Kieli teettää kovasti töitä

No 10 20.8.2013 espanjalaiset kotkassa Kieli teettää kovasti töitä mitä maksaa hoitajatuonti? työvoimapula s. 24 14 hyvän työpaikan ominaisuutta tunnista onnesi ansat hyvinvointi s. 34 ortoreksia sairaus s. 32

Irti masennuksesta Jan-Henry Stenberg, Salla Saiho, Satu Pihlaja, Helena Service, Matti Holi, Grigori Joffe Irti masennuksesta esittelee itsehoito-ohjelman, jonka avulla voi nousta ylös masennuksen kuopasta. Kirja perustuu Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä kehitettyyn verkkoterapiaan, joka tarjoaa kohdennettua etähoitoa mielenterveyden häiriöihin. Syyskampanjan aikana 19.8. 15.9. kirjat 25 % 1. painos 2013, 152 s., ISBN 978-951-656-471-8 Sh. 19 Tarjous 14,25 Irti paniikista Jan-Henry Stenberg (toim.) Irti paniikista esittelee itsehoitoohjelman, jonka avulla voi vapautua paniikkihäiriöstä. Kirja perustuu Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä kehitettyyn verkkoterapiaan, joka tarjoaa kohdennettua etähoitoa mielenterveyden häiriöihin. Se pohjautuu kognitiiviseen käyttäytymisterapiaan, joka on tehokas hoito ahdistukseen ja paniikkihäiriöön. Kulttuuri pidentää ikää Markku T. Hyyppä Kirja valottaa kulttuurin terveyttä edistäviä vaikutuksia ja kokoaa yhteen aiheeseen liittyvän tieteellisen tutkimuksen. Neurologi ja tietokirjailija Markku T. Hyyppä on koonnut tutkimustulokset, jotka kiistatta osoittavat, että kulttuurifriikki elää sohvaperunaa pitempään. Ruuhkataidot Iloa vanhemmuuteen Kaisla Joutsenniemi, Veera Mustonen Pienten lasten vanhemmille tieteeseen pohjautuvia neuvoja elämän ruuhkavuosiin. Kymmenen mielen ja vuorovaikutuksen taidon avulla vanhemmat voivat helpottaa arjen pyöritystä ja omiin tavoitteisiin pääsemistä. Vanhemman taitava vuorovaikutus auttaa myös lasta omaksumaan vastaavia taitoja. Sairaus ja toivo Risto Pelkonen, Matti O. Huttunen, Kaija Saarelma (toim.) Sairaus ja Toivo -teos käsittelee useista eri näkökulmista toivon ylläpitämistä näennäisen toivottomissa tilanteissa terveydenhuollon arjessa. Kirjan kohderyhmänä ovat lääkärit ja tulevat lääkärit, mutta myös muut terveydenhuollon ammattihenkilöt ja suuri yleisö. 1. painos 2013, 130 s. ISBN 978-951-656-473-2 1. painos 2013, 132 s. ISBN 978-951-656-479-4 1. painos 2013, 237 s. ISBN 978-951-656-468-8 1. painos 2013, 270 s. ISBN 978-951-656-412-1 Sh. 19 Tarjous 14,25 Sh. 23 Tarjous 17,25 Sh. 29 Tarjous 21,75 Sh. 32 Tarjous 24 Syyskampanjan aikana 19.8. 15.9.2013 kaikki normaalihintaiset kirjamme -25 % suositushinnasta Duodecimista, Suomalaisesta Kirjakaupasta sekä kampanjakoodilla RFLEEC8K verkkokaupastamme osoitteessa http://verkkokauppa.duodecim.fi. Syyskampanjaan eivät kuulu D-pokkarit ja pysyvästi tarjouksessa olevat kirjat. www.duodecim.fi

terveyden & hyvinvoinnin tekijöiden lehti tehysisältö No 10 20.8.2013 KANNEN KUVA: ANNIKA RAUHALA 5 Pääkirjoitus 6 Itse asiassa: Lois Berry 9 Puheenjohtajalta 10 Ajankohtaista 12 Kotka polki palkkoja 14 Aikaa ja avoimia ovia 20 Ammatissa: Hädän hetkellä 23 Kolumni 24 kansi Suomi uskoo tuontiin 30 Terveys 32 kansi Sairaus: Ahdistusta lautasella 34 kansi Hyvinvointi: Onni on ansa 38 Talvilomakalenteri 40 kansi Vetää kuin magneetti 45 Tutkimus 60 Krypto 70 Tieni tähän: Turvallisuudesta tuli työura 72 Ihana arki: Karavaani kulkee 74 Suolaa haavoille tehyläinen 48 Keskustelua 50 Me kaksi 52 Tehy-uutiset 53 Jäsentapahtumat 56 Hyöty 58 Homma hoidossa 14 pesutupa Avoin ovi kertoo Kellokoskella luottamuksesta, Susanna Celik esittelee. kolme työpaikan tilaa 20 sokkihuone Tapaturmaasemalla tarvitaan kylmiä hermoja ja lämmintä sydäntä. 59 Tarkastaja Hoitotyön on osoitettava oma paikkansa ja vaikuttavuutensa. Hoitotyön opettaja Lois Berry sivulla 6. 59 piha Kiipeilyä, pulkkailua ja ja kaupunkiviljelyä. Esittelyssä päiväkotien pihat. TEHY t 10 2013 3

27. 28.3.2014 Helsingin messukeskus www.sairaanhoitajaliitto.fi/sairaanhoitajapaivat Näyttö käyttöön hoitotyössä! Vuoden sessio haussa! Hoitotyön kehittäminen on tärkeää potilashoidon hyvälle laadulle ja sairaanhoitajien ammatissa kehittymiselle. Sairaanhoitajapäivillä tuodaan esille hoitotyön hyviä käytäntöjä sekä uusimpia kehittämistöitä ja tutkimuksia. Nyt on jokaisella terveydenhuollon työ- ja tutkimusyhteisöllä, oppilaitoksella ja järjestöllä mahdollisuus tuoda omaa osaamistaan esille. Ota haaste vastaan! Suunnittele ja toteuta vuoden 2014 paras sessiokokonaisuus ja voita 500 euroa palkinto suunnitteluryhmälle! Voittaja selviää Sairaanhoitajapäivien jälkeen suoritettavalla sähköisellä arvioinnilla. Lähetä ehdotus viimeistään 30.9.2013 www.sairaanhoitajaliitto.fi/sairaanhoitajapaivat 4 TEHY t 10 2013

pääkirjoitus Hyvä hoito vetää töihin Päätoimittaja päivi jokimäki kesällä virisi jälleen keskustelua siitä, onko sosiaali- ja terveydenhuollossa työvoimapulaa vai ei. Hoitajia ei saada tarpeeksi töihin, ja tämä vaikeuttaa jo terveydenhuollon toimintaa. Onko kyseessä siis hoitajapula vai kuitenkin rahapula? Eräs sairaanhoitaja, sanotaan häntä vaikka Mirjaksi, on ollut monta kertaa yhteydessä toimitukseen ja kertonut tuloksettomasta työnhaustaan. Mirjan asuinseudulla kunnat ilmoittavat, että eivät saa sairaanhoitajia töihin. Tavatessani alueen tehyläisiä nousi puheenaiheeksi työvoimapula, joka väsyttää vakiväkeä. He joutuvat paikkaamaan vajetta jatkuvasti tekemällä esimerkiksi tuplavuoroja. Vinkkasin tietysti Mirjalle, että tässä kunnassa on tarvetta sairaanhoitajille. Mutta Mirja saikin heti työhönottajalta vastauksen: ei ole varaa palkata sairaanhoitajia. Kunnassa ei ole pulaa henkilökunnasta. Siellä vain on valittu mieluummin lyhytnäköisten säästöjen tie, mikä johtaa huonoon hoitoon ja henkilökunnan vaihtuvuuteen. Optimistinakaan en pysty uskomaan, että kyseessä olisi pelkkä yksittäistapaus. terveydenhuollon ammattilaiset viihtyvät siellä, missä annetaan hyvää Kunnalla ei ole varaa palkata sairaanhoitajia. hoitoa potilaille. Tämä tärkeä havainto on tehty Yhdysvalloissa, jossa on kamppailtu työvoimapulaa vastaan jo kymmenet vuodet. 1980-luvulla maassa alettiin tehdä laajaa tutkimusta siitä, mikä saisi hoitajat pysymään töissä. Yhden tutkimuksen keskeinen kysymys oli yksinkertaisuudessaan nerokas: mitä hoitajien vaihtuvuus kertoo heidän onnellisuudestaan? Hoitajien haastattelujen avulla saatiin lista vetovoimatekijöistä, jotka ovat nykyäänkin pitkälti samat. Hoitoalalla työskentelevät haluavat tehdä työtään hyvin, ja tulevat sinne, missä se on mahdollista. alan ongelmat ovat varmasti meillä kipeästi tiedossa. Siksi onkin erityisen hienoa lukea Kuopion yliopistosairaalan vetovoimahankkeesta (sivu 40). Miten järkevää, miten mielekästä! Laatua luodaan fiksuilla käytännön toimintatavoilla. Johtaminen on osallistavaa ja organisaatio matala. Kehittyminen uralla on mahdollista ja toivottavaa, työ itsenäistä. Potilasturvallisuuteen panostetaan. Asiantuntijuudesta maksetaan ja sitä hyödynnetään työyhteisössä. Hoitotyö nojaa näyttöön. Tutkimus, opetus ja hoitotyön kehittäminen kulkevat yhtä jalkaa. Miksipä ei tehtäisi näin muuallakin? 30 VUOTTA SITTEN Suojelutyö oli kiireistä, mutta myös antoisaa lakon aikainen suojelutyö oli arvokasta työtä. Sen sujumisesta oli paljolti kiinni myös lakon onnistuminen. Suojelutyö oli myös hyvin raskasta työtä. Lastenhoitaja Anna-Liisa Vottonen ja sairaanhoitaja Irmelin Rosendal olivat lähestyvän eläkeikänsä vuoksi suojelutyössä koko lakon ajan. Vaikka työ olikin raskasta ja työn jälkeen ei jaksanut muuta kuin syödä ja nukkua, Irmelin sanoo kuitenkin kokemuksen olleen hyvä. Uudella osastolla tutustuin uusiin ihmisiin, meille syntyi hyvä yhteistyö sekä hoitajien että lääkäreiden kesken. Myös vanhemmat auttoivat ja ymmärsivät tilanteen. TEHY 22/1983 TEHY t 10 2013 5

itse asiassa Laadun puolustaja Työnantajat tinkivät Kanadassa hoitajien koulutustasosta, kertoo Lois Berry. teksti Mervi Flinkman kuva Liisa Takala 1 Mikä on suurin haaste Kanadan terveydenhuollossa? Isoimmat haasteet liittyvät terveydenhuollon laadun parantamiseen, potilaskeskeisyyden lisäämiseen ja vanhustenhuollon ongelmiin. Talouden taantuma näkyy Kanadassakin. Varsinkin vanhustenhoidossa pyritään korvaamaan koulutettuja hoitajia kouluttamattomilla. 2 Millaiset terveydenhuollon organisaatiot ovat vetovoimaisia Kanadassa? Kanada koostuu kymmenestä provinssista. Terveydenhuollon järjestäminen on niiden vastuulla. Esimerkiksi palkka vaihtelee provinsseittain. Koulutettu hoitohenkilöstö haluaa sellaisiin työpaikkoihin, joissa on panostettu ammatilliseen kehittymiseen. 3 Onko Kanadassa pulaa koulutetusta hoitohenkilöstöstä? Kysymys on enemmänkin siitä, onko provinsseilla varaa palkata lisää koulutettua hoitohenkilöstöä. Esimerkiksi sairaanhoitajia on korvattu säästösyistä vähemmän koulutusta saaneilla hoitajilla. 4 Miten täydennyskoulutus on järjestetty? Työnantaja järjestää täydennyskoulutusta käytännön hoitotyöhön liittyen. Lisäksi yliopistot, ammattiliitot ja yritykset tarjoavat täydennyskoulutusohjelmia, mutta niissä opiskelu tapahtuu yleensä omalla ajalla ja kustannuksella. Kanadan Sairaanhoitajaliitolla (CNA) on kansallinen hoitotyön sertifiointiohjelma. Maassa on jo yli 17 000 sertifioitua sairaanhoitajaa. Sertifiointi uudistetaan viiden vuoden välein. 5 Kanadassa on kaksi virallista kieltä: englanti ja ranska. Täytyykö terveydenhuollossa työskentelevän osata kumpaakin? Ranska on pääkieli vain Quebeckissä. Koulutetun hoitohenkilöstön täytyy osata puhua sujuvasti sitä kieltä, mitä suurin osa provinssin asukkaista puhuu. Kaksikielisyys on etu hoitajalle. 6 Perhe tulisi ottaa entistä enemmän mukaan hoitoon. Mitä vaaditaan, jos haluaa töihin Kanadan terveydenhuoltoon? Kaikissa kymmenessä provinssissa on oma järjestelmänsä. Ulkomailta tulevalta vaaditaan riittävä kielitaito ja tutkinnon on oltava Kanadan tasoa. Esimerkiksi sairaanhoitajilta vaaditaan bachelor-tason tutkinto. Lisäksi tulee suorittaa rekisteröityjen sairaanhoitajien kuulustelu. Toistaiseksi Kanadassa on vain vähän ulkomailta muuttaneita hoitajia. 7 Onko koulutettu hoitohenkilöstö järjestäytynyt? Se riippuu provinssista. Omassa provinssissani Saskatchewassa miltei kaikki hoitajat kuuluvat ammattiliittoon, mutta esimerkiksi Ontariossa vain noin puolet. 8 Mitä tiedät Suomen terveydenhuollosta? Tiedän, että terveydenhuolto on korkeatasoista ja potilaat saavat hoitoa tulotasosta riippumatta. Suomessa on sekä julkisia että yksityisiä terveydenhuollon organisaatioita toisin kuin omassa provinssissani, jossa kaikki organisaatiot ovat julkisesti rahoitettuja. 9 Olet sairastanut rintasyövän. Mitä olet oppinut potilaana? Opin sen, kuinka haavoittuva potilas on. Oli todella raskasta olla potilaan roolissa ja avuton, kun muuten olen ollut elämässä pärjäävä ja tehnyt paljon asioita. Miten hoitotyötä tulisi kehittää? 10 Potilaskeskeisyyttä pitäisi lisätä ja perhe ottaa entistä enemmän mukaan hoitoon. Lisäksi hoitotyö tulisi tehdä näkyväksi eli osoittaa se lisäarvo, minkä koulutettu hoitohenkilöstö voi tuoda potilaan hoitoon. Hoitotyön on osoitettava oma paikkansa ja vaikuttavuutensa. 6 TEHY t 10 2013

Lois Berry, 60 Toiminut hoitotyön opettajana yli 30 vuotta. Toimii varadekaanina Saskatchewan yliopistossa Kanadassa. Kiinnostunut sosiaalisen oikeudenmukaisuuden, hoitotyön johtamisen, terveydenhuollon laadun sekä sairaanhoitajien koulutuksen kehittämisestä. Kirjoittanut viime vuonna Kanadan sairaanhoitajaliitolle (CNA) katsauksen hoitajamitoituksen yhteydestä hoitotyön laatuun. Filosofian tohtori, sairaanhoitaja. Aviomies ja kolme aikuista lasta. Harrastaa penkkiurheilua, lukemista ja mökkeilyä. tytärtä kannustamassa. Lois Berry oli Vantaalla seuraamassa Kanadan maajoukkueessa amerikkalaista jalkapalloa pelaavan tyttärensä peliä. TEHY t 10 2013 7

Hae nyt Tehyn lomaviikkoja! PIXMAC Talven parhaat viikot Tehyn lomaviikkojen haku Viikot 52/2013 22/2014 arvotaan kaikkien hakijoiden kesken 17.10.2013. Hakuun voi osallistua netissä. Viimeinen hakupäivä tiistai 15.10.2013. Holiday Club Yrityspalvelun -varaussivustolle kirjaudutaan Tehyn nettisivujen kautta: www.tehy.fi > Jäsensivut > Jäsenelle > Jäsenedut > Jäsenetutunnuksia. Arvonnan tuloksista ilmoitetaan kaikille hakijoille viikkojen 42 43 aikana sähköpostitse tai kirjeitse (mikäli sähköpostia ei ole käytettävissä), ei puhelintiedusteluja. Arvontaan voi osallistua yhdellä hakulomakkeella, jossa on enintään kolme toivetta. Sesonkilomaviikon voi saada arvonnassa korkeintaan joka kolmas vuosi. Haettavissa olevat viikot Katinkulta Viikot 52, 6 17 (550 /vko), viikot 1 5, 18, 20 22 (430 /vko) Vierumäki Viikot 52, 5 15, 17 22 (viikonloppu pe ma 350 /3 vrk tai arkiviikko ma pe 350 /4 vrk) Airisto Viikot 52, 8 10 (510 /vko), viikot 1 7, 11 22 (400 /vko) Saariselkä Viikot 52 1, 8 17 (550 /vko), viikot 2 7 (430 /vko) Pyhä Holy Suites Viikot 8 15 (570 /vko), viikot 5 7 (450 /vko) Himos Viikot 52 1, 4 14 (viikonloppu pe ma 360 /3 vrk tai arkiviikko ma pe 360 /4 vrk) Ruka Pienempi huoneisto: Viikot 52 1, 8 18 (410 /vko), viikot 2 7, 19 20, 22 (320 /vko) Isompi huoneisto: Viikot 52 1, 8 10, 13 15, 17 18 (550 /vko), viikot 2 7, 19 20, 22 (430 /vko) Tampereen Kylpylä Pienempi huoneisto: Viikot 52, 3, 6 7, 9 10, 14 15, 19 21 (viikonloppu pe ma 210 /3 vrk tai arkiviikko ma pe 210 /4 vrk) Isompi huoneisto: Viikot 11, 16, 19 20 (viikonloppu pe ma 260 /3 vrk tai arkiviikko, ma pe 260 /4 vrk) Lisätiedot Holiday Club Yrityspalvelu (Jenni Karvonen, Kari Rinne ja Ville Mäkinen). Puh. 030 687 0400 (arkisin klo 9 16) Sähköposti: yrityspalvelu@holidayclub.fi Huoneistoihin voit tutustua Holiday Clubin varaussivustolla. 8 TEHY t 10 2013

puheenjohtajalta Vielä on aikaa Tehyn puheenjohtaja rauno vesivalo heinäkuussa porissa järjestetyssä Suomi Areena -tapahtumassa oli mahdollisuus kuulla suomalaisia kansainvälisestikin arvostettuja talouspolitiikan huippuasiantuntijoita. Kaikkien selkeä viesti oli, että maailman talous ja varsinkin Suomen valtion ja kuntien talous ovat menossa heikompaan suuntaan. Nousu ja optimismi eivät nyt pelasta tilannetta, vaan on tehtävä päätöksiä, joilla saadaan talousura oikenemaan. Päätökset on pystyttävä perustelemaan siten, että suomalaiset ymmärtävät ja pystyvät hyväksymään ne. Tulevasta syksystä ja seuraavasta puolesta vuodesta voi tulla todella hankala ja riitaisa aika, jolleivät työmarkkinaosapuolet ja maan hallitus pysty sopimaan jostain kokoavasta työehtosopimusratkaisusta. Toivottavasti tällainen ratkaisu syntyy. Vielä on aikaa järjen valon syttymiseen. Ratkaisu ei synny työnantajien sanelulla, vaan aidolla kaikille jotain hyvää tarjoavalla yrityksellä päästä yhteisymmärrykseen. Pahasti vaikuttaa kuitenkin siltä, että työmarkkinoilla päädytään liittokierrokselle, joka voi johtaa hyvinkin eriarvoistaviin tuloksiin. tehyläisten nykyiset työehtosopimukset päättyvät tammi huhtikuussa Vielä on aikaa järjen valon syttymiseen. 2014. Tämä antaa neuvotteluille ainakin aikaa. Tehyn tavoitteena on koulutetun hoitohenkilöstön oma sopimus oli sitten kysymyksessä jokin niputettu ratkaisu tai liittokierros. Sopimusjärjestelmää on saatava myös ajanmukaistettua. Ei ole oikein, että työnvaativuuteen perustuvat paikalliset palkkausjärjestelmät eivät toimi, palkkaliukumia ei synny, työnantajien taloudellinen tilanne estää myönteisen palkkakehityksen ja paikallinen sopiminen on viime kädessä työnantajien sanelua. Sopimusjärjestelmän tulee olla siten joustava, että sitä osataan hyödyntää eri henkilöstöryhmien hyvinkin monenlaisissa työelämän tilanteissa. epätietoisuus vallitsee monilla tehyläisten työpaikoilla. Miten kuntauudistus, sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus tai taloustilanne tulee vaikuttamaan omalla työpaikalla? Tunnelma voi muuttua positiiviseksi, kun teemme asioita yhdessä ja luotamme toisiimme. Yhdessä sopimalla ja tekemällä Suomi on menestynyt ja menestyy varmasti jatkossakin. Vielä on kesää jäljellä nautitaan siitä, jotta jaksamme työntäyteisen loppuvuoden. KESKUSTOIMISTO Helsinki, Itä-Pasila Avoinna ma pe klo 8.30 16.00 Tehy ry, PL 10, 00060 Tehy Asemamiehenkatu 4, 00520 Helsinki Puh. (09) 5422 7000 Sähköpostit: etunimi.sukunimi@tehy.fi www.tehy.fi PALVELUT Edunvalvonta (09) 5422 7100 ma ti ja to 9 15 Jäsenyysasiat (09) 5422 7200 ma ti ja to 9 15 Jäsentietomuutokset tehy.jasenrekisteri@tehy.fi www.tehy.fi > Jäsensivut Työttömyyskassa (09) 5422 7300 ma ti ja to pe 9 15 ALUETOIMISTOT Helsinki, Joensuu, Jyväskylä, Kajaani, Kouvola, Kuopio, Lappeenranta, Oulu, Pori, Rovaniemi, Seinäjoki, Tampere, Turku ja Svenskfinland (Seinäjoki) www.tehy.fi > Yhteystiedot TEHY t 10 2013 9

ajankohtaista KOONNUT VESA TURUNEN, vesa.turunen@tehy.fi Kuparikahvoilla infektioita vastaan kuparin tehoa infektioiden ehkäisyssä tutkitaan muun muassa Husin Meilahden sairaalassa ja Lahdessa Iskun työterveysasemalla. Kuparia käytetään erilaisten kosketuspintojen materiaalina. Kuparilla on vahva antimikrobinen ominaisuus, joka tuhoaa mikrobeja ja estää niiden lisääntymisen. Kuparin toivotaan vähentävän infektiotartuntoja, joista yli 80 prosenttia saadaan kosketuksen välityksellä. ss Kokeilussa maksuton ehkäisy länsi-pohjan sairaanhoitopiiri jakaa ensi vuoden alusta ilmaisia ehkäisyvälineitä nuorille naisille. THL:n tilastoista käy ilmi, että Länsi-Pohjassa on 2000-luvulla tehty enemmän raskaudenkeskeytyksiä kuin muualla maassa. Sairaanhoitopiiri aikoo selvittää kokeilun yhteydessä aborttien lisääntymisen syitä. Asiasta kirjoitti ensimmäisenä Lapin Kansa. rh Säteilydirektiivi hyväksyttiin eu:n parlamentti hyväksyi kesällä sähkömagneettisia kenttiä käsittelevän työsuojeludirektiivin Suomen toivomassa muodossa. Direktiivi velvoittaa työnantajaa poistamaan tai minimoimaan työympäristön turvallisuutta ja terveyttä vaarantavat tekijät. Kansallisen lainsäädännön valmistelu alkaa syksyllä perustettavassa asiantuntijoiden ja työmarkkinaosapuolten yhteisessä jaostossa. ss yhteinen asia. Hyvä ikäohjelma ottaa huomioon kaikenikäiset työntekijät. Ikäohjelma lisää työvuosia ikänäkökulman ottaminen huomioon työpaikoilla voi pidentää työuria tehokkaammin kuin muodollinen eläkeiän nosto. Neuvoja työpaikan omaan ikäohjelmaan saa työkaarimalliksi nimetystä ikäohjelmaoppaasta. Oppaan on tehnyt työmarkkinakeskusjärjestöjen työryhmä. Ikäjohtaminen, työssä jatkamisen suunnittelu, ammattitaidon parantaminen ja terveystarkastukset ovat keinoja pitää ihmiset työelämässä. STTK haluaa ikäohjelmat kaikille työpaikoille. Ikäohjelmia jo laatineet ja toteuttaneet työpaikat ovat saaneet hyviä tuloksia. Henkilöstön hyvinvointi on parantunut ja eläkkeellesiirtymisikä on myöhentynyt jopa useilla vuosilla, sanoo sosiaali- ja terveyspoliittinen asiantuntija Riitta Työläjärvi STTK:sta. Työryhmän toimeksianto pohjautui raamisopimukseen. Työryhmässä oli edustus Elinkeinoelämän keskusliitosta, KT Kuntatyönantajista, Akavasta, SAK:sta, Valtion työmarkkinalaitoksesta, Kirkon työmarkkinalaitoksesta ja STTK:sta. rh www.sttk.fi hyvä työelämä 1 Ikäjohtamisen merkitys kasvaa, kun työvoimapula uhkaa ikäluokkien pienentyessä. 2 Suomalainen on nykyään työelämässä keskimäärin 34 vuotta. 3 Ikäohjelma merkitsee työntekijälle mielekkäämpää työtä ja parempaa elämänlaatua. ANNIKA RAUHALA 10 TEHY t 10 2013

