METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari - 22.3.216 Pöyry Management Consulting Oy
EU:N 23 LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT EU:n 23 linjausten toteutusvaihtoehtoja on tarkasteltu kolmen eri skenaarion avulla EU:n vuoden 23 ilmasto- ja energiapolitiikan tavoitteet 4 % päästövähennys vuoden 199 päästötasoihin verrattuna (päästökauppasektori 43 %, päästökaupan ulkopuolinen sektori 3 %) Uusiutuvan energian tavoite 27 % Energiatehokkuustavoite 25 % Uusiutuvan energian tavoite koko EU:n tavoite 27 %:n uusiutuvan energian tavoite saavutettaisiin komission mukaan jo päästövähennystavoitteen avulla Vuoden 22-tavoitteiden tyyppisiä sitovia maakohtaisia tavoitteita ei jaettaisi, mutta maakohtaisesti voidaan kuitenkin edelleen ohjata kansallisiin tavoitteisiin Vaihtoehto on, että tavoitteen täyttymistä tarkastellaan koko EU:n tasolla, eikä jäsenmailla ole sitovia tavoitteita Toteutusvaihtoehtojen pohjalta Pöyry on mallintanut kolmen skenaarion vaikutusta sähkömarkkinoihin, muuttujana uusiutuvan energian tavoitteiden toteutustapa Vain päästökauppa skenaario: Ei kansallisia uusiutuvan energian tavoitteita ja pakotettua uusiutuvan energian lisäämistä vuoden 22 jälkeen Kansalliset tavoitteet skenaario: Uusiutuvan energian kansalliset tavoitteet vuodelle 23 perustuen 22 tyyppiseen tavoitteen jakoon EU-maiden kesken. Tavoitteisiin pyritään kansallisilla tukimekanismeilla. EU-tason tavoite skenaario: Uusiutuvan energian tavoite asetettu EU-tasolla, mallinnuksella pyritään toteuttamaan tavoite EU-tasolla mahdollisimman kustannustehokkaasti SEMINAARIESITYS 2 22.3.216
/tco2 MALLINNETTU PÄÄSTÖOIKEUDEN HINTAKEHITYS Kansallisten tukijärjestelmien käyttö pitäisi päästöoikeuden hintakehityksen maltillisempana, ilman tukia hinta voisi nousta enemmän vuoteen 23 mennessä Päästöoikeuden hintakehitys 5 45 4 35 3 Uusiutuvan energian osuuden kehitys 25 2 15 6% 5% 1 5 215 22 225 23 Vain päästökauppa EU-tavoite 4% 3% 2% 1% Kansalliset tavoitteet EU-tavoite Vain päästökauppa Kansalliset tavoitteet % 22 225 23 SEMINAARIESITYS 3 22.3.216
/MWh /MWh MALLINNETUT SÄHKÖN HINNAT ERI SKENAARIOISSA Polttoaineiden hintakehitys jäädytettiin tarkasteluissa vuoden 225 jälkeen, jotta voitiin analysoida muiden tekijöiden vaikutuksia Sähkön markkinahinnan kehitys Suomessa Polttoaineiden hintakehitys 8 7 6 5 4 3 2 1 4 35 3 25 2 15 1 5 215 22 225 23 Vain päästökauppa EU-tavoite Kansalliset tavoitteet 215 22 225 23 Kevyt polttoöljy /metsähake /sivutuote Turve Kivihiili/rannikko SEMINAARIESITYS 4 22.3.216
MW KAPASITEETIN NETTOMUUTOS SÄHKÖNTUOTANNOSSA Kansalliset tavoitteet skenaariossa tuulivoiman ja aurinkovoiman investoinnit kasvavat merkittävästi muihin skenaarioihin verrattuna 2 Kapasiteetin nettomuutos sähköntuotannossa nykyhetkestä vuoteen 23 15 1 5-5 -1 Vain päästökauppa Kansalliset tavoitteet EU-tavoite SEMINAARIESITYS 5 22.3.216
