ALAJÄRVEN KAUPUNKI LOUHUKANKAAN TUULIVOIMA- ALUEEN OSAYLEISKAAVA

Päivämäärä 18.12.2014 ALAJÄRVEN KAUPUNKI LOUHUKANKAAN TUULIVOIMA- ALUEEN OSAYLEISKAAVA KAAVASELOSTUS

ALAJÄRVEN KAUPUNKI LOUHUKANKAAN TUULIVOIMA-ALUEEN OSAYLEISKAAVA KAAVASELOSTUS Tarkastus Päivämäärä Laatija Tarkastaja Hyväksyjä Kuvaus 18.12.2014 (tekniset muutokset), 28.8.2014 (ehdotus), 20.1.2014 (luonnos) Jutta Piispanen, Minna Vesisenaho, Heikki Tuohimaa, Kirsi Lehtinen, Ville Vihanta Jouni Laitinen Alajärven kaupunginvaltuusto Kaavaselostus Ramboll Pitkänsillankatu 1 67100 KOKKOLA P +358 20 755 7600 F +358 20 755 7602 www.ramboll.fi

KAAVASELOSTUS SISÄLTÖ 1. PERUSTIEDOT 5 1.1 Suunnittelun kohde ja vaikutusalue 5 1.2 Kaavan nimi ja tarkoitus 7 1.3 Yhteyshenkilöt 7 1.4 Suunnittelun lähtökohdat ja tavoitteet 7 1.4.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet 8 2. KAAVA-ALUEEN NYKYTILA 8 2.1 Ympäristön nykytila 8 2.1.1 Aluerakenne, maankäyttö ja elinkeinot 8 2.1.2 Liikenne ja kuljetusreitistöt 11 2.1.3 Virkistyskäyttö ja matkailu 11 2.1.4 Luonnonympäristö ja kasvillisuus 12 2.1.5 Linnusto ja muu eläimistö 15 2.1.5.1 Linnusto 15 2.1.5.2 Lepakot 16 2.1.5.3 Liito-orava 17 2.1.5.4 Viitasammakko 19 2.1.5.5 Uhanalaiset lajit 19 2.1.5.6 Rämeristihämähäkki 19 2.1.5.7 Muu eläimistö 20 2.1.6 Natura-alueet ja muut suojelualueet 20 2.1.7 Tuulisuusolosuhteet ja muut tekniset edellytykset 22 2.1.8 Maisema ja kulttuuriympäristö 22 2.1.9 Muinaisjäännökset 27 2.2 Maa-alueiden omistus 28 2.3 Suunnittelutilanne 28 2.3.1 Etelä-Pohjanmaan maakuntakaava 28 2.3.2 Etelä-Pohjanmaan vaihemaakuntakaavat 29 2.3.3 Voimassa olevat yleiskaavat 31 2.3.4 Vireillä olevat yleiskaavat 31 2.3.4.1 Alajärven kaupunki 31 2.3.4.2 Kyyjärven kunta 32 2.3.4.3 Soinin kunta 32 2.3.5 Asemakaava ja ranta-asemakaava 33 2.3.6 Pohjakartta 33 3. SELVITYKSET 33 4. OSAYLEISKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 35 4.1 Suunnittelun vaiheet 35 4.2 Osallistuminen ja yhteistyö 35 4.2.1 Aloitusvaihe 35 4.2.2 Valmisteluvaiheen kuuleminen 35 4.2.3 Kaavaehdotus 36 4.2.4 Muu osallistuminen 36 4.3 Osalliset 36 4.4 YVA-lausunnon huomioiminen 37 5. KAAVARATKAISU 39 5.1 Laaditut vaihtoehdot 39 5.2 Lentoestelupa 40 5.3 Kaavan yleisrakenne ja kaavamerkinnät 41 5.4 Mitoitus ja sen perusteet 43

KAAVASELOSTUS 5.5 Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutuminen 43 5.6 Suhde maakuntakaavaan 43 5.7 Kaavaehdotuksen suhde kaavaluonnokseen 44 5.8 Liittyminen sähköverkkoon 44 6. VAIKUTUSTEN ARVIOINTI 44 6.1 Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön 44 6.2 Vaikutukset maa- ja kallioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon 49 6.3 Vaikutukset kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin 50 6.4 Vaikutukset alue- ja yhdyskuntarakenteeseen sekä yhdyskunta- ja energiatalouteen 54 6.5 Vaikutukset liikenteeseen, tutkiin ja tietoliikenteeseen 55 6.6 Vaikutukset kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön 59 6.7 Vaikutukset Natura- ja suojelualueisiin 63 6.8 Yhteisvaikutukset 63 6.9 Riski- ja häiriötilanteet 67 6.10 Yhteenveto vaikutuksista 68 7. HAITALLISTEN VAIKUTUSTEN VÄHENTÄMINEN 71 8. KAAVAN VAIKUTUSTEN SEURANTA 72 9. TOTEUTTAMINEN 73 ERILLISLIITTEET Kaavaehdotuskartta 1:10 000 Liite 1. Liite 2. Liite 3. Liite 4. Liite 5. Liite 6. Liite 7. Liite 8. Liite 9. Liite 10. Liite 11. Liite 12. Liite 13. Liite 14. Liite 15. Liite 16. Liite 17. Liite 18. Yhteysviranomaisen lausunto arviointiselostuksesta Louhun tuulivoimahankkeen luontoselvitys Pesolan, Korkeanmaan ja Möksyn tuulivoimapuistot. 110 kv liityntävoimajohdon luontoselvitys Louhun-Möksyn tuulivoimahankkeen liito-oravaselvitys Louhun-Möksyn tuulivoimahankkeen lepakkoselvitys Louhun-Möksyn tuulivoimahankkeen pesimälinnustoselvitys Louhun-Möksyn tuulivoimahankkeen metsäkanalintuselvitys Syysmuutonseuranta, SSLTY Soini Pesola ja Korkeamaa sekä Alajärvi Louhu ja Möksy tuulivoimapuistojen muinaisjäännösinventointi 2013, Mikroliitti Oy Melumallinnusraportti. Välkemallinnusraportti. Louhun-Möksyn tuulivoimahanke, ympäristövaikutusten arviointiselostus. Louhukankaan tuulivoima-alueen eteläosan luontoselvitykset. Louhukankaan ja Möksyn tuulivoima-alueiden viitasammakko- ja rämeristihämähäkkiselvitys. Louhukankaan rakentamisalueiden kuvaukset. Havainnekuvat. Louhukankaan tuulivoimapuiston vaikutukset pohjavesiin Kaavaehdotuksen jälkeiset muutokset Lisäksi viranomaiskäyttöön toimitetaan Kevätmuutonseuranta ja petolintutarkkailu, SSLTY sekä Petolintutarkkailu, SSLTY.

ALAJÄRVEN KAUPUNKI, LOUHUKANKAAN TUULIVOIMA-ALUEEN OSAYLEISKAAVAN KAAVASELOSTUS 18.12.2014 5 1. PERUSTIEDOT 1.1 Suunnittelun kohde ja vaikutusalue Alajärven kaupunki on päättänyt käynnistää osayleiskaavan laatimisen Louhukankaan alueelle. Osayleiskaava laaditaan oikeusvaikutteisena ohjaamaan tuulivoimaloiden rakentamista. Yleiskaavaa laadittaessa on otettava huomioon maakuntakaavan ohjausvaikutus (MRL 48 ) ja siinä tehdyt alueidenkäyttöratkaisut on otettava yleiskaavoituksen perustaksi. Yleiskaavaa laadittaessa on yleiskaavan sisältövaatimuksissa tarkoitetut seikat selvitettävä ja otettava huomioon siinä määrin kuin laadittavan yleiskaavan ohjaustavoite ja tarkkuus edellyttävät. Huhtikuussa 2011 voimaan tulleen lainmuutoksen myötä tuulivoimarakentaminen voi perustua suoraan yleiskaavaan (MRL 77 a ). Osayleiskaava-alue (n. 15,6km 2 ) sijaitsee Alajärven kaupungin itäosassa ja rajautuu eteläosastaan Soinin kuntarajaan. Etäisyyttä suunnittelualueen länsipuolella sijaitsevalle Alajärven keskustaajamaalueelle on noin 16 km, pohjoispuolella sijaitsevaan Soinin keskustaan noin 14 km ja itäpuolella sijaitsevaan Kyyjärven keskustaan noin 22 km. Alueelle on tavoitteena toteuttaa 27 yksikköteholtaan 2-5 MW tuulivoimalaa. Tuulivoimalan napakorkeus on 140 150 m, lavan pituus 60 70 m ja siten kokonaiskorkeus on noin 200 220 m (enintään 220 m). Tuulivoimalat liitetään toisiinsa maakaapelein ja yhdistetään alueen keskisosaan rakennettavaan sähköasemaan. Sähköasema liitetään uudella noin kolmen kilometrin pituisella 110 kv voimajohdolla Fingridin Alajärven sähköasemaan. Voimajohtolinjareitistä on laadittu ympäristöselvitys (Louhukankaan tuulivoimahankkeen 110 kv liityntävoimajohdon ympäristöselvitys, Ramboll 8.8.2014). Alueelle on laadittu kaavoituksen kanssa samanaikaisesti ympäristövaikutusten arviointia. Louhukankaan alueen kanssa samassa YVA:ssa käsitellään Möksyn tuulivoima-alue (16 voimalaa), jolla on myös yleiskaavoitus käynnissä, sekä Kyyjärven puolelle, välittömästi Möksyn yleiskaavoitettavien voimaloiden viereen sijoittuvat kolme voimalaa, jotka on toteutettava omalla yleiskaavallaan. Kuva 1. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti. Pohjakartta Maanmittauslaitos.

ALAJÄRVEN KAUPUNKI, LOUHUKANKAAN TUULIVOIMA-ALUEEN OSAYLEISKAAVAN KAAVASELOSTUS 18.12.2014 6 Kuva 2. Suunnittelualueen rajaus. Pohjakartta Maanmittauslaitos. Kaavan vaikutusalue voidaan jakaa lähivaikutusalueeseen, joka sisältää välittömästi tuulivoimaalueisiin liittyvät maa-alueet. Laajempi vaikutusalue muodostuu alueista, joiden kaukomaisemassa alue on havaittavissa. Lähimpänä vaikutusalueena voidaan pitää noin 200 300 metrin etäisyyttä voimalasta. Vaikka voimalan kaatuminen onkin erittäin epätodennäköistä, puhutaan tässä yhteydessä ns. kaatuma-alueesta. Näihin vaikutuksiin kuuluvat esim. jään mahdollisesta lentämisestä koituvat riskit ja viereiselle maanomistusyksikölle mahdollisesti tuleva häiriö. Myös tieliikenteen osalta vaikutusalueena pidetään ohjeistuksen mukaisesti likimain kyseistä etäisyyttä. Melun vaikutusalueena ymmärretään 500 1500 metrin etäisyyttä voimalasta. Vaikutusalueen laajuus riippuu mm. häiriintyvän toiminnan luonteesta (esim. vapaa-ajanasutus / pysyvä asutus) ja voimalan tyypistä. Lähimaisema-alue ulottuu useimmin noin 2000 3000 metrin päähän. Tällöin voimalat, näkyessään, hallitsevat maisemaa ja muodostavat selvän uuden elementin maisemakuvassa. Kaukomaisema-alue ajatellaan olevan yli 6 km päähän ulottuva alue jolloin voimalat ovat (hyvällä säällä) näkyvissä mutta ne eivät enää hallitse maisemaan. Kaukomaisemavaikutusalue voi ulottua kauaskin, voimalat saattavat näkyä vielä 15 20 kilometrin päästä mikäli maisema on avointa (peltoalueet ja vesistöt).

ALAJÄRVEN KAUPUNKI, LOUHUKANKAAN TUULIVOIMA-ALUEEN OSAYLEISKAAVAN KAAVASELOSTUS 18.12.2014 7 1.2 Kaavan nimi ja tarkoitus Kaavan nimi on Alajärven Louhukankaan tuulivoima-alueen osayleiskaava. Tarkoituksena on laatia alueelle oikeusvaikutteinen osayleiskaava, jonka perusteella voidaan myöntää rakennusluvat tuulivoimalayksiköiden rakentamiselle. 1.3 Yhteyshenkilöt Kaavoittajana on Alajärven kaupunki, jossa hankkeesta vastaa: Kaavakonsultti: Tuulivoimatoimija: Alajärven kaupunki Alvar Aallon tie 1, 62900 ALAJÄRVI Kaavoituspäällikkö Pekka Isotalo (06) 2412 2274, 044 297 0264 pekka.isotalo@alajarvi.fi Ramboll Finland Oy Projektipäällikkö Minna Vesisenaho Pitkänsillankatu 1 67100 KOKKOLA puh. 050 537 4491 minna.vesisenaho@ramboll.fi Ilmatar Alajärvi-Louhukangas Oy Bulevardi 7, 6. krs 00120 Helsinki Hankekehityspäällikkö Erkka Saario +358 40 355 7007 erkka.saario@ilmatarwind.fi 1.4 Suunnittelun lähtökohdat ja tavoitteet Suunnittelun lähtökohtana on Alajärven kaupungin aloite Etelä-Pohjanmaan maakuntakaavan luonnoksessa tuulivoimatuotannolle varattavien alueiden osayleiskaavojen käynnistämisestä. Suunnittelualueen rajauksessa on huomioitu tuulivoimatoimija Ilmattaren suunnitelmat alueen hyödyntämisestä tuulivoimatuotannolle. Ilmatar on tehnyt maanvuokrasopimuksia alueen maanomistajien kanssa sekä sopinut alueen kaavoittamisen käynnistämisestä Alajärven kaupungin kanssa. Suunnittelun tavoitteena on laatia oikeusvaikutteinen osayleiskaava, joka mahdollistaa tuulivoimaloiden sekä niihin liittyvän tiestön, sähkönsiirtoverkoston ja sähköasemien rakentamisen kaava-alueelle sekä alueen muiden toimintojen ja tuulivoimatuotannon yhteensovittamisen. Osayleiskaava laaditaan siten, että sen perusteella voidaan myöntää suorat rakennusluvat tuulivoimaloille. Muut kuin tuulivoimaloille, tuulipuiston sisäisille kaapeleille ja tiestölle tarkoitetut alueet säilyvät pääosin nykyisessä käytössään. Voimaloiden rakennuspaikat, uusi tiestö ja muu tarvittava infrastruktuuri osoitetaan kaavassa lähinnä maa- ja metsätalousalueiden sisään jäävinä erillisinä alueen osina. Suunnittelun kautta varmistetaan, että kaavassa osoitetuista toiminnoista ei aiheudu esimerkiksi kaava-alueen luonnonympäristön, eläimistöön ja linnustoon, ympäröivän alueen asukkaisiin, alueella harjoitettavaan maa- ja metsätalouteen tai muihin elinkeinoihin kohdistuvia merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia. Tärkeänä kaavan tavoitteena pidetään myös sitä, ettei uusi maankäyttö aseta merkittäviä rajoitteita osayleiskaava-alueen lähiympäristön kehittämiselle tulevaisuudessa. Osayleiskaavan laadinta sovitetaan soveltuvin osin yhteen samanaikaisesti alueella meneillään olevan YVA lain mukaisen ympäristövaikutusten arviointimenettelyn kanssa.

