Viljelijöiden Ympäristöinfot Keski-Suomessa vuonna Projektisuunnittelija Ilona Helle Keski-Suomen ELY-keskus TARKKA! -hanke

Transkriptio

1 Viljelijöiden Ympäristöinfot Keski-Suomessa vuonna 2013 Projektisuunnittelija Ilona Helle Keski-Suomen ELY-keskus TARKKA! -hanke

2 Maatalouden vesiensuojelun uudet ja vanhat keinot Ympäristötuki keskeinen ohjauskeino Ympäristötukijärj estelmään on Keski-Suomessa sitoutunut lähes 95 % viljelijöistä. + Täydentävät ehdot (nitraattiasetus) 2

3 Perustoimenpiteet (pakollisia kaikille): Viljelyn ympäristönsuojelun suunnittelu ja seuranta Luonnonhoitopellot Peltokasvien lannoitus Puutarhakasvien lannoitus Pientareet ja suojakaistat 1 m ja 3 m Luonnon monimuotoisuuden ja maiseman ylläpito Lisätoimenpiteet (0-2 C-tukialue) Vähennetty lannoitus Typpilannoituksen tarkentaminen peltokasveilla Peltojen talviaikainen kasvipeitteisyys ja kevennetty muokkaus Lannan levitys kasvukaudella Ravinnetaseet Laajaperäinen nurmituotanto (C-tukialueella v sitoumuksista alkaen) 3

4 Vesiensuojelua edistävät erityistuet: Suojavyöhykkeiden perustaminen ja hoito Monivaikutteisen kosteikon hoito Pohjavesialueiden peltoviljely Luonnonmukainen tuotanto Valumavesien käsittelymenetelmät Ravinnekuormituksen tehostettu vähentäminen Lietelannan sijoittaminen peltoon Turvepeltojen pitkäaikainen nurmiviljely Ei-tuotannollinen investointituki: Monivaikutteisen kosteikon perustaminen 4

5 Yhteistyö valuma-alueella Maanäytteet Kalkitus Kevätmuokkaus Yhteistyö naapureiden kanssa Hyvä maan rakenne Kuivatus kunnossa Ravinnetaselaskelmat Kuva: Baltic Deal hanke / Parhaat maatalouskäytännöt Itämeren alueella - julkaisu 5

6 Monivaikutteisten kosteikkojen perustamisen ja hoidon -sopimukset Mikä kosteikko? Kosteikon perustaminen Kosteikon hoito Uusi ohjelmakausi? Kuva: Maaseutuvirasto/Varsinais-Suomen ELY-keskus/Monivaikutteisen kosteikon hoito -hoitokortti 6

7 Maatalouden monivaikutteiset kosteikot Edistävät vesiensuojelua toimivat kiintoaineksen ja ravinteiden pidättäjänä (fosfori laskeutuu kosteikkoon kiintoaineen mukana, typpeä poistuu mikrobitoiminnan kautta) Edistävät luonnon monimuotoisuutta parantavat mm. linnuston ja riistan elinolosuhteita Monipuolistavat maisemaa Muita hyötyjä: Voivat toimia kasteluveden varastoina Lieventävät tulvia alajuoksulla ja lisäävät alivirtaamia Metsästys- ja virkistysalueita voidaan hyödyntää yritystoiminnassa (maatilamatkailu, riistayrittäjyys) 7

8 8 Millainen kosteikko on hyvä? Ravinteita vähentävät prosessit toimivat parhaiten kosteikossa, jossa on eri syvyisiä vesialueita, monilajista, vaihtelevan kokoista kasvillisuutta, paljon reuna-aluetta, penkereitä ja harjanteita sekä saaria Riittävän suuri valuma-alueeseen nähden Veden pitää viipyä kosteikossa ja levitä kasvillisuuden joukkoon niin, että kiintoainetta laskeutuu ja ravinteita pidättyy Kosteikon syvä osa on tärkeä, sillä se hidastaa tuloveden virtaamaa ja kerää kiintoainetta Riittävä avoimuus - linnusto hyötyy Loivat rannat - eroosioriski pienenee Perustettaan luontaisille paikoille, mieluiten patoamalla

