RAPORTT I 001/2434 05/UOK/88 Urpo Kuronen/AML 19.1.1988 TALLENNETTU Jakelu Hyv. Tg/e VIHANTI KUUHKAMON TUTKIMUKSET VUODEN 1987 LOPUSSA Sijainti 1:400 000
RAPORTT 1 001/2434 05/UOK/88 2 U rp o Kuronen /AML Ti ivi stelma Vihannin 1 i togeokemiall isen nei~vostotutkimuksen Kuuhkamoon soveltamisen jälkeen kairattiin kohteeseen kaksi reikaa (1125.95 ml. Tarpeeksi suurta (2-3 mi1 j. tn) Zn-malmia +200- +400 tasojen välillä ei löytynyt. Malmihorisontti on intensiivisesti poimuttunut ja jatkuu seka etelään että pohjoiseen. Paras lävistys: Ku-27, 0.45 m 5.4% Zn:ä ja 1.5% Pb:ä. 1 Aikaisemmat tutkimukset Kuuhkamon aikaisemmista tutkimuksista on tehty raportti 001/2435 05/UOK,TA/87 (Vihant i Kuuhkamon tutkimukset vuosina 1985-1987), j ohon tämä raport - ti on täydennystä. 2 Tutkimusten tarkoitus ja suoritetut tutkimukset Vihannin litogeokemiall isen neuvost otutkimuksen sovellutuksessa Kuuhkamoon (liite 1) tuli esille, et ta tunnetulla malmi1inssilla (lavistykset reiissä VTI/Ku-11 ja VTI/Ku-16) tuli olla itäisen kenttakaateen mukainen jatke. Samalla muodostuman E-osan malmimahdo11 i suudet näyt t ivat paranevan syvemmälle (liite 1). Näiden asioiden tarkistamisesti kairattt iin marras- joulukuussa 1987 2 reikaa (VTI/Ku-26, 437.70 m ja VTI/Ku-27, 688.25 m) yhteensä 1125.95 m. Koska suo oli sula kairattiin molemmat reiät muodostuman N-puolelta. 3 Tulokset 4 Johtopäätökset VTI/Ku-26 ei lävistänyt malmilinssin itäistä jatketta. Tulkitussa paikassa tavattiin vain 0.2 fn:n 1 evyinen ZNS-raita, jossa Zn-pitoisuus on 1.2%. KA-ja dolomiittikiviä ei lävistetty lainkaan, VTI/Ku-27 kairat t i in E-osan muodostuman syvyysjatkeelle. Reikä ulottui lopussa n. 550 tasolle eikä lävistänyt kuin 2 noin 0.4 m:n levyistä ZNSpit oista KA+KVMSL-raitaa/kerrocta. En s i'mma i n en kerros syvyysvalillä 483.27-483.72 sisal täa 5.4% Zn:ä ja 1.5% Pb:a. Jälkimmäinen kerros sisältää Zn:ä n. 0.1%. Suoritettu kairaus osoittaa, että Kuuhkamon muodostuman E-osaan ei +ZOO-+400-tasoj en väl iin 1 i i- ty yli 2 milj. tn:n kokoista Zn-malmiota.
0~80kumpu MALMINETSINTA RAPORTT 1 001/2434 05/UOK/88 +400-tason yläpuol elta on kuitenkin mahdoll i sta löytää 2-3 pientä malmilinssiä, joissa Zn-pitoisuus vaihtelee 3-5%. Näistä koostuva kokonaismalmimaära lienee parhaimmillaan n. 1-1.5 milj. tn: a. Tämän tutkiminen vaatii 50 m:n kairausverkon. Ku-27:n tulos osoittaa, että pohjoiseen pain ant i- formirakenne jatkuu syvyyksiin syvakiven alle. E- telään pain ant iformi muuttuu synformiksi törmätäkseen edelleen syväkiveen (liite 2). Tämä S- kyl jen synformi on tietysti erittäin malmikriittinen. Se kääntyy ilmeisesti takai sin ylöspäin ennen c 500- tasoa. Poimurakenteeseen viittaa profiilissa L=37.150 Ku-23:ssa ja Ku-13: ssa 1 iuskeissa toistuvat kivilajiyksiköt kuten AFKLOLGRFL (raportti 001/2434 05/UOK,TA/87, liite 7.2). Ma11 i on sopusoinnussa myös geofysikaalisen tulkinnan kanssa, j onka mukaan E-osassa S-kyl j en alapintaa ei voi laittaa kovin syvälle. Malli on tarkistettavissa yhdellä n. 500 m:n reiällä kairattuna Ku-23:n tai Ku-21 :n takaa. Poimurakenteeseen liittyvä mahdollinen malmil inssi voi olla paksukin, mutta sen pituusdimensio on suhteellisen rajattu (n. 300 m) ja tällöin 2-3 milj. tn. malmia tuskin saadaan. Tämä tietenkin edellyttää, että kenttäkaade on vaaka tai yleensä loiva itään tai länteen. Kuuhkamon anomal ian jatkeelle koi11 iseen pain tu- 1 ee gravimet rinen anomal ia, jonka aiheuttajasta ei 01 e tietoa. Asiaa yritettiin tarkistaa Cobralla, mutta 10-14 m:n syvyydeltä saadut,näytteet tuskin ovat kalliosta. Kuten Ku-27 :n kairaustuloksesta käy ilmi, muodostuma jatkuu malmikri i ttisena pohjoiseen pain (liite 2 ). Syvasahköisella menetelmällä, esim. EM-37:lla tulisi ehdottomasti tarkistaa, aiheutuuko pohjoiskyl j en gravimetrinen anomalia kiisupitoisesta, ant iformiasemassa olevasta muodostumasta, joka jää tyystin kvart sidioriittisen syväkiven alle eikä siten anna pintaan sähköistä anomaliaa. Kuuhkamossa tehty Turam-mittaus ei ulotu gravimetri sen anomal ian alueelle. Jos gravimetrinen anornalia 01 isi kiisuuntunut muodostuma, antaisi se Kuuhkamon malmimahdoll i suuksille lisäpontta.
LIITE 1 5 Neuvostotutkimuksen sovellutus Kuuhkamoon Kuuhkamo on tutkimuskohde, joka sijaitsee n. 4 km Vihannin kaivokselta etelakaakkoon. Kuuhkamossa on tavattu Lampinsaari-tyyppinen kivilajiassosiaatio, johon liittyy malmi- 1 uokkaa olevia Zn-pi toisuuksia. Parhaat lavi stykset ovat rei'issa Ku-11 ja Ku-16. Ku-1l:ssa on 16,7 m 3,9 prosenttia Zn:a ja Ku-16:ssa 11,l m 4,5 prosenttia Zn:a. Lampinsaari-tyyppistä muodostumaa lavistaneista rei'ista on tehty edel la kuvatun neuvostotutkimuksen sovel li~tus. Tarkasteluval ina eli intervall ina on rei ' issa kaytetty si ta osaa, joka lävistää Lampinsaari-tyyppisen tai siihen kiinteästi liittyvän kivilajiassosiaation. Geokemialliset taustapitoisuudet ovat samat kuin neuvostotutkimuksessa. Poistuma-al kuaineista on Ni :a kaytetty V:n paikalla, koska jalkimmaista ei ole analysoitu. Tassa yhteydessä tarkastelen kahta asiaa: (1) II 1 kertal u- vun vyöhykkeellisyysindeksin käyttöä edellä mainittujen nialmilavistysten ymparistössa ja (2) maliniutumisen intensiteettiä koko Kuuhkamon muodostumassa. Kuvassa 9 on esitetty II 1 kertal uvun indeksien 1 ogaritmien -arvojen ja projektiosyvyyden välinen ri ippuvuus. o-arvot on laskettu malmilinssin alle eli selkapuolelle kairatun Ku-12:n suhteen. Kuvaan on piirretty kolmen 50 m:n paassa toisistaan olevan kairausprofiilin rei kien indeksien 1 ogari tmien kuvaajat. Kahdessa reiassa, 11 ja 16, on ollut malmilavistys. Lavistysten päälle ja alle on kairattu reiät, joissa malmia ei ole tavattu. Ku-11: n i tapuolelle kairatussa pr0fi.i 1 issa ei kahdella reial la malmil inssin jatketta tavattu (L = 37.000). Kun tarkastellaan kuvaa 9, nahdaan, että regressiosuoran kulmakerroin on lähes sama kaikissa profiileissa. Tama viittaa siihen, että malmion koko ei oleell isesti muutu näiden profi i 1 ien alueel la. Suorien keskinai nen asettuminen eri tasoille osoittaa, että malmio ei ole täysin vaaka-asentoinen vaan sillä on kenttakaade profiilin L = 37.00 suun- taan el i i takaakkoon. Sama asia tulee esill e tarkastel taes- sa malmilavistysten sijaintia eri profiileissa. Ku-16:n 1 avistyksen projektiosyvyys on 190 m. Ko. profiil in regressiosuoralla se tarkoittaa &-arvoa 1,25. Tämä sama arvo tulee viereisessä profiilissa (L = 36.950) syvyydel la 205-210 eli noin 15-20 m tunnetun lavistyksen Ku-1l:n alla. L = 37.00 profiilissa ko. n-arvo löytyy jo syvyydeltä 245 m. Vastaavasti Ku-1l:n lavistyksen projektiosyvyys on 185 m. Ko. profi il i n regressiosuoral la se tarkoittaa arvoa n. 1,7. Vastaava arvo löytyy profiililla L = 37.00 syvyydellä 225 m. Tämä tarkoittaa sitä, että kun L = 37.00-profiil in syvimmassa reiassä (Ku-15) malmia1 kuaineiden keskimääräinen painopisteen paikka on syvyydellä 190 m, on reikä 15 mennyt n. 35-40 m malmilinssin yli. Asian tarkistamiseksi kai rataan ko. profi il i in yksi rei ka vielä tämän vuoden puolella.