ALAJÄRVEN KAUPUNKI, LOUHUKANKAAN TUULIVOIMA-ALUEEN OSAYLEISKAAVAN KAAVASELOSTUS 18.12.2014 8 1.4.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat osa maankäyttö- ja rakennuslain mukaista alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (Valtioneuvoston päätös 30.11.2000) ovat saaneet lainvoiman 26.11.2001 ja niiden muutokset ovat tulleet voi-maan 1.3.2009. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet on ryhmitelty asiasisällön perusteella seuraaviin kokonaisuuksiin, jotka viidettä lukuun ottamatta koskevat suunnittelualuetta: 1. Toimiva aluerakenne 2. Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu 3. Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat 4. Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto 5. Helsingin seudun erityiskysymykset 6. Luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden kohdan neljä, Toimivat yhteysverkot ja energiahuolto, yleistavoitteissa todetaan: "Alueidenkäytössä turvataan energiahuollon valtakunnalliset tarpeet ja edistetään uusiutuvien energialähteiden hyödyntämismahdollisuuksia". Erityistavoitteiden mukaan: "Maakuntakaavoituksessa on osoitettava tuulivoiman hyödyntämiseen parhaiten soveltuvat alueet. Tuulivoimalat on sijoitettava ensisijaisesti keskitetysti useamman voimalan yksiköihin." Tuulivoimahanke osaltaan tukee alueidenkäyttötavoitteiden toteutumista (kohta 5.3). 2. KAAVA-ALUEEN NYKYTILA 2.1 Ympäristön nykytila 2.1.1 Aluerakenne, maankäyttö ja elinkeinot Aluerakenteellisesti Louhukankaan (jäljempänä Louhun tai Louhukankaan) suunnittelualue sijoittuu Etelä-Pohjanmaalle Alajärven ja Kyyjärven kuntakeskusten väliselle alueelle. Aluerakenteellinen keskusverkosto muodostuu kuntakeskusten taajama-alueista, joista Järvi-Pohjanmaan (Alajärvi, Soini ja Vimpeli) keskuspaikka Alajärvi on selvästi suurin, sekä maaseudun kyläalueista. Maakuntakeskukseen Seinäjoelle on Alajärveltä matkaa noin 70 km. Palvelut ja työpaikat ovat keskittyneet suurimpiin taajamiin ja taajamien välillä myös pendelöidään. Aluerakenteessa suunnittelualue sijoittuu pääasiassa asumattomalle seudulle, mutta kuitenkin lähelle valta/ kantateitä tai alueille, joista alempiasteisella tieverkostolla on hyvä yhteydet ylempiasteiseen tieverkostoon. Suunnittelualue on valtatie 16 etelänpuolella ja koko aluetta ympäröi alempiasteinen tieverkko. Alueen pohjoisosassa suunnittelualueen ulkopuolella on Fingridin Alajärven sähköasema. Suunnittelualue on asumatonta osittain soistunutta maa- ja metsätalousaluetta, alueella on myös maa-ainesten ottoaluetta (alueella ei ole voimassa olevia ottolupia). Kaava-aluetta lähimpänä on Kuoleman kylä, joka sijoittuu valtatie 16 varrelle noin kilometrin päähän suunnittelualueesta sen pohjoispuolelle. Muita lähialueen kyliä (etäisyys n. 2 km) ovat kaava-alueen itäpuolella Lehdonperänkylä, kaakossa Marjonperä, pohjoisessa Uusikylä sekä lännessä Myllynperä ja Aitasaari. Taulukossa 1 on esitetty lähialueen rakennusten lukumääriä, kuvassa 3 on kartta asuin- ja lomarakennusten sijoittumisesta. Pääasiassa Louhukankaan suunnittelualueen ulkopuolella, idässä kulkee Fingrid Oyj:n Alajärvi- Petäjävesi 220 kv voimajohto sekä Alajärvi-Kangasala 400 kv voimajohto. Louhukankaan alue rajautuu pohjoisosaltaan Fingrid Oyj:n Alajärvi-Seinäjoki 400 kv sekä Alajärvi- Ventusneva 220 kv voimajohtoihin. Alueella kulkee myös Sähkö- Virkeät Oy:n omistama 110kV voimajohto. Taulukko 1. Asuin- ja lomarakennukset suunnittelualueen läheisyydessä. Etäisyys lähimmästä voimalasta Vakituiset asuinrakennukset kpl Vapaa-ajan rakennukset kpl 1 km 2 km 3 km 0 37 130 0 12 21

ALAJÄRVEN KAUPUNKI, LOUHUKANKAAN TUULIVOIMA-ALUEEN OSAYLEISKAAVAN KAAVASELOSTUS 18.12.2014 9 Kuva 3. Asuinrakennukset (punainen) ja lomarakennukset (sininen) suunnittelualueen läheisyydessä. Kuvassa 4 on esitetty yhdyskuntarakenteen seurantajärjestelmän (YKR) tietoja suunnittelualueen läheisyydestä. Yhdyskuntarakenteen kuvaamista ja muutoksen seurantaa varten on tehty YKR-aluejaot yhdistelemällä ja lajittelemalla 250x250 metrin ruutuja rakennustehokkuuden, rakennusten käyttötarkoituksen ja väestömäärän mukaan. YKR-aluejaot: Taajama on vähintään 200 asukkaan taajaan rakennettu alue. Kylät ovat yli 39 asukkaan taajamien ulkopuolisen haja-asutusalueen rakennus- ja asutustihentymät. Pienkylät ovat 20 39 asukkaan taajamien ulkopuolisen haja-asutusalueen rakennus- ja asutustihentymät. Maaseutuasutusta on taajamiin, kyliin ja pienkyliin kuulumattomat alueet, joissa on vähintään yksi asuttu rakennus kilometrin säteellä. Louhukankaan alue on lähes täysin YKR-aluejaon ulkopuolelle jäävää aluetta.

