POM2SSU MONILUKUTAIDOSTA: TEKSTILÄHTÖINEN KIELITIEDON OPETTAMINEN 2015 2016 Kainulainen
Uutisia
Venäjä uhittelee Itämerellä. USA sen sijaan on vain lisännyt läsnäoloaan. Onneksi sentään #journalismi on puolueetonta. #kieli @tosentti eli Vesa Heikkinen (Kotuksen kielentutkija) twiitissään 15.4.2016
LUOKANOPETTAJAN KIELITAJUN SYVENTÄMINEN (TARNANEN 2012) Tarvittavat käsitteet Tieto ja ymmärrys kielen rakenteista Kyky eritellä kieltä tekstin lauseen sananmuotojen tasolla Luokanopettajan kielitaju Oma kielenkäyttötaito puhuminen kirjoittaminen kielenhuolto ymmärtämistaidot PEDAGOGIIKKA
KIELELLINEN REPERTUAARI JA KIELEN OPPIMINEN (AALTO 2011) Mitä eri kieliä osaat ja miten, eli millainen on kielitaitoprofiilisi? Kielitaitoprofiilisi kuvaa sitä, millä kielitaidon osa-alueilla (puhuminen, puheen ymmärtäminen, kirjoittaminen ja tekstin ymmärtäminen) olet vahva ja millä osa-alueilla on kehittämisen tarvetta Miten olet oppinut eri kieliä? Millainen sija eri kielillä on kielellisessä repertuaarissasi? Kielellinen repertuaarisi on moniulotteinen viestinnällinen kompetenssisi, joka muodostuu osaamistasi kielistä, kielivarannostasi ja johon voit esim. tukeutua erilaisissa (ja erikielisissä) viestintätilanteissa. Miten kieltä pitäisi opettaa? Miksi esimerkiksi kielitiedon opetusