ARVIOINTIKERTOMUS VUODELTA 2008

1 ARVIOINTIKERTOMUS VUODELTA 2008 HÄMEENLINNAN KAUPUNGIN TARKASTUSLAUTAKUNNAN... 2 ARVIOINTIKERTOMUS VUODELTA 2008... 2 1. TARKASTUSLAUTAKUNTA JA TILINTARKASTUS... 2 1.1 Tarkastuslautakunnan tehtävät ja kokoonpano... 2 1.2 Tarkastuslautakunnan toiminta... 2 1.3 Kokoukset ja koulutukset... 3 1.4 Pöytäkirjaseuranta... 3 1.5 Tarkastustoimisto... 3 1.6 Tilintarkastaja... 3 2. ARVIO KAUPUNGINHALLITUKSEN LAATIMASTA TOIMINTAKERTOMUKSESTA... 4 3. EDELLISTEN ( 2005 2007) ARVIOINTIKERTOMUSTEN JOHDOSTA TEHTYJEN TOIMENPITEIDEN ARVIOINTI... 5 4. KAUPUNGIN STRATEGIAT JA TAVOITTEET... 7 4.1 Toiminnallisten tavoitteiden asettaminen... 7 4.2 Kriittiset menestystekijät ja niiden tavoiteltavat kehityssuunnat... 8 4.2.1 Kilpailukykyinen ja elinvoimainen Hämeenlinna... 8 5. TOIMIALAKOHTAINEN TOIMINNALLISTEN JA TALOUDELLISTEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN... 9 5.1 Keskushallinto... 9 5.2 Tilapalvelu... 10 5.3 Sosiaali- ja terveystoimen toimiala... 11 5.4 Koulutuksen ja kulttuurin toimiala... 15 5.5 Tekniikan ja ympäristön toimiala... 19 5.6 Varikko... 21 5.7 Kanta-Hämeen pelastuslaitos... 22 5.8 Hämeenlinnan seudullinen ympäristötoimi... 25 5.9 Linnan ateria... 26 6. KUNTAKONSERNI... 28 6.1 Konserniyhtiöt... 28 6.2 Konsernitilinpäätös... 29 6.3 Konserniohjaus ja valvonta... 30 7. YHTEENVETO JA TARKASTUSLAUTAKUNNAN HAVAINNOIMAT... TÄRKEÄT ASIAT... 31 7.1 Siirtoviivemaksut... 31 7.2 Sisäinen valvonta ja riskienhallinta... 32 7.3 Sopimusten hallinta ja seuranta... 34 7.4 Ostopalvelujen hankinta ja kilpailuttaminen... 34 7.5 Korjausvelka... 34 7.6 Tietojärjestelmämuutokset ja tietoturvallisuuden hallinta... 35 7.7 Uudistuva Hämeenlinna... 35 8. ESTEELLISYYDET... 37 Kannen Tuula Mäkinen / kaupunginkanslia

HÄMEENLINNAN KAUPUNGINVALTUUSTOLLE 2 HÄMEENLINNAN KAUPUNGIN TARKASTUSLAUTAKUNNAN ARVIOINTIKERTOMUS VUODELTA 2008 1. TARKASTUSLAUTAKUNTA JA TILINTARKASTUS 1.1 Tarkastuslautakunnan tehtävät ja kokoonpano Valtuuston asettaman tarkastuslautakunnan tehtävänä on KuntaL:n 71 :n mukaisesti huolehtia Hämeenlinnan kaupungin hallinnon ja talouden tarkastuksen järjestämisestä. Tarkastuslautakunta valmistelee valtuuston päätettävät hallinnon ja talouden tarkastamista koskevat asiat. Lautakunta arvioi valtuuston asettamien strategisten tavoitteiden ja talousarviotavoitteiden toteutumista, toiminnan tarkoituksenmukaisuutta, tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta. Arvioinnin tulokset kootaan vuosittain laadittavaan arviointikertomukseen. Arviointikertomuksen tarkoituksena on tuottaa kaupungin strategisen johtamisen ja toiminnan kehittämisen tueksi luotettavaa ja olennaista arviointitietoa valtuustolle, muille päätöksentekijöille, kuntalaisille, ympäröivälle yhteiskunnalle ja kaupungin henkilöstölle. Elokuun alussa 2006 voimaan tullut kuntalain muutos vaatii tarkastuslautakuntaa arvioimaan talouden tasapainotuksen toteutumista tilikaudella sekä voimassa olevan taloussuunnitelman ja toimenpideohjelman riittävyyttä, mikäli kunnan taseessa on kattamatonta alijäämää. Lautakuntaan kuuluu 9 jäsentä, joista puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan on oltava valtuutettuja. Kaupunginvaltuusto on 17.1.2005 9 asettanut tarkastuslautakunnan valtuustokaudelle 2005 2008. Lautakunnan kokoonpano Jäsen Varajäsen Laaksonen Katriina pj 14.12.2008 asti Hietanen Susanna Niemi Raija vpj, pj 26.1.2009 alk. Tuominen Hannu Eroaho Matti Rajala Kalevi Hallila Liisa Suokas Raija Iivonen Elina vpj 9.3.2009 alk. Tuominen Milko 13.1.2008 asti Ranne Jari 14.1.2008 alk Jokinen Kari Ruokonen Reijo Ruusunen Ritva Tiesmaa Leena Salminen Alpo Pohjola Eira Salonen Kalevi Laru Juhani Viskari Minna 26.1.2009 alk. Hietanen Susanna Tarkastuslautakunnan esittelijänä toimii puheenjohtaja. Sihteerinä toimi 31.12.2008 asti tarkastussihteeri Päivi Salmén ja 1.1.2009 alkaen uuden organisaation myötä tarkastuspäällikkö Juho Ainasoja. Lautakunnan valmistelijana toimi 31.12.2008 asti tarkastussihteeri Päivi Salmén ja 1.1.2009 alkaen lisäksi tarkastussihteeri Marja Saarinen. 1.2 Tarkastuslautakunnan toiminta Tarkastuslautakunta on tehnyt toimintasuunnitelman nelivuotiskaudeksi 2005-2008, minkä pohjalta vuosittain laaditaan työohjelma. Toimintasuunnitelman painopistealueita vuodelle 2008 olivat keskushallinto, tekniikka ja ympäristö, rakennusvalvonta, Kanta-Hämeen pelastuslaitos, konserniohjaus, konserniyhtiöistä Hämeenlinnan Asunnot Oy, Teknologiakeskus Innopark Oy ja Kehittämiskeskus Oy Häme. Työohjelmansa mukaisesti tarkastuslautakunta on kokoontunut 13 kertaa vuoden 2008 arviointiin liittyen. Kokouksissa on kuultu kaupunginjohtajia, toimialajohtajia ja eri palveluyksiköiden viranhaltijoita sekä konserniyhtiöiden edustajia toiminnan organisoinnista, tavoitteiden asettelusta ja niiden toteutumisesta sekä ajankohtaisista asioista. Arvioinnin pohjana ovat olleet kaupunginhallituksen laatima toimintakertomus, tilintarkastajan raportit ja selvitykset sekä toimielinten esityslistat ja pöytäkirjat. Lisäksi on hyödynnetty erilaisia kaupungin toiminnasta ja asukkaiden hyvinvoinnista kertovia selvityksiä.

3 1.3 Kokoukset ja koulutukset Varsinaisia vuoden 2008 arviointiin liittyviä kokouksia lautakunta piti seuraavasti: 20.8.2008 Teknologiakeskus Innopark Oy 17.9.2008 Kaupungin talouden ja toiminnan yleiskatsaus, kuntaliitostilanne 15.10.2008 22.10.2008 Tilintarkastuksen kilpailuttaminen Kuntaliitos. Vuoden 2007 arviointikertomuksesta annetut lausunnot. 12.11.2008 Kilpailuasiamies / yrittäjyyden kaupunki. Kehittämiskeskus Oy Häme 17.12.2008 Rakennusvalvonta / laskutus ja lupa-asiat 28.1.2009 4.3.2009 Hämeenlinnan Asunnot Oy Konsernivalvonta 25.3.2009 Maanrakennustoimisto / katujen kunnossapito 8.4.2009 Hämeenlinnan ja Seudullinen ympäristötoimi / elintarvikealan valvonta 29.4.2009 Kuntaliitoksen toteutuminen, Kanta-Hämeen Pelastuslaitos 12.5.2009 Arviointikertomuksen valmistelua 19.5.2009 Arviointikertomuksen luovutus Lautakunnan jäsenet ja tarkastussihteeri ovat osallistuneet sekä seutukunnallisiin että valtakunnallisiin tarkastuslautakuntien seminaareihin ja alan koulutustilaisuuksiin seuraavasti: Seminaari Lahden ja Jyväskylän tarkastuslautakuntien kanssa Hämeenlinnassa 18.-19.1.2008, koko lautakunta ja tarkastussihteeri Oy Audiator Ab:n järjestämä Auditio 2008 Hämeenlinnassa Verkatehtaalla 23.-24.4.2008, koko lautakunta ja tarkastussihteeri 1.4 Pöytäkirjaseuranta Lautakunnan jäsenet ovat työnjakonsa mukaisesti seuranneet lautakuntien toimintaa tutustumalla niiden esityslistoihin tai pöytäkirjoihin. Niistä esiin tulleita asioita on käsitelty jokaisessa kokouksessa omana pykälänä ja tarvittaessa pyydetty niistä erillisiä selvityksiä. Pöytäkirjaseuranta kattaa kaikki lautakunnat. 1.5 Tarkastustoimisto Tarkastustoimisto on vastannut toimintasääntönsä mukaisesti tarkastuslautakunnan asioiden valmistelusta ja muista lautakunnan toimistotehtävistä. Tarkastustoimistossa on ollut tarkastussihteeri, joka on toiminut lautakunnan sihteerinä ja valmistelijana sekä avustanut tilintarkastajaa sovitun työnjaon mukaisesti. 1.1.2009 alkaen uuden tarkastussäännön mukaisesti tarkastustoimiston organisaatioon kuuluvat tarkastuspäällikkönä Juho Ainasoja, tarkastajana Päivi Salmén ja tarkastussihteerinä Marja Saarinen. Tarkastustoimiston tehtäviin kuuluu tarkastuslautakunnan valmistelutehtävän lisäksi seurata, että sisäinen valvonta ja riskienhallinta toimivat tarkoituksenmukaisella tavalla ja tarvittaessa olla kaupunginjohtajan apuna sisäisen valvonnan toimeenpanossa. Toimiston tulee seurata kaupunkikonsernin taloudelliseen asemaan vaikuttavien keskeisten tekijöiden kehitystä ja tehdä niitä sekä hallinnon ja taloudenhoidon kehittämistä koskevia tarpeellisia aloitteita ja esityksiä. Toimisto opastaa ja neuvoo henkilöstöä hyvän kunnallisen tilintarkastustavan mukaisesti. 1.6 Tilintarkastaja Tilintarkastajaksi vuosille 2005 2008 kaupunginvaltuusto valitsi 9.5.2005 18 Oy Audiator Ab:n. Vastuunalaisena tilintarkastajana toimi Olli Ainasvuori JHTT 31.7.2008 asti ja 1.8.2008 alkaen Sisko Myöhänen JHTT. Tilintarkastaja on antanut tarkastuslautakunnalle vuoden 2008 tarkastuksesta kaksi raporttia sekä suullisia selvityksiä suoritetuista erillistarkastuksista. Tilintarkastajan tarkastuksista laatimat raportit ja muistiot on toimitettu tarkastetun yksikön johdolle, kaupunginjohtajille ja rahoitusjohtajalle, joissakin tapauksissa myös johto-