9 Kuva: Suomen ympäristökeskus SYKE Hovin kosteikko, Vihti (mittauksia v lähtien): pinta-ala 0,6 ha, valuma-alue 12 ha Poistumat: kiintoaine 68%, kok.p 62% ja kok.n 36% (Lähde: Suomen ympäristökeskus) 9

10 Hyvä kosteikko 50 % avovettä 50% kasvillisuutta Mahdollisimma n paljon alle 50 cm vesisyvyyttä Kuvat: Teho-Hanke/Käytännön kosteikkosuunnittelu julkaisu

11 Pohjapadot: V-aukkoinen mittapato vesivaneria/ruostumatonta terästä/kyllästettyä puuta (pienehköt kosteikot) Kuva: Teho-hanke/Käytännön kosteikkosuunnittelu -julkaisu

12 Pohjapadot: kivistä tehty pohjapato Kuva: Teho-hanke/Käytännön kosteikkosuunnittelu -julkaisu Kuva:SYKE

13 Pintapadot: putkipadot Piirroskuvat: Teho-hanke/Käytännön kosteikkosuunnittelu -julkaisu 2010 Kuva: Ilona Helle 13

14 Pintapadot: esim. munkki-/settipadot Kuva: Teho-hanke/Käytännön kosteikkosuunnittelu -julkaisu 2010 Kosteikon vedenkorkeutta voidaan säädellä ja alueen kuivatus on mahdollista 14

15 Kaivamalla perustettavat kosteikot: vaihtoehto tasamailla Kuva: Teho-hanke/Käytännön kosteikkosuunnittelu -julkaisu

16 Laukaa/luontainen kosteikkoalue Kuva: Ilona Helle 16

17 Laukaa/padottu-kaivettu Kuva: Ilona Helle 17

18 Konnevesi/kaivettu-padottu Kuva: Ilona Helle 18

19 Saarijärvi tämä on pelto Kuva: Ilona Helle 19

20 lisiko sittenkin kosteikolle sopiva ustamispaikka at: Ilona Helle 20

21 Perustaminen: Ei-tuotannollinen investointituki Viljelijät, Leaderin kautta myös yhdistykset Yläpuolisesta valuma-alueesta vähintään 20% peltoa Kohteen pinta-ala vähintään 0,5% yläpuolisesta valumaalueesta Tukikatto euroa/ ha, pienillä kohteilla (0,3-0,5 ha) kiinteä tuki 3226 euroa Minimikoko 0,05 ha, sopimusala 0,3 ha Tuen hakija tai puoliso vuotias 21

22 Perustaminen: Ei-tuotannollinen investointituki Hakuaika kesäkuun loppuun mennessä Hakemus liitteineen ELY-keskukseen kahtena kappaleena Kertaluontoinen, käytettävä 2 (+1) vuoden aikana päätöksestä kosteikon perustamiseen Maksatusta haetaan kuitteja vastaan jälkikäteen maksuhakemuksella alkupääoma Maksuhakemuslomake Lnro197A Perustamisen jälkeen on sitouduttava kosteikon hoidon erityistukeen (5- tai 10-vuotinen sopimus) viljelijän annettava ympäristötukisitoumus 22

23 Hakemus ja sen liitteet 1. Hakemuslomake 2. Perustamissuunnitelma Valmiita suunnitelmapohjia olemassa: > riistanhoito > riistakosteikot > Tietolaari > Erityisympäristötuen hakeminen 3. Kustannusarvio Kartat 5. Mahdolliset vuokrasopimukset 23

24 Perustaminen: Ei-tuotannollinen investointituki Perustamista ei saa aloittaa ennen päätöstä! Kesä: hakemusten vastaanotto ja täydennyspyynnöt Kesä/syksy sopimuskohteiden maastotarkastukset Syksy: hakemuksien käsittely alkaa Ei-tuotannolliset investoinnit (joulu-tammikuu) Tuntikirjanpito omasta työstä (muista maksatushakemus!) 24

