Terveydenhuoltolaki potilasturvallisuuden näkökulmasta Sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinnon keskustelufoorumi 26.9.2013 Technopolis, Itä-Suomen yliopisto Mikrokatu 1 Kuopio Timo Keistinen, lääkintöneuvos
Suomen perustuslaki 19 Julkisen vallan on turvattava, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään, jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut ja edistettävä väestön terveyttä. Julkisen vallan on myös tuettava perheen ja muiden lapsen huolenpidosta vastaavien mahdollisuuksia turvata lapsen hyvinvointi ja yksilöllinen kasvu.
Laki potilaan asemasta ja oikeuksista 3 Jokaisella Suomessa pysyvästi asuvalla henkilöllä on oikeus ilman syrjintää hänen terveydentilansa edellyttämään terveyden- ja sairaanhoitoon niiden voimavarojen rajoissa, jotka kulloinkin ovat terveydenhuollon käytettävissä. Potilaalla on oikeus laadultaan hyvään terveydenja sairaanhoitoon. Hänen hoitonsa on järjestettävä ja häntä on kohdeltava siten, ettei hänen ihmisarvoaan loukata sekä että hänen vakaumustaan ja hänen yksityisyyttään kunnioitetaan.
MISSIO - toiminta-ajatus Edistämme potilasturvallisuutta yhdessä. Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009-2013
VISIO - tavoitetila vuoteen 2013 mennessä Potilasturvallisuus on ankkuroitu toiminnan rakenteisiin ja toimintatapoihin: hoito on vaikuttavaa ja turvallista. Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009-2013
TAVOITTEET Potilas osallistuu potilasturvallisuuden parantamiseen Potilasturvallisuutta hallitaan ennakoivasti ja oppimalla Vaaratapahtumat raportoidaan, niistä opitaan Potilasturvallisuutta edistetään suunnitelmallisesti ja riittävin voimavaroin Potilasturvallisuus huomioidaan terveydenhuollon tutkimuksessa ja opetuksessa Potilasturvallisuus on ankkuroitu toiminnan rakenteisiin ja toimintatapoihin Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009-2013
VALTAKUNNALLISET LINJAUKSET Ohjausinstrumentteina toimivat lainsäädäntö ja suositukset. STM vastaa potilasturvallisuuden säädösvalmistelusta. STM:n alaiset laitokset toteuttavat potilasturvallisuuden valtakunnallista kehittämistä ja koordinointia. Laitosten kanssa tehtävissä tulossopimuksissa määritellään koordinoiva taho ja laitosten tehtävät. Potilasturvallisuuden kehittäminen ja jälkikäteinen viranomaisvalvonta pidetään hallinnollisesti erillään. Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009-2013
VALTAKUNNALLISET LINJAUKSET Potilasturvallisuus sisällytetään sosiaali- ja terveydenhuoltoalan ammatilliseen perus-, jatko- ja täydennyskoulutukseen sekä johtamiskoulutukseen. Potilasturvallisuutta ja terveydenhuollon laatua edistetään tutkimustyön rahoituksen keinoin. Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009-2013
Terveydenhuoltolain tarkoitus (2 ) Edistää ja ylläpitää väestön terveyttä, hyvinvointia, työ- ja toimintakykyä sekä sosiaalista turvallisuutta Kaventaa väestöryhmien välisiä terveyseroja Toteuttaa väestön tarvitsemien palvelujen yhdenvertaista saatavuutta, laatua ja potilasturvallisuutta Vahvistaa terveydenhuollon palvelujen asiakaskeskeisyyttä Vahvistaa perusterveydenhuollon toimintaedellytyksiä ja parantaa yhteistyötä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä sekä sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisessä
Palvelujen saavutettavuus ja yhdenvertainen saatavuus (10 ) Kunnan ja sairaanhoitopiirin on huolehdittava vastuullaan olevien asukkaiden palvelujen järjestämisestä ja saatavuudesta yhdenvertaisesti koko alueellaan. Kunnan tai sairaanhoitopiirin on järjestettävä terveydenhuoltopalvelut alueellaan lähellä asukkaita, paitsi jos palvelujen alueellinen keskittäminen on perusteltua palvelujen laadun turvaamiseksi.
