Itä-Suomi ohjelma: toimeenpanon tilanne 2008 Pentti Malinen Ohjelmajohtaja 04.09. 2008
ESITYKSEN SISÄLTÖ Itä-Suomi ohjelma ja sen sisältö Ohjelman toimeenpano 2006-2008 Makrohanke-esitykset ja niiden tämän hetkinen tilanne (4.9.2008) Yhteystiedot
ITÄ-SUOMEN SUURET TULEVAISUUDEN KYSYMYKSET ASIANTUNTIJARYHMÄ 2003-2005 Itä-Suomi ohjelman laatinut Itä-Suomen neuvottelukunnan vuoden 2003 lopulla asettama tulevaisuustyöryhmä Ryhmän tavoitteena oli hakea rajallinen määrä sellaisia makrohankkeita ja toimintamalleja, joilla voidaan merkittävästi vauhdittaa Itäisen Suomen myönteistä kehitystä suhteessa muihin valtakunnanosiin. Ohjelma on tulevaisuussuuntautunut asiantuntijaohjelma työryhmän kokoonpano Triple Helix mallinen Linjaukset ja toimenpide-esitykset tähtäävät tulevaisuuden haasteisiin ja mahdollisuuksiin ETELÄ-KARJALA Markku Lukka Jussi Ranta Riitta Uosukainen ETELÄ-SAVO Pirjo Siiskonen Hannu Savisalo Jouni Backman KAINUU Pentti Malinen Timo Leppänen Paula Lehtomäki POHJOIS-KARJALA Perttu Vartiainen, puh.joht. Elli Aaltonen Pekka Ravi POHJOIS-SAVO Timo Sneck Hannu Janhunen Mirja Ryynänen Projektin johtaja Eija Pääkkö
ITÄ-SUOMI OHJELMAN VISIO JA MISSIO Visio (2015) Itä-Suomi on globaalisti kilpailukyinen ja avautuva osaamisen, yrittämisen ja elämisen ympäristö, jolle Venäjän läheisyys on vahvuus. Ohjelman missiona on vahvistaa itäisen Suomen taloudellista kilpailukykyä sekä vetovoimaa ihmisten asuinpaikkana, yritysten sijaintipaikkana ja matkailukohteena.
ITÄ-SUOMEN YHTEISIÄ HAASTEITA 1. Globalisaatioon vastaaminen kilpailu tapahtuu innovaatioilla luovuus korostuu verkostomaisen toimintatavan yleistyminen vuorovaikutustaito korostuu kansainvälinen liiketoimintaosaaminen korostuu 2. Väestön vähenemiseen ja ikärakenteen vanhenemiseen vastaaminen uusia toimintamalleja tarvitaan -> innovaatiot (prosessit, toimintamallit) 3. Kunta- ja aluetalouden kantokyvyn ongelmat rahoituksellisesti kestävät toimintamallit -> innovaatioita palveluprosesseihin
OHJELMAN SISÄLTÖ Alueen kolme kriittistä menestystekijäryhmää: 1. Globaali kilpailukyky: elinkeinoelämä ja innovaatiojärjestelmä 2. Elinympäristön vetovoima 3. Hyvinvointiyhteiskunnan uudistumiskyky horisontaalisena teemana kansainvälistyminen ja erityisesti Venäjän läheisyyden tarjoamat mahdollisuudet Politiikkaohjelma rakentuu T = toimintamalleista M = makrohanke-esityksistä
OHJELMAN TOIMEENPANO 2006-08 GLOBAALI TALOUS TULEVAISUUDEN KLUSTERIT OSAAMISEN INSTITUUTIOT YRITYKSET VÄLITTÄJÄ- ORGANISAATIOT OSAAMISTARPEET ITÄISEN SUOMEN KEHITYS ITÄ-SUOMEN VÄESTÖ Innovaatiorakenteet, kansainvälistyminen, Venäjä, luonto- ja kulttuuriympäristö, liikenneja tietoliikenneyhteydet, elinkeinot, etä- ja joustotyö, osaavan työvoiman pula, maahanmuuttajat, uudet palvelutuotannon mallit. asiaosaaminen asiakasosaaminen strateginen osaaminen osaamisstrategiat, investoinnit yrityksiin ja osaamiseen Ohjelman toteutus käynnistetty 2005 lopulla -> hankekohtaiset valmisteluvastuut maakunnittain Ohjelmajohtajan 2006-8 tehtävänä: Itä-Suomi ohjelman toteuttamisen koordinointi makrohankevalmistelun koordinointi ja tukeminen Itä-Suomen neuvottelukunnan avustaminen ohjausryhmänä maakuntajohtajat Toteutuvat makrohankkeet rahoitetaan eri lähteistä: valtion budjetti, EUohjelmat ja erillisohjelmat