25 Hoito: Monivaikutteisen kosteikon hoidon erityistuki Pakollinen ei-tuotannollisen investointituen jälkeen Hoitosuunnitelma ja kustannusarvio 20% yläpuolisesta alueesta peltoa Minimilohkokoko 0,05 ha Sopimusala 0,3 ha Hakuaika päätukihaun yhteydessä, huhtikuun loppuun mennessä Tukikatto 450 euroa/ha/vuosi Hyväksytyt (hoito)kustannukset ja tulonmenetykset 25

26 Uusi ohjelmakausi, kosteikot? Luonnos: Kosteikkojen perustaminen Ympäristöinvestoinnit Vesiensuojelu- ja monimuotoisuusperustein perustettavat kosteikot, uomien luonnontilaistaminen Viljelijät, yhdistykset ja ojitusyhtiöt Kohteen pinta-ala vähintään 0,5% yläpuolisesta valumaalueesta Yläpuolisesta valuma-alueesta vähintään 10% peltoa Hoito: Ympäristökorvauksen monimuotoisuustoimenpiteet 26

27 Suojavyöhykkeen perustaminen ja hoito erityistuki ellolla sijaitseva monivuotisen kasvillisuuden peittämä eskimäärin vähintään 15 m leveä suojavyöhyke ienet lohkot voivat olla kokonaan sopimuksessa ulvapelloille koko tulva-alueelle ohjavesialueille koko lohkon alalle i muokata i lannoitusta, ei kasvinsuojeluaineita puskurivyöhyke 27

28 pelto järvi noro suojavyöhyke Kuva: Ilona Helle 28

29 Mihin voidaan tehdä? B-tukialueella valtaojan tai sitä suuremman vesiuoman varrelle C-tukialueella esimerkiksi Alueille, jossa aiemmin suojavyöhykesopimus Yleissuunnitelma alueille Pohjavesialueen suojelusuunnitelmassa esitetyille alueille Tulvapelloille tai kalteville rantapelloille 29

30 30 Tuki kustannusperusteinen: maksetaan perustamisesta, hoidosta ja tulonmenetyksistä 5- tai 10-vuotinen sopimus C-tukialueella 350 /ha/vuosi Tilatuki ja mahdollinen LFA tuki pysyy Ymp.perustuki jää pois siirtyy erityistuelle Valmiit heinä- ja nurmiseokset sopivat erinomaisesti suojavyöhykkeiden perustamiseen. Sopivia heinälajeja esim. timotei, nurmipuntarpää, nadat, koiranheinä Nurmirölli ja muut rönsyilevät lajit sopivat pohjakasveiksi Typensitojakasvit, kuten apila, eivät sovi suojavyöhykkeelle: niitä voi olla siemenseoksessa korkeintaan10 %.

31 31 Kasvusto on niitettävä ja korjattava vuosittain, 1.8. jälkeen Voidaan hoitaa myös laiduntamalla ei saa aiheutua vesiensuojelullista haittaa Suojavyöhykelaitumet aidataan erikseen lannoitetuista nurmista eikä eläimille tarjota lisäruokintaa Ei käytetä laidunta rehevöittäviä laidunnustapoja (esim. lypsylehmien yölaidunnus). Laiduneläinten valintaan tulee kiinnittää huomiota: lampaat ja hevoset ovat kevytrakenteisempina usein suositeltavampia suojavyöhykkeille kuin naudat Sopiva laidunpaine tärkeä Kuva: suojavyöhykkeiden hoitokortti

32 32 Hakemuslomake: lomakenro: 211 Hoito-/ perustamissuunnitelma: Valmiita hoitosuunnitelmapohjia: > maatalouden ympäristötuki Kustannusarvio: Em. sivuilla on valmiissa pohjassa myös kustannusarvio, jota voi täyttää omilla tiedoilla. Hyväksytyt kustannukset on suunnitelmalomakkeen lopussa. Kartat: Sijainti- (1:20 000) ja suunnitelmakartat (1:2000/1:5000) Mahdolliset vuokrasopimukset: (sopimuskauden mittainen, toistaiseksi voimassaoleva ei käy)

33 Uusi ohjelmakausi, suojavyöhykkeet? Luonnos: Ei enää suunnitelmaa vaativa toimenpide? Siirtyy raksi ruutuun tyyppiseksi? Myös kustannusarvio ruksitaan? 33