvät keskeiset tiedot ja taidot. Kurssilla järjestetään tutustumiskäyntejä työelämään sekä toisen ja korkea-asteen koulutuspaikkoihin. Opinto-ohjauksen kurssilla käsitellään kaikille opiskelijoille yhteisiä, lukio-opintoihin, ylioppilastutkintoon, jatko-opintoihin, ammatti- ja urasuunnitteluun liittyviä kysymyksiä sekä lukioopintojen kannalta ajankohtaisia asioita. Kurssin keskeisinä sisältöinä ovat opintojen rakentuminen ja opiskelutaitojen kehittäminen, itsetuntemus, omien toimintamallien ja vahvuuksien tunnistaminen, ylioppilastutkinto, jatko-opinto- ja työelämätietous. 119

124 Arvioinnin perustana on aktiivinen osallistuminen opetukseen kolmen lukuvuoden aikana. Syventävät kurssit OP02 Opiskelu, työelämä ja ammatinvalinta Lukion 3. vuosiasteen opiskelijoille tarkoitetulla kurssilla opiskelija syventää ja laajentaa opiskelu- ja työelämätietouttaan tutustumalla eri oppilaitoksiin, ammatteihin ja työelämään. Kurssin tavoitteena on tukea ja auttaa opiskelijaa jatko-opintojen sekä tulevaisuuden suunnittelussa. Kurssilla käydään läpi myös tiedonhankintakanavia. Tieto- ja viestintäteknisten taitojen kehittäminen on myös yksi kurssin tärkeä tavoite. Kurssi toteutetaan verkkokurssina. Arvioinnin perustana on opiskelijan verkkokurssin oppimistehtävien perusteella laatima portfolio ja suullinen päättökeskustelu. Soveltavat kurssit OP03 Tutor-kurssi Lukion 2. vuosiasteen opiskelijoille tarkoitetulla tutor -kurssilla opiskelijat opastavat lukion 1. vuosiasteen opiskelijoita yhdessä ryhmänohjaajien ja opinto-ohjaajien kanssa sekä kesän lukioon ottopäivinä että syksyllä ensimmäisinä koulupäivinä. Tutorit vierailevat peruskoulun päättöluokkalaisten oppilaanohjauksen tunneilla ja perehdyttävät peruskoululaisia lukio-opiskeluun. He osallistuvat Espoon koulutusmessuilla lukion esittelyyn ja markkinointiin peruskoululaisille. Opiskelijat valitaan kurssille 1. opiskeluvuoden keväällä. Kurssi sisältää myös teoriaa, jossa käsitellään tutor -opiskelijan tehtäviä. Kurssin suorittaminen edellyttää vastuullisuutta ja sitoutumista toimintaan koko lukuvuodeksi. Arvioinnin perustana on aktiivinen osallistuminen ja opiskelijan laatima raportti tutorina toimimisesta ja suullinen päättökeskustelu. OP04 Löydä oma oppimistyylisi, lukikurssi Kurssilla tutustutaan erilaisiin oppimistyyleihin ja -tekniikoihin. Pyritään löytämään itselle parhaiten sopivia oppimistapoja. Kurssilla saa tietoa oppimiseen liittyvistä asioista ja oppimisvaikeuksista. OP05 Työ-ja yrityselämään tutustuminen Kurssilla opiskelija tutustuu itseään kiinnostavaan ammattialaan tai yritystoimintaan. Kurssin tavoitteena on syventää tietoa työ- ja elinkeinoelämästä, eri ammattialoista sekä yrittäjyydestä. Pääosin itsenäisesti suoritettava kurssi edellyttää tutustumista ja työskentelyä itse valitussa ja hankitussa työpaikassa vähintään 38 tuntia. Arvioinnin perustana on opiskelijan laatima raportti työstä ja työtodistus sekä suullinen päättökeskustelu TIETOTEKNIIKKA Syventävät kurssit: AT1 Tietotekniikan työpaja tutustutaan Windows-käyttöjärjestelmään. Kurssilla harjoitellaan mm. Internetin perusteita, tekstinkäsittelyä ja julkaisujen tuottamista. Suoritusmerkintä. AT2 Ohjelmointikurssi 1 Sisältö kysynnän mukaan. Suoritusmerkintä. 120

125 AT3 Ohjelmointikurssi 2 Sisältö kysynnän mukaan. Suoritusmerkintä ILMAISUTAITO IL01 Ilmaisutaidon peruskurssi Kurssilla tutustutaan draaman ja teatterin työtapoihin ja kehitetään oman ilmaisun eri osa-alueita monipuolisten leikkien ja harjoitusten avulla. Työskentely vahvistaa esiintymisrohkeutta ja vuorovaikutussuhteita. Suoritusmerkintä. IL02 Draama ja teatteri Kurssilla jatketaan draaman ja teatterin työtapojen parissa ja syvennetään kokonaisilmaisua esimerkiksi improvisaatioiden ja pienimuotoisten esitysten avulla. Suoritusmerkintä. IL03 Draaman ja teatterin projektikurssi Kurssin aikana valmistetaan ja esitetään näytelmä tai näytelmiä. Esitystaidon lisäksi kurssi vahvistaa muun muassa yhteistoimintakykyä ja tarjoaa mahdollisuuksia toteuttaa itseään luovasti. Suoritusmerkintä. IL04 Draaman ja teatterin diplomikurssi Diplomikurssin aikana oppilas/oppilasryhmä valmistaa draamallisen tuotoksen, joka arvioidaan. Esityksen lisäksi arvosteluun vaikuttaa työprosessin kirjallinen raportointi. Kurssista saa erillisen lukiodiplomitodistuksen. Arviointi Opetushallituksen antamien ohjeiden mukaisesti VALOTEKNIIKKA VAL01 Valotekniikka 1 Kurssin aikana opiskelija tutustuu valotekniikan tehtäviin, oppii ymmärtämään valaistuksen keskeiset periaatteet ja käyttämään valotekniikan perustyökaluja. Opiskelija toimii avustavissa valotekniikan tehtävissä erilaisissa tilaisuuksissa. Suoritusmerkintä. VAL02 Valotekniikka 2 Kurssin aikana opiskelija syventää opittuja taitoja, tutustuu erilaisten tilojen suomiin rajoituksiin ja mahdollisuuksiin, ymmärtää valotekniikan toiminnan taustalla olevaa teoriaa sekä oppii suunnittelemaan ja toteuttamaan erilaisia projekteja itsenäisesti. Suoritusmerkintä. VAL03 Valotekniikka 3 Kurssin aikana opiskelija opiskelija opastaa muita valoteknikkoja sekä oppii etsimään tietoa ja soveltamaan sitä toteutuksissaan itsenäisesti. Suoritusmerkintä MUUT SOVELTAVAT KURSSIT AUT1 Autokoulukurssi (1/2 kurssia) Autokoulun suorittanut opiskelija voi anoa kurssisuoritusta rehtorilta. Suoritusmerkintä. OPP1 Opiskelijakuntatoiminta Opiskelijakunnan toimintaan aktiivisesti kahden vuoden aikana osallistuneille opiskelijoille voidaan myöntää opiskelijakuntatoiminnan kurssi. Suoritusmerkintä. VIT1 Vitsaskurssi 121

126 Tapiolan lukion koululehden Vitsasen toimittamiseen osallistuneille opiskelijoille voidaan myöntää Vitsaskurssi. Suoritusmerkintä. MUU1-5 Muiden oppilaitosten kursseja Opiskelija voi anoa rehtorilta muissa oppilaitoksissa opiskeltuja kursseja lukion soveltaviksi kursseiksi. Suoritusmerkintä. 122