Kaikista muodostumaa lavistäneista rei'ista, joista oli 01 emassa tarpeeksi analytiikkaa, 1 askin vielä nk. intensi i- visyys kertoimen, joka kuvaa malmiutumisen ja uuttumisen yhteisvai kutuksen voimakkuutta. Kuvassa 10 on esitetty kertoimien riippuvuus yleisimpien malmimetall ien summaproduktiivisuudesta. Kun tulosta verrataan Lampinsaareen, havaitaan, että pisteet sijoittuvat pienten malmioiden tai Isoahon malmivyöhykkeen kenttiin. Ku-11-malmilävistys on Isoahon kentässä ja lupailee siten malmimaaraa yli 2 mil j. tonnia. Se että osa pisteistä sijoittuu kenttään, jossa kertoimen arvo on suuri mutta summaprodukti ivisuils pieni, voi merki ta kahta asiaa. Se voi tarkoittaa pyriitti-magneettikiisumalmeista aiheutuvaa aureol ia tai se on pyri itti-magneetti kiisu- ja polymetal 1 imalmeja sisal tavan muodostuman reunaosaa el i muuttumisvyöhyketta. Ja1 kiirimainen sopii yhteen Kuuh kamon geologian kanssa, jonka mukaan Lampinsaari-tyyppinen kivilajiassosiaatio Zn-malmiviitteineen ei tule nykyiseen eroosiotasoon (kuvat 11-13). Neuvostotutkimuksen sovellutuksesta Kuuhkamoon voidaan yhteenvetona sanoa, että se tukee kohteesta olemassa olevaa geologista ja geofysikaalista tul kintaa. Nykyisestä kairaustiedoista tehty ennuste 1 upailee vahi ntaan 2 -.3 rnil j. t:n malmimaaraä, mutta se asettuu +200-tason alapuolel 1 e. Malmipotentiaal inen osa näyttää olevan muodostuinan E-osa.
VIHANTI KUUHKAMO Mannerheimintie 4 Helsinki 10 Puh. 64 63 11 Mannerheimvagen 4 Helslngfors 10 Tel. 64 63 11 Tilauskeskus puh. 55 44 22. telex 12-2158 Ordercentral tel. 55 44 22. telex 12-2158,1111 II rr nu A:c.LA~.,L. A;~..~- i Qnv 9Kn mm Sopiva filmikoko, 9 1 cv 970 rn rn,..,.....
Av-OS?S!O. Mannerheimintie 4 Helsinki 10 Puh. 64 63 11 MannaihalmuBnan A Ualelnn~nie ln Ta1 RA R? i 1
rcs 62.20 vn/<y-~l(g ~TI/<u- f3.,%u-19 * ' K- 62-5a0 L-3Z.ffO \ MAATA \ --- - i!
RAPORTT 1 001/2434 05/UOK/88 Urpo Kuronen /AML L 1 ITTEET Vihannin neuvostot utkimuksen sovellutus Kuuhkamoon Geologinen malli poikkileikkauksessa L=37.500 Kai rausprof i i 1 i t 1 : 2000 L=37.000 L=37.200 Listaukset