TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ 1 (110) Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset Työ- ja elinkeinotoimistot OHJE 06.06.2011 TEM/1258/07.02.02/2011 OHJE TYÖVOIMAPOLIITTISESTA AIKUISKOULUTUKSESTA JA SIIHEN HAKEUTUVILLE JA OSALLISTUVILLE MAKSETTAVISTA ETUUKSISTA Tämä ohje tulee voimaan 1. päivänä heinäkuuta 2011 ja on voimassa toistaiseksi. Ohje kumoaa ohjeen TEM/1453/07.02,02/2010 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ ARBETS- OCH NÄRINGSMINISTERIET MINISTRY OF EMPLOYMENT AND THE ECONOMY PL 32 (Aleksanterinkatu 4) PB 32 (Alexandersgatan 4) P.O Box 32 (Aleksanterinkatu 4) 00023 Valtioneuvosto Puh. 010 606 000 00023 Statsrådet Tfn 010 606 000 FI-00023 Government Tel + 358 10 606 000 Faksi (09) 1606 2166 www.tem.fi Fax (09) 1606 2166 www.tem.fi Fax + 358 9 1606 2166 www.tem.fi
2 (110) OHJE TYÖVOIMAPOLIITTISESTA AIKUISKOULUTUKSESTA JA SIIHEN HAKEUTUVILLE JA OSALLISTUVILLE MAKSETTAVISTA ETUUKSISTA SISÄLLYSLUETTELO Sivu OSA I: TYÖVOIMAPOLIITTISEN AIKUISKOULUTUKSEN SUUNNITTELU, HANKINTA JA TOTEUTUKSEN SEURANTA SEKÄ OPISKELIJAVALINNAT I TYÖVOIMAKOULUTUKSEN KILPAILUTUS- JA HANKINTAPROSESSI 6 1. Yleistä 6 2. Työvoimakoulutuksen lajit 7 2.1. Valmentava työvoimakoulutus 7 2.2. Ammatillinen työvoimakoulutus 7 2.2.1. Ammatillisen koulutuksen henkilökohtaistaminen, lisäopet us ja tukipalvelut 7 2.3. Kor keakouluopinnot 10 3. Työvoimakoulutushankintojen toteutustavat 12 3.1. Yksittäinen opiskelijapaikka 12 3.1.1. Työttömyysetuudella tuetun omaehtoisen opiskelun ja työvoimakoulutuksen välinen suhde 13 3.2. Rintama- ja non stop koulutukset 13 3.3. Palkkatuetun työn ja koulutuksen yhdistäminen eli TOPPIS-malli 14 3.4. Kapa siteettlhankinta 15 3.5. P uitejärjestely, 15 3.6. Yhteishankinta 15 3.7. Lupatyyppinen koulutus 16 3.8. Työvoimakoulutus muutosturvan yhteydessä 16 3.8.1. Muutosturvaan liittyvän koulutuksen hankinta ja kohdentaminen 17 3.8.2. Yhteistyö muutosturvaan liittyvissä koulutushankinnoissa 17 3.8.3. Muutosturvaan liittyvän työvoimakoulutuksen seuranta 18 4. Hankintalain soveltaminen ja kansalliset kynnysarvot 18 4.1. Kevennetty tarjouskilpailu pienhankinnoissa 19 5. Työvoimakoulutuksen hankintatavat 19 5.1. Avoin menettely 19 5.2. Rajoitettu menettely 20 5.3. N euvottelumenettely 20 5.4. Suorahankinta - hankinta ilman avointa tarjouskilpailua 20 5.4.1. Suorahankinta kynnysarvot alittavissa hankinnoissa 21 5.4.2. Suoraha nkinnan vapaaehtoinen ilmoitusmenettely ja uudet oikeussuojakeinot 21 5.5. Kilpailullinen neuvottelumenettely 22 5.6. P uitejärjestely 22 6. Hankintaprosessin vaiheet 23 6.1. Hankintailmoituksen laatiminen ja julkaiseminen 26 6.2. Tarjouspyynnön laatiminen ja sisältö 27 7. Tarjouspyynnön lähettäminen 31 7.1. Tarjouspyynnön täsmentäminen 32 8. Tarjousten käsittely 32 8.1. Tarjousten vastaanotto ja avaaminen 32 8.2. Tarjousten hylkääminen ja täsmentäminen 32 8.2.1. Poikkeuksellisen alhainen hinta 33 8.3. Ehdokkaiden valinta 33 8.4. Tarjoajien kelpoisuuden tarkistaminen 33 8.5. Tarjousten kelpoisuuden tarkistaminen 34
3 (110) 8.6. Ehdokkaan, tarjoajan tai tarjouksen hylkäämistä koskeva päätös 34 8.7. Tarjousten vertailu 34 8.7.1. Tarjousten kokonaistaloudellisuuden arviointi ja arviointiperusteet 35 8.7.2. Vähimmäisehdot 36 8.7.3. Pisteyty smenettely 36 8.7.4. Tulosten tulkinta 38 8.7.5. Hankinnan keskeyttäminen 38 9. Han kintapäätös 38 10. Korkeakoulututkinnon hankintaan liittyvä lausuntopyyntömenettely 39 11. Hankintaoikaisu ja hankintapäätöksestä valittaminen; asian saattaminen markkinaoikeuden tai hallinto-oikeuden käsiteltäväksi 41 11.1. Hankintaoikaisu 41 11.2. Hankintapäätöksestä valittaminen ja markkinaoikeuden määrättävissä olevat 41 seuraamukset 11.3. Valitusosoitus hallinto-oikeuteen 45 II HANKINTASOPIMUKSEN SISÄLTÖ 46 Hankintasopimuksen sisältö 46 Hankinnan väliaikainen järjestäminen 52 Sopimuksen ja sen liitteiden suhde 53 Jälki-ilmoituksen tekeminen 53 III VALMENTAVA KOULUTUS 54 16. Maahanmuuttajakoulutus 54 16.1. Rinnastettavat toimenpiteet 55 16.2. Tutkintojen tunnustamien 56 16.3. Maahanmuuttajien suomen kielen yleinen kielitutkinto 56 16.4. Yleisten kielitutkintojen suomen kielen tutkintojen hankinta 56 17 Ohjaava koulutus 57 17.1. Ohjaavan koulutuksen sisältöalueet 58 17.1.1. Työn ja koulutuksen hakuun painottuva ohjaava koulutus 59 17.1.2. Ammatilliseen suunnitteluun painottuva koulutus 59 17.1.3. Työelämävalmiuksien jäsentämiseen ja kehittämiseen painottuva koulutus 59 17.1.4. Oppisopimukseen valmentava koulutus 59 17.1.5. Peruskoulu- tai lukio-opintojen loppuun suorittaminen tai täydentäminen 60 17.1.6. Yrit täjävalmennus 60 18. Kielikoulutus 60 19. Tietotekniikan peruskoulutus 60 IV TYÖVOIMAKOULUTUKSEN YHTEISHANKINTA JA SEN TUOTTEET 61 20. Yhteishankinnan säädösperusta ja määritelmä 61 21. Yhteishankintakoulutuksen kolme tuotetta 61 21.1. RekryKoulutus: kuvaus palvelutuotteesta 62 21.2. TäsmäKoulutus: kuvaus palvelutuotteesta 63 21.3. MuutosKoulutus: kuvaus palvelutuotteesta 64 21.4. RekryKoulutuksen ja TäsmäKoulutuksen yhdistäminen vaihtovalmennuksessa 65 21.5. Yhteishankinnan käyttö lomautustilanteissa 66 22. Yhteishankintaan osallistumisen edellytykset 66 23. Rah oitusosuudet 69
4 (110) 24. Kytkentä muihin yrityspalveluihin ja toiminnan kehittämishankkeisiin 70 25. Työnantajan ja kouluttajan taustojen selvittäminen 70 26. Työoikeudellisten säännösten huomioon ottaminen RekryKoulutuksessa 72 27. Kilpailunäkökohtien huomioon ottaminen 73 28. Hankintasopimuksen seuranta ja valvonta 74 29. Yhteishankintaa koskevat merkinnät URA-tietojärjestelmässä ja ASKOssa 75 V OPISK ELIJAVALINTA 76 30. Lähtökohtana asiakkaan palvelutarpeet ja asiakassegmentointi 76 31. Opiskelijavalinnan prosessi ja tavoitteet 76 32. Koulutustarpeen selvittäminen palveluprosessissa ja opiskelijavalinnan yleiset edellytykset 77 32.1. Alueellisen ja ammatillisen liikkuvuuden edistäminen 78 32.2. Opiskelijavalinnan edellytykset ja koulutustarpeen arviointi 79 33. Koulutukseen hakeminen ja valinta 80 33.1. Koulutukseen hakeminen 80 33.2. Valintojen toteuttaminen 81 33.3. Valinnasta päättäminen 82 33.4. Valintapäätöksestä tiedottaminen 82 34. Varasijoilta koulutukseen ottaminen 83 35. Opiskelijavalinta yhteishankinnoissa 83 36. Muutoks enhaku 84 VI OPISKELIJAN VAKUUTUSTURVA TYÖVOIMAKOULUTUKSEN AIKANA 85 37. Yleistä 85 37.1. Työvoimakoulutusaikainen vakuutusturva 85 38. Työssäoppimis- ja harjoittelujakson aikainen ryhmävastuuvakuutus 85 38.1. Vastuuvakuutusten yleiset rajaukset 86 38.2. Ryhmävastuuvakuutuksen hakeminen 86 38.3. Opiskelijan vahingonkorvausvastuun syntyminen 86 VII VIERASKIELISET TUTKINTOTODISTUKSET JA EUROPASSI 88 VIII KOULUTUKSEN LAADUN JA VAIKUTTAVUUDEN SEURANTA 89 IX ERITYISKYSYMYKSIÄ 92 39. Es teellisyys 92 40. Opiskelijatyöpäivän kesto 92 41. Lo majaksot 93 42. Koulutuksen keskeyttäminen 93 43. Hankintahinnan maksaminen ja hankintojen toteutumisen seuranta 96 44. Myöntämisvaltuuden käyttö ja seuranta 97 45. URA-tietojen ylläpito ja tilastointi 98 45.1. Valmentavan koulutuksen tilastointi 98 45.2. Ammatillisen koulutuksen orientoivan jakson suorittaneiden tilastointi 99 46. Hankinta- ja valinta-asiakirjojen julkisuus 100 47. Arkistointi 101