SUOMEN SUURIN AIKAKAUSLEHTI 7.8.2013 7,50 e www.nettiet.fi ajankohtaista Diabetes yleistä myös maahanmuuttajalapsilla suomessa asuvilla maahanmuuttajataustaisilla lapsilla on kohonnut riski sairastua ykköstyypin diabetekseen. Tutkija Valma Harjutsalon mukaan helsinkiläisillä somalilapsilla on ykköstyypin diabetesta yhtä paljon kuin kantasuomalaisilla lapsilla. Ykköstyypin diabetekseen sairastuu Suomessa noin 600 lasta vuodessa, mikä on eniten maailmassa. Seuraavalla sijalla tilastossa on Ruotsi. Myös siellä on havaittu, että maahanmuuttajalapset sairastuvat diabetekseen yhtä usein kuin kantaväestön lapset. Noin 20 prosentilla suomalaisista on geneettinen alttius sairastua ykköstyypin Rokkarin kiitos helsingin Tavastia-klubilla järjestetään hyväntekeväisyyskonsertti, jonka tuotto ohjataan Hyksin tehoklinikan ja sydänkirurgisen yksikön hyväksi. Tapahtuman isä on Uriah Heep -yhtyeestä tunnettu Ken Hensley, jonka nuorempi veli Trevor sai sydänkohtauksen tammikuussa ollessaan Helsingissä esiintymässä. Trevor Hensleyn sydän leikattiin Hyksin Meilahden yksikössä. Trevor omaisineen oli vaikuttunut sairaalan ammattitaidosta ja haluaa omalta osaltaan auttaa sairaalaa. Uriah Heepin lisäksi Tavastian lavalla nähdään muun muassa suomalaisten huippumuusikoiden muodostama Crazy World ja yllätysesiintyjiä.vt tavastia ke 4.9.,www.tiketti.fi tukikonsertti. Uriah heep -tähti Ken Hensley kerää rahaa Hyksin teho-osastolle. diabetekseen, mutta myös ympäristötekijät vaikuttavat. Mahdollisia laukaisevia tekijöitä ovat eräät virukset, suoliston vääränlainen bakteerikanta, lyhyt imetys, varhainen siirtyminen viljatuotteita ja lehmänmaitoa sisältävään ruokavalioon, D-vitamiinin puute ja nopea painonlisäys. rh yle.fi, lääkärilehti, lund university diabetes centre kysely 52 % suomalaisista on valmis maksamaan lisää veroja hyvinvointivaltion turvaamiseksi. t-median kansan arvot -tutkimus Mediatähystys Ei ole samantekevää, mitä ruokaa päiväkotien, koulujen, työpaikkojen ja vanhainkotien keittiöissä valmistetaan. Suomalainen peruna ja juurekset ovat sekä ihmisen terveyden että ympäristön kannalta parempi valinta kuin esimerkiksi tuontiriisi. ministeri paula risikko, stm uutiset 3.7. Vastavalmistuneen sairaanhoitajan palkka on ammattiliitto Tehyn mukaan vain noin 2 200 euroa. Jos vertaa tätä vuokralääkärin 10 000 euron kuukausipalkkaan, niin kyllä tämä kohtuuttomalta tuntuu. kansanedustaja merja kuusisto, uutispäivä demari 20.6. Lomarahojen ja pekkaspäivien lopettaminen tai vuosilomien lyhentäminen ovat täysin poissuljettuja vaihtoehtoja palkansaajille. Tilastot osoittavat, ettei Suomessa ole mitenkään erityisen pitkät lomat tai lyhyt vuosityöaika. sak:n strategia- ja hallintojohtaja eija hietanen, taloussanomat 21.7. Kun poikani aikoinaan täytti 11 vuotta, hän kertoi laskeneensa, että olin ollut työn takia poissa hänen elämästään yhdeksän vuotta. Se osui. 12 teatteriohjaaja kurt nuotio, et 12/2013 Uusi sarja MATKALLA MUMMIKSI TEATTERIOHJAAJA KURT NUOTION VAUHDIKAS ELÄMÄ 3 x VIRON VIRKISTÄVÄT VEDET MITÄ KAIKKEA SAA KOTITALOUS- VÄHENNYKSELLÄ? KÄVIMME PÄÄTALOPÄIVILLÄ Kal l e oli kuin isä meille MIES, MITEN ETURAUHASESI VOI? CARITA JA TOMMY HELLSTEN Rahat menivät mutta rakkaus jäi Loppukesän lumoa! Lahjaksi! RISTIKKO- LIITE Mehevät maut purkkiin Seitsemän sisaruksen sopumökki Kaj Chydenius ja vanamon tuoksu PLUS Kesäjalat kuntoon TEHY t 10 2013 11

ajankohtaista Kotka polki palkkoja Ensihoitajat saivat Kotkassa liian vähän palkkaa. teksti Riitta Hankonen kuva Jari Lifländer työtuomioistuin on tuominnut Kotkan kaupungin korvaamaan tehyläisille ensihoitajille ja sairaankuljettajille noin 85 000 euroa palkkasaatavia. Työnantaja toimi vastoin Tehy-sopimusta ja kunnallista virka- ja työehtosopimusta (KVTES), kun se alkoi vuoden 2008 alusta maksaa ensihoitajille palkkaa hoitoalan ammattitehtävien mukaan. Aiemmin kyseiset työntekijät olivat saaneet palkan vaativien hoitoalan ammattitehtävien mukaan. Kyseiset palkkahinnoittelukohdat määritellään KVTES:ssä. Tehy vei asian työtuomioistuimeen. Työtuomioistuimen mukaan alempi palkka ei käytännössä vastannut Kymenlaakson pelastuslaitoksen työntekijöiltä edellytettyä pätevyyttä tai tehtävien vaativuutta. Päätöksen mukaan työntekijöiltä oli edellytetty ammattikorkeakoulutai opistoasteen tutkintoa ja hoitotason velvoitetta. Kaikilla ensihoitajilla oli ammattikorkeakoulu- tai opistotason tutkinto. Hoitotason velvoite puolestaan oli vastannut työtuomioistuimen mukaan sitä, mitä hoitotason ensihoitajalta on edellytetty Duodecimin ensihoito-oppaassa, sosiaali- ja terveysministeriön Turvallinen lääkehoito -oppaassa sekä pelastuslaitoksen omassa lääkehoitosuunnitelmassa. kotka joutuu maksamaan tehyläisille sairaankuljettajille takautuvasti myös samapalkkaerän. He eivät ole samoja henkilöitä kuin väärässä palkkahinnoittelukohdassa olleet. Sairaankuljettajat olivat jääneet ilman palkankorostusta, koska he eivät työnantajan mielestä palkkaa jälkikäteen. Kotka joutuu korvaamaan maksattamatta jääneet palkat ja palkankorotukset. kuuluneet Tehy-sopimuksen mukaisen 1.1.2010 maksuun tulleen samapalkkaerän piiriin. Työnantajan mielestä samapalkkaerää ei tarvinnut maksaa, koska tehyläiset työskentelivät sairaankuljettajina eivätkä lääkintävahtimestareina tai lääkintävahtimestari-sairaankuljettajina. Tehy-sopimuksen mukaan samapalkkaerä piti maksaa esimerkiksi lääkintävahtimestareille tai vastaavissa tehtävissä toimiville. Tehy-sopimusta täydentävän muistion mukaan erä piti maksaa nimikkeestä riippumatta muun muassa lääkintävahtimestareille ja lääkintävahtimestari-sairaankuljettajille. Työtuomioistuimen mukaan samapalkkaerän oli tarkoitus kattaa koko tehyläinen kenttä ja turvata korotus tehyläisille. Tehy-sopimuksessa ja sitä koskevassa muistiossa oli mainittu hoitoalan ammattitehtävissä työskentelevät tehyläiset ammattiryhmät. Lääkintävahtimestari-nimikkeen alle kuuluu myös työ, jota tehdään lääkintävahtimestari-sairaankuljettajana tai sairaankuljettajana. Työtuomioistuin myös totesi, että lääkintävahtimestarin ja lääkintävahtimestari-sairaankuljettajan työtehtävät ovat samanlaisia kuin sairaankuljettajan tehtävät. Lisäksi KT Kuntatyönantajat ja Kotkan kaupunki korvaavat Tehyn oikeudenkäyntikulut, jotka ovat noin 45 000 euroa. 12 TEHY t 10 2013

TEHOAA RESISTENTTEIHIN MIKROBEIHIN EI KEHITÄ RESISTENTTIÄ MIKROBIKANTAA Turvallinen ja tehokas antimikrobinen haavanhoitomenetelmä TURVALLINEN KÄYTTÄÄ KAIKEN- TYYPPISIIN HAAVOIHIN LAAJA SIDOSVALI- KOIMA VAIKEASTI PARANEVAT HAAVAT SORBACT TUKEE HAAVAN LUONNOLLISTA PARANEMISTA JA EHKÄISEE HAAVAINFEKTION SYNTYÄ NYT UUDET PIRTEÄT PAKKAUKSET AKUUTIT HAAVAT JA PALOVAMMAT SORBACT EHKÄISEE HAAVAINFEKTION SYNTYÄ JA VÄHENTÄÄ HAAVAKIPUA ALIPAINEIMUHOITO SORBACT SITOO PATOGEENIT MIKROBIT JA JAKAA ALIPAINEEN TASAISESTI HAAVAN ALUEELLE IHON PINNALLISET SIENI-INFEKTIOT SORBACT HOITAA TEHOKKAASTI IHON PINNALLISEN SIENI-INFEKTION Tuotenäytteet: info@verman.fi TEHY t 10 2013 Markkinointi: Oy Verman Ab, info@verman.fi, Puh. (09) 279 8020 www.sorbact.fi 13

14 TEHY t 10 2013

väkivalta Aikaa ja avoimia ovia Kellokoskella ehkäistään väkivaltaa yhdessä potilaiden kanssa. teksti Sinikka Sajama kuvat Kirsi Tuura potilaiden aloitteesta. Apulaisosastonhoitaja Susanna Celik pitää biljardipöytää erinomaisena hankinta. Vaikka osa hoitajista epäili sitä turvallisuusuhkaksi, se on osoittautunut rauhan takaajaksi. TEHY t 10 2013 Kellokosken psykiatrisen sairaalan osasto 20:n päivähuoneessa on jännittynyt tunnelma. Potilas survaisee napakan lyönnin, kuuluu terävä kilaus ja hoitajan epätoivoinen kiljahdus. Pitäisikö hälyttää apuvoimia paikalle? Ei suinkaan! Osastonhoitaja Minna Huuskonen selviää hävityn biljardimatsin aiheuttamasta pettymyksestä omin voimin. Mutta pakko myöntää: tilanteessa on jotain hyvin poikkeuksellista. Oikeus psykiatrisella osasto 20:llä hoidetaan Hus-alueen vaikeimmin oireilevia, moniongelmaisia ja aggressiivisia potilaita. On tavatonta, että tänne on hankittu potilaiden toivomuksesta biljardipöytä. Kyllä tästä viikkotolkulla keskusteltiin. Pelättiin, että kovat pallot ja kepit olisivat vaarallisia potilaiden käsissä. Mutta hyvin tämä on mennyt. Biljardia pelataan sovitusti ja aina hoitajien läsnäollessa, apulaisosastonhoitaja Susanna Celik kertoo. Läsnäolo on avainsana, joka toistuu useasti, kun hoitajat puhuvat väkivallasta ja uhkaavista tilanteista. Siihen kiteytyy yksi neljästä oivalluksesta, jotka Turun yliopiston vetämä tutkimus väkivaltatilanteiden hallinnasta on synnyttänyt. Kolme muuta ovat mielekäs tekeminen, potilaan osallisuus ja turhien kieltojen kumoaminen. Näitä elementtejä vahvistamalla voidaan ehkäistä väkivaltaisten tilanteiden syntyä. Ne antavat keinoja myös väkivaltatilanteiden hallintaan. Samoja oivalluksia jalostetaan Kellokosken lisäksi tutkimukseen osallistuvilla Husin psykiatrisilla osastoilla Helsingin yliopistollisessa keskussairaalassa ja Vantaan Jorvissa. turun yliopiston hoitotieteen laitoksella on jo vuosia paneuduttu yhteen psykiatrisen hoidon hankalimmista ongelmista: pakkokeinojen käyttöön. Rajoittaminen, eristäminen ja sitominen ovat menetelmiä, joihin kukaan ei ole tyytyväinen. Valtaosa potilaista ei hyväksy niitä, ja henkilökunta kokee niiden käytön eettisesti hyvin raskaaksi. Pakkokeinojen vaikuttavuudesta ei ole riittävää tutkimusnäyttöä. Niiden 15

väkivalta kuvatekstiotsikko. Kuvatekstiä... henkilöstö ratkaisee. Osastonlääkäri Mika Rautanen ja osastonhoitaja Minna Huuskonen korostavat, että potilaiden aggression hallinta edellyttää riittävää määrää koulutettua henkilöstöä. i Tutkimuksen tavoitteet Tuottaa näyttöön perustuvaa tietoa väkivaltaisen potilaan kohtaamiseen ja riskien arvioimiseen soveltuvista työmenetelmistä. Kuvata hoitajien terveyttä, työhyvinvointia ja niitä ennustavia tekijöitä. Kehittää uusi työmenetelmä väkivaltaisen potilaan kohtaamiseen ja riskien arvioimiseen. Kaksivuotisen hankkeen rahoittaa Työsuojelurahasto. käyttö perustuu ristiriitaiseen kokemustietoon, joka vaihtelee kokijan näkökulman mukaan, tutkimusta vetävä hoitotieteen professori Maritta Välimäki kertoo. Vuosi sitten turkulaiset aloittivat uuden hankkeen. Tällä kertaa tutkijat eivät tukeutuneet valmiisiin teorioihin tai malleihin, vaan lähtivät psykiatrisille osastoille kartoittamaan ongelmia ja etsimään ratkaisuja. Heidän tavoitteenaan on kehittää yhdessä potilaiden, hoitohenkilökunnan ja omaisten kanssa uusi työmenetelmä väkivaltaisen potilaan kohtaamiseen ja riskien arvioimiseen. Tutkijat analysoivat väkivaltaa osastolla kirjattujen dokumenttien perusteella. He haastattelivat hoitajia, Pakkokeinojen käyttö perustuu ristiriitaiseen kokemustietoon. Hoitotieteen professori Maritta Välimäki potilaita ja omaisia. Kuva väkivallan syntyhetkistä alkoi kirkastua. Usein aggression puhkeaminen liittyi hoitajien läsnäoloon tai pikemminkin sen puutteeseen. Huomasimme, että eniten väkivaltatilanteita syntyy aikoina, jolloin henkilökunta on sidottu johonkin muuhun kuin potilastyöhön. Tällaisia hetkiä ovat esimerkiksi kokouk set ja ruokatunnit, Välimäki kertoo. Kellokoskella oli huomattu sama asia. Osaan tilanteista oli helppo löytää ratkaisuja. Henkilöstön ruokailutauot porrastettiin ja raportointiaikoja lyhennettiin. Kirjaamista kehittämällä raporttien uskotaan vielä tiivistyvän ja kohdentuvan tarkemmin. Niukasti miehitettyjen iltavuorojen rutiinit ovat nyt suurennuslasin alla, sillä silloin osaston 18 20 potilaasta vastaa vain neljä hoitajaa. Hoitajien huomiota vaativia tapahtumia on niin paljon, ettei läsnäolon vaatimus aina toteudu. Tyhjä tila täyttyy turvattomuudella ja levottomuudella, jotka ovat hyvä kasvualusta kahnauksille, jopa avoimelle aggressiolle. osaston käytävällä vaeltaa ahdistuneeseen kumaraan painunut pitkä mies. Hän liimautuu jokaisen ohikulkevan hoitajan läheisyyteen pyyntöineen. Osastonlääkäri Mika Rautasta hän ei päästä kertaakaan ohi vaatimatta lisää lääkettä. Olo on paha, eikä mikään tunnu auttavan. Miestä rauhoitellaan sanoin. Lääkkeitten eväämistä perustellaan. Häntä houkutellaan katsomaan televisiota tai polkemaan kuntopyörää, jotta ajatukset 16 TEHY t 10 2013

meidän jengi. Potilashuoneiden ikkunaruudut voi tuunata itsensä näköiseksi. kaiken varalta. Taskussa kulkeva hälytin on henkilöstön vakiovaruste. irtautuisivat edes hetkeksi ahdistuksen ja lääkityksen oravanpyörästä. Rautasen mukaan väkivaltaiset purkaukset syntyvät usein juuri tällaisista tilanteista. Ahdistunut, mahdollisesti harhainen ja lääkeriippuvainen potilas vaatii kiihkeästi hoitohenkilöstön huomiota. Jollei potilas saa haluamaansa, hän saattaa turvautua tönimiseen, läpsimiseen, joskus vakavampaankin väkivaltaan, joka voi kohdistua yhtä hyvin hoitohenkilöstöön kuin muihin potilaisiin. Toinen tyypillinen aggressiivisuuteen ajautuva ryhmä ovat pelokkaasti, jopa vainoharhaisesti ympäristöönsä suhtautuvat potilaat, jotka eivät erota ystävää vihollisesta. Yksin ja vaille huomiota jääneinä heidän todellisuuden tajunsa ja tilanteen hallinta ovat vaarassa kadota. Osasto 20:n potilaiden tavallisimmat diagnoosit ovat skitsofrenia, kaksisuuntainen mielialahäiriö ja päihdeongelmat TEHY t 10 2013 usein kaksoisdiagnoosina. Pieni osa potilaista on joko mielentilatutkimuksessa tai tuomioistuimen määräämässä pakkohoidossa. Suurin osa on Hus-alueen muiden psykiatristen sairaaloiden lähettämiä moniongelmaisia potilaita. Kun laitoshoitoa puretaan, vähenee vaikeasti oireilevien potilaiden hoitoon tarvittava kokemus ja osaaminen psykiatrisissa sairaaloissa. Kun potilaiden kanssa ei enää pärjätä, heidät lähetetään meille. Rautanen pitää hoitotyön kehittämistutkimusta tärkeänä. Potilaiden ja omaisten osallistuminen ja toiminnan avoimuus toimivat kaikkien hyödyksi. Koulutettujen hoitajien läsnäolon merkitystä ei voi korostaa liikaa. Aggression hallinta ilman pakkokeinoja on mahdollista vain, jos henkilöstöä on riittävästi. Esimerkiksi vierihoito sitoo yhden hoitajan potilaan vierelle pitkäksi toviksi. Siihen meidän resurssimme eivät valitettavasti tahdo riittää. tutkimukseen osallistuneilla osastoilla huomattiin, että myös mielekäs tekeminen vaikuttaa myönteisesti potilaiden hyvinvointiin, osaston ilmapiiriin ja turvallisuuteen. Celikin mukaan väkivaltatilanteet ovat hyvin harvinaisia toiminta- ja työterapiaan osallistuvilla potilailla. Kellokoskella vaihtoehtoja on tarjolla kiitettävästi, kauppapuutarhasta työkeskukseen. Eniten käytöshäiriöitä ja aggressiivisuutta on potilailla, jotka joutuvat viettämään aikansa osastolla niin kutsutussa sisähoidossa. Heille pyritäänkin järjestämään entistä enemmän virikkeitä ja mielekästä tekemistä. Ulkoilu on kuulunut päiväohjelmaan aina. Biljardi ja kuntopyörä ovat uusia hankintoja. Suosittuun karaokelaitteeseen hankittiin uudet mik- 17

väkivalta rofonit ja ompelukonekin on lähdössä korjattavaksi. Yritämme myös elvyttää hiipunutta ryhmätoimintaa siirtämällä vetovastuun toimintaterapeuteilta hoitajille. Suunnitteilla on erilaisia tilaisuuksia bingosta levyraatiin, keskustelutuokioihin ja AA- tai NA-ryhmien kokouksiin, Huuskonen Potilasta kunnioittavampi tapa toimia säästää hoitajien työaikaa. Apulaisosastonhoitaja Susanna Celik kertoo. Vaikka muutokset kuulostavat pieniltä ja arkisilta, pohjimmiltaan ne voivat olla hyvinkin mullistavia. Ne eivät synny ylhäältä sanelemalla, vaan yhdessä neuvotellen. Ne vahvistavat askel kerrallaan niin hoitajien kuin potilaiden osallisuutta osaston arjen suunnittelussa olipa kyse viriketoiminnasta, yhteisistä pelisäännöistä tai potilaan omasta hoidosta. yhteisiä asioita puidaan potilastoimikunnassa, yhteisökokouksissa ja jokaaamuisissa kokoontumisissa. Potilastoimikuntaa vetävän Celikin mukaan hoitajien ja potilaiden keskustelu on avointa ja rohkeaa. Vaikeitakaan asioita ei lakaista maton alle. Sama pätee kahdenkeskisiin hoitokeskusteluihin ja yhteistyöhön omaisten kanssa. Tähän mennessä yhteiset pohdinnat ovat johtaneet monen turhan rajoituksen purkamiseen ovien avaamiseen symbolisesti ja kirjaimellisesti. Ensimmäiseksi avattiin liinavaate- ja potilasvaatekaappi ja sen jälkeen pyykkihuone vapaaseen käyttöön. Nyt potilaat voivat hakea puhtaita vaatteita ja pestä likaisia itsenäisesti ja oman aikataulun mukaan. Ja hyvin on mennyt. Ehkä vaatekaappi on hiukan entistä sekaisempi, mutta kukaan ei ole syönyt pesuaineita, niin kuin epäilijät ennustivat. Tämä on potilasta kunnioittavampi tapa toimia, ja se säästää hoitajien työaikaa. Olihan se ihan älytöntä, että meidän piti käydä avaamassa pyykkihuoneen ovi joka linkouksen välissä. Celik muistuttaa yksinkertaisesta totuudesta: jos potilaat ovat tyytyväisiä, ei väkivaltaisille purkauksille ole aihetta. Asioiden sopiminen yhdessä sitoo potilaat ja hoitajat tekemään yhteistyötä yhteisin säännöin. Tässä hengessä annetut vapaudet eivät vaaranna kenenkään turvallisuutta. t Tohvelisankari_puolensivun_Tehy_PRINT.pdf 1 8/7/13 12:40 PM 20% Alennuskuponki

UUSI lehti aikuisille! TILAA HETI! 6 numeroa VAIN 21,90 Kaupan päälle Aarikan kaunis piknik-kassi. (norm. 42,90 ) Ota ihana piknik-kassi mukaan lomalle tai kesälaitumille! Kassi pitää juomat ja ruoka tavarat nautittavan raikkaina koko retkesi ajan. Arvo 49,90 Oma Aika käsittelee aikuisten naisten ja miesten elämää lähellä olevia asia-aiheita. Lehden vakiosisältöjä ovat oma talous ja laki, työelämä, matkat, terveys ja kunto sekä perhe ja ihmissuhteet. Vahvat henkilöhaastattelut ovat tärkeä osa lehteä. TOIMI HETI! Tilaa ja voita 35.000,00 puhtaana käteen. Tarjous on voimassa 30.9.2013 asti ja koskee kotimaan tilaajia sekä talouksia joihin ei ole tilattu Oma Aika -lehteä viimeisen 6 kk aikana. Antamiasi yhteystietoja voidaan käyttää ja luovuttaa suoramarkkinointiin henkilötietolain mukaisesti. Halutessasi voit kuitenkin kieltää yhteys tietojesi käytön/luovutuksen ilmoittamalla siitä Aller Media Oy:n asiakaspalveluun: Aller Media Oy / Asiakaspalvelu, Pursimiehenkatu 29-31 A, 00150 Helsinki, puh. 020 1500 889. Varaamme mahdollisuuden toimittaa kaupanpäällisen tilalle toisen vastaavan tuotteen, mikäli kysyntä ylittää varaamiemme tuotteiden määrän. Tuote toimitetaan noin kuukauden kuluessa tilausmaksun saapumisesta. Emme lähetä noutamatta jääneitä tilaajalahjoja uudestaan. Arvonnan säännöt: Aller Media Oy järjestää arvonnan, jonka päävoittona on 35.000,00. Arvonta suoritetaan 13.12.2013 ja siihen osallistuvat kaikki 9.12.2013 mennessä vastanneet. Osallistuminen ei edellytä tilaamista. Kaikki arvontahetkellä voimassa olevat Aller Media Oy:n kestotilaukset ovat automaattisesti mukana arvonnassa. Voittajalle ilmoitetaan voitosta henkilö kohtaisesti. Voittajan nimi voidaan julkaista Aller Media Oy:n lehdissä tai internet-sivuilla. Arpajaisveron maksaa Aller Media Oy. Aller Media Oy:n henkilökunta perheineen ei voi osallistua arvontaan. Alle 18-vuotiaat tarvitsevat huoltajan suostumuksen osallistuakseen arvontaan. TILAUS- JA ARVONTAKORTTI Kyllä kiitos! Tilaan Oma Aika -lehden tutustumis tarjouksena ja saan 6 kk:n lehdet (6 nroa) VAIN 21,90 (norm. 42,90 ) Saan kaupan päälle Aarikan piknik-kassin (arvo 49,90 )! Osallistun samalla 35.000,00 arvontaan. Tilaukseni jatkuu aina edullisena kestotilauksena kulloinkin voimassa olevaan hintaan. Kestotilaus on jatkuva ellei sitä erikseen irtisanota. TILAA NETISTÄ: www.omaaikalehti.fi/tilaukset Tilaustunnus: 200056 TILAA TEKSTIVIESTILLÄ! Lähetä viesti: OMA 139 numeroon 17271 (Palvelu toimii normaalin tekstiviestin hinnalla.) TILAA PUHELIMITSE: 020 1500 889 (ma-to 8-18.00, pe 8-16.00) Tilaustunnus: 200056 Etunimi Lähiosoite Postinumero ja -toimipaikka Puhelin Sukunimi 570/200056 Kyllä kiitos! Haluan saada uutisia, tarjouksia ja tietoa tapahtumista Allerilta ja sen valitsemilta yhteistyökumppaneilta sähköpostitse tekstiviestinä Sähköposti Oma Aika maksaa tilauksen postimaksun Aller Media Oy Tunnus: 5000049 Info: O2 00003 VASTAUS- LÄHETYS Ei kiitos. En nyt tilaa lehteä, mutta osallistun arvontaan. Palautan tilauskortin ja maksan postimaksun itse.

ammatissa TEHYLÄISIÄ TYÖSSÄÄN: TRAUMAHOITAJA Hädän hetkellä työpinna käyttöön. Jp Jääskeläisen mukaan hyvä traumahoitaja on reipas mutta rauhallinen. Työvaatteet päällä pinnan on oltava pitempi kuin siviilissä. Traumahoitajalta vaaditaan kylmiä hermoja ja lämmintä sydäntä. teksti Laura Kosonen kuvat Annika Rauhala 20 TEHY t 10 2013

Potilas makaa paareilla tapaturmaaseman sokkihuoneessa. Hänellä on vakava aivoverenvuoto. Tilanne on kriittinen, sillä verenpaine huitelee vaarallisen korkealla. Laitteiden ja letkujen keskellä sairaanhoitajat tiedustelevat potilaan toivelaulua ja alkavat laulaa kuorossa moniäänisesti. Potilas rentoutuu ja verenpaine laskee. Traumahoitajan työssä ei välttämättä tarvita laulutaitoa, mutta kyky ratkaista ongelmia luovasti on tarpeen. Sairaanhoitaja Jp Jääskeläinen kertoo kollegojensa lauluhetkestä ja esittelee Töölön sairaalan tapaturma-aseman tiloja. Huoneet ovat pieniä ja niitä on vähän siihen nähden, että nyt ollaan traumapotilaiden hoidon lippulaivaklinikalla. Töölön tapaturma-asema on Suomessa ainoa päivystys, jossa hoidetaan pelkästään akuutteja tapaturmia. Mutta ei traumahoitajan työssä koko ajan mennä raamit kaulassa. Ehkä tyypillisin potilas meillä on vanhus, joka on kotona kaatuessaan saanut lonkkamurtuman. keskimääräinen hoitoaika traumapäivystyksessä on vain pari tuntia. Työ on suoraviivaista, selkeää ja itsenäistä. Kun kokenut hoitaja katsoo päivystyksen ovella, mihin suuntaan potilaan varpaat sojottavat, hän osaa jo hahmotella päässään hoitoketjun eri vaiheet. Jp kertoo, että viime vuosina erityisesti vaikeasti vammautuneiden potilaiden hoito on kehittynyt järjestelmällisemmäksi. Vamman laadusta riippumatta perusasiat pysyvät samoina. Amerikkalaisen ABCDE-mallin mukaan traumahoitajan tärkeimpiä tehtäviä ovat hengityksen ja verenkierron tukeminen, tajunnantason tarkkaileminen, ulkoisten vammanmerkkien huomioiminen ja potilaan suojaaminen lisävammoilta. Kun asiat tehdään aina samalla tavoin ja samassa järjestyksessä, hoitovirheiden riski pienenee huomattavasti. Jp on työskennellyt Töölön sairaalassa 13 vuotta. Sinä aikana teknologia on kehittynyt nopeasti. Nykyaikaiset laitteet säästävät arvokkaita sekunteja kriittisissä tilanteissa. Pussillinen punasoluja voidaan antaa potilaalle alle 45 sekun- TEHY t 10 2013 tiimityötä. Erityisesti vaikeasti vammautuneiden hoitaminen vaatii saumatonta yhteistyötä. Hyvin toimivassa tiimissä kaikki luottavat toisiinsa ja hoitavat oman tonttinsa. i Keskittäminen takaa kokemuksen Suomeen tarvitaan tilastoihin perustuva traumarekisteri. Tällä hetkellä meillä ei ole saatavilla tarkkaa tilastotietoa vammapotilaista. Esimerkiksi vammamekanismit, annetut hoidot, hoitoajat ja potilaiden selviytyminen pitäisi kirjata kansalliseen traumarekisteriin. Näiden tietojen avulla traumapotilaiden hoitoa voitaisiin tutkia ja kehittää järjestelmällisesti. Kriittisesti sairaan potilaan hoidon pitäisi tapahtua samojen periaatteiden mukaisesti riippumatta hoitopaikasta tai hoitotiimistä. Traumahoitajien ja -lääkäreiden koulutuksessa täytyisi panostaa erityisesti tiimityöskentelyyn ja järjestelmällisen tilannearvion tekemiseen. Hyvä väline tähän on simulaatiokoulutus. Vaikeasti vammautuneen potilaan hoito on kriittinen tapahtuma, joka vaatii erityisen paljon resursseja, kokemusta ja osaamista. Kriittisesti sairaiden traumapotilaiden hoito tulisi keskittää suurempiin sairaaloihin, jotta henkilöstölle saadaan riittävästi kokemusta erilaisten vammojen hoidosta. 21