Tuve Tuve Tuve Tuve Tuve Tuve Tuve Tuve EUR/MWh EUR/MWh POLTTOAINEIDEN KUSTANNUKSET SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA on kilpailukykyisin polttoaine CHP-tuotannon polttoaineena päästöoikeuden hinnan nostaessa muiden polttoaineiden käytön kustannuksia. hyötyy kohoavasta sähkön hinnasta. 9 8 7 Kansalliset tavoitteet skenaario Investointikustannukset Muut käyttökustannukset Muuttuvat kustannukset 9 8 7 Vain päästökauppa skenaario Investointikustannukset Muut käyttökustannukset Muuttuvat kustannukset 6 6 5 4 3 2 1 5 4 3 2 1 215 22 225 23 Verot 215 vuoden jälkeen oletettu vuoden 216 tasolle, CO 2 -veron puolituksen poisto huomioitu 215 22 225 23 SEMINAARIESITYS 6 22.3.216
NPV, MEUR YHTEISTUOTANNON KANNATTAVUUS ERILLISTUOTANTOON NÄHDEN Yhteistuotantoinvestoinnin kannattavuus erilliseen lämmöntuotantoon nähden on lähivuosina hyvin epävarmaa. Kuvassa on tarkasteltu yhteistuotannon (CHP) ja kaukolämmön erillistuotannon (HOB) nettonykyarvoja Kansalliset tavoitteet skenaariossa, jossa sähkön hinta on alhaisin. Yhteistuotannon kannattavuus erillistuotantoon nähden 25 2 15 1 CHP HOB 5 215 22 SEMINAARIESITYS 7 22.3.216
Lämmön tuotantokustannus, EUR/MWh POLTTOAINEIDEN KUSTANNUSTEN KEHITYS LÄMMÖN ERILLISTUOTANNOSSA Päästökaupan ulkopuolella olevissa lämpökeskuksissa lämmön tuotannon kustannukset polttoaineittain ovat samat kaikissa skenaarioissa. Öljyn kilpailukyky on heikko, ja turpeen suhteellinen asema paranee muiden polttoaineiden hintojen noustessa nopeammin. 8 Polttoaineiden välinen kilpailukyky lämmön erillistuotannossa 7 6 5 4 3 Turve Kaasu Öljy 2 1 215 22 225 23 SEMINAARIESITYS 8 22.3.216
MW MW KAPASITEETIN KEHITYS SUOMESSA Suomessa eri politiikkaskenaariot eivät vaikuta merkittävästi kapasiteetin muutoksiin sähköntuotannossa Investoinnit uusiutuvaan sähköntuotantoon Nettomuutokset kapasiteetissa vuoteen 23 3 3 25 25 2 2 15 1 15 5 1-5 5-1 215-22 22-225 225-23 -15-2 Biomassa Mustalipeä Kaasu Muu Tuulivoima Vesivoima Huom. Lähtötasona ei ole tämän hetkinen tilanne, vaan vuoden 214 lopun tilanne SEMINAARIESITYS 9 22.3.216
UUDET CHP LAITOKSET VUOTEEN 23 Uusien laitosten (pääosin korvausinvestointeja) myötä Suomeen syntyy lähes 1,5 GW uutta sähköntuotantokapasiteettia Laitos Paikkakunta Valmistusajankohta Sähköteho, MW Lämpöteho, MW Polttoainekulutus, GWh/a Pääpolttoaineet Metsä Fibre Oy Äänekoski 215-22 22 86 9 24 Jäteliemet Neste Oil Oyj, Kilpilahti Kilpilahti, Porvoo 215-22 68 45 2 97 Muu Turun Seudun Energiatuotanto Naantali 215-22 15 235 2 596 /Turve Oulun Energia Laanila, Oulu 215-22 85 16 1 726 /Turve Rovaniemen Energia, Oulun Energia Mustikkamaa, Rovaniemi 215-22 9 95 1 238 /Turve Tampereen sähkölaitos Oy Tampere 215-22 6 12 1 355 /Turve Metsä Board Oyj Simpele, Rautjärvi 215-22 32 8 755 /Turve Savon Sellu Oy, Powerflute Oyj Kuopio 215-22 25 7 644 /Turve Sappi Ltd Kirkniemi, Lohja 215-22 22 66 75 / Tampereen sähkölaitos Oy Tarastenjärvi, Tampere 215-22 15 41 495 Jäte Riikinvoima Oy Riikinneva, Leppävirta 215-22 12 32 322 Jäte Uudet sellutehtaat (Finnpulp ja muut