5 (110) OSA II: TYÖVOIMAKOULUTUKSEEN HAKEUTUVILLE JA SIIHEN OSALLISTUVILLE MAKSETTAVAT ETUUDET 102 XI HAK EUTUMISKUSTANNUKSET 102 48. Ylläpitokustannukset ja opiskelijavalintaan liittyvät kustannukset 102 49. Hakeminen, myöntäminen ja maksaminen 103 50. Takaisinperintä 103 51. Muutoksenhaku ja työvoimatoimiston toimenpiteet 103 XII KOULUTUSAIKAISET ETUUDET 105 52. Et uudet 105 53. Koulutuksen ja kurssilausunnon tiedot 106 54. Koulutuksen järjestäjän ilmoitukset 106 55. Työvoimapoliittiset lausunnot ja koulutustuen maksatusilmoitukset 106 56. Menettelytavat koulutuksen keskeyttämispäätöksen yhteydessä 109
6 (110) OSA I: TYÖVOIMAPOLIITTISEN AIKUISKOULUTUKSEN SUUNNITTELU, HANKINTA JA TOTEUTUKSEN SEURANTA SEKÄ OPISKELIJAVALINNAT I TYÖVOIMAKOULUTUKSEN KILPAILUTUS- JA HANKINTAPROSESSI 1. Yleistä Työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen (myöhemmin työvoimakoulutuksen) hankinnassa keskeiset säädökset ovat: Laki julkisista hankinnoista (348/2007) (myöhemmin hankintalaki) Valtioneuvoston asetus julkisista hankinnoista (614/2007) (myöhemmin hankinta-asetus) Laki julkisesta työvoimapalvelusta (1295/2002) (myöhemmin JTPL), 6. luku Valtioneuvoston asetus julkisesta työvoimapalvelusta (1344/2002), 5. luku Työ- ja elinkeinoministeriön asetus työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen yleisistä hankinta- ehdoista ja opiskelijoiden valintamenettelystä (545/2010). Laissa julkisista hankinnoista määritellään hankintayksiköt, jotka ovat velvollisia noudattamaan julkisista hankinnoista annettua lainsäädäntöä. Lisäksi laissa säädetään mm. kynnysarvoista, hankintamenettelyistä, tarjouspyynnöstä, tarjoajien ja tarjousten valintaperusteista, tarjouksen valinnasta, hankintapäätöksen ja -sopimuksen tekemisestä, oikeusturvakeinoista, tietojenannosta ja tiedonsaantioikeudesta. Hankinta-asetuksessa säädetään hankintailmoituksesta ja siihen liittyvistä menettelytavoista, jälkiilmoitusmenettelystä sekä tilastoinnista ja viestinnästä. ESR-projekteihin liittyviin koulutushankintoihin sovelletaan lisäksi EU-säädösten mukaisia erityisehtoja. Työ- ja elinkeinoministeriöllä on myös hallinnonalakohtainen hankintaohje, joulukuu 2009. Koulutustarjousten arvioinnissa sekä mm. opiskelijoiden koulutuksen keskeyttämispäätöksissä sovelletaan seuraavia opetusministeriön antamilla säädöksiä: Laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta (631/1998) Asetus ammatillisesta aikuiskoulutuksesta (812/1998) Yliopistolaki (558/2009) Ammattikorkeakoululaki (351/2003) Edellä mainittujen säädösten nojalla annetut opetushallituksen määräykset ja suositukset. Tässä ohjeessa tarkoitettuja hankintayksikköjä ovat elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset (ELYkeskukset), työ- ja elinkeinotoimistot (TE-toimistot) ml. työnhakukeskukset ja työvoiman palvelukeskukset. Tietolähteitä Säädöksiä tukevaa ja soveltamista ohjaavaa aineistoa löytyy seuraavista intemet-osoitteista: www.vm.fi (valtion hankintakäsikirja liitteineen) www.hankinnat.fi (julkisia hankintoja koskeva lainsäädäntö, kuntaliiton neuvontayksikön tuottamaa aineistoa) www.tem.fi (vuosittain määriteltävät kynnysarvot sekä säädökset) www.oikeus.fi/markkinaoikeus (markkinaoikeuden ratkaisuja, valitusmenettely ja -osoitus) HILMA www.hankintailmoitukset.fi (CPV-koodit)
7 (110) 2. Työvoimakoulutuksen lajit 2.1. Valmentava työvoimakoulutus Valmentavana työvoimakoulutuksena voidaan hankkia ohjaavaa koulutusta, maahanmuuttajakoulutusta, kielikoulutusta ja tietotekniikan perusvalmiuksia kehittävää koulutusta. Ohjaavana koulutuksena voidaan hankkia myös yleissivistäviä opintoja, kuten peruskoulu- ja lukio-opintoja, joita voidaan hankkia ammattiin tähtäävänä valmentavana koulutuksena silloin, kun puuttuva suoritus tai aiempien opintojen huono opintomenestys estää työllistymisen tai osallistumisen ammatilliseen koulutukseen. Valmentavan koulutuksen opintosisällöistä kerrotaan tarkemmin pääluvussa III. 2.2. Ammatillinen työvoimakoulutus Julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain mukaan työvoimakoulutus on pääasiassa ammatillisia valmiuksia edistävää. Pääosa ammatillisesta työvoimakoulutuksesta on tutkintotavoitteista, jolloin tavoitteena on, että opiskelija suorittaa perus-, ammatti- tai erikoisammattitutkinnon tai tutkinnon osia. Tietyin edellytyksin on myös mahdollista suorittaa korkeakoulututkinto. Osa ammatillisesta koulutuksesta on jatko- ja täydennyskoulutusta, jossa keskeisenä tavoitteena on kehittää ja täydentää työnhakijoiden ammatillisia valmiuksia. Yrittäjyyteen liittyvää koulutusta hankitaan työnhakijoille, joilla on kiinnostusta ja valmiuksia perustaa oma yritys. 2.2.1. Ammatillisen koulutuksen henkilökohtaistaminen, lisäopetus ja tukipalvelut Henkilökohtaistaminen Ammatillisen koulutuksen toteutukseen liittyy keskeisesti koulutuksen henkilökohtaistaminen. Tämä tarkoittaa henkilön olemassa olevan osaamisen ja aiemmin opitun tunnistamista ja tunnustamista siten, että osaaminen luetaan hyväksi laadittaessa opiskelijan henkilökohtaista opiskeluohjelmaa. Henkilökohtaistaminen merkitsee myös opiskelijan mahdollisten erityistarpeiden-esim. lisäopetuksen ja tukipalveluiden tarpeen - huomioon ottamista henkilökohtaista opiskeluohjelmaa laadittaessa (Opetushallituksen määräys 43/011/2006,28.11.2006; ks. myös s. 26 "Opiskelun henkilökohtaistaminen" ja s. 48 "Henkilökohtaisten opiskeluohjelmien laadinta sekä hyväksi lukeminen"). Ammattitaidon kartoitusiakso osaamisen kartoitus Ammatillisen koulutuksen alkuun voidaan sisällyttää ammattitaidon kartoitusjakso. Sen tavoitteina on selvittää opiskelijan osaamisen taso ja siitä määrittyvä koulutuksen lähtötaso sekä mahdollisen tukiopetuksen tarve ja arvioida opiskelijan soveltuvuutta kyseessä olevaan koulutukseen sekä sen tavoitteena olevaan ammattiin. Tukiopetus ia vajaakuntoisten erityistarpeet Koulutushankinnoissa tulee ottaa huomioon oppimisvaikeudet. Koulutuksen tarjouspyyntöön tulee sisällyttää maininta siitä, että koulutuspalvelun myyjän on varauduttava tukiopetustarpeisiin. Jos koulutus jo suunnitteluvaiheessa kohdennetaan ryhmälle, jolla tiedetään olevan tietyn tyyppinen tukiopetuksen tarve, yksilöidään tarpeen laatu jo tarjouspyynnössä. Hankintasopimukseen kirjataan tukiopetusvelvoite. Työvoimakoulutuksen hankintayksikön tulee ottaa huomioon vajaakuntoisten erityistarpeet. Esimerkiksi kuuron tai muun kuulovammaisen henkilön työvoimakoulutukseen sisältyvän opetuksen ja
