Rakennusvalvonta, ympäristön- ja terveydensuojelu nyt ja tulevaisuudessa Kuntamarkkinat 15.9.2016
Ympäristöterveys Tavoitteena turvata terveellinen elinympäristö Kunnan vanhimpia lakisääteisiä tehtäviä Suomessa terveydenhoitoasetus 1879» Korosti paikallista toimintaa» Asetuksessa säännöksiä: Terveyslautakunta, viranomaisen tarkastusoikeudet, asunnot, julkiset alueet, viemärit, talousvedet, kulutustavarat, teollisuuden sijoittumisen lupamenettely, tarttuvat taudit ja hautaaminen 2
Ympäristöterveyden lainsäädäntö nyt Terveydensuojelulaki (763/1994)» Sisäilma-asiat, asuntojen, julkisten ja yleisten tilojen terveydelliset vaatimukset, talousvesi ja uimavesi, erityistilanteisiin varautuminen, yleinen terveyshaitan arvioiminen Tupakkalaki (549/2016)» Tupakointikiellot, tupakan ja nikotiininesteiden myyntiluvat ja lupavalvonta, maksullisuus» Savuttomuuden edistäminen Elintarvikelaki (23/2006)» Elintarviketurvallisuuden valvonta, taustalla paljon Eu-lainsäädäntöä Eläinlääkintähuoltolaki (765/2009)» Peruseläinlääkäripalvelut, kiireellinen eläinlääkäriapu 24/7» eläinsuojeluvalvonta, eläintautivalvonta 3
Kunnallinen ympäristöterveydenhuolto kaupungeissa ja yhteistoiminta-alueella 300 Ympäristöterveydenhuollon valvontayksiköt 250 200 150 100 50 0 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 4
Ympäristöterveydenhuollon tulevaisuus Linjattu maakuntiin siirtyviin tehtäviin Kunnilla mahdollisuus sopia järjestämisvastuun siirtämisestä maakunnasta kuntaan» Kriteereitä pohditaan ministeriöissä» Kuntaliitto pitää ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alueiden kriteereitä sopivina» Erityisesti terveydensuojelussa tarvitaan yhteys kunnan muihin toimialoihin (kaavoitus, rakennusvalvonta, ympäristönsuojelu) 5
Rakennusvalvonta Viranomaistehtävät; rakentamisen luvat, rakennustyön valvonta,, rakentamisen neuvonta, jatkuva valvonta tavoitteena terveellisen, turvallisen ja viihtyisän sekä sosiaalisesti toimivan ja esteettisesti tasapainoisen ympäristön aikaan saaminen.
Rakennusvalvonnan organisointi Rakennusvalvontaviranomaisena toimii kunnan määräämä lautakunta tai jaosto, ei kunnanhallitus; rakennus-, ympäristö tai tekninen lautakunta; lupajaosto, valvontajaosto tms. Kunnassa oltava rakennustarkastaja. Muu henkilöstä tarpeen mukaan. Vain rakennustarkastajalla kelpoisuusvaatimukset laissa. Toimielimen päätösvaltaa siirretty viranhaltijoille laajasti 7
Pääosassa kuntia tehtävä hoidetaan kunnassa itse. Toimielimenä usein lautakunta, jossa hoidetaan myös muita esim. ympäristönsuojeluviranomaisen tehtäviä. Rakennusvalvontayksiköt valtaosin pieniä, 1-2 htv Kuntalain mukaista yhteistoimintaa on reilu 20, niissä mukana noin 60 kuntaa. Epävirallista yhteisyötä runsaasti viranhaltijoiden kesken. 8
Hiukan historiaa ja taustoja Keskustelua ravan:n organisoinnista on käyty koko 2000- luku, jopa aikaisemmin Esiin on nostettu eri syitä ; resurssipula, riippumattoman aseman turvaaminen, tulkintojen erilaisuus, muuttuva lainsäädäntö ja erityisosaamisen tarpeen kasvu vaativissa hankkeissa. Viime vuosina maksutulojen kasvattaminen on noussut laadullisten tekijöiden lisäksi keskiöön. Alueellistamiskeskustelu sai vauhtia Kataisen hallitusohjelmassa 2011 ja rakennepoliittisessa ohjelmassa 2013, jossa asiasta linjattiin selkeästi.- Tavoitteena että rava:t kootaan alueellisiin yksiköihin. YM:n selvitys 2015 Uusimuotoinen rakennusvalvonta, KL.n selvitys 2015 Rakennusvalvonnan alueellistaminen, haitat ja hyödyt 2015 9
Mitä maakuntauudistus merkitsee rava:n osalta Maakuntalaki on lausunnolla Ehdotuksen mukaan ( 6 ): maakunnan ja sen alueen kaikkien kuntien tekemällä sopimuksella maakunnan hoidettavaksi kunnista siirretyt rakennusvalvonnan järjestämisen tehtävät, joiden hoitamiseen kunnat ovat osoittaneet maakunnalle rahoituksen Löytyykö maakuntia joissa kaikilla kunnilla yhteisymmärrys? Tehtävää maakunnassa hoitaa toimielin, päätösvallan delegointi? Uudistuksen alueellisen toimeenpanon yhteydessä asia noussee esille 10
Ympäristönsuojelu
Kuntien ympäristöhallinto 30 v.! Laki kuntien ympäristönsuojelun hallinnosta, KYHL 1986/64» Edistää, kehittää, valvoa, tehdä aloitteita, antaa lausuntoja, koordinoida kunnassa, huolehtia ympäristön tilan seurannasta ja omalta osaltaan tiedottamisesta, valistuksesta ja koulutuksesta, edistää kunnan yhteistyötä muiden viranomaisten ja yhteisöjen kanssa ja hoitaa sille erityislaeissa ja kunnan johtosäännössä annetut tehtävät Erityislait» Ympäristönsuojelulaki valvonta ja luvitus ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi, ympäristön tilan seurata ja haittojen torjunta» Maa-aineslaki maa-ainesten oton luvitus ja valvonta» Jätelaki jätehuollon valvonta (osallistuminen jätehuollon kehittämiseen)» Vesilaki vesitalouden valvonta ja päätökset» Vesihuoltolaki vesihuollon valvonta ja päätökset (osallistuminen vesihuollon kehittämiseen)» Luonnonsuojelulaki Kunnalla luonnonsuojelun edistämistehtävä (MRL, kaavayhteistyö) Kehitys 1986-2016 : Luonnonsuojelupainotteisesta vähemmistöstä laajenevaan laillisuusvalvontaan ja koko kunnan strategiseen ympäristö-, resurssiviisaus- ja ilmastotyöhön 12
Kuntien ympäristönsuojeluviranomaisen organisoituminen Ympäristönsuojelu (2013)» Yksiköitä 212» Henkilöstö 627» Kunnan oma lautakunta 173» Kuntien yhteislautakunta 35 (114 kuntaa)» Kuntayhtymä 4 (17 kuntaa) 13
Ympäristönsuojelu kunnan hallintoorganisaatiossa 14
Ympäristönsuojeluviranomaisen työajan jakautuminen
Luvat: lukumäärät ja käsittelyajat Ympäristöluvanvaraisia toimintoja oli vuoteen 2010 saakka noin 21 000 kappaletta Valtio 7 000 Kunta 14 000 Rekisteröintimenettelyn käyttöönotto vuonna 2010 3 000 toimintaa kevyempään menettelyyn 3 300 kokonaan pois ennakkovalvonnasta Ympäristöluvanvaraiset toiminnot vuonna 2015: Kunnat 7 700 (käsittelevät n. 900/a) Valtio 7 000 Rekisteröinnin piirissä 1990 laitosta, 640 rekisteröity 16
Tarkastukset luvan- ja ilmoituksenvaraisiin sekä rekisteröitäviin kohteisiin 17
Kuntien ympäristö- ja ilmastojohtamisen suunnitelmat, sitoumukset ja verkostot Ilmastostrategiat (n. 125 kuntaa) Muut ympäristöohjelmat, ympäristötilinpito tmv. n. 30 %:lla kunnista TEM:n ja Motivan energiatehokkuussopimukset, -ohjelmat (135 kuntaa ja kuntayhtymää) Kuntaliiton Kuntien ilmastokampanja (56 kuntaa ja 2 kuntayhtymää) Kohti hiilineutraalia kuntaa, Hinku-hanke (31 kuntaa) Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Kuntien toimenpidesitoumukset (35 kuntaa, lukuisia kouluja jne.) EAKR:n vähähiilisyys-hankkeet FISU -kunnat (8 kaupunkia) (Finnish Sustainable Communities) Smart & Clean yhteistyöhanke (pks isot kaupungit) Energiatoimistot Energuagencies (7 aluetoimistoa) EU:n komission Covenant of Mayors sitoumus (9 isoa kaupunkia ja 1 maakunta) ICLEI (13 kaupunkia) EUROCITIES Environment Forum (6 kaupunkia) Energycities (2 kaupunkia)
Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen maakuntauudistuksessa Kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen tehtävä jäämässä uuteen kuntaan Maakuntalakiluonnoksen 6 :n mukaan maakunnan ja sen alueen kaikkien kuntien tekemällä sopimuksella kunnista voisi siirtää maakuntaan sen tehtävänaloihin liittyviä tehtäviä Maakunnan tehtävänaloja esim.» Vesihuollon edistäminen ja suunnittelu» Vesien ja merensuojelu» Ympäristötiedon tuottaminen ja ympäristötietouden parantaminen Ympäristönsuojelun yhteistyö rakennusvalvonnan, terveydensuojelun, kaavoituksen ja kuntatekniikan kanssa tärkeää 19