Terveydenhuollon toimintaedellytykset (4 ) Kunnan on osoitettava riittävästi voimavaroja terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen sekä terveydenhuollon palveluihin. Terveydenhuollon toimeenpanoon kuuluvia tehtäviä varten kunnan tai sairaanhoitopiirin käytettävissä on oltava riittävästi terveydenhuollon ammattihenkilöitä. Toimintayksikön johtamisessa on oltava moniammatillista asiantuntemusta, joka tukee laadukkaan ja turvallisen hoidon kokonaisuutta, eri ammattiryhmien yhteistyötä sekä hoito- ja toimintatapojen kehittämistä.
Terveydenhuollon toimintaedellytykset (4 ) Kunnan tai sairaanhoitopiirin terveydenhuollosta vastaavan henkilöstön rakenteen ja määrän on vastattava alueen väestön terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen sekä terveydenhuollon palvelujen tarvetta. Terveydenhuoltoa varten kunnalla tai sairaanhoitopiirin kuntayhtymällä on oltava käytettävissään asianmukaiset toimitilat ja toimintavälineet.
Täydennyskoulutusvelvoite (5 ) Kunnan tai sairaanhoitopiirin on huolehdittava siitä, että terveydenhuollon henkilöstö, mukaan lukien sen yksityisen palveluntuottajan palveluksessa oleva henkilöstö, jolta kunta tai kuntayhtymä hankkii palveluja, osallistuu riittävästi terveydenhuollon täydennyskoulutukseen. Täydennyskoulutuksen sisällössä on otettava huomioon henkilöstön peruskoulutuksen pituus, työn vaativuus ja tehtävien sisältö.
Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä Ammattieettiset velvollisuudet (15 ) Terveydenhuollon ammattihenkilön ammattitoiminnan päämääränä on terveyden ylläpitäminen ja edistäminen, sairauksien ehkäiseminen sekä sairaiden parantaminen ja heidän kärsimystensä lievittäminen. Terveydenhuollon ammattihenkilön on ammattitoiminnassaan sovellettava yleisesti hyväksyttyjä ja kokemusperäisiä perusteltuja menettelytapoja koulutuksensa mukaisesti, jota hänen on pyrittävä jatkuvasti täydentämään. Ammattitoiminnassaan terveydenhuollon ammattihenkilön tulee tasapuolisesti ottaa huomioon ammattitoiminnasta potilaalle koituva hyöty ja sen mahdolliset haitat.
Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma (34 ) Samaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymään kuuluvien kuntien on laadittava. Suunnitelmassa on sovittava: kuntien yhteistyöstä, terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä, terveydenhuollon palvelujen järjestämisestä, päivystyksestä kuvantamisesta lääkinnällisen kuntoutuksen palveluista yhteistyöstä perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon, sosiaalihuollon, lääkehuollon ja muiden toimijoiden kesken.
Erikoissairaanhoidon järjestämissopimus (43 ) Erityisvastuualueen sairaanhoitopiirien on tehtävä. Sovittava: työnjaosta ja toiminnan yhteensovittamisesta uusien menetelmien käyttöönoton periaatteista erikoissairaanhoidon päivystyspisteistä ja työnjaosta Työnjaon on edistettävä laatua, potilasturvallisuutta, vaikuttavuutta, tuottavuutta, tehokkuutta Työnjaossa on varmistettava riittävät taloudelliset ja henkilöstövoimavarat osaaminen.
Kiireellinen hoito (50 ) Kiireellisen hoidon antamista varten kunnan tai sairaanhoitopiirin on järjestettävä ympärivuorokautinen päivystys. Päivystystä toteuttavassa yksikössä on oltava riittävät voimavarat ja osaaminen, jotta hoidon laatu ja potilasturvallisuus toteutuvat.