ryhmän jäsenille. Tarkastuslautakunta pitää tärkeänä, että raporteissa ja muistioissa esitetyt suositukset otetaan huomioon toiminnassa ja ne johtavat korjaaviin toimenpiteisiin. Tilintarkastaja on 12.5.2009 antanut lautakunnalle tilintarkastuskertomuksen tilikaudelta 1.1. 31.12.2008. Tilintarkastaja on kertomuksessaan ehdottanut, että tilinpäätös voidaan hyväksyä ja toimielinten jäsenille sekä tehtäväalueiden johtaville viranhaltijoille voidaan myöntää vastuuvapaus tarkastetulta tilikaudelta. 4 2. ARVIO KAUPUNGINHALLITUKSEN LAATIMASTA TOIMINTAKERTOMUKSESTA Kuntaliitto on antanut 26.10.2006 kunnille ohjeen Suositus arvioinnista kuntien valtuustoille. Suosituksen mukaan arviointikertomukseen tulee sisältyä tarkastuslautakunnan arvio kunnanhallituksen laatiman toimintakertomuksen laadusta, luotettavuudesta ja kehittämistarpeista. Tarkastuslautakunta on saanut arvioitavakseen Hämeenlinnan kaupunginhallituksen 30.3.2009 hyväksymän vuoden 2008 tilinpäätöksen, johon sisältyy toimintakertomus. Toimintakertomus on ulkonäöltään selkeä ja helppolukuinen. Talousarviossa oli kahdeksan (8) konserniyhtiötä, joille oli asetettu valtuuston taholta tavoitteita. Tilinpäätöksen konserniraportissa oli kuuden konserniyhtiön antama selvitys tavoitteiden toteutumisesta. Kantolan Kiinteistöt Oy:n ja Teknologiakeskus Innopark Oy:n selvitykset tavoitteiden toteutumisesta puuttuvat. Talousarvion hyväksymisen yhteydessä määritellään toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden sitovuus erillisillä sitovuus-säännöillä (talousarvio s.11.) Tarkastuslautakunta arvioi toimintakertomuksen sisältöä ja tietojen esittämistä sitovuussääntöjen noudattamisen lähtökohdasta. Lautakunnan mielestä toimintakertomuksessa oli ristiriitaisuuksia sekä taloudellisten että toiminnallisten tavoitteiden toteutumisen esittämisessä. Lautakunta pitää tärkeänä, että sitovuussäännöt selkiytetään, jotta talousarviossa ja toimintakertomuksessa esitetyt tiedot ovat yksiselitteisiä. Tilintarkastaja Sisko Myöhänen on tilinpäätöksen tarkastamista koskevassa raportissaan myös puuttunut asiaan ja todennut mm: Kirjanpitolautakunnan kuntajaoston antaman yleisohjeen mukaan talousarvion toteutumisvertailu laaditaan sillä tarkkuudella, jolla valtuusto on hyväksynyt tavoitteen, määrärahan tai tuloarvion yksittäiselle tehtävälle, hankkeelle tai muulla meno- tai tuloerälle. Yhteenvedon talousarvion toteutumisesta tilinpäätöksen sivulla 86 tulisi antaa kokonaiskuva talousarvion toteutumisesta. Taulukossa on esitetty määrärahojen ja tuloarvioiden toteutuminen valtuustoa sitovalla tasolla. Sitovuustaso valtuustoon nähden on joillain tulosalueilla bruttositova, joillain tulosalueilla nettositova. Lisäksi valtuusto on päättänyt Seudullisen ympäristötoimen, varikkopalvelujen ja Linnan Aterian tilikauden tulokset valtuustoon nähden sitoviksi eriksi. Talousarvion toteutumistaulukossa kuitenkin (s. 86) seudullisen ympäristötoimen sitovuus on merkitty edellisestä poiketen nettositovaksi. Vuoden 2008 tilinpäätöksessä esitetty talousarvion toteutumisvertailu ei ole kaikilta osin yhdenmukainen valtuuston hyväksymän talousarvion kanssa. Poikkeamia on tavoitteiden esittämisessä. Talousarviossa sivulla 13 on esitetty yhdistelmä valtuustoon nähden sitovista toiminnallisista tavoitteista. Yhdistelmästä puuttuu mm. varikon tavoitteet. Lisäksi yhdistelmässä esitetyt Kanta-Hämeen pelastuslautakunnan tavoitteet eivät vastaa talousarviossa myöhemmin esitettyjä pelastuslautakunnan tavoitteita, joiden tavoitteiden toteutumista pelastuslautakunta on omassa toimintakertomuksessaan arvioinut. Talousarvion esittämistapaa ja sisältöä tulee kehittää siten, että talousarviosta selkeästi ilmenee valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Lisäksi suosittelemme, että kaupungin johto tekee myös yhteenvedon tavoitteiden toteutumisesta. Siitä tulisi käydä ilmi johdon näkemys tavoitteiden kokonaistoteutumisesta. Tarkastuslautakunta on useana vuonna kiinnittänyt huomiota toiminnan tavoitteiden ja mittareiden puutteellisuuksiin. Arviointi edellyttää selkeitä tavoitteita ja mittareita. Vrt. s. 7. Tarkastuslautakunta kiinnittää vakavaa huomiota siihen, että sitovien tavoitteiden ja resurssien muuttaminen kesken vuotta vaatii aina valtuuston päätöksen.

Kaikkien valtuuston asettamien sitovien tavoitteiden toteutuminen/toteutumatta jääminen tulee kertoa toimintakertomuksessa. Tarkastuslautakunta havaitsi, että sitovia tavoitteita oli jätetty joissain kohdin kokonaan kommentoimatta. Toisaalta oli saatettu kertoa vain onnistuneiden tavoitteiden toteutumisesta ja jätetty kertomatta se, missä ei ollut onnistuttu. Tarkastuslautakunta korostaa edelleen toimintakertomuksessa esitettyjen tietojen luotettavuuden tärkeyttä. Toimintakertomuksen tulee antaa oikeat ja riittävät tiedot kaupungin toiminnasta ja taloudesta. 5 3. EDELLISTEN ( 2005 2007) ARVIOINTIKERTOMUSTEN JOHDOSTA TEHTYJEN TOIMENPITEIDEN ARVIOINTI Vuoden 2005 arviointikertomus käsiteltiin valtuustossa 19.6.2006, Vuoden 2006 arviointikertomus käsiteltiin valtuustossa 18.6.2007 Vuoden 2007 arviointikertomus käsiteltiin valtuustossa 9.6.2008 Valtuusto velvoitti kaupunginhallituksen tuomaan vuosien 2006, 2007 ja 2008 lokakuun loppuun mennessä kaupunginvaltuustolle selvitykset kunkin vuoden toimenpiteistä, joihin eri hallintokunnissa on ryhdytty tai joita tullaan tekemään tarkastuslautakunnan esittämien epäkohtien korjaamiseksi. Tarkastuslautakunta on tutustunut annettuihin selvityksiin. Seuraavassa joitakin lyhyitä otteita kunkin vuoden arviointikertomuksesta, onko niihin annettu selvitys ja lautakunnan arvio tehdyistä toimenpiteistä: Vastuualue Asia Arviointi Tot./ Ei tot. / Huomautus aloitettu ei al. Keskushallinto ja talous Sitovia tavoitteita liian paljon 2005 x Sitovat tavoitteet pudotettiin 3-5 kappaleeseen/ lautakunta. Projektien kokonaiskoordinointi tarpeen (projektirekisteri) 2006 x Esitetään jatkossa taulukkomuodossa. Projektirekisteri otettu käyttöön v. 2007 joulukuussa. Henkilöstöhallinto Tilapalvelu Sosiaali ja terv.toimen toimiala Tavoitteiden toteutumisesta ei kaikilta osin annettu selvitystä. Selvitys työkyvyn, työhyvinvoinnin, osaamisen ja ammattitaidon kehittämistä koskevien tavoitteiden toteumisesta ja tuloksista Kiinteistöjen myynnin ja purkujen jälkeen jäljelle jäävän kiinteistömassan peruskojauskustannusten varautumiseen. Selvitys kunnossapitomäärähojen kohdentamisesta Korjaustarpeen kartoitus ja tarpeellisuus Korjaustarpeen kartoitus ja tarpeellisuus Päiväkotihoidossa ei saavutettu suoritehintatavoitetta ja suhdelukukäyttöaste jäi 3,5 % alle tavoitteen. Tavoite: kodin ulkopuopuolelle sijoitetuista lap- 2005 x Perusteellinen selvitys mm. palkkahallinnon palveluista, Ags-raportoinnista, esimiestyöstä, palkkausjärjestelmän kehittämisestä. 2006 x Annettiin perusteellinen selvitys. 2005 x Ollut mukana projektissa, jossa laskettu korjausvelkaa ja vertailtu sis. vuokrien rakennetta 15 kaupungin kesken. Projektin tulosten pohjalta tehdään tarvittavat esitykset. Tarkastuslautakunta seuraa peruskorjausten ja korjausvelan osalta. 2006 x Kerrottu meneillään olevista ja tulevista toimenpiteistä. Edelleen tarkastuslautakunta seuraa. 2007 x Kerrottu meneillään olevista ja tulevista toimenpiteistä. Tarkastuslautakunta antanut tarkemman selvityksen s. 34. 2005 x Tiukennettu hoitosopimusten ehtoja vähentämällä hoitosopimusvaihtoehdot 10 tai 15 päivään. x Perhehoitoon sijotettujen lasten määrän pieneneminen. Yhä useampi lapsi niin vaikeahoitoinen,