ITÄ-SUOMI YHTEISTYÖN TOIMINTAMALLIT Itä-Suomen suuralueelta puuttuvat yhteiset organisaatiorakenteet -> yhteistyö on rakennettava yhteisille intresseille Toimintamalli Itä-Suomen yhteistyössä tulee vahvistaa: 1) alueen keskeisten toimijoiden ja toimintaympäristöjen kilpailukykyä ja keskinäistä työnjakoa valikoiduilla yhteisillä ohjelmilla (yliopistot, yritykset, osaamiskeskittymät ja aluekeskukset) sekä 2) koko alueen ulkoista asemaa ja sisäisiä aidosti toiminnallisia yhteyksiä ts. maakuntaa laajempaa infrastruktuuria ja kansainvälisiä yhteyksiä 3) edistää strategisesti valikoitua yhteistyötä sekä kaikkien maakuntien poliittista tukea kunkin maakunnan kärkihankkeille (Itä-Suomen neuvottelukunta)
KEHITTÄJÄVERKOSTOJEN VAHVISTAMINEN Makrohankkeen käynnistämisen ehtona on riittävän laaja ja yhteistyökykyinen kehittäjäverkosto (sosiaalinen pääoma) Toimeenpanoon liittyy siten toimijatason olemassa olevien verkostojen vahvistaminen ja linkittäminen (verkostojohtaminen): Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen yhteistyö verkostot ja keskinäinen yhteistyö Teknologiakeskusten ja kehittäjäorganisaatioiden yhteistyöverkosto Ohjelmaperustan vahvistaminen: esim. Itä- Suomen bioenergiaohjelma ja Itä-Suomen innovaatiostrategia
MAKROHANKEET Makrohankkeilla ymmärretään aitoja itäsuomalaisia yhteistyöhankkeita: jotka perustuvat eri maakuntien relevanttien toimijoiden muodostamaan yhteistoimintakykyiseen verkostoon (kehittäjäverkosto) joissa ilmenee yhteinen tahtotila toteuttaa Itä-Suomen kehityksen kannalta merkittävä kehittämistoimenpide ja jonka vaikuttavuus suurelta osin rakentuu yhteistyön mahdollistamalle lisäarvolle. Makrohankkeissa edellytetään vähintään kolmen, mutta mieluiten kaikkien maakuntien ao. toiminnan rahoittajien hyväksyntää. Itä-Suomi ohjelmaan sisältyi alun perin 14 makrohanke-esitystä
HANKETILANNE 4.9.2008 Hankkeena tai toimintana käynnistyneet: M1a, EastWood (IS-EAKR) M2a, Bioenergiaohjelma M2b, Idän kaari yhteistyö M3, Liiketoimintaosaamisen tutkijaverkosto M5, Finnish-Russian Cross-border university (OPM) M7, Strategiset liikennehankkeet M9, East Side Story (IS-ESR) M10-12, Hyvinvointialan makrohankkeiden pilottivaiheet (IS-innov.toimet) M14, Maahanmuuttopolitiikan pilottialue (IS-ESR)
HANKETILANNE 4.9.2008 Hankkeena tai toimintana jatkovalmistelussa: M2a, Bioenergia; osaamisen vienti wenet M2c, Luovan talouden kehittämisohjelma M8, Venäjän kielen aseman vahvistaminen
1. KANSAINVÄLISESTI KILPAILUKYKYINEN ELINKEINOELÄMÄ JA INNOVAATIOJÄRJESTELMÄ Esitetyn politiikkaohjelman tavoitteena on vastata kahteen Itä-Suomen tulevaisuuden kannalta tärkeään haasteeseen. Ensiksi, aluetalouksien keskeisillä aloilla on suuntauduttava korkeaa osaamista vaativiin tehtäviin, jalostusasteen nostamiseen ja tuottavuuden parantamiseen. Toiseksi, nousevilla uusilla aloilla on oltava alusta asti mukana. Vain kansainvälistyminen ja yrittäjyys voivat pelastaa itäisen Suomen. Alueen osaamistasoa on nostettava. Vain se turvaa kansainvälisen kilpailukyvyn. Tavoitteena on, että niin yritykset kuin korkeakoulut ja muut ns. innovaatiojärjestelmät saavuttavat kansainvälisen tason. Liikkeelle on lähdettävä jo Itä-Suomen peruskouluista ja lukioista, joiden opetusohjelmaan on saatava yrittäjyyskasvatus, tiede- ja teknologiakasvatus ja monikulttuurisuuskasvatus.
M1a. Metsäsektorin kilpailukyvyn vahvistaminen Toteuttaa makrohanketta ja jatkaa PuuSuomi ohjelmaa Itä-Suomessa Käynnistynyt MISET Oy:n vetämänä verkostohankkeena EASTWOOD Itäsuomalainen puualan kasvuohjelma Asiakkaat Maakunnalliset kasvuohjelmat T & K Koulutus Liiketoimintaosaaminen Kansainvälistyminen Verkostoosaaminen Asumisen osaamiskeskus, PUUSUOMI ohjelma Osaajien saatavuuden turvaaminen Valtioneuvoston elinkeinopoliittinen ohjelma
M1b. Elintarvikesektorin kilpailukyvyn vahvistaminen Herkullista hyvinvointia Itä-Suomesta hankesuunnitelma KALA RIISTA MARJAT SIENET YRTIT Tavoitteena elintarvikealan kasvu- ja vientiyritysten kilpailukyvyn kehittäminen; Segmentit: kala ja riista; marjat, sienet ja yrtit; lähi- ja luomuruoka Hankkeita toteutuu maakunnissa; ei ylimaakunnallisesti LÄHI- JA LUOMURUOKA
M2a. Bioenergia Valmistunut Itä-Suomen bioenergiaohjelma 2015 Kestävän energiantuotannon edelleen laajentaminen Itä-Suomessa Bioenergiakoulutuksen, -tutkimuksen ja liiketoimintaosaamisen vahvistaminen Itäsuomalaisen bioenergiateknologian, -osaamisen ja toimintamallien kehittäminen ja vienti; Uusia koulutusohjelmia käynnistyy syksyllä 2007 Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulussa ja Lappeenrannan tekn. yliopistossa Valmistumassa ylimaakunnallinen hanke; EAKR-hakuun
M2b. Idän kaari: mittaustekniikka, optiikka ja sensoritekniikka Tavoitteena alan osaamiskeskittymän muodostuminen Oulun, Kuopion ja Joensuun yliopistojen ja VTT:n yksiköiden konsortiosta Toimintaa ohjaa yhteinen johtoryhmä Tutkimussuunnitteluryhmä aloittanut toukokuussa 2007. Jäsenet: Prof. Kai Peiponen, FT Jukka Räty, TkT Erkki Alarousu, FT Sami Siikanen, FT Ervin Nippolainen ja TkT Jouni Tornberg. Idän kaaren hankekoordinaattorina Jouni Tornberg 2007 2008 Measurepolis osaamiskeskusohjelma, jossa Idän kaareen on suunnitteluresursseja Ensimmäinen yhteinen puiteohjelmahakemus on jätetty 2008 alkuvuodesta
M3. Itä-Suomen liiketoimintaosaamisen verkosto Vetovastuu HKKK, Pienyrityskeskus, Mikkeli, prof. M. Virtanen Toteutunut hanke: Liiketoimintaosaaminen, innovatiivisuus ja yritysten kasvu ja menestys Itä- Suomessa Itä-Suomen yrittäjyyden tutkija-verkosto hanke on käynnistynyt: uusi rahoitushakemus valmisteilla ITÄ-SUOMEN YRITTÄJYYDEN TUTKIJAVERKOSTO: Tutkimuksen aihealueet YRITTÄJÄVAL- MIUDET SIEMEN VAIHE Arvot ja asenteet Yrittäjyysintentiot Motivaatio Liiketoimintamahdollisuuden kehittäminen YRITTÄJÄVAL- MIUDET STARTTIVAIHE Liiketoimintamahdollisuuden kehittäminen Yrittäjätiimit Yrittäjyyden teoriat YRITTÄJYYS KASVU Liiketoimintamahdollisuuden kehittäminen Yrittäjätiimit YRITTÄJYYS KYPSYYS Innovaatiot ja osaamisen kaupallistaminen Osaamisintensiiviset yritykset ja palvelut (KIBS) YRITTÄJYYS VAKAUS Kasvu- ja kv.strategiat ja kasvun johtaminen Tapayrittäjyys Liiketoiminnan suunnittelu Yrittäjyysrahoitus, Venture capital Strategiat ja johtaminen, yrityksen menestys Innovaatiojärjestelmät, Alueellinen kehittäminen Verkoston toiminta-ajatuksena on luoda Itä-Suomen yliopisto- ja korkeakouluyksiköihin yrittäjyyden tieteellisen tutkimuksen ja opetuksen alueelle kansainvälisesti kilpailukykyinen yrittäjyystutkijoiden joukko tehostamalla yrittäjyyden poikkitieteellistä tutkimustoimintaa ja lisäämällä yrittäjyyden jatkotutkintojen määrää Itä-Suomen alueella.
M5. Finnish-Russian Cross-Border University Vetovastuu Joensuun yliopisto (Liisa Tahvanainen) The Finnish-Russian Cross-Border University CBU on suomalaisvenäläinen projekti, jossa molempien maiden yliopistot tarjoavat yhteisiä maisteriohjelmia eri opintoaloilla. Suomalaisista yliopistoista projektiin osallistuvat Joensuun, Helsingin, Tampereen ja Kuopion yliopistot sekä Lappeenrannan teknillinen yliopisto. Venäläisistä yliopistoista mukana ovat Pietarin ja Petroskoin valtionyliopistot, Pietarin teknillinen valtionyliopisto sekä Pietarin eurooppalainen yliopisto. yhteiset maisteriohjelmat Suomen ja Venäjän välillä kuudella eri tieteenalalla käynnistyneet syksynä 2007 kauppa ja hallinto, metsätiede ja ympäristötekniikka, historia, informaatioteknologia, kansainvälinen politiikka sekä kansanterveystiede Jatkohanke 2008-9 OPM käynnissä Mahdollisuutena kilpailukykyiset maisteriohjelmat kansainvälisille koulutusmarkkinoille
2. VETOVOIMAINEN ELINYMPÄRISTÖ JA TOIMIVA INFRASTRUKTUURI Itäsuomalaisen ihmisen asuinympäristössä yhdistyy usein kaupunkimaisuus ja luonnonläheisyys, ja se on selkeä itäsuomalainen vahvuus Tulevaisuudessa Itä-Suomen kilpailukyky riippuu paljolti kaupunkikeskuksista, joista on kehitettävä kansallisesti ja kansainvälisesti kilpailukykyisiä ja joilla on oltava hyvät yhteydet lähialueen metropoleihin Etä- ja joustotyö voivat tukea maaseudun työllisyyttä Alueen ainutlaatuiset luonto- ja kulttuuriarvot on säilytettävä Kansainvälistä vetovoimaa, Lakeland-imagoa, tulee vahvistaa
M6. Lakeland imagon kohottaminen: Saimaa-Pielinen maailmanperintökohteeksi Vetovastuu Metsähallitus tavoitteena Suomen (YM) esitys maailmanperintökomitealle Maakuntahallitusten (E-S, P-K, E- K) kannanotot v. 2007 hankkeesta Ympäristöministeriölle -> YM:ltä ei päätöstä Lakeland yhteismarkkinointi on ry:n toteuttamana loppunut -> siirrytty maakunnittaiseen kv. markkinointiin! Maailmanperintöhankkeen matkailullinen hyödyntäminen on suunniteltiin toteutettavaksi matkailun osaamiskeskusohjelman kautta
M7. Strategiset liikennehankkeet Taustatyönä Itä-Suomen aluerakenteen suuntaviivat 2030 raportti (Kuva) Neuvottelukunnan kuusi strategista tavoitetta Itä-Suomen liikennejärjestelmän kehittämisessä: Elinkeinoelämän, kansainvälisen teollisuuden ja matkailun kannalta on turvattava säännöllinen lentoliikenne aluekeskuksista Saimaan kanavan toiminnan jatkuminen on turvattava Maantieverkon päärungon muodostavien valtateiden 5 ja 6 sekä niitä vastaavien rautateiden kunto on pikaisesti nostettava vastaamaan muiden valtakunnallisten pääväylien tasoa. Alemmanasteisen tieverkon sekä vähäliikenteisen rataverkon ylläpitoon ja parantamiseen on turvattava riittävä rahoitus Itä-Suomen henkilö- ja tavaraliikenne sekä erityisesti matkaketjut on saatava sujuviksi Kansainvälisen rajaliikenteen toimintaedellytyksiä on parannettava