Yhtenäiset hoidon perusteet (7 ) Sosiaali- ja terveysministeriö ohjaa valtakunnallisten yhtenäisten lääketieteellisten ja hammaslääketieteellisten hoidon perusteiden toteutumista. Ministeriö laatii yhdessä THL:n kanssa yhtenäiset hoidon perusteet. THL seuraa ja arvioi yhtenäisten hoidon perusteiden toteutumista kunnissa ja sairaanhoitopiirin kuntayhtymissä.
Yhtenäiset hoidon perusteet (7 ) Kunnan ja sairaanhoitopiirin on yhteistyössä seurattava yhtenäisten hoidon perusteiden toteutumista.
Ikä ja sukupuolivakioidut kaihileikkaukset (koko maa 100) Satakunnan shp Etelä-Savon shp Pohjois-Karjalan shp Pirkanmaan shp Päijät-Hämeen shp HUS Kymenlaakson shp Varsinais-Suomen shp Länsi-Pohjan shp Etelä-Karjalan shp Kainuun shp Etelä-Pohjanmaan shp Pohjois-Pohjanmaan shp Pohjois-Savon shp Ahvenanmaa Kanta-Hämeen shp Itä-Savon shp Lapin shp Keski-Pohjanmaan shp Vaasan shp Keski-Suomen shp 57 55 134 132 131 119 108 104 104 101 101 99 97 96 91 85 83 79 79 78 74 0 20 40 60 80 100 120 140 160 THL
Ikä ja sukupuolivakioidut kitarisaleikkaukset ja tärykalvon putkitukset (koko maa 100) THL Länsi-Pohjan shp Varsinais-Suomen shp Satakunnan shp Keski-Pohjanmaan shp Pohjois-Pohjanmaan shp Pirkanmaan shp Päijät-Hämeen shp Kanta-Hämeen shp Kainuun shp Etelä-Pohjanmaan shp Kymenlaakson shp Itä-Savon shp Vaasan shp Etelä-Savon shp Pohjois-Savon shp Pohjois-Karjalan shp Keski-Suomen shp Etelä-Karjalan shp Lapin shp HUS Ahvenanmaa 161 159 152 152 137 125 122 116 114 111 103 99 84 82 76 74 74 72 66 65 39 0 50 100 150 200
Ikä ja sukupuolivakioidut polven tai lonkan tekonivelleikkaukset (koko maa 100) THL Pohjois-Karjalan shp Kymenlaakson shp Satakunnan shp Keski-Suomen shp Pohjois-Savon shp Ahvenanmaa Itä-Savon shp Etelä-Pohjanmaan shp Päijät-Hämeen shp Kainuun shp Pohjois-Pohjanmaan shp Lapin shp Varsinais-Suomen shp Keski-Pohjanmaan shp Pirkanmaan shp Kanta-Hämeen shp Etelä-Savon shp Länsi-Pohjan shp Etelä-Karjalan shp HUS Vaasan shp 129 116 116 113 112 111 111 110 110 109 105 105 105 104 101 97 97 95 88 81 80 0 20 40 60 80 100 120 140
Ikä ja sukupuolivakioidut kaula- tai selkärangan luudutusleikkaus (koko maa 100) THL Etelä-Savon shp Pohjois-Savon shp Pohjois-Karjalan shp Pirkanmaan shp Pohjois-Pohjanmaan shp Varsinais-Suomen shp Kymenlaakson shp Päijät-Hämeen shp Kanta-Hämeen shp Keski-Suomen shp Itä-Savon shp HUS Länsi-Pohjan shp Keski-Pohjanmaan shp Lapin shp Satakunnan shp Etelä-Pohjanmaan shp Etelä-Karjalan shp Kainuun shp Vaasan shp Ahvenanmaa 175 171 142 131 115 114 108 102 97 93 90 82 78 78 77 76 72 72 69 56 25 0 50 100 150 200