Koulutus- ja kulttuuri Tekniikka ja ympäristö Seudullinen ympäristötoimi sista väh. 75% perhehoidossa (71 % toteutui) Hoitotakuun käyttöönotto Ei voi liittää tavoitteita ja seurantatapoja toisiinsa 25-vuotiaiden työttömien aktivointitoimenpiteet Perusterveyshuollon ja perusterveystyön yhteistyö heikkoa. Kaupungin ja kuntayhtymän talousarvioita ei ole pystytty sovittamaan yhteen Erikoissairaanhoidon saatavuus, siirtoviivemaksut ja palveluketju Tavoitteita ei käydä läpi yksittäisellä vaan yleiselllä tasolla. Opetustoimen menot kasvaneet yli 3 %/vuosi, vaikka oppilasmäärä pysynyt tasaisena Avustuspolitiikan selkeyttäminen Perusopetukselle ja kulttuuritoimelle asetettujen tavoitteiden toteutuminen Urheiluseuroille suunnatut vuokrasubventiot ja hallintokuntien ilmaiskäyttö Kolmen sitovan tavoitteen toteutumista ei tilinpäätöksessä selvitetty (vasta tilinpäätöksen jälkeen) Joidenkin tavoitteiden määrittely olisi voisi olla konkreettisempaa, jolloin tuloksen arviointi olisi yksiselitteistä (eniten poikkeamia talotekniikassa) Tavoite epätarkka, samoin toteutumisselvitys Tavoite: toiminta ekologista, taloudellista ja tilaajakuntien tavoitteiden mukaista ettei perhesijoitus riitä. x Tilanne saatu kääntymään parempaan suuntaan 2006 x Tavoiteasetanta parantunut, vaatii edelleen kehittämistä 2007 x Väärään tulkintaan johtanut tavoite ollut ristiriitainen ja vaikeasti mitattava. Uusi selvitys antoi selvempää tietoa. 2007 x Vastauksessa oletetaan, että kun kuntayhtymä lakkautetaan ja perusterveydenhuollon palvelut nivelletään tilaaja tuottaja malliin, yhteen ikäihmisten ja muiden sosiaalipalvelujen kanssa, niin ongelmat suurelta osin poistuvat. Kuntalaisten peruspalvelujen pysyttävä samana. Tarkastuslautakunta seuraa kehitystä. 2005 x Tarkastuslautakunta antanut tar- 2006 x kemman selvityksen siirtoviivemaksuista. 2007 x s. 31 2005 x Tarkastuslautakunta toivoo toimenpiteitä ja seuraa tilannetta. 2006 x Oppilasmäärän vähenemisestä johtuvat ensimmäiset kouluverkkosäästöt toteutuvat v. 2007. 2006 x Tarkoitus on päästä pitkäjänteisempään avustuspolitiikkaan tekemällä useamman vuoden sopimuksia. 2007 x Lukumääräisenä esitettyjen tavoitteiden toteutumisen arviointia ei voi tehdä määrätietojen puuttuessa. Tarkastuslautakunta toivoo toimen- 2003 2004 2005 x x x piteitä ja seuraa tilannetta. Tarkastuslautakunta toivoo, että selvitys laaditaan vuosittain. 2006 x Tarkastuslautakunta seuraa asiaa jatkossa. 2007 x Talotekniikka oli v. 2007 nettoyksikkönä. Tulokset osoittavat, että siirtymävaiheen ratkaisu oli hyödyllinen. Tulostavoitteita kehitetään jatkossa. 2006 x Tavoite ei vielä riittävän selkeä. Tavoiteaikojen toteutumat tullaan jatkossa raportoimaan. 2007 x Tilaaja-tuottajamalli käyttöön. Sähköinen työajanseuranta => työajan jakautuminen kohteille. Laajempi toimintakertomus. 6

7 4. KAUPUNGIN STRATEGIAT JA TAVOITTEET Hämeenlinnan kaupunginvaltuusto on 16.6.2003 ( 29) hyväksynyt kaupungin strategian. Strategian teemana on Hämeenlinnan hyvä tulevaisuus 2010. Hyvän tulevaisuuden saavuttaminen edellyttää onnistumista asioissa, joita on nimetty kriittisiksi menestystekijöiksi. Menestystekijöiksi on tuolloin vahvistettu 1. kilpailukyky ja elinvoimaisuus 2. toimivat peruspalvelut 3. vuorovaikutteisuus Menestystekijöitä ja tavoiteltavia kehityssuuntia on kuvattu tarkemmin strategiassa. Em. strategia-asiakirjassa mainitaan: Strategia määrittää Hämeenlinnan kaupungin kehittämisen päälinjat ja tavoitteet. Toimenpiteiden tasolle tavoitteet konkretisoituvat vuotuisessa budjetti- ja taloussuunnitelmavalmistelussa, joissa asetetaan sekä kaupunkitasoiset että toimialoittaiset tavoitteet. Myös itse strategiaa on tarpeen määräajoin tarkistaa ja päivittää. Investointihankkeista on tehtävä erilliset päätökset normaalin hankemenettelyn tapaan. Samanaikaisesti päästrategian kanssa on valmisteltu kaupungin henkilöstöstrategia, joka käsitellään omana asianaan. Jo aikaisemmin on hyväksytty seudullinen elinkeino strategia ja korkeakoulupoliittinen strategia, joissa on yksityiskohtaisemmin asetettu näiden erikoisalueiden tavoitteet. Hyväksyessään kaupungin strategian kunnanvaltuusto on samalla päättänyt velvoittaa lautakunnat valmistelemaan omat strategiset suunnitelmansa yhteisen strategian pohjalta. Samalla kaupunginvaltuusto on velvoittanut lautakunnat ja toimialat ottamaan strategian linjaukset huomioon vuoden 2004 talousarviota ja vuosien 2005-2006 taloussuunnitelmaa valmisteltaessa. Lisäksi kaupunginvaltuusto on velvoittanut myös kaupunkikonserniin kuuluvat yhteisöt ottamaan kaupungin strategian linjaukset huomioon oman toimintansa suunnittelussa. Kun tarkastuslautakunta arvioi taloudellisten ja toiminnallisten tavoitteiden toteutumista niin arviointi kohdentuu aiempaa enemmän ja selkeämmin kaupungin kokonaisstrategian mukaisten tavoitteiden toteutumiseen mukaan lukien konserniin kuuluvat yhteisöt. Kattava ja toimiva arviointi edellyttää strategiakokonaisuuden rakentamista. Kokonaisuus muodostuu valtuustokausittain vahvistettavasta ja tarvittaessa tarkistettavasta a) kaupungin kokonaisstrategiasta ja b) siihen kiinteästi liittyvistä strategioista (esim. palvelu-, henkilöstö-, kyvykkyysstrategiat sisältäen toiminta-, ja organisaatiorakenteet, tietotekniikka/teknologia-, johtamisjärjestelmät) c) toimialakohtaisista strategioista Kokonaisstrategiaa täydentävät kriittisten menestystekijöiden toteuttamiseen tähtäävät tavoitteet ja keinot. Tavoitteet on syytä määritellä siten, että niistä voidaan johtaa arvioitavissa olevat mittarit. Vuosittainen talousarvio perustuu vahvistettuun kokonaisstrategiaan. Talousarvioista ilmenevät tulostavoitteet, keinot ja tarvittavat toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi sekä mittarit arvioinnin perusteeksi. Tarkastuslautakunta pitää tärkeänä, että tulevien vuosien talousarviot ja niiden tavoitteet perustuvat aiempaa selkeämmin kunnanvaltuuston vahvistamaan strategiaan ja kriittisiin menestystekijöihin. Tällä toimintatavalla strategia jakautuu ja muuttuu konkreettisiksi toimiksi eri yksiköille ja muille konserniin kuuluville yhteisöille määriteltyjen tavoitteiden kautta. Nykyisellään yksittäisten sitovien tavoitteiden arvioinnilla ei pystytä muodostamaan riittävän kattavaa kokonaiskuvaa kaupungin strategian toteutumisesta. Arviointi kohdentuu liiaksi yksittäisiin ja irrallisiin asioihin. Asetetut tavoitteet ovat yleisluonteisia ja asetetut mittarit ovat arvioinnin näkökulmasta puutteellisia. Tavoitteiden toteutumisen seuranta ja raportointi on tarkoituksenmukaista kytkeä muuhun raportointikäytäntöön. 4.1 Toiminnallisten tavoitteiden asettaminen Kuntalaki korostaa tavoitteilla ohjaamista ja johtamista. Tavoite tarkoittaa käsitteenä saavutettavaksi tarkoitettua tilaa. Kuntalain mukaan talousarviossa ja -suunnitelmassa valtuuston tulee ensin hyväksyä kunnan toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet ja sen jälkeen osoittaa tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot.

