Kunnat askeleen edellä. Kuntien 8. ilmastokonferenssi Tampere, Tamperetalo

Transkriptio

1 Kunnat askeleen edellä Kuntien 8. ilmastokonferenssi Tampere, Tamperetalo

2 Kuntien ilmastotyö Mitä? Miten? Miksi? Mitä, jos 2 [pvm] Etunimi Sukunimi titteli Tapahtuma

3 Mitä? 3 [pvm] Etunimi Sukunimi titteli Tapahtuma

4 Kunta tekee ja vaikuttaa Kunnat luovat kaavoituksella ja maapolitiikalla edellytykset hyvälle elinympäristölle myöntävät noin rakennuslupaa huolehtivat noin ympäristöluvan valvonnasta ja käsittelevät vuosittain noin 900 ympäristölupaa jakavat kaukolämpöä 2,5 miljoonalle ihmiselle käsittelevät 2,5 miljoonaa tonnia yhdyskuntajätettä joka vuosi huolehtivat yli 5 miljoonan ihmisen vesihuollosta ylläpitävät vuokra-asuntoa ylläpitävät koulutiloja koululaiselle omistavat ja ylläpitävät yli julkista rakennusta, joiden pinta-ala on yli 40 milj. kerrosalaneliömetriä ylläpitävät km katuja, km yksityisteitä ja km erillisiä kevyenliikenteen väyliä. Tieliikenteestä yli 30 % käyttää kuntien katuja ja teitä. tarjoavat laadukasta vettä km:n vesijohtoverkostolla ja ottavat vastaan jätevesiä puhdistaen ne ympäristölle ystävälliseksi km:n viemäriverkoston avulla. Kuntien yhteisillä pelastuslaitoksilla noin pelastustoimen ja runsaat sairaankuljetustehtävää vuodessa.

5 Kunnat luovat hiilivapaita markkinoita julkisilla hankinnoilla Kuntien julkisten hankintojen arvo on vuosittain noin 19 miljardia euroa. Kunnilla on merkitystä markkinavaikuttajana ja mahdollisuus edistää tuotteita, palveluita, prosesseja ja järjestelmiä, jotka edistävät luonnonvarojen kestävää käyttöä ja pienentävät haitallisia ympäristövaikutuksia. Tavoitteena on, että julkinen sektori hankkii uusia cleantechratkaisuja vuosittain vähintään 300 miljoonalla eurolla. (Valtioneuvoston periaatepäätös Uusien ja kestävien ympäristö- ja energiaratkaisujen (eli cleantechratkaisujen) edistämisestä julkisissa hankinnoissa, 2013) Hallitusohjelma: Tavoitellaan 5 prosentin innovatiivisten hankintojen osuutta kaikista julkisista hankinnoista.

6 Vihreä energiatalous Kuntien oma energiankäyttö on noin miljardin euron vuotuinen menoerä. Lisäämällä uusiutuvan energian tuotantoa vaikutetaan positiivisesti aluetalouteen ja korvaamalla fossiilisia tuontipolttoaineita vaikutetaan myös vaihtotaseeseen. Päästöjen vähentämisen kannalta merkittävimpiä ovat:» energiantuotanto uusiutuvilla polttoaineilla» energiankulutusta vähentävät teknologiat» liikenteen sähköistyminen Kuntien omassa toiminnassa päästöjä vähennetään tehokkaasti:» energiaa säästävillä cleantech-ratkaisuilla» uusiutuvalla energialla tuotetulla kaukolämmöllä» energiatehokkaalla korjausrakentamisella ja LEDvalaistuksella» Maalämmöllä, lämpöpumppuratkaisuilla, aurinkoenergialla