Kuntien viranomais- ja valvontatoiminnot (VIRVA - hanke) Kuntamarkkinat 15.9.2016 Jarno parviainen
Hankkeen tausta: Miksi Virva? Tarkasteltavat toimialat: Rakennusvalvonta, ympäristönsuojelu ja ympäristöterveydenhuolto Ohjausryhmän kokoonpano: Kuntaliitto, YM, STM, TEM, MMM ja Tampereen yliopisto. (VN- TEAS) Kuntien pienet viranomaisyksiköt Sektorikohtaiset alueellistamispyrkimykset (Rava) Toteutuneet alueellistamiset (ympäristöterveys ja palo- ja pelastustoimi) Kuntarakenneuudistus Paljon erilaisia (myös eri aluerajoilla operoivia) kuntien yhteistyörakenteita) Toimialojen erilaiset kehityskulut + Hankkeen aikana käynnistynyt maakuntauudistus Hankkeen tavoitteena on tuottaa organisointimalleja, joilla saavutetaan isompien yksiköiden hyötyjä menettämättä toimialojen välisestä sekä kunnan muiden toimijoiden kanssa (kaavoitus, kuntatekniikka jne ) tehtävästä yhteistyöstä syntyviä synergiahyötyjä.
Tutkimuskysymyksiä: Mikä on kuntien suhteellisen pienten, tehtäviltään toisiinsa limittyvien viranomaisyksiköiden aikaisempaa kiinteämpi yhteistyömahdollisuus esim. samassa organisaatiossa? Mikä on yhteisen viranomaisyksikön kustannustehokkuus ja laatu sekä yhteistyön edellytykset muiden kunnan hallinnonalojen kanssa verrattuna siihen, että toiminnot järjestetään erillään erilaisilla yhteistoiminta-alueilla? = taloudellisuus- ja tuottavuusnäkökulma Miten kuntien tehtävien kehittäminen vaikuttaa asiakkaisiin ja valtion aluehallinnon viranomaistentehtävien hoitoon? = asiakasnäkökulma Mikä on näissä eri tehtävissä suhde ja yhteys kunnan kehittämistehtävään (elinvoiman kehittäminen ja yhdyskunnan kehittäminen). Ovatko kohteena olevat tehtävät tässä suhteessa samanlaisia keskenään vai onko niiden välillä eroja? = kuntanäkökulma 22
Missä nyt ollaan? 23
Rakennusvalvonta verkostoanalyysi
Yhteistyön toistuvuus
VIRVA-hankkeen eteneminen haastattelukierros» Ryhmähaastattelut: Tampere 18.3 (Myös lähialueen kuntia mukana) Kouvola 22.3 Oulu 5.4 Pori 11.4 (Myös lähialueen kuntia mukana) Kuntayhtymä Selänne ja Pohjoinen-Keski-Suomi 26.5 Sekä Porvoo ja Lohja (rava, y-suojelu ja ymp.terv.) Helmikuu 2016» Henkilöhaastattelut 1-2 henkeä Sidosryhmät Palo- ja pelastustoimi Tekninen toimi Jätehuoltoviranomainen Kunnanjohto Kaavoitus Maakuntaliitto ELY AVI
Vaihtoehtoskenaariot Maakuntamalli (tehtävät siirretään aluetasolle) Tehtävien jakaminen ja uudelleen organisointi (kunnat, alueet ja valtio jakavat tehtävät uudestaan yhteistyötarpeisiin ja muihin toiminnallisiin näkökulmiin perustuen) Kuntakohtaisesti erilaiset mallit (rakenteellisesti erilaiset lähtökohdat hyväksytään esim. kunnan koko, ja tehtävät voivat olla erilaisia siten eri kunnissa) Nykytilaan perustuva malli (evolutionäärinen kehitys; pääsääntöisesti nykyisiin rakenteisiin perustuva, jossa yksikkökoot kasvavat vähitellen ja yhteistyö tiivistyy mahdollisesti) Valtiollistaminen Edellä mainittuja yhdistelevä malli
Alustavia tuloksia Rakennusvalvonnan ja ympäristönsuojelun optimaalisin sijainti on kunnassa. Ympäristöterveydenhuollon osalta lähinnä terveydensuojelu on perustellusti kunnallista.» Skenaariomalleista siis nykytilaan perustuva kehittäminen ja tehtävien uudelleen jakaminen ympäristöterveydenhuollossa» Keskinäiset yhteistyösuhteet, suhde maankäyttöön ja kunnallistekniikkaan, paikallistuntemus, läheisyysperiaate & paikalliset vaikutukset.» Ongelma on, että nykyinen kuntarakenne ei tuota kaikkialle riittävän suuria yksiköitä 29