ammatissa nissa, ja vartalon ja pään kuvantamiset onnistuvat nykyisin helposti päivystyksen tiloissa. Kesällä tapaturma-asemalla eletään ruuhkahuippua. Ihmiset liikkuvat, lomailevat ja juovat enemmän kuin talvisaikaan. Kesäautot kurvailevat kaduilla, moottoripyörät kiihdyttävät maanteillä. Pahimmillaan traumapäivystyksessä on yhden vuorokauden aikana hoidettu kahdeksan moottoripyöräonnettomuuksissa eriasteisesti loukkaantunutta potilasta. vaikka ajoittain Töölön päivystyksessä mennään tukka putkella, kuvailee Jp omaa työpaikkaansa hoitoalalle harvinaisin sanoin. Meillä on riittävät resurssit ja luultavasti Suomen paras miehitys. Aina on työkavereita auttamassa, ja tarvittaessa apua saadaan muilta osastoilta. Näin ei ole joka paikassa. Jp on huolissaan hoidon saatavuudesta ja laadusta pienemmissä sairaaloissa. Esimerkiksi säären tai reiden avomurtuman saanut potilas tarvitsisi ympärilleen monta hoitajaa: vaatteet pitää riisua, murtunutta raajaa tukea, potilasta lääkitä ja rauhoitella. Aluesairaalan koko päivystyksessä saattaa olla yhtä aikaa vuorossa vain pari sairaanhoitajaa. Kädet eivät yksinkertaisesti riitä. Osaavia ja omistautuneita ammattilaisia on varmasti kaikkialla Suomessa, mutta hoidon tasa-arvoisuus ei toteudu, sillä resurssit ovat niin erilaiset. Jp kehuu vuolaasti työyhteisöään Töölössä. Hän on varma, että tärkein syy hyvään henkeen on se, että hoitajia on riittävästi työmäärään nähden. Työyhteisöstä löytyy paras tuki myös silloin, kun potilaiden kohtalot jäävät pyörimään mielessä. Itselleni vaikeimpia ovat olleet tilanteet, jotka liippaavat läheltä omaa elämää. Kun esikoinen oli pieni, hoidin töissä samanikäistä vauvaa, joka oli joutunut oman isänsä pahoinpitelemäksi. Se tuntui todella pahalta. päivystykseen tulevat potilaat ovat usein hädissään. Potilaan kohtaaminen vaatii traumahoitajalta nopeaa tilanteenlukutaitoa ja kykyä valita oikeat sanat. i Traumapotilaan hoidon ABC A eli airway. Hengitystien varmistaminen. B eli breathing. Hengityksen tarkkailu ja tukeminen. C eli circulation. Veren kierron tarkkailu ja tukeminen, ulkoisten verenvuotojen tyrehdyttäminen. D eli disability. Tajunnan tason tarkkaileminen mm. Glasgow Coma Scalen (GCS) avulla. E eli exposure and environment. Ulkoisten vammanmerkkien havaitseminen ja lisävammojen estäminen. Erityisesti kiinnitettävä huomiota hypotermian ehkäisyyn. Meillä on riittävät resurssit ja luultavasti Suomen paras miehitys. Eräänä kesäyönä päivystykseen tuotiin maaseudulta Helsingin ulkopuolelta nuori mies, joka oli saanut pahat palovammat kasvoille räjähtäneestä grillistä. Potilas tärisi pelosta ja paniikista. Et sitten muuta keinoa keksinyt päästä Helsinkiin, tokaisi Jp tervetuliaisiksi. Potilaan paniikki suli pois, ja hoito jatkui samassa hurtissa hengessä koko kohtaamisen ajan. Traumahoitajan työssä mennään potilaan iholle, sekä konkreettisesti että kuvainnollisesti. Usein intimiteettisuojana on vain ohut verho. Joidenkin potilaiden fyysiset vammat vaativat paljon toimenpiteitä. Toisinaan taas olennaisempaa on elämäntilanteen laajempi kartoittaminen: esimerkiksi perheväkivallan uhrin kotitilanne täytyy selvittää ennen kuin hän poistuu päivystyksestä. Joskus aika päivystyksessä pysähtyy myös hoitajan mielestä. Niin kävi silloin, kun ambulanssi toi vanhan miehen, jonka aivoverenvuotoa ei voitu enää hoitaa lääketieteen keinoin. Jp seurasi vierestä, kuinka potilaan iäkäs puoliso istui sängyn vieressä, piti kädestä ja puhui yhteistä elämää läpi. Tässä työssä muistaa ehkä keskimääräistä useammin, että jokainen päivä voi olla sinun tai läheistesi viimeinen. Se tieto ei lisää pelkoa, mutta muistuttaa elämän arvokkuudesta. jp:n mielestä sairaanhoitajan peruskoulutus ei anna kovin paljon valmiuksia kriittisesti sairaan traumapotilaan hoitamiseen. Sen vuoksi hän toivoo traumahoitajille lisää järjestelmällistä koulutusta ja tasokokeita, joiden avulla osaamisen taso tulisi näkyväksi. Nyt pätevöityminen tapahtuu pitkälti mestari kisälli-periaatteella, ja silloin on tuurista kiinni, millaisen perehdyttäjän kokematon hoitaja saa. Hän on mukana järjestämässä koulutuksia Suomen traumahoitajayhdistyksessä, joka täytti keväällä 10 vuotta. Tulevaisuudessa toiveena on jakaa entistä enemmän omaa osaamista uusille hoitajille ja kehittää traumahoitajien järjestelmällistä koulutusta. Ensi syksynä Jp toimii ensimmäisenä pohjoismaalaisena sairaanhoitajana kouluttajana yleiseurooppalaisella traumapotilaan hoidon kurssilla. t 22 TEHY t 10 2013

kolumni Takkuja viestinnässä Kolumnistimme outi alm on porvoolainen kirjailija ja sairaanhoitaja. tietääkö koko kylä ihmisen sairaudet ennen kuin asianomainen itse? Tällä samalla palstalla Anne Autiolahti kertoi (Tehy 8/13) kokemuksiaan omien potilastietojensa urkinnasta ja terveydenhuollon tietosuojasta. Itse olen törmännyt toistuvasti viimeisen vuoden aikana toisenlaiseen tiedonvälityksen ongelmaan. Puhumattomuuteen. Sen seurauksena potilas ei tiedä voinnistaan ja tilanteestaan kaikkea sitä, mitä hänellä on oikeus tietää. Pahimmassa tapauksessa muut tietävät, potilas ja hänen omaisensa eivät. Lopulta tieto tulee vastaan yllättävässä tilanteessa ja taholta, josta sen ei pitäisi ensimmäisenä potilaan korviin kiiriä. Yleensä hoitava lääkäri kertoo potilaalle tutkimusten tulokset, mahdolliset diagnoosit tai niiden epäilyt ja hoitolinjaukset. Eikä vain kerro, vaan hänen pitäisi myös kuunnella ja keskustella. Tehtävä ei ole helppo, ei varsinkaan silloin, kun kerrottavana on huonoja uutisia. Vaikeassa tilanteessa auttaa potilasta ja hänen omaisiaan, jos lääkäri kuuntelee heidän hätäänsä eikä yritä paeta kiireen tai kylmyydeksi naamioidun pelon taakse. Onneksi ihmisiä pelkäämättömiä lääkäreitä on, ja heitä on paljon. Toiminnallaan he antavat toivoa vaikeassakin tilanteessa. kun asiat käydään rauhassa läpi ja kuunnellaan potilasta ja hänen omaisiaan, lääkäri säästää niin inhimillisiä kärsimyksiä kuin myös terveydenhuollon resursseja ja luultavasti myös omaa aikaansa. Hätääntynyt ja tietoa janoava potilas etsii vastauksia, oirehtii ja ihmettelee, mistä on kysymys ja käyttää terveydenhuollon palveluja, kunnes kokee tulleensa kuulluksi. Jos potilas kotiutuu sairaalasta vailla tietoa tilastaan, todellisuus voi paljastua Muut tietävät, potilas ja hänen omaisensa eivät. hänen ollessaan yksin kotona. Esimerkiksi hän lukee mukaan annetun epikriisin ja löytää siitä tietoja, joita hänelle ei ole sairaalassa kerrottu. Hän alkaa tutkia tietoja netistä tai paremmassa tapauksessa ottaa yhteyttä kotisairaanhoitoon tai tuttavaan, joka on terveydenhuollon ammattilainen. Silti kukaan heistä ei voi antaa niitä vastauksia, joita hoitava lääkäri pystyy antamaan. tiedon panttaaminen voi aiheuttaa ongelmia myös hoitohenkilökunnalle. Jos hoitaja ei tiedä, ettei potilaalle ja hänen omaisilleen ole kerrottu päivienkään kuluttua tutkimustuloksista, voi syntyä outoja tilanteita. Niin, hänellähän nyt sitten tosiaan on tämä syöpä, toteaa hoitaja potilastietoja katsellessaan. Mitä!? Mikä syöpä? Tai kotisairaanhoitaja alkaa keskustella hoitosuunnitelmasta ja muuttuneesta tilasta, vaikka potilas ei edes tiedä minkään muuttuneen. Sääliksi käy tällaisiin tilanteisiin joutuneita hoitajia. Tai lääkäriä, joka tutkimusta tehdessään säikäyttää potilaan kertomalla, että niin, tässähän nyt siis etsitään pahanlaatuisia muutoksia. Tiedonsiirron ongelmat ja tekniikan takkuaminen ovat olleet toistuvia puheenaiheita terveydenhuollossa. Pitäisikö muistaa puhua myös tavallisen kommunikoinnin merkityksestä? Siitä, jota kutsutaan ihmisen kohtaamiseksi. Sen yksinkertaiset perussäännöt ovat: keskustele eli kuuntele ja puhu, keskity tilanteeseen ja ihmiseen, noudata hyvän käytöksen sääntöjä kuten tervehdi, katso puhekumppania silmiin, älä puhu päälle. Näitä taitoja tarvitaan hoitotyössä päivittäin. Ja mikä parasta, ne eivät ole vaikeita tai mahdottomia oppia. Eihän? TEHY t 10 2013 23

työvoimapula hoitajatehdas. Filippiinit kouluttaa sairaanhoitajia vientituotteeksi. Suomi uskoo tuontiin Työvoimapulaan haetaan apua ulkomailta. Paljonko maksaa hoitajien tuominen Filippiineiltä? teksti Vesa Turunen kuvat Sari Koivuniemi ja Annika Rauhala 24 TEHY t 10 2013

Hoitajapulan lasketaan olevan huipussaan ensi vuosikymmenellä. Arvioijasta ja laskutavasta riippuen terveydenhuollon hoitohenkilöstön vajausta on silloin 20 000 60 000. Yksi keino ehkäistä alan työvoimapulaa on työvoiman rekrytointi ulkomailta. Viime vuosina Suomeen on tuotu sairaanhoitajia esimerkiksi Espanjasta ja Filippiineiltä. Tuotujen määrät ovat kuitenkin paremminkin kymmenluvuissa kuin sadoissa tai tuhansissa. Suomi ei ole hankkeineen yksin. Myös monet muut kehittyneet maat värväävät osaajia muista maista. Tehyn kansainvälisten asioiden päällikön Sari Koivuniemen mukaan esimerkiksi Saksa on värvännyt lääkäreitä Kosovosta menestyksellisesti. Ilmeisesti pikkuvaltion lääkärit ovat nyt loppu, sillä Kosovo rekrytoi nyt puolestaan Turkista, josta rekrytoi myös Saksa. Värväys noudattaa samaa kaavaa kaikkialla: rikkaat maat rekrytoivat itseään köyhemmistä. Maailmanlaajuisesti tarkastellen terveydenhoitoa koskeva henkilöstöpula ei tällä tavalla kuitenkaan ratkea vaan siirtyy rikkaista maista köyhempiin. Missä ovat eettiset rekrytoinnin rajat? Tällä tavoin köyhät kärsivät ja kierre jatkuu, Koivuniemi kysyy. Maailman hoitohenkilöstön vajausta kuvaavat luvut ovat musertavia. Tuorein tieto on vuodelta 2006. Tuolloin Maailman terveysjärjestö WHO laski, että maailmasta puuttui yli neljä miljoonaa terveydenhuollon ammattilaista. Ennusteet näyttävät vielä synkemmiltä. Euroopan komissio on arvioinut, että yksin EU:sta puuttuu 2020 noin miljoona alan ammattilaista, mikä on 15 prosenttia tarpeesta. EU:n sisäiset siirtelyt eivät ongelmaa ratkaise. Pitääkö mennä merta edemmäs vai voisiko ratkaisu löytyä Suomesta? Täällä on valmiina reservi, johon kuuluu noin 30 000 hoitoalan koulutuksen saanutta. Kieliongelmiakaan ei pitäisi olla, sillä heillä on ainakin toisen kotimaisen kielen taito. Miten heidät saisi houkuteltua takaisin hoitajiksi? Palkkaa ja työoloja parantamalla, Koivuniemi tietää. TEHY t 10 2013 rahaa kotimaisen henkilöstön houkutteluun ei tunnu kuitenkaan riittävän. Ei ainakaan niin paljon kuin Euroopan sosiaalirahaston (ESR) hankkeisiin, joiden avulla rekrytoidaan hoitajia Euroopasta. Jo pelkkä hankkeiden luettelo on näyttävä. Manner-Suomen ESR-toimintaohjelman päähaarakkeina ovat Alpo- ja Matto-hankkeet, joiden sisällä on kymmeniä erilaisia alueellisia hankkeita. Eri aloja koskevien työvoimahankkeiden kokonaissumma kohoaa lähes 1,5 miljardiin euroon vuosien 2007 2013 aikana. Alpo on alkuvaiheen polku. Sen avulla on ollut tarkoitus kehittää valtakunnallista mallia ohjaus- ja neuvontapalveluihin. Tavoitteena on joustava ja tehokas kotouttaminen. Matossa on kyse työperusteisesta maahanmuutosta. Hankkeen avulla halutaan luoda yhteistyöverkosto eri toimijoiden välille Suomessa ja ulkomailla. Osa alueellista hankkeista on päättynyt ja osa vielä kesken. Kaikkiaan noin 30 hankkeesta kymmenkunta koskee täysin tai vain osittain hoitohenkilöstöä. Erilaisiin hankkeisiin on palanut paljon rahaa. Jääkö näistä mitään vai lähteekö sama rumba uudestaan uusien hankkeiden myötä, kysyy Koivuniemi. Samaa pohtii sosiaali-, työvoima- ja työsuojelupolitiikan asiantuntija Riitta Wärn Elinkeinoelämän keskusliitosta. Hänen mukaansa hankkeisiin pistetyn rahan olisi pitänyt poikia enemmän hoitajia. Hänen mielestään erilaisten hankkeiden avulla on kyllä saatu selville hyvät käytännöt siitä, miten rekrytointi, kielikoulutus ja maatietouden opetus pitää lähtömaassa järjestää. Malli on kunnossa, mutta on aivan toinen asia, ketä Suomi kiinnostaa. Talouden taantuman takia olemme saaneet espanjalaisia, mutta muutoin EU-maista ei ole haluja lähteä Suomeen. Katse pitää suunnata kauemmaksi, kuten Filippiineille. Tuotujen määrät ovat kymmenluvuissa. filippiineiltä hoitajia on tuonut Opteam-rekrytointiyritys. Kolme vuotta sitten yritys suunnitteli rekrytoivansa Suomeen 20 000 filippiiniläistä. Luvuista ollaan vielä kaukana: Suomeen on tullut firman kautta muutamia kymmeniä hoitajia. EU:n ulkopuolelta rekrytoinnissa on omat mutkansa. Tutkinnot eivät ole yhteismitallisia ja rekrytoinnin etiikka puhuttaa muitakin kuin Tehyä. Opteamin viimeisin rekrytointi Filippiineiltä on sosiaali- ja terveyspalvelualan yritys Attendolle. Tämä sairaanhoitajista rekrytoitu ryhmä valmistui kesäkuussa lähihoitajiksi. Kesän alussa Attendo toi lisää filippiiniläisiä vanhustenhoitoon. Vuoden 2014 loppuun mennessä näistäkin 31 sairaanhoitajasta koulutetaan oppisopimuksella lähihoitajia. Olemme saaneet filippiiniläisistä ja espanjalaisista hoitajaopiskelijoista hyvää palautetta. Varaudumme ja vastaamme alan tarpeeseen monin tavoin. Niistä yksi on Suomen ulkopuolelta tuleville hoitajille räätälöity oppisopimuskoulutus, sanoo Attendon laatu- ja kehittämisjohtaja Tuija Haatainen. husissa on kokemusta filippiiniläisten rekrytoinnista suoraan sairaanhoitajiksi. Kolme vuotta sitten Hyksin Operatiiviseen tulosyksikköön saapui 20 filippiiniläistä sairaanhoitajaa. Heillä kaikilla oli aiempaa työkokemusta ulkomailta. Ennen lähtöään hoitajat olivat opiskelleet yhdeksän kuukautta suomen kieltä ja saaneet valmennusta Suomeen tuloa varten. Sairaanhoitajista puolet saavutti Valviran edellyttämän suomen kielen taidon neljässä kuukaudessa Suomeen tulosta. Pian tämän jälkeen samat hoitajat läpäisivät kliinisen kuulustelun ensiyrityksellä. Vähän yli vuosi muuttonsa jälkeen filippiiniläisistä 16 valmistui sairaanhoitajiksi suomen kielellä järjestetystä amk-koulutuksesta. Hyksin rekrytoinnin tarkoituksena oli luoda Husiin eettinen kansainvälisen rekrytoinnin malli, jolla hankitaan osaavaa ja suomen kieltä taitavaa henkilökuntaa Filippiineiltä. Pilottihanke onnistui tavoitteessaan. Filippiiniläiset hoitajat ovat integroituneet varsin hyvin suomalaiseen työelämään ja osastoille. He ovat jäämässä Suomeen. Neljä perhettä on yhdistynyt 25

työvoimapula i Esimerkkejä hoitoalaa koskevista ESR-projekteista 2007 työhön satakuntaan Espanjasta 14 sairaanhoitajaa, Virosta 4, Bulgariasta 2 ja Puolasta 1. Sote-rekrytointi 10 000 12 000 e/ hoitaja. bothnia work Espanjasta 8 sairaanhoitajaa loppuvuodesta 2012. Hoitajista 5 palasi takaisin keväällä 2013. Pohjanmaan te-toimisto. Vaasa Pori Turku opinpolut maasta maahan Suomen kielen koulutus 2009 2012. Yritysten rekrytoimien kouluttamista. Sataedu. spurtti Espanjasta, Virosta ja Latviasta 11 sairaanhoitajaa. Varsinais- Suomen ely-keskus. Helsinki Lahti attraktiivinen suomi Potentiaalisten hoitoalan kohdemaiden selvittäminen. Ei rekrytointia tavoitteena. Kokonais budjetti 814 715 e, josta käytettiin 520 000 e. THL, Hus ja Helsingin kaupunki. mok Sote-työnantajia palveleva rekrytointimalli 2011 2014. Virosta 3 sairaanhoitajaa. Rekrytointikokeilu tähän mennessä 40 000 e + kielikoulutus 15 000 e. Pohjois-Savo. Kotka Kuopio tie hoitajaksi Suomessa olevien hoitajien rekrytoinnin kartoittaminen. Päijät-Hämeen koulutuskonserni. mediko/minfo 3 Espanjasta 17 sairaan hoitajaa, muualta 13. Espanjalaisten lähtömaakoulutus 46 700 e. Kotkan ja Haminan seutu. LÄHTEET: TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN ESR-KEHITTÄMISOHJELMAT JA PROJEKTIEN HUHTI-TOUKOKUUSSA ANTAMAT TIEDOT gateway Työperäisen maahanmuuton toimintamalli 2008 2011. Bulgariasta 5 sairaanhoitajaa, lisäksi lääkäreitä, kokonaisbudjetti 1 200 000 e. Luksia, valtakunnallinen. ja ensimmäinen vauva syntynyt, kertoo Husin johtava ylihoitaja Arja Tuokko. Ylihoitajan mukaan Hyks on valmis hyödyntämään pilotissa kehitettyä mallia ja rekrytoimaan lisää hoitajia Filippiineiltä. Asia ei ole kuitenkaan ajankohtainen kahdesta syystä: Vaikka sairaanhoitajista on edelleen jonkin verran pulaa, henkilöstötilanne on parantunut. Samalla Husissa säästetään henkilöstömenoista, mikä rajoittaa sijaisten palkkaamista. hyksin hankkeesta tehty loppuraportti kirjaa pilotin hyvät ja huonot puolet. Ongelmista suurin oli kieli: Vaikka tulijat saivat kieliopetusta jo kotimaassaan, kaikkien suomen kielen osaaminen ei ollut riittävää. Kielitaito ei riittänyt näin vaativiin työyksiköihin, kertoo Hyksin ammattiosaston puheenjohtaja Reija Sjöholm. Rekrytoinnista vastanneen Opteamin HR-konsultti Päivi Mäenpään mukaan kielivaikeudet olivat tiedossa jo alussa. Filippiinien virallinen kieli on englanti, ja se on hyvä apukieli perehdytyksessä, jotta voidaan varmistaa, että sanottu on varmasti ymmärretty oikein. Mäenpään mielestä suurin yllätys liittyi ammatillisuuteen: Suomessa sairaanhoitajan työ on poikkeuksellisen itsenäistä. Filippiineillä on vallalla lähes käskytysmalli, lisää Sjöholm. Kaikki antavat tunnustusta suomalaisten mentorien panokselle, mutta muun työyhteisön vastaanottokykyyn olisi voinut panostaa vielä enemmän. Hanke kesti kaksi vuotta, ja sen kustannukset olivat loppuraportin mukaan lähes 1 650 000 euroa. Suurin menoerä olivat filippiiniläishoitajien palkat, jotka olivat ilman sivukuluja noin 1 470 000 euroa. Filippiiniläishoitajat paikkasivat osaltaan Hyksin Operatiivisin tulosyksikön hoitajavajetta. Koska uuden työntekijän työpanos ei vastaa heti kokeneen tasoa, loppuraportin laskelmassa huomioidaan ensimmäisen vuoden osalta vain 50 prosenttia kustannuksista. Vaihtoehtoisina kustannuksina raportissa pidetään puolentoista vuoden vuokratyö- 26 TEHY t 10 2013

kustannuksia, joiden loppusumma olisi 1 680 000 euroa. Vuokratyön ja ulkomaisen rekrytoinnin kustannukset muodostuivat siis lähes yhtä suuriksi. Säästöä syntyi koulutuskustannuksista. Opetus- ja kulttuuriministeriö kohdistaa Suomessa sairaanhoitajaksi valmistuvaan opiskelijaan noin 30 000 euroa 3,5-vuotisen koulutuksen aikana. Filippiiniläiset täydensivät tutkintoaan työn ohessa, ja siihen kului keskimäärin vuosi. Näin suomalainen yhteiskunta hyötyi 2,5 vuoden kustannusten verran. 15 filippiiniläisen osalta se tarkoitti noin 320 000 euron säästöä. suomi siis säästi, mutta koulutuksen maksaa aina joku. Sari Koivuniemi tietää, että Filippiineillä perheestä yksi laitetaan sairaanhoitajakoulutukseen. Perhe maksaa koulutuksen, ja hoitaja tähtää valmistuttuaan töihin ulkomaille. Jos tämä onnistuu, hän pääsee postittamaan uudesta kotimaastaan rahaa koulutuksensa maksaneille perheenjäsenille. Sairaanhoitajat ovat maan vientituote. Sairaanhoitajat ja merimiehet ovat ne kaksi ryhmää, joiden lähettämään rahaan Filippiinien kansantalous nojaa, Koivuniemi muistuttaa. Epäeettistä tässä on se, että sairaanhoitajia koulutetaan tietoisesti yli oman tarpeen. Vaikka etenkin maaseudulla on kova pula terveydenhuollon palveluista, maa ei investoi sinne. Liikakoulutettujen ainoaksi vaihtoehdoksi jää lähteä ulkomaille. t Pakoon Espanjan nuorisotyöttömyyttä liisa! ongelma. Tämä huudahdus on käynyt tutuksi sairaanhoitaja Liisa Kivelä-Sällilälle. Hän on toiminut viime joulukuusta lähtien yhdeksän 24 30-vuotiaan espanjalaisen sairaanhoitajan tukihenkilönä Careassa Kymenlaakson keskussairaalassa Kotkassa. Hän auttaa nuoria kaikissa vastaan tulevissa ongelmissa oli kyse sitten uuden asunnon hankkimisesta, pankissa asioimisesta tai veroilmoituksen täyttämisestä. Kivelä-Sällilästä on tullut äitihahmo, jolle voi soittaa vaikka työajan ulkopuolella. Suomalainen muumimamma, luonnehtii sairaanhoitaja Lucia Cagigas Sanchez. Suurimpana haasteena on ollut kieli. Suomeen lähtijät saivat jo kotimaassaan 400 tuntia suomen kielen oppia, josta osa oli verkkotehtävien itseopiskelua. Työssä käynnin ja jatkuvan opiskelun myötä kielitaito on parantunut. Joka päivä menee paremmin, sanoo sairaanhoitaja Beatriz Iglesias Garcia. Kivelä-Sällilä on samaa mieltä. Hän ei osaa espanjaa, joten hänen luotsattaviensa pitää pystyä selvittämään asiansa muutoin kuin omalla äidinkielellään. Joskus pitää turvautua elekieleen. Ongelmanratkaisutaidot olivat yksi keskeinen valintakriteeri ja sitä kyllä tarvitaan, kertoo ylihoitaja Riitta Rinne. Kun Kymenlaakson terveysalan neljä tukena äitihahmo. Liisa Kivelä-Sällilä (oik.) on muun muassa Beatriz Iglesias Garcian (vas.) ja Lucia Cagigas Sanchezin tukihenkilö Kotkassa. TEHY t 10 2013 27

työvoimapula suurta työnantajaa lähti hakemaan henkilöstöpulaansa apua Espanjasta, hakijoita oli peräti 2 000. Heistä 30 valittiin kielikoulutukseen, ja Suomeen tuli 20. Carean yhdeksän hoitajan lisäksi espanjalaisia on Palvelutaloyhdistys Koskenrinteessä, Kotkan kaupungilla ja Kouvolan kaupungilla. Valittuja yhdistää kova motivaatio ja halu oppia suomen kieltä. Motivaatiolla on perusteensa. Espanjan nuorisotyöttömyys on Euroopan huippua. Useampi kuin joka toinen espanjalainen nuori on vailla työtä. Ennen Suomeen tuloaan sairaanhoitaja Sanchez työskenteli päivystyksessä, mutta töitä oli tarjolla vain lyhyissä pätkissä. Kotikaupungissani Santanderissa työsopimuksen sai enintään viikoksi tai kahdeksi. Nyt meillä on vakituiset paikat. Koskettelu ei kuulu suomalaiseen kulttuuriin. JARI S IL & ME N IN BLANPÄÄ LA CK 6. 9. vaikka eu-alueella ammattitutkintojen S A R A P A M O L A K S RU! Ä S S Ä L Y P KYL 9 /JÄSEN 3 VRK 15 et ja ltäen aamiais oneessa sisä hu lpylän en ky, ng in he al 2Per hlö än, kuntos yl lp ky ys m lä kä E ntolaan. päivälliset se yn tanssiravi äs pä än sä si an ja okaraoket. viikko-ohjelm anssit & jatk ät iv pä an sk stit, ru Joka ilta soli. lennusta 255 Ilman jäsena LEVINTIE 1590 99130 SIRKKA PUHELIN (016) 646 301 hotelli@hotellilevitunturi.fi www.hotellilevitunturi.fi 28 pätevyydet tunnustetaan, espanjalaiset ovat saaneet lisää koulutusta Suomessa. Ammatillisten kysymysten lisäksi opetusohjelmaan on kuulunut työelämätietoutta. Sanchez ja Garcia kertovat, että Valviran lupaviidakko aiheutti paljon yllätyksiä. Myös sairaanhoitajan työn erilaisuus yllätti. Espanjassa työnkuvaan kuuluvat esimerkiksi sydänfilmin ja verikokeen ottaminen, mutta Suomessa sairaanhoitajat tekevät näitä tehtäviä vain päivystysaikana. Pesut ja perushoito eivät sitä vastoin kuulu Espanjassa sairaanhoitajille. Myös tapakulttuurissa on eroja. Espanjalaiset vaihtavat kohdatessaan poskisuudelmia. Keskustelun aikana on tapana koskettaa toista. Mutta koskettelu ei kuulu suomalaiseen kulttuuriin, sanoo Sanchez ja vetää kädet selän taakse. carean henkilöstöpula näyttäisi olevan vähitellen helpottumassa. Avoimiin paikkoihin on enemmän hakijoita kuin aikoihin. Lähiajan suunnitelmiin ei kuulu rekrytointimatkoja Espanjaan. Espanjalaisten rekrytointi ja kotouttaminen tuli maksamaan Carealle tavallista rekrytointia vähemmän, mutta työvoimapoliittiseen kieli- ja kulttuurikoulutukseen sai rahoitusta te-keskukselta. Espanjalaiset sanovat olevan työhönsä tyytyväisiä. Vielä on liian aikaista puhua pitkälle menevistä tulevaisuuden suunnitelmista. Mutta missä kaikki kotkalaiset nuoret ovat töiden jälkeen? Kaupungilla on niin hiljaista. TEHY t 10 2013