ALAJÄRVEN KAUPUNKI, LOUHUKANKAAN TUULIVOIMA-ALUEEN OSAYLEISKAAVAN KAAVASELOSTUS 18.12.2014 10 Kuva 4. YKR-rekisterin tiedot suunnittelualueen läheisyydestä. Vasemmalla punaisella rajauksella on kuvattu Louhukankaan alue ja oikealla Möksyn alue. Sinisellä värillä on esitetty maaseutuasutus, oranssilla pienkylät ja vihreällä kylät. Kuva 5. Kartalla muuntoasema sekä voimajohdot ovat korostettuna, suunnittelualueen rajaus katkoviivalla. Pohjakartta Maanmittauslaitos.

ALAJÄRVEN KAUPUNKI, LOUHUKANKAAN TUULIVOIMA-ALUEEN OSAYLEISKAAVAN KAAVASELOSTUS 18.12.2014 11 2.1.2 Liikenne ja kuljetusreitistöt Suunnittelualueen pohjoisosassa on Pohjanmaan rannikolta Ylistarosta Lapuan ja Alajärven kautta Keski-Suomen Kyyjärvelle johtava valtatie 16. Alueen itäpuolella on Möksyntie, joka yhdistyy pohjoisessa valatie 16 ja etelässä Karstulantiehen ja länsipuolella Aitasaarentie, joka yhdistyy pohjoisessa valtatie 16 ja lännessä Soinintiehen. Suunnittelualuetta lähinnä oleva lentokenttä on Menkijärven (EFME) lentokenttä Alajärven Menkijärven kylässä suunnittelualueelta n. 30 km länteen. Suunnittelualue sijoittuu pääosin lentoesterajoitusten ulkopuolelle. Kuva 6. Alueen tiestö. Pohjakartta Metsähallitus, Maanmittauslaitos, Logica 2013. Tuulivoimaloiden erikoiskuljetuksia varten todennäköisimmin käytettävä reitti on esitetty osiossa 6.5. 2.1.3 Virkistyskäyttö ja matkailu Alueella ei ole virkistyskohteita tai reittejä vaan sitä käytetään lähinnä marjastukseen ja yleiseen ulkoiluun. Lähimmät Metsähallituksen hallinnoimat metsästyskohteet sijaitsevat koillisessa n. 7 km päässä suunnittelualueesta. Viehekalastusta voi harrastaa n. 7 km päässä Latvalammella, n. 8 km päässä Päijänteellä, n. 11 km päässä Valkeisjärvellä, sekä n. 11 km päässä Ahvenanlammella, jonka alueella on myös laavu sekä kesäretkeilyreitti. Tiedot on saatu Metsähallituksen, Maanmittauslaitoksen ja Logica 2013 ylläpitämästä retkikartasta (http://www.retkikartta.fi/). Alajärven metsästysseuran alue ulottuu Louhun alueen keski- ja eteläosiin. Seuralla oli vuonna 2013 yhteensä 18 hirven, yksi metsäpeuran ja viisi kauriin kaatolupaa. Lisäksi henkilökohtaisiin saaliskiintiöihin oli määritelty yksi fasaani, 1 metso, kaksi teertä ja viisi metsäjänistä jäsentä kohden. Rauhoitetuista riistalajeista metsästysalueella on havaittu muutamia riekkoja ja peltopyitä. Suurpedoista metsästysseuran alueella on runsaasti havaintoja karhuista ja ilveksistä, mutta havainnot susista ja ahmoista ovat olleet satunnaisia. Metsästysseuran mukaan Louhun alueella käy suurehkoja määriä metsäpeuroja ruokailemassa.

ALAJÄRVEN KAUPUNKI, LOUHUKANKAAN TUULIVOIMA-ALUEEN OSAYLEISKAAVAN KAAVASELOSTUS 18.12.2014 12 Kuva 7. Lähimmät virkistysmahdollisuudet. Metsähallituksen hallinnoimat hirvenmetsästysalueet kattavat myös pienriista-alueet. Hirvenmetsästystä harjoitetaan myös yksityisen mailla vuokrasopimuksiin perustuen. Pohjakartta Metsähallitus, Maanmittauslaitos, Logica 2013. 2.1.4 Luonnonympäristö ja kasvillisuus Suunnittelualueen luonnonympäristö on suurelta osin kosteaa kangasmetsäaluetta, alueella on vain pieniä soistumia. Suunnittelualueen kallioperä on tonaliittia. Alueella kallioperää peittää pääosin moreeni, lisäksi alueella on joitakin kalliopaljastumia ja keskiosassa sijaitsee avoin, melko laaja-alainen louhikko. Turvemaita esiintyy vain paikallisesti maaston painanteissa. Topografialtaan maasto on loivasti kumpuilevaa ja maanpinnan korkeus vaihtelee korkeimpien kivennäismaa-alueiden +170 metristä +140 metriin merenpinnan yläpuolelle. Louhukankaan alue sijoittuu Ähtävänjoen vesistöalueelle. Louhukankaan alueen pintavedet valuvat ojituksia myöten Hämeenjokeen ja edelleen Kuninkaanjokeen. Suunnittelualueen uomat ovat perattuja ja luonnontilaltaan muuttuneita tai ojituksia. Moukariharjun vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue (I-luokka) (1000514) sijaitsee Louhun alueen koillisosassa. Alueelle on laadittu suojelusuunnitelma (Lindsberg 2011). Pohjavesialue muodostuu kalliokohouman länsirinteellä olevasta hiekkamoreenimuodostumasta, johon liittyy rantakerrostuma. Muodostuma rajoittuu länsi- ja eteläosissa suoalueisiin ja on luonteeltaan vettä ympäristöönsä purkava. Pohjavesialueen länsireunassa sijaitsee Nygård-Niskakangas vesihuollon omistama Nygårdin vedenottamo. Ottamoon on liittynyt runsas 20 taloutta. Autiokankaan vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue (I-luokka) (1000505 A) sijaitsee runsaan kahden kilometrin etäisyydellä Louhun alueesta länteen. Lautakankaan vedenhankintaan soveltuva pohjavesialue (II-luokka) (1075903) sijaitsee runsaan kilometrin etäisyydellä Louhun alueesta etelään. Pohjavesialueet suunnittelualueen ympäristössä on esitetty kuvassa 9.