Alustavia tuloksia Toiminnan taloudellisuuteen, ympärivuotiseen palveluun riittävään osaamistasoon ja viranomaisen itsenäiseen asemaan liittyvät haasteet kohdistuvat pääosin rakennusvalvonnan ja ympäristönsuojelun pienimpiin yksiköihin.» Toimenpiteiden kohdentaminen tänne Viranomaistoiminnan järjestämiseen liittyy osin ristiriitaisia odotuksia (Kunta, valtio, asiakkaat & ammattikunta).» On tasapainoiltava. Optimaalinen ratkaisu toteutuu käytännössä vain, jos sillä on riittävän laaja hyväksyttävyys. 30
Alustavia tuloksia Koetaan että toiminta kannattaa organisoida riittävän suureen yhteiseen yksikköön» Asiakas saa palvelua kokonaisuuteen» Talous ja tuottavuus kehittyy» Toimijoiden välinen yhteydenpito on helppoa ja ei kuluta resursseja. 31
Visio Kehityskohteet ja reunaehdot, jotka tulisi huomioida kaikissa mahdollisissa nykyisiä rakennusvalvonnan, ympäristönsuojelun ja ympäristöterveydenhuollon organisoitumista muuttavissa toimenpiteissä. Reunaehdot 1.Alueiden erilaistumiskehityksen huomioiminen 2.Erilaisuuden salliminen 32
Visio Kehityskohteet 1. Palveluntuotannon haavoittuvuuden vähentäminen ja erikoistumisen mahdollistaminen sekä viranomaisen itsenäisen aseman turvaaminen. 2. Yhteistyön varmistaminen rakennusvalvonnan, ympäristönsuojelun ja terveydensuojelun välillä. 3. Yhteistyö kaavoituksen ja kunnallistekniikan kanssa. 4. Rakennusvalvonnan ja pelastustoimen yhteistyön turvaaminen rakentamisen ohjauksessa. 33
Visio Ratkaisumalli 1. Rakennusvalvonnan, ympäristönsuojelun ja terveydensuojelun seudulliset yhteistyöjärjestelyt. 2. Suurten kaupunkien omat järjestelyt mahdollisia 3. Maakunta voi olla myös toimiva ratkaisu 4. Elintarviketurvallisuus ja eläinlääkintähuolto hyötyisi nykyistä laajemmasta aluepohjasta maakunnan tehtävänä 5. Sekä muu yhteistyö (kuntien väliset ostopalvelut, viranomaisten yhteistyöverkostot jne.) 34
YMPÄRISTÖTERVEYS OSANA PÄÄTÖKSENTEKOA Suunnittelu Kuntastrategia Seurantatieto Kaavoitus Elinympäristöä koskevat viranomaissuunnitelmat Elinympäristön altisteet ja olosuhteet Toteutunut rakennettu ympäristö Rakennetun ympäristön ylläpito Toteutuksen ohjelmointi Lupaprosessit Toteutus
Ympäristöterveys ja yhdyskunnat - opas kuntien päättäjille ja valmistelijoille (2016) Viisaat päättäjätterveemmät kuntalaiset tiivistelmä oppaasta ympäristöterveys ja yhdyskunnat (2016) 36
Kannustusta ja malleja viranomaistoimintojen ja kuntien yhteistoimintaan Kuntaliiton hallitus linjasi 28.4.2016: Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa: Riittävän tonttitarjonnan, hyvän ympäristön ja joustavan lupahallinnon avain on kaavoituksen, rakennusvalvonnan, ympäristöasiantuntijoiden ja teknisen toimen yhteistyö. On tärkeää, että ympäristöratkaisuihin vaikuttavat eri tahot toimivat yhteisiä tavoitteita ja strategiaa toteuttaen. Tästä syystä kaavoituksen, rakennusvalvonnan, ympäristösuojelun ja ympäristöterveyden yhteistyötä ei tulisi rikkoa eri organisaatioihin, vaan niiden tulisi voida jatkaa hyvää työtään kunnissa edelleen toimintaansa kehittäen. 37
Kannustusta ja malleja viranomaistoimintojen ja kuntien yhteistoimintaan Kerätty kunnista yhteistoiminta- ja ostopalvelusopimuksia Kuntaliiton hallintosääntömalli päivitetty Valmisteilla» Yhteistyösopimus yhteisen toimielimen perustaminen - malli» Mallisopimukset viranomaistoimintojen yhteistoimintaan ja viranhaltijapalvelun ostamiseen Viranomaistoimintojen ja kuntien yhteistyöhön kannustava yleiskirje vuoden vaihteessa 2016-2017 38