Kotoutumiskoulutuksen hallinto ja hankinta

Transkriptio

1 Kotoutumiskoulutuksen hallinto ja hankinta Yksikön päällikkö, FT Maire Mäki Pohjois-Pohjanmaan ELYkeskus

2 Aluehallinnon uudistamishankkeen (ALKU) - tiivistetty tavoite Tavoitteena on kansalais- ja asiakaslähtöisesti, tehokkaasti ja tuloksellisesti toimiva aluehallinto. Uudistukset tuli hallitusohjelman mukaisesti voimaan vuonna 2010.

3 Valtionhallinnon uudet viranomaiset Aluehallintovirasto (AVI) Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat Poliisi Pelastustoimi ja varautuminen Ympäristöluvat Työsuojelu Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY) Elinkeinot, työvoima, osaaminen ja kulttuuri Liikenne ja infrastruktuuri Ympäristö ja luonnonvarat Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus, Liikennevastuualue

4 Kuudesta nykyisestä aluehallinnon virastosta kaksi uutta Ympäristölupavirasto Työsuojelupiiri Ympäristökeskukset Lääninhallitukset TE-keskukset Tiepiirit Aluehallintovirastot AVI / 6 kpl Peruspalvelu, oikeusturva ja luvat Poliisi Pelastustoimi ja varautuminen Ympäristöluvat Työsuojelu Elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskukset ELY / 15 kpl Elinkeinot, työvoima, osaaminen ja kulttuuri Liikenne ja infrastruktuuri Ympäristö ja luonnonvarat 4

5 Laajempi aluejako 9 toimialuetta Toimialueet Lappi Kainuu Pohjois-Pohjanmaa Pohjanmaa ja Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Keski-Suomi Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Etelä-Savo Pirkanmaa Satakunta Varsinais-Suomi Etelä-Karjala ja Kymenlaakso Kanta-Häme ja Päijät-Hämä Uusimaa ja Itä-Uusimaa 1. Lappi 2. Pohjois-Pohjanmaa ja Kainuu 3. Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa/Österbotten Keski-Pohjanmaa 4. Keski-Suomi 5. Pohjois-Savo, Pohjois-Karjala ja Etelä-Savo 6. Pirkanmaa 7. Satakunta ja Varsinais-Suomi 8. Etelä-Karjala ja Kymenlaakso 9. Uusimaa, Itä-Uusimaa, Kanta-Häme ja Päijät-Häme E-, L- ja Y-vastuualue E- ja L-vastuualue E-vastuualue Toimipaikka Xxxxxx ELY-keskus

6 ELYjen ohjaus vaatii hallinnonalojen yhteistyötä OPM SM TEM MMM YM LVM / LV MAAKUNNAN LIITOT E L Y n ylij o h t a j a Strategiaprosessi Asiakkuuspros. Tukiprosessi Vastuualueen johtaja Elinkeino, työvoima, osaaminen ja kulttuuri Luonnonvarat ja ympäristö Vastuualueen johtaja Ympäristö ja luonnonvarat Vastuualueen johtaja Liikenne ja Infrastruktuuri Strateginen ja yleisohjaus Toiminnallinen ohjaus TE - toimistot Metsäkeskukset

7 ELY-keskusten tehtävät maahanmuuttoasioissa Alueellinen maahanmuuttopolitiikka Kotouttamisen alueellinen yhteensovittaminen ja seuranta Henkilöstön osaamisen kehittäminen maahanmuuttoasioissa Kuntien tukeminen kotouttamisessa TE-toimistojen ohjaus ja osaamisen kehittäminen maahanmuuttoasioissa Maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen suunnittelu ja hankinta, koulutusten maksatukset ja toteutuksen valvonta Kuntiin sijoittamisen strategia, toimintamalli pakolaisten kuntiin osoittamisessa ja pakolaisten kuntiin osoittaminen Pakolaisista ja eräistä muista maahanmuuttajista kunnille aiheutuvien kustannusten korvausten käsittely ja maksaminen Etnisen yhdenvertaisuuden edistäminen Varautuminen joukkopaossa tulevien vastaanottoon EU- rahastoihin liittyvät tehtävät Työvoiman maahanmuuttoon liittyvät neuvonta- ja suunnittelutehtävät Työntekijän oleskelulupin liittyvät alueelliset työlupalinjaukset Elinkeinonharjoittajan oleskeluluvan myöntämisen edellytyksenä olevan yritystoiminnan kannattavuusarvion tekeminen Maire Mäki

8 ELY-keskuksen osaamiseen liittyvät tehtävät Osaavan työvoiman saatavuuden varmistaminen; työvoiman ja yritysten osaamisen kehittäminen: Työvoimakoulutus (ml. maahanmuuttajien kotoutumiskoulutus) PK- yritysten kehittämispalvelut työelämän kehittämis- ja palvelutoiminnan valtionavustukset Kirjasto-, liikunta- ja nuorisopolitiikan edistäminen; opetustoimen, kirjasto-, nuoriso- ja liikuntatoimen informaatio-ohjaus ja koulutus (lyhytkestoinen täydennyskoulutus, tiedotus) opetus-, kirjasto-, liikunta- ja nuorisotoimen perustamishankkeet; valtionavustukset ja lausunnot; alueellisen liikuntaneuvoston toiminnan koordinointi

9 kirjasto- ja tietopalveluiden seuranta, edistäminen ja arviointi työvoimapalvelujen kehittäminen ja TE-toimistojen ohjaus (työnvälitys, ammatinvalinta- ja urasuunnittelu, ammatillinen kuntoutus, koulutus- ja ammattitietopalvelut); maahanmuuttoon, kotouttamiseen ja hyviin etnisiin suhteisiin liittyvät tehtävät sekä maahanmuuttoon liittyvät kehittämishankkeet

10 Aluehallintoviraston ja Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksien yhteistyönä hoidettavat tehtävät Kirjasto-, nuoriso- ja liikuntatoimien peruspalvelujen arviointi (päävastuu AVI:lla) OSAAVA ohjelma, opetushenkilöstön lyhytkestoinen täydennyskoulutus (AVI koordinoi) Nuorten syrjäytymisen ehkäisy AVI:n tehtävät osaamiseen liittyvissä asioissa: Oikeusturvatehtävät (valitukset, arvioinnin oikaisut, kantelut kaikessa opetustoimessa, oikeusturva-asioihin liittyvät informaatio-ohjaus) Sivistystoimen valmius- ja varautumisasiat Maakuntien liitoissa hoidettavat tehtävät rakennerahasto (EAKR) tehtävät (OKM:n hallinnonala) pitkän ja keskipitkän aikavälin ennakointi, koulutuksen ja tutkimuksen KESUn alueellinen valmistelu oppilaitosten perustamishankkeiden kiireellisyysjärjestykseen asettaminen

11 Työvoimakoulutuksesta Valmentava työvoimakoulutus Valmentavana työvoimakoulutuksena voidaan hankkia ohjaavaa koulutusta, maahanmuuttajakoulutusta, kielikoulutusta ja tietotekniikan perusvalmiuksia kehittävää koulutusta. Ohjaavana koulutuksena voidaan hankkia myös yleissivistäviä opintoja, kuten peruskoulu- ja lukio-opintoja, joita voidaan hankkia ammattiin tähtäävänä valmentavana koulutuksena silloin, kun puuttuva suoritus tai aiempien opintojen huono opintomenestys estää työllistymisen tai osallistumisen ammatilliseen koulutukseen. Ammatillinen työvoimakoulutus Julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain mukaan työvoimakoulutus on pääasiassa ammatillisia valmiuksia edistävää. Pääosa ammatillisesta työvoimakoulutuksesta on tutkintotavoitteista, jolloin tavoitteena on, että opiskelija suorittaa perus-, ammatti- tai erikoisammattitutkinnon tai tutkinnon osia. Tietyin edellytyksin on myös mahdollista suorittaa korkeakoulututkinto. Osa ammatillisesta koulutuksesta on jatko- ja täydennyskoulutusta, jossa keskeisenä tavoitteena on kehittää ja täydentää työnhakijoiden ammatillisia valmiuksia. Yrittäjyyteen liittyvää koulutusta hankitaan työnhakijoille, joilla on kiinnostusta ja valmiuksia perustaa oma yritys