ALAJÄRVEN KAUPUNKI, LOUHUKANKAAN TUULIVOIMA-ALUEEN OSAYLEISKAAVAN KAAVASELOSTUS 18.12.2014 13 Kuva 8. Karttaan on korostettu suunnittelualueen topografiaa mustalla rajauksella, kallioalueet ruskealla ja pohjavesialue sinisellä. Pohjakartta Metsähallitus, Maanmittauslaitos, Logica 2013. Kuva 9. Pohjavesialueet suunnittelualueen ympäristössä. Suunnittelualueen rajaus on punaisella, pohjavesialueen rajaus harmaalla ja pohjaveden muodostumisalueen rajaus mustalla.

ALAJÄRVEN KAUPUNKI, LOUHUKANKAAN TUULIVOIMA-ALUEEN OSAYLEISKAAVAN KAAVASELOSTUS 18.12.2014 14 Kuva 10. Louhun alueen pintavesiolosuhteet ja Moukariharjun pohjavesialueen sijainti, sekä ja tuulivoimaloiden alustava sijoitussuunnitelma. Suunnittelualueen kasvillisuus koostuu ojitetuista rämeistä ja turvekankaista sekä laajoista kangasmaa-alueista. Kankaat ovat tyypiltään pääosin kuivan ja kuivahkonkankaan metsiä ja puustoltaan mäntyvaltaisia. Kuusi runsastuu kosteissa notkelmissa. Metsät ovat voimakkaasti metsätaloustoimin käsiteltyjä. Alueella on laajoja metsänuudistusalueita ja eri taimikkovaiheiden metsiä. Alueella esiintyy karua kivikkoa sekä keskiosan huomattavan laaja Louhukankaan louhikko, joka on täysin paljaaksi hakattu, kulotettu ja uudistuminen on monelta osin vasta alkanut. Suunnittelualueella ei sijaitse huomattavia METSO-ohjelman periaatteiden mukaisia kohteita. Suunnittelualueella sijaitsee kolme pienialaista vähäpuustoista suoaluetta, jotka luokitellaan metsälain 10 :n mukaisiin metsien monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeisiin elinympäristöihin (Metsäkeskus 2013; 2014). Muilta osin alueen vähäpuustoiset rahka- ja tupasvillarämelaikut ovat ojitusten ympäröimiä ja siten vesitaloudeltaan tai puustoltaan heikentyneitä. Alueen kalliomaista vain kolmella esiintyy metsätalouspuustosta eroavia varttuneen puuston piirteitä siten, että ne luokitellaan metsälain mukaisiksi kohteiksi. Muun muassa Taatinkallioilla ja Niemikankaalla sijaitsevat kallioalueet ovat puustoltaan pääosin tyypillistä kasvatusmännikköä, tai niillä on tehty runsaasti metsätaloustoimia, eikä niillä siten katsottu olevan erityisiä luontoarvoja. Moukariharjun seutuvilla sijaitsee ojitusten muokkaama lähteikkö. Louhukankaan liityntävoimajohdon alueella ei sijaitse arvokkaita luontokohteita. Louhukankaan alueelta laadittu luontoselvitys on kokonaisuudessaan liitteenä 2, liityntävoimajohdon luontoselvitys liitteenä 3, täydentävät luontoselvitykset liitteenä 13 ja rakentamisalueiden kuvaukset liitteenä 15.

ALAJÄRVEN KAUPUNKI, LOUHUKANKAAN TUULIVOIMA-ALUEEN OSAYLEISKAAVAN KAAVASELOSTUS 18.12.2014 15 2.1.5 Linnusto ja muu eläimistö 2.1.5.1 Linnusto Louhukankaan suunnittelualuetta ja sen lähiseutua koskevat linnustollisesti merkittävien alueiden tiedot on koottu ympäristöhallinnon paikkatietoaineistosta. Näitä ovat kansainvälisesti merkittävät IBAalueet (Important Bird Area), niitä vastaavat kansalliset FINIBA-alueet sekä maakunnallisesti arvokkaat MAALI-alueet (maakunnallisesti arvokkaat lintualueet). Suunnittelualueen pesimälinnustoa kartoitettiin keväällä ja kesällä 2013 useita eri laskentamenetelmiä käyttäen. Linnustoselvitysten tavoitteena oli kartoittaa huomionarvoisten lajien esiintymistä suunnittelualueella. Näitä ovat luonnonsuojelulain 46 ja 47 nojalla uhanalaisiksi tai erityisesti suojeltaviksi määritellyt lait, Suomen lajien uhanalaisuustarkastelussa valtakunnallisesti tai alueellisesti uhanalaisiksi määritellyt lajit (Rassi ym. 2010, BirdLife Suomi 2011) sekä EU:n lintudirektiivin (79/409/ETY) liitteen I mukaiset lajit, joiden elinympäristöjä jäsenvaltioiden tulisi suojella erityistoimin. Pesimälinnustolaskentoihin sisältyivät myös erilliset metsäkanalintujen soidinpaikkoja koskeva selvitys huhti-toukokuussa sekä päiväpetolintuseuranta. Laskentoja täydennettiin vielä kesällä 2014 yhtenä päivänä tehdyllä petolintujen lentoseurannalla. Alueella tai sen läheisyydessä ei sijaitse yhtään kansainvälisesti merkittävää linnustoaluetta (IBA). Suunnittelualueen kunnassa ei sijaitse yhtään kansallisesti merkittäväksi luokiteltua linnustoaluetta (FINIBA). Lähimmät alueet ovat: Salamajärvi (710107), joka sijoittuu Kivijärven, Kinnulan ja Perhon alueelle, Saarijärven Pyhä-Häkki (610139), Lappajärven Vanhaneva (710100), Evijärven kosteikot (710109), Vetelin Haapajärvi (740098) ja Kaustisen ja Vetelin Pilvineva (740089). Läheisellä Möksyn alueella sijaitseva Savonjärvi on määritelty maakunnallisesti arvokkaaksi lintukohteeksi (MAALI). Lähiseudulla sijaitsee myös muita maakunnallisesti arvokkaita kohteita. Kohteita on esitetty kuvassa 11. Louhun alueen pesimälinnusto koostuu pääosin yleisistä boreaalisten metsien lajeista kuten pajulinnuista, peipoista, metsäkirvisistä, kirjo- ja harmaasiepoista sekä rastaista. Pesimälinnuston keskitiheys on kerätyn linjalaskenta-aineiston perusteella 148 paria/km2. Tiheys vastaa seudun keskitiheyttä ollen hieman alhaisempi, johtuen todennäköisesti alueen paikoin voimakkaasta metsätalouskäytöstä sekä elinympäristöjen yksipuolisuudesta. Mäntymetsiin erikoistuneita, alueella pesiviä lajeja ovat muun muassa kulorastas, isokäpylintu ja leppälintu. Kanalinnuista etenkin teeri esiintyy paikoin runsaana, mutta myös metsoa ja pyytä esiintyy alueella. Kosteammissa metsäsaarekkeissa, joissa esiintyy sekapuuna kuusta sekä paikoin myös lehtipuita, havaittiin muita suunnittelualueen metsiä monipuolisempi lajisto muun muassa hippiäisiä, vihervarpusia ja tiaisia. Louhun alueen linnusto muodostuu pääosin mäntykankaille tyypillisistä lajeista ja ainoa huomionarvoinen havaittu laji on leppälintu, joka kuuluu EU:n lintudirektiivin liitteen I lajeihin samoin kuin metso, joka on suomen uhanalaisuusluokituksessa silmälläpidettävä (NT) sekä alueellisesti uhanalainen Pohjanmaan vyöhykkeellä. Yhteenvetona voidaan todeta, että vaikutusalueella havaittiin vain kaksi huomionarvoista lajia, leppälintu ja kurki, joita ei ole Suomessa luokiteltu uhanalaisiksi ja havaintoja oli vain muutama. Lisäksi täydennysselvityksessä kesällä 2014 petolintujen lentoseurannan yhteydessä alueella havaittiin Suomessa vaarantuneeksi luokitellun hiirihaukan lentopoikue. Suunnittelualueen muuttolinnustoa selvitettiin vuonna 2013 yhteistyössä Järvi-Pohjanmaan kuntien, Alajärven, Soinin ja Vimpelin, toteutettaman tuulivoimayleissuunnitelman yhteydessä. Louhun ja Möksyn tuulivoima-alueiden lisäksi selvityksissä oli mukana viisi muuta tuulivoima-aluetta. Muuttolintuselvitykset toteutti Suomenselän lintutieteellinen yhdistys. Selvitykset perustuivat sekä vuoden 2013 maastokartoituksiin että yhdistykselle vuosien saatossa kertyneeseen havaintoarkistoon. Selvitysten perusteella Louhun suunnittelualue ei sijoitu suurten vesistöjen tai muiden maastomuotojen muodostamille muuttolintureiteille. Tästä syystä muutto tapahtuu alueella hajanaisesti laajana rintamana. Merkittävimpänä muuttoesiintymänä on pidettävä kurjen syksyistä Muhoksen kerääntymäalueelta etelälounaaseen suuntautuvaa (20 000 25 000 yksilön) päämuuttoreittiä, joka voi osin ajautua suunnitellulle tuulivoima-alueelle mm. koillistuulen vallitessa. Keväällä suunnittelualueen läheisyydessä Alajärven Moukariharjulla havainnoitiin välillä 18.4. 7.5.2013 yhteensä 9 päivänä 54 tuntia. Havainnointi keskittyi vilkkaimpiin kookkaiden lintulajien muuttopäiviin. Tänä aikana havaittiin muuttavina mm. 200 hanhea, 230 kurkea, 50 joutsenta ja 30 petolintua. Syksyllä lintuja havainnoitiin kahtena vilkkaimpana muuttopäivänä (23. 24.9.) Soinin Matosuolla, joka sijaitsee noin 20 km suunnittelualueelta etelään. Etäisyydestä huolimatta sieltä voidaan havainnoida suunnittelualueen ylittäviä etelän suuntaan muuttavia lintuja. Matosuolta havaittiin noin muuttavia kurkia noin 7000 ja metsähanhia noin 150. Selkeitä kevät- tai syysmuutonaikaisia ruokailu- ja levähdysalueita ei havaintojen mukaan hankkeen vaikutuspiirissä ole.