8 Tavoitteiden sisällön ja esittämistavan osalta kuntien käytännöt vaihtelevat suuresti. Kunnissa on eri tason tavoitteita ja talousarvion yhteydessä on valtuusto hyväksynyt vain keskeiset tavoitteet. Käytännössä tavoitteet ovat viranhaltijajohdon lautakuntien kautta esittämiä ja valtuusto on yleensä hyväksynyt esitykset. Tässä järjestelmässä viranhaltijoilla on erityinen vastuu arvioida tavoitteiden, seurannan ja arvioinnin mahdollistaminen ja ajantasaisuus. Valitettavan usein tavoitteiden asettelua koskeva valmistelu on riittämätöntä eikä valtuustolla ole käytännössä mahdollisuuksia johtaa kunnan toimintaa tavoitteiden kautta. Asiaa tulisi tarkastella laajemmasta näkökulmasta, koska kyse ei ole pelkästään hyvistä tavoitteista, vaan toimivasta tulosohjausjärjestelmästä. Kuntakentässä on varsin laajasti hyväksytty hyvän tavoitteen tunnusmerkeiksi seuraavat professori Pentti Meklinin määritelmät: keskeinen toimialalle, realistisuus johtaa oikeaan, mitattavuus strategiseen suuntaan yksiselitteisyys kattavuus ristiriidattomuus vaikutettavuus hyväksyttävyys yhteys määrärahaan Tavoitteet eivät ole koskaan valmiita ja niiden tulisi kehittyä sekä muuttua seurannan ja arvioinnin pohjalta. Hämeenlinnassa tavoitteiden mittarit ovat varsin yleisellä tasolla tai mittarit puuttuvat. Tarkastuslautakunta kaipaisi myös laadullisia mittareita, joissa vaikuttavuus olisi keskeisessä asemassa. Tavoitteiden heikkoutena voidaan pitää myös sitä, että tavoitteeseen on yritetty mahduttaa kaikki yksikön toiminnat. Tällöin tavoite on väistämättä varsin yleisluonteinen, mikä laskee samalla sen ohjaavaa vaikutusta. Arviointi on moderni tapa seurata palvelujärjestelmän toimivuutta, tuloksellisuutta, kustannustehokkuutta ja toiminnan vaikutuksia sekä tuottaa tietoa ja lisäarvoa päätöksentekijöille ja muulle organisaatiolle. Tarkastuslautakunnan keskeinen tehtävä on arvioida, miten poliittinen ohjaus toimii ja toteutuuko valtuuston tahto. Tavoitteena on, että arviointikertomus toimii valtuustoon nähden impulssina tuloksellisen toiminnan kehittämiselle ja perustana sille, että strategia muuttuu hyviksi palveluiksi kaupunkilaisille. 4.2 Kriittiset menestystekijät ja niiden tavoiteltavat kehityssuunnat 4.2.1 Kilpailukykyinen ja elinvoimainen Hämeenlinna Talouden tasapaino: Talouden tasapainolle on asetettu seuraavat tavoitteet. Tunnusluvut: TP 2006 TP 2007 TA 2008 TP 2008 Kuntien ka 2008 Lainakanta / as 1 531 1678 1718 1821 ennakkoarvio 1625 Kassan riittävyys pv 116 106 100 92 ei vielä tiedossa Vuosikate / as 233,5 310 221-10 ennakkoarvio 361 Vuosikate % / poistoista 124,0 151,3 101,5-4,7 ennakkoarvio 122 Pääomamenojen tulorahoitus % 26,8 37,3 41,3-1,6 ei vielä tiedossa Investointien tulorahoitus % 34,5 53,1 66,4-2,2 ei vielä tiedossa Tuloveroprosentti 18 18 18 18 ennakkoarvio 18,5 % Rahavarat e/asukas : Hml tp 1.558 e/as, kuntien ka 2008: 636 e/as. 1. Tavoitteena oli parantaa talouden ohjausta siten, että toimitaan valtuuston vahvistaman talousarvion mukaisesti ja pidättäydytään lisätalousarvion laadinnasta. Viimemainittu tavoite toteutui, mutta ei tavoitteen alkuosa. 2. Kunnanvaltuusto oli vahvistanut tavoitteeksi kaupungin päätettävissä olevien maksujen ja taksojen tarkistamisen todellisia kustannuksia vastaaviksi ja, että niihin tehdään vähintään kustannusten nousua vastaavat tarkistukset. Tavoite toteutu1 osittain.

3. Tavoitteena oli, että vuosikate on suurempi kuin poistot. Vuosikate kuitenkin alentui edellisen vuoden 15 milj. eurosta 499.000 euroon (-96,7 %). Poistojen määrä oli 10 milj. euroa. Tavoite ei toteutunut. 4. Tavoitteena oli, että talousarviolainojen määrä /asukas on alle maan keskiarvon. Tilinpäätöksen mukaan lainamäärä 31.12.2008 oli 1.821 /as, mikä on n. 12 % yli maan keskiarvon (1.625 ). Tavoite ei ole toteutunut. 5. Tavoitteena oli, että tuloveroprosentti on enintään maan keskiarvon tasolla. Tuloveroprosentti vuonna 2008 oli 18 %, kun se oli valtakunnassa keskimäärin 18,55 %. Muiden kriittisten menestystekijöiden ja niitä tukevien toimenpiteiden arviointi arviointikertomuksessa on suoritettu toimialojen kohdalla 9 5. TOIMIALAKOHTAINEN TOIMINNALLISTEN JA TALOUDELLISTEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Talousarvion sitovuussääntöjen mukaan: Lautakuntatasoiset toiminnalliset tavoitteet ovat valtuustoon nähden sitovat, samoin nettoyksiköille ja liikelaitokselle asetetut tavoitteet. Tarkastuslautakunta arvioi, ovatko valtuuston asettamat toiminnalliset tavoitteet toteutuneet. Sitovista toiminnallista tavoitteista on talousarviossa sivulla 13 yhteenvetotaulukko. Tarkastuslautakunta on arvioinut näiden valtuuston asettamien sitovien tavoitteiden toteutumista kattavasti. Taulukkoon sisältyy keskushallinnon tavoite, vaikka sitovuussääntöjen mukaan kaupunginhallituksen alaisten virastojen ja laitosten tavoitteet toiminnalliset tavoitteet ovat ohjeellisia. Taulukosta puuttui varikon tavoitteet, vaikka ne ovat sitovia (nettoyksikkö) Talousarviossa on esitetty myös tulosalueittaisia toiminnallisia tavoitteita, joiden sitovuudesta lautakunnat päättävät käyttösuunnitelmaa hyväksyessään. Tarkastuslautakunta seuraa myös näiden tavoitteiden toteutumista. 5.1 Keskushallinto Kilpailukykyinen ja elinvoimainen Hämeenlinna Kv:n asettama tavoite Kh:n antama selvitys toteutumasta Tarkastuslautakunta: selvityksen Valmistaudutaan uuteen kuntaan 1.1.2009 alkaen. Keskushallinto organisoitu ja resursoitu uuden kunnan toiminnan edellyttämällä tavalla Uusien talous- ja henkilöstöhallinnon järjestelmien käyttöönottoprojekti viety läpi ja muu toiminnan kannalta keskeinen tietohallinnon yhtenäistäminen tehty. Uudistuvan Hämeenlinnan valmistelu on edennyt. Organisaatiomalli 1.1.2009 alkaen hyväksyttiin maaliskuussa kaupunginvaltuustossa, uudet johtajat nimettiin kaupunginhallituksessa huhtikuussa, keskijohto ja asiantuntijat puolestaan kesäkuussa. Ohjausryhmä ja kunnanjohtajakokous kokoontuivat säännöllisesti. Ekstranet on otettu käyttöön, kaupungin www-sivujen uudistaminen, kuten myös talous- ja henkilöstöhallinnon järjestelmien käyttöönoton valmistelu. Asiakastietojärjestelmien yhtenäistäminen on käynnissä. Tavoite on toteutunut. Tavoite on toteutunut projektiaikataulun mukaisesti. Projekti jatkuu kevään 2009.

10 5.2 Tilapalvelu Kv:n asettama sitova tavoite Kh:n antama selvitys toteutumasta Tarkastuslautakunta: selvityksen Jatketaan kaupunginhallituksen 6.2.2006 hyväksymiä kiinteistöomistukseen liittyviä toimenpiteitä Toimenpiteet toteutetaan hyväksytyn linjauksen ja erillispäätösten mukaisesti. Toteutumaa seurataan kohdekohtaisesti. Turuntie 2 on välittäjällä myynnissä, Arvi Kariston katu 2, tontinvarauskilpailun voittajan kanssa varausaikaa jatkettu 31.12.2009 asti. Kohteen kaavallinen kehittäminen varaajan kanssa jatkuu. Pientaloista Vanhanpappilantie 22, Poltinahon rak. 7, Peltorinne 3 ja Hattelmalantie 15 myytiin. Jukola I myytiin Hämeenlinnan Asunnot Oy:lle. Wetterhoffin siirtymisestä kaupungin omistukseen tehtiin päätökset ja luovutuskirjan hyväksyi kh 24.11.08. Omistusoikeus siirtyi 1.1.2009. Wetterhoffin muutostöiden suunnittelu toimistotaloksi käynnistyi kesällä 2008. Hattelmalantie 25, ent. musiikkiopiston talo vuokrattiin Koulutuskeskus Tavastialle sopimuksessa on osto-optio vuodelle 2009. Tavoitetta on toteutettu hyväksytyn linjauksen ja erillispäätösten mukaisesti. Kaupunginhallituksen päätös 6.2.2006 kiinteistöomistukseen liittyvistä linjauksista ja toimenpiteistä kohdistui vuosille 2006-2008. Saadun tiedon mukaan suurin osa kohdekohtaisista toimenpiteistä toteutui määräajassa, osa kiinteistömyynneistä siirtyi vuodelle 2009. Sen sijaan työnjako eri omistajatahojen (tilapalvelu, Hml Asunnot Oy, Kantolan Kiinteistöt Oy, Hämeenlinnan Liikuntahallit Oy) kesken on vielä meneillään. Linnan Tilapalvelut liikelaitos on valmistellut uuden kunnan kiinteistöomaisuuden toimenpideohjelman 1/2009. Linnan Tilapalvelut tilapalvelun johtokunta hyväksyi toimenpide-ehdotuksen 25.3.2009 12 ja kaupunginhallitus 27.4.2009 12. Tarkastuslautakunta pitää erittäin tärkeänä, että kaupungilla on uudessa kunnassa ja uudessa tilanteessa linjattuna kiinteistöomistuksen periaatteet ja mahdolliset kohdekohtaiset toimenpiteet. Lautakunnan mielestä myös työnjako eri omistajatahojen kesken tulisi saattaa kh:n 6.2.2006 päätöksen mukaiseksi. Talotekniikkatoimisto aloittaa toimintansa osakeyhtiönä. Otetaan käyttöön ja edelleen kehitetään uusia tilaajatuottajamallin mukaisia sopimus- ja laskutuskäytäntöjä Uudet sopimus- ja laskutuskäytännöt on otettu käyttöön. Tavoitteena on mahdollisimman sujuvat arkirutiinit, jotta oikeasta laskuttamisesta ja sopimuskäytännöistä aiheutuva väistämätön lisätyön määrä olisi mahdollisimman vähäinen Selvitetään tilapalvelun organisaatio ja resurssit sekä taloudelliset toimintaperiaatteet seuraavista lähtökohdista: 1. kunta- ja palvelurakenneuudistuksen myötä tilapalvelun hallinnoima kiinteistökanta kasvanee merkittävästi Talotekniikkayhtiö otti vuoden alusta käyttöön uuden laskutusohjelmiston, jonka käyttöönottovaihe viivästytti etenkin alkuvuoden laskutusta. Yhteisissä neuvotteluissa on sovittu laskujen sisällön ja aikataulujen muutoksista. Laskutus vaatii vielä yhteistä kehittämistä, jotta ylimääräiseltä työltä molemmin puolin vältyttäisiin. Kiinteistökohtaisten kirjallisten kiinteistönhoitoja siivoussopimusten teko on aloitettu. Kunnossapitotöiden tilaamista kehitetään ennalta hinnoiteltujen pienurakoiden suuntaan. Tilapalvelun edelleen kehittämisen ohjausryhmän loppuraportti valmistui 31.3.08 ja kaupunginhallitus hyväksyi sen 28.4.08 8 mukaisesti tilapalvelun liikelaitoksen perustamisen jatkotyöskentelyn pohjaksi. Liikelaitoksen toim. johtajaksi 1.1.2009 alkaen kaupunginhallituksen 7.4.08 mukaisella päätök- Tavoite toteutui osittain. Saadun lisätiedon mukaan tilaajatuottajamallin mukaisia laskutuskäytäntöjä ei otettu käyttöön, vaan laskutus on perustunut entisiin kiinteisiin kuukausihintoihin. Puitesopimus on tekeillä. Sen pohjana ovat kohteittaiset tehtäväkuvaukset, joita oli vuodenvaihteeseen mennessä laadittu kiinteistönhoidossa 97 %:iin ja siivouksessa n. 20 %:iin kohteista. Pääomavuokrasta ja korjausvelasta on tarkastuslautakunnan erillinen arvio sivulla 34.