7 Miten? 7 [pvm] Etunimi Sukunimi titteli Tapahtuma

8 Kuntien ilmastosuunnitelmat ja -sitoumukset Ilmastostrategiat (n. 125 kuntaa) TEM:n ja Motivan energiatehokkuussopimukset, - ohjelmat (135 kuntaa ja kuntayhtymää) Kuntaliiton Kuntien ilmastokampanja (54 kuntaa ja 2 kuntayhtymää) Kohti hiilineutraalia kuntaa, Hinku-hanke (31 kuntaa) EAKR:n vähähiilisyys-hankkeet FISU -kunnat (8 kaupunkia) (Finnish Sustainable Communities) Smart & Clean yhteistyöhanke (pks isot kaupungit) EU:n komission Covenant of Mayors sitoumus (9 isoa kaupunkia ja 1 maakunta) ICLEI (13 kaupunkia) EUROCITIES Environment Forum (6 kaupunkia)

9 Sopeutumisen strategiat suunnittelu kuntatasolla Varautumiseen ja Sopeutumiseen» Toimialakohtaiset valmiussuunnitelmat (Kuntalaki, Valmiuslaki, alueellinen pelastuslaitos mukaan, yhteistyö naapurikuntien kanssa)» Maankäytön suunnittelu: rakennuskorkeudet, vedenhankinnan turvaaminen, hulevesien hallinta, tulvareitit, lajien sopeutumisen turvaaminen, varautuminen tulviin jne.» Tulvariskien hallintasuunnitelmat (Laki tulvariskien hallinnasta (2010)), (21 merkittävää tulvariskialuetta, Ely-vetoiset, kunnat mukana)» Vesihuollon kehittämissuunnitelmat» Kunnalliset määräykset (ympäristönsuojelumääräykset, rakennusjärjestys, terveydensuojelujärjestys, hulevesimääräykset)» Pitkän aikavälin varautumissuunnitelmat? Olemassa olevien suunnitelmien täydentäminen ja päivittäminen, ei lisää suunnitelmia strategioita! Resurssit niiden toteuttamiseen. Välineitä:» Motiva, SYKE, ministeriöt, Kuntaliitto, hankkeet» Huoltovarmuuskeskus (HUOVI-portaali)» Tarvitaan työkaluja erikokoisille kunnille, arkitodellisuus pienessä kunnassa (välineiden tarjonnan ja käyttäjien kohtaaminen, resurssit=ei käyttäjiä ) Miira Riipinen SYKE, ilmastonmuutoksen sopeutuminen

10 Kansallinen sopeutumissuunnitelma...tarvitaan vastuunjaot ja rahat toimeenpanoon Tulvariskien hallintasuunnitelmien toteuttaminen» Kunnat, yksittäiset kiinteistön- tai verkostojen omistajat eivät kykene mittavien muutosten tekoon tulvilta suojautumiseksi» Rahoitus puuttuu (perustettava rahasto vrt. öljysuojarahasto)» Vastuujaoissa täsmennettävää (kunnat, valtio, yksityiset, maanomistuskysymykset oikeus toimia) Tässä hallintasuunnitelmassa esitetyt toimenpide-ehdotukset eivät ole sitovia eivätkä suoranaisesti velvoita mitään tahoa toteuttamaan kyseessä olevia toimenpiteitä tämän tai seuraavien suunnittelukausien aikana Miira Riipinen SYKE, ilmastonmuutoksen sopeutuminen

11 Mikä on tärkeää yhdyskuntarakenteen kehittämisessä Kuntaliiton hallitus linjasi Asumisen ja yrittämisen edellytyksistä huolehtiminen Sujuvan arjen mahdollistaminen Kaikille sopivan elinympäristön turvaaminen Resurssiviisaaseen yhdyskuntaan pyrkiminen Talouden ja rahoituksen hallinta yhdyskuntien kehittämisessä Hyötyjä kaikille yhteistyöllä ja kumppanuudella

12 Resurssiviisaaseen yhdyskuntaan pyrkiminen Resurssiviisaan yhdyskunnan tavoitteena on tuottaa mahdollisimman vähän ilmastonmuutosta aiheuttavia kasvihuonekaasupäästöjä, toimia kiertotaloudessa, jossa materiaalit hyödynnetään ja kierrätetään tehokkaasti sekä pyrkiä globaalisti kestävään luonnonvarojen kulutukseen välttämällä ylikulutusta. Yhdyskunnissa tavoitteena on edistää ihmisten hyvinvointia, yritysten kilpailukykyä, työllisyyttä ja alueiden elinvoimaisuutta sekä aikaansaada kustannussäästöjä. Eheä yhdyskuntarakenne on tärkeä liikenteen ilmastovaikutusten vähentämisessä Tavoitteena energiatehokkaat ja energiaa säästävät kunnat Luonnonvaroja käytettävä säästeliäästi ja jätteet kierrätettävä tehokkaasti Kestävien hankintojen ja resurssiviisaiden toimintamallien kehittäminen tarpeen

13 Kuntien ja maakuntien ilmastotyön tilanne Strategioista käytäntöön 13 [pvm] Etunimi Sukunimi titteli Tapahtuma ct_details.php?p=3159

14 Kuntien ja maakuntien ilmastotyö 2015 (1) Reilu kolmasosa Suomen kunnista on viimeisen kymmenen vuoden aikana laatinut ilmastostrategian. Maakunnista melkein kaikki ovat laatineet ilmastostrategian. Kun kunnan koko yli strateginen ilmastotyö on yleisempää kuin tätä pienemmissä kunnissa Pienissäkin kunnissa voidaan saada paljon aikaan, mutta systemaattisuus jää helposti vajaaksi ja riskitekijät ilmastotyön pysähtymiselle kasvavat Väestössä yli 75 prosenttia asuu kunnissa, joissa tehdään systemaattista ilmastotyötä Maakuntaliittojen rooli jää osin epämääräiseksi Suoria säästöjä tuottavissa toimenpiteissä (esim. energiansäästö & uusiutuvat energiamuodot) edetty hyvin. Ongelmana ilmaston kannalta, että rakennuskanta uusiutuu hitaasti Sopeutumisessa vielä paljon tehtävää Maankäytön ratkaisut ja liikenteen hillintä haasteina (sis. ilmastotyön kanssa osin ristiriitaisa vakiintuneita arvostuksia)

15 Kuntien odotukset valtiolta ilmastotyössä Kuntien odotukset valtion suuntaan ovat pitkälti samat kuin Maakuntaliittojen vastaukset yhteneviä kuntien kanssa. 1. Energia-avustukset 2. Valtion voimakkaampi panostaminen uusiutuvaan energiaan 3. Asiantuntija-apu, yhteneväiset päästölaskennan työkalut Kuntakokoluokittaiset erot: Yli as kunnat: joukkoliikenneavustukset Alle as kunnat: neuvonta ja koulutus

16 Ilmastotyötä edistäneet ja hidastaneet tekijät Ilmastotyötä vahvistaneet tekijät:» Johdon sitoutuminen» Poikkihallinnollinen yhteistyö» Hankkeet ja sitoumukset Perinteiset ongelmat hidasteena:» Jää liiaksi pelkästään ympäristöpuolen tehtäväksi» Ilmastoasian epämääräisyys» Koordinaation puute kunnassa/kuntakonsernissa sekä» Kuntakentän isot ratkaisut odottavat» Taloustilanne» (Ilmastoneuvotteluiden tuloksettomuus)

17 Kuntien ja maakuntien ilmastotyö 2015 (3) Miten tästä eteenpäin? Seuraavaksi ilmastotyön edelläkävijä kunnissa ollaan siirtymässä kasvavaan yhteistyöhön kuntalaisten ja yritysten kanssa & haastavissa kysymyksissä myös edettävä. Vaikuttavuuden arviointia ja kustannuslaskentaa tarvitaan, että saadaan ilmastoasiat läpi päätöksentekojärjestelmässä. Alueellisten ja paikallisten ilmastotekojen tunnistaminen siten, että syntyy paikallisesti hyväksyttäviä ja tehokkaita, mutta myös kansallisesti yhteensopivia ratkaisuja. 17