ALAJÄRVEN KAUPUNKI, LOUHUKANKAAN TUULIVOIMA-ALUEEN OSAYLEISKAAVAN KAAVASELOSTUS 18.12.2014 16 Kaikista tehdyistä linnustoselvityksistä on laadittu erillisraportit, joissa on kuvattu yksityiskohtaisemmin menetelmät ja tulokset. Pesimälinnustoselvitys on liitteenä 6, metsäkanalintuselvitys liitteenä 7 ja syysmuutonseurantaraportti liitteenä 8. Lisäksi viranomaiskäyttöön toimitetaan Kevätmuutonseuranta ja petolintutarkkailu, SSLTY sekä Petolintutarkkailu, SSLTY. Kuva 11. Arvokkaat linnustoalueet Louhukankaan ympäristössä (vasemmanpuoleinen punainen rajaus). 2.1.5.2 Lepakot Lepakoiden esiintymistä suunnittelualueella selvitettiin kahdella maastokäyntikerralla yhteensä kuutena yönä kesällä 2013 (29. - 31.5.2013 ja 28. - 30.7.2013). Lepakkoselvitys on esitetty kokonaisuudessaan liitteenä 5. Lepakkoselvityksessä käytettiin sekä aktiivista että passiivista havainnointia. Aktiivisessa kartoituksessa suunnittelualuetta ja sen lähiympäristöä kierrettiin lepakkodetektorin kanssa kulkien. Aktiivinen kartoitusreitti suunniteltiin ilmakuvien ja peruskarttatarkastelun perusteella siten, että suunnittelualueella ja sen läheisyydessä sijaitsevat lepakoiden kannalta potentiaaliset alueet tulivat kartoitetuksi. Aktiivinen kartoitus suoritettiin pyöräilemällä hitaasti selvitysalueen teitä pitkin ja se aloitettiin auringonlaskun jälkeen ja lopetettiin hieman ennen auringonnousua. Kartoitusta suoritettiin kohtuullisen poutaisina ja tyyninä öinä, sillä voimakas sade tai tuuli voi vähentää lepakoiden saalistusaktiivisuutta. Asutuksen kohdalla edettiin hitaasti mahdollisten lisääntymis- ja levähdyspaikkojen havaitsemiseksi, mutta asuttujen talojen pihapiirissä kartoitusta ei tehty häiriön kotirauhan rikkomisen välttämiseksi.

ALAJÄRVEN KAUPUNKI, LOUHUKANKAAN TUULIVOIMA-ALUEEN OSAYLEISKAAVAN KAAVASELOSTUS 18.12.2014 17 Passiivisessa kartoituksessa maastoon jätettiin detektoreita äänittämään lepakoiden ääniä noin 1,5-2 metrin korkeuteen lepakoiden kannalta potentiaalisiin elinympäristöihin. Tällä tavoin pystyttiin havaitsemaan esiintyykö alueella lepakoita. Jokaisena selvitysyönä oli käytössä kolme detektoria, jotka sijaitsivat kunakin yönä eri paikoissa. Suunnittelualuetta ja sen ympäristöä hallitsevat eri-ikäiset kalliomaiden sekä kuivien ja kuivahkojen kankaiden männiköt. Näiden välissä esiintyy voimakkaasti ojitettuja ja karuleimaisia suoaloja. suunnittelualueen luonnonympäristö ei ole lepakoille soveliasta päiväpiiloiksi sopivien luonnonkolojen sekä lentävien hyönteisten vähäisen määrän vuoksi. Louhukankaan alueella lepakot kuitenkin käyttävät jossain määrin alueen metsäautotieverkostoa siirtymiseen. Aktiivisissa kartoituksissa tehtiin yhteensä 45 pohjanlepakkohavaintoa, joista 28 havaintoa kertyi toukokuulle ja 17 heinäkuulle. Aktiivisessa kartoituksessa ei havaittu muita lajeja. Passiivisissa kartoituksissa tehtiin yhteensä 419 pohjanlepakkohavaintoa ja 46 havaintoa viiksi-isoviiksisiipasta. Valtaosa havainnoista tehtiin toukokuun maastokäynnillä. Kaikkiaan havaintoja kertyi yhteensä 510 kolmesta lepakkolajista; pohjanlepakosta ja viiksi-/isoviiksisiipasta (viiksi-/isoviiksisiippa on laskettu kahdeksi lajiksi). Valtaosa havainnoista kertyi suunnittelualueen pohjoispuolelta pellon laitaan sijoitetusta passiividetektorista (nro 5), jonka äänittämät 267 ääntä määritettiin pohjanlepakolle. Lisäksi suunnittelualueen eteläosassa tieosuuksilla tehtiin aktiivikartoituksissa havaintoja useammasta pohjanlepakosta. Yksittäisiä havaintoja tehtiin suunnittelualueen keskiosissa sekä alueen ulkopuolella. Kaikkiaan lepakoiden määrä suunnittelualueella todettiin varsin pieneksi. Suunnittelualueen ei todettu olevan lepakoille merkityksellistä johtuen alueen nykyisestä maankäytöstä. Kuva 12. Lepakkohavainnot suunnittelualueella ja sen lähiympäristössä. 2.1.5.3 Liito-orava Hankkeen liito-oraviin kohdistuvat vaikutukset arvioitiin olemassa olevan tiedon ja maastokäyntien perusteella, joissa käytössä olivat sekä ilmakuvat että peruskarttapohjat. Liito-oravaselvitys on esitetty liitteessä 4. Aikaisempia havaintoja liito-oravista selvitettiin Suomen ympäristökeskuksen Eliölajit - tietojärjestelmästä. Liito-oravien esiintymistä suunnittelualueella selvitettiin 9.-12.5. ja 29.5.2013, sekä 17.-18.3.2014. Kartoituksissa liito-oravien ulostepapanoita etsittiin lajille soveltuvista varttuneista kuusivaltaisista sekametsiköistä suurten kuusten ja haapojen tyviltä. Havainnot papanoista sekä

ALAJÄRVEN KAUPUNKI, LOUHUKANKAAN TUULIVOIMA-ALUEEN OSAYLEISKAAVAN KAAVASELOSTUS 18.12.2014 18 mahdollisista kolopuista ja risupesistä merkittiin kartalle ja liito-oravien kulkureitit ja elinalueet rajattiin havaintojen perusteella. Suunnittelualueella sijaitsevat liito-oravalle soveltuvat kuusivaltaiset varttuneet metsiköt ovat pääasiassa melko pienialaisia ja sijaitsevat erillään toisistaan. Maastokäynneillä havaittiin kolme liitooravan asuttamaa aluetta, joista ensimmäinen sijaitsee suunnittelualueen länsilaidalla (kohde 1) ja toinen suunnittelualueen ulkopuolella, sen pohjoispuolella noin puolen kilometrin päässä (kohde 2) (YVA-selostus). Kolmas liito-oravan asuttama metsä sijaitsee suunnittelualueen luoteisosassa (kohde 3) (liite 3 voimajohdon ympäristöselvitys). Kohteet ovat luonnonsuojelulain 49 :n mukaisia liito-oravan lisääntymis- ja levähdysalueita. Alueen länsilaidalla sijaitsevassa varttuneessa kuusivaltaisessa sekametsässä (kohde 1) havaittiin useita potentiaalisia pesäpuita sekä muutamia puita, joiden tyviltä tehtiin papanahavaintoja. Alueen pohjoispuolella sijaitsevassa liito-oravan asuttamassa metsikössä (kohde 2) papanoita havaittiin pieneltä alueelta useiden kuusien tyviltä muutamista kymmenistä satoihin. Uudenniitynnevan ojan pohjoispuolelta (kohde 3) havaittiin 14 papanapuuta, joista kaksi sijoittuivat nykyisen voimajohdon itäpuolelle ja loput 12 mukaan lukien todennäköinen pesäpuu voimajohdon länsipuolelle varttuneeseen kuusikkoon. Kohteelta 1 ei ole todennäköistä kulkuyhteyttä suunnittelualueen pohjois- ja koillisosan elinalueisiin etäisyyden ja maastohavaintojen perusteella, vaan kohteet ovat osa eri reviiriä. Koillisosan elinalueen (kohde 3) vähäisestä pinta-alasta johtuen alueelta voi olla kulkuyhteys suunnittelualueen pohjoispuolella sijaitsevalle elinalueelle. Kuva 13. Liito-oravan elinympäristöt suunnittelualueella ja sen lähiympäristössä.

ALAJÄRVEN KAUPUNKI, LOUHUKANKAAN TUULIVOIMA-ALUEEN OSAYLEISKAAVAN KAAVASELOSTUS 18.12.2014 19 2.1.5.4 Viitasammakko Viitasammakon esiintymistä selvitettiin Louhukankaan suunnittelualueella 28.4 30.4.2014 (liitteenä 14). Maastotyöt suoritettiin ilta-aikaan suurimpien ojien varsilla kulkien ja välillä pysähtyen kuuntelemaan. Havainnot lajista tehtiin lajin ainutlaatuisen soidinääntelyn perusteella eikä näköhavaintoihin sen vuoksi ollut tarvetta. Soidinääntelyn perusteella arvioitiin lisäksi viitasammakoiden yksilömääriä. Louhukankaan alueelta ei tehty havaintoja viitasammakoista tai viitasammakoille hyvin soveltuvista elinympäristöistä. Suunnittelualueen ojat ovat alueelle tyypillisiä pienehköjä metsäojia, jotka kuivuvat melko helposti. Viitasammakkoselvitysten yhteydessä tehtiin kuitenkin melko runsaasti havaintoja tavallisesta sammakosta (Rana temporaria). 2.1.5.5 Uhanalaiset lajit Uhanalaisten eliölajien tilanne on tarkastettu Suomen ympäristökeskuksen ylläpitämästä Eliölajittietojärjestelmästä (rekisteripoiminta 2.5.2013). Suunnittelualueelta tai voimajohtolinjalta ei tehty havaintoja uhanalaisista eliölajeista. 2.1.5.6 Rämeristihämähäkki Suunnittelualueen ympäristössä sijaitsevilla suoalueilla on tehty aikaisempia havaintoja vaarantuneesta (VU) rämeristihämähäkistä (Suomen ympäristökeskuksen Eliölajit-tietojärjestelmä). Aikaisemmat havainnot painottuvat luonnontilaisille suoalueille Möksyntien ja valtatie 16 ympäristöön. Louhukankaan suunnittelualueella sijaitsevat suot ovat pääosin ojitettuja tai puustoisia soita, eivätkä ne siten lähtökohtaisesti sovellu rämeristihämähäkin elinympäristöksi. Suunnittelualueella sijaitsevat pienialaiset vähäpuustoiset suot ovat kuitenkin alueita, joilla voi esiintyä lajille soveliaita avoimia ja varpuisia osuuksia. Näillä rakentamiseen suunnitelluilla tai rakentamisalueiden välittömään läheisyyteen sijoittuvilla potentiaalisilla alueilla kartoitettiin lajin esiintymistä keväällä 2014 (liitteenä 14). Kartoitusalueilta ei tehty havaintoja rämeristihämähäkistä. Alueilta ei myöskään tehty havaintoja seittipesistä, joiden suuaukko on ylöspäin. Yleisesti ottaen havaintoja kaikista seiteistä tehtiin hyvin vähän. Myös seuralaislajiston yksilömäärät jäivät hyvin vähäisiksi. Kuva 14. Suunnittelualueella kartoitetut rämeristihämähäkin potentiaaliset elinympäristöt.