8 (110) työssäoppimisjakson aikana tarvitsemat tulkkipalvelut tulee sisällyttää työvoimakoulutuksen hankintahintaan. Jos vajaakuntoisen opiskelijan erityispalvelutarve todetaan hankintasopimuksen tekemisen jälkeen, voidaan tulkki- tai muu palvelu ostaa lisähankintana (hankintasopimuksen muutos). Julkisia työvoimapalveluja täydentävinä palveluina voidaan tarvittaessa hankkia yksilöllisiä tai ryhmämuotoisia oppimisedellytysten selvityksiä ja oppimisvalmennusta. Näitä täydentäviä palveluja voidaan hankkia joko erillisenä toimenpiteenä ennen koulutusta tai integroiden ne koulutuksen orientaatiojaksolle. Kielikoulutus Maahanmuuttajan osallistuessa koulutukseen, joka on ensisijaisesti tarkoitettu muille kuin maahanmuuttajille, on suositeltavaa sisällyttää koulutusohjelmaan suomen tai ruotsin kielen opintoja, joilla tuetaan erityisesti kyseiseen ammattialaan liittyvää kielen opiskelua. Liikuntakoulutus Työkuntoa ylläpitävää liikuntaa voidaan sisällyttää koulutushankintoihin erityisesti silloin, kun tuleva ammatti edellyttää hyvää fyysistä kuntoa. Työnhakuvalmennus Ammatillisen työvoimakoulutuksen keskeinen tavoite on työllistyminen. Työllistymistavoitteen toteuttamiseksi koulutuksen loppuun sisällytetään koulutukseen osallistuvien tarpeiden mukaista työnhakuvalmennusta. Se voidaan toteuttaa kaikille opiskelijoille yhteisenä koulutusosiona tai kohdistaa erityisesti niille opiskelijoille, jotka koulutuksen päättyessä olisivat palaamassa työttömiksi työnhakijoiksi. Työnhakuvalmennus voidaan toteuttaa/ hankkia myös erillisenä koulutushankintana tai ryhmäpalveluna. CV-netin hyödyntäminen Työ- ja elinkeinohallinnon tavoitteena on lisätä merkittävästi sähköisenä palveluna toteutetun CV-netin käyttöä. CV-netti on sekä henkilö- että työnantaja-asiakkaita palveleva nopea ja suora työllistymisen väylä. Tämän vuoksi CV-netin hyödyntäminen on otettava osaksi työvoimakoulutushankintoja koskevia tarjouspyyntöjä ja hankintasopimuksia. Tarjouspyynnöissä ja hankintasopimuksissa todettava työnhakuvalmennuksen vähimmäisvaatimus on työnhaun perusvalmiuksien kehittämisen ohella, että opiskelijat perehdytetään CV -netin käyttöön. Koulutuksen toteuttajan on huolehdittava, että opiskelijat osaavat laatia CV:n ja osaavat viedä sen TE-hallinnon sähköiseen palveluun.
9 (110) Kaavio 1. Työvoimakoulutuksen rakenne ja tavoitteet Työvoimapoliittinen aikuiskoulutus Valmentava Ammatillinen Ohjaava koulutus Kielikoulutus Tietotekniikan perusteiden koulutus Maahanmuuttajakoulutus Tutkintotav oitteinen koulutus Yrittäjäkoul utus Yhteishankint a Lyhytkestoinen lupatyyppinen koulutus Jatko- ja täydennyskoulutus Korkeakouluopintojen loppuun saattaminen ja muuntokoulutus > Työmarkkinoiden toimivuuden parantaminen ja työvoiman saatavuuden turvaaminen ^ Työllistyminen ^ Jatkokoulutukseen sijoittuminen ^ Työurien pidentäminen ^ Työttömyyden ja sen pitkittymisen ennalta ehkäisy ^Työelämän vaatimusten mukaisen ammattitaidon ja osaamisen varmistaminen Tutkintojen suorittaminen ja osaamisen sertifiointi > Yrittäjyyden edistäminen ^ Työelämän perusvalmiuksien hallinta ja palauttaminen > Kotoutuminen ja kielitaidon saavuttaminen ^ Tietotekniikan perusvalmiuksien hallinta > Työkyvyn ylläpitäminen ja syrjäytymisen ehkäisy
10 (110) 2.3. Korkeakouluopinnot Ammattikorkeakoulu- ja yliopistotutkintoja voidaan hankkia työvoimakoulutuksena samalla tavoin kuin toisen asteen ammatillista koulutustakin. Korkeakoulututkintoon johtavaa koulutusta voidaan hankkia työvoimakoulutuksena kuitenkin vain opiskelijaryhmille, ei yksittäisinä opiskelijapaikkoina. Koulutukseen valittavan henkilön on täytettävä samat lähtötasovaatimukset kuin opiskelijoiden, jotka ovat saaneet tavanomaisen valintaprosessin kautta opiskelupaikan korkeakoulussa. Valintaprosessi on kaksivaiheinen: opiskelijavalinnan tekee työvoimaviranomainen ja korkeakoulu päättää opiskelijaksi ottamisesta eli opiskeluoikeudesta. Tästä säädetään julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain 6 luvun 7 :n 2 momentissa, yliopistolain 36 :ssä ja ammattikorkeakoululain 22 :ssä. Opiskelijavalinnasta päättämisestä ja työvoimapoliittisten valintaperusteiden täyttymisestä säädetään julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain 6 luvun 7 :n 1 momentissa. Koulutuksen hakuilmoituksessa tulee tiedottaa erityisesti työvoimapoliittisista edellytyksistä, joita opiskelijavalinnassa noudatetaan (ks. pääluku V Opiskelijavalinta). Ammattikorkeakoulututkintoon tähtäävä koulutus Ammattikorkeakoulututkintoon tähtäävää koulutusta voidaan hankkia henkilölle (ryhmälle), joka on suorittanut aikaisemmin opistoasteen tutkinnon tai jonka ammattikorkeakouluopinnot ovat jääneet kesken. Ammattikorkeakoulututkintoon tähtäävän työvoimakoulutuksen tavoitteena on nostaa koulutusjärjestelmän muutoksen vuoksi vanhentunut opistotasoinen tutkinto ammattikorkeakoulutasoiseksi. Lisäksi ammattikorkeakoulututkintoon tähtäävää koulutusta voidaan hankkia työvoimakoulutuksena, kun kyse on kesken jääneiden opintojen loppuunsaattamisesta, kun sen arvioidaan edellyttävän enintään 18 kuukauden opintoja. Yleisten työvoimapoliittisten pääsyvaatimusten lisäksi aiemmat ammattikorkeakouluopinnot keskeyttäneiden opiskelijavalinnassa tulee ottaa huomioon seuraavat ehdot: - Edellytetään, että henkilö ei ole ollut ammattikorkeakoulussa tai muussa oppilaitoksessa läsnä olevana opiskelijana viimeksi kuluneiden kolmen vuoden (36 kk) aikana. - Koulutukseen valittavaksi harkittavien osalta on selvitettävä, että henkilön ennen keskeytystä suorittamien tutkintoon johtavien opintojen laajuus on sen suuruinen, että puuttuvat opinnot on realistisesti mahdollista suorittaa asetuksen mukaisen 18 kuukauden enimmäisopiskeluajan kuluessa. Arvioitaessa jäljellä olevien opintojen määrää, tulee käyttää oppilaitoksen opintosuoritusrekisterin tietoja suoritetuista opinnoista. Päätökset aiempien opintojen ja aiemmin hankitun osaamisen tunnustamisesta tekee ammattikorkeakoulu. - Päätöksen opiskelijaksi ottamisesta tekee ammattikorkeakoulu työ- ja elinkeinohallinnon esittämästä ryhmästä (351/2003). - Muuhun työvoimapoliittiseen aikuiskoulutukseen osallistumista ei kuitenkaan katsota em. päätoimiseksi opiskeluksi, joka estäisi koulutukseen valituksi tulon, kun muut ehdot valinnalle täyttyvät. On tärkeää huomata, että työvoimakoulutuksena ei koskaan voida ostaa AMK-tutkintoon johtavaa koulutusta kokonaan tai edes lähes kokonaan, vaan kyse on aina vain vanhamuotoisen tutkinnon täydentämisestä tai kesken jääneiden opintojen loppuun saattamisesta. Opiskelijaksi valittavilla tulee aina olla runsaasti hyväksiluettavia opintosuorituksia ja realistinen mahdollisuus suorittaa tutkinto loppuun säädetyn opintojen enimmäiskeston puitteissa. Näin esim. toisen asteen ammatillisen perustutkinnon tai ammattitutkinnon suorittaneita (esim. lähihoitaja) ei voida työvoimakoulutuksena