SUOMEN FYSIOTERAPEUTIT - FINLANDS FYSIOTERAPEUTER 70 1 9 4 3-2 0 1 3 Pysy pystyssä! KAATUMISTEN JA KAATUMISVAMMOJEN EHKÄISYN FYSIOTERAPIASUOSITUS IMPLEMENTOINTI & TYÖPAJAT Luentoja ja käytännön harjoituksia. 11.9.2013 Kajaani 21.9.2013 Joensuu 24.9.2013 Tampere 28.9.2013 Kouvola 25.10.2013 Lappeenranta kevät 2014 Jyväskylä Koulutuksen hinta on 220 euroa, joka sisältää kahvin/teen kaksi kertaa päivässä, työpajakokonaisuuden sekä kaatumisten ja kaatumisvammojen ehkäisyn fysioterapiasuosituksen ja työpajassa esiteltävien testien testilomakkeet tulostettuina. Tarkat tapahtumatiedot ja ilmoittautuminen: www.suomenfysioterapeutit.fi (Koulutuskalenteri) Ohjelma 9.00 Tervetuloa ja alkuinfo 9.15 Suosituksen keskeinen sisältö 10.00 Tauko 10.15 Liikuntaharjoittelun ja toimintakyvyn testaamisen perusteet 11.00 Testaaminen (käytännön harjoittelu) 12.00 Lounas (omakustanteinen) 12.45 Lihasvoimaharjoittelu (käytännön harjoittelu) 13.45 Tasapainoharjoittelu (käytännön harjoittelu) 14.45 Tauko 15.00 Otago-harjoitusohjelma (käytännön harjoittelu) 16.00 Käytännön harjoitusten koonti ja loppukeskustelu 16.15 Tilaisuuden päätös TEHY t 10 2013 29

Suunnista aivoihin kesäkuisessa Jukolan viestissä Jämsässä oli mahdollisuus suunnistaa myös aivoihin. Kymmenestä rastista koostunut reilun kilometrin pituinen aivosuunnistusrata muodostui aivoterveyteen liittyvistä monivalintatehtävistä ja väittämistä. Lapsille ja aikuisille oli omat kysymyksensä. Tarkoitus oli herättää kiinnostusta aivoterveyteen ja saada ihmiset miettimään, miten omia aivoja voisi kohdella hyvin, sanoo Maarit Salonen Jämsän Muistiyhdistyksestä. Suunnistus on oikea aivolaji, sillä maastossa liikkuminen edellyttää aivojen monipuolista käyttöä. Pikkuaivot vastaavat tasapainosta, otsalohko suunnittelusta, päälaen lohko tuntoaistimuksista ja kolmiulotteisesta hahmottamisesta. Karttamerkkien muistaminen on ohimolohkon tehtävä, ja takaraivolohko toimii näkökeskuksena. Radan olivat rakentaneet Jämsän Muistiyhdistys ja Jämsän Retki-Veikot. Sama konsepti toteutuu ensi kesänä Jukolan viestissä Kuopiossa. petollinen purilainen 1 Pikaruuan syöjät arvioivat annoksensa todelli suutta kevyemmiksi. Arviointi menee pieleen sitä todennäköisemmin mitä enemmän annoksessa on energiaa. 2 Yhdysvaltalaisessa tutkimuksessa arviot olivat keskimäärin 200 kaloria liian alhaisia. 3 Neljännes uskoi annoksessaan olevan yli 500 kaloria vähemmän kuin todellisuudessa. uutispalvelu duodecim PIXMAC Suunnistus on oikea aivolaji. terveys KOONNUT RIITTA HANKONEN, riitta.hankonen@tehy.fi juhlapäivä 31.8. Luonto luo iloa ja hyvin vointia. Tästä muistuttaa elokuun lopussa vietettävä Suomen luonnon juhlapäivä. aivojen rakenne. Suunnista aivoihin -teltassa pääsi tutustumaan aivoihin Krista Pajalan (vas.) ja Christa Matveisen opastuksella. Tietoa arjen kemikaaleista kosmetiikan ja pesuaineiden turvallisuudesta ollaan monta mieltä. Alan teollisuus on koonnut verkkoon tietopaketin, joka pyrkii antamaan vastauksia kuluttajia askarruttaviin kysymyksiin esimerkiksi parabeeneista, nanomateriaaleista ja hormonihäiritsijöistä. Sivuilla on tietoa myös lainsäädännöstä. Teknokemian yhdistys on alan edunvalvontajärjestö. www.teknokemia.fi Puhtaampaa ruokaa jos haluaa välttää kasvinsuojeluaineiden saantia, kannattaa suosia kotimaisia ja Euroopan unionissa viljeltyjä tuotteita. Tämä kävi ilmi Eviran tutkimuksessa, jossa selvitettiin torjunta-aineiden jäämiä Suomessa myydyissä elintarvikkeissa 2011. Jäämiä oli vähemmän kuin aiempina vuosina. Näytteet olivat hedelmistä, kasviksista, viljasta, prosessoiduista elintarvikkeista, lastenruoista ja eläinperäisistä tuotteista. Kaikista tuhannesta tutkitusta tuotteesta 53 prosenttia ja Suomessa viljellyistä 30 prosenttia sisälsi havaittavia määriä kasvinsuojeluaineita. Suomalaisissa luomutuotteissa ei havaittu kasvinsuojeluaineiden jäämiä. ruokatieto LEHTIKUVA/JANNE NOUSIAINEN 30 TEHY t 10 2013

Opiskelijat toiveenne on kuultu! Tehy järjestää yhdessä yhteistyöjäsenjärjestöjensä kanssa sosiaali- ja terveysalan opiskelijoille Ammatillista tietoa työelämä stä -päivän Helsingissä lauantaina 14.9.2013. Koulutuspäivä tarjoaa neljä erillistä rinnakkaisohjelmaa. Päivän aiheet on valittu opiskelijoiden ja työelämän tarpeet huomioiden. Koulutuspäivän lopussa arvontaan osallistujien kesken IPod mp3 soitin ja leffalippuja! Tehy vastaa koulutus- ja ruokailukuluista. Matkakuluista opiskelijat vastaavat itse. Koulutuspaikka on Koulutuskeskus Arcada, Jan Magnus Janssoninaukio 1, 00550 Helsinki. Paikalle pääsee ratikalla (6 & 8) ja busseilla. Omalla autolla tulijan on hyvä tietää, että Arcadalla ei ole omaa pysäköintitilaa. Sitovat ilmoittautumiset 5.9.2013 osoitteessa: www.tehy.fi/opiskelijat > menoa ja meininkiä > Helsingin työelämätietouspäivä. Lisätietoja: Järjestöasiantuntija Anne Lindgren, anne.lindgren(a)tehy.fi, p.(09) 5422 7207 Paikka Luentosali 1 Lentosali 2 Luentosali 3 Luentosali 4 Teema Työssä Gerontologinen Opiskelijan hyvinvointi Kansainvälisyys hoitotyö 8:00-8:30 Ilmoittautuminen, aamukahvit ja näyttelyyn tutustuminen 8:30-9:00 Koulutuspäivien avaus 9:00-10:00 Väkivalta työpaikalla, turvallinen työpaikka Ikääntyneiden toimintakyky ja kaatumisten ehkäisy Työhyvinvointi ja työssä jaksaminen Vaihtojärjestö esittäytyy 10:00-11:00 Sosiaalinen media työelämässä Ikääntyvä asiakas kuvantamistutkimuksissa Voimavaroja arkeen, vuorokausirytmi osana hyvinvointia 11:00-12:00 Lounas ja näyttelyyn tutustuminen 12:00-13:00 Tunnetko vastuusi, tiedäthän oikeutesi. Työelämää säätelevä lainsäädäntö 13:00-14:00 Yrittäjänä toimiminen 14:00-15:00 Sähköinen portfolio ja urasuunnittelu Vuodepotilaan suunhoito Gerontologinen hoitotyö Kotinäytteenotto Fyysisen kunnon merkitys sosiaali- ja terveysalalla Jalkojen hyvinvointi ja hyvien työkenkien merkitys Haastavat asiakastilanteet ja oma jaksaminen 15:00-16:00 Päivien yhteenveto ja arvonta SPR, ulkomaille töihin tai vapaaehtoisena Maahanmuuttaja asiakkaana Kokemuksia vaihdosta Kansainväliset opiskelijayhdistykset ja yhteistyö TEHY t 10 2013 31

sairaus Ahdistusta lautasella Ortoreksia on syömishäiriö, joka saattaa altistaa anoreksialle ja bulimialle. teksti Merja Perttula kuva Pixmac Voi pahentua anoreksiaksi, saattaa sisältää myös bulimisia piirteitä. Vaaravyöhykkeessä nuoret naiset, joista noin viidenneksellä on lieviä, diagnosoimattomia syömishäiriöitä. Esiintyy eri-ikäisillä naisilla ja miehillä. Vaikea ortoreksia luokitellaan yleensä epätyypilliseksi anoreksiaksi, sairastuneita noin prosentin verran. pakkomielle. Ortoreksiassa elämää hallitsee terveellisen ruoan syöminen. 32 TEHY t 10 2013

ensin tein karkkilakon ja vähitellen mustalle listalle joutuivat yhä useammat herkut, myöhemmin tavallisetkin ruoat. Rasva ja sokeri jäivät lähes kokonaan pois. Suolaa en saanut käyttää lainkaan. Kotona vahdin, että meille ostetaan varmasti oikeanlaista maitoa ja juustoa. Näin kuvaa kokemuksiaan lukioaikana ortoreksiaan sairastunut tyttö. Pistin elämäni muutenkin järjestykseen laatimalla kaikenlaisia listoja. Nukkumaan piti mennä kello 10. Koulu tuli hoitaa täydellisesti, huone pitää siistinä. Luin myös jostakin, ettei ole terveellistä syödä enää iltakuuden jälkeen. Illalla oli vaikea saada unta, kun oli kova nälkä. Tyttö eristäytyi yhä enemmän kotiin. Kylään lähteminen ei kiinnostanut, koska siellä saattoi joutua syömään epäterveellisesti. Paino putosi. Myös kuukautiset loppuivat ja iho kuivui. Vanhemmat alkoivat huolestua ja syntyi eripuraa. Koko elämä meni suorittamiseksi. Sitten sain käsiini syömishäiriöistä kertovan kirjan. Silloin heräsin. Ahdistus oli melkoinen, kun kirjaa lukiessani huomasin, että pieleen menee. Oma ajatusmaailmani oli muuttunut synkäksi ja elämä oli täynnä pakkomielteitä. Paraneminen alkoi vähitellen, kun arki muuttui. Ylioppilaskevään jälkeen tyttö pääsi mukavaan kesätyöpaikkaan. Uusi opiskelupaikka ja ystävät antoivat lopullisen sysäyksen normaaliin ruokavalioon. syömishäiriökeskuksen toiminnanjohtaja, psykologi Pia Charpentier sanoo, että ortoreksia on usein portti vakavammille syömishäiriöille, anoreksian tai bulimian kehittymiselle. Kun anoreksiassa pakkomielle kohdistuu omaan kehoon ja laihuuteen, ortoreksiassa se kohdistuu nimenomaan siihen, että ruoka on äärimmäisen terveellistä. Alkuvaiheessa uuteen ruokavalioon suhtaudutaan väljähkösti, kunnes ote tiukentuu ja tiukentuu. Terveellisestä ruoasta kiinnostunut TEHY t 10 2013 ympäristön on aluksi vaikea havaita, että jokin on pielessä, kun ihminen syö yltiöterveellisesti. Usein apua lähdetään hakemaan vasta, kun syömishäiriö muuttuu anoreksiaksi, masennukseksi, ahdistusoireyhtymäksi tai se alkaa aiheuttaa fyysisiä vaivoja kuten vatsa- tai pääkipua. Ortorektikko ei kuitenkaan tahdo ottaa muiden huolta kuuleviin korviinsa. Hän kokee parantavansa maailmaa, kun ei syö lihaa tai olevansa hyvä ihminen, joka pelastaa sademetsät. Kyse ei ole enää terveyden hoitamisesta tai eettisestä vakaumuksesta, vaan kokonaisvaltaisesta ahdistuksen torjunnasta. Ahdistus voi juontaa alkunsa liian stressaavasta elämästä, jota hoidetaan ruoan avulla. Lääke on kuitenkin väärä ja voi jopa pahentaa olotilaa. Ortoreksiaan viittaavat epäilyt saattavat herätä kouluterveydenhuollossa, työterveyshuollossa tai terveyskeskuksessa. Jos terveysalan ammattilainen ei tiedä, miten apua hakevaa auttaisi, potilas kannattaa ohjata tilanteesta riippuen ravitsemusterapeutin, psykiatrin, psykologin tai psykiatrisen sairaanhoitajan puoleen. Läheisiä Pia Charpentier neuvoo kertomaan huolensa syyttelemättä ja arvostelematta. Ortoreksiaan sairastuneet ovat yleensä koulutettuja ja kunnianhimoisia ihmisiä. rakentaa ruokavalionsa oikeaoppisesti ravitsemussuositusten mukaisesti. Hän saattaa kokeilla innokkaasti myös erilaisiin ruokateorioihin perustuvia dieettejä, jotka lupaavat ehkäistä tiettyjä sairauksia ja pidentää jopa elämää. Kun ihminen kokee, että hänellä on hyvä olla ja elämä sujuu mukavasti, niin eihän terveellisessä syömisessä ole mitään pahaa, päinvastoin. Jos alkaa noudattaa jotakin tiettyä ruokavaliota tai kunto-ohjelmaa, sen pitäisi tuntua mukavalta. Silloin on vaaravyöhykkeessä, kun ruoka alkaa pyöriä koko ajan mielessä. ruokateoriat ovat usein vaikeaselkoisia ja monimutkaisia. Niihin perehtyminen vaatii innostusta ja kykyä tulkita ohjeita. Siksi ortoreksiaan sairastuneet ovat yleensä koulutettuja ja kunnianhimoisia ihmisiä, jotka jaksavat noudattaa pikkutarkkoja yksityiskohtia. Kalliit erikoisruoat lisäävät kiinnostusta ja motivoivat jatkamaan, kun alituinen porkkanan tai kukkakaalin pureskelu kyllästyttää. Tulee voimakkaampi tunne, että teen itselleni hyvää, kun syön gojimarjoja pakastemansikoiden sijaan. Lievimmillään ortoreksinen syöminen on sitä, että alkuvaiheen innostus muuttuu turhautumiseksi ja ahdistus lisääntyy. Enää ei jaksa tehdä kaikkea sitä, mitä haluaisi, tai uusi ruokavalio ei tuokaan miellyttävää oloa. Ortorektikko saattaa ajatella, ettei ole noudattanut ruokavaliota tarpeeksi hyvin. Vähitellen ruokavalio voi niukentua niin, ettei energiaa saada tarpeeksi eli syömishäiriö on muuttunut fyysisesti haitalliseksi. Ortoreksiasta on myös sosiaalista haittaa. Tiukasti asioihin suhtautuva kokee missiokseen muuttaa maailmaa paremmaksi ja paheksuu muita, jotka eivät toimi hänen tavallaan. Hän alkaa eristäytyä ystävistään, koska ei halua mennä esimerkiksi kylään, jossa muut eivät syö samaa kuin hän. Ortoreksiaan ei anoreksian tai bulimian tavoin liity läheskään aina voimakasta liikkumista ja kuntoilua. ortoreksiaan sairastuvat yhtä lailla naiset kuin miehetkin. Nuoret etsivät ortoreksiasta hallinnan tunnetta elämäänsä, keski-ikäiset ja sitä vanhemmat haluavat välttää sairauksia. Ortorektiseen syömisen saattaa liittyä myös kuolemanpelkoa. Keski-iässä tarve terveelliseen syömiseen saattaa herätä siitä huomiosta, että keho alkaa rapistua ja kunto heiketä. Jokin pysäyttävä, elämän rajallisuudesta muistuttava tapahtuma voi myös laukaista yltiöterveellisen syömisen. Vaikka ortoreksiaan sairastuu kaikenikäisiä, Pia Charpentier on huolissaan etenkin nuorista naisista. Heillä tilanne voi pahentua helpommin anoreksiaksi. 33

hyvinvointi Onni on ansa Ongelmatonta elämää ei ole olemassakaan. Tunnista omat onnellisuusansasi. teksti Merja Perttula kuvitus Pia Holm Suomalaiset ovat yksi maailman onnellisimpia kansoja. Onnellisuutta yli 40 vuotta tutkinut emeritusprofessori Markku Ojanen on saanut omissa mittauksissaan suomalaisten keskiarvoksi 70, kun ihmisiltä on kysytty onnellisuutta mittarilla nollasta sataan. Asteikossa keskiarvo merkitsee melko onnellista. Monilla on siis onnellisuusvajausta. On kuitenkin tärkeää erottaa onni välittömänä tunteena ja onni yleisenä tyytyväisyytenä. Mieliala voi vaihdella lyhyessä ajassa huomattavasti, mutta elämäntyytyväisyyttä eivät pienet asiat horjuta. Kuulutko niiden onnellisten joukkoon, jotka ovat saaneet vanhemmiltaan lahjaksi perustaidot kokea onnea? Onnellisuuden rakentamisessa noin puolet on synnynnäistä, geeneissä olevaa taipumusta onnellisuuteen. Loput muodostuvat ulkoisista tekijöistä ja omasta asenteesta. Persoonallisuuden piirteistä ulospäin suuntautuneisuus, vastuullisuus ja myönteinen perusasennoituminen ruokkivat onnellisuutta, neuroottisuus laskee sitä. Isot vastoinkäymiset ja varsinkin niiden kasautuminen lyhyen ajan sisällä verottavat onnellisuutta. Merkittäviä onnellisuuden syöjiä ovat myös psyykkiset ongelmat, kuten masennus tai syömishäiriöt, joiden kuvaan kuuluu voimakas mielialan lasku. Vaikka ihmisen persoonallisuus on aika pysyvä, sekin voi muuttua, jos elämä Ongelmien jatkuva märehtiminen altistaa masennukselle. potkaisee oikein hyvin tai huonosti. Ihminen voi esimerkiksi katkeroitua, jos aviopuoliso hylkää, oma lapsi kuolee tai hän joutuu työttömäksi. Ihminenhän ei olisi terve, elleivät pahat vastoinkäymiset rassaisi häntä. jos nyt tunnet alakuloa tai ohimenevää ahdistusta, älä lannistu. Monet kuvittelevat, että kaikki muut ovat onnellisempia ja pitävät itseään puutteellisena. Onnellisuuden vaatimuksesta voi tulla raskas taakka. Elämään kuuluu enemmän ja vähemmän kurjia asioita, mutta myös hyviä hetkiä ja jopa huippukokemuksia. Ihminen voi olla tyytyväinen, että on selviytynyt ja kiitollinen hyvistä asioista. Ei kannata ruokkia täydellisyyden illuusiota, vaikka ympäristö sitä tuputtaisi. Myös liiallinen yksinkertaistaminen tekee hallaa omalle onnellisuudelle. Ikään kuin pelkät tyhjänpäiväiset kehotukset Ole oma itsesi tai Sinäkin voit olla rikas ja onnellinen, jos vain haluat auttaisivat. Omaan napaan tuijottamisen sijaan omaa onnellisuuttaan voi lisätä edistämällä muiden ihmisten onnea. Riittävä itsetuntemus on tietysti paikallaan, sillä voimme olla sokeita toiminnallemme. Sokeus voi näkyä muun muassa siten, että hankkii itselleen kohtuuttomia etuja, arvostelee muita ja jopa kiusaa työkaveria. Sokeutunut ei huomaa, että 34 TEHY t 10 2013

TEHY t 10 2013 35

hyvinvointi i Markku Ojasen vinkit Ole vähän ystävällisempi muita ihmisiä kohtaan. Hillitse liiallinen arvostelunhalusi. Sano mielipiteesi tahdikkaasti. Tuota itsellesi iloa tekemällä asioita, joista nautit. Huomaa asiat, joista voit olla kiitollinen. Tunnista vahvuutesi. Mitä kaikkea oletkaan oppinut vuosien varrella! Vaali terveitä elämäntapoja. Kannusta ja anna tunnustusta. Älä palkitse lasta vertaamalla hänen suorituksiaan muihin, vaan yrittämisestä ja etenemisestä omaan tahtiin. Vältä turhaa kilpailua. Älä kanna katkeruutta. Säilytä innostus ja lapsenmielisyys. Osaa nauraa itsellesi. Arto Pietikäisen vinkit Vaali rentoutumista. Etsi sitä liikunnasta, musiikista tai meditoimisesta. Toteuta arvojesi mukaisia tekoja ja tee hyviä tekoja etenkin toisille ihmisille. Elä enemmän tässä hetkessä. Sitten kun -ajattelu on onnellisuusharha. Uskalla sanoa ei sellaisille asioille, jotka eivät sovi omiin arvoihisi. Pidä yhteyttä tärkeisiin ihmisiisi. Ratko ajankohtaiset elämänongelmasi, äläkä pane päätä pensaaseen. Ylläpidä terveellisiä elämäntapoja. Vähennä omaa vaatimustasoasi ja suhtaudu itseesi vähemmän vakavasti. Harjoita myötätuntoa itseäsi kohtaan. Suhtaudu epämiellyttäviin tunteisiin elämään kuuluvana asiana, joita ei voi eikä tarvitse vältellä. asettumalla muiden yläpuolelle ja oikeuttamalla tekonsa tuulesta temmatuilla väitteillään, tuomitsee itsensä yksinäisyyteen. Arvostelija saa helposti ikävän ihmisen maineen ja menettää ystäviä. Kilpailun lisääntyminen työelämässä vähentää onnellisuutta. Tutkijat jopa sanovat, että nykyisin muodissa oleva yksilöllisen työsuorituksen mittaaminen ja sen mukainen palkkaus ovat huonoja ideoita. Ne tekevät työkavereista toistensa vastustajia. Lisäksi kilpailun kiristyminen lisää paineita pidentää työhön käytettyä aikaa, mikä puolestaan luo stressiä perhe-elämään. Mistä juuri minun mielekäs elämäni koostuu? onnellisuuden tutkija David Lykken on nimennyt onnellisuusvarkaiksi pelon, masennuksen, vihan, katkeruuden ja ujouden. Ujoutta lukuun ottamatta kaikki muut ovat kielteisiä tunteita. Ojasen mukaan perimmäisiä varkaita ovat oikeastaan ne tapahtumat, jotka ovat johtaneet lueteltujen tunteiden syntymiseen. Lapsi alkaa esimerkiksi pelätä kouluun menemistä, koska siellä kiusataan tai ujous vahvistuu, kun on tullut torjutuksi. Pitkäkestoisina kielteiset tunteet alkavat silti helposti elää omaa elämäänsä ja syödä onnellisuutta. Ellei pahaa oloa aiheuttavia asioita voi muuttaa tai korjata, silloin voi auttaa, jos oppii hyväksymään ne ja rauhoittamaan mielensä sekä antamaan anteeksi. Uhriksi heittäytyminen on yksi pahimpia asioita, mitä voi itselleen tehdä. Silloin tuomitsee itsensä avuttomuuteen. 36 TEHY t 10 2013

Kun jotakin kurjaa tapahtuu, eräs keino kannattaa myös pitää mielessään: Vähennä murehtivaa ajattelua! Tieteellisesti on osoitettu, että ongelmien jatkuva märehtiminen altistaa masennukselle. Toimintapa ylläpitää ja pahentaa surullisuutta sekä haittaa ongelmanratkaisukykyä. Murehtijat surevat usein menneitä asioita ja pelkäävät tulevia. Heille on tärkeä taito opetella elämään nykyhetkessä. Sano itsellesi: Stop, vatvominen loppuu nyt. Lopeta myös itsesi vertailu toisiin ihmisiin ja suuntaa huomio muualla: katso televisiota, kuuntele musiikkia, harrasta liikuntaa, tapaa ystäviä. hyväksymis- ja omistautumisterapiaan (HOT) työnsä pohjaava psykologi Arto Pietikäinen sanoo monen putoavan aikamme onnellisuusansaan: tavallista on ajatella, että onnellisuus on myönteisten tunteiden metsästämistä ja omien mielihalujen ja tarpeiden tyydyttämistä. Kielteisistä tunteista ja ajatuksista yritetään päästä eroon kovalla vimmalla, sillä niiden kuvitellaan olevan onnellisuuden esteenä. Mutta eihän se onnistu, sillä elämään kuuluu kärsimystä ja vaikeita jaksoja. Onnen tavoittelijoille Pietikäinen tarjoaa täysin erilaista lähestymistapaa. Todellinen onnellisuus on sitä, että elää mielekästä ja merkityksellistä elämää. Se ei suinkaan tarkoita, että elämä olisi silloin helppoa ja mukavaa. Jos hankit lapsia, opiskelet tai haet vaativaa työtä, on selvää, ettet voi välttyä stressiltä, väsymykseltä tai epäonnistumisilta. Tarkoituksena ei ole tavoitella lyhytaikaista mielihyvää, josta malliesimerkkejä ovat alkoholi, ylensyöminen tai nettipelit. Sanon usein asiakkailleni, että näet edessäsi miehen, jolla on paljon kielteisiä ajatuksia, mutta hän on silti tyytyväinen elämäänsä. Tunteet ja ajatukset eivät estä toteuttamasta arvojen mukaisia tekoja. hot:n mukaan ensimmäinen askel on selkeyttää itselleen, mistä juuri minun hyvä ja mielekäs elämäni koostuu? Mitkä asiat palkitsevat ja tuovat mielekkyyttä elämääni? Miten kohtelen itseäni ja muita ihmisiä? Tutkimusten mukaan toisten auttaminen, hyväntekeväisyys ja läheisten kanssa oleminen ovat tärkeitä mielekkään elämän osa-alueita. Kun olet tunnistanut, millainen olisi juuri omalla kohdallasi merkityksellinen elämä, mieti seuraavaksi, mitä voisit tehdä, jotta etenisit tavoittelemaasi suuntaan. Pietikäinen kehottaa aloittamaan pienet käyttäytymismuutokset ja teot alueelta, missä kokee eniten tyytymättömyyttä. Onko tämä osa-alue kenties oma terveys, parisuhde, vanhemmuus, työ, harrastukset vai ystävät? Jos koet olevasi tyytyväinen, jatka samaan malliin. Jos taas koet, ettei elämä ole sitä, mitä haluaisit, muuta sitä. t MARKKU OJANEN: MURRA ONNELLISUUDEN ESTEET. MINERVA 2013. RUSS HARRIS: ONNELLISUUSANSA ELINVOIMAA HYVÄKSYMISEN JA OMISTAUTUMISEN AVULLA. DUODECIM 2012 Laurents - Bernstein - Sondheim - Robbins WEST SIDE STORY Musikaali rakkaudesta, vihasta ja kohtalon voimasta. ENSI-ILTA 7.9.2013 SUURELLA NÄYTTÄMÖLLÄ Ohjaus Miika Muranen LIPUT 25-44 Ryhmämyynti (03) 752 6000 Lippumyymälä 0600 30 5757 (1,53 /min +pvm) Lippupiste 0600 900 900 (1,98 /min+pvm) www.lahdenkaupunginteatteri.fi TEHY t 10 2013 37

Talvilomakalen Lokakuu Marraskuu Joulukuu Nimi 40 41 42 43 44 45 46 47 48 49 50 51 30.9. 6.10. 7. 13.10. 14. 20.10. 21. 27.10. 28.10. 3.11. 4. 10.11. 11. 17.11. 18. 24.11. 25.11. 1.12. 2. 8.12. 9. 15.12. 16. 22.12. PALVELUNUMEROT Edunvalvonta ma ti ja to 9 15 (09) 5422 7100 Jäsenyysasiat ma ti ja to 9 1 38 TEHY t 10 2013

teri 2013 2014 Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu 52 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 23. 29.12. 30.12. 5.1. 6. 12.1. 13. 19.1. 20. 26.1. 27.1. 2.2. 3. 9.2. 10. 16.2. 17. 23.2. 24.2. 2.3. 3. 9.3. 10. 16.3. 17. 23.3. 24. 30.3. 31.3. 6.4. 7. 13.4. 14. 20.4. 21. 27.4. 28.4. 4.5. 5 (09) 5422 7200 Työttömyyskassa ma ti ja to pe 9 15 (09) 5422 7300 TEHY t 10 2013 39

työvoimapula vetovoiman anatomia. Kuopion yliopistollinen sairaala hyödyntää magneettisairaalamallin periaatteita. Laadun parantaminen Hoitajien autonomia Henkilöstöpolitiikka ja -ohjelmat Hoitotyön imago Sairaanhoitajat opettajina Professionaaliset hoitotyön mallit Johtamistyyli Konsultaatio ja voimavarat Matala organisaatiorakenne Hoitotyön johtaminen Hoidon laatu Yhteisöllisyys Ammatillinen kehitysmahdollisuus Kollegiaalisuus ja kunnioitus Yli puolet Suomessa työssä olevista sairaanhoitajista jää eläkkeelle vuoteen 2030 mennessä. Samaan aikaan nuoret ikäluokat pienenevät. Henkilöstö on tyytymätön palkkoihin, johtamiseen ja työoloihin. Kuopion yliopistollisen sairaalan (Kys) vastaisku työvoimapulaan on magneettisairaala. Tässä Yhdysvalloista lainatussa mallissa tuetaan hoitajien kouluttautumista, eri henkilöstöryhmien tasa-arvoista tiimityötä sekä tutkimusnäyttöön perustuvaa hoitotyön kehittämistä. Magneettisairaalan kriteeristö ja laadunvarmistuksen käsikirjat luotiin 1990-luvun puolivälissä. Taustalla on laaja tutkimus, joka selvitti, miksi tietyt sairaalat vetivät työntekijöitä hoitajapulasta huolimatta. Yhdysvalloissa on yli 400 magneettisairaalaa, ja niitä on myös Australiassa, Uudessa-Seelannissa ja Libanonissa. Kysiltä sertifikaatti puuttuu. Meillä oli kaksi vaihtoehtoa, joko hakea statusta ja päivittää se neljän vuoden välein tai toimia magneettisairaalan kaltaisesti. Valitsimme jälkimmäisen, hallintoylihoitaja Merja Miettinen toteaa. Sertifikaatin myöntää Amerikan hoitajayhdistys American Nurses Credentialing Center ANCC. Laatutyössä sovelletaan sairaaloiden omia mittareita, mutta kaikki dokumentaatio pitää tehdä englanniksi. 40 TEHY t 10 2013

Vetää kuin magneetti Millainen on sairaala, joka saa hyvin työntekijöitä? teksti Irene Pakkanen kuvat Pentti Vänskä Pelkästään kääntämiseen olisi tarvittu useamman ihmisen työpanos. Laitamme rahat mieluummin hoitotyön kehittämiseen. Halusimme myös välttää päällekkäistä laatutyötä. Kysillä on jo ISO-sertifikaatti, kaiketi ainoana sairaalana Suomessa. Jo magneetin kaltaisuus on rekrytointivaltti, joka vetää hoitajia Kysiin ulkomaita myöten. Sairaalaan on palkattu hoitajia Virosta, ja suunta säilyy jatkossakin. Hoitajia aiotaan rekrytoida myös Espanjasta. hoitotieteen professori Katri Vehviläinen-Julkunen Itä-Suomen yliopistosta johtaa Vetovoimainen ja turvallinen sairaala -hanketta, joka on tehnyt magneettisairaalan periaatteita tunnetuksi Suomessa. Yliopisto on tehnyt laajoja kyselyjä potilaille, johtajille, hoitajille ja lääkäreille. Henkilöstö toivoi selkeästi parannusta hoitotyön johtamiseen. Eniten kaivattiin palautetta ja vahvaa johdon näkymistä kentällä. Toiminnan jatkuva mittaaminen, arvioiminen ja kehittäminen on magneettisairaalan arkea. Tämä vaikuttaa sekä TEHY t 10 2013 Henkilöstö on koulutuksissa yli neljä päivää vuodessa. potilasturvallisuuteen että organisaation kustannustehokkuuteen. Turvallisuuskulttuuria mitattiin Kysissä ensimmäisen kerran vuonna 2008. Saimme sapiskaa. Potilasturvallisuutta on sen jälkeen kehitetty ponnekkaasti, Vehviläinen-Julkunen sanoo. Esimerkiksi kaatumisiin ja potilasohjaukseen on kiinnitetty erityishuomiota. Maaliskuusta lähtien myös omaiset ja läheiset ovat voineet ilmoittaa potilasvahingosta tai huonoksi kokemastaan hoidosta internetissä, halutessaan nimettömänä. Hoitajien siirtymistä yksiköstä toiseen tuetaan käytäntöjä yhtenäistämällä. Onnistunut esimerkki tulee ruokahuollosta, missä kaikki yksiköt tapasivat tilata ruokia omalla tavallaan. Kun hoitaja vaihtoi työyksikköä, hän joutui opettelemaan uuden tavan, miten ruokaa tilataan, Miettinen kertoo. Tilaaminen yhtenäistettiin ruokapalvelun, laitospalvelun, henkilöstön ja ravitsemustieteen laitoksen yhteisponnistuksella. Samalla otettiin käyttöön ravitsemusseula, sillä väärä ravitsemus näkyy harvoin päällepäin. Lisäravinteita saavat nyt potilaat, jotka niitä tarvitsevat. Aikaisemmin esimerkiksi iltaruoasta puolet tilattiin väärin perustein. magneettisairaalassa työntekijällä on mahdollisuus osallistua konferensseihin ja jatkaa koulutustaan. Hän voi saada apurahoja, kannustusrahoja, minilomia, tutkimusvapaita ja mahdollisesti innovaatiopalkintoja. Opintielle kannustaa myös Kys. Meillä henkilöstö on koulutuksissa keskimäärin yli neljä päivää vuodessa. Se on korkea luku. Koulutuspäiviä pitäisi olla vähintään kolme, mutta epäilen, monessako sairaalassa se toteutuu, Merja Miettinen sanoo. Viiden opintopisteen laajuinen täydennyskoulutus Näyttöön perustuva hoitotyö eläväksi on räätälöity erilaiseksi hoitohenkilöstölle ja johdolle. Tavoitteena on edistää näyttöön perustuvaa hoitotyötä osastoilla, mutta opintopisteet voi myös lukea hyväksi maisteriopinnoissa. Koulutuksessa tehdään kehittämistehtävä yksin tai ryhmätyönä omalle osastolle. Tuloksia esitellään päätöskonferenssissa, joka on samalla alueellinen koulutuspäivä. Kaikki materiaalit kootaan hoitotyön sivuille nettiin tai julkaistaan Kysin julkaisusarjassa. Tietyt opintokokonaisuudet, kuten ravitsemuskoulutus, tulevat pakollisiksi kaikille, myös lääkäreille. 41

työvoimapula i Magneettisairaalan periaatteet 1Hoitotyön johtaminen on näkyvää. Johtajat kuuntelevat ja tukevat työntekijöitään. 2Johtamistyyli on osallistava ja keskusteleva. Tieto kulkee johdon ja henkilöstön välillä. Johtamista myös yksilötasolla. 3Matala organisaatiorakenne. Päätökset tehdään yksikkötasolla. Hoitotyön johtajat johtavat yksiköidensä toimintaa itsenäisesti, tuki ylempää organisaatiosta. 4Hoidon laatu on korkeatasoinen. Hoitotyön johtajat ovat vastuussa toimintaympäristön kehittämisestä. 5Henkilöstöpolitiikka ja -ohjelmat. Kilpailukykyiset palkat ja työsuhde-edut, luovat ja joustavat työvuorosuunnitelmat, työvuoroja vaihdetaan vain vähän. Urakehitystä tuetaan. Henkilöstö on mukana luomassa henkilöstöohjelmia. 6Hoitajien autonomia. Lupa ja edellytys toimia itsenäisesti ammatillisten normien mukaisesti. Itsenäinen arviointi on osa moniammatillista potilaan hoitoa. 7Professionaaliset hoitotyön mallit. Henkilöstö vastaa itsenäisesti ja vastuullisesti potilaiden hoitotyöstä. Hoitotyö on näyttöön perustuvaa. Käytössä yksilövastuu, perhehoito, tiimit, hoitopolut ja mentorointi. 8Kollegiaalisuus ja kunnioitus. Keskinäinen kunnioitus ja hyvät suhteet eri tieteenalojen edustajien välillä. 9Laadun parantaminen. Jatkuvan parantamisen periaate. Käyttöön otetaan vain toimivat mallit. Sairaanhoitajat opettajina. Opettaminen sisältyy hoi- kaikkiin tehtäviin. Potilaita opetetaan, 10tohenkilökunnan uusia hoitajia ja hoitotyön opiskelijoita perehdytetään ja mentoroidaan. Yhteisöllisyys. Käynnissä on jatkuvia, pitkäkestoisia sai- ulkopuolelle ulottuvia ohjelmia. Sairaalaa pidetään 11raalan vahvana, myönteisenä ja tuottavana osana yhteisöä. Konsultaatio ja voimavarat. Asiantuntijahoitajat ovat 12käytettävissä ja helposti lähestyttävissä. Hoitotyön imago. Hoito on laadukasta ja hoitajat tunnis- olennaiseksi osaksi laadukasta 13tetaan hoitoa. Ammatillinen kehitysmahdollisuus. Persoonallista ja 14ammatillista kasvua ja kehitystä arvostetaan. Kliinisen osaamisen ohjelmiin on riittävät voimavarat. Työpaikalla arvostetaan perehdyttämistä, jatkuvaa kouluttautumista ja urakehitystä. urapolulla voi edetä kliinisesti erikoistuneeksi sairaanhoitajaksi ja kliinisen hoitotyön asiantuntijaksi. Itsenäistä hoitajavastaanottoa pitävien hoitajien työtehtäviin liittyy muun henkilöstön ja terveysalan opiskelijoiden ohjausta ja perehdyttämistä omalla alueellaan. Työn vaativuus on huomioitu palkkauksessa järjestelyvaraeräkierrosten yhteydessä kohdentamalla osa korotuksista kliinisesti erikoistuneiden hoitajien tehtäväkohtaisiin palkkoihin, palvelualueylihoitaja Kirsi Leivonen kertoo. Kliinisen hoitotyön asiantuntijuus edellyttää vähintään ylempää ammattikorkeakoulututkintoa tai maisterin oppiarvoa. Asiantuntijoilla kehittämistyön tavoitteet liittyvät toimintojen uudistamiseen, näyttöön perustuvan Tutkimus, opetus ja hoitotyön kehittäminen elävät symbioosissa. toiminnan ja hoitotyön edistämiseen sekä toimintakäytäntöjen yhtenäistämiseen Kysissä ja alueella. Heillä palkkaus mukailee hoitotyön lähiesimiestehtäviä, Leivonen sanoo. magneettimallissa neuvostot ovat keskeisiä välittäjiä sairaalan, yliopiston, ammattiopetuksen ja käytännön hoitotyön välillä. Kuopiossa on näyttöön perustuvan hoitotyön neuvosto, potilasohjausneuvosto ja hoitotyön tutkimusneuvosto, joka avattiin 2011 Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin ervaalueen toimijoille. Ensimmäisenä mukaan liittyi Ylä-Savon sote. Hoitotyön alueellinen asiantuntijaryhmä kokoontuu puolentoista kuukauden välein. Mukana ovat kaikkien Pohjois-Savon kuntien johtavat tai vastaavat ylihoitajat, ammattikorkeakoulu, ammattiopisto ja yliopisto. Ryhmässä suunnitellaan yhteisiä koulutuksia, katsotaan tutkimustoimintaa, opitaan perusterveydenhuollosta ja toisinpäin, Miettinen kertoo. Hoitotieteen tutkimus, opetus ja hoitotyön kehittäminen elävät symbioosissa. Yhteistyön erästä hedelmää odotetaan suurella jännityksellä. Hoitotieteen ensimmäinen keksintöilmoitus hyväksyttiin huhtikuussa terveystieteiden tohtori Taina Pitkäahon väitöskirjan pohjalta. Tulossa on mitoitustyökalu, jolla on innovaatiopohjaa kansainvälisestikin. Kyseessä on monen muuttujan pohjalta operoiva ohjelmisto, joka selvittää, missä tilanteessa tietty yksikkö on ja laskee, mikä henkilöstömitoitus on riittävä ja turvallinen, Vehviläinen-Julkunen kertoo. t 42 TEHY t 10 2013

Mari Kiema: Urakehitystäni on tuettu kysissä kymmenen vuotta työskennellyt Mari Kiema vaihtoi loman jälkeen työtehtävää. Vajaatoimintahoitajan titteli vaihtui kliinisen hoitotyön asiantuntijan tehtävään Hoitotyön kehittämis-, opetusja tutkimusyksikössä. Terveystieteiden maisteriksi Mari valmistui viime vuonna. Aloitin yliopistossa, kun olin vielä kohtalaisen nuori sairaanhoitaja. Halusin laajentaa näkökulmaani. Turhauduin siihen, että kaikki koulussa oppimani ei vastannut työelämää. Kysissä Mari aloitti sydänvalvonnassa ja tutkimushoitajana. Kun vajaatoimintahoitajan toimi perustettiin vuonna 2009, hän perusti hoitajavastaanoton ja loi potilasohjausrungon, joka toimii hoitajien työkaluna. Marin organisoimiin koulutuksiin osallistui liki tuhat hoitajaa. Olen saanut johdolta vapaat kädet kehittämistyöhön. Asiantuntemukseeni on luotettu, vaikka toki minun on pitänyt informoida, mitä teen. Koulutuksiin on ollut helppo päästä, myös opintovapaa myönnettiin helposti. Viime vuonna Mari valittiin hoitotyön kehittäjäksi ja hänelle myönnettiin kliinisesti erikoistuneen sairaanhoitajan nimike. Kysin vetovoima alkaa pikkuhiljaa tuntua. Kehittämismyönteisyys on lisääntynyt valtavasti. Hoitajien urakehityspolku on kehkeytymässä lupaavaksi. Se näkyy nimikkeissä ja jossain määrin palkassakin. Lyömätön kaksikko matkalle mukaan joka perheelle Matkoilla ripulin aiheuttavat useimmiten suoliston valloittaneet pahat bakteerit tai antibioottihoito, joka on tappanut hyvätkin bakteerit. Lopacut 2 mg pysäyttää ripulin. Lacto Sevenistä saat suoliston luonnollisia hyviä bakteereja. Molemmat valmistettu Suomessa. Lopacut 2 mg Lopacut 2 mg: Vaikuttava aine loperamidihydrokloridi. Lievittää äkillisen, lyhytaikaisen ripulin (akuutin ripulin) oireita aikuisilla ja yli 12-vuotiailla lapsilla. Jatkuvaan käyttöön vain lääkärin ohjeen mukaan. Varmista tuotteen sopivuus etenkin, jos sinulla on maksan vajaatoiminta, paksunsuolen tulehdus, krooninen ripuli tai olet raskaana. Tutustu pakkauksen käyttöohjeeseen. Apteekista, edullisin 10 tabl. 3,64. Lacto Seven: Sisältää 7 tarkasti valittua, suolistossa normaalisti esiintyvää hyvää bakteerikantaa: Lactobacillus acidophilus, Lactobacillus casei, Lactobacillus plantarum, Lactobacillus reuteri, Lactobacillus rhamnosus, Bifidobacterium longum ja Steptococcus thermophilus. Tutustu pakkauksen käyttöohjeeseen. TEHY t 10 2013 43

Lähihoitajapäivät 11.10. Rantasipi Laajavuori, Jyväskylä Aamupäivän teema Lähihoitajan työn haasteita 8.00 Ilmoittautuminen 9.00 Päivien avaus Rauno Vesivalo, Tehyn puheenjohtaja 9.15 Suomen Lähihoitajat ry:n tervehdys Marja-Liisa Mulo-Rantanen, puheenjohtaja, Suomen Lähihoitajat ry 9.30 Päihdeongelmaiset hoitotyön arkipäivää 10.30 Käsihygienian tärkeys lähihoitajan työssä Tiina Tiitinen, hygieniahoitaja, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri 11.15 Lääkehoidon osaaminen Soila Nordström, koulutuspoliittinen asiantuntija, Tehy ry 12.15 Lounas ja näyttelyyn tutustuminen Iltapäivän teema Diabetes lähihoitajan arkipäivää Tilaisuus on tarkoitettu kaikille lähihoitajatutkinnon tai vastaavan tutkinnon suorittaneille ja lähihoitajatutkintoa opiskeleville. Koulutuspäivä on Tehyn jäsenille maksuton, ei-jäsenille päivä maksaa 30 euroa (sis. koulutuksen ja ohjelmaan merkityt ruokailut). Tehy ei korvaa jäsenten matkoista tai majoituksista aiheutuvia kuluja. Jäsenet ilmoittautuvat Tehyn jäsensivuilla: www.tehy. fi > Jäsensivut > Omat jäsentiedot > Kurssit > Kurssitarjonta. Ei-jäsenet ilmoittautuvat osoitteessa www.tehy.fi/ lahihoitajapaivat. Sitovat ilmoittautumiset 20.9. mennessä! Osallistumisen voi peruuttaa 27.9. asti kuluitta. Sen jälkeen veloitamme 70 euron peruutusmaksun. Mukaan mahtuu 250 ensiksi ilmoittautunutta. 13.15 Mikä on diabetes? Anne Halonen, diabeteshoitaja, diabeteshoitotyön erityispätevyys, Keski-Suomen keskussairaala, sisätautien poliklinikka 14.15 Diabeetikon jalkahaavanhoito Maarit Siekkinen, jalkaterapeutti, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri 15.15 Vuorovaikuttajana hoitotyössä Riitta Suonpää, valmentaja, Valkoinen Talo Oy 16.00 Päivien päätös 44 TEHY t 10 2013

tutkimus Jalkojen hoito retuperällä Jalkavaivat hankaloittavat ikäihmisten kotona selviytymistä. Vain kahdella kolmestasadasta kotihoidon palveluja käyttävästä ikäihmisestä on terveet jalat. Silti kunnat ja sairaanhoitopiirit ovat palkanneet koko maassa vain 70 jalkaterapeuttia, eikä hoitohenkilökunnalla ole riittävää tietoa jalkojen hoidosta. Tiedot käyvät ilmi terveystieteiden maisteri Minna Stoltin väitöskirjasta, joka kertoo varsinaissuomalaisten ikäihmisten jalkojen tilanteesta. Turvotus vaivasi 47 prosenttia tutkituista. Kuivasta ihosta kärsi 45, paksuuntuneista kynsistä 44, kivuista 32, verenkiertomuutoksista 38 ja varpaiden asentomuutoksista 39 prosenttia. Hyväkuntoiset jalat edesauttavat liikkumista, joka on puolestaan välttämätöntä fyysisen kunnon ylläpitämiseksi. Jalkavaivat hankaloittavat selviytymistä päivittäisistä toiminnoista ja voivat johtaa jopa kaatumisiin ja sairaalahoitoon. Monen ikääntyneen on vaikea hoitaa jalkojaan itse. Esimerkiksi kynsien leikkuuta hankaloittaa se, että jalkoihin on vaikea ylettyä tai kynsien rakenne on paksuuntunut. enemmistö kotihoidon henkilökunnasta ilmoitti, ettei tiedä riittävästi jalkojen hoidosta kyetäkseen arvioimaan teksti Ulla Ojala Ikääntyneen on vaikea hoitaa jalkojaan itse. ikääntyneiden jalkaterveyttä. Stoltin mukaan hoitotyöntekijöiden jalkojenhoitotiedot olivat osittain puutteelliset ja osoittivat lisätiedon ja -koulutuksen olevan tarpeen. Tutkimuksen ensimmäisessä vaiheessa muun muassa selvitettiin koulutuksen vaikutuksia hoitohenkilökunnan jalkojenhoitotietoihin ja -toimintoihin vanhainkodissa. Toisessa vaiheessa kehitettiin ikääntyneiden jalkaterveyden arviointimittari, jonka aineisto kerättiin palvelutaloissa ja kotihoidossa. Kolmannessa vaiheessa arvioitiin ikääntyneiden jalkaterveyden tila ja heidän omahoitotottumuksensa sekä hoitotyöntekijöiden tiedot ja toiminnot. väitöstutkimuksen osana kehitetyssä arviointimittarissa on 23 kohtaa. Niiden avulla arvioidaan jalkojen ihon kuntoa, kynsien terveyttä, rakenteellisia muutoksia kuten vaivaisenluita tai virheasentoja ja kipuja. Arvioinnin perusteella kotihoidon henkilöstö voi joko hoitaa jalkavaivat tai ohjata ikäihmisen jalkaterapeutin tai lääkärin vastaanotolle. t foot health in older people development of a preventive, evaluative instrument for nurses. turun yliopisto. Tieto jää jalostamatta työterveyshuollon organisaatioissa liikkuu paljon tietoa, mutta sitä voitaisiin hyödyntää nykyistä systemaattisemmin. Eniten tiedon jalostamista estävät Katri Mannermaan väitöskirjan mukaan kiire ja asenteet. tiedon jalostaminen osaamiseksi. tampereen teknillinen yliopisto. Pelkoa ensiavussa lähes jokainen ensiapupoliklinikan henkilökuntaan kuuluva on pelännyt työssään, käy ilmi Riitta Mikkolan väitöskirjasta. Eniten pelkoa aiheut tavat väkivalta- ja uhkatilanteet, lapsipotilaiden hoitaminen ja elvyttäminen, kiire sekä henkilökunnan ja resurssien riittävyys. Mikkola kehitti myös mallin peloista selviytymiseksi. henkilökunnan kokema pelko ja selviytymiskeinot ensiapupoliklinikoilla. tampereen yliopisto. Monikkoperhe on jatkuvasti varuillaan monikkoperheiden vanhemmat joutuvat olemaan jatkuvasti varuillaan erityisesti vauvavaiheessa. Kristiina Heinosen väitöskirjan mukaan kaksos-, kolmos- ja nelosperheiden arjen tunteminen antaa sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille parhaat valmiudet tukea vanhemmuutta näissä perheissä. monikkoperheen elämismaailma varuillaan olosta vanhemmuuden vahvistumiseen. itä-suomen yliopisto. TEHY t 10 2013 45

Tehyn yksityissektorin edunvalvontakiertue 4.9. 24.10.2013 Yksityissektori elää nopeassa muutoksessa. Huomion kiinnittäminen edunvalvontaan muutostilanteissa on ensisijaisen tärkeää. Tehy järjestää jäseniltakiertueen syys-lokakuussa. Kiertue pysähtyy 15 paikkakunnalla. Illoissa käsitellään ajankohtaista edunvalvontaa sekä syksyn luottamusmiesvaaleja. Yksityissektorin luottamusmiesten toimikausi päättyy vuoden lopussa. Yksityissektorilla työskentelevä tehyläinen, katso tarkemmat tiedot Tehyn nettisivuilta www.tehy.fi. Kiertueaikataulu Helsinki 4.9. Kouvola 5.9. Tampere 9.9. Pori 11.9. Turku 12.9. Lappeenranta 18.9. Kokkola 18.9. Seinäjoki 19.9. Vaasa 25.9. (Svenskfinland) Oulu 2.10. Rovaniemi 3.10. Kuopio 9.10. Jyväskylä 10.10. Kajaani 23.10. Joensuu 24.10. 46 TEHY t 10 2013

jäsenten sivut tehyläinen Nuoret vaihtavat paikkaa surutta, jos työolosuhteet eivät miellytä. Kaisa Ylilauri, 54 Liminkalainen työsuojeluvaltuutettu, jonka mielestä työhyvinvointi on a ja o. Miten pitää hoitajat alan töissä? Avainsana on hyvä henkilöstöpolitiikka. Toki palkkauksella on merkitystä, mutta ratkaisevinta on henkilöstön kohtelu. Yksi työyhteisön hyvinvoinnin mittari on se, miten määräaikaisiin paikkoihin saadaan sijaisia. Nuoret menevät sinne, missä pääsee vaikuttamaan omaan työhönsä. He vaihtavat paikkaa surutta, jos työolosuhteet eivät miellytä. LIISA TAKALA Minua otetaan usein hihasta kiinni kaupassa, parkkipaikalla tai vaikka kirkon käytävällä ja aletaan kysellä vaivoista ja lääkkeistä. Kuuntelen ystävällisesti, mutta ex tempore en ryhdy pitämään hoitajavastaanottoa. Vastaanottohoitaja Elli Vornanen sivulla 50. tietoa & tarinoita tehyläisittäin 48 Keskustelua 56 Hyöty 50 Me kaksi 58 Homma hoidossa 52 Tehy-uutiset 59 Tarkastaja 53 Jäsentapahtumat TEHY t 10 2013 47

teksti Merja Perttula kuvitus Pia Holm Moni tietää, miten ärsyttävällä tavalla työkaveri voi toimia. Yksi torppaa lähes välittömästi muiden ehdotukset, toinen katselee ikkunasta ulos välinpitämätön Kun työpaikan palavereissa on kaikenlaista vääntöä ja ne tuntuvat jopa Kyse voi olla myös ymmärtämättö- ilme kasvoillaan. pelottavilta, koko työyhteisö saattaa olla myydestä. Ihminen ei ole koskaan tiedostanut omaa tuhoavaa käyttäytymistään. jumissa. Silloin ei auta muu kuin korjata ensin ongelmat, minkä jälkeen palaveritkin sujuvat. sa tai vasta perustettu työryhmä hakee Kun työyhteisö on kuohuntavaihees- Lievemmissä tapauksissa on aika tuulettaa kokouskäytäntöjä ja miettiä, millaityypit kuten dominoijat ja vastarannan- muotoaan, erilaiset häiritsevät kokoussia osallistujia itse olemme. kiisket saattavat nousta voimakkaasti Tuhoava ja välinpitämätön käyttäytyminen nousee usein peloista tai petty- paikkaa ryhmässä. Tilanteen rauhoitut- esiin. Ensin mitellään voimia ja haetaan myksistä. Voi olla epäselvyyksiä omista tua osallistumisinto voi lopahtaa. Omaksi tehtävistä ja yleistä tyytymättömyyttä. strategiaksi saattaa tulla vaikenijan tai Myös heikko motivaatio aiheuttaa laiskaa mököttäjän rooli. osallistumista ja häiriökäyttäytymistä, Olemme erilaisia myös eri kokouksissa. Itsekin huomaan tämän. Omien sanoo kouluttaja Reetta Koski. 38 TEHY t 9 2013 TEHY t 9 2013 39 keskustelua viime lehden kolme pidetyintä urha, turhempi, turhin. Näin ajattelee moni kokouksista, joihin on T pakko osallistua tai joissa ihmiset riitelevät. hyvinvointi Kokouksen vakiohahmot Lörpöttelijä, dominoija, mököttäjä. Tunnistatko oman tyyppisi? Palaute ukokouksen vakiohahmot -juttu (9/2013) vahvisti omia ajatuksiani ammattiosaston puheenjohtajana. Jutun suola oli ehdottomasti puheenjohtajalle tarkoitetut neuvot. utehy-lehti paranee kuin viini vanhetessaan. Kaikki työyhteisöä koskevat jutut ovat erittäin mielenkiintoisia. Niistä löytyvät aina työpaikkojeni tyypit, tietenkin minä itse mukaan luettuna. Juttuja luettuani lohduttaudun ajatuksella, että meitä on moneksi! uolen nähnyt ja omakohtaisestikin kokenut, miten liikunta tekee todella hyvää meille kaikille etenkin mitä enemmän ikää karttuu. Kiitos Mäntän kuntouttavasta päivätoiminnasta kertovasta jutusta (9/2013). 1. Kokouksen vakiohahmot 2. Oman pelinsä herra 3. Tunnista psykoosi umänttä-vilppulan toiminta-idea on niin yksinkertainen ja toimiva. Toivottavasti mahdollisimman usea palvelukeskus rupeaa harjoittamaan heidän malliaan. upakinassa Downshifting (9/2013) oli törkeää propagandaa. Viittaan kartanonomistajiin ja heidän avustuksiinsa ja maataloustukiinsa. Hoitajilla on niin vähän veroja, että niillä ei makseta yhtään mitään. Maatalon tyttärenä ja sairaanhoitajana tympii tuollainen asiattomuus! Toinen asia, joka ihmetyttää on ilmaisu koulutetut hoitajat (vrt. aiemmin koulutetut hierojat). Kaikki ihmiset ovat nykyään koulutettuja. Kiva lehti, ellei olisi propagandistinen. Eihän sillä tyylillä ole saavutettu mitään hyvää! ulähihoitajaopiskelija saa lehdestä paljon uutta ja tärkeää tietoa, joista on apua niin opiskeluissa ja työnteossa kuin omassa arjessa. umielenkiintoisin juttu viime numerossa oli tietenkin uuden puhiksen esittely ja liittokokous! Titteleillä hienostelua miksi ihmeessä nimineuloissa käytetään nimikettä sairaanhoitaja (amk), vaikka kaikki sairaanhoitajat valmistuvat nykyään ammattikorkeakoulusta. Potilaalle kaikki sairaanhoitajat ovat sairaanhoitajia. Olen kuullut, että lyhennettä käytetään myös puhelimeen vastatessa. Se kuulostaa tosi typerältä. Mitä pönkittämistä tämä amk:lla hienostelu on? eläkeläinen, sh, entinen esh Oikaisu homma hoidossa -palstalla (9/2013) kerrottiin raskaana olevien työsyrjinnästä. Lopputuloksessa oli virhe: toinen äitiyslomalle jäänyt jäi hoitovapaalle ja palaa työhön syksyllä ja toisen vanhempainvapaa jatkuu edelleen. Lukijakilpailu kerro meille 23.8. mennessä, mistä jutusta pidit eniten. Kilpailuun voi osallistua netissä www.tehy.fi/ tehy-lehti/palaute/lukijakilpailu, postikortilla Tehylehti, PL 40, 00060 Tehy tai lähettämällä tekstiviestin numeroon 0400 345 557. Vastanneiden kesken arvomme Tehy-tuotteita. lehden 9/2013 kilpailussa tehytuotteita voitti eeva meronen nummisista. 48 TEHY t 10 2013

