Kestävämpi maatalous Uudellemaalle Aura Lamminparras 11.6.2013 Kuva: MAVI / Martina Motzbäuche
Sisältö Uudenmaan maatalous Maatalouden vesiensuojelu Kestävyys asiantuntijoiden silmin
Uusimaa 1,5 miljoonaa asukasta 183 000 hehtaaria peltoa 3800 maatilaa 2500 viljanviljelytilaa Tilojen keskikoko 48 ha Kuvat: MAVI / Martina Motzbäuche
Viljellyn alan käyttö Uusimaa 2012 Leipäviljat 54 900 ha Koko maa 2012 Leipäviljat 263 600 ha Rehuviljat 54 800 ha Rehuviljat 887 600 ha Nurmet alle 5 v. 26 200 ha Muut viljelykasvit 16 000 ha Nurmet alle 5v. 666 800 ha Muut viljelykasvit 169 400 ha
Uusimaa Kotieläintaloutta vähän Keskittynyt Itä-Uudellemaalle Hevosten tarkkoja määriä tai sitä missä ne sijaitsevat ei tiedossa Hippos arvioi Uudellamaalla olevan 11 300 hevosta ja 2800 tallia Kuvat: MAVI / Martina Motzbäuche
Uusimaa 100 % 95 % 90 % 85 % 80 % 75 % Uusimaa Muu Suomi
Kuvat: MAVI / Martina Motzbäuche Ympäristötuki Vuonna 2012 perustoimenpiteisiin oli Uudellamaalla sitoutunut 94 % tiloista
Ympäristötuen lisätoimenpide Tilojen lukumäärä Myönnetty ala hehtaareina Vähennetty lannoitus 510 11330 Typpilannoituksen tarkentaminen peltokasveilla 1312 82170 Ravinnetase 376 17580 Lannan levitys kasvukaudella 93 6610 Peltojen talviaikainen kasvipeitteisyys ja kevennetty muokkaus 867 33470 Peltojen talviaikainen kasvipeitteisyys 888 40550 Peltojen tehostettu talviaikainen kasvipeitteisyys 1481 64960 Viljelyn monipuolistaminen 583 43400 Laajaperäinen nurmituotanto 130 3620 Kerääjäkasvien viljely 72 6440
Ravinteiden kierrätys Lannan peltokäyttö Puhdistamolieteen maatalouskäyttö? HSY:n alueella sijaitsee kaksi Suomen suurinta jätevedenpuhdistamoa Viikinmäki ja Suomenoja Toimittaa maanparannusainetta myös maatalouskäyttöön
Maatalouden ympäristönsuojelua Uudellamaalla paljon aktiivista työtä maatalouden ympäristönsuojelun eteen Hankkeita mm: RaHa-hanke Järki-hanke Beras-hanke HUMAUS-hanke Kuva: MAVI / Martina Motzbäuche
Kestävyys asiantuntijoiden silmin Delfoi-tutkimus Tulevaisuuden tutkimuksessa käytetty menetelmä Ominaispiirteet kyselyn toistuvuus, palaute sekä anonyymius Asiantuntijamenetelmä
Kestävyys asiantuntijoiden silmin Mihin toimenpiteisiin tulisi panostaa, kun tavoitteena on kestävämpi maatalous vuoteen 2020 mennessä? Minkälaisilla ohjauskeinoilla toimenpiteiden toteutumista tulisi ohjata? Tulisiko koko Uudenmaan maatalouden rakennetta ohjata johonkin toiseen suuntaan? Minkälainen on Uudenmaan maatalous vuonna 2020?
Asiantuntijat Elina Erkkilä, WWF Suomi Patrik Erlund, Nylands Svenska Lantbrukssällskap Kirsti Granlund, Suomen ympäristökeskus Jaakko Holsti, MTK, Uusimaa Mauri Karonen, Uudenmaan ELY-keskus Leena-Marja Kauranne, Ympäristöministeriö Maria Konsin-Palva, Uudenmaan ELY-keskus Jukka Korhonen, HAMK Eila Lumme, Länsi-Uudenmaan maaseutuhallinto Ilmi Tikkanen, Uudenmaan liito Anu Tyni, Keski-Uudenmaan ympäristökeskus Heli Vahtera, Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Sini Wallenius, Maa -ja metsätalousministeriö Tapani Veistola, Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri Bjarne Westerlund, Nylands svenska producentförbund Esme Manns, Uudenmaan ELY-keskus
Delfoi-tutkimus Kaksikierroksinen Delfoi-tutkimus Tärkeyden arvotus sekä vesiensuojelun että ravinteiden kierron ja ravinteiden käytön tehokkuuden kannalta Viisiportainen likert asteikko -2 Ei lainkaan tärkeä, toimenpide/ohjauskeino on riski -1 Ei kovin tärkeä, toimenpide/ohjauskeino saattaa olla riski 0 Toimenpiteellä/Ohjauskeinolla ei luultavasti ole juurikaan merkitystä +1 Melko tärkeä, toimenpiteestä/ohjauskeinosta on hyötyä +2 Erittäin tärkeä, toimenpiteestä/ohjauskeinosta on suurta hyötyä