11 (110) "täydennyskouluttaa" amk-tutkintoon (esim. sairaanhoitajiksi), koska tällainen koulutus edellyttää käytännössä koko amk-tutkintoon vaadittavan opintomäärän suorittamista alusta loppuun. Yliopistotutkintoon tähtäävä koulutus Alempaan korkeakoulututkintoon tähtäävää koulutusta voidaan hankkia henkilölle (ryhmälle), jonka tutkinnon loppuunsaattamisen voidaan arvioida edellyttävän enintään 12 kuukauden päätoimisia opintoja. Ylempään korkeakoulututkintoon tähtäävää koulutusta voidaan hankkia henkilölle (ryhmälle), jonka tutkinnon loppuunsaattamisen voidaan arvioida edellyttävän enintään 24 kuukauden päätoimisia opintoja. Muut korkeakouluopinnot ja maahanmuuttajien korkeakoulutus Tutkintoon johtavien korkeakouluopintojen lisäksi voidaan edelleen hankkia myös ei-tutkintoon johtavaa korkeakoulutasoista jatko- ja täydennyskoulutusta niin opiskelijaryhmille kuin yksittäisinä opiskelijapaikkoina silloin, kun tavoitteena on täydentää työnhakijan nykyistä osaamista ja jo suoritettua korkeakoulututkintoa sellaisilla korkeakouluopinnoilla, jotka edistävät työnhakijan työllistymistä. Tämä koskee myös maahanmuuttajia, joilla on jo lähtömaassaan suoritettuna korkeakoulututkinto. Henkilöllä tulee kuitenkin olla opiskeluoikeus suomalaisessa korkeakoulussa, yliopistossa tai ammattikorkeakoulussa. Ylempää korkeakoulututkintoa täydentävinä opintoina ei kuitenkaan voida hankkia tutkijakoulutusta, joka tähtää lisensiaatin tai tohtorin tutkintoon. Lausuntomenettely tutkintotavoitteisessa koulutuksessa Ennen korkeakoulututkintoon johtavan koulutuksen hankintapäätöstä hankintayksikön tulee pyytää asiasta lausunto opetus- ja kulttuuriministeriöltä. Lausuntomenettelystä kerrotaan tarkemmin luvussa 10. Hankintayksikkö voi kilpailuttaa ammattikorkeakoulututkintoon johtavan koulutuksen tarkoituksenmukaiseksi katsomalleen paikkakunnalla toteutettavaksi, eikä se ole enää sidottu vain oman ELYkeskusalueensa ammattikorkeakoulun koulutustarjontaan. Aikaisemmin amk-tutkintojen hankintaa rajoittanut ammattikorkeakoulun sijaintipaikkasidonnaisuus on poistunut 1.1.2007 ammattikorkeakoulu-asetuksen muutoksen johdosta (VNA ammattikorkeakouluista 352/2003,1 ). Ammattikorkeakoulun koulutustehtävässä määrättävä koulutuksen sijaintipaikka koskee asetuksen mukaan nykyisin vain amk-tutkintoon johtavaa nuorten koulutuksena järjestettävää koulutusta ja ylempään amktutkintoon johtavaa koulutusta ei enää aikuiskoulutusta. Tämä on syytä ottaa huomioon koulutussuunnittelussa ja tarjouspyyntöä laadittaessa. Korkeakouluopintojen hankintojen suunnittelussa huomioon otettavaa Korkeakoulututkinnon hankintaa suunniteltaessa on varmistettava, että korkeakoululla on koulutustehtävän/ -vastuun mukainen oikeus antaa kyseisen alan koulutusta - erityisesti ammattikorkeakoulututkinnon ollessa kyseessä. Ammattikorkeakoulututkintoon tähtäävässä koulutuksessa kouluttajana (pääsopijana) voi olla vain ammattikorkeakoulu, jonka toimialaan eli koulutustehtävään suunniteltu koulutus kuuluu. Yliopisto tai sen täydennyskoulutuskeskus ei voi toimia hankkeen pääsopijana. Alihankintana ammattikorkeakoulu voi ostaa tarvittaessa osan koulutuksesta yliopistolta. Yliopistotutkintoon tähtäävässä koulutuksessa koulutusta järjestävän yliopiston opetusala rajoittuu sinänsä yliopistojen tutkinnoista annetussa asetuksessa säädetyn koulutusvastuun mukaisiin koulutusaloihin/tutkintoihin (VNA 794/2004, 2 ja asetuksen liite). Kuitenkin kesken jääneiden maisteritutkintojen loppuun saattamiseen tähtäävät työ- ja elinkeinohallinnon hankkeet voidaan suunnitella monialaisiksi, jolloin koulutusvastuurajauksella ei ole merki-
12 (110) tystä sen vuoksi, että työ- ja elinkeinohallinto hankkii niissä vain ohjausta eikä tutkinto- opetusta - jonka henkilö saa opetushallinnon rahoittamana omalta yliopistoltaan. Valittaessa opiskelijoita kesken jääneen yliopistotutkinnon loppuun saattamiseen tähtäävän koulutukseen on huomattava, että ryhmään voidaan valita myös muissa kuin opetusta/ ohjausta antavassa yliopistossa opintonsa keskeyttäneitä. Opiskelijan on kirjoittauduttava koulutuksen ajaksi läsnä olevaksi luonnollisesti omaan yliopistoonsa, eikä ohjausta antavaan yliopistoon. 3. Työvoimakoulutushankintojen toteutustavat Työvoimakoulutusta voidaan hankkia tarpeen mukaan joustavasti hyvin erilaisilla sopimusmenettelyillä ja erisuuruisina kokonaisuuksina. Koulutusta voidaan hankkia tiettyjen henkilöiden tarpeisiin yksittäisinä opiskelijapaikkoina, tietyille kohderyhmille suunnattuina erillisinä koulutusohjelmina opiskelijaryhmille, (yhden tai useamman koulutusalan) kapasiteettihankintoina, puitejärjestelyinä tai yhteishankintoina. Myös lupatyyppistä tai muutosturvan toimintamalliin liittyvää koulutusta voidaan hankkia työvoimakoulutuksena. 3.1. Yksittäinen opiskelijapaikka Yksittäisen opiskelijapaikan hankintaa koskevaa harkintaa tehtäessä on noudatettava tasapuolisuuden ja syrjimättömyyden periaatteita sekä avoimuutta. Harkinnassa sovelletaan alla kerrottuja sekä pääluvussa V todettuja yleisiä periaatteita ja arviointikriteerejä. Opiskelijapaikan hankinta ei edellytä kaikkien kriteerien täyttymistä yhtä aikaa, vaan jo yhdenkin kriteerin täyttyminen voi olla riittävä peruste opiskelijapaikan hankinnalle. Yksittäisenä opiskelijapaikkana voidaan hankkia tutkintoon tai sellaisen osaan johtavaa tai muutoin ammattitaitoa lisäävää lyhyt- tai pidempikestoista koulutusta. Myös ns. lupatyyppisen koulutuksen hankinta on suositeltavaa silloin, kun se kriteerit huomioon ottaen on tarkoituksenmukaista. Yksittäisiä opiskelijapaikkoja voidaan hankkia samoilta koulutuspalveluiden tuottajilta, kuin muutakin työvoimakoulutusta. Poikkeuksena ovat korkeakoulututkintoon johtavat opinnot, joita ei voida hankkia yksittäisinä opiskelijapaikkoina (ks. luku 2.3.). Muuta kuin tutkintoon johtavaa korkeakoulutasoista jatko- ja täydennyskoulutusta voidaan kuitenkin hankkia myös yksittäisinä opiskelijapaikkoina. Yksittäisen opiskelijapaikan hankinta poikkeaa muusta työvoimakoulutuksen hankinnasta siinä, että koulutus räätälöidään etukäteen tiedossa olevan henkilön tarpeisiin henkilön työllistymissuunnitelmaa tai sitä korvaavaa suunnitelmaa vastaavasti. Siksi joitakin harvoja poikkeustilanteita lukuun ottamatta erillistä opiskelijavalintaa ei enää tarvitse tehdä, vaan päätös koulutuksen hankkimisesta on samalla myös ratkaisu henkilön koulutustarpeesta ja soveltuvuudesta kyseiseen koulutukseen. Kun sovitaan, että henkilöasiakas voi hakea koulutuspaikkaa työvoimakoulutuksena, kirjataan asia myös henkilön työllistymissuunnitelmaan tai sitä korvaavaan suunnitelmaan URAtietojärjestelmään. Yksittäisen opiskelijapaikan hankintaa koskevaa harkintaa ei tule jättää vain yhden virkailijan tehtäväksi jääviysseikkojen ja subjektiivisuusriskin vuoksi. Onkin suositeltavaa, että ratkaisu tehdään työja elinkeinotoimistossa tätä varten sovitussa ryhmässä, jolloin toiminnan objektiivisuus sekä hankintaratkaisujen yhdenvertaisuus turvataan mahdollisimman hyvin. Yksittäisen opiskelijapaikan hankintaa harkittaessa tulee lähtökohtana olla työvoimapoliittinen tarkoituksenmukaisuus. Sitä arvioidaan ottamalla huomioon seuraavat seikat: Koulutukseen hakeutuvalla henkilöllä on oltava työllistymissuunnitelmassa tai sitä korvaavassa suunnitelmassa ja palvelutarvearviossa todettu koulutustarve.
