Kieli teettää kovasti töitä

No 10 20.8.2013 espanjalaiset kotkassa Kieli teettää kovasti töitä mitä maksaa hoitajatuonti? työvoimapula s. 24 14 hyvän työpaikan ominaisuutta tunnista onnesi ansat hyvinvointi s. 34 ortoreksia sairaus s. 32

Irti masennuksesta Jan-Henry Stenberg, Salla Saiho, Satu Pihlaja, Helena Service, Matti Holi, Grigori Joffe Irti masennuksesta esittelee itsehoito-ohjelman, jonka avulla voi nousta ylös masennuksen kuopasta. Kirja perustuu Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä kehitettyyn verkkoterapiaan, joka tarjoaa kohdennettua etähoitoa mielenterveyden häiriöihin. Syyskampanjan aikana 19.8. 15.9. kirjat 25 % 1. painos 2013, 152 s., ISBN 978-951-656-471-8 Sh. 19 Tarjous 14,25 Irti paniikista Jan-Henry Stenberg (toim.) Irti paniikista esittelee itsehoitoohjelman, jonka avulla voi vapautua paniikkihäiriöstä. Kirja perustuu Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä kehitettyyn verkkoterapiaan, joka tarjoaa kohdennettua etähoitoa mielenterveyden häiriöihin. Se pohjautuu kognitiiviseen käyttäytymisterapiaan, joka on tehokas hoito ahdistukseen ja paniikkihäiriöön. Kulttuuri pidentää ikää Markku T. Hyyppä Kirja valottaa kulttuurin terveyttä edistäviä vaikutuksia ja kokoaa yhteen aiheeseen liittyvän tieteellisen tutkimuksen. Neurologi ja tietokirjailija Markku T. Hyyppä on koonnut tutkimustulokset, jotka kiistatta osoittavat, että kulttuurifriikki elää sohvaperunaa pitempään. Ruuhkataidot Iloa vanhemmuuteen Kaisla Joutsenniemi, Veera Mustonen Pienten lasten vanhemmille tieteeseen pohjautuvia neuvoja elämän ruuhkavuosiin. Kymmenen mielen ja vuorovaikutuksen taidon avulla vanhemmat voivat helpottaa arjen pyöritystä ja omiin tavoitteisiin pääsemistä. Vanhemman taitava vuorovaikutus auttaa myös lasta omaksumaan vastaavia taitoja. Sairaus ja toivo Risto Pelkonen, Matti O. Huttunen, Kaija Saarelma (toim.) Sairaus ja Toivo -teos käsittelee useista eri näkökulmista toivon ylläpitämistä näennäisen toivottomissa tilanteissa terveydenhuollon arjessa. Kirjan kohderyhmänä ovat lääkärit ja tulevat lääkärit, mutta myös muut terveydenhuollon ammattihenkilöt ja suuri yleisö. 1. painos 2013, 130 s. ISBN 978-951-656-473-2 1. painos 2013, 132 s. ISBN 978-951-656-479-4 1. painos 2013, 237 s. ISBN 978-951-656-468-8 1. painos 2013, 270 s. ISBN 978-951-656-412-1 Sh. 19 Tarjous 14,25 Sh. 23 Tarjous 17,25 Sh. 29 Tarjous 21,75 Sh. 32 Tarjous 24 Syyskampanjan aikana 19.8. 15.9.2013 kaikki normaalihintaiset kirjamme -25 % suositushinnasta Duodecimista, Suomalaisesta Kirjakaupasta sekä kampanjakoodilla RFLEEC8K verkkokaupastamme osoitteessa http://verkkokauppa.duodecim.fi. Syyskampanjaan eivät kuulu D-pokkarit ja pysyvästi tarjouksessa olevat kirjat. www.duodecim.fi

terveyden & hyvinvoinnin tekijöiden lehti tehysisältö No 10 20.8.2013 KANNEN KUVA: ANNIKA RAUHALA 5 Pääkirjoitus 6 Itse asiassa: Lois Berry 9 Puheenjohtajalta 10 Ajankohtaista 12 Kotka polki palkkoja 14 Aikaa ja avoimia ovia 20 Ammatissa: Hädän hetkellä 23 Kolumni 24 kansi Suomi uskoo tuontiin 30 Terveys 32 kansi Sairaus: Ahdistusta lautasella 34 kansi Hyvinvointi: Onni on ansa 38 Talvilomakalenteri 40 kansi Vetää kuin magneetti 45 Tutkimus 60 Krypto 70 Tieni tähän: Turvallisuudesta tuli työura 72 Ihana arki: Karavaani kulkee 74 Suolaa haavoille tehyläinen 48 Keskustelua 50 Me kaksi 52 Tehy-uutiset 53 Jäsentapahtumat 56 Hyöty 58 Homma hoidossa 14 pesutupa Avoin ovi kertoo Kellokoskella luottamuksesta, Susanna Celik esittelee. kolme työpaikan tilaa 20 sokkihuone Tapaturmaasemalla tarvitaan kylmiä hermoja ja lämmintä sydäntä. 59 Tarkastaja Hoitotyön on osoitettava oma paikkansa ja vaikuttavuutensa. Hoitotyön opettaja Lois Berry sivulla 6. 59 piha Kiipeilyä, pulkkailua ja ja kaupunkiviljelyä. Esittelyssä päiväkotien pihat. TEHY t 10 2013 3

27. 28.3.2014 Helsingin messukeskus www.sairaanhoitajaliitto.fi/sairaanhoitajapaivat Näyttö käyttöön hoitotyössä! Vuoden sessio haussa! Hoitotyön kehittäminen on tärkeää potilashoidon hyvälle laadulle ja sairaanhoitajien ammatissa kehittymiselle. Sairaanhoitajapäivillä tuodaan esille hoitotyön hyviä käytäntöjä sekä uusimpia kehittämistöitä ja tutkimuksia. Nyt on jokaisella terveydenhuollon työ- ja tutkimusyhteisöllä, oppilaitoksella ja järjestöllä mahdollisuus tuoda omaa osaamistaan esille. Ota haaste vastaan! Suunnittele ja toteuta vuoden 2014 paras sessiokokonaisuus ja voita 500 euroa palkinto suunnitteluryhmälle! Voittaja selviää Sairaanhoitajapäivien jälkeen suoritettavalla sähköisellä arvioinnilla. Lähetä ehdotus viimeistään 30.9.2013 www.sairaanhoitajaliitto.fi/sairaanhoitajapaivat 4 TEHY t 10 2013