M8. Venäjän kielen aseman vahvistaminen kouluissa Makrohankkeen keskeisenä tavoitteena on venäjän kielen opetuksen lisääminen elinkeinoelämän (matkailun) sekä maahanmuuttajien tarpeisiin. Konkreetteina toimintamalleina: 1. Itä-Suomen koulun vahvistaminen ja edelleen kehittäminen tai venäjänkielisen opetuksen integrointi kansainvälisiin kouluihin, 2. Kokeilu, jossa venäjä voi korvata pakollisen ruotsin. M8 -makrohankkeen esiselvitysvaihe on toteutunut 2007 Etelä-Karjalan vetovastuulla toteuttajana Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy Makrohankkeen valmistelu on käynnissä
M9. East Side Story tapahtumamatkailun kehittäminen Vetovastuu Joensuun yliopisto, Savonlinna; Toteutunut 2007 hanke kulttuuritapahtumien alueellisten vaikutusten arvioimiseksi ja mittaamiseksi; jatkuu suunniteltua suppeampana tavoitteena verkottaa Itä-Suomen kulttuurimatkailutapahtumat yhteistyöhön hankekokonaisuudella Kattohanke Kansainväl. tapahtumien hanke Kans. ja alueell. tapaht. hankkeet e-liiketoiminnan kehittäminen
3. UUDISTUMISKYKYINEN HYVINVOINTIYHTEISKUNTA Väestön vanheneminen on kova haaste itäisen Suomen kunnille ja niiden hyvinvointipalveluille Kunnallista palvelutuotantoa on koottava nykyistä vahvempiin, seutukunnallisiin tai maakunnallisiin yksiköihin Hyvinvointiyhteiskunnan on pakko uudistua. Uudistuminen on myös mahdollisuus, sillä samalla on mahdollisuus uusia toimintatapoja ja kehittää palvelumalleja ja - tuotteita, joilla on kysyntää myös Itä-Suomen ulkopuolella
M10. Väestön ikääntymisen haasteet ja mahdollisuudet Käynnistyshanke Itä-Suomen innovatiiviset toimet ohjelmassa: HYVINVOINTIPALVELUJEN UUDET MALLIT ITÄ-SUOMEN IKÄÄNTYVILLE Hyvinvointipalvelujen uusia malleja kehittävä hanke on neljän maakunnan yhteishanke, jota koordinoi Pohjois-Karjalan maakuntaliitto. Osahankkeina mukana ovat: Ikääntyneiden palvelutarpeen arviointi (Kainuu). Varhainen Mukaantulo (Pohjois-Savo) ja Tieto- ja viestintätekniikka ikääntyvien toimintakyvyn tukemisessa (Etelä-Savo). Yhteishankkeen tavoitteena on vastata ikääntyvän väestön kasvavaan palvelutarpeeseen uusilla monitoimijuuteen ja -tuottajuuteen perustuvilla ratkaisuilla. Hankkeessa hyödynnetään teknologisia ratkaisuja ja tietotekniikan käyttösovelluksia unohtamatta sosiaalisten innovaatioiden esiin nostamista. Hankkeen tavoitteena on synnyttää itäsuomalainen toimijaverkosto hyvien käytäntöjen ja toimivien palvelutuotteiden levittämiseksi itäisen Suomen alueella.