13 (110) Henkilöllä tulee olla TE-toimiston arvion mukaan aidosti mahdollisuus työllistyä tai sijoittua ammatilliseen koulutukseen työvoimakoulutuksen hyväksytysti suoritettuaan. Arviota tehtäessä tulee ottaa huomioon niin työvoiman kysyntätilanne, kuin myös kyseisen alan koulutetun työvoiman tarjontatilanne. Tarvittaessa henkilöltä voidaan edellyttää kirjallista selvitystä tarjolla olevasta työ- tai koulutusmahdollisuudesta. Henkilön tulee olla soveltuva hankittavaan koulutukseen ja sen tavoitteena olevaan ammattiin tai tehtävään. Tapauskohtaisesti on otettava huomioon koulutuksen kokonaishinta, opintososiaalisista etuuksista aiheutuvat kustannukset suhteessa koulutuksen todelliseen kestoon ja koulutukseen hakeutuvan henkilön tilanne (esim. perhesuhteet, huoltajuus, terveydentila, taloudelliset edellytykset sekä mahdollisuudet osallistua koulutukseen toisella paikkakunnalla). Tulee selvittää onko vastaavaa, henkilölle soveltuvaa ja todetut koulutustarpeet täyttävää, koulutusta samanaikaisesti tai lyhyellä aikavälillä tarjolla työvoimakoulutuksena tai omaehtoisena koulutuksena siten, että henkilöllä on taloudelliset ja muut seikat huomioon ottaen realistiset mahdollisuudet osallistua koulutukseen. Yksittäisen opiskelijapaikan hankinnassa voidaan yleensä perustellusti poiketa yleisestä hankintojen kilpailutusvelvoitteesta. Kun kysymys on yhden tai useamman yksittäisen opiskelijapaikan hankinnasta ja opiskelijaksi hakeutuvien tulee pyrkiä oppilaitokseen samoja menettelyjä noudattaen kuin omaehtoisesti opiskelemaan hakeutuvienkin, eikä opinto-oikeutta voida siirtää tai sitä ei ole opiskelijoille aiheutuvien haittojen ja kustannusten vuoksi kohtuullista siirtää toiseen oppilaitokseen, on kyseessä tosiasiallisesti yhden tarjoajan suorahankintatilanne ja hankinta voidaan tehdä ilman tarjouskilpailua. 3.1.1. Työttömyysetuudella tuetun omaehtoisen opiskelun ja työvoimakoulutuksen välinen suhde Työttömyysetuudella tuettu omaehtoinen opiskelu vähentää jossain määrin työvoimakoulutuksen yksittäisten opiskelijapaikkojen sekä keskeneräisten korkeakouluopintojen loppuun saattamiseen tähtäävien työvoimakoulutusten hankintaa. Tästä huolimatta ei voida suoraan todeta omaehtoisten opintojen mahdollisuuden poistavan mainittujen työvoimakoulutusten hankinnan tarvetta kokonaan. Edelleen tulee olemaan tilanteita, joissa työnhakijoilla ei ole taloudellisia mahdollisuuksia itse kustantaa omaehtoisesta koulutuksesta syntyviä opiskelukustannuksia. Työnhakijalla voi kuitenkin olla perusteltu koulutustarve - esimerkiksi, koska häneltä puuttuu kokonaan ammatillinen tutkinto. Tällöin yksittäisen opiskelijapaikan hankinta voi olla työvoimapoliittisesti tarkoituksenmukaisin ratkaisu koulutuksen rahoittamiseksi. Vastaava tilanne voi koskea myös keskeneräisten korkea-asteen opintojen loppuun saattamista. Tällöin on perusteltua tarjota mahdollisuus opintojen loppuun saattamiseen työvoimakoulutuksena hankkimalla koulutusohjelma opiskelijaryhmälle. 3.2. Rintama- ja non stop koulutukset Tietylle kohderyhmälle kohdentuvat yksittäiset koulutusohjelmat jakautuvat ns. rintamakoulutuksiin ja non stop -tyyppisiin koulutuksiin. Rintamakoulutuksella tarkoitetaan koulutusta, jossa kaikki opiskelijat aloittavat ja päättävät koulutuksen yhtä aikaa ja noudattavat koulutuksen aikana lähtökohtaisesti samaa opetusohjelmaa. Opetusohjelmaa tarkennetaan ja yksilöllistään henkilökohtaisen opiskeluohjelman perusteella. Opiskeluohjelma on pakollinen, kun on kyse tutkintoon valmistavasta ammatillisesta koulutuksesta.
14 (110) Non stop -koulutuksella tarkoitetaan tietylle ammattialalle kohdentuvaa koulutusta, johon voi hakea jatkuvasti. Opiskelijat valitaan joko yksitellen tai ennalta sovittuina ajankohtina ryhminä joustavasti. Kukin opiskelija noudattaa henkilökohtaista opiskeluohjelmaa ja suorittaa vain ne opinnot, jotka hän tarvitsee koulutuksen tavoitteen (esim. tutkinto, työssä tarvittava erityisosaaminen, työllistyminen, hakeutuminen muuhun koulutukseen) saavuttaakseen. 3.3. Palkkatuetun työn ja koulutuksen yhdistäminen eli TOPPIS-malli Suurelta osalta työttömiä puuttuu ammatillinen koulutus tai koulutus on vanhentunut, mikä vaikeuttaa heidän sijoittumistaan avoimille työmarkkinoille. Osaamis- ja ammattitaitokartoituksissa tai muutoin todettujen osaamisen ja ammattitaidon puutteiden poistamiseksi palkkatuettuun työhön tulisi liittää koulutusta. Tämä voidaan toteuttaa järjestämällä koulutus yhdistämällä tuettua työtä ja ammatillista työvoimakoulutusta tai oppisopimuskoulutuksena. Tuotteistettu palkkatuetun työn ia työvoimakoulutuksen TOPPIS-malli TOPPIS-mallissa on kysymys palvelukokonaisuudesta, jossa otetaan huomioon sekä työnantajan että työnhakijan tarpeet. Rekrytointikynnystä alennetaan työnantajan tarpeista lähtevällä koulutuksella ja rekrytointituella; mallin toteuttaminen painottaa työ- ja elinkeinohallinnon toimenpiteiden kysyn- tälähtöisyyttä ja se voi siten osaltaan lieventää työvoiman kohtaanto-ongelmaa. Palkkatuetun työn ja työvoimakoulutuksen yhdistävässä mallissa työntekijä on työsuhteessa, johon työnantaja saa palkkatukea. Työntekijän tarvitseman koulutuksen suunnittelun ja koulutuksen järjestämisen kustannuksista vastaa työ- ja elinkeinohallinto. Koulutus hankitaan normaalina työvoimakoulutuksena. Hankintamenettelynä voi olla useimmiten suorahankinta, koska yksittäisenä opiskelijapaikkana hankitun ja räätälöidyn koulutuksen hinta ei pääsääntöisesti ylitä hallinnonalakohtaista suo- rahankinnan kynnysarvoa. Suorahankinnassa voidaan hyödyntää myös valmiiksi kilpailutettua kapasiteettia ja puitesopimuksia. Mallin tavoitteet palvelevat kolmea asiaa: 1) Alentaa rekrytointikynnystä ja edistää työttömän työnhakijan osaamisen kehittymistä ja työllistymistä 2) Se lisää työpaikalla tapahtuvan työnantajan tarpeista lähtevän koulutuksen tarjontaa; 3) Parantaa palkkatuetun työn vaikuttavuutta; ja 4) Parantaa työvoimakoulutuksen vaikuttavuutta, kun se johtaa entistä todennäköisemmin rekrytointiin ja antaa mahdollisuuden hyödyntää saatua koulutusta myöhemmissä opinnoissa. Mallin toimivuus edellyttää, että koulutuksen järjestäjät ovat mukana prosessin eri vaiheissa. Koulutuksen järjestäjät toimivat koulutuksen tuottajina, mutta heitä voidaan hyödyntää myös työnhakijan osaamisen ja koulutustarpeiden arvioinnissa, koulutuksen suunnittelussa sekä laadittaessa työnantajan ja työntekijän kanssa henkilökohtaista opiskelu- tai koulutussuunnitelmaa. Koulutukseen liittyvät järjestelyt on mahdollisuuksien mukaan hyvä keskittää alueellisesti osaavalle koulutuksen järjestäjälle. Monialainen järjestäjä pystyy tarjoamaan koulutusratkaisuja laajasti, koska se ei ole sidottu vain yhden koulutusalan tai oppilaitoksen tuottamiin koulutuksiin. Koulutuksen räätälöinnistä johtuen palkkatuettuun työhön yhdistetty koulutus on kestoltaan useimmiten oppisopimuskoulutusta (perustutkintoja /ammatti- ja erikoisammattitutkintoja) lyhyempää. Koulutussisältöjen suunnittelu (modulointi) voidaan toteuttaa myös siten, että se mahdollistaa opiskelijalle ammatillisen tutkinnon osien suorittamisen (näytöt). Hän voi halutessaan täydentää tutkintoaan myöhemmin, jolloin hänen työmarkkinakelpoisuutensa ja valmiutensa pysyä työmarkkinoilla pidempään paranevat.