Ikä ja sukupuolivakioitu suonikohjujen hoito (koko maa 100) THL Itä-Savon shp Pirkanmaan shp Kainuun shp Pohjois-Pohjanmaan shp Varsinais-Suomen shp Etelä-Karjalan shp Kymenlaakson shp Päijät-Hämeen shp Keski-Pohjanmaan shp Etelä-Pohjanmaan shp Kanta-Hämeen shp Etelä-Savon shp HUS Pohjois-Karjalan shp Lapin shp Länsi-Pohjan shp Vaasan shp Ahvenanmaa Satakunnan shp Keski-Suomen shp Pohjois-Savon shp 228 205 145 126 119 106 105 104 104 101 101 98 83 82 78 71 66 64 53 51 43 0 50 100 150 200 250
Terveydenhuollon laatu (8 ) Terveydenhuollon toiminnan on perustuttava näyttöön ja hyviin hoito- ja toimintakäytäntöihin. Terveydenhuollon toiminnan on oltava laadukasta, turvallista ja asianmukaisesti toteutettua. Kunnan perusterveydenhuollon on vastattava potilaan hoidon kokonaisuuden yhteensovittamisesta. Terveydenhuollon toimintayksikön on laadittava suunnitelma laadunhallinnasta ja potilasturvallisuuden täytäntöönpanosta.
Asetus laadunhallinnasta ja potilasturvallisuuden täytäntöönpanosta laadittavasta suunnitelmasta vastuuhenkilöt ja toimijat turvallisuusjohtamisen periaatteet ja käytännöt turvallisuuskulttuuria tukevat arvot ja menettelytavat osallistuminen kehittämiseen perehdyttäminen potilaan ja läheisensä mukaanotto laadunhallinta-asiakirjat ennakointi ja riskien tunnistaminen vaara- ja haittatapahtumien raportointi yhteistyö
Asetus laadunhallinnasta ja potilasturvallisuuden täytäntöönpanosta laadittavasta suunnitelmasta Suunnitelmassa on käsiteltävä: palvelujen tarpeenmukainen saatavuus, hoitoketjut, toimintayksikön fyysinen ympäristö, terveydenhuoltoon liittyvät infektiot, lääkehoito ja lääkehuollon järjestäminen, terveydenhuollon laitteet ja tarvikkeet, henkilöstö, sen työnjako ja osaaminen, tietojärjestelmät ja potilasasiakirjamerkintöjen tekeminen tiedonkulku toimintayksikön sisällä ja toimintayksikköjen välillä.
Potilasturvallisuuden ensimmäinen askel Toimintaohje vaaratapahtumille vaaratapahtumien tunnistaminen rekisteröinti analyysi toimenpiteet seuranta Toimiva raportointijärjestelmä Potilasturvallisuuden työkalut
Potilasturvallisuus, seuraava askel Systemaattiset tapahtuma-analyysit Vakavien tapausten järjestelmällinen läpikäynti Vaatii viimeistään tässä vaiheessa syyllistämättömän ilmapiirin
Potilasturvallisuus, jatkoa Riskinen systemaattinen analysointi Suojamekanismien rakentaminen Toiminnalliset rakenteelliset muutokset
Potilasturvallisuusdialogi Potilasturvallisuus mukaan toimintasuunnitelmaan Näkyy jokaisessa toiminnassa ja johdon käyttäytymisessä
Potilaiden ja omaisten mukaanotto Potilaiden mahdollisuus ilmoittaa vaaroista Potilas aktiivisesti mukaan omaan hoitoonsa
Hyvän hoidon laatu muodostuu kokonaisuudesta Kliininen osaaminen Välineet ja resurssit Prosessin hallinta Mittaaminen ja benchmarking Potilasturvallisuus Laatujärjestelmät
Astuttuaan sairaalan ovesta sisään potilaan tulee voida olla kuin herran kukkarossa, siis turvassa.