Etsimme tutoreita haluatko Sinä olla mukana tekemässä Tehyä tutuksi? Tutor esittelee Tehyä opiskelijoille ja rekrytoi jäseniä oppilaitoksissa pidettävissä aulainfoissa. Etsimme nyt joukkoomme iloisia ja aktiivisia ihmisiä. Mitä odotamme sinulta: olet Tehyn jäsen olet ylpeä omasta ammatistasi ja tehyläisyydestäsi olet innostunut esittelemään Tehyä opiskelijoille olet työssä ja pääset pitämään aulainfoja kouluille päiväaikaan olet nuorenmielinen ja tulet hyvin toimeen nuorten kanssa olet valmis sitoutumaan tehtävään Mitä saat: vankan koulutuksen tehtävään laajan tukiverkoston tapaamisia sekä oman alueesi että kaikkien Tehy-tutoreiden kanssa tuntuvan palkkion hyvin tehdystä työstä Tehy-tutor koulutus järjestetään lauantaina 7.9.2013 klo 10:30 15:30 Tehyn Seinäjoen aluetoimistossa, Keskuskatu 10 B, 2krs, 60100 Seinäjoki. Koulutuksen lisäksi Tehy maksaa osallistujien matkat ja ruokailun. lmoittaudu mukaan 20.8.2013 mennessä jäsensivujen kautta www.tehy.fi. Jäsensivuilla mene Jäsenelle / Ammattiosastot / Tehy Tutor / Tehy tutor koulutus Seinäjoella. Mukaan ilmoittautuneille lähetetään vahvistusviesti ja koulutukseen liittyvät esitehtävät. Lisätiedot: Järjestöasiantuntija Anne Lindgren 0400 510096, anne.lindgren@tehy.fi TEHY t 10 2013 49

me kaksi MIKÄ YHDISTÄÄ KAHTA TEHYLÄISTÄ TOISIINSA? Palkittu työpari Ella ottaa vastaan diabeetikot, Elli valtimo- ja reumasairaudet. teksti Irene Pakkanen kuvat Pentti Vänskä Elli Vornanen, 62 Vastaanottohoitaja Sonkajärven terveyskeskuksessa. Sairaanhoitaja ja terveydenhoitaja. Kirjoittaa, lukee, mökkeilee, kalastaa, marjastaa ja sienestää. Aviomies, neljä lasta ja neljä lastenlasta. elli: löysimme toisemme sairaanhoitajapäivillä 1994, vaikka olimme töissä samassa terveyskeskuksessa, minä poliklinikalla ja Ella vuodeosastolla. Nykyinen työnantajamme on Ylä-Savon sote-kuntayhtymä. Kunnioitan Ellan tapaa kohdata potilas. Ella kuuntelee potilasta ja ymmärtää tämän taustoja, eikä latele kovin paljoa hoitotyön liturgiaa. Varmaan ketään ei jännitä hänen vastaanotollaan. Niin vakavaa asiaa ei tule, ettei sille voisi Ellan kanssa nauraakin. Ja kun jokin asia kiukuttaa, voimme jakaa senkin. Kun toinen on ollut koulutuksessa, keskustelemme kuulumisista usein pitkään. Sen jälkeen, kun Ella sai reseptioikeuden, olen kysellyt häneltä paljon hänen erityisalastaan, diabeteksesta. Olen asunut koko ikäni Sonkajärvellä, ja varmaan puolet ihmisistä on tavalla tai toisella sukua. Työskentelin vuosikymmeniä kotisairaanhoidossa, välillä yrittäjänäkin, joten tunnen hyvin myös ihmisten asuinpaikat. Kun meidät palkittiin, olimme lavalla ihan hervottomia. ritilannekin on kunnossa. On antoisaa, kun on kaveri, jonka kanssa voin jakaa työn. Jos Ella tuntee jonkun potilaan paremmin, voin kysäistä, mistä narusta hänen kohdallaan kannattaa nykäistä. Ihmiset kyselevät paljon luontaislääkkeistä, mutta monet myös salaavat niiden käytön. Tietoa saa joskus lypsää. Se on tarpeen, sillä myös luontaislääkkeillä keskenään tai lääkärin määrää mien lääkkeiden ohessa voi olla haitallisia yhteisvaikutuksia. Kun meidät palkittiin Sairaanhoitajapäivillä Ihmisen parhaaksi -tunnustuksella, olimme lavalla ihan hervottomia. Oli ihanaa, kun yleisö nousi kannustamaan. Kerrankin palkinto annettiin ruohonjuuritason työlle. Hoitajavastaanoton lisäksi pidän kunniakirjaa tunnustuksena moniammatilliselle työlle, jota olen tehnyt valtimopotilaiden kanssa ja terveyden edistämisen työryhmälle, jossa olivat mukana koulut, päiväkodit ja liikuntatoimi. Ella Karhu, 47 Vastaanottohoitaja Sonkajärven terveyskeskuksessa. Sisätauti-kirurginen sairaanhoitaja, diabeteshoitaja. Soittaa pianoa, lukee ja sienestää. Aviomies ja kaksi lasta. tuttuudessa on puolensa. Minua otetaan usein hihasta kiinni kaupassa, parkkipaikalla tai vaikka kirkon käytävällä ja aletaan kysellä vaivoista ja lääkkeistä. Kuuntelen ystävällisesti, mutta ex tempore en ryhdy pitämään hoitajavastaanottoa. Usein kuulen myös kiitoksen työn ulkopuolella, vaikka siellä kaupan parkkipaikalla. Sonkajärvellä oli lääkäripula vuonna 2005, kun aloitimme hoitajavastaanotot. Kävijöitä on ollut valtavasti, ja nyt lääkä- uskon, että Sonkajärven terveyskeskus säilyy ei-päivystävänä yksikkönä, mutta vanhustenhoidossa on keksittävä jotain pienille kylille. Voi olla, että kyläyhdistykset kantavat jatkossa vastuuta etsivästä vanhustyöstä. Kolmannella sektorilla on vanhustyössä paljon annettavaa, ainakin sen perusteella, mitä kuulin kyläparlamentissa Sukevalla. Toivottavasti työparimalli hoitajavastaanotolla säilyy. Parempaa työkumppania kuin Ella en osaa edes kuvitella. 50 TEHY t 10 2013

työpari. Ella Karhu (vas.) ja Elli Vornanen saivat Ihmisen parhaaksi -palkinnon Sairaanhoitajapäivillä 2013. TEHY t 10 2013 ella: ellin ja minun saama palkinto kuuluu koko Sonkajärven terveyskeskukselle. Täällä on tehty hoitajavastaanottoa jo pitkään, ja siihen on ohjattu resursseja. Meillä on ollut mahdollisuus kehittää työtämme. Olemme päässeet hyvin koulutuksiin, ja rajattu reseptinkirjoitusoikeus on huomioitu palkassani. Aamulla meillä on villi vastaanotto, jonne voi tulla ilman ajanvarausta. Potilaita käy korvahuuhtelussa, poistattamassa ompeleita, injektioilla tai infektioasioissa. Päivemmällä varattujen aikojen välissä on akuuttiaikoja hoidon tarpeen arviointiin. Tulevaisuudessa pitkäaikaissairauksien vuosittaisia hoidonarviokäyntejä voidaan tehdä myös hoitajan vastaanotolla. Asia pitää olla kirjattuna hoitosuunnitelmaan tai lääkäriä konsultoitu. Muualla kuntayhtymässä on alueellisia vastaanottoja, mutta meillä jakoa on tehty sairauksien mukaan. Akuuttiaikoja on kummallakin, mutta diabeetikot ohjataan etupäässä minulle. Valtimotaudit ja reumasairaudet ovat Ellin erikoisalaa. Käännyn Ellin puoleen etenkin reuma-asioissa. Puhumme paljon myös hoidon ohjauksesta, ja siitä, mikä toimii kenelläkin. Jos tulee uusi potilas, saatan kysäistä, tunteeko Elli häntä. Lääkärin ja hoitajan yhteistyötä voidaan järkeistää paljonkin. toisinaan tarvitaan aikaa, ennen kuin ihminen herää hoitamaan itseään. Heräämisen hetkellä on hyvä, kun on tuttu hoitaja remmissä. Sitten on potilaita, joihin ei oikein synny yhteyttä, eikä hoidossakaan tapahdu mitään. Omahoidossa tapahtuu ihmeitä, etenkin miehillä. Jos esimerkiksi diabeteksen diagnoosiraja on ylittymässä, moni mies säikähtää, ryhtyy painonpudotukseen ja onnistuu. Pienellä syrjäseudun terveysasemalla, jossa ei ole enää päivystystä, hoitajavastaanotto purkaa jonoja ja helpottaa hoitajan ja lääkärin yhteistyötä. Myös rajattu lääkkeenmääräämisoikeus on ollut meille hyvä uudistus. Elli on työparina ja hoitajana vakaa ja luotettava. Hän ei ikinä pomota potilasta, että nyt teet näin ja näin paitsi kun on tarpeen. lääkärin ja hoitajan yhteistyötä voitaisiin järkeistää paljonkin. Hoitajalle voisi antaa enemmän vastuuta esimerkiksi pitkäaikaissairauksien seurannassa. Joissakin paikoissa hoitajat on koulutettu esimerkiksi ompelemaan pieniä haavoja, mikä kuului ennen lääkäreille. Odotan, että hoitajan reseptinmääräämisoikeutta laajennettaisiin. Esimerkiksi diabeetikon lääkehoidon jatkaminen on tällä hetkellä hyvin rajattua. 51

tehy-uutiset KOONNUT VESA TURUNEN, vesa.turunen@tehy.fi Hallitus valitsi työvaliokunnan LEENA LOUHIVAARA tehyn uusi hallitus valitsi järjestäytymiskokouksessaan kesäkuussa keskuudestaan työvaliokunnan lippuäänestyksellä. Työvaliokunta on 3 5-jäseninen elin, joka valmistelee hallituksen käsittelyyn tulevia asioita ja hoitaa juoksevia asioita. Hallituksen ja työvaliokunnan toimikausi on nelivuotinen. Puheenjohtaja Rauno Vesi- valon ja varapuheenjohtajien Marjut McLeanin ja Anna-Lee- na Braxin lisäksi työvaliokun- nan jäseniksi tulivat Minna Ta- lonen ja Sari Viinikainen. pj hallitus ryhmäkuvassa. Tehyn hallituksen jäsenet vasemmalta ylhäältä Jouni Sallinen, Vilja Laurila, Kaija Ojanperä, Anna-Leena Brax, Rauno Vesivalo, Marjut McLean, Kati Jetsu, Anne-Mari Thomassen, Hilkka Kontiainen ja Paula Sihto. Eturivissä A nneli Näppä, Sari Viinikainen, Kim Berg ja Minna Talonen. Kuvasta puuttuu Pekka Rastas. Savuttomuus palkittiin tehyläinen Reetta-Maija Luhta sai ensimmäistä kertaa jaetun Savuton Suomi 2040 -tunnustuspalkinnon. Luhta toimii Seinäjoella tupakasta vieroitushoitajana ja Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin ennaltaehkäisevän päihdetyön koordinaattorina. Palkinnon myöntäneen Savuton Suomi 2040 -verkoston mukaan Luhta tunnetaan savuttomuustyön edelläkävijänä, jonka työn tulokset ovat kansallisesti vertaansa vailla. Tämän lisäksi Luhta on toiminut kansainvälisen Savuton sairaala -hankkeen koordinaattorina. ss Muista! Päivitä tietosi jäsenrekisteriin Tehy-kalenterin 2014 tilaus alkaa syyskuussa. Lue lisää www.tehy.fi/kalenteri ja seuraavasta Tehy-lehdestä. tehyläiset voivat päivittää omia jäsentietojaan entistä sujuvammin. Jäsensivuilla osoitteessa www.tehy.fi/ jasensivut voi ilmoittaa muun muassa osoitteen, työnantajan ja ammattiosaston muutoksesta sekä jäsenlajin vaihtumisesta eli esimerkiksi vanhempainlomasta, vuorottelu- tai hoitovapaasta, työttömyysjaksosta, jatko-opiskelusta tai eläkkeelle jäämisestä. Tieto jäsenlajista on tärkeä jäsenmaksujen perinnän ja jäsenmaksusta vapautuksen vuoksi. re www.tehy.fi/jasensivut > jäsentietojen muutos u Tehyläisten yrittäjien ja ammatinharjoittajien jäsenilta Oulun aluetoimistossa 6.9. klo 17. u Kouluterveyspäivät 17. 18.9. Espoon Dipolissa, THL. u STTK:n PlusMiinus 30 -tapahtuma 27. 29.9. u Tehy-tutoreiden jatkokoulutuspäivät Helsingissä 5. 6.10. u Valtakunnalliset neuvola päivät 9. 10.10. Helsinki Congress Paasitornissa, THL. u Nuori Tehyläinen Sokos Hotel Vantaassa 19. 20.10. u Suomen perheterapiayhdistys on nimennyt psykiatrisen sairaanhoitaja ja perhepsykoterapeutti Marja Uotilan Vuoden perheterapeutiksi. 52 TEHY t 10 2013

jäsentapahtumat venäjän keväässä. Riihimäen seudun ammattiosasto teki kevätristeilyn Pietariin. Palatseihin ja kirkkoihin tutustuttiin kiertoajelulla, muuhun kaupunkiin omatoimisesti. Laivalla tehyläiset osallistuivat tietenkin karaokeen. Retken järjestäjä Erja Hirviniemi (pieni kuva) lauloi Lulun. JULKAISEMME KUVIA JÄSENTAPAHTUMISTA. LÄHETÄ KUVA JA LYHYT TEKSTI SÄHKÖPOSTILLA TEHY.LEHTI@TEHY.FI TARJA VAHTILA ammattiosastot kurssitapaamiset Helsinki Espoon-Kauniaisten ao 143 Syysretki Hämeenlinnaan la 14.9. Retkellä tutustumme mm. Hämeen keskiaikaiseen linnaan, Vankilamuseoon ja Lepaan viini- ja puutarhatilaan. Omavastuu 30 euroa. Lähtö Espoon keskuksesta (aseman puolelta) klo 8. Varaukset ja lisätiedustelut 20. 28.8. ketola.kerstin@luukku.com. Mukaan pääsee ilmoittautumisjärjestyksessä. Lisätietoja matkasta: ao143.tehy.fi. Uudenmaan yksityisten vanhuspalveluyksiköiden ao 154 Syyskauden aloitus: 4.9. klo 17 Marttojen afrikkalaisen ruoan ilta. Kokkailemme Marttojen valmistuskeittiössä, Lapinlahdenkatu 3 A, 2. krs. Ilmoittauduthan ripeästi, sillä paikkoja on rajoitetusti! Ota mukaasi mukavat sisäjalkineet. Ilm. ja ruokarajoitteet 27.8. mennessä ao154@ tehy.net. Tampere Pirkanmaan yksityisalojen ao 367 Syysretki 14.9. Hämeenkyrön ja Ylöjärven maisemiin. Matkalla lounastamme Frantsilan luomuyrttitilalla, suklaamaistajaiset Suojärven suklaatilalle. Lähtö klo 10 Keskustorilta, paluu noin klo 16. Omavastuu 10 euroa. Lisätiedot ja ilm. ao:n nettisivuilla 3.9. mennessä. www.ao367.tehy.fi. Pirkanmaan sh-oppilaitos, oj 16 Valmistuimme 12/72 eli 40 vuotta sitten, olisiko kiinnostusta tapaamiseen? Ota yhteyttä 15.9. mennessä Pirjo Ågren (Pulkkinen) 040 3541131 tai agren.pirjo@gmail.com. Tukholmankadun SHJ 86/2 (yo) Suunnittelemme kurssitapaamista Helsinkiin pe 8.11. Ilmoittaudu alustavasti mukaan alla oleville henkilöille, niin laitamme tarkempaa tietoa ilmoittautuneille alkusyksystä. Jos et pääse mukaan tapaamiseen, ilmoita kuitenkin nykyiset yhteystietosi tulevia tapaamisia varten. Kerrothan tapaamisesta eteenpäin kurssilaisille! Terveisin Hannele Sarén (hannele. saren@finnair.com) 040 5573422, Jorma Kinnunen (jorma.kinnunen@ cardirad.fi) 045 8083233, Heikki Nokelainen (heikki.nokelainen@pfizer. com) 040 5248500. Shoj. 14/Kemi Tapaamme 25-vuotisen sairaanhoitajataipaleen kunniaksi Kemissä la 31.8. Lisätietoja ja ilmoittautuminen Kristiinalle 040 5890817 tai kristiina. jussila@gmail.com. Jäsenilta Kouvolassa Persoonalähtöinen lähestymistapa muistisairaan maailmaan Ma 16.9. klo 15.15 Kuusankoskitalo, Voikkaa-sali, Kymenlaaksonkatu 1, Kuusankoski Sitovat ilmoittautumiset 1.9. mennessä Tehyn jäsensivujen kautta: www.tehy.fi > Jäsensivut > Omat jäsentiedot > Kurssit > Kurssitarjonta > 16.9. Kouvolan jäsenilta Tehyn ammattiosastojen ja aluetoimistojen tiedotukset Täytä lomake: www.tehy.fi/ tehy-lehti/ammattiosastot Muista ammattiosaston nimi ja numero Tiedotukset ovat maksuttomia Kurssitapaamiset Hinta 15 e/ilmoitus. Maksetaan tilille: Sampo 800018-315054. Viesti: Tehy-lehti (+ nro)/kurssitapaamiset. Muut tilaisuudet Tehyn yhteistyöjärjestöjen sekä niiden alajärjestöjen kokousilmoitukset. Hinta 2,50 e/pmm. Ilmoita laskutusosoite. Päättötyöilmoitukset Hinta Tehyn jäsenille 20 e ja muille 60 e/ilmoitus. Ilmoita laskutusosoite. Aineisto tehy. lehti@tehy.fi In memoriam -palsta Maksuton ja tarkoitettu vain jäsenille. Lähetä teksti ja kuva erillisinä liitetiedostoina tehy. lehti@tehy.fi tai Tehy-lehti, PL 40, 00060 Tehy. Aineistopäivät: www.tehy.fi/ tehy-lehti/mediatiedot HUOM: Emme vastaa myöhästyneistä ilmoituksista tai jälkeenpäin tehdyistä muutoksista. TEHY t 10 2013 53

Akateemiset-jaoston jäsenilta To 12.9. klo 17 19, kevyt iltapala klo 16.30 Tehyn keskustoimisto, Asemamiehenkatu 4 A, P1-kerros, kokoustila Voima Illan vieraana Tehyn edunvalvontajohtaja Jukka Maarianvaara. Tervetuloa kuulemaan ja keskustelemaan ajankohtaisista asioista, jotka koskevat akateemisten edunvalvontaa. Ilmoittautumiset ja mahdolliset ruokaaineallergiat 9.9. mennessä nina.welling@tehy.fi Tarkista tietosi Tehyn jäsensivuilla Päivitä tietosi elämäntilanteesi muuttuessa esim. työnantajan, työpaikan tai ammattiosaston vaihtuessa tai jäädessäsi eläkkeelle. Jäsensivuilla voit tulostaa myös uuden jäsenmaksujen perintävaltakirjan jäsenmaksujesi maksamista varten. Tulosta, allekirjoita ja toimita perintävaltakirja työnantajasi palkanlaskentaan. Varmista seuraavasta palkkalaskelmastasi, että jäsenmaksujen perintä on alkanut. Muista ilmoittaa myös jäsenmaksuvapautukseen oikeuttavan ajanjakson alku- ja loppupäivä, esim. palkaton äitiys- tai vanhempainvapaa tai työttömyys. Muutoksen teet helpoiten kirjautumalla Tehyn jäsensivuille kohtaan jäsentietojen muutos. www.tehy.fi in memoriam Anna-Leena Hyttinen, o.s. Piiparinen 30.10.1948 18.4.2013 Sirpa Anneli Poutiainen 8.5.1959 14.8.2012 Sirpa valmistui mielisairaanhoitajaksi 1979 Oulusta ja aloitti työuransa Kajaanin Kuusanmäen kehitysvammalaitoksella. Salmijärven sairaalassa hän toimi mielisairaanhoitajana ja toimintaterapiassa opetuskeittiöllä, jossa maatalon tyttärenä opitut taidot tulivat hyvään käyttöön. Työskennellessään Kajaanin keskussairaalassa Sirpa opiskeli sairaanhoitajaksi erikoistuen psykiatriaan. Psykoterapeutin pätevyyden hän sai vuonna 2008. Ammattiosastotoiminta oli Sirpalle läheistä. Hän hoiti puheenjohtajan pestiä kunniakkaasti Keväisenä viikonloppuna saimme suruviestin, että hyvä ystävämme ja työtoverimme, vastaava suuhygienisti Anna-Leena Hyttinen oli nukkunut pois vakavan sairauden murtamana, vain vuosi eläkkeelle jäämisen jälkeen. Sairaus oli vahvasti mukana ja aistittavissa jo viimeisinä työvuosina. Anna-Leena aloitti työuransa hammashoitajana Joensuun kaupungin terveyskeskuksessa 1973 ja siirtyi 70-luvun puolivälissä kotikuntansa Liperin terveyskeskukseen. Siellä ollessaan hän suoritti ylemmän hammashoitajan tutkinnon Kuopiossa. Kolmen pojan äitinä opiskelu eri paikkakunnalla vaati varmasti sinnikkyyttä. Opiskelun päätyttyä todellinen sisunnäyte oli uuden kodin rakentaminen entiselle kotikylälle. Siinä talossa Anna-Leena asusteli ensin poikiensa kanssa, myöhemmin elämänkumppaninsa Lassin kanssa. Liperin kunnalta Anna-Leena siirtyi takaisin Joensuun kaupungin terveyskeskukseen 80-luvun loppupuolella ensin erikoishammashoitajaksi ja siitä edelleen vastaavaksi hammashoitajaksi. Ympäristökuntien yhdistyessä Joensuuhun Anna-Leenankin työtehtävät ja alaisten määrä kasvoivat kovasti. Tästä huolimatta hän teki työnsä sydämellään. Iloisuus ja optimistisuus olivat hänen persoonansa ja voimavaransa. Ne kantoivat häntä läpi koko elämän, myös vaikeissa tilanteissa. Vaikeimpia asioita lienee ollut pari vuotta sitten nuorimman pojan menettäminen sairauden vuoksi. Anna-Leena oli myös perheen kokoava voima. Viikonloppuisin lapset perheineen saapuivat nauttimaan äidin ruoista ja leivonnaisista. Lasten ja etenkin lastenlasten vierailut olivat Anna-Leenan elämän kohokohtia. Me työtoverit saimme viettää monia iloisia ja mukavia hetkiä Anna- Leenan kanssa. Mieleenpainuvimpia olivat monet kesät Karelia-soudussa Pohjois-Karjalan hammashoitajien veneessä, jossa Anna-Leena toimi usein kipparina. Luonto ja eläimet olivat lähellä Anna-Leenan sydäntä. Vapaa-aikanaan hän lenkkeili mielellään metsissä, hiihteli, pyöräili ja harrasti puutarhan hoitoa. Matkustelu oli myös mieleistä sekä kotimaassa että ulkomailla. Anna-Leena osallistui myös Liperin kunnallispolitiikkaan sekä järjestötoimintaan. Anna-Leena oli iloinen, empaattinen, suurisydäminen esimies työtoveri ja ihminen meitä jokaista kohtaan. Häntä jäivät syvästi kaipaamaan elämänkumppani, kaksi poikaa perheineen sekä sukulaiset ja ystävät. Anna-Leenaa muistaen ja ikävöiden työtoverit. useiden vuosien ajan. Sirpa toimi myös Tehyn päätoimisena varapääluottamusmiehenä Kainuun maakunta -kuntayhtymässä vuodesta 2007 alkaen. Hänet valittiin työsuojeluvaltuutetuksi maakuntakuntayhtymän kolmannelle alueelle vuonna 2010 ja hän aloitti myös tutkinto-oppilaana Itä-Suomen yliopistossa, tavoitteena erikoistua juridiikan osaajaksi. Sirpa oli laajasydäminen, huumorintajuinen ja luotettava ihminen. Hän tykkäsi viettää aikaa ystävien kanssa ruoanlaiton ja hauskanpidon parissa. Sirpa harrasti hiihtoa, puutarhanhoitoja ja suurenmoisena esteetikkona kodin sisustamista. Sirpa, olit tyylikäs, elegantti ja upea nainen! Ammattiosasto 751:n puolesta mielisairaanhoitajat Irja Tsutsunen ja Jaana Leppänen 54 TEHY t 10 2013

Suun terveydenhuollon luottamusmiesten neuvottelupäivät 6. 7.11. Tehyn kokoustilat 1P, Asemamiehenkatu 4, Helsinki (Pasila) Kohderyhmä: yksityissektorin ja kuntasektorin tehyläiset luottamusmiehet ja varaluottamusmiehet Ke 6.11. 9.30 Ilmoittautuminen ja aamukahvi 10.00 Neuvottelupäivien avaus Marjut Mclean, 1. varapuheenjohtaja, Tehy 10.20 Suun Terveydenhoidon Ammattiliitto STAl:n ja Tehyn yhteistyö Annmarie Kuurto, toiminnanjohtaja, STAl Päivi Kukkola, järjestöasiantuntija, Tehy 10.40 Suun terveydenhuollon selvitystyöryhmän tuloksia, kunta- ja yksityissektorin kumppanuus Anne Nordblad, lääkintäneuvos, STM 11.20 Rajat ylittävä terveydenhuolto Kirsi Markkanen, kehittämispäällikkö, Tehy 12.00 lounas 12.45 Työnjako suun terveydenhuollossa, uhka vai mahdollisuus? Suun terveydenhuollon toimenpideluokitus liisa Terävä, shg, osastonhoitaja, STAl 13.45 Ajankohtaista suun terveyden edistämisestä Marjaana Nissinen, suuhygienisti, STAl 14.00 Ajankohtaista edunvalvonta-asiaa, mm. työajat, jakaudutaan ryhmiin työehtosopimuksittain 19.00 Illallinen To 7.11. 9.00 Ajankohtaista edunvalvonta-asiaa, mm. tehtävänkuvan laajentaminen ja palkkaus, jakaudutaan ryhmiin työehtosopimuksittain 11.00 Suun Terveys -tapahtuman avajaiset Helsingin Messukeskuksessa 11.30 Suun Terveys -luennot Messukeskuksessa, ks. ohjelma www.stal.fi, mahdollisuus osallistua luennoille myös 8. 9.11. Ilmoittautuminen Tehyn jäsensivuilla: www.tehy.fi > Jäsensivut > Omat jäsentiedot > Kurssit > Kurssitarjonta. Sitovat ilmoittautumiset 10.10. mennessä. Tehy maksaa matkat Tehyn matkustusohjeen mukaan, majoituksen, tarjoilut sekä osallistumismaksun luennoille. Muista mainita ilmoittautumisen yhteydessä, osallistutko Suun Terveys -tapahtumaan. lisätiedot kurssisihteeri@tehy.fi. Terveydenhoitajien opintopäivät 14. 15.11.2013 Tampereella Hotelli Cumulus Pinja, Olympia-Sali, Satakunnankatu 10 Ohjelmassa muun muassa Nuoren mielenterveysongelmaisen kohtaaminen ja auttaminen terveydenhoitajan näkökulmasta Masennus hoitotyön haasteena Ilo avartaa ja parantaa Ajankohtaista terveydenhoitajien edunvalvonnasta Koulutus on maksuton Tehyn varsinaisille ja opiskelijajäsenille. Ei-jäseniltä peritään 150 euron osallistumismaksu ja opiskelijoilta, jotka eivät ole Tehyn jäseniä 30 euron maksu (hinnat sisältävät ruokailut). Tehyn Terveydenhoitajajaoston vuosikokous to 14.11.2013 klo 16.30 Hotelli Cumulus Pinjassa, Satakunnankatu 10, Tampere. Vuosikokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat sekä sääntömuutos. Kokousasiakirjat jaetaan kokouksen aluksi. Lisätietoja: terveydenhoitajajaosto@tehy.fi Katso tarkempi ohjelma ja muut tiedot netistä. Jäsenet ilmoittautuvat jäsensivuilla www.tehy.fi > Jäsensivut > Omat jäsentiedot > Kurssit > Kurssitarjonta. Ei-jäsenten ilmoittautuminen osoitteessa www.tehy.fi/terveydenhoitajapaivat. Ilmoittautuminen alkaa viikolla 35. Sitovat ilmoittautumiset 15.10 mennessä. Lisätietoja: tilaisuudet@tehy.fi. TEHY t 10 2013 55

hyöty KOONNUT RIITTA HANKONEN, riitta.hankonen@tehy.fi Opintopiiri opettaa Jokainen osaa jotain, mistä muut hyötyvät. teksti Riitta Hankonen kuva Lauri Rotko Haavahoito, ensiapu ja saattohoito. Infektiotaudit, ravintolisät ja viriketoiminta. Suun terveys, elvytys ja osteoporoosi. Eritetahrat, eettiset ohjeet ja evakuointi. Nämä ovat esimerkkejä aiheista, joita lahtelaisen Jalkarannan sairaalan osasto J50:n työntekijät ovat käsitelleet opintopiireissään. Idea omasta opintopiiristä syntyi, kun osaston työntekijät miettivät osastonhoitaja Krystyna Miettisen johdolla, miten he voisivat toteuttaa Lahden kaupungin strategisia tavoitteita. Kaupungin yhtenä tavoitteena on, että kaupunki on haluttu työnantaja, jolla on osaava ja kehityshaluinen henkilöstö. Opintopiirissä työntekijät jakavat osaamistaan toisilleen suunnitellusti ja järjestelmällisesti. Toiminta alkoi tammikuussa 2012. Miettinen merkitsi kalenteriin joka kuukaudelle tunnin ja pyysi työntekijöitä valitsemaan aiheen ja ajankohdan omalle esitykselleen. Aluksi piti kovasti kannustaa, kun moni oli sitä mieltä, että ei osaa mitään erityistä. Vähitellen kalenteri alkoi täyttyä. Tänä vuonna opintopiirit saatiin sovittua parissa viikossa. Opintopiirille on varattu kerran kuukaudessa yksi tunti kello 13 14, joka on asiakkaiden lepohetki. Poissaolijat perehtyvät oppimateriaaliin, jota varten on perustettu oma mappi. ulkopuoliset koulutukset on suunnattu yleensä yksittäisille työntekijöille, jolloin osaaminen jää työpaikalla usein yhteisesti hyödyntämättä. Opintopiirit koskevat koko henkilöstöä. tunti kerran kuussa. Opintopiiri kokoontuu säännöllisesti ja suunnitelmallisesti. Sairaala-apulaiset ovat muun muassa neuvoneet, miten eritetahrat tulee poistaa pintoja vahingoittamatta. Myös opiskelijat saavat halutessaan jakaa osaamistaan, Miettinen kertoo. Kouluttajakin hyötyy osaamisensa esittelystä, sillä tunnin suunnittelu parantaa ajattelua, itseohjautuvuutta ja omatoimisuutta. Myös hiljainen tieto välittyy opintopiirissä. Palaute on välitöntä: jokainen saa muilta aplodit ja kiitokset. miettisen mielestä terveydenhuollon työpaikoilla on paljon osaamista, jota ei osata ottaa käyttöön tarpeeksi tehokkaasti. Kerran hankittu ammatillinen koulutus ei enää riitä, vaan osaamista on pidettävä jatkuvasti yllä. Toukokuussa osaston opintopiiri voitti innovaatiokilpailussa 2 000 euron arvoisen ensimmäisen palkinnon, joka on tarkoitettu henkilöstön kehittämiseen ja hyvinvointiin. t 56 TEHY t 10 2013