pääkirjoitus Hyvä hoito vetää töihin Päätoimittaja päivi jokimäki kesällä virisi jälleen keskustelua siitä, onko sosiaali- ja terveydenhuollossa työvoimapulaa vai ei. Hoitajia ei saada tarpeeksi töihin, ja tämä vaikeuttaa jo terveydenhuollon toimintaa. Onko kyseessä siis hoitajapula vai kuitenkin rahapula? Eräs sairaanhoitaja, sanotaan häntä vaikka Mirjaksi, on ollut monta kertaa yhteydessä toimitukseen ja kertonut tuloksettomasta työnhaustaan. Mirjan asuinseudulla kunnat ilmoittavat, että eivät saa sairaanhoitajia töihin. Tavatessani alueen tehyläisiä nousi puheenaiheeksi työvoimapula, joka väsyttää vakiväkeä. He joutuvat paikkaamaan vajetta jatkuvasti tekemällä esimerkiksi tuplavuoroja. Vinkkasin tietysti Mirjalle, että tässä kunnassa on tarvetta sairaanhoitajille. Mutta Mirja saikin heti työhönottajalta vastauksen: ei ole varaa palkata sairaanhoitajia. Kunnassa ei ole pulaa henkilökunnasta. Siellä vain on valittu mieluummin lyhytnäköisten säästöjen tie, mikä johtaa huonoon hoitoon ja henkilökunnan vaihtuvuuteen. Optimistinakaan en pysty uskomaan, että kyseessä olisi pelkkä yksittäistapaus. terveydenhuollon ammattilaiset viihtyvät siellä, missä annetaan hyvää Kunnalla ei ole varaa palkata sairaanhoitajia. hoitoa potilaille. Tämä tärkeä havainto on tehty Yhdysvalloissa, jossa on kamppailtu työvoimapulaa vastaan jo kymmenet vuodet. 1980-luvulla maassa alettiin tehdä laajaa tutkimusta siitä, mikä saisi hoitajat pysymään töissä. Yhden tutkimuksen keskeinen kysymys oli yksinkertaisuudessaan nerokas: mitä hoitajien vaihtuvuus kertoo heidän onnellisuudestaan? Hoitajien haastattelujen avulla saatiin lista vetovoimatekijöistä, jotka ovat nykyäänkin pitkälti samat. Hoitoalalla työskentelevät haluavat tehdä työtään hyvin, ja tulevat sinne, missä se on mahdollista. alan ongelmat ovat varmasti meillä kipeästi tiedossa. Siksi onkin erityisen hienoa lukea Kuopion yliopistosairaalan vetovoimahankkeesta (sivu 40). Miten järkevää, miten mielekästä! Laatua luodaan fiksuilla käytännön toimintatavoilla. Johtaminen on osallistavaa ja organisaatio matala. Kehittyminen uralla on mahdollista ja toivottavaa, työ itsenäistä. Potilasturvallisuuteen panostetaan. Asiantuntijuudesta maksetaan ja sitä hyödynnetään työyhteisössä. Hoitotyö nojaa näyttöön. Tutkimus, opetus ja hoitotyön kehittäminen kulkevat yhtä jalkaa. Miksipä ei tehtäisi näin muuallakin? 30 VUOTTA SITTEN Suojelutyö oli kiireistä, mutta myös antoisaa lakon aikainen suojelutyö oli arvokasta työtä. Sen sujumisesta oli paljolti kiinni myös lakon onnistuminen. Suojelutyö oli myös hyvin raskasta työtä. Lastenhoitaja Anna-Liisa Vottonen ja sairaanhoitaja Irmelin Rosendal olivat lähestyvän eläkeikänsä vuoksi suojelutyössä koko lakon ajan. Vaikka työ olikin raskasta ja työn jälkeen ei jaksanut muuta kuin syödä ja nukkua, Irmelin sanoo kuitenkin kokemuksen olleen hyvä. Uudella osastolla tutustuin uusiin ihmisiin, meille syntyi hyvä yhteistyö sekä hoitajien että lääkäreiden kesken. Myös vanhemmat auttoivat ja ymmärsivät tilanteen. TEHY 22/1983 TEHY t 10 2013 5

itse asiassa Laadun puolustaja Työnantajat tinkivät Kanadassa hoitajien koulutustasosta, kertoo Lois Berry. teksti Mervi Flinkman kuva Liisa Takala 1 Mikä on suurin haaste Kanadan terveydenhuollossa? Isoimmat haasteet liittyvät terveydenhuollon laadun parantamiseen, potilaskeskeisyyden lisäämiseen ja vanhustenhuollon ongelmiin. Talouden taantuma näkyy Kanadassakin. Varsinkin vanhustenhoidossa pyritään korvaamaan koulutettuja hoitajia kouluttamattomilla. 2 Millaiset terveydenhuollon organisaatiot ovat vetovoimaisia Kanadassa? Kanada koostuu kymmenestä provinssista. Terveydenhuollon järjestäminen on niiden vastuulla. Esimerkiksi palkka vaihtelee provinsseittain. Koulutettu hoitohenkilöstö haluaa sellaisiin työpaikkoihin, joissa on panostettu ammatilliseen kehittymiseen. 3 Onko Kanadassa pulaa koulutetusta hoitohenkilöstöstä? Kysymys on enemmänkin siitä, onko provinsseilla varaa palkata lisää koulutettua hoitohenkilöstöä. Esimerkiksi sairaanhoitajia on korvattu säästösyistä vähemmän koulutusta saaneilla hoitajilla. 4 Miten täydennyskoulutus on järjestetty? Työnantaja järjestää täydennyskoulutusta käytännön hoitotyöhön liittyen. Lisäksi yliopistot, ammattiliitot ja yritykset tarjoavat täydennyskoulutusohjelmia, mutta niissä opiskelu tapahtuu yleensä omalla ajalla ja kustannuksella. Kanadan Sairaanhoitajaliitolla (CNA) on kansallinen hoitotyön sertifiointiohjelma. Maassa on jo yli 17 000 sertifioitua sairaanhoitajaa. Sertifiointi uudistetaan viiden vuoden välein. 5 Kanadassa on kaksi virallista kieltä: englanti ja ranska. Täytyykö terveydenhuollossa työskentelevän osata kumpaakin? Ranska on pääkieli vain Quebeckissä. Koulutetun hoitohenkilöstön täytyy osata puhua sujuvasti sitä kieltä, mitä suurin osa provinssin asukkaista puhuu. Kaksikielisyys on etu hoitajalle. 6 Perhe tulisi ottaa entistä enemmän mukaan hoitoon. Mitä vaaditaan, jos haluaa töihin Kanadan terveydenhuoltoon? Kaikissa kymmenessä provinssissa on oma järjestelmänsä. Ulkomailta tulevalta vaaditaan riittävä kielitaito ja tutkinnon on oltava Kanadan tasoa. Esimerkiksi sairaanhoitajilta vaaditaan bachelor-tason tutkinto. Lisäksi tulee suorittaa rekisteröityjen sairaanhoitajien kuulustelu. Toistaiseksi Kanadassa on vain vähän ulkomailta muuttaneita hoitajia. 7 Onko koulutettu hoitohenkilöstö järjestäytynyt? Se riippuu provinssista. Omassa provinssissani Saskatchewassa miltei kaikki hoitajat kuuluvat ammattiliittoon, mutta esimerkiksi Ontariossa vain noin puolet. 8 Mitä tiedät Suomen terveydenhuollosta? Tiedän, että terveydenhuolto on korkeatasoista ja potilaat saavat hoitoa tulotasosta riippumatta. Suomessa on sekä julkisia että yksityisiä terveydenhuollon organisaatioita toisin kuin omassa provinssissani, jossa kaikki organisaatiot ovat julkisesti rahoitettuja. 9 Olet sairastanut rintasyövän. Mitä olet oppinut potilaana? Opin sen, kuinka haavoittuva potilas on. Oli todella raskasta olla potilaan roolissa ja avuton, kun muuten olen ollut elämässä pärjäävä ja tehnyt paljon asioita. Miten hoitotyötä tulisi kehittää? 10 Potilaskeskeisyyttä pitäisi lisätä ja perhe ottaa entistä enemmän mukaan hoitoon. Lisäksi hoitotyö tulisi tehdä näkyväksi eli osoittaa se lisäarvo, minkä koulutettu hoitohenkilöstö voi tuoda potilaan hoitoon. Hoitotyön on osoitettava oma paikkansa ja vaikuttavuutensa. 6 TEHY t 10 2013

Lois Berry, 60 Toiminut hoitotyön opettajana yli 30 vuotta. Toimii varadekaanina Saskatchewan yliopistossa Kanadassa. Kiinnostunut sosiaalisen oikeudenmukaisuuden, hoitotyön johtamisen, terveydenhuollon laadun sekä sairaanhoitajien koulutuksen kehittämisestä. Kirjoittanut viime vuonna Kanadan sairaanhoitajaliitolle (CNA) katsauksen hoitajamitoituksen yhteydestä hoitotyön laatuun. Filosofian tohtori, sairaanhoitaja. Aviomies ja kolme aikuista lasta. Harrastaa penkkiurheilua, lukemista ja mökkeilyä. tytärtä kannustamassa. Lois Berry oli Vantaalla seuraamassa Kanadan maajoukkueessa amerikkalaista jalkapalloa pelaavan tyttärensä peliä. TEHY t 10 2013 7

Hae nyt Tehyn lomaviikkoja! PIXMAC Talven parhaat viikot Tehyn lomaviikkojen haku Viikot 52/2013 22/2014 arvotaan kaikkien hakijoiden kesken 17.10.2013. Hakuun voi osallistua netissä. Viimeinen hakupäivä tiistai 15.10.2013. Holiday Club Yrityspalvelun -varaussivustolle kirjaudutaan Tehyn nettisivujen kautta: www.tehy.fi > Jäsensivut > Jäsenelle > Jäsenedut > Jäsenetutunnuksia. Arvonnan tuloksista ilmoitetaan kaikille hakijoille viikkojen 42 43 aikana sähköpostitse tai kirjeitse (mikäli sähköpostia ei ole käytettävissä), ei puhelintiedusteluja. Arvontaan voi osallistua yhdellä hakulomakkeella, jossa on enintään kolme toivetta. Sesonkilomaviikon voi saada arvonnassa korkeintaan joka kolmas vuosi. Haettavissa olevat viikot Katinkulta Viikot 52, 6 17 (550 /vko), viikot 1 5, 18, 20 22 (430 /vko) Vierumäki Viikot 52, 5 15, 17 22 (viikonloppu pe ma 350 /3 vrk tai arkiviikko ma pe 350 /4 vrk) Airisto Viikot 52, 8 10 (510 /vko), viikot 1 7, 11 22 (400 /vko) Saariselkä Viikot 52 1, 8 17 (550 /vko), viikot 2 7 (430 /vko) Pyhä Holy Suites Viikot 8 15 (570 /vko), viikot 5 7 (450 /vko) Himos Viikot 52 1, 4 14 (viikonloppu pe ma 360 /3 vrk tai arkiviikko ma pe 360 /4 vrk) Ruka Pienempi huoneisto: Viikot 52 1, 8 18 (410 /vko), viikot 2 7, 19 20, 22 (320 /vko) Isompi huoneisto: Viikot 52 1, 8 10, 13 15, 17 18 (550 /vko), viikot 2 7, 19 20, 22 (430 /vko) Tampereen Kylpylä Pienempi huoneisto: Viikot 52, 3, 6 7, 9 10, 14 15, 19 21 (viikonloppu pe ma 210 /3 vrk tai arkiviikko ma pe 210 /4 vrk) Isompi huoneisto: Viikot 11, 16, 19 20 (viikonloppu pe ma 260 /3 vrk tai arkiviikko, ma pe 260 /4 vrk) Lisätiedot Holiday Club Yrityspalvelu (Jenni Karvonen, Kari Rinne ja Ville Mäkinen). Puh. 030 687 0400 (arkisin klo 9 16) Sähköposti: yrityspalvelu@holidayclub.fi Huoneistoihin voit tutustua Holiday Clubin varaussivustolla. 8 TEHY t 10 2013