M11. Terveyden edistämisen toteutus ja myynti Vetovastuu Kainuun maakunta -kuntayhtymä M11-tavoite: sairastavuuden (ja sen kustannusten) ennaltaehkäiseminen toteutunut 2007-2008 pilottihankkeella (Itä- Suomen innovatiiviset toimet ohjelmasta) Lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja terveyden itäsuomalainen polku Hanke kehittää uusia yhteistyön muotoja ja rakenteita hyvinvointitoimijoiden välillä. Vahvistaa perhettä tukevien järjestöjen, yritysten ja kolmannen sektorin kanssa tehtävää yhteistyötä. Mallintaa, tuotteistaa ja jalkauttaa Itä- Suomen alueella yhteistyössä paikallisten toimijoiden kanssa pilottihankkeet. Perustettu käytännepankki. 1. Lasten ja nuorten sydän- ja verisuoniterveyden edistäminen 2. Lasten terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen liikunta- ja terveyskasvatuksen avulla 3. Kouluikäisen hyvinvoinnin polku terveyden edistäjänä
M12. Hyvinvointiyrittäjyyden edistäminen Vetovastuu Ylä-Savon kehitys Oy Tavoite hyvinvointiyrittäjyyden kehittäminen Itä-Suomessa Pilottihanke 2007-8 Itä-Suomen innovatiiviset toimet ohjelmassa hankkeistetaan toimijoiden yhteisen jatkovalmistelun kautta; kehitysyhtiöllä vastuu hyvinvointiyrittäjyyden käytännön kehittämisestä (mahd. yhteisenä mallina ns. kasvuohjelmat) COOP - TOIMIVAT PALVELUPROSESSIT Hankkeella selkiytetään tuottaja-tilaaja-markkinoita, parannetaan julkisten toimijoiden sekä yritysten verkostoitumista sekä lisätään tuotekehitys-, kilpailutus- ja osto-osaamista. Hanke tuottaa toimintamallin ja tuotteistusohjelman kaikille hyvinvointituotteiden ja -palvelujen kehittäjätahoille Tavoitteena on saada palveluille selkeät laatukriteerit ja toisaalta saattaa näiden tuottamiseen tarvittavat todelliset laatu- ja kustannustekijät näkyviin. Hankkeen aikana tuotetaan käytännön toimintamalli ja teoria ja käytäntö käsikirja hyvinvointipalvelujen kehittämiseksi ja tuottamiseksi.
M13. Hyvinvointiteknologian osaaminen ja vienti Tavoitteena hyvinvointiteknologian osaamisen ja tuotekokonaisuuksien vienti Itsenäisen suoriutumisen innovaatiotoiminnan organisointi Itä-Suomen yliopisto- ja ammattikorkea-kouluverkostossa alan huippuyksiköksi Hankehakemus kariutui 2007
M14. Itä-Suomi aktiivisen maahanmuuttopolitiikan pilottialueeksi Vetovastuu Etelä-Savon TE-keskus Keväällä 2008 käynnistynyt itäsuomalainen ESR-hanke, jolla Itä- Suomen työperäistä maahanmuuttoa kehitetään ja laajennetaan tavoitteellisesti hankkeeseen osallistuu Itä-Suomen lisäksi koko Kaakkois-Suomi
LISÄTIETOJA Ohjelmajohtaja Pentti Malinen Itä-Suomi ohjelma Linnankatu 18 A 7 87100 Kajaani p. 040-555 2878 email: Pentti.Malinen@kainuu.fi http://rakennerahastot.ita- suomi.fi/alueportaali/www/fi/muu_yhteistyo/ita- Suomi_ohjelma/index.php