Työaika tutuksi Tehdyistä työtunneista on pidettävä kirjaa. Tehyläiset voivat lähettää Hyvä kysymys -palstalle edunvalvontaan ja ammatilliseen toimintaan liittyviä kysymyksiä. Kysymykset sähköpostilla osoitteeseen riitta. hankonen@tehy.fi 1 Työaika tarkoittaa aikaa, jolloin työntekijä on velvollinen olemaan työpaikalla työnantajan käytettävissä. Myös aika, jolloin työntekijä on työpaikalla toimettomana, on työaikaa, koska työntekijä voi tarvittaessa aloittaa työn. 2 Työpaikka voi olla varsinaisen työntekopaikan lisäksi paikka, johon työnantaja on työntekijän määrännyt. Matka-aika ei ole työaikaa, jollei se ole samanaikaisesti työsuoritus. 3 Työnantajan on laadittava työvuoroluettelo. Siitä käyvät ilmi työntekijän säännöllisen työajan alkaminen, päättyminen sekä päivittäisten lepoaikojen ajankohdat. Työntekijälle on annettava jokaisen työvuoron alkamista seuraavan vuorokauden aikana vähintään 11 tunnin keskeytymätön vuorokausilepo. Jaksotyössä vuorokausilepo on vähintään yhdeksän tuntia. 4 Työvuoroluettelo on laadittava yleensä samaksi ajaksi kuin työajan tasoittumisjärjestelmä. Luettelo on saatettava kirjallisesti työntekijöiden tietoon viimeistään viikkoa ennen luettelossa olevan ajanjakson alkamista. Työnantajan on pidettävä työaikakirjanpitoa, josta käyvät ilmi työntekijän tekemät työtunnit ja niistä maksetut korvaukset. 5 Työnantajan on laadittava työajan tasoittumisjärjestelmä, jos säännöllinen työaika järjestetään keskimääräiseksi useamman viikon ajalla tai käytössä on jaksotyöaika. Tasoittumisjärjestelmästä tulee käydä ilmi vähintään tasoittumisjakson kunkin viikon säännöllinen työaika. Tasoittumisjärjestelmä on laadittava vähintään ajaksi, jonka kuluessa säännöllinen työaika tasoittuu työehtosopimuksessa sovittuun keskimäärään. 6 Säännöllisen työajan lisäksi työnantaja voi teettää lisä- ja ylityötä. Lisätyöstä maksetaan yksinkertainen palkka; ylityöstä korotettu palkka. Ylityötä saa teettää enintään 138 tuntia neljän kuukauden sisällä. Kalenterivuodessa ylityötä saa teettää enintään 250 tuntia. Työntekijän ei tarvitse suostua ylityöhön, sitä ei saa muodostua yllättäen, ja työntekijän pitää aina tietää tekevänsä ylityötä. rh www.tyosuojelu.fi Hyvä kysymys Työnantajan mielestä jonkun pitää olla valmis jäämään töihin, jos iltavuorolainen sattuisi sairastumaan samana päivänä. Onko näin? Omista menoista ei ole velvollisuutta luopua muutaman tunnin varoitusajalla. Myöskään vapaaaikanaan ei tarvitse olla tavoitettavissa (paitsi varallaolossa), joten työvuoroluettelon muutokset tulee tehdä viimeistään edellisen työvuoron aikana. Työntekijän tulee yleensä voida luottaa siihen, että tiedoksi saatettua työvuoroluetteloa noudatetaan muuttamattomana. Työvuoron aikana ilmenevä työvoiman tarve voidaan hoitaa sijaisjärjestelyin, ylityösuostumuksella tai erilaisin joustokorvauksin, joiden avulla omasta henkilökunnasta löytyy vapaaehtoisia työntekijöitä tekemään tarvittavat tunnit. Joissain työpisteissä toimintaa voidaan myös supistaa sairaustapauksen vuoksi. Olkaa yhteydessä luottamusmieheenne. Hän neuvottelee sopivan paikallisen joustosopimuksen. Tunne palkkasi perusteet mihin palkkakuitissa pitää kiinnittää huomiota? Mitä sulle kuuluu -nettisivuilta voi käydä tarkistamassa palkkauksen perusteita ja perehtymässä palkkauksen eri osiin. Työntekijälle, luottamusmiehelle ja esimiehelle on laadittu omat osionsa. Tietopaketti perustuu Tehyn viime syksyn palkkauskampanjaan. www.mitasullekuuluu.fi Maija Wilskman asiamies TEHY t 10 2013 57

homma hoidossa AMMATTIOSASTOT KERTOVAT PAIKALLISESTA EDUNVALVONNASTA. Ammattiosasto 912 Toimii Pietarsaaren seudulla. Jäseniä noin 780. Yleisimmät ammattinimikkeet: sairaanhoitaja, lastenhoitaja ja kätilö. Perustettu 2006. Uusikaarlepyy liittyi mukaan 2008. Puheenjohtaja ja pääluottamusmies Kim Yli-Pelkola. Kim Yli-Pelkola (ensimmäisenä vas.) ja osa siirtokuljetuksiin osallistuvista sairaanhoitajista. Siirtokuljetukset hoitajille Pietarsaaressa hoitajat saavat potilassiirroista kunnon korvaukset. teksti Vesa Turunen kuvat Anne Yrjänä ongelma Lääkärit katsoivat Pietarsaaressa, että heille tulee turhan paljon potilaiden siirtokuljetuksia vaativamman erikoissairaanhoidon yksiköihin Kokkolaan, Vaasaan ja Tampereelle. Kun etupäivystäjänä toiminut lääkäri lähti siirtokuljetukseen, piti takapäivystäjänä toimivan lääkärin tulla etupäivystäjäksi. Tehohoitoa vaativat potilaat ovat hengityskoneessa ja nukutuksessa. Lääkäreiden mielestä tehohoitoon siirrettävät potilaat voidaan kuljettaa niin, että mukaan lähtee erikoistunut sairaanhoitaja. ratkaisu Hoitohenkilöstö suhtautui ehdotukseen myötämielisesti. Pääluottamusmies Kim Yli-Pelkola kävi neuvottelut siirtokuljetuksista vuoden 2011 lopulla. Sopimus koskee kahtatoista ensiavussa, leikkaussalissa ja sisätautien sydänvalvonnassa työskentelevää sairaanhoitajaa. Järjestelmä toimii niin, että kun päivystysaikaan tulee siirron tarve, siitä lähtee tekstiviestinä ilmoitus hoitajille. Siirtoon osallistuu sairaanhoitajista se, joka pystyy lähtemään. Jos kukaan hoitajista ei pääse, matkaan lähtee etupäivystävä lääkäri. Viime vuonna sairaanhoitaja osallistui 20 siirtoon. Yli-Pelkola arvioi, että tämä oli noin 95 prosenttia kaikista siirtokuljetuksista. Jos potilas on vakavasti loukkaantunut, siirtoon osallistuu aina anestesialääkäri. Pienten lasten kuljetuksessa mukana on lastenlääkäri. Kun sairaanhoitaja osallistuu siirtokuljetukseen, delegoidaan tehtävä kirjallisesti lääkäriltä sairaanhoitajalle. Sopimukseen kuuluu, että sairaanhoitaja voi tehtävän aikana konsultoida anestesialääkäriä. Sairaanhoitaja saa siirtoon osallistumisesta 90 euron lähtörahan. Tuntipalkka on 45 euroa koko edestakaisen matkan ajan. Esimerkiksi Tampereelle tehtävä siirto kestää matkoineen noin yhdeksän tuntia, joten siitä saatava korvaus on noin 500 euroa. Sopimukseen kuuluu, että siirtoihin osallistuvat sairaanhoitajat saavat säännöllisesti täydennyskoulutusta. Tänä keväänä koulutuspäiviä oli kaksi. Pääluottamus tietää, että ainakin Kokkolassa on kaavailtu samanlaista sopimusta. lopputulos Hoitajat tekevät korvausta vastaan valtaosan siirtokuljetuksista. 58 TEHY t 10 2013

tarkastaja KATSAUS TYÖPAIKKOJEN ARKEEN. Neljä vuodenaikaa Päiväkotien pihat elävät vuodenkierron mukaan. teksti Riitta Hankonen kuvat Ari Korkala, Mikko Lehtimäki ja Olli Häkämies 1 2 syksy. Tamperelaisen Turtolan päiväkodin piha on lastenhoitajien mukaan kaupungin paras. Isolla pihalla on kalliota, joilla kiipeillä. Isoja kuusten katveeseen voi rakentaa leikin. Aikuisen katse tavoittaa avaralta pihalta pienimmänkin leikkijän. 3 talvi. Vaasalaisen Malmöntalon päiväkodin leikkitelineet ovat talvellakin lasten käytössä. Pihan ylpeys on teletappimäki, jonka toista puolta laskevat lapset osaavat laskea ja jarruttaa ja toista puolta laskevat pienet, jotka vasta opettelevat laskemaan. 4 kevät. Vantaalainen Siimapuiston päiväkoti on suuntautunut luontokasvatukseen. Jokaisella ryhmällä on oma lava, joissa lapset kasvattavat kukkien ohella muun muassa raparperia, mansikoita, perunaa ja yrttejä. Sato syödään omiin suihin! TEHY t 10 2013 kesä. Helsinkiläinen Puotilan päiväkoti ylpeilee luonnonmukaisella, aurinkoisella pihalla. On vanhoja puita, kalliota ja kiviä ja toisaalta rakennettua ympäristöä, jolla voi pyöräillä. Helteellä lapset perustavat leikin viltille. 59

krypto 3 17 9 3 9 19 10 19 16 3 11 12 6 9 7 6 20 19 2 11 3 3 9 3 20 9 3 7 2 19 1 12 3 18 19 18 3 12 11 20 19 3 8 17 9 3 19 11 3 2 17 7 3 2 2 19 21 3 11 20 12 20 7 11 1 19 12 3 2 14 7 20 23 9 17 20 17 2 17 20 3 19 21 3 23 3 2 17 2 9 2 3 8 8 19 19 16 17 2 21 3 16 3 2 19 21 3 21 5 1 7 2 19 19 12 19 11 4 7 3 17 12 9 24 7 6 1 12 13 2 19 24 19 20 3 20 1 3 9 12 14 1 22 4 7 2 7 2 3 20 19 3 2 20 10 3 21 19 2 3 12 20 20 17 2 20 2 7 17 2 8 21 1 3 16 12 12 3 1 17 17 2 2 19 1 17 9 3 9 12 16 19 2 2 3 17 20 19 1 17 1 7 2 12 10 3 2 7 19 2 3 21 19 3 9 12 20 12 8 2 19 19 1 1 17 11 3 3 9 3 19 7 21 19 1 3 2 9 19 2 24 22 2 2 19 11 19 19 20 19 2 13 17 9 3 21 13 16 7 5 3 9 2 9 3 8 8 19 7 13 21 15 20 12 19 9 3 14 3 2 20 19 11 22 2 14 12 6 2 7 9 19 1 7 11 12 11 10 13 15 2 17 7 2 3 19 11 2 2 12 9 22 11 lähetä ratkaisu 10.9.2013 mennessä, jos haluat osallistua arvontaan. Palkintona on kolme Tehy-tuotetta. Liitä mukaan yhteystietosi, myös sähköpostiosoitteesi, ja postita osoitteella Tehy-lehti, PL 40, 00060 Tehy. Merkitse kuoreen Krypto. Arvonnan tulos ja ratkaisut julkaistaan Tehy-lehdessä 12/13. Krypton on laatinut Ahti Syrjälä. 60 TEHY t 10 2013

Tehyn yrittäjäjaoston opintopäivä 12.10. Tehyn koulutustilat, Asemamiehenkatu 4, P1-kerros, Helsinki (Pasila) Ohjelma 9.30 Ilmoittautuminen ja aamukahvi 10.00 Opintopäivän avaus, Kimmo Mökkönen, jäsenyys- ja järjestötoimialan johtaja, Tehy 10.30 Kirjaaminen, dokumentointi ja arkistointi (luvat, lainsäädäntö), Riitta Partia, kehittämisasiantuntija, Suomen Fysioterapeutit ry 11.30 Yrittäjäjaoston vuosikokous 11.45 Lounas 12.30 Toiminimi-yrittäjän verokysymyksiä Vesa Korpela, lakiasiain johtaja, Veronmaksajain Keskusliitto matkat työssä ammattitaidon ylläpito sama tavara yritys- ja yksityiskäytössä milloin asiakas saa kotitalousvähennyksen? milloin terveydenhuoltoalan ammattilainen maksaa arvonlisäveroa? 14.30 Yrittäjien vakuutukset Tehyn yrittäjävakuutukset ja muut vakuutukset (esim. yrityksen irtaimisto), riskien hallinta, If 15.30 Siirtyminen Kaapelitehtaalle yhteiskuljetuksella 16.00 Teatterimuseo, jossa järjestämme kohtauksen yhdessä 18.00 Kotimatkalle Ilmoittautuminen alkaa viikolla 34 Tehyn jäsensivuilla: www.tehy.fi > Jäsensivut > Omat jäsentiedot > Kurssit > Kurssitarjonta. Sitovat ilmoittautumiset 20.9. mennessä. Merkitse lisätietokohtaan, mikäli et osallistu teatteriin. Tehy ei järjestä tai korvaa osallistujien mahdollista majoitusta eikä matkoja. Ilmoittautumiset ovat sitovia. Henkilöiltä, jotka jäävät pois koulutuksesta ilmoittamatta perusteltua syytä, peritään 70 euron omavastuu. Peruutuksen voi tehdä 27.9. asti veloituksetta. Vahvistuskirje lähetetään sähköpostitse viikolla 39. Muistathan tarkistaa, että tietosi ovat ajan tasalla. Koulutus on maksuton Tehyn jäsenille ja sisältää päivän aikana tarjottavat kahvit, lounaan sekä ohjelman. Lisätietoja opintopäivästä, vuosikokouksesta ja teatterista: tilaisuudet@tehy.fi Tule oppimaan, verkostoitumaan ja virkistäytymään yhdessä muiden yrittäjien kanssa! Yrittäjäjaoston vuosikokous 12.10. klo 11.30 Tehyn toimitiloissa, Asemamiehenkatu 4, P1-kerros, Helsinki (Pasila). Vuosikokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat. TEHY t 10 2013 61

Tehy 10 93 x 122 mm koulutus Tunne pulssisi Koko kansan itsepuolustustaito Koulutus terveydenhuollon ammattilaisille 1.10.2013 klo 8 11.30 Paikka: Sokos Hotel Presidentti, Auditorio, Eteläinen Rautatiekatu 4, Helsinki. Kohderyhmä: Lääkärit, sairaanhoitajat, terveydenhoitajat, lähihoitajat, fysioterapeutit, alan opiskelijat ja apteekkien henkilöstö. Tavoitteet: Tunnet eteisvärinän ja aivoinfarktin välisen yhteyden. Manuaalinen pulssin tunnustelu ja sen opettaminen 60 vuotta täyttäneille asiakkaille/potilaille on luonteva osa työtäsi ja työyhteisösi toimintatapaa. Ilmoittautuminen: Ilmoittaudu 27.5. 20.9. välisenä aikana sähköisellä lomakkeella: https: /www.lyyti.fi/ilmoittaudu/tunne_pulssisi_helsinki_3146. Koulutus on maksuton. Eri puolilla Suomea järjestetään myös omia koulutustilaisuuksia, joihin verkkolähetys sisältyy. Verkkovälitteinen ohjelma on lisäksi vapaasti katsottavissa internetissä. Lisätietoja paikallisista koulutuksista ja verkkokatselun osoite ilmoitetaan syyskuussa Tunne pulssisi -sivustolla www.tunnepulssisi.fi. Lisätietoa koulutuksesta ja pulssin tunnustelun ohjeet verkossa osoitteessa: www.tunnepulssisi.fi Tunne pulssisi kuuluu Aivoliiton, Diabetesliiton ja Sydänliiton Yksi elämä -hankkeisiin. ehealth ja Hoitotyö -seminaari 24.9.2013, Tampere Sähköinen kohtaaminen näytön paikka Vuoden aiheina: HUS:n sähköiset mielenterveyspalvelut, DepisNet- ja MieliNet-potilasohjaus, Taltioni, eterveyskeskus ja eklinikka, ehealth ja terveysvalmennuskokemukset USA:ssa, Viron ehealth-kokemukset, Apotti-hanke, Espoon kaupungin sosiaalija terveystoimen sähköisen asioinnin kokemukset Osallistumismaksu: 140, sis. kahvit ja lounaan Ilmoittautumiset ja lisätiedot: www.ehealth.fi/www.tampereenkesayliopisto.fi SYKSYLLÄ ALKAVAA AVOINTA YLIOPISTO-OPETUSTA: Gerontologian perusopintokokonaisuus 26 op, 380 Johtamisen perusopinnot 26 op, 420 Farmasian perusopinnot 25 op, 400 Ravitsemustieteen perusopinnot 26 op, 440 Sosiaali- ja terveyshallintotieteen aineopinnot 35 op, 380 Työ- ja organisaatiopsykologian perusopinnot 25 op, 420 Ilmoittautumiset ja lisätiedot: www.tampereenkesayliopisto.fi Tampereen yliopisto järjestää Valtioneuvoston asetuksen 1120/2010 mukaista psykoterapeutin ammattinimikkeen käyttöoikeuteen johtavaa koulutusta. Haku keväällä 2014 alkaviin koulutusohjelmiin on alkanut: Psykoanalyyttinen yksilöpsykoterapeuttikoulutus (80 op) 2014 2017, Tampere Psykoanalyyttinen lastenryhmäpsykoterapeuttikoulutus (75 op) 2014 2017, Helsinki Psykoanalyyttinen ryhmäpsykoterapeuttikoulutus (70 op) 2014 2017, Helsinki Muu psykoterapia-alan täydennyskoulutus: Kliinisen käyttäytymisanalyysin (KLKA) erikoistumiskoulutus (30 op) 2014 2015, Tampere Tarkemmat tiedot hakuedellytyksistä, koulutusohjelmista ja hakumenettelystä osoitteesta: http://www.uta.fi/psykoterapeuttikoulutus/ koulutusohjelmat.html Seuraamalla sivustoa saat ajankohtaista tietoa myös syksyllä 2014 alkavista Tampereen yliopiston järjestämistä psykoterapeuttikoulutuksista. Lisätietoja: Heljä Kahra, 050 547 5762, helja.kahra@uta.fi ja Katri Saarinen, 050 437 2671, katri.saarinen@uta.fi. 62 TEHY t 10 2013

koulutus PSYKO -TEAM KOULUTUS OY JÄRJESTÄÄ HELSINGISSÄ, FINLANDIA-TALOSSA 24. 25.10.2013 SEMINAARIN ELÄMÄNKOKEMUSTEN VAIKUTUKSET PSYYKKISEEN JAKSAMISEEN OHJELMA TORSTAINA 24.10.2013 9.00 9.10 SEMINAARIN AVAUS Psykoanalyytikko, koulutusryhmäpsykoanalyytikko Maija Leinonen 9.10 10.30 TAAKKASIIRTYMIEN MERKITYS MIELEN MAAILMAAN Filosofian lisensiaatti, koulutuspsykoanalyytikko Pirkko Siltala 10.30 11.00 Kahvitarjoilu 11.00 12.15 LAPSUUDEN VARJOT Lääketieteen tohtori, lastenpsykiatrian dosentti Jari Sinkkonen 12.15 13.15 Lounas 13.15 14.30 NUORUUS, VÄISTÄMÄTÖN MUUTOS Nuorisopsykiatrian emeritusprofessori Veikko Aalberg 14.30 15.00 Kahvitarjoilu 15.00 16.15 MUUTOS ON TULLUT JÄÄDÄKSEEN MUTTA IHMINEN TARVITSEE JATKUVUUTTA Professori, psykohistorioitsija Juha Siltala OHJELMA PERJANTAINA 25.10.2013 8.30 9.45 KUORMITTAVAT ELÄMÄNKOKEMUKSET KEHON JA MIELEN MUISTOINA Psykologi, kriisi-ja traumapsykoterapeutti Tuija Turunen 9.45 10.15 Kahvitarjoilu 10.15 11.30 SURU JA TRAUMAATTINEN SURU OSANA PERHEEN ELÄMÄÄ Psykologi, kriisi- ja traumapsykoterapeutti Tuija Turunen 11.30 12.30 Lounas 12.30 13.45 TYÖNTEKIJÄN OMAN JAKSAMISEN TUKEMINEN Psykologi, kriisi- ja traumapsykoterapeutti Tuija Turunen 13.45 14.15 Kahvitarjoilu 14.15 15.30 PERSOOONALLISUUDEN JA ELÄMÄNKOKEMUS- TEN VAIKUTUS MUUTOKSISTA SELVIÄMISEEN Psykologian lisensiaatti, kouluttajapsykoterapeutti (VET) Jan-Henry Stenberg Sitova ilmoittautuminen 10.10.2013 mennessä kotisivuilla olevan ilmoittautumislomakkeen välityksellä (www.psyko-team.fi). Osallistumismaksu on 398 euroa (sis. alv 24 %) koko seminaarin ajalta ja 235 euroa (sis.alv) yhdeltä päivältä. Seminaarissa jaettava luentomateriaali sekä ruokailut ja kahvitarjoilut sisältyvät hintaan. www.hamk.fi Hyvinvoinnin ammattilainen Hämeen ammattikorkeakoulussa alkavia koulutuksia: DEMEPASSI 30 op Aloitus 25.9.2013 (14 lähipäivää). Muistisairaudet ja niiden hoito 12 op Muistisairaiden kuntoutus ja voimavarojen tukeminen 10 op Työorientaatio ja työhyvinvointi dementiatyössä 8 op TUOTEKEHITTÄJÄN ERIKOISAMMATTITUTKINTO PALVELUOHJAAJA Aloitus 25.10.2013, kesto n. 1,5 v. Tuotekehitystyön valmistelu Asiakaslähtöinen palveluohjaus ja sen kehittäminen Tuotekehitystyötä tukevien menetelmien hallinta Palveluohjauksen muotoilu ja konseptointi Oman tuotekehitystyön toteutus Palveluohjauksen kehittäminen käytännössä Kysy oppisopimusta Demepassi-koulutukseen ja Tuotekehittäjän erikoisammattitutkintoon! SÄÄNNÖLLISEN SYNNYTYKSEN JÄLKITARKASTUS Aloitus 19. 20.9.2013. GAS-MENETELMÄKOULUTUS Aloitus 24.9.2013. Kelan kuntoutusta toteuttaville. LÄÄKEHOIDON TÄYDENNYSKOULUTUS Lähipäivät 26.11. ja 10.12.2013. INR JA LASKIMOVERINÄYTTEENOTTO 3.12.2013 JOHTAMISEN ERIKOISAMMATTITUTKINTO Aloitus 24.10.2013. Kysy lisää: Koulutuspäällikkö Pia-Maria Haltia, puh. (03) 646 3437, pia-maria.haltia@hamk.fi KEVÄÄN 2014 KOULUTUKSIA SEKSUAALINEUVOJA 30 op aloitus helmikuu 2014 SAATTOHOITOKOULUTUS aloitus helmikuu 2014 SYÖPÄHOITOTYÖN KEHITTÄJÄ 30 op OKM:n rahoittama oppisopimustyyppinen täydennyskoulutus korkeakoulutetuille. Lisätiedot, ilmoittautuminen ja muu koulutustarjonta: www.hamk.fi/taydennyskoulutus Toteutamme myös organisaatiokohtaisia koulutuksia! Kysy lisää: Koulutuspäällikkö Birgit Viikari puh. (03) 646 3450, birgit.viikari@hamk.fi TIEDUSTELUT SEMINAARIIN LIITTYEN: Maija Leinonen, gsm 040-700 4450, e-mail: maija.leinonen@kolumbus.fi TEHY t 10 2013 Tehy_09 koko 93 x 250 mm 63