ALAJÄRVEN KAUPUNKI, LOUHUKANKAAN TUULIVOIMA-ALUEEN OSAYLEISKAAVAN KAAVASELOSTUS 18.12.2014 20 2.1.5.7 Muu eläimistö Suunnittelualueen muuta eläimistöä havainnoitiin metsojen soidinpaikka-, linnusto- ja kasvillisuusselvitysten yhteydessä huhtikuun - lokakuun välisenä aikana 2013, mutta erillistä systemaattisiin havaintoihin perustuvaa selvitystä ei tehty. Havainnointi perustuu maastokäynneillä tehtyihin lumijälkiin, jätöshavaintoihin sekä näköhavaintoihin. Lisäksi kysyttiin tietoja alueen riistaeläimistä paikallisilta metsästysseuroilta, sekä RKTL:n riistakannoista. Tuulivoimapuiston vaikutuksia muuhun eläimistöön, erityisesti riistaeläimiin, arvioitiin olemassa olevan tiedon sekä maastokäynneillä tehtyjen havaintojen perusteella. Arvioinnissa hyödynnettiin muualla pohjoismaissa sekä Pohjois-Amerikassa laadittuja tutkimuksia. Suunnittelualueen ja sen ympäristön eläimistö on Suomenselän alueelle tyypillistä talousmetsien lajistoa. Nisäkkäiden osalta alueella liikkuvat mm. metsäjänis, kettu ja metsäpeura. Myös hirviä esiintyy alueella säännöllisesti ja paikoitellen kanta jopa tiheä. Suunnittelualueella on taimikoita ja nuoria metsiköitä, joita hirvieläimet ja metsäjänikset käyttävät ruokailualueinaan. Tiheät kasvatusmetsiköt tarjoavat myös suojaa erityisesti synnyttäville naaraille sekä naaraille, joilla on pieniä poikasia/vasoja. Suunnittelualueella on tehty havaintoja kaikista suurpedoista, joista karhuhavainnot ovat olleet yleisimpiä. Ahmahavainnot vaikuttavat olevan sekä suunnittelualueella että sen lähiympäristössä satunnaisia. Myös susihavainnot ovat harvinaisia. Ilveksistä ja karhuista havaintoja on enemmän, erityisesti karhuhavaintoja sijoittuu suunnittelualueelle sekä sen ympäristöön melko runsaasti. Metsästysseurojen antamien tietojen mukaan karhut liikkuvat suunnittelualueella ja sen läheisyydessä säännöllisesti ja myös karhun talvipesiä sijaitsee suunnittelualueen lähellä. Karhu, ilves ja susi on mainittu luontodirektiivin liitteissä II ja IV, mutta Suomella on varauma liitteestä II poikkeamisesta lajien osalta. Se tarkoittaa, ettei kyseisille lajeille tarvitse perustaa erityistoimien suojelualueita (Natura 2000-alueverkosto). Ahma on luontodirektiivin liitteen II laji ja se lukeutuu myös erityisesti suojeltaviin lajeihin. Kaikki suurpedot ovat uhanalaisuustarkastelussa luokiteltu uhanalaisiksi. Suunnittelualueella ja sen läheisyydessä liikkuu metsäpeuroja. Metsäpeura (Rangifer tarandus fennicus) on peurasuvun alalaji ja kuuluu poron kanssa samaan lajiin. Aikaisemmin jo Suomesta hävinnyt metsäpeura levisi uudelleen Suomeen idästä ja nykyisin Suomessa elää kolme osakantaa: Suomenselällä, Kainuussa ja Ruunaalla, joista Suomenselän osakanta on vuoden 2013 laskentojen mukaan yksilömäärältään suurin. Metsäpeura lukeutuu luontodirektiivin liitteen II lajiksi ja uhanalaisuustarkastelussa laji on luokiteltu silmälläpidettäväksi (NT). Metsäpeuroja on havaittu vuonna 2013 tehdyssä metsäpeurakannan arvioinnissa pääasiassa Lappajärven pohjois- ja koillispuolella, mutta niitä oli havaittu myös Vimpeli Alajärvi-alueilta. Kaukaisimmat metsäpeurahavainnot oli tehty Soini Karstula väliltä. Yhteensä Suomenselän metsäpeurakannan kooksi oli laskettu 1065 yksilöä. Vuoden 2011 laskennoissa peurojen talvilaitumet sijaitsivat Vimpeli Alajärvi seudulla Iiruunjärven ympäristössä, joka sijaitsee suunnittelualueesta vajaa 3,5 km luoteeseen (www.rktl.fi). Maastokäynneillä metsäpeuroista ei tehty havaintoja, mutta metsäpeuran syömiä jäkälikköjä havaittiin mm. Louhun alueen koillisosassa sekä Ojakankaan seudulla Louhun alueen länsiosissa. Louhun alueella esiintyy metsäpeuralle soveltuvia jäkälikköjä avokallioalueilla ja niiden tuntumassa eri puolilla aluetta sekä Louhukankaalla. 2.1.6 Natura-alueet ja muut suojelualueet Suunnittelualueella ei ole suojelualueita. Lähimmät suojelualueet sijaitsevat n. 5-7 km etäisyydellä. Kuvaan 15 on numeroitu lähialueen Natura-alueet: 1. Saarisuo-Valleussuo-Löytösuo-Hirvilammen Natura-alue ja sen lajisto (FI090043) (SPA/SCI). 2. Haukisuo-Härkäsuo-Kukkonevan Natura-alue ja sen lajisto (FI090093) (SCI, SPA) 3. Mäntykangas (FI0800100) (SCI) 4. Pohjoisneva (FI0800012) (SCI)