lisäykset) Kuopio 221-225 24 923 11 941 Jäteliemet Fortum Power and Heat Oy Suomenoja, Espoo 221-225 86 16 1 938 / Kuopion Energia Kumpusaari, Kuopio 221-225 6 12 1 227 /Turve Vantaan Energia Oy Martinlaakso, Vantaa 221-225 54 1 865 / Metsä Fibre Oy Kemi 221-225 36 9 78 /Turve Adven Oy (Yara Suomi Oy) Siilinjärvi 221-225 2 6 635 Muu Adven Oy Kauttua, Eura 221-225 18 44 35 Jäte/ PVO, Laanilan Voima Oy (Kemira) Kemira, Oulu 221-225 15 4 389 Turve/ PVO, Porin Prosessivoima Oy Kaanaa, Pori 226-23 58 12 1 98 /Turve Fortum Power and Heat Oy Joensuu 226-23 49 9 788 /Turve Kainuun Voima Oy Kajaani 226-23 25 5 56 /Turve SEMINAARIESITYS 1 22.3.216
TWh SÄHKÖN TUOTANTO POLTTOAINEITTAIN SEKÄ TUONTI KANSALLISET TAVOITTEET SKENAARIOSSA Fossiilisten merkitys vähenee biomassapohjaisten polttoaineiden käyttö kasvaa sähköntuotannossa yli 5 TWh 1 Sähköntuotanto polttoaineittain 9 8 7 6 5 4 3 2 1 Tuonti Tuuli Muu Kaasu Turve Jäte Mustalipeä polttoaineet Vesi 215 22 225 23 Ydinvoima SEMINAARIESITYS 11 22.3.216
TWh Lämmön myynti, TWh KAUKOLÄMMÖN KYSYNTÄ JA TUOTANTO polttoaineiden osuus kaukolämmön tuotannossa kasvaa merkittävästi (~7 TWh) Kaukolämmön tuotanto Kaukolämmön kysynnän ennuste 4 35 3 25 4 35 3 25 2 15 1 5 215 23 polttoaineet Turve Jäte Kaasu Öljy Muu 2 15 1 5 2 25 21 215 22 225 23 Toteutunut myynti Lämpötilakorjattu myynti Ennuste SEMINAARIESITYS 12 22.3.216
TWh TEOLLISUUDEN LÄMMÖNTUOTANTO POLTTOAINEITTAIN Metsäteollisuuden uudet investoinnit (Äänekosken, toteutuessaan myös Finnpulpin ja Kemijärven sellutehtaat) nostavat teollisuuden polttoaineiden käytön ennustetta Suomessa. Polttoaineissa mustalipeän ja puupolttoaineiden käyttö kasvaa merkittävästi. 7 Teollisuuden lämmöntuotanto polttoaineittain 6 5 4 3 2 1 215 23 Mustalipeä polttoaineet Turve Kaasu Öljy Muu SEMINAARIESITYS 13 22.3.216
TWh PRIMÄÄRIENERGIAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA LÄMMÖN KESKITETYSSÄ TUOTANNOSSA polttoaineiden käyttö kokonaisuudessaan kasvaa yli 15 TWh keskitetyssä sähkön- ja lämmöntuotannossa 18 16 Primäärienergian käyttö sähkön ja lämmön keskitetyssä tuotannossa 14 12 1 8 6 4 Muu Jäte Turve Mustalipeä polttoaineet Öljy 2 215 23 SEMINAARIESITYS 14 22.3.216
TWh HALLITUSOHJELMAN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Uusiutuvan energian ja omavaraisuus tavoitteiden toteutumisessa biomassan lisäkäytöllä on erittäin merkittävä rooli Hallitusohjelman mukaan uusiutuvan energian tavoite on 5 % energian kulutuksesta ja omavaraisuus tavoite 55 % (sisältäen turpeen) Hallitusohjelman tavoitetta ei ole jaoteltu eri sektoreille, joten hallitusohjelman tavoitteiden toteutumisen arviointi on haastavaa Sähkö- ja lämpösektorilla mallinnuksen mukaan uusiutuvan energian osuus vuonna 23 on 55 % ja omavaraisuus 66 %. 2 18 16 14 12 1 8 6 4 2 Sähkö- ja lämpösektorin mallinnettu tuotanto 215 23 Sähkön nettotuonti Öljy Ydinvoima Muut Turve Mustalipeä polttoaineet Tuulivoima Vesivoima SEMINAARIESITYS 15 22.3.216
www.poyry.com