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO UNIVERSITY OF JYVÄSKYLÄ Jyväskylän yliopisto järjestää eri psykoterapiamenetelmien PSYKOTERAPEUTTIKOULUTUKSIA valtakunnallisesti useilla eri paikkakunnilla. Tarkempia tietoja alkavista koulutuksista löydät osoitteesta: www.jyu.fi/psykoterapeuttikoulutus koulutus työpaikat Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Ihmisen terveyden tähden Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä julistaa haettavaksi Seinäjoen keskussairaalassa 4.9.2013 klo 15:00 mennessä SAIRAANHOITAJAN TOIMET (4) psykiatrian toimintayksikössä sekä varahenkilöstössä Haemme joukkoomme Sinua, joka olet kiinnostunut kehittämään potilaslähtöistä psykiatriasta hoitotyötä. Lisätietoja meistä antaa ylihoitaja Sirkka Ala-aho, puh. 044 415 4177. SAIRAANHOITAJAN TOIMI silmätautien toimintayksikössä Silmätautien toimintayksikkö hakee omaan leikkausalitoimintaansa silmätaudeista kiinnostunutta osaajaa. www.ksshp.fi Keski-Suomen sairaanhoitopiiri on Suomen suurin eiyliopistollinen sairaanhoitopiiri. Henkilöstöä on 4200, joista lääkäreitä 400 ja hoitohenkilöstöä 2450. Osaava henkilöstömme pystyy tarjoamaan lähes kaikkien lääketieteellisten erikoisalojen palveluita. lisäksi on haettavana 14 SAIRAANHOITAJAN tointa (kirurgia, vatsataudit, urologia, keuhkosairaudet, sisätaudit ja varahenkilöstö). Lisätietoja antavat ylihoitaja Aila Mäki-Rajala, puh. 06 415 4159 ja ylihoitaja Liisa Panula, puh. 06 415 4504. Täydelliset hakuilmoitukset ja sähköinen hakulomake ovat osoitteessa www.epshp.fi. Seinäjoki 5.8.2013 ETELÄ-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ Keski-Suomen sairaanhoitopiiri hakee apulaisosastonhoitajaa sisätaudeille sairaanhoitajia seututerveyskeskukseen Joutsan sairaalaan (2) kuntoutusohjaajaa kuntoutustoimintaan laboratoriohoitajia laboratorioliikelaitos KESLABiin (2) ja patologialle (2) näytteenottajia laboratorioliikelaitos KESLABiin (2) Sähköinen hakemus ja lisätiedot tehtävistä löytyvät osoitteesta www.ksshp.fi/rekrytointi Terveys on meidän alaamme Tehy 10 93 x 140 mm www.profco.com www.nursinginsaudi.net www.nursinginuk.net Satoja työpaikkoja avoinna sairaanhoitajille Rekrytoimme nyt ensi talvena ja keväänä alkaviin työsuhteisiin Australia Saudi-Arabia Qatar Englanti Ota yhteyttä: nurses@profco.com tai 09 4155 6611 Ota yhteyttä Helsingin toimistoomme. Palvelumme ovat ilmaisia Tehy-lehti tavoittaa ammattilaiset Varaa tila työpaikkailmoituksellesi 010 665 2553 anita.suuronen@alma360.fi 64 TEHY t 10 2013 Koralleja Punaisessa Meressä

työpaikat Vestre Viken HF har rundt 9 500 ansatte. Vi gir god og trygg behandling til 450 000 mennesker i 26 kommuner. OPERASJONSSYKEPLEIERE AIO operasjon, Bærum sykehus Referansenr. 1803883319 Søknadsfrist: 02.09.2013 4 x 100 % stillinger ved operasjonsavdelinga fra 02.09.13. Tredelt turnus med jobb hver 4. helg. Vi har lere fagfelt i avdelingen, så det er en allsidig jobb. Uro, gastro, orto, og gyn. Vi søker omgjengelige og selvstendige medarbeidere med godt humør, gode samarbeids og kommunikasjonsevner og stå påegenskaper. Søkere må kunne snakke og skrive godt norsk. Vi tilbyr Egen fagutviklingssykepleier, med fagdager i turnus Individuell turnus Nyoppussede, lotte lokaler. Sykehuset har en lott beliggenhet Ta kontakt for nærmere informasjon om stillingen. Kontaktinfo: Nanna Strengehagen, assisterende avdelingssykepleier, tlf. +47 67 80 93 31 eller Trude Rosvold, avdelingssykepleier, tlf. +47 67 80 96 40. Elektronisk søknadsskjema og fullstendig utlysningstekst inner du på våre nettsider www.vestreviken.no frantz.no Heinola on 20.000 asukkaan monipuolisten palvelujen kaupunki, joka sijaitsee Päijät-Hämeen maakunnassa hyvien ja toimivien liikenneyhteyksien (esim. tunnin ajomatka Helsingin seudulta) ja luonnonkauniin vesistön varrella. Monipuolisia liikunta- ja urheilumahdollisuuksia täydentää Vierumäellä sijaitseva Suomen urheiluopisto. Terveyskeskuksessamme käytetään Effica- tietojärjestelmää ja käytössämme on digitaalinen kuvantamisjärjestelmä. Heinolan kaupungin suun terveydenhuollossa on ylihammaslääkärin lisäksi 7 terveyskeskushammaslääkärin virkaa sekä oikomishoidosta vastaavan erikoishammaslääkärin virka, vastaava suuhygienisti, 4 suuhygienistin virkaa/tointa, 11 hammashoitajan virkaa/tointa sekä välinehuoltaja. Heinolan kaupungissa on haettavana 6.9.2013 klo 15:00 mennessä SUUHYGIENISTIN TOIMI Tule vireään työyhteisöömme kehittämään tuloksellista suun terveydenhuoltoa. Työ on monipuolista ja haastavaa työtä eri ikäisten potilaiden kanssa. Koulutusmahdollisuudet ovat hyvät ja työajat joustavat. Kelpoisuusvaatimuksena toimeen on laillistetun suuhygienistin kelpoisuus. Palkkaus määräytyy KVTESin, tehtävänkuvan ja työn vaativuuden mukaan. Tehtävään valitulta edellytetään taitoa moniammatilliseen yhteistyöhön, innostunutta ja reipasta mieltä toimia työyhteisöämme rakentaen tulevaisuuden haasteisiin. Työ alkaa sopimuksen mukaan. Hakemukset liitteineen pyydetään osoittamaan ylihammaslääkärille osoitteeseen: Heinolan kaupunki / Suun terveydenhuolto, Reumantie 2A, 18100 Heinola, kuoreen merkintä Hakemus. Virkaan valitun on ennen viran vastaanottamista toimitettava hyväksyttävä lääkärintodistus terveydentilastaan. Käytössä on 4 kuukauden koeaika. Hakemuksia ei palauteta. Tiedustelut: vastaava suuhygienisti Satu Lahnalahti, p. 050-368 98 10, satu.lahnalahti@heinola.fi tai ylihammaslääkäri Eero Aalto-Setälä, p. 050-523 93 20, eero.aalto-setala@heinola.fi TEHY t 10 2013 65 Tehy_10 koko 93 x 122 mm

Tehy_10 koko 93 x 48 mm työpaikat Terveystalo on Suomen suurin terveyspalveluyritys. Yhtiö tarjoaa monipuolisia terveys-, työterveys-, sairaanhoito- ja tutkimuspalveluja lähes 150 toimipaikassa eri puolilla Suomea. Terveystalon asiakkaita ovat yksityishenkilöt, yritykset ja yhteisöt, vakuutusyhtiöt sekä julkinen sektori. Terveystalo työllistää valtakunnallisesti lähes 7 000 terveydenhuollon ammattilaista. HAEMME LAPPEENRANTAAN röntgenhoitajaa vakituiseen työsuhteeseen. Ensisijaisena sijoituspaikkana magneettiyksikkö. Sinulla on tehtävään sopiva koulutus sekä mielellään työkokemusta magneettitutkimuksista. Olet vastuuntuntoinen, joustava ja oma-aloitteinen. Tarjoamme sinulle mielenkiintoisen työn mukavassa työyhteisössä sekä hyvät henkilöstöedut. Talo tarjoaa lisäksi hyvät mahdollisuudet oman osaamisen kehittämiseen. Halutessasi voit työskennellä myös röntgenosastolla tehden natiivi-, ultraääni- sekä mammografiatutkimuksia yhdessä radiologin kanssa. Ota yhteyttä, lisätietoja antaa toimipaikanpäällikkö Susanna Kauppi, puh. 043 820 2470. Katso lisää ja täytä hakemus viimeistään su 1.9.2013: www.terveystalo.com/tyopaikat. Tervetuloa työskentelemään kanssamme! PIEKSÄMÄEN KAUPUNKI PERUSTURVA www.pieksamaki.fi Pieksämäen kaupunki tarjoaa asukkailleen monipuolisia terveydenhuollon palveluja Pieksämäen kaupungin perusturva hakee kahta OSASTONHOITAJAA poliklinikoille ja terveyskeskuksen vastaanottoon sekä suun terveydenhuoltoon. Sähköinen hakemus ja lisätiedot viroista löytyvät osoitteesta www.pieksamaki.fi/avoimet-tyopaikat. Pieksämäen kaupungin perusturva Posion terveyskeskuksen vuodeosastolla on haettavana SAIRAANHOITAJAN Tehy_10 koko TOIMI 93 x 70 mm Kelpoisuusehtona on terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain (559/1994) mukainen laillisuus. Työaikamuotona on 3-vuorotyö. Palkkaus KVTES:n mukaan. Hakemukset, jotka sisältävät CV:n, ansioluettelon tai nimikirjaotteen tulee toimittaa 30.8.2013 klo 15.00 mennessä osoitteella Perusturvatoimisto, Sairaalantie 2 B, 97900 Posio. Kuoreen tunnus sairaanhoitaja. Tarkempi ilmoitus luettavissa www.posio.fi >>ilmoitustaulu>> avoimet työpaikat Posiolla 15.7.2013 Johtava lääkäri Hyvinvointipalvelut YLIHOITAJAKSI HELSINGIN KAUPUNGIN SUUN TERVEYDENHUOLTOON Haemme ylihoitajan vakinaiseen toimeen suun terveydenhoidon ammattilaista, joka toimii hoitotyön johtajana ja hoitohenkilökunnan esimiehenä keskitettyjen palveluiden alueella. Keskitettyihin palveluihin kuuluvat yliopistohammasklinikka, pääkaupunkiseudun ja Kirkkonummen suun erikoishoidon yksikkö (PKS-Sehyk), päivystys sekä ostopalvelut ja ajanvaraus. Tehtävä edellyttää perehtyneisyyttä suun terveyden hoitotyöhön ja sen jatkuvaan kehittämiseen, hyvää johtamistaitoa, henkilöstöhallinnollista osaamista sekä hyviä yhteistyö- ja vuorovaikutustaitoja. Toimenkuva tulee täsmentymään tehtävään valitun osaamisen ja kiinnostuksen sekä organisaation tarpeen mukaan. Työ alkaa 1.10.2013 tai sopimuksen mukaan. Lisätiedot ja hakemuksen jättäminen työavaimella 45-1299-13 osoitteessa www.helsinkirekry.fi 66 TEHY t 10 2013

työpaikat TEHY t 10 2013 67

Kätilöliitto kouluttaa Hoitotyön varjoisalla puolella 22.10 23.10. Sokos Hotel Ilves, Hatanpään valtatie 1, Tampere Tavoitteena vahvistaa terveydenhuollon ammattilaisten taitoa kohdata työssään haastavia tilanteita Ti 22.10. 8.45 Ilmoittautuminen aamukahvin kera 9.00 Päivien avaus 9.15 Potilaan ja omaisten psyykkinen tukeminen henkeä uhkaavan tilanteen jälkeen Varpu Rahikka-Näsi, psyk. sh, kriisi-ja traumaterapeutti 10.45 Haasteellisen potilaan/omaisen kohtaaminen Timo Nuutinen, erikoissairaanhoitaja 11.30 Lounas 12.30 Työntekijän kriisi avopuolella Timo Tikka, isätyöntekijä, työnohjaaja 13.15 Kokonainen/Rikkinäinen nainen Jaana Susi, asiantuntijahoitaja, seksuaalineuvoja 14.30 Kahvi 15.00 Kuolevan potilaan hoito ja omaisten tukeminen Tiina Surakka, kätilö, TtT 15.45 Vanhempien tukeminen, kun syntyy vammainen lapsi Ke 23.10. 8.45 Kohtukuolema äidin kokemana 9.30 Raskauden keskeytys mitä uutta käypä hoidossa? Laura Trujillo, LL, erikoistuva lääkäri 10.30 Geneettinen keskeytys Oskari Heikinheimo, ylilääkäri 11.15 Lounas 12.15 Henkinen ensiapu HEA Seinäjoen malli Arja Korkeamäki, kätilö 13.00 Parisuhdeväkivallan tunnistaminen ja puheeksi ottaminen Raakel Viheroksa, kätilö, varapotilasasiamies 14.00 Kahvi 14.30 Miten vältän työuupumuksen 15.15 Suru kuuluu elämään toivon näkökulma 16.00 Loppusanat Suomen Kätilöliitto pidättää oikeuden ohjelman muutoksiin. Katso ilmoittautumistiedot Kätilöliiton kotisivuilla www.suomenkatiloliitto.fi > Koulutukset ja tapahtumat 68 TEHY t 10 2013

Ole hyvä esimies koulutusta hoitotyön johtajille 21. 22.11. Sokos Hotel Presidentti, Eteläinen Rautatiekatu 4, Helsinki Tavoitteena vahvistaa esimiestaitoja To 21.11. 8.30 Ilmoittautuminen aamukahvin kera 9.15 Päivien avaus 9.30 Tiedolla johtaminen Päivi Voutilainen, STM 10.30 KVTES-peruspykälät, miten vaikuttaa työvuorosuunnitteluun? Pekka Mykkänen, edunvalvonta-asiantuntija 12.30 Lounas 13.30 Johtajana hoitotyössä Seija Telaranta, lehtori 14.30 Kahvi 15.00 Henkilöstöresurssit rekrytointi Pia Keijonen, sh, TtM, henkilöstöresurssipäällikkö. 15.45 Vuosikello suunnitteluprosessi Petri Moisio, suunnittelupäällikkö Pe 22.11. 8.15 Työn voimavarat ja muutos Tommy Larvi, kehittämiskonsultti 9.00 Esimies voi vaikuttaa työhön sitoutumiseen Hanna Salminen, KTT, yliopistonopettaja 10.00 Potilasasiakirjojen kirjaaminen, mitä ja miten tulee kirjata? Arja Myllynpää, esittelijäneuvos 10.45 Potilasturvallisuus, Haipro Jaana Inkilä, potilasasiamies 11.30 Lounas 12.30 Varhainen puuttuminen, Pirkko Kulmala, työsuojelupäällikkö 13.30 Muutosjohtaminen muutosnäkökulma 14.15 Kahvi 14.45 Kätilötyön lähijohtaminen Terhi Virtanen, kätilö, TtK 15.30 Loppusanat Seksuaalisuus osana elämää Miten olla minä ja nauttia elämästä sen joka vaiheessa 4.10.2013, Sokos Hotel Vantaa, Hertaksentie 2, Vantaa Tietoa seksuaalisuudesta, sen merkityksestä itsessä ja ihmisen elämänkaaressa ja hoitotyössä. Tavoitteena on, että osallistuja ymmärtää paremmin omia asenteitaan ja arvojaan sekä uskaltaa ottaa paremmin puheeksi seksuaalisuuteen liittyviä asioita omassa työssään. 8.00 Ilmoittautuminen aamukahvin kera 8.45 Tervetuloa 9.00 Matka itseen seksuaalisena ihmisenä sekä ammatillisuuden polulla; Mitä on seksuaalisuus ja seksuaaliterveys? Eeva Nevanen, kätilö, pari- ja seksuaaliterapeutti, psykoterapeutti 10.15 Tauko 10.30 Lapsen ja nuoren seksuaali-identiteetin kehitys, sen vaikutukset aikuisuuteen. Susanna Yli-Jaskari, kätilö, pari- ja seksuaaliterapeutti, psykoterapeutti 12.00 Lounas 13.00 Parisuhde ja seksuaalisuus 14.00 Kahvi 14.30 Seksuaalisuus ja sairaudet, Päivi Luukkainen, kätilö, pari- ja seksuaaliterapeutti 16.00 Päätössanat TEHY t 10 2013 69

tieni tähän paperihommia. Irmeli Vuoriluoto työhuoneessaan Tehyn toimistossa kesäkuussa 2013 ja työsuojeluvaalien toimitsijana Ruskeasuon koululla Helsingissä elokuussa 1986. Turvallisuudesta tuli työura teksti Irma Heiskanen-Haarala kuvat Liisa Huima ja Irmeli Vuoriluodon kotialbumi Irmeli Vuoriluoto, 64 Sairaanhoitaja, Tehyn työympäristöasiantuntija. Leski, kaksi lasta ja viisi lastenlasta. Harrastaa kuvataiteita, lukemista, kankaanpainantaa ja pihan hoitoa. Olen aito turkulainen, Heidekenilla syntynyt. Meitä suuria ikäluokkia oli iso tulva joka paikkaan. Kansakoulussa oli niin paljon lapsia, että meillä oli aamuvuorot ja iltavuorot. Meillä oli työläisperhe ja minulla yksi isoveli. Rahalla ei rällästetty ja koti oli vaatimaton: kivijalassa keittiö ja olohuone. Kun muutimme Piispankadulle työnjohtajan asuntoon, rintamamiestalossa asui kolme perhettä. En ollut koskaan hyvä koulussa, ja lukion kakkosluokan Juhana Herttuan yhteiskoulussa kävin kahteen kertaan. Uudella luokalla sain kevätjuhlissa hymypatsaan, ja se olikin hymypoika, kun tytöt olivat loppuneet. Kirjoitusten jälkeen jokunen kaveri oli pyrkimässä Turun sairaanhoito- 70 TEHY t 10 2013

opistoon, ja minä menin perässä. Olin iloinen, että pääsin sisään karsinta oli tiukka ja hakijoita paljon. Olin kesätuuraajana raitiovaunun rahastajana. Oli aika masentavaa todeta, että tienasin siinä enemmän kuin mikä oli sairaanhoitajan peruspalkka. Kun valmistuin, sain paikan Tyksin naistentautien leikkaussalissa. Kun olin ollut kuukauden töissä, päivystin yksin yöllä. En kuuna päivänä enää suostuisi semmoiseen. Eikä kukaan enää suostuisi siihen, että ensin avustaa anestesialääkäriä, sitten kirurgia ja on vielä heräämössäkin. seuraavan maaliskuun alusta sain vakinaisen viran lasten teho-osastolla. Toukokuussa mies ilmoitti, että pitäisi muuttaa Helsinkiin. Ei siinä auttanut muu kuin kertoa ylihoitajalle, että kyllä äiti ja poika muuttavat isän mukana. Kolmivuorotyö oli ollut raskasta, ja kun mies vielä matkusteli paljon, hakeuduin Helsingissä päivätyöhön, kun sain Juhan päiväkotiin. Olin 14 vuotta Lapsiinvalidien koulusäätiön Ruskeasuon koululla, ensin vähän aikaa asuntolanhoitajana, sitten sairaanhoitajana ja loppuvuodet apulaisosastonhoitajana. Olin yhdeksänä vuonna Finnairin lentoemäntien ja purserien Lentävä pyörätuoli -kampanjassa viemässä koulunsa lopettavia lapsia etelän lämpöön Rhodokselle ja Kreetalle. Ajotaitoisen sairaanhoitajan piti olla aina mukana. Minulla on lasten sairaanhoidon täydennyskoulutus. Olin sydänsairaiden lasten kuntoutusleirillä vapaaehtoisena kahtena kesänä vuosilomallani. Ruskeasuon koululla minut valittiin TVK-V:n luottamusmieheksi. Kävin Tehyn luottamusmieskursseja, ja siellä tulivat tutuiksi Kosken Tuula ja Seli Liesilinna ja Pärssisen Leila nykyinen Kostiainen, STTK:n pääsihteeri. Sirkka-Liisa Aremo oli sopimusosaston päällikkö ja Annikki Ahlqvist-Tenhunen hoiteli työsuojeluasioita. Ensimmäisen kerran Tehyssä olin palkkasihteerin sijaisena Toini Nousiaisen aikana. Veri veti järjestötyöhön. Tehyssä tuli paikka auki ja hain sitä. Hallitus siunasi valintani, joka ei kyllä ollut yksimielinen päätös. 1980-luvulla puoluepolitiikka oli TEHY t 10 2013 aika voimakkaasti mukana ay-liikkeessä, eikä minulla ole mitään jäsenkirjaa. Työsuojeluasiat olivat tuohon aikaan järjestöissä vähän kakkosluokan asioita. En neuvotellut palkoista tai työajoista, mutta kylläkin yleissopimuksesta, työsuojeluvaltuutetun ajankäytöstä, suojavaatesopimuksesta ja työpaikkademokratiasuosituksesta. olin monta vuotta TVK:n edustajana sosiaali- ja terveysministeriön työturvallisuussäädöksiä valmistelevassa neuvottelukunnassa. Kun TVK 1992 kaatui alta pois, en suostunut sanomaan itseäni irti. Jatkoin Tehyn edustajana, kunnes Tehy liittyi STTK:hon. Muutimme Nousiaisiin 1994, ja lähdin työkiertoon Tehyn Turun aluetoimistoon. Seuraavana vuonna alkoi Tehyn työtaistelu. Neulanpistoselvitys osui niin nappiin kuin voi. Mieheni kuoli äkillisesti kesällä 1996. Vuosi sen jälkeen on aika harmaata aikaa. Halusin olla töissä, ja olen hiljaisesti kiittänyt työkavereita, työnantajaa ja verkostoja tuesta. Aikaa se vie, että menetyksestä selviää. pääsin oman työni ohella kehittäjäksi työministeriön laatuhankkeeseen Pyhännän kunnan sosiaalitoimeen. Kehittäjä ei ole päättäjä. Jos halutaan pysyvää muutosta, kunnan päättäjien täytyy sitoutua yhteistoiminnalliseen kehittämistoimintaan. Työturvallisuuslain uudistamistoimikunnassa olin pysyvänä asiantuntijana 2000-luvun alkupuolella. Parhaillaan olen STTK:n toisena edustajana tapaturmavakuutus- ja ammattitautilain uudistamistyöryhmässä, mikä valmistelee valtavaa uudistustyötä. Nyt työpaikoilla on työn alla niin sanotun neulanpistodirektiivin toimeenpano. Olin mukana asetuksen valmistelussa. Emmehän me tienneet, että tällainen direktiivi on suunnitteilla, kun Tehy selvitti neulanpistojen ja terävien esineiden aiheuttamaa tapaturmavaaraa. Toteutin asiaa koskevan selvityksen, joka julkaistiin Tehyn julkaisusarjassa 2008. Neulanpistoselvitys osui niin nappiin kuin voi, ja meillä oli siitä myös englanninkielinen versio. Tehyhän ei ole mikään tutkimuslaitos, mutta teemme selvityksiä, jotka tuovat esiin jäsenten näkemyksiä esimerkiksi työturvallisuuteen liittyvistä haasteista. Toissa vuonna olin vastuuhenkilönä Älä riko hoitajaasi -kampanjassa. Selvisi, että väkivallan torjunnassa on vielä paljon parannettavaa. Pääsin esittelemään kampanjaa kansainvälisellä foorumilla Kanadassa viime vuoden loppupuolella. Työturvallisuuskeskuksen kuntaryhmässä olen ollut jäsenenä yli kaksikymmentä vuotta. On ollut yllättävää havaita, että kunta-alan pääsopimustilanne heijastuu myös työsuojelun yhteistoimintaan. Olen saanut oppia työssä paljon, ja työnantaja on luottanut osaamiseeni. Tehtäviin kuuluu myös toimittajien palveleminen, kysyvät he sitten pandemiasta tai hivistä. välillä täytyy ravistella itsensä irti työpapereista ja sähköposteista. Työn vastapainoksi juoksen taidenäyttelyissä. Viimeksi olin tyttären kaksospoikien kanssa katsomassa Linnan aarteita Ateneumissa. Tyttäreni Mari Grönroos on ollut Tehyssä töissä yli kymmenen vuotta, nyt edunvalvonnan assistenttina. Olemme eri yksiköissä, eri kerroksissa, enkä välttämättä näe häntä koko päivän aikana. Työasiat puhumme töissä. Olen työskennellyt Tehyssä kaikkien viiden puheenjohtajan aikana. Ensi vuoden alkupuolella olen jäämässä pois työelämästä. t 71

ihana arki TEHYLÄINEN HEITTÄÄ VAPAALLE. tien päällä. Tomi, Marke ja Joona Kinnunen haaveilevat Pariisin Disneylandiin lähtemisestä. Asuntovaunulla, totta kai. Karavaani kulkee Marken perhe lomailee siellä, missä aurinko paistaa. teksti Päivi Mäkinen kuva Pekka Fali Kun sairaanhoitaja Marke Kinnunen vaihtaa vapaalle, perhe pakkaa asuntovaunun ja lähtee matkaan. Jokin suunnitelma määränpäästä saattaa olla, mutta yleensä menemme sinne, minne nokka näyttää, kertoo Haukiputaan terveyskeskuksen vastaanotossa työskentelevä Marke. Jos pojat viihtyvät, samassa paikassa ollaan useita öitä. Jos aika ei kulu, vaihdetaan maisemaa. Yöt perhe viettää leirintäalueilla, tien varteen majoitutaan vain pakon edessä. Karavaanarikipinän Marke sai jo lapsena äidin ja isän kanssa tehdyillä vaunureissuilla. Ennen oman vaunun hankintaa Marke ja hänen miehensä harjoittelivat Marken äidin asuntoautolla. Kesällä neljä lomaviikkoa kuluu helposti tien päällä. Talvella vaunu on parkissa Kuusamossa Rukan karavaanarialueella ja siellä vietetään lähes joka toinen viikonloppu. Kaasulla lämpiävässä vaunussa on lattialämmitys ja pakkasellakin sisällä tarkenee t-paidassa. karavaanariudesta joko tykkää tai sitten ei, Marke arvioi. Karavaanarit ovat seurallista porukkaa sosiaalisuutta ja sopeutumiskykyä vaaditaan, kun tilat ovat pieniä ja lähin naapurikin on neljän metrin päässä. Toisiin tutustuu reissussa nopeasti. Aikuiset istuvat yhdessä illan tai kaksi, mutta siinä se. Lapset pitävät uusiin kavereihin matkan jälkeenkin yhteyttä tietokoneella. Karavaanarien keskinäinen avunanto pelaa: jos vaunun kanssa tulee ongelmia, Karavaanariudesta joko tykkää tai sitten ei. apua kyllä löytyy. Marken vaunussa on yöpynyt talvella lapsia karavaanariperheestä, jonka vaunun lämmitys oli mennyt rikki. Vaikka karavaanarialueilla tittelit heitetään nurkkaan, naapureiden ammatit selviävät pikku hiljaa. Rukan karavaanaritkin tietävät, mistä vaunusta sairaanhoitaja tarvittaessa löytyy. markea kiehtoo asuntovaunun tuoma vapaus. Paikkaa voi vaihtaa mielen mukaan ja kaikki tarvittava kulkee kätevästi mukana. Matkalla voi tehdä mitä mieleen juolahtaa, kun mukana on kaikkea polkupyöristä kalastusvälineisiin. Ja sää suosii: vaunu vedetään aina sinne, missä aurinko paistaa. t mikä auttaa sinua jaksamaan arjessa? kerro se meille: tehy.lehti@tehy.fi 72 TEHY t 10 2013

tehy-lehti 11 ilmestyy 3.9. seuraavassa numerossa Apu on tulossa! tehy-lehti 2013 Nro Aineistot Ilmestymispäivä 11 16.8. 3.9. 12 6.9. 24.9. 13 27.9. 15.10. Toimitus PL 40, 00060 Tehy tehy.lehti@tehy.fi Päätoimittaja Päivi Jokimäki (09) 5422 7190 Assistentti, tiedotukset Minna Sassi (09) 5422 7196 Toimitussihteeri Teijo Kuusela (09) 5422 7193 Ulkoasu Pia Hietamies AD (09) 5422 7195 Toimittajat Riitta Hankonen (09) 5422 7192 Terhi Mäkinen (hoitovapaalla) Sinikka Sajama (ma.) (09) 5422 7191 Vesa Turunen (09) 5422 7194 Työpaikkailmoitukset Anita Suuronen Alma 360 Asiakasmedia PL 356, 00101 Helsinki Puh. 010 665 2553 anita.suuronen@alma360.fi Ilmoitusmarkkinointi Tuire Sillanpää Alma 360 Asiakasmedia Puh. 010 665 2547 tuire.sillanpaa@alma360.fi Toimitus ei vastaa tilaamatta lähetetystä aineistosta. ISSN 0358-4038 PunaMusta TEHY t 10 2013 73

suolaa haavoille t 74 TEHY t 10 2013

Järjestösi neuvottelema jäsenetu! Ota nyt lapsellesi tapaturmavakuutus, joka on voimassa aina ja kaikkialla maailmassa. Vakuutus kattaa paitsi vapaa-ajan, myös kaikki urheilulajit 18 ikävuoteen saakka. Erillisiä lajikohtaisia lisenssivakuutuksia et siis tarvitse. Kuulostaa aika kivalta, vai mitä? Katso kuinka saat lapsen tapaturmavakuutuksen tällä hinnalla. 010 19 19 19 Vakuutuksen myöntää Vakuutusyhtiö Kaleva TEHY t 10 2013 75

KYSY APTEEKISTA Suomalainen peruskallio on tuhansia vuosia vanha. Joihinkin asioihin voi aina luottaa. Burana 400 mg tunnetaan tehokkaana kipu- ja särkylääkkeenä. Se alentaa myös kuumetta ja poistaa tulehdusta. Burana 400 mg, ibuprofeeni. Useimmille Burana sopii, mutta jos saat allergisia reaktioita muista särkylääkkeistä, sinulla on vatsahaava, munuais- tai maksasairaus tai olet raskaana, neuvottele käytöstä lääkärin kanssa. Burana 400 mg ei tule käyttää alle 20 kg painaville lapsille eikä raskauden viimeisellä kolmanneksella. Tutustu huolellisesti pakkausselosteeseen. Pakkauskoot 10, 20 ja 30 tabl. burana.fi Orion on suomalainen avainlippuyritys.