puheenjohtajalta Vielä on aikaa Tehyn puheenjohtaja rauno vesivalo heinäkuussa porissa järjestetyssä Suomi Areena -tapahtumassa oli mahdollisuus kuulla suomalaisia kansainvälisestikin arvostettuja talouspolitiikan huippuasiantuntijoita. Kaikkien selkeä viesti oli, että maailman talous ja varsinkin Suomen valtion ja kuntien talous ovat menossa heikompaan suuntaan. Nousu ja optimismi eivät nyt pelasta tilannetta, vaan on tehtävä päätöksiä, joilla saadaan talousura oikenemaan. Päätökset on pystyttävä perustelemaan siten, että suomalaiset ymmärtävät ja pystyvät hyväksymään ne. Tulevasta syksystä ja seuraavasta puolesta vuodesta voi tulla todella hankala ja riitaisa aika, jolleivät työmarkkinaosapuolet ja maan hallitus pysty sopimaan jostain kokoavasta työehtosopimusratkaisusta. Toivottavasti tällainen ratkaisu syntyy. Vielä on aikaa järjen valon syttymiseen. Ratkaisu ei synny työnantajien sanelulla, vaan aidolla kaikille jotain hyvää tarjoavalla yrityksellä päästä yhteisymmärrykseen. Pahasti vaikuttaa kuitenkin siltä, että työmarkkinoilla päädytään liittokierrokselle, joka voi johtaa hyvinkin eriarvoistaviin tuloksiin. tehyläisten nykyiset työehtosopimukset päättyvät tammi huhtikuussa Vielä on aikaa järjen valon syttymiseen. 2014. Tämä antaa neuvotteluille ainakin aikaa. Tehyn tavoitteena on koulutetun hoitohenkilöstön oma sopimus oli sitten kysymyksessä jokin niputettu ratkaisu tai liittokierros. Sopimusjärjestelmää on saatava myös ajanmukaistettua. Ei ole oikein, että työnvaativuuteen perustuvat paikalliset palkkausjärjestelmät eivät toimi, palkkaliukumia ei synny, työnantajien taloudellinen tilanne estää myönteisen palkkakehityksen ja paikallinen sopiminen on viime kädessä työnantajien sanelua. Sopimusjärjestelmän tulee olla siten joustava, että sitä osataan hyödyntää eri henkilöstöryhmien hyvinkin monenlaisissa työelämän tilanteissa. epätietoisuus vallitsee monilla tehyläisten työpaikoilla. Miten kuntauudistus, sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus tai taloustilanne tulee vaikuttamaan omalla työpaikalla? Tunnelma voi muuttua positiiviseksi, kun teemme asioita yhdessä ja luotamme toisiimme. Yhdessä sopimalla ja tekemällä Suomi on menestynyt ja menestyy varmasti jatkossakin. Vielä on kesää jäljellä nautitaan siitä, jotta jaksamme työntäyteisen loppuvuoden. KESKUSTOIMISTO Helsinki, Itä-Pasila Avoinna ma pe klo 8.30 16.00 Tehy ry, PL 10, 00060 Tehy Asemamiehenkatu 4, 00520 Helsinki Puh. (09) 5422 7000 Sähköpostit: etunimi.sukunimi@tehy.fi www.tehy.fi PALVELUT Edunvalvonta (09) 5422 7100 ma ti ja to 9 15 Jäsenyysasiat (09) 5422 7200 ma ti ja to 9 15 Jäsentietomuutokset tehy.jasenrekisteri@tehy.fi www.tehy.fi > Jäsensivut Työttömyyskassa (09) 5422 7300 ma ti ja to pe 9 15 ALUETOIMISTOT Helsinki, Joensuu, Jyväskylä, Kajaani, Kouvola, Kuopio, Lappeenranta, Oulu, Pori, Rovaniemi, Seinäjoki, Tampere, Turku ja Svenskfinland (Seinäjoki) www.tehy.fi > Yhteystiedot TEHY t 10 2013 9

ajankohtaista KOONNUT VESA TURUNEN, vesa.turunen@tehy.fi Kuparikahvoilla infektioita vastaan kuparin tehoa infektioiden ehkäisyssä tutkitaan muun muassa Husin Meilahden sairaalassa ja Lahdessa Iskun työterveysasemalla. Kuparia käytetään erilaisten kosketuspintojen materiaalina. Kuparilla on vahva antimikrobinen ominaisuus, joka tuhoaa mikrobeja ja estää niiden lisääntymisen. Kuparin toivotaan vähentävän infektiotartuntoja, joista yli 80 prosenttia saadaan kosketuksen välityksellä. ss Kokeilussa maksuton ehkäisy länsi-pohjan sairaanhoitopiiri jakaa ensi vuoden alusta ilmaisia ehkäisyvälineitä nuorille naisille. THL:n tilastoista käy ilmi, että Länsi-Pohjassa on 2000-luvulla tehty enemmän raskaudenkeskeytyksiä kuin muualla maassa. Sairaanhoitopiiri aikoo selvittää kokeilun yhteydessä aborttien lisääntymisen syitä. Asiasta kirjoitti ensimmäisenä Lapin Kansa. rh Säteilydirektiivi hyväksyttiin eu:n parlamentti hyväksyi kesällä sähkömagneettisia kenttiä käsittelevän työsuojeludirektiivin Suomen toivomassa muodossa. Direktiivi velvoittaa työnantajaa poistamaan tai minimoimaan työympäristön turvallisuutta ja terveyttä vaarantavat tekijät. Kansallisen lainsäädännön valmistelu alkaa syksyllä perustettavassa asiantuntijoiden ja työmarkkinaosapuolten yhteisessä jaostossa. ss yhteinen asia. Hyvä ikäohjelma ottaa huomioon kaikenikäiset työntekijät. Ikäohjelma lisää työvuosia ikänäkökulman ottaminen huomioon työpaikoilla voi pidentää työuria tehokkaammin kuin muodollinen eläkeiän nosto. Neuvoja työpaikan omaan ikäohjelmaan saa työkaarimalliksi nimetystä ikäohjelmaoppaasta. Oppaan on tehnyt työmarkkinakeskusjärjestöjen työryhmä. Ikäjohtaminen, työssä jatkamisen suunnittelu, ammattitaidon parantaminen ja terveystarkastukset ovat keinoja pitää ihmiset työelämässä. STTK haluaa ikäohjelmat kaikille työpaikoille. Ikäohjelmia jo laatineet ja toteuttaneet työpaikat ovat saaneet hyviä tuloksia. Henkilöstön hyvinvointi on parantunut ja eläkkeellesiirtymisikä on myöhentynyt jopa useilla vuosilla, sanoo sosiaali- ja terveyspoliittinen asiantuntija Riitta Työläjärvi STTK:sta. Työryhmän toimeksianto pohjautui raamisopimukseen. Työryhmässä oli edustus Elinkeinoelämän keskusliitosta, KT Kuntatyönantajista, Akavasta, SAK:sta, Valtion työmarkkinalaitoksesta, Kirkon työmarkkinalaitoksesta ja STTK:sta. rh www.sttk.fi hyvä työelämä 1 Ikäjohtamisen merkitys kasvaa, kun työvoimapula uhkaa ikäluokkien pienentyessä. 2 Suomalainen on nykyään työelämässä keskimäärin 34 vuotta. 3 Ikäohjelma merkitsee työntekijälle mielekkäämpää työtä ja parempaa elämänlaatua. ANNIKA RAUHALA 10 TEHY t 10 2013