11 2. peruskorjausten rahoitus on ollut riittämätöntä jo pitkään ja se näkyy selkeästi kiinteistöjen korjausvelan määrässä 3. tilaaja-tuottajamallin tilaajaorganisaatio vaatii selkeyttämistä. Tilapalvelun organisaatio, resurssit ja taloudelliset toimintaperiaatteet on selvitetty talousarviovuoden aikana siten, että toiminta voisi käynnistyä selvityksen mukaisella uudella organisaatiolla vuoden 2009 alusta. Tehdään kunta- ja palvelurakenneuudistuksen mukaiset kiinteistöomaisuuden kartoitukset, luokitukset ja perusselvitykset liittyvissä kunnissa ja terveyskeskuksen kuntayhtymässä. Liittyvien kuntien ja terveyskeskuksen kuntayhtymän kiinteistöomaisuus on kartoitettu ja selvitetty siten, että niiden hallinnointi voidaan aloittaa vuoden 2009 alusta. sellä valittiin tilapalvelun johtaja Raili Salminen. Liikelaitoksen muu organisaatiorakenne hyväksyttiin kaupungin syksyn henkilöstövalinnoissa. Lähtökohtana ollut tilapalvelun ja talotoimiston yhdistyminen toteutui. Kaupunginvaltuusto päätti liikelaitoksen perustamisesta 15.12.08. Kaupungin taloudellinen tilanne ei mahdollistanut sisäisen pääomavuokran laskentatavan muuttamista liikelaitosselvityksen mukaiseen korjausvastuun ja koron huomioivaan todellista peruskorjaustarvetta vastaavaan malliin. Liittyvien kuntien ja kuntayhtymien kiinteistökannan selvitystyö eteni niin pitkälle, että tilojen hallinnointi ja mm. ulkoisten vuokrien laskutus voitiin aloittaa vuoden 2009 alussa. Työ on osoittautunut huomattavasti haasteellisemmaksi, kuin lähtötilanteessa arvioimme. Työtä on vaikeuttanut kuntien merkittävästi toisistaan poikkeavat toimintatavat kiinteistökustannusten kohdentamisissa, vuokrauksissa sekä kiinteistöjen ja niiden käyttäjien perustietojen puutteellisuudet. Liittyvien kuntien ja kuntayhtymien kiinteistökannan selvitystyö on tarkastuslautakunnan mielestä ollut erittäin tärkeä asia. 5.3 Sosiaali- ja terveystoimen toimiala Kilpailukykyinen ja elinvoimainen Hämeenlinna Kv:n asettama sitova tavoite Kh:n antama selvitys toteutumasta Tarkastuslautakunta: selvityksen Talouden tasapaino Laaditaan käyttösuunnitelma siten, että talous on tasapainossa toimintaan nähden. Ylitysoikeustarve Tavoitetta ei pystytty saavuttamaan johtuen vuoden aikana ilmenneistä suurista lisärahoitustarpeista. Sairaanhoitopiirin lisätalousarvio nosti erikoissairaanhoidon kustannukset n. 3 M yli kaupungin talousarviovarauksen. Lisäksi erikoissairaanhoidon jatkohoitotilannetta ei saatu kokonaan hallintaan. Tästä aiheutui lähes 0,9 M :n lisäkustannukset. Perusturvakeskuksen osalta käyttösuunnitelman tasapainon kaatoivat lastensuojelun, päivähoidon, vanhustenhuollon ja vammaispalvelujen yhä kasvaneet palvelutarpeet ja kustannukset. Perusturvakeskuksen menot kasvoivat noin 3,3 M talousarviovarausta suuremmiksi. Tähänkin pääseminen edellytti voimallisia noin 1,5 M :n säästötoimia. Valtuusto myönsi sosiaali- ja terveydenhuollon ylittyviin menoihin nettona noin 7,1 M :n lisämäärärahan, joka riitti kattamaan em. talousarvioylitykset. Tavoite ei toteutunut. Lautakunnan antama selvitys asiasta on kattava. Tarkastuslautakunta on antanut erillisen arvion siirtoviivemaksuista s. 31.

12 Peruspalvelut turvataan Peruspalveluinvestointien (Siirin, Tarvasmäen, Poltinahon ja Ojoisten päiväkoti sekä Lastentalo) suunnittelu käynnistyy ja jatkuu ennakoidun tarpeen mukaan. Tarveselvitysten käynnistymis- tai valmistumisajankohdat Lain mukaiset palvelut turvataan palvelutakuiden ja -velvoitteiden mukaisesti toimeentulotuessa viikon kuluessa hakemuksen saapumisesta ja varhaiskasvatuspalveluissa lähipalveluperiaatteella Toimeentulotukihakemusten käsittelyaika (vuonna 2007 n. 2-3 viikkoa). Lasten lkm, jotka eivät saa ensisijaisesti hoitopaikkaa lähipalveluperiaatteella omalta lähipäivähoitoalueelta. Päivähoitomitoitus vuosille 2008-2012 on tehty ja käsitelty perusturvalautakunnassa 24.04.2008. Mitoitusselvityksen ja strategisten linjausten perusteella on laadittu Päiväkotikiinteistöjen peruskorjaus- ja investointisuunnitelma 2008-2013, joka on hyväksytty perusturvalautakunnassa 17.6.2008. Lastentalo -hanke ratkaistaan kuntaliitoksen jälkeisissä tilajärjestelyissä vuoden 2009 loppupuolella. Ojoisten päiväkoti- ja koulukiinteistöjen laajennuksesta on aloitettu opetus- ja teknisen viraston kanssa yhteinen tarveselvitystyö. Kuntaliitoksen vuoksi tarveselvitystä ja esitystä Ojoisten päiväkoti- ja koulukiinteistöjen peruskorjauksesta ei viety päätöksentekoon. Hätilän päiväkodin korvaavista tiloista neuvoteltiin ja päädyttiin, että esitys uuden päiväkodin rakentamisesta viedään vuoden 2009 ensimmäiseen uuden kunnan kaupunginhallitukseen. Muilta osin investointiohjelmaa ei tarkennettu. Toimeentulotuessa kirjallinen käsittely on kestänyt 3-15 arkipäivää kun laki edellyttää päätöksen tekoa 7 arkipäivän kuluessa hakemuksen saapumisesta. Vastaanotolle ei ole päässyt lain edellyttämässä ajassa, joka on 7 arkipäivää. Vastaanotolle on päässyt 1-10 arkipäivän kuluessa. 3 15 arkipäivää Päivähoitoa hakeneista kaikki eivät saaneet hoitopaikkaa omalta lähipäivähoitoalueelta. 20 lasta Hätilän päiväkodin kiinteistöä on korjattu kosteus- ja homeongelmien vuoksi moneen kertaan vuosina 2003-2006, rahaa korjauksiin on käytetty n. 900 000 e. Siitä huolimatta kosteusvaurioita ei ole pystytty korjaamaan. Esitys uuden päiväkodin rakentamisesta Hätilän päiväkodin tilalle on tarkastuslautakunnan mielestä perusteltu. Kunnan tulee pystyä tuottamaan kuntalaisilleen lakisääteiset peruspalvelut turvallisesti, taloudellisesti ja kestävän kehityksen näkökohdat huomioon ottaen. Tavoite ei toimeentulotuen osalta toteutunut. Sosiaaliasiamiehen raportissa on kerrottu toimeentulotuen hakemusten käsittelystä: Toimeentulotuessa astui 1.1.2008 alkaen voimaan toimeentulotuen palvelutakuu. Laki edellyttää kiireellisen hakemuksen käsittelyä välittömästi. Muussakin tapauksessa hakemus on käsiteltävä ja täytäntöönpantava 7 arkipäivän kuluessa hakemuksen saapumisesta tai lähetettävä lisäselvityspyyntö samassa ajassa. Ja edelleen: Vuoden aikana (toimeentulotukihakemusten) käsittelyaika vaihteli seitsemästä jopa yhdeksääntoista (19) arkipäivään. Sosiaaliasiamiehen näkökulmasta tilanne vaatii ehdottomasti vakinaisen henkilöstön määrän kasvattamista etuuskäsittelyssä. Sosiaaliasiamies esittää, että kunnissa arvioitaisiin toimeentulotuen käsittelyprosessi ja huolehdittaisiin täydennyskoulutusvelvoitteen mukaisesti henkilöstön täydennyskoulutuksesta. Tarkastuslautakunta pitää sosiaaliasiamiehen kommentteja ja suosituksia toimeentulotuen järjestämisestä tärkeinä ja toivoo, että ne otetaan huomioon perusturvan toiminnan kehittämisessä. Tarkastuslautakunnan mielestä tavoite saavutettiin hyvin, sillä n. 99 % päivähoitopaikkaa hakeneista sai

13 paikan lähipäivähoitoalueelta (tilastoista laskettuna). Toimivat peruspalvelut Palvelut porrastettu oikein Lisätään palvelusetelien ja palvelusetelityyppisten palveluiden käyttöä kotihoidossa, palveluasumisessa ja omaishoidossa ja varhaiskasvatuspalveluissa (yksityisen hoidon tuki ja kuntalisä). uudet palvelut, joissa on käytössä palveluseteli. Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten hoitovuorokausista vähintään 60 % on perhehoidossa, mikä on selkeästi yli maan keskiarvon (vuonna 2006 Hämeenlinna 59,2 %, koko maassa vuonna 2005 33,1 % sijoitetuista lapsista ja nuorista oli perhehoidossa). Perhehoitovuorokausia % kaikista hoitovuorokausista. Kehittämisyksiköt vahvistavat toimialan tuottamia palveluita ja osaamista seudulla Määritellään sosiaalialan pysyvien kehittämisyksiköiden toimintamallit ja edellytykset vuoden 2008 loppuun mennessä seuraavasti: lastensuojelussa 31.5.2008 mennessä, varhaiskasvatuksessa 31.10.2008 mennessä, vanhustyössä 31.10.2008 mennessä ja vammaispalveluissa 31.12.2008 mennessä. Lastensuojelun -, varhaiskasvatuksen-, vanhustyön - ja vammaispalvelun kehittämisyksiköiden toimintamallien valmistumisajankohta Kotihoidon palvelusetelikokeilu käynnistyi helmikuussa ja palveluasumisen palvelusetelin periaatteet on hyväksytty. Varhaiskasvatuspalveluissa ei ole muotoutunut uusia palveluja vuoden 2008 aikana, joissa palveluseteliä on käytetty. Palveluasumisen palveluseteli Tavoitetta ei ole saavutettu, mikä johtuu siitä, että nuorisoikäisten osuus kodin ulkopuolelle sijoitetuista lapsista on lisääntynyt. Vuosikolmanneksen aikana perhehoitovuorokausia oli 7653 ja laitoshoitovuorokausia 6607. 54 % Ikäihmisten palvelujen osalta jätettiin Kanta-Hämeen yhteinen hakemus POLKKA osana Väli-Suomen Ikä- KASTETTA STM:n hankerahoituksen ensimmäiselle kierrokselle 31.8.2008. Kielteisen päätöksen jälkeen konsortiohakemus valmisteltiin uudelleen 31.12.2008 hakuun osana uutta IKÄ- KASTE-ÄLDRE-KASTE hankekonsortiota. Väli-Suomen konsortiohakemus jätettiin STM:lle 31.8.2008. Lasten- ja nuorten palveluihin liittyvä maakunnallinen KASTE-hakemus jätettiin osana Väli-Suomen hakemusta STM:lle 31.12.2008. Tavoite toteutui pääosin, vaikka sen toteuttaminen perustellusti siirrettiin v. 2009 alkuun. Tarkastuslautakunnan näkemyksen mukaan on tärkeää yhtenäistää liittyneiden kuntien käytännöt palvelusetelien käytössä ja varmistaa kuntalaisten tasapuolinen kohtelu uuden kunnan eri osissa. Vaikka tavoitetta ei saavutettu, on perhehoidon osuus lautakunnan mielestä hyvällä tasolla maan keskiarvoon nähden. Tavoite kannattaa jatkossakin pitää 60%:ssa. Tavoitteet eivät toteutuneet aikataulullisesti. Tarkastuslautakunta pitäisi hyvänä, että annetussa selvityksessä kerrottaisiin, onko hankerahoitushakemuksiin saatu myönteinen päätös. Toimintamallina edellä kerrotut konsortiot (yhteenliittymät) ovat tarkastuslautakunnan mielestä erittäin kannatettavia. Niissä kehittämistietoa saadaan laajalta alueelta ja kuitenkin oman kunnan/lähialueen erityispiirteet huomioidaan toiminnassa ja tavoitteissa. Terveydenhuolto Hämeenlinnassa kansanterveystyön kuntayhtymä vastasi perusterveydenhuollosta 31.12.2008 saakka ja Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin kuntayhtymä erikoissairaanhoidosta. Terveydenhuollon kuntayhtymillä oli omat tarkastuslautakunnat, jotka suorittivat arvioinnin. Hämeenlinnan kaupungin tarkastuslautakunta on nostanut esiin joitakin tärkeinä pitämiään asioita ja kommentoinut niitä

Perusterveydenhuolto 14 Toiminnallinen tavoite: 1. Kuntarakenneratkaisuun valmistautuminen ja tulevan organisaatiouudistuksen valmistelu Hämeenlinnan seudun kansanterveystyön kuntayhtymässä on aloitettu valmistelutyöt tulevan organisaation mukaisesti. 2. Kehittämisohjelman hallittu loppuun saattaminen Kehittämisohjelman loppuraportti: - merkittävä osa ohjelman toimenpiteistä oli jo toteutettu - jotkut palveluosastot toteuttivat käytännössä jo ohjelmassa olevia jatkotoimenpiteitä - osa uudistuksista siirretään osaksi uuden Hämeenlinnan muuttuvia toimintoja 3. Avoterveydenhuollon vastaanottotoiminnan palvelutuotanto-konseptin uudelleen järjestäminen ja pilotointi Keskustan terveysaseman uusi palvelutuotantomalli eteni suunnitellusti ja uudistunut toiminta alkoi uusissa tiloissa joulukuun 2008 alussa. 4. Tilasuunnittelun toimeenpano Peruskorjauksen osalta edettiin tilasuunnitelman mukaisesti. 5. Keinusaaren toiminnan käynnistämiseen liittyvät järjestelyt Keinusaaren valmistumisen myötä lakkautettiin Pappilanniemen sairaalan osasto 2. Osasto 3 sulkeutui syyskuussa 2008. 6. Työterveyshuollon uuden toimintakonseptin käynnistäminen TyöSyke Oy aloitti henkilöstön työterveyshuollon vuoden 2008 alusta. Erikoissairaanhoito 1. Talouden saattaminen tasapainoon Budjetin saattaminen tasapainoon Tavoite ei toteutunut. 2. Ei-kiireellisen hoidon saatavuuden varmistaminen Hoitojonojen saaminen lain edellyttämälle tasolle. Tavoite ei toteutunut. 3. Hämeenlinnan yhteispäivystyksen toiminnan kehittäminen Erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon toimintojen yhteensovittaminen uudessa yksikössä. Yhteispäivystysyksikön toiminta on vähentänyt erityisesti perusterveydenhuollon päivystyskäyntejä ja osa aikaisemmista erikoissairaanhoidon päivystyskäynneistä on siirtynyt terveyskeskustasoisiksi käynneiksi. 4. Painopiste on toiminnan kehittämisessä olemassa olevin voimavaroin, missä korostuvat toimintaprosessin arviointi ja niiden parantaminen.

Käynnistettiin kehittämishanke, jonka tarkoituksena oli selvittää leikkauspotilaan hoitoprosessin nykytila, toiminnan kehitys-potentiaali sekä tukea tarpeellisten muutosten aikaansaamista. 5. Yhteistyötä terveyskeskusten ja sosiaalitoimen kanssa tehdään mm. erikoissairaanhoidon sopimusohjaukseen sekä palvelurakenne- ja muihin hankkeisiin liittyen. Yhteistyö ja neuvottelut terveyskeskusten ja sosiaalitoimen kanssa jatkuivat sekä potilaiden hoidon järjestämisten että tukipalveluiden yhteistyökysymysten yhteydessä. 6. Sähköisen potilashallinnon järjestelmien käyttöönotto ja uuden järjestelmän ominaisuuksien hyödyntäminen Alueelliset valmistelut kansalliseen arkistoon liittymisestä keväällä 2009 (eresepti, earkisto, EKatselu). Effica potilashallinnon järjestelmän käyttöönotto marraskuussa 2008. AlueEffica vuoden 2209 alusta 7. Henkilöstön rekrytoinnin kehittäminen Elokuussa 2008 otettiin käyttöön sähköinen rekrytointijärjestelmä, joka paransi rekrytoinnin tuloksia vähensi manuaalista työtä sekä nopeutti ja yhtenäisti prosessia. 15 5.4 Koulutuksen ja kulttuurin toimiala Kilpailukykyisyys ja elinvoimaisuus Kv:n asettama sitova tavoite Lukioiden asema yleissivistävänä opintoväylänä säilyy 50% ikäluokasta aloittaa lukioopinnot. Opinto-ohjaus laajenee. Lukioiden profiloituminen vahvistuu. Yhteinen kurssitarjotin laajenee. Kaksoistutkintojen sijaan kolmoistutkinnot lisääntyvät. Seuranta: Hakijamäärät/valitut. Kh:n antama selvitys toteutumasta Ikäluokasta 55,7% on aloittanut lukioopinnot. Opinto-ohjaus laajeni henkilöstölisäysten myötä. Lukioiden profiloituminen vahvistui. Hyk:iin on perustettu yrittäjyysryhmä. Kaurialan tiedelinjalla hakijoita/valittuja oli 17/17, Lyseon urheilulinjalla 91/40 ja HYK:n luovan yrittäjyyden linjalla 13/13. Kaurialan lukio sai Teknologiateollisuus ry:ltä 60 000 euron avustuksen tiedelinjan kehittämiseen. Kaikilla lukioilla on yhteinen kurssitarjotin. Lisäksi lukioiden reaalin kertauksen ja lyhyiden kielten ryhmät on yhdistetty. Kaksoistutkinnon aloittaneiden määrä oli Tavastiassa 107. Kolmoistutkinnot eivät lisäänny nykyisessä lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen yhteistyörakenteessa. Tarkastuslautakunta: selvityksen Tavoite näyttää toteutuneen. Opintoohjauksen laajenemista on vaikea todentaa, koska vertailutiedot puuttuvat mittareistakin.

16 Perusopetuksen opetussuunnitelmat laajenevat ja oppimisympäristöt monipuolistuvat. Perusopetuksen liikunnan laajennettu opetussuunnitelma alkaa toteutua. Seuranta: Opiskelevien oppilaiden määrä. Opintokäyntien systemaattinen määrä lisääntyy. Seuranta: Opintokäyntien määrä. Kaupungin tilaama ja tukema Verkatehdas Oy:n konserttitarjonta on monipuolista ja kiinnostavaa. Keskimäärin 30 konserttia, jotka ottavat huomioon eri kohderyhmät, myös lapset. Kävijätavoite 15 000 henkeä. Arx luo myönteistä kuvaa Hämeenlinnasta perheystävällisenä kaupunkina. Hippaloita kehitetään Verkatehtaan alueella lisäämällä esityksiä ja työpajoja Perusopetuksen liikunnan laajennettua opetussuunnitelmaa toteutettiin syyslukukauden 2008 alusta kuudessa alakoulussa kolmannella vuosiluokalla ja kaikissa yläkouluissa seitsemännellä vuosiluokalla: yhteensä kymmenen opetusryhmää ja 200 oppilasta. Kulttuuripolku-suunnitelman toteutus kolmella alimmalla vuosiluokalla on lisännyt opintokäyntien systemaattista määrää syyslukukaudella 2008. Opetushallituksen osallisuuspedagogiikka ja rikastavat oppimisympäristöt projekti käynnisti oppimisympäristöjen laaja-alaisen tarkastelun ja suunnittelun. Konserttitarjonta oli monipuolista jakaantuen klassiseen musiikkiin, rytmimusiikkiin ja lasten konsertteihin. Myös jazz-klubeja pidettiin. Sinfonia Lahti vieraili sopimuksen mukaisesti. Ostokonsertteja oli 30, toteutunut kävijämäärä 10 487. Arxin työpajat ja muu toiminta oli suosittua, erityisesti vauvaperheille suunnattu toiminta. Hippalot lisäsi kävijämääräänsä edelliseen vuoteen verrattuna. Esitysten ja työpajojen määrää ei voitu kasvattaa, mutta täyttöaste oli aikaisempaa parempi. Hippaloiden teemana oli Sirkus. Tavoite toteutui perusopetuksen liikunnan laajennetun opetussuunnitelman osalta. Opintokäynneille ei ole tavoitteessa asetettu määrätavoitetta eikä toteutumassa ole kerrottu opintokäyntien määrää. Tavoitteen toteutumisen arviointia on vaikea todentaa. Tarkastuslautakunta korostaa mittareiden merkitystä tavoitteiden toteutumisen todentamisessa. Kävijämäärätavoitteesta toteutui 70%. Tarkastuslautakunnan näkemyksen mukaan konserttitarjonta oli monipuolista mutta kävijämäärän alittuminen ja sen syyt on hyvä selvittää ja ottaa huomioon joko tavoitteen asettamisessa tai konserttitarjonnassa. Tavoite näyttää toteutuneen. Tarkastuslautakunnan mielestä tavoitteen toteutumisen arviointi tulisi todentaa muillakin mittareilla kuin Hippaloiden kävijämäärillä, kuten esim. saadulla palautteella, asiakaskyselyillä ym. Toimivat peruspalvelut Kv:n asettama sitova tavoite Kh:n antama selvitys toteutumasta Tarkastuslautakunta: selvityksen Kouluverkon muutos etenee suunnitelman mukaisesti. Perusopetusryhmiä vähenee 1-2. Alueellisesti toteutettu opetus lisääntyy yhtenäisen perusopetuksen periaatteiden mukaisesti. Oppilasmääräennusteet tarkistetaan alueittain. Seuranta: Raportti oppilas- ja ryhmämäärien kehityksestä 30.6.2008 Perusopetuksen yleisopetuksessa väheni yksi perusopetusryhmä syyslukukauden 2008 alusta. Perusopetusryhmien kokonaismäärä ei vähentynyt, koska nivelluokka perustettiin Jukolan kouluun. Alueellisesti opetusta on toteutettu elämänkatsomustiedon, vähemmistöuskontojen ja osittain vieraan kielen ja erityisopetuksen osalta kuten aikaisemminkin. Oppilasmääräennusteissa ei ole alueellisesti suuria muutoksia. Perusopetuksen oppilasmäärä väheni 63 oppilaalla; oppilasmäärän pieneneminen oli arvioitu suuremmaksi. Tavoite ei toteutunut, perusopetuksen oppilasmäärä pieneni arvioitua vähemmän. Tavoite ei toteutunut, alueellisesti toteutettu opetus ei lisääntynyt. Kaupunginhallituksen antama selvitys perustuu tehtyihin raportteihin.

17 Perusopetuksen keskimääräinen ryhmäkoko yleisopetuksessa on 22,3 oppilasta / opetusryhmä (pieneni 1,5 %). Pienryhmien oppilasmäärä kasvoi kolmella oppilaalla, jolloin pienryhmien keskimääräinen ryhmäkoko on 9,1 oppilasta / opetusryhmä. Erityisen tuen opetuksen rakenne vastaa oppilaiden tarpeisiin ja palvelutaso parannee. Perustetaan nivelluokka. Ensimmäinen vaihe tuettua perusopetusta toteutuu yläkouluissa. Erityinen tuki toteutuu alueellisesti. Kouluohjaajatoiminta vakiinnutetaan, perustetaan 15 uutta kouluohjaajan tointa. Nivelluokan toiminta alkoi syyslukukauden 2008 alusta Jukolan koulussa. Tuetun perusopetuksen toimintatapaa on aloitettu mallintaa yläkouluissa. Erityisen tuen alueellista toimintaa on viety eteenpäin. Keväällä 2008 valmistunut muistio perusopetuksen erityisen tuen rakenteesta oli lautakunnassa. Syksyllä 2008 erityisesti hankerahoituksen turvin muistiossa olleita toimenpide-ehdotuksia jalkautetaan pedagogisten tukihenkilöiden toimesta koulujen arkeen. Tavoite toteutui palvelutason parantumisen osalta, mistä kertovat monimuotoiset toteutuneet toimenpiteet. Tarkastuslautakunta on tutustunut muistioon perusopetuksen erityisen tuen rakenteesta ja pitää tärkeänä, että siinä esitettyjä toimenpiteitä otetaan käyttöön ja niiden vaikuttavuutta pyritään mittaamaan. Lautakunta pitää tärkeänä myös, että tilannetta tarkastellaan vuosittain oppilastilanteen muutosten mukaisesti. Syyslukukauden 2008 alusta perustettiin 15 uutta vakinaista kouluohjaajan tointa. Kouluohjaajien määrä tarpeeseen nähden on edelleen riittämätön; ongelmia aiheuttaa myös, että suurin osa kouluohjaajista työskentelee osaaikaisina. Tuetun perusopetuksen toteuttamista tulee kuitenkin arvioida ja toteuttaa laaditun erityisen tuen strategian mukaisen monipuolisten lähestymistapojen perusteella. Perusopetuksen päättötodistuksen saa 100 % yhdeksännen vuosiluokan oppilaista. Perusopetuksen jälkeinen sijoittuminen jatko-opintoihin varmistetaan. Selvitetään Tavastian kanssa lisäopetuksen tarve. Seuranta: Uudistusten toteutumisen seuranta ja raportointi 31.8.2008 mennessä Lukuvuoden 2007 2008 päättyessä perusopetuksen päättötodistuksen sai 99 % yhdeksäsluokkalaisista. Opiskelijoiden sijoittumiseen perusopetuksen jälkeiseen koulutukseen on etsitty kartoitus- ja seurantamenetelmiä. Lisäopetuksen tarve oli syyslukukauden 2008 alkaessa ilmeinen. Koulutuskeskus Tavastiassa alkaa syyslukukauden 2009 alussa ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus, jossa voi korottaa myös peruskoulun arvosanoja ja kerrata keskeisiä tietoja ja taitoja. Tämä mah- Tavoite toteutui pääosin. Opiskelijoiden sijoittumiseen liittyvä tavoitteen toteuttaminen jatkuu. Tarkastuslautakunnan mielestä olisi tärkeää luoda toimiva seurantajärjestelmä opiskelijoiden sijoittumiseen, jolloin tuloksia voitaisiin verrata valtakunnallisiin tietoihin. Opetushallituksen oppilaan- ja opinto-ohjauksen kehittämishankkeessa v. 2003-2007 on ollut valtakunnallisena tavoitteena, että 97 % peruskoulun päättävästä ikäluokasta sijoittuu jatkoopintoihin. Tavoite näyttää toteutuneen, koska selvityksen jälkeisiin toimenpiteisiin on ryhdytty.

18 Kulttuurilaitosten palvelujen aktiivinen käyttö Kävijämäärät valtakunnallisesti vertailukelpoisia. Koululais- / opiskelijakäynnit kasvavat Kulttuuripolun myötä. Arxin antama taidekasvatus kouluissa ja päiväkodeissa dollisuus ei poistane yleissivistävän lisäopetuksen järjestämistarvetta. Museoiden kävijämäärät edellisvuosien tasolla. Kulttuuripolku käynnistyi 1. 3. vuosiluokkien osalta. Koulut ovat käyttäneet Lasten ja nuorten kulttuurikeskus ARX:n tarjoamat yhteistyömahdollisuudet ja työpajat kokonaisuudessaan. Tavoite toteutui osittain. Kulttuuritoimen tunnusluvuista käy ilmi, että museoiden kävijämäärät laskivat edellisvuoteen verrattuna sekä talousarviossa olleeseen määrätavoitteeseen verrattuna. Tavoitteen toteutumassa ei kerrota, miten kävijämäärät sijoittuvat valtakunnallisessa vertailussa. Koululais- ja opiskelijakäyntien osalta tavoite toteutui. Vuorovaikutteisuus ja kumppanuuteen perustuva yhteistyö Kv:n asettama sitova tavoite Kh:n antama selvitys toteutumasta Tarkastuslautakunta: selvityksen Oppilaiden ja vanhempien osallisuus koulun arkipäivään ja alueelliseen kehittämiseen lisääntyy Oppilaskuntatoiminnan tavoitteellisuutta kehitetään. Jokaisessa koulussa toimii oppilaskunta. Koulujen toimintasuunnitelmissa on kiinnitetty huomiota oppilaskunnan toiminnan kehittämiseen siten, että oppilaiden osallisuus ja vaikuttavuus koulun toimintatavoitteisiin ja toimintatapoihin lisääntyy. Oppilaiden kuuleminen ja arkipäivän toimintojen suunnittelu yhdessä oppilaiden kanssa on lisääntynyt. Tavoite näyttää toteutuneen. Kodin ja koulun välisen yhteistyön suunnitelmallisuutta lisätään. Kodin ja koulun väliseen vanhempainyhdistystoimintaan on etsitty uusia toimintamalleja. Perinteiset toimintamallit ja koulu- ja luokkakohtaiset vanhempainillat on kirjattu koulujen toimintasuunnitelmiin. Vanhempien aktiivisuudessa on koulukohtaisia eroja. Haaste on syntynyt vanhempien osallistumisaktiivisuuden ylläpitämisestä. Tavoite näyttää toteutuneen. Tarkastuslautakunta pitää tärkeänä löytää keinoja lisätä kodin ja koulun välistä yhteistyötä, viestintää ja vanhempien osallistumisaktiivisuutta. Nykytekniikan hyödyntämistä voisi lisätä. Vaikuttamon vaikutus tehostuu. Seuranta: Toimintakertomus Kansalaisten vaikuttamismahdollisuudet kasvavat Museoiden ja kirjastojen digitalisointihankkeet ja uudet verkkopalvelut lisäävät vuorovaikutteisuutta. Arxin työpajojen omat elokuvat ja niiden julkaiseminen Vaikuttamossa. Kulttuurifoorumeja järjestetään kaksi kertaa vuodessa Vaikuttamon käyttöä ja vaikuttavuutta nuorten vaikutuskanavana tulee arvioida nykyhetken tilanteesta ja löytää sille uudenlaisia toimintamalleja. Vaikuttamon käyttö vaikutuskanavana ei ole lisääntynyt. Museoiden ja kirjastojen digitalisointihankkeet ovat tuottaneet materiaalia omaehtoiseen käyttöön. DigiArx käynnistyi syksyllä. Kaksi kulttuurifoorumia järjestettiin. Tavoite ei toteutunut. Tarkastuslautakunnan näkemyksen mukaan v. 2001 perustettu Vaikuttamo on ollut merkittävä, useasti palkittu nuorten kansalaisvaikuttamisen www-sivusto ja sen jatkosta tulisi tehdä periaatepäätös. Vaikuttamon kehittäminen, ylläpito ja käytön lisääminen edellyttäisivät lisäresursseja ja opetuspalvelujen runsasta mukanaoloa. Tavoite näyttää toteutuneen osittain, digitalisointihankkeet ovat kesken. Kulttuurifoorumien osallistujamäärät kertoisivat tilaisuuksien kattavuudesta ja tavoitettavuudesta.

19 5.5 Tekniikan ja ympäristön toimiala Kilpailukykyinen ja elinvoimainen Hämeenlinna Kv:n asettama sitova tavoite Kh:n antama selvitys toteutumasta Tarkastuslautakunta: selvityksen Tonttituotannon laatu ja määrä / houkuttelevuus asuinkaupunkina Erityylisiä omakotitontteja saatavilla n.100 kpl vähintään kahdella eri alueella Omakotitontteja on luovutettu rakentajille 85 kpl, varattuna on 62 kpl ja vielä varaamatta 23 kpl. Tärkeimmät alueet ovat olleet Sampo kaupungin länsiosassa, Siiri kaupungin itäosassa ja Tarvasmäki kaupungin eteläosassa. Tavoite toteutui sekä määrällisesti, että laadullisesti (tontteja kolmella eri alueella) Rivitalo- ja kerrostalotontteja saatavilla niin, että on mahdollista tuottaa vähintään 300 uutta asuntoa. Uudet asuntoalueet on viimeistelty kahden kolmen vuoden kuluessa Elinkeinotonttien tarjonta ja yhteistyö elinkeinoelämän kanssa / yrittäjyyden kaupunki Moreenin alueella on jatkuvasti elinkeinotontteja saatavissa Edistetään keskustan kaupallista kehittymistä mm. keskustan länsireunan alueella. Ylläpidetään yhteistyötä yrittäjien ja yrittäjäjärjestöjen kanssa Rivitalotontteja on luovutettu rakentajille 9 kpl, varattuna on 11 kpl ja vielä vapaana on 12 kpl. Kerrostalotontteja on varattuna 2 kpl ja vapaana 6 kpl. Näissä kohteissa yhdessä omakotitonttien kanssa on mahdollista tuottaa vähintään 300 asuntoa. Viimeistelytyöt ovat työohjelman mukaisesti tehty Keinusaaressa ja Tarvasmäessä Moreenin alueen osayleiskaavan laadinta on käynnissä, tavoitteena laajentaa aluetta. Moreenissa on edelleen tontteja saatavissa. Keskustan länsireunan asemakaava ja sen toteuttamiseen tähtäävä sopimus aluerakentajan kanssa on saatu valmiiksi ja hyväksytty kaupunginvaltuustossa Keskustan länsireunan ja eteläreunan kehittämisestä on pidetty yrittäjien ja keskustayhdistyksen kanssa useita yhteisiä keskustelutilaisuuksia. Kunnanhallituksen selvityksestä ei ilmene onko tavoite toteutunut. Tavoite toteutui osittain. Lisäselvityksenä tarkastuslautakunta sai raportin viimeistelemättömistä kohteista, joita on useita kymmeniä. Tarkastuslautakunta pitää tärkeänä, että käyttöomaisuuden investointeihin kohdennetaan riittävät määrärahat, mikäli halutaan tuottaa kysynnän mukaiset uudet tontit ja samanaikaisesti huolehtia siitä, että asuntoalueet tulevat kohtuullisessa ajassa viimeisteltyä. Tarkastuslautakunta toivoo myös, että tärkeysjärjestys olisi ikäjärjestys. Tontteja mennyt hyvin kaupaksi. Loppuvuodesta huomattavissa hiljenemistä. Asemakaavasta on tehty valitus (käsittelyssä). Saadun lisäselvityksen mukaan on järjestetty useita keskustelutilaisuuksia yrittäjien ja yrittäjäjärjestöjen. Asukkaita on ollut myös mukana. Osanotto ollut runsasta, keskimäärin n. 40-50 henkilöä/tilaisuus

Toimivat peruspalvelut 20 Kv:n asettama sitova tavoite Kh:n antama selvitys toteutumasta Tarkastuslautakunta: selvityksen Palvelutuotannon toimivuus / resurssien kohdentaminen Kunta- ja palvelurakenteen uudistusprojekti viedään onnistuneesti läpi Konserniyksiköiden Hämeenlinnaa koskevat tavoitteet ja niiden toteutuminen käsitellään teklassa Työn tuottavuutta lisätään 2 %:lla Toimiva henkilöstöjohtaminen / Hämeenlinna hyvä työnantaja Henkilöstön työssä jaksamista ja jatkamista tuetaan Palkkauksessa huomioidaan työn tulokset ja tuottavuus Kunta- ja palvelurakenteen uudistusprojekti on edennyt sovitun aikataulun mukaisesti. Teknisen lautakunnan seurattavaksi määrättyjen konserniyksiköiden tavoitteet on saatu talousarvioehdotusten yhteydessä. Niiden toteutumista seurataan kolmannesvuosiraporttien yhteydessä. Työn tuottavuuden kasvutavoite 2 % on sisällytetty talousarvioraamiin. Palvelut on pystytty tuottamaan talousarvion puitteissa, mikä on edellyttänyt tavoitteen toteutumista. Tyky-liikuntaa on ollut tarjolla runsaasti ja monille liikuntapaikoille on käytettävissä henkilöstöalennuksia. Työjärjestelyillä on mahdollistettu siirtymisiä osa-aikaeläkkeelle. Henkilökohtainen palkanosa, joka on merkittävä osa kokonaispalkkaa, on määritelty tälle vuodelle kunkin henkilön tuloksellisuuden mukaan. Tavoite toteutui uudistusprojektin aikataulun mukaisesti. Tarkastuslautakunta on arvioinut kuntaliitoksen valmistelua erikseen. s. 35. Teknisen viraston yksiköiden menomäärärahoista leikattiin 2 % ja siirrettiin hallintotoimiston tilikohtaan talousarviossa. Määrärahat säästyivät. V. 2008 henkilöstöraportin mukaan työstäpoissaolot keskimääräisiä tai keskimääräistä vähäisempiä. Varhaisen puuttumisen malli käytössä ja toimii hyvin. Tuloksellisuutta on arvioitu kehityskeskusteluilla ja arvioitu muutenkin henkilön tuloksellisuutta. Vuorovaikutteinen Hämeenlinna aktiiviset asukkaat Kv:n asettama sitova tavoite Kh:n antama selvitys toteutumasta Tarkastuslautakunta: selvityksen Yhteistyösuuntautuneisuus / rajat ylittävä yhteistyö Arviointi palvelujen onnistumisesta tehdään systemaattisilla asiakaskyselyillä Hyödynnetään sähköisiä palauteja osallistumisjärjestelmiä Tekninen virasto osallistui keväällä yhdessä 40 muun kaupungin kanssa teknisiä palveluja koskevaan laajaan asukaskyselyyn, joka tehtiin satunnaisotantana. Hämeenlinnan palvelut olivat sen mukaan kauttaaltaan keskimääräistä parempia. Tulokset esitellään lautakunnalle erikseen. Uusia sähköisiä palaute- ja osallistumisjärjestelmiä ei ole otettu käyttöön, mutta vanhat järjestelmät toimivat hy- Raportin mukaan vastausprosentti Hämeenlinnassa oli 35 % (koko kysely 31 %). Kyselyssä kysyttiin palvelutason laadusta sekä toivotuista toimenpiteistä laatutason parantamiseksi katujen ja puistojen hoidossa, katuvaloissa, jäte- ja vesihuollossa, pelastushallinnossa ja asiakaspalvelussa. Tarkastuslautakunta toteaa vielä, että kyselyn tulokset on syytä ottaa huomioon yhdyskuntateknisiä palveluja kehitettäessä ja tarkistaa tulokset parin vuoden päästä uudella vastaavalla kyselyllä. Tavoite toteutui osittain. Uusia sähköisiä palaute- ja osallistumisjärjestelmiä kokeiltu (matkapuhelin), mutta