Toimenpiteet Suojavyöhykkeiden lisääminen Luonnonhoitopeltojen lisääminen Lanta- ja rehuyhteistyön lisääminen kasvi- ja eläintilojen välillä, hevostallit mukaan lukien Syyskylvöisen kasvialan lisääminen Viherkesantoalan kasvattaminen Alus- ja kerääjäkasvi viljelyn lisääminen Kosteikkojen ja suodattimien lisääminen Viljelykiertojen lisääminen Viljellyn nurmialan kasvattaminen Peruskuivatuksen sekä luonnonmukaisen kuivatuksen lisääminen Ravinnetaselaskelmien tekeminen tiloilla Suorakylvön lisääminen Typensitojakasvien suosiminen nurmituotannossa Luomuviljelyn lisääminen Hevosten lannan käyttö lannoitteena kasvinviljelyssä Viherlannoitusnurmien lisääminen Palkovilja-alan kasvattaminen Öljykasvialan (rypsi ja rapsi) kasvattaminen Nautakarja- sekä lammastalouden lisääminen Uudellamaalla Puhdistamolietteen laajamittainen käyttö maanparannusaineena ja lannoitteena (Syyskynnön vähentäminen)
Viisi parhaiten pärjännyttä toimenpidettä ensimmäisellä kierroksella 1,5 1,45 1,4 1,35 1,3 1,25 1,2 1,15 1,1 1,05 1 Suojavyöhykkeiden lisääminen Toimenpiteen tärkeys vesiensuojelun kannalta Luonnonhoitopeltojen lisääminen Lanta- ja rehuyhteistyön lisääminen kasvi- ja eläintilojen välillä, hevostallit mukaan lukien Syyskylvöisen kasvialan lisääminen Syyskynnön vähentäminen
Viisi parhaiten pärjännyttä toimenpidettä toisella kierroksella Toimenpiteen tärkeys vesiensuojelun kannalta 14 13 12 11 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0 Suojavyöhykkeiden lisääminen Syyskylvöisen kasvialan lisääminen Lanta- ja rehuyhteistyön lisääminen kasvi- ja eläintilojen välillä, hevostallit mukaan lukien Luonnonhoitopeltojen lisääminen Alus- ja kerääjäkasvi viljelyn lisääminen
Viisi parhaiten pärjännyttä toimenpidettä ensimmäisellä kierroksella Toimenpiteen tärkeys ravinteiden kierron ja ravinteiden käytön tehokkuuden kannalta 2 1,9 1,8 1,7 1,6 1,5 1,4 1,3 1,2 1,1 1 Lanta- ja rehuyhteistyön lisääminen kasvija eläintilojen välillä, hevostallit mukaan lukien Hevosten lannan käyttö lannoitteena kasvinviljelyssä Viljelykiertojen lisääminen Alus- ja kerääjäkasvi viljelyn lisääminen Luomuviljelyn lisääminen
Viisi parhaiten pärjännyttä toimenpidettä toisella kierroksella 14 Toimenpiteen tärkeys ravinteiden kierron ja ravinteiden käytön tehokkuuden kannalta 12 10 8 6 4 2 0 Lanta- ja rehuyhteistyön lisääminen kasvi- ja eläintilojen välillä, hevostallit mukaan lukien Viljelykiertojen lisääminen Viherlannoitusnurmien lisääminen Puhdistamolietteen laajamittainen käyttö maanparannusaineena ja lannoitteena Alus- ja kerääjäkasvi viljelyn lisääminen
Ohjauskeinot Tilakohtainen ympäristöneuvonta Ympäristötuki/ympäristökorvaus Maatalouden ympäristönsuojeluun tähtäävät hankkeet Maatalousneuvojien ympäristökoulutus Viljelijöiden ympäristökoulutus Investointituet (suunnattuna ympäristönsuojelullisiin toimenpiteisiin) Lainsäädännön kehittäminen (Verotus (esim. lannoitevero))
Ohjauskeinon tärkeys vesiensuojelun kannalta Ohjauskeinon tärkeys ravinteiden kierron ja ravinteiden käytön tehokkuuden kannalta Tilakohtainen ympäristöneuvonta Viljelijöiden ympäristökoulutus Maatalousneuvojien ympäristökoulutus Maatalouden ympäristönsuojeluun tähtäävät hankkeet Ympäristötuki/ympäristökorvaus Investointituet (suunnattuna ympäristönsuojelullisiin toimenpiteisiin) Lainsäädännön kehittäminen Verotus (esim. lannoitevero) 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 1112 13 14 1516
Yhteenveto kyselystä Näitä toimenpiteitä asiantuntijat halusivat lisää: Suojavyöhykkeitä Luonnonhoitopeltoja Lanta- ja rehuyhteistyön lisäämistä kasvi- ja eläintilojen välillä, hevostallit mukaan lukien Syyskylvöistä kasvialaa Viljelykiertoja Alus- ja kerääjäkasveja
Yhteenveto kyselystä Nämä ohjauskeinot asiantuntijat arvioivat tärkeimmiksi lähitulevaisuudessa: Tilakohtainen ympäristöneuvonta Ympäristötuki/ympäristökorvaus
Tutustu Kestävämpi maatalous Uudellemaalle raporttiin! Doria etusivu > ELYkeskus > Raportteja > Kestävämpi maatalous Uudellemaalle. Tavoitteen vesien hyvä tila ja ravinteiden kierto. Suora linkki: http://www.doria.fi/han dle/10024/90623
KIITOS!