18 Kuntien ja maakuntien ilmastotyö onnistumisen elementit

19 Miksi? 19 [pvm] Etunimi Sukunimi titteli Tapahtuma

20 Kuntien ympäristöhallinto 30 v.!» Ympäristöministeriö 1983» Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle ympäristönsuojelusta: ympäristöpolitiikka» Kuntien ympäristöhallinto 1986 (..ja vapaaehtoisena jo lukuisissa kunnissa sitä aiemminkin )» Paikallisagendatyö 1992-» Kunta haluaa ja hyötyy, lait velvoittavat, kumppanuuksilla win-win» Taloudelliset säästöt, riskien minimointi» Kuntalaisten hyvinvointi, imago, vetovoima, elinvoima, ekosysteemipalvelut» Kansainväliset sopimukset 20 [pvm] Etunimi Sukunimi titteli Tapahtuma

21 Mitä, jos 21 [pvm] Etunimi Sukunimi titteli Tapahtuma

22 Uhkia vai mahdollisuuksia Maakuntauudistus» Toimivallat kunta-maakunta-valtio» Kaavajärjestelmän uusiminen kokonaisvastuu maankäytön ilmastovaikutusten hallinnasta, kustannustehokkaasti Jätehuollon ja joukkoliikenteen vastuiden pirstaloittaminen» Jätehuollon vastuiden kaventaminen» Liikennekaari Kuntaomisteisten yhtiöiden toimintamahdollisuudet markkinoilla 22 [pvm] Etunimi Sukunimi titteli Tapahtuma

23 Kunnallisen jätehuollon saavutuksia Kaatopaikkojen määrä vähentynyt 30 vuodessa merkittävästi» 1500 alle 40 Yhdyskuntajätteestä sijoitettiin kaatopaikoille arviolta alle 10 % vuonna 2015 Kiertotaloutta palveleva ekopiste- ja jäteasemaverkosto kattaa koko maan Pakkausten tuottajavastuu useat jätelaitokset täydentävät verkostoa Vuonna 2017 valmis koko maata palveleva energiana hyödyntämisen jätevoimalaverkosto Jätteenkäsittelykeskuksista on rakentumassa alueellisia ekopuistoja yhteistyössä yritysten kanssa KAATOPAIKKA Kuntien jätelaitosten perusinfra palvelee merkittävästi myös elinkeinotoimintaa Yhteistyö: Liikevaihdosta jo nyt yli 60 % (40-80 %) ostetaan julkisesti kilpailutettuina ostopalveluina yrityksiltä Jätehuollon asiakaspalautteet ovat erittäin hyviä koko Suomessa Tuulia Innala Jätehuolto kunnissa

24 Liikennekaari Liikennekaaressa on monta hyvää tavoitetta, kuten uusien liikkumispalveluiden synnyttäminen. Lausunnoilla olevassa lakiluonnoksessa on myös huolestuttavia linjauksia kaupunkien joukkoliikennejärjestelmän ja sen pitkäjänteisen kehittämisen kannalta. Hyvin toimiva joukkoliikenne on tukijalkana uusille liikkumispalveluille sekä kaupunkiseutujen maankäytölle ja liikenne- ja ympäristötavoitteiden toteutumiselle. Joukkoliikenneviranomaiset voivat asettaa hankkimalleen liikenteelle kriteerejä päästöjen ja energiankulutuksen suhteen. Markkinaehtoisessa liikenteessä ovat sallittuja kaikki euroluokitukset. 24 [pvm] Etunimi Sukunimi titteli Tapahtuma

25 Uusia avauksia ilmastovaikutukset kuntatasolla vielä? Pariisin ilmastosopimus Vihreät joukkolainat - Kuntarahoitus Vaihtoehtoiset polttoaineet Lähes nollaenergiarakentaminen Mrl sujuvoittaminen, helpotukset uusiutuvalle lähienergialle Komission kiertotalouspaketti Hankintadirektiivi - Hankintalaki» Ympäristökriteerit hankintoihin Käytetään mahdollisuudet, vältetään karikot! 25 [pvm] Etunimi Sukunimi titteli Tapahtuma

26 Kunnat työssä ilmaston puolesta Kunnat puhukoot puolestaan: 26 [pvm] Etunimi Sukunimi titteli Tapahtuma