12 Hankintojen toteutus Ns. suuri tarjouskierros (1 2 kertaa vuodessa) Yksittäiset opiskelijapaikat (TE-toimistot) Yhteishankinnat Muut nopeaa reagointia edellyttävät tilanteet (huom. Rinnastettavat toimenpiteet: Maahanmuuttajille tarkoitettua koulutusta voidaan toteuttaa myös työvoimakoulutukseen rinnastettavana toimenpiteenä, jolloin koulutuspalvelua ei lainkaan hankita, vaan kotoutumistukeen oikeutettu maahanmuuttaja osallistuu kotoutumissuunnitelmassaan sovitulla tavalla omaehtoiseen koulutukseen)

13 Pohjois-Pohjanmaan ELY: työvoimakoulutuksen vuosikello 2011; Ns. Suuri tarjouskierros Tulossopimusneuvottelut alueen TE-toimistojen kanssa Opiskelijavalinnat (TEtoimisto, kouluttajat) Edellisen vuoden toiminnan tuloksellisuuden. vaikuttavuuden ja taloudellisuuden arviointi Tulossopimusneuvottelut (TEM, SM, OKM) Marras Joulu Tammi Helmi Koulutustarjousten vertailut ja hankintapäätökset Tarjouspyynnöt Tulossopimusesitykset (TEM, SM, OKM) Loka Syys Elo Heinä Kesä Touko Maalis Huhti Työvoimakoulutuksen suunnittelu TE-toimistoissa; Tarpeet Alueellinen koulutusasioiden neuvottelukunta ja/ tai maahanmuuttoasioiden toimikunta; Koulutuksen hankintasuunnitelman hyväksyminen (ELY) Koulutuksen hankintasuunnitelman laadintatyö (ELY)

14 Työvoimakoulutuksen hankintatavat Hankintalaissa määritellään kynnysarvot ylittävien julkisten hankintojen toteuttamistavat. Laissa kuvattuja hankintatapoja, jotka soveltuvat työvoimakoulutuksen hankintaan ovat: 1. Avoin menettely 2. Rajoitettu menettely 3. Neuvottelumenettely 4. Suorahankinta 5. Kilpailullinen neuvottelumenettely 6. Puitejärjestely Hankintamenettelyä valittaessa tulee ottaa huomioon hankinnan kohteen luonne ja monimutkaisuus

15 Hankintaprosessin vaiheet Yleinen tavoite: palveluiden laadun turvaaminen ja varojen käytön tehostaminen. Hankinnan tulee tapahtua mahdollisimman avoimesti, syrjimättömästi ja tasapuolisesti. Hankintaprosessi: 1. hankintatarpeen kartoitus ja hankinnan suunnittelu 2. hankintailmoituksen ja tarjouspyynnön laatiminen 3. hankinnasta ilmoittaminen (ei suorahankinnassa) 4. ehdokkaiden valinta (rajoitettu menettely, neuvottelumenettely, kilpailullinen neuvottelumenettely) 5. tarjouspyynnön lähettäminen 6. tarjousten vastaanottaminen 7. tarjousten avaaminen 8. tarjoajien ja tarjousten kelpoisuuden tarkistaminen 9. tarjousten vertailu 10. hankintapäätöksen tekeminen 11. tarjouskilpailun voittajan ja hylättyjen tarjoajien informointi, suorahankinnoissa vapaaehtoinen ilmoitusmenettely HILMAssa 12. hankintasopimuksen laatiminen ja allekirjoitus 13. jälki-ilmoituksen tekeminen Toteuttamalla hankintaprosessi em. vaiheiden mukaisesti varmistetaan toimintasäädöstenmukaisuus. Huolellinen dokumentointi on varmistettava prosessin kaikissa vaiheissa

16 Hankintalain soveltaminen ja kansalliset kynnysarvot Työvoimakoulutuksen hankinnassa tulee noudattaa hankintalain mukaisia menettelyjä, kun koulutushankinnan ennakoitu kokonaisarvo ilman arvonlisäveroa ylittää kansallisen kynnysarvon euroa tai yhteishankinnoissa työ- ja elinkeinohallinnon maksuosuus on vähintään euroa. Hankintaa ei saa pilkkoa osiin hankinnan kokonaisarvon alentamiseksi. Hankinnan ennakoituun kokonaisarvoon on laskettava mukaan hankinnan kaikkien osien arvo koko suunnitellulta hankintajaksolta ml. mahdolliset optiot tai vaihtoehtoisten toteuttamistapojen kustannukset. Kokonaishinnassa ei kuitenkaan oteta huomioon arvonlisävero-osuutta. Kevennetty tarjouskilpailu Kansalliset kynnysarvot alittavissa työvoimakoulutuksen ns. pienhankinnoissa ( euroa alittavat ja yhteishankinnoissa työ- ja elinkeinohallinnon maksuosuus alle euroa) voidaan hankinta aina toteuttaa kevennetyllä kilpailutusmenettelyllä. Tällöin ei tavanomaisesta hankintamenettelystä poiketen tarvitse julkaista hankintailmoitusta tai pyytää ehdokkaita ilmoittautumaan. Hankintamenettelynä käytetään tilanteen mukaan joko kevennettyä avointa menettelyä tai kevennettyä rajoitettua menettelyä. Kevennetyssä rajoitetussa hankintamenettelyssä kirjallinen tarjouspyyntö lähetetään vähintään kolmelle soveltuvalle koulutuspalvelun tarjoajalle

17 Tarjousten arviointiperusteiden esittäminen Tarjouspyynnössä on todettava, että työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen hankinnan perusteena on kokonaistaloudellinen edullisuus. Kokonaistaloudellisen edullisuuden arviointikriteerit kerrotaan selkeästi ja niiden painoarvot ilmoitetaan. Jos ei käytetä painoarvoja, on ilmoitettava arviointikriteerien tärkeysjärjestys. Arviointikriteereitä ja niiden soveltamista voidaan esitellä laajemmin tarjouspyynnössä Hinta vai laatu? Tarjouspyynnössä tulee edellyttää tarjoajalta erittelyä koulutuksen hinnan ja laadun välisen suhteen arvioimiseksi. Erittely pyydetään esittämään tarjouksen liitteenä työ- ja elinkeinoministeriön antaman mallin mukaisella hintaerittelylomakkeella

18 Hankintasopimuksen kesto ja option käyttö Tarjouspyynnössä on ilmoitettava selkeästi, jos tavoitteena on tehdä pitkäkestoinen hankintasopimus. Hankintasopimuksen suositeltava enimmäiskesto ilman optiota on kaksi vuotta. Mahdollinen optioon perustuva lisähankinta mukaan lukien suositeltava enimmäiskesto on enintään kolme vuotta (esim. 1 vuosi + 2 vuotta optiolla). Tarjouspyynnössä tulee kertoa mahdollisesta lisähankintaoikeudesta (optiosta). Optiolla tarkoitetaan oikeutta hankkia toisintona alkuperäisen tarjouspyynnön ja hankintasopimuksen mukaista palvelua. Jos optiolle ei tarjouspyynnössä ja hankintasopimuksessa ole asetettu tarkempia ehtoja, palvelu voidaan toteuttaa toisintona vain kerran. Jos optiota halutaan käyttää useammin kuin kerran, on option käyttö (montako kertaa ja minä ajanjaksona) määriteltävä tarjouspyynnössä. Optiota voidaan käyttää enintään kolmen vuoden kuluessa alkuperäisen hankintasopimuksen tekemisestä

19 Tarjousten kokonaistaloudellisuuden arviointi ja arviointiperusteet Tässä luetellut kokonaistaloudellisuuden arviointiperusteet ovat suositeltavia. Perustelluista syistä, hankintayksikkö voi käyttää myös muita arviointiperusteita. Arviointiperusteille annetaan painokertoimet tai arviointiperusteet asetetaan tärkeysjärjestykseen. Koulutuksen hinnan painoarvo on prosenttia. 1. Koulutussuunnitelma 2. Työelämälähtöisyys ja vaikuttavuus 3. Toimitusvarmuus 4. Asiakastyytyväisyys 5. Koulutuksen hinta

20 Laadun seuranta OPAL- palaute Välipalaute Hankintayksikön suorittamat varmennukset Vaikuttavuuden seuranta