15 (110) TOPPIS-malli ja oppisopimuskoulutus täydentävät toisiaan. Oppisopimuskoulutus on tutkintotavoitteista ja TOPPIS-malli lyhytkestoisempaa, työnantajan tarpeisiin räätälöityä koulutusta, jonka kustannuksista vastaa kokonaan työ- ja elinkeinohallinto. TOPPIS-mallin käyttöä voidaan suunnata myös niille kolmannen sektorin toimijoille, joilla on jo entuudestaan kokemusta muun muassa pitkäaikaistyöttömien työllistämisestä erilaisiin palvelu- ja avustamistehtäviin. Mallin ensisijaisena kohderyhmänä ovat vajaakuntoiset, pitkäaikaistyöttömät, vaikeasti työllistyvät ja maahanmuuttajat, koska heiltä usein puuttuu työnantajan edellyttämä työllistymistä edistävä koulutus. 3.3. Kapasiteettihankinta Kapasiteettihankinnalla tarkoitetaan yhtä tai useampaa koulutusalaa koskevaa laajaa opiskelijatyöpäivien määrää tai koulutuskokonaisuuksien sopimuspakettia, johon kootaan yhdeltä koulutuspalvelujen tuottajalta (tai useamman palvelun tuottajan yhteenliittymältä) tehdyt koulutushankinnat. Koulutukset voivat olla sekä rintamaettä non stop -koulutuksena toteutettavia. Hankinta voi koskea yhtä alaa (esim. metalliala) ja sen sisällä useita eri ammatteja /työtehtäviä koskevia erillisiä koulutuksia (esim. hitsauskoulutus, koneistajan koulutus, levysepän koulutus jne.). Hankinta voi koskea myös useita toisistaan täysin poikkeavia koulutusaloja. Koulutus toteutetaan henkilökohtaisen opiskeluohjelman perusteella, jonka mukaan myös opiskelijatyöpäivien käyttö lasketaan ja hankintahinta maksetaan toteutuman mukaisesti. Jos hankitaan esim. tietyn koulutusalan opiskelijatyöpäiväkapasiteetti, voidaan kapasiteettia käyttää joustavasti hankintayksikön ja hankintasopimuksessa määriteltyjen muiden työhallinnon yksikköjen (ELY-keskukset, TE-toimistot, työhakukeskukset tai työvoiman palvelukeskukset) esittämien tarkennettujen koulutusohjelmien toteuttamiseen hankintasopimuksen mukaisena ajanjaksona. Kapasiteettina hankittuja opiskelijatyöpäiviä voidaan tarkentavalla hankintasopimuksella käyttää myös yhteishankintojen toteuttamiseen tai yksittäisten opiskelijapaikkojen tarpeisiin. Kapasiteettihankintoihin liittyvistä hankintasopimuksen erityisehdoista kerrotaan pääluvussa II, s. 49. 3.4. Puitejärjestely Työvoimakoulutusta hankittaessa ei aina voida etukäteen tarkkaan määritellä, esimerkiksi kuinka monelle asiakkaalle koulutuspalvelua vuosittain tarvitaan. Tällöin hankinta voidaan toteuttaa ns. pui- tejärjestelynä. Hankintalain mukaan puitejärjestely on yhden tai usean hankintayksikön ja yhden tai usean toimittajan välinen sopimus, jonka tarkoituksena on vahvistaa tietyn ajan kuluessa hankintasopimuksia koskevat ehdot, kuten hinnat ja suunnitellut määrät (348/2007, 5 15 kohta). Puitejär- jestelyä käsitellään tarkemmin luvussa 5.6. 3.5. Yhteishankinta Yhteishankinnan määritelmä perustuu JTPL 6 luvun 3 :ään, jossa todetaan, että jos koulutusta hankitaan "määrätyn yrityksen tai muun yhteisön tarpeisiin sen palveluksessa oleville tai palvelukseen tuleville työntekijöille taikka vuokratyöntekijöille koulutushankinta voidaan... suorittaa myös siten, että työnantaja tai käyttäjäyritys osallistuu koulutuksen rahoittamiseen yhdessä työvoimaviranomaisen kanssa" sekä 5 :n 1. momentin lauseeseen, jossa todetaan, että "Jos koulutus hankitaan yhteishankintana, sopijapuolena on myös koulutuksen rahoittamiseen osallistuva yritys tai muu yhteisö". Koulutuksen hankintakustannuksiin voi osallistua ja hankintasopimuksen allekirjoittaa yksi tai usea työnantaja. Mahdollistamalla työnantajien osallistuminen työvoimakoulutuksen rahoitukseen on pyritty parantamaan edellytyksiä työmarkkinalähtöisen ja yhteisvastuulliseen koulutuksen toteutukseen sekä samalla avaamaan mahdollisuuksia koulutuksen rahoituspohjan laajentamiseen.
16 (110) Em. säädösten perusteella yhteishankinnaksi luetaan ja tilastoidaan vain sellaiset koulutushankinnat, joiden hankintasopimuksessa on sovittu työnantajan maksuosuudesta koulutuksen kokonaiskustannuksista ja joiden hankintasopimuksen työnantaja(t) allekirjoittaa sopimusosapuolena. Kääntäen tämä tarkoittaa sitä, että yhteishankintaa ei ole esim. koulutus, jonka suunnittelussa ja toteutuksessakin työnantajat ovat mukana, mutta jota he eivät rahoita eivätkä allekirjoita hankintasopimusta koulutus, jossa työnantaja maksaa koulutuksen järjestäjälle korvausta esim. työvoimakoulutuksen työssäoppimisjaksojen ohjauksesta työssäoppimista koskevan sopimuksen nojalla, mutta jonka hankintasopimuksen sopijapuolena työnantaja ei ole. Yhteishankintana voidaan hankkia myös koulutusta, jonka tavoitteena on kouluttaa yrittäjinä toimivia tai yrittäjäksi ryhtyviä henkilöitä. Yhteishankintakoulutuksen hankinnassa noudatetaan julkisia hankintoja koskevaa lainsäädäntöä, joten hankinta ilman tarjouskilpailua on mahdollista vain laissa ja tässä ohjeessa määritellyin perustein (ks. luku 5.4.). Lisäksi koulutuksen hinnan on oltava markkinaperusteisella tasolla. Kun koulutusta hankitaan yhteishankintana, työnantaja osallistuu tarjousten arviointiin ja tarjouksen hyväksymispäätöksen tekevät työvoimaviranomainen ja työnantaja yhdessä (VN:n asetus julkisesta työvoimapalvelusta 1344/2002). Yhteishankintaa käsitellään tarkemmin tämän ohjeen pääluvussa IV. 3.6. Lupatyyppinen koulutus Useilla aloilla työhön pääsyn edellytyksenä on tietyn luvan voimassaolo. Tällaisia ovat esim. kuljetusalalla vaarallisten aineiden kuljetukseen oikeuttava ADR-kortti, metalli- ja rakennusalalla vaadittava tulityökortti, elintarvikealalla vaadittava hygieniapassi jne. Pääsääntöisesti tällaisten lupien saantiin liittyvä koulutus sisällytetään alan ammatilliseen koulutukseen. Työttömille työnhakijoille, joilla on jo alan ammatillinen koulutus, voi olla tarkoituksenmukaista hankkia lupatyyppinen koulutus samoin perustein kuin yksittäinen opiskelijapaikka. Lupatyyppisen koulutuksen hankinta edellyttää, että tutkintokokeen lisäksi hankintaan liitetään myös tietopuolista opetusta/koulutusta. Lupatyyppistä koulutusta voidaan toteuttaa myös esimerkiksi kapasiteettihankintojen ja non stop -koulutusten sisällä. 3.7. Työvoimakoulutus muutosturvan yhteydessä Muutosturva ja siihen liittyvät työ- ja elinkeinohallinnon palvelut koskevat tietyin edellytyksin tuotannollisista ja taloudellisista syistä irtisanottuja henkilöitä sekä yksityisellä että julkisella sektorilla. Muutosturvan toimintamallin tavoitteena on työnantajan, työntekijöiden ja työvoimaviranomaisten välisen yhteistyön tehostaminen ja työntekijän mahdollisimman pikainen uudelleen työllistyminen. Muutosturvan toimintamalli tukee osaltaan työ- ja elinkeinohallinnon strategisia linjauksia vahvistamalla julkisen työvoimapalvelun proaktiivista toimintatapaa ja tarjoamalla mahdollisuuden nopeaan reagointiin irtisanomistilanteissa. Saatuaan tiedoksi työnantajan neuvotteluesityksen yhteistoimintaneuvottelujen käynnistämisestä työvoiman vähentämistilanteissa tai muutoin tiedon mahdollisista irtisanomisista TE-toimisto ottaa viipymättä yhteyttä työnantajaan. TE-toimiston (ja tarvittaessa ELY-keskuksen), yrityksen ja henkilöstön edustajien yhteistyönä käynnistetään jatkotoimenpiteiden suunnittelu, kartoitetaan työvoimapalvelujen tarve irtisanomistilanteessa, laaditaan toimintasuunnitelma sekä sovitaan toimintaperiaatteet palvelujen tarjoamisesta ja järjestelyistä.
17 (110) Muutosturvaan liittyen voidaan sopia irtisanottaville mahdollisimman varhaisessa vaiheessa järjestettävästä yhteishankintoina toteutettavasta räätälöidystä työvoimakoulutuksesta. Tällöin rahoittajina voivat työ- ja elinkeinohallinnon lisäksi olla sekä työvoimaa irtisanova että sitä rekrytoiva työnantaja. Suurten irtisanomisten yhteydessä on erityisen tärkeää varmistaa TE-toimistojen välinen yhteistyö ja yhteisvastuu sekä palvelujen suunnittelussa että tarjonnassa. Muutosturvatehtäviin palkatuilla asiantuntijoilla on keskeinen vastuu palvelujen käytännön järjestelyssä ja toimeenpanon tuessa. Toiminnan johtamisesta vastaa pääsääntöisesti paikallinen TE-toimisto (Ohje työllistymisen ja muutosturvan toimintamallin toimeenpanosta (TEM/992/03.01.04/2010)). 3.7.1. Muutosturvaan liittyvän koulutuksen hankinta ja kohdentaminen Muutosturvan joustava toteuttaminen edellyttää, että soveltuvia työvoimapalveluja voidaan tarjota irtisanotuille henkilöille mahdollisimman nopeasti. Muutosturvan toimintamallin erityisen luonteen ja tavoitteiden vuoksi työvoimaviranomaisilla on tavanomaista suurempi vastuu tarjottaessa koulutusvaihtoehtoja muutosturvan piiriin kuuluville henkilöille tai kohderyhmille. Muutosturvaan liittyen voidaan hankkia niin ammatillista kuin valmentavaakin työvoimakoulutusta. Jos työnantajan tilanne ei salli yhteishankinnan rahoitukseen osallistumista, voidaan muutosturvaan liittyvä koulutus hankkia myös kokonaan työ- ja elinkeinohallinnon rahoittamana. Koulutushankinnat voidaan toteuttaa yksittäisinä opiskelijapaikkoina, erillisinä opiskelijakohderyhmälle räätälöityinä koulutusohjelmina, kapasiteettihankintana tai puitejärjestelynä. Muutosturvaan liittyvät koulutushankinnat toteutetaan, samoin kuin muutkin työvoimakoulutushankinnat, noudattaen julkisia hankintoja koskevaa lainsäädäntöä ja työvoimakoulutuksen hankinnasta annettuja työ- ja elinkeinoministeriön säädöksiä ja ohjeita. Kun kyse on suuremmasta irtisanottujen ryhmästä tai kun pienistä irtisanomisista koostuvaan kohderyhmään kuuluvien henkilöiden koulutustarpeet ovat yhtenevät, on tarkoituksenmukaista hankkia soveltuvaa koulutusta erillisinä hankintoina. Tällöinkin koulutukset voidaan toteuttaa joko suuremmille opiskelijaryhmille tai yksittäisinä opiskelijapaikkoina. Hankinnoissa voidaan käyttää kaikkia soveltuvia hankintatapoja. Jos koulutusta hankitaan tietyn työnantajan irtisanottavalle henkilöstölle kohdennetusti, voivat koulutukseen osallistua samanaikaisesti niin muutosturvan piiriin kuuluvat kuin muutkin irtisanotut henkilöt. Tällaisen tiettyyn irtisanomistilanteeseen räätälöidyn koulutuksen kyseessä ollen voidaan opiskelijavalinnoissa poiketa normaalisuuden periaatteesta ja etukäteen kohdentaa koulutuspaikat tai osa niistä muutosturvaan oikeutetuille irtisanotuille. Kun muutosturvaan kuuluvien henkilöiden ryhmä on pieni tai koulutustarpeiltaan hyvin heterogeeninen, henkilöt voidaan ohjata hakeutumaan kaikkeen tarjolla olevaan soveltuvaan työvoimakoulutukseen riippumatta siitä, onko sitä erityisesti kohdennettu muutosturvan piiriin kuuluville. Jos irtisanottuja ja muutosturvaan oikeutettuja ohjataan hakeutumaan avoimessa haussa oleviin koulutusohjelmiin, työvoimakoulutuksen hakeutumisessa ja opiskelijavalinnoissa tulee noudattaa normaalisuuden periaatetta. Normaalisuuden periaatteen noudattaminen merkitsee sitä, että koulutusten opiskelijavalinnoissa noudatetaan tavanomaisia menettelyjä (ks. pääluku V) myös muutosturvaan oikeutettujen osalta. Muutosturvaan oikeutettujen tulee täyttää samat pääsyvaatimukset kuin muidenkin hakijoiden. Keskeisiä opiskelijavalinnan lähtökohtia ovat työvoimapoliittinen tarkoituksenmukaisuus ja henkilön koulutustarve sekä henkilön soveltuvuus koulutukseen ja tavoitteena olevaan ammattiin. 3.7.2. Yhteistyö muutosturvaan liittyvissä koulutushankinnoissa Osa muutosturvan toteutuksen yhteydessä esiin nousevista koulutustarpeista on luonteeltaan sellaisia, että tarvitaan useamman työ- ja elinkeinohallinnon yksikön yhteistyötä. Kyse voi olla esimerkiksi tilanteesta, jossa suuren työnantajan eri toimipisteet toteuttavat samoja henkilöstöryhmiä koskevia ir-
18 (110) tisanomisia samanaikaisesti usean ELY-keskuksen alueella tai tilanteesta, jossa useat pienehköt työnantajat irtisanovat yksittäisiä henkilöitä samaan aikaan eri puolilla maata ammattialalla, joka on harvinainen ja jonka koulutusta järjestetään vain harvoilla paikkakunnilla. Ammatillista koulutusta ja myös korkeakoulututkintoon tähtäävää koulutusta tulisi pyrkiä järjestämään yhteistyönä ELY- keskusten kesken. Ensin mainitussa esimerkissä työnantaja voi toivoa yhtenäistä toimintatapaa kaikkien toimipisteiden ja irtisanottujen osalta. Tällöin on tarkoituksenmukaista sopia myös ELY-keskusten ja TE-toimistojen kesken yhteisestä toimintatavasta sekä työnjaosta koulutushankinnoissa. Yhteistyön toimivuuden turvaamiseksi on syytä sopia yhdestä tahosta, joka kantaa päävastuun kokonaisuuden koordinoinnista, vaikka palvelujen toteutuksesta ja hankinnasta vastaavat eri yksiköt eri puolilla maata. Jälkimmäisessä esimerkissä kyseeseen tulee toimintamalli, jossa yksi työ- ja elinkeinohallinnon hankintayksikkö ottaa keskitetysti vastuun valtakunnalliseen tarpeeseen järjestettävän koulutuksen suunnittelusta ja hankinnasta. Muiden yksiköiden tehtävänä on ohjata kukin muutosturvan piiriin kuuluva henkilö hakeutumaan koulutukseen. Yhteistyön mahdollisuuksia ja tarvetta harkittaessa on syytä muistaa lisäksi ELY-keskuksen sisäisen yhteistyön mahdollisuudet. Erityisen hyödyllistä on yrityspalvelujen asiantuntijuuden hyödyntäminen tilanteissa, joissa kyseeseen tulevat työpaikan organisaation kehittämiseen tai uuden korvaavan yritystoiminnan käynnistämiseen liittyvät ratkaisut. 3.7.3. Muutosturvaan liittyvän työvoimakoulutuksen seuranta Muutosturvan toimintamallin toteutukseen liittyvään työvoimakoulutukseen myönnetään vuosittain määräraha osana momentin 32.30.51 määrärahaa. Muutosturvaan kohdentuvan määrärahan määrää seurantaan erikseen URA-järjestelmän kautta. Seuranta tapahtuu työttömyysetuuden maksajalle lähetettävän koulutuksen aloittamisilmoituksen ja työttömyysetuutta koulutuksen ajalta saavista annettavien työvoimapoliittisten lausuntojen avulla. Aloittamisilmoitus-ikkunalla työllistymisohjelmakenttään tallennetaan rasti, jonka avulla muutosturvan piiriin kuuluvat henkilöt sekä koulutustiedot saadaan seurantaan. Työvoimapoliittisessa lausunnossa tallennetaan rasti Muutosturva-kenttään. Työ- ja elinkeinoministeriö kokoaa seurattavat tiedot keskitetysti ja toimittaa kuukausittain ELYkeskuksille tiedot määrärahan käytöstä sekä arviot sitomisasteesta. Arvioiden pohjana ovat alakohtaiset koulutuksen keskihinnat. 4. Hankintalain soveltaminen ja kansalliset kynnysarvot Työvoimakoulutuksen hankinnassa tulee noudattaa hankintalain mukaisia menettelyjä, kun koulutushankinnan ennakoitu kokonaisarvo ilman arvonlisäveroa ylittää kansallisen kynnysarvon 30 000 euroa tai yhteishankinnoissa työ- ja elinkeinohallinnon maksuosuus on vähintään 100 000 euroa. Ennakoitua kokonaisarvoa laskettaessa on otettava huomioon hankintalain 17 20 :ien säädökset. Hankintaa ei saa pilkkoa osiin hankinnan kokonaisarvon alentamiseksi. Hankinnan ennakoituun kokonaisarvoon on laskettava mukaan hankinnan kaikkien osien arvo koko suunnitellulta hankintajaksolta ml. mahdolliset optiot tai vaihtoehtoisten toteuttamistapojen kustannukset. Kokonaishinnassa ei kuitenkaan oteta huomioon arvonlisävero-osuutta. Työvoimakoulutushankinnat ovat hankintalaissa tarkoitettuja liitteen B mukaisia toissijaisia palveluhankintoja, joihin sovelletaan aina lain 9 luvussa kuvattuja kansallisia menettelyjä riippumatta siitä ylittääkö hankinnan ennakoitu arvo EU-kynnysarvon. Hankinnoissa on käytettävä ensisijaisesti avointa tai rajoitettua menettelyä. Neuvottelumenettelyä, suorahankintaa ja kilpailullista neuvottelumenettelyä sekä puitejarjestelyä voidaan käyttää laissa erikseen säädetyin edellytyksin.
19 (110) Kynnysarvot alittaviin hankintoihin ei sovelleta hankintalakia, vaan hankintoja koskevat hallinnonalakohtaiset ohjeet. Työministeriön hallinnonalakohtaisessa hankintaohjeessa on tarkennettu kansalliset kynnysarvot alittavien ns. pienhankintojen toteutusta kevennetyllä tarjouskilpailulla tai riittävin perustein suorahankinnalla (Työ- ja elinkeinohallinnon hankintaohje, joulukuu 2009 sekä luku 5.4). 4.1 Kevennetty tarjouskilpailu pienhankinnoissa Kansalliset kynnysarvot alittavissa työvoimakoulutuksen ns. pienhankinnoissa (30 000 euroa alittavatja yhteishankinnoissa työ- ja elinkeinohallinnon maksuosuus alle 100 000 euroa) voidaan hankinta aina toteuttaa kevennetyllä kilpailutusmenettelyllä. Tällöin ei tavanomaisesta hankintamenettelystä poiketen tarvitse julkaista hankintailmoitusta tai pyytää ehdokkaita ilmoittautumaan. Hankintamenettelynä käytetään tilanteen mukaan joko kevennettyä avointa menettelyä tai kevennettyä rajoitettua menettelyä. Kevennetyssä rajoitetussa hankintamenettelyssä kirjallinen tarjouspyyntö lähetetään vähintään kolmelle soveltuvalle koulutuspalvelun tarjoajalle. Muilta osin hankintamenettelyssä noudatetaan kaaviossa 1. ja tässä ohjeessa muutoin kuvattua toimintatapaa ja dokumentointia. Kansalliset kynnysarvot alittavista hankinnoista tehtävästä hankintapäätöksestä voi valittaa hallintolainkäyttölain mukaisesti hallinto-oikeuteen, joten tätä koskeva valitusosoitus on liitettävä päätökseen. Markkinaoikeuteen ei voi valittaa, joten sitä koskevaa valitusosoitusta ei tarvita. Mahdollinen hallintovalitusasia ei keskeytä hankintapäätöksen täytäntöönpanoa. 5. Työvoimakoulutuksen hankintatavat Hankintalaissa määritellään kynnysarvot ylittävien julkisten hankintojen toteuttamistavat. Laissa kuvattuja hankintatapoja, jotka soveltuvat työvoimakoulutuksen hankintaan ovat: Avoin menettely Rajoitettu menettely Neuvot telumenettely Suorah ankinta Kilpailullinen neuvottelumenettely Puitejärjestely Näiden lisäksi laissa kuvataan suunnittelukilpailu sekä määritellään dynaaminen hankintajärjestelmä ja sähköinen huutokauppa. Nämä eivät käytännössä sovellu työvoimakoulutuksen hankintaan. Hankintamenettelyä valittaessa tulee ottaa huomioon hankinnan kohteen luonne ja monimutkaisuus. 5.1. Avoin menettely Hankintalaissa avoimella menettelyllä tarkoitetaan hankintamenettelyä, jossa hankintayksikkö julkaisee hankinnasta hankintailmoituksen ja jossa kaikki halukkaat toimittajat voivat tehdä tarjouksen. Lisäksi hankintayksikkö voi lähettää tarjouspyynnön suoraan soveliaaksi katsomilleen toimittajille (348/2007, 5 10 kohta). Avoin menettely on kansalliset kynnysarvot (30 000 ja yhteishankinnoissa työ- ja elinkeinohallinnon maksuosuus 100 000 ) ylittävissä työvoimakoulutushankinnoissa suositeltava menettely, koska sen avulla varmimmin turvataan kilpailutuksen avoimuus ja syrjimättömyys. Lisäksi menettely on toteutukseltaan yksinkertaisempi kuin esim. rajoitettu menettely tai neuvottelumenettely. Avointa menettelyä voidaan käyttää kaikissa hankinnoissa.
20 (110) 5.2. Rajoitettu menettely Rajoitetulla menettelyllä hankintalaissa tarkoitetaan hankintamenettelyä, jossa hankintayksikkö julkaisee hankintailmoituksen ja johon halukkaat toimittajat voivat pyytää saada osallistua. Ainoastaan hankintayksikön ennalta hankintailmoituksessa ilmoitettujen kriteerien mukaan valitsemat toimittajat saavat tarjouspyynnön ja voivat tehdä tarjouksen (5 11 kohta). Rajoitettua menettelyä voidaan käyttää kaikissa hankinnoissa. 5.3.Neuvottelumenettely Neuvottelumenettelyllä hankintalaissa tarkoitetaan hankintamenettelyä, jossa hankintayksikkö julkaisee hankintailmoituksen ja johon halukkaat toimittajat voivat pyytää saada osallistua. Hankintayksikkö neuvottelee valitsemiensa toimittajien kanssa (5 12 kohta, 25 26, 66 ). Neuvottelumenettely voidaan valita, jos avoimessa tai rajoitetussa menettelyssä tai kilpailullisessa neuvottelumenettelyssä ei ole saatu tarjouspyyntöä vastaavia tarjouksia tai jos tarjouksia ei voida hyväksyä muilla hankintalain 47, 48, 50 tai 52 60 :iin perustuvista syistä. Kun neuvottelumenettelyyn siirrytään, ei alkuperäisen tarjouspyynnön ehtoja saa olennaisesti muuttaa. hankinnan luonne ei mahdollista etukäteistä kokonaishinnoittelua hankinnan luonteen vuoksi tarjouspyyntöä ei voida määritellä niin tarkasti, että paras tarjous voitaisiin valita avointa tai rajoitettua menettelyä noudattaen 5.4.Suorahankinta hankinta ilman avointa tarjouskilpailua Hankintalaki määrittelee suorahankinnan hankintamenettelyksi, jossa hankintayksikkö julkaisematta hankintailmoitusta valitsee menettelyyn mukaan yhden tai usean toimittajan, jonka kanssa hankintayksikkö neuvottelee sopimuksen ehdoista (5 13 kohta). Työvoimakoulutuksen hankintamenettelyksi voi valita suorahankinnan vain hankintalain 27 :ssä mainituissa tilanteissa. Käytännössä suorahankinta on työvoimakoulutuksen hankinnassa mahdollinen menettely, kun avoimessa tai rajoitetussa menettelyssä ei ole saatu lainkaan osallistumishakemuksia tai tarjouksia taikka sopivia tarjouksia ja alkuperäisiä tarjouspyynnön ehtoja ei olennaisesti muuteta hankinta perustuu (aiempaan hankintasopimukseen sisältyvään lisähankintaoikeuteen (optioon). Suorahankinta voidaan tehdä enintään kolmen vuoden kuluessa alkuperäisen hankintasopimuksen tekemisestä. kyseessä on alkuperäiseen hankintasopimukseen sisältymätön lisäpalvelu, joka hankitaan alkuperäiseltä toimittajalta ja joka on ennalta arvaamattomista syistä osoittautunut välttämättömäksi palvelun toteuttamiselle sellaisena kuin se on alun perin määritelty. Edellytyksenä on, että lisäpalvelua ei voida teknisesti tai taloudellisesti erottaa pääsopimuksesta aiheuttamatta hankintayksikölle huomattavaa haittaa. Lisäpalvelun kokonaisarvo ilman arvonlisäveroa ei saa ylittää 50 %:a alkuperäisen hankinnan arvosta. hankinnan ennakoitu arvo on vähäinen eli alle 10 000 euroa. tarjouskilpailussa mahdollisesti saavutettavat paremmat hinta- tai muut ehdot eivät ylitä kilpailun järjestämisestä aiheutuvia prosessikustannuksia tai kilpailutuksesta välillisesti aiheutuvia muita kustannuksia (hankinnat, joiden ennakoitu kokonaisarvo enintään 30 000 euroa muissa koulutushankinnoissa tai 100 000 euroa työ- ja elinkeinohallinnon maksuosuutena yhteishankinnoissa). kysymys on yhden tai useamman yksittäisen opiskelijapaikan hankinnasta ja opiskelijaksi hakeutuvien on tullut pyrkiä oppilaitokseen samoja menettelyjä noudattaen kuin omaehtoisesti opiskelemaan hakeutuvienkin, eikä opinto-oikeutta voida siirtää tai sitä ei ole opiskelijoille aiheutuvien haittojen ja kustannusten vuoksi kohtuullista siirtää toiseen oppilaitokseen.