SUOMEN SUURIN AIKAKAUSLEHTI 7.8.2013 7,50 e www.nettiet.fi ajankohtaista Diabetes yleistä myös maahanmuuttajalapsilla suomessa asuvilla maahanmuuttajataustaisilla lapsilla on kohonnut riski sairastua ykköstyypin diabetekseen. Tutkija Valma Harjutsalon mukaan helsinkiläisillä somalilapsilla on ykköstyypin diabetesta yhtä paljon kuin kantasuomalaisilla lapsilla. Ykköstyypin diabetekseen sairastuu Suomessa noin 600 lasta vuodessa, mikä on eniten maailmassa. Seuraavalla sijalla tilastossa on Ruotsi. Myös siellä on havaittu, että maahanmuuttajalapset sairastuvat diabetekseen yhtä usein kuin kantaväestön lapset. Noin 20 prosentilla suomalaisista on geneettinen alttius sairastua ykköstyypin Rokkarin kiitos helsingin Tavastia-klubilla järjestetään hyväntekeväisyyskonsertti, jonka tuotto ohjataan Hyksin tehoklinikan ja sydänkirurgisen yksikön hyväksi. Tapahtuman isä on Uriah Heep -yhtyeestä tunnettu Ken Hensley, jonka nuorempi veli Trevor sai sydänkohtauksen tammikuussa ollessaan Helsingissä esiintymässä. Trevor Hensleyn sydän leikattiin Hyksin Meilahden yksikössä. Trevor omaisineen oli vaikuttunut sairaalan ammattitaidosta ja haluaa omalta osaltaan auttaa sairaalaa. Uriah Heepin lisäksi Tavastian lavalla nähdään muun muassa suomalaisten huippumuusikoiden muodostama Crazy World ja yllätysesiintyjiä.vt tavastia ke 4.9.,www.tiketti.fi tukikonsertti. Uriah heep -tähti Ken Hensley kerää rahaa Hyksin teho-osastolle. diabetekseen, mutta myös ympäristötekijät vaikuttavat. Mahdollisia laukaisevia tekijöitä ovat eräät virukset, suoliston vääränlainen bakteerikanta, lyhyt imetys, varhainen siirtyminen viljatuotteita ja lehmänmaitoa sisältävään ruokavalioon, D-vitamiinin puute ja nopea painonlisäys. rh yle.fi, lääkärilehti, lund university diabetes centre kysely 52 % suomalaisista on valmis maksamaan lisää veroja hyvinvointivaltion turvaamiseksi. t-median kansan arvot -tutkimus Mediatähystys Ei ole samantekevää, mitä ruokaa päiväkotien, koulujen, työpaikkojen ja vanhainkotien keittiöissä valmistetaan. Suomalainen peruna ja juurekset ovat sekä ihmisen terveyden että ympäristön kannalta parempi valinta kuin esimerkiksi tuontiriisi. ministeri paula risikko, stm uutiset 3.7. Vastavalmistuneen sairaanhoitajan palkka on ammattiliitto Tehyn mukaan vain noin 2 200 euroa. Jos vertaa tätä vuokralääkärin 10 000 euron kuukausipalkkaan, niin kyllä tämä kohtuuttomalta tuntuu. kansanedustaja merja kuusisto, uutispäivä demari 20.6. Lomarahojen ja pekkaspäivien lopettaminen tai vuosilomien lyhentäminen ovat täysin poissuljettuja vaihtoehtoja palkansaajille. Tilastot osoittavat, ettei Suomessa ole mitenkään erityisen pitkät lomat tai lyhyt vuosityöaika. sak:n strategia- ja hallintojohtaja eija hietanen, taloussanomat 21.7. Kun poikani aikoinaan täytti 11 vuotta, hän kertoi laskeneensa, että olin ollut työn takia poissa hänen elämästään yhdeksän vuotta. Se osui. 12 teatteriohjaaja kurt nuotio, et 12/2013 Uusi sarja MATKALLA MUMMIKSI TEATTERIOHJAAJA KURT NUOTION VAUHDIKAS ELÄMÄ 3 x VIRON VIRKISTÄVÄT VEDET MITÄ KAIKKEA SAA KOTITALOUS- VÄHENNYKSELLÄ? KÄVIMME PÄÄTALOPÄIVILLÄ Kal l e oli kuin isä meille MIES, MITEN ETURAUHASESI VOI? CARITA JA TOMMY HELLSTEN Rahat menivät mutta rakkaus jäi Loppukesän lumoa! Lahjaksi! RISTIKKO- LIITE Mehevät maut purkkiin Seitsemän sisaruksen sopumökki Kaj Chydenius ja vanamon tuoksu PLUS Kesäjalat kuntoon TEHY t 10 2013 11

ajankohtaista Kotka polki palkkoja Ensihoitajat saivat Kotkassa liian vähän palkkaa. teksti Riitta Hankonen kuva Jari Lifländer työtuomioistuin on tuominnut Kotkan kaupungin korvaamaan tehyläisille ensihoitajille ja sairaankuljettajille noin 85 000 euroa palkkasaatavia. Työnantaja toimi vastoin Tehy-sopimusta ja kunnallista virka- ja työehtosopimusta (KVTES), kun se alkoi vuoden 2008 alusta maksaa ensihoitajille palkkaa hoitoalan ammattitehtävien mukaan. Aiemmin kyseiset työntekijät olivat saaneet palkan vaativien hoitoalan ammattitehtävien mukaan. Kyseiset palkkahinnoittelukohdat määritellään KVTES:ssä. Tehy vei asian työtuomioistuimeen. Työtuomioistuimen mukaan alempi palkka ei käytännössä vastannut Kymenlaakson pelastuslaitoksen työntekijöiltä edellytettyä pätevyyttä tai tehtävien vaativuutta. Päätöksen mukaan työntekijöiltä oli edellytetty ammattikorkeakoulutai opistoasteen tutkintoa ja hoitotason velvoitetta. Kaikilla ensihoitajilla oli ammattikorkeakoulu- tai opistotason tutkinto. Hoitotason velvoite puolestaan oli vastannut työtuomioistuimen mukaan sitä, mitä hoitotason ensihoitajalta on edellytetty Duodecimin ensihoito-oppaassa, sosiaali- ja terveysministeriön Turvallinen lääkehoito -oppaassa sekä pelastuslaitoksen omassa lääkehoitosuunnitelmassa. kotka joutuu maksamaan tehyläisille sairaankuljettajille takautuvasti myös samapalkkaerän. He eivät ole samoja henkilöitä kuin väärässä palkkahinnoittelukohdassa olleet. Sairaankuljettajat olivat jääneet ilman palkankorostusta, koska he eivät työnantajan mielestä palkkaa jälkikäteen. Kotka joutuu korvaamaan maksattamatta jääneet palkat ja palkankorotukset. kuuluneet Tehy-sopimuksen mukaisen 1.1.2010 maksuun tulleen samapalkkaerän piiriin. Työnantajan mielestä samapalkkaerää ei tarvinnut maksaa, koska tehyläiset työskentelivät sairaankuljettajina eivätkä lääkintävahtimestareina tai lääkintävahtimestari-sairaankuljettajina. Tehy-sopimuksen mukaan samapalkkaerä piti maksaa esimerkiksi lääkintävahtimestareille tai vastaavissa tehtävissä toimiville. Tehy-sopimusta täydentävän muistion mukaan erä piti maksaa nimikkeestä riippumatta muun muassa lääkintävahtimestareille ja lääkintävahtimestari-sairaankuljettajille. Työtuomioistuimen mukaan samapalkkaerän oli tarkoitus kattaa koko tehyläinen kenttä ja turvata korotus tehyläisille. Tehy-sopimuksessa ja sitä koskevassa muistiossa oli mainittu hoitoalan ammattitehtävissä työskentelevät tehyläiset ammattiryhmät. Lääkintävahtimestari-nimikkeen alle kuuluu myös työ, jota tehdään lääkintävahtimestari-sairaankuljettajana tai sairaankuljettajana. Työtuomioistuin myös totesi, että lääkintävahtimestarin ja lääkintävahtimestari-sairaankuljettajan työtehtävät ovat samanlaisia kuin sairaankuljettajan tehtävät. Lisäksi KT Kuntatyönantajat ja Kotkan kaupunki korvaavat Tehyn oikeudenkäyntikulut, jotka ovat noin 45 000 euroa. 12 TEHY t 10 2013

TEHOAA RESISTENTTEIHIN MIKROBEIHIN EI KEHITÄ RESISTENTTIÄ MIKROBIKANTAA Turvallinen ja tehokas antimikrobinen haavanhoitomenetelmä TURVALLINEN KÄYTTÄÄ KAIKEN- TYYPPISIIN HAAVOIHIN LAAJA SIDOSVALI- KOIMA VAIKEASTI PARANEVAT HAAVAT SORBACT TUKEE HAAVAN LUONNOLLISTA PARANEMISTA JA EHKÄISEE HAAVAINFEKTION SYNTYÄ NYT UUDET PIRTEÄT PAKKAUKSET AKUUTIT HAAVAT JA PALOVAMMAT SORBACT EHKÄISEE HAAVAINFEKTION SYNTYÄ JA VÄHENTÄÄ HAAVAKIPUA ALIPAINEIMUHOITO SORBACT SITOO PATOGEENIT MIKROBIT JA JAKAA ALIPAINEEN TASAISESTI HAAVAN ALUEELLE IHON PINNALLISET SIENI-INFEKTIOT SORBACT HOITAA TEHOKKAASTI IHON PINNALLISEN SIENI-INFEKTION Tuotenäytteet: info@verman.fi TEHY t 10 2013 Markkinointi: Oy Verman Ab, info@verman.fi, Puh. (09) 279 8020 www.sorbact.fi 13

14 TEHY t 10 2013

väkivalta Aikaa ja avoimia ovia Kellokoskella ehkäistään väkivaltaa yhdessä potilaiden kanssa. teksti Sinikka Sajama kuvat Kirsi Tuura potilaiden aloitteesta. Apulaisosastonhoitaja Susanna Celik pitää biljardipöytää erinomaisena hankinta. Vaikka osa hoitajista epäili sitä turvallisuusuhkaksi, se on osoittautunut rauhan takaajaksi. TEHY t 10 2013 Kellokosken psykiatrisen sairaalan osasto 20:n päivähuoneessa on jännittynyt tunnelma. Potilas survaisee napakan lyönnin, kuuluu terävä kilaus ja hoitajan epätoivoinen kiljahdus. Pitäisikö hälyttää apuvoimia paikalle? Ei suinkaan! Osastonhoitaja Minna Huuskonen selviää hävityn biljardimatsin aiheuttamasta pettymyksestä omin voimin. Mutta pakko myöntää: tilanteessa on jotain hyvin poikkeuksellista. Oikeus psykiatrisella osasto 20:llä hoidetaan Hus-alueen vaikeimmin oireilevia, moniongelmaisia ja aggressiivisia potilaita. On tavatonta, että tänne on hankittu potilaiden toivomuksesta biljardipöytä. Kyllä tästä viikkotolkulla keskusteltiin. Pelättiin, että kovat pallot ja kepit olisivat vaarallisia potilaiden käsissä. Mutta hyvin tämä on mennyt. Biljardia pelataan sovitusti ja aina hoitajien läsnäollessa, apulaisosastonhoitaja Susanna Celik kertoo. Läsnäolo on avainsana, joka toistuu useasti, kun hoitajat puhuvat väkivallasta ja uhkaavista tilanteista. Siihen kiteytyy yksi neljästä oivalluksesta, jotka Turun yliopiston vetämä tutkimus väkivaltatilanteiden hallinnasta on synnyttänyt. Kolme muuta ovat mielekäs tekeminen, potilaan osallisuus ja turhien kieltojen kumoaminen. Näitä elementtejä vahvistamalla voidaan ehkäistä väkivaltaisten tilanteiden syntyä. Ne antavat keinoja myös väkivaltatilanteiden hallintaan. Samoja oivalluksia jalostetaan Kellokosken lisäksi tutkimukseen osallistuvilla Husin psykiatrisilla osastoilla Helsingin yliopistollisessa keskussairaalassa ja Vantaan Jorvissa. turun yliopiston hoitotieteen laitoksella on jo vuosia paneuduttu yhteen psykiatrisen hoidon hankalimmista ongelmista: pakkokeinojen käyttöön. Rajoittaminen, eristäminen ja sitominen ovat menetelmiä, joihin kukaan ei ole tyytyväinen. Valtaosa potilaista ei hyväksy niitä, ja henkilökunta kokee niiden käytön eettisesti hyvin raskaaksi. Pakkokeinojen vaikuttavuudesta ei ole riittävää tutkimusnäyttöä. Niiden 15

väkivalta kuvatekstiotsikko. Kuvatekstiä... henkilöstö ratkaisee. Osastonlääkäri Mika Rautanen ja osastonhoitaja Minna Huuskonen korostavat, että potilaiden aggression hallinta edellyttää riittävää määrää koulutettua henkilöstöä. i Tutkimuksen tavoitteet Tuottaa näyttöön perustuvaa tietoa väkivaltaisen potilaan kohtaamiseen ja riskien arvioimiseen soveltuvista työmenetelmistä. Kuvata hoitajien terveyttä, työhyvinvointia ja niitä ennustavia tekijöitä. Kehittää uusi työmenetelmä väkivaltaisen potilaan kohtaamiseen ja riskien arvioimiseen. Kaksivuotisen hankkeen rahoittaa Työsuojelurahasto. käyttö perustuu ristiriitaiseen kokemustietoon, joka vaihtelee kokijan näkökulman mukaan, tutkimusta vetävä hoitotieteen professori Maritta Välimäki kertoo. Vuosi sitten turkulaiset aloittivat uuden hankkeen. Tällä kertaa tutkijat eivät tukeutuneet valmiisiin teorioihin tai malleihin, vaan lähtivät psykiatrisille osastoille kartoittamaan ongelmia ja etsimään ratkaisuja. Heidän tavoitteenaan on kehittää yhdessä potilaiden, hoitohenkilökunnan ja omaisten kanssa uusi työmenetelmä väkivaltaisen potilaan kohtaamiseen ja riskien arvioimiseen. Tutkijat analysoivat väkivaltaa osastolla kirjattujen dokumenttien perusteella. He haastattelivat hoitajia, Pakkokeinojen käyttö perustuu ristiriitaiseen kokemustietoon. Hoitotieteen professori Maritta Välimäki potilaita ja omaisia. Kuva väkivallan syntyhetkistä alkoi kirkastua. Usein aggression puhkeaminen liittyi hoitajien läsnäoloon tai pikemminkin sen puutteeseen. Huomasimme, että eniten väkivaltatilanteita syntyy aikoina, jolloin henkilökunta on sidottu johonkin muuhun kuin potilastyöhön. Tällaisia hetkiä ovat esimerkiksi kokouk set ja ruokatunnit, Välimäki kertoo. Kellokoskella oli huomattu sama asia. Osaan tilanteista oli helppo löytää ratkaisuja. Henkilöstön ruokailutauot porrastettiin ja raportointiaikoja lyhennettiin. Kirjaamista kehittämällä raporttien uskotaan vielä tiivistyvän ja kohdentuvan tarkemmin. Niukasti miehitettyjen iltavuorojen rutiinit ovat nyt suurennuslasin alla, sillä silloin osaston 18 20 potilaasta vastaa vain neljä hoitajaa. Hoitajien huomiota vaativia tapahtumia on niin paljon, ettei läsnäolon vaatimus aina toteudu. Tyhjä tila täyttyy turvattomuudella ja levottomuudella, jotka ovat hyvä kasvualusta kahnauksille, jopa avoimelle aggressiolle. osaston käytävällä vaeltaa ahdistuneeseen kumaraan painunut pitkä mies. Hän liimautuu jokaisen ohikulkevan hoitajan läheisyyteen pyyntöineen. Osastonlääkäri Mika Rautasta hän ei päästä kertaakaan ohi vaatimatta lisää lääkettä. Olo on paha, eikä mikään tunnu auttavan. Miestä rauhoitellaan sanoin. Lääkkeitten eväämistä perustellaan. Häntä houkutellaan katsomaan televisiota tai polkemaan kuntopyörää, jotta ajatukset 16 TEHY t 10 2013

meidän jengi. Potilashuoneiden ikkunaruudut voi tuunata itsensä näköiseksi. kaiken varalta. Taskussa kulkeva hälytin on henkilöstön vakiovaruste. irtautuisivat edes hetkeksi ahdistuksen ja lääkityksen oravanpyörästä. Rautasen mukaan väkivaltaiset purkaukset syntyvät usein juuri tällaisista tilanteista. Ahdistunut, mahdollisesti harhainen ja lääkeriippuvainen potilas vaatii kiihkeästi hoitohenkilöstön huomiota. Jollei potilas saa haluamaansa, hän saattaa turvautua tönimiseen, läpsimiseen, joskus vakavampaankin väkivaltaan, joka voi kohdistua yhtä hyvin hoitohenkilöstöön kuin muihin potilaisiin. Toinen tyypillinen aggressiivisuuteen ajautuva ryhmä ovat pelokkaasti, jopa vainoharhaisesti ympäristöönsä suhtautuvat potilaat, jotka eivät erota ystävää vihollisesta. Yksin ja vaille huomiota jääneinä heidän todellisuuden tajunsa ja tilanteen hallinta ovat vaarassa kadota. Osasto 20:n potilaiden tavallisimmat diagnoosit ovat skitsofrenia, kaksisuuntainen mielialahäiriö ja päihdeongelmat TEHY t 10 2013 usein kaksoisdiagnoosina. Pieni osa potilaista on joko mielentilatutkimuksessa tai tuomioistuimen määräämässä pakkohoidossa. Suurin osa on Hus-alueen muiden psykiatristen sairaaloiden lähettämiä moniongelmaisia potilaita. Kun laitoshoitoa puretaan, vähenee vaikeasti oireilevien potilaiden hoitoon tarvittava kokemus ja osaaminen psykiatrisissa sairaaloissa. Kun potilaiden kanssa ei enää pärjätä, heidät lähetetään meille. Rautanen pitää hoitotyön kehittämistutkimusta tärkeänä. Potilaiden ja omaisten osallistuminen ja toiminnan avoimuus toimivat kaikkien hyödyksi. Koulutettujen hoitajien läsnäolon merkitystä ei voi korostaa liikaa. Aggression hallinta ilman pakkokeinoja on mahdollista vain, jos henkilöstöä on riittävästi. Esimerkiksi vierihoito sitoo yhden hoitajan potilaan vierelle pitkäksi toviksi. Siihen meidän resurssimme eivät valitettavasti tahdo riittää. tutkimukseen osallistuneilla osastoilla huomattiin, että myös mielekäs tekeminen vaikuttaa myönteisesti potilaiden hyvinvointiin, osaston ilmapiiriin ja turvallisuuteen. Celikin mukaan väkivaltatilanteet ovat hyvin harvinaisia toiminta- ja työterapiaan osallistuvilla potilailla. Kellokoskella vaihtoehtoja on tarjolla kiitettävästi, kauppapuutarhasta työkeskukseen. Eniten käytöshäiriöitä ja aggressiivisuutta on potilailla, jotka joutuvat viettämään aikansa osastolla niin kutsutussa sisähoidossa. Heille pyritäänkin järjestämään entistä enemmän virikkeitä ja mielekästä tekemistä. Ulkoilu on kuulunut päiväohjelmaan aina. Biljardi ja kuntopyörä ovat uusia hankintoja. Suosittuun karaokelaitteeseen hankittiin uudet mik- 17

väkivalta rofonit ja ompelukonekin on lähdössä korjattavaksi. Yritämme myös elvyttää hiipunutta ryhmätoimintaa siirtämällä vetovastuun toimintaterapeuteilta hoitajille. Suunnitteilla on erilaisia tilaisuuksia bingosta levyraatiin, keskustelutuokioihin ja AA- tai NA-ryhmien kokouksiin, Huuskonen Potilasta kunnioittavampi tapa toimia säästää hoitajien työaikaa. Apulaisosastonhoitaja Susanna Celik kertoo. Vaikka muutokset kuulostavat pieniltä ja arkisilta, pohjimmiltaan ne voivat olla hyvinkin mullistavia. Ne eivät synny ylhäältä sanelemalla, vaan yhdessä neuvotellen. Ne vahvistavat askel kerrallaan niin hoitajien kuin potilaiden osallisuutta osaston arjen suunnittelussa olipa kyse viriketoiminnasta, yhteisistä pelisäännöistä tai potilaan omasta hoidosta. yhteisiä asioita puidaan potilastoimikunnassa, yhteisökokouksissa ja jokaaamuisissa kokoontumisissa. Potilastoimikuntaa vetävän Celikin mukaan hoitajien ja potilaiden keskustelu on avointa ja rohkeaa. Vaikeitakaan asioita ei lakaista maton alle. Sama pätee kahdenkeskisiin hoitokeskusteluihin ja yhteistyöhön omaisten kanssa. Tähän mennessä yhteiset pohdinnat ovat johtaneet monen turhan rajoituksen purkamiseen ovien avaamiseen symbolisesti ja kirjaimellisesti. Ensimmäiseksi avattiin liinavaate- ja potilasvaatekaappi ja sen jälkeen pyykkihuone vapaaseen käyttöön. Nyt potilaat voivat hakea puhtaita vaatteita ja pestä likaisia itsenäisesti ja oman aikataulun mukaan. Ja hyvin on mennyt. Ehkä vaatekaappi on hiukan entistä sekaisempi, mutta kukaan ei ole syönyt pesuaineita, niin kuin epäilijät ennustivat. Tämä on potilasta kunnioittavampi tapa toimia, ja se säästää hoitajien työaikaa. Olihan se ihan älytöntä, että meidän piti käydä avaamassa pyykkihuoneen ovi joka linkouksen välissä. Celik muistuttaa yksinkertaisesta totuudesta: jos potilaat ovat tyytyväisiä, ei väkivaltaisille purkauksille ole aihetta. Asioiden sopiminen yhdessä sitoo potilaat ja hoitajat tekemään yhteistyötä yhteisin säännöin. Tässä hengessä annetut vapaudet eivät vaaranna kenenkään turvallisuutta. t Tohvelisankari_puolensivun_Tehy_PRINT.pdf 1 8/7/13 12:40 PM 20% Alennuskuponki

UUSI lehti aikuisille! TILAA HETI! 6 numeroa VAIN 21,90 Kaupan päälle Aarikan kaunis piknik-kassi. (norm. 42,90 ) Ota ihana piknik-kassi mukaan lomalle tai kesälaitumille! Kassi pitää juomat ja ruoka tavarat nautittavan raikkaina koko retkesi ajan. Arvo 49,90 Oma Aika käsittelee aikuisten naisten ja miesten elämää lähellä olevia asia-aiheita. Lehden vakiosisältöjä ovat oma talous ja laki, työelämä, matkat, terveys ja kunto sekä perhe ja ihmissuhteet. Vahvat henkilöhaastattelut ovat tärkeä osa lehteä. TOIMI HETI! Tilaa ja voita 35.000,00 puhtaana käteen. Tarjous on voimassa 30.9.2013 asti ja koskee kotimaan tilaajia sekä talouksia joihin ei ole tilattu Oma Aika -lehteä viimeisen 6 kk aikana. Antamiasi yhteystietoja voidaan käyttää ja luovuttaa suoramarkkinointiin henkilötietolain mukaisesti. Halutessasi voit kuitenkin kieltää yhteys tietojesi käytön/luovutuksen ilmoittamalla siitä Aller Media Oy:n asiakaspalveluun: Aller Media Oy / Asiakaspalvelu, Pursimiehenkatu 29-31 A, 00150 Helsinki, puh. 020 1500 889. Varaamme mahdollisuuden toimittaa kaupanpäällisen tilalle toisen vastaavan tuotteen, mikäli kysyntä ylittää varaamiemme tuotteiden määrän. Tuote toimitetaan noin kuukauden kuluessa tilausmaksun saapumisesta. Emme lähetä noutamatta jääneitä tilaajalahjoja uudestaan. Arvonnan säännöt: Aller Media Oy järjestää arvonnan, jonka päävoittona on 35.000,00. Arvonta suoritetaan 13.12.2013 ja siihen osallistuvat kaikki 9.12.2013 mennessä vastanneet. Osallistuminen ei edellytä tilaamista. Kaikki arvontahetkellä voimassa olevat Aller Media Oy:n kestotilaukset ovat automaattisesti mukana arvonnassa. Voittajalle ilmoitetaan voitosta henkilö kohtaisesti. Voittajan nimi voidaan julkaista Aller Media Oy:n lehdissä tai internet-sivuilla. Arpajaisveron maksaa Aller Media Oy. Aller Media Oy:n henkilökunta perheineen ei voi osallistua arvontaan. Alle 18-vuotiaat tarvitsevat huoltajan suostumuksen osallistuakseen arvontaan. TILAUS- JA ARVONTAKORTTI Kyllä kiitos! Tilaan Oma Aika -lehden tutustumis tarjouksena ja saan 6 kk:n lehdet (6 nroa) VAIN 21,90 (norm. 42,90 ) Saan kaupan päälle Aarikan piknik-kassin (arvo 49,90 )! Osallistun samalla 35.000,00 arvontaan. Tilaukseni jatkuu aina edullisena kestotilauksena kulloinkin voimassa olevaan hintaan. Kestotilaus on jatkuva ellei sitä erikseen irtisanota. TILAA NETISTÄ: www.omaaikalehti.fi/tilaukset Tilaustunnus: 200056 TILAA TEKSTIVIESTILLÄ! Lähetä viesti: OMA 139 numeroon 17271 (Palvelu toimii normaalin tekstiviestin hinnalla.) TILAA PUHELIMITSE: 020 1500 889 (ma-to 8-18.00, pe 8-16.00) Tilaustunnus: 200056 Etunimi Lähiosoite Postinumero ja -toimipaikka Puhelin Sukunimi 570/200056 Kyllä kiitos! Haluan saada uutisia, tarjouksia ja tietoa tapahtumista Allerilta ja sen valitsemilta yhteistyökumppaneilta sähköpostitse tekstiviestinä Sähköposti Oma Aika maksaa tilauksen postimaksun Aller Media Oy Tunnus: 5000049 Info: O2 00003 VASTAUS- LÄHETYS Ei kiitos. En nyt tilaa lehteä, mutta osallistun arvontaan. Palautan tilauskortin ja maksan postimaksun itse.

ammatissa TEHYLÄISIÄ TYÖSSÄÄN: TRAUMAHOITAJA Hädän hetkellä työpinna käyttöön. Jp Jääskeläisen mukaan hyvä traumahoitaja on reipas mutta rauhallinen. Työvaatteet päällä pinnan on oltava pitempi kuin siviilissä. Traumahoitajalta vaaditaan kylmiä hermoja ja lämmintä sydäntä. teksti Laura Kosonen kuvat Annika Rauhala 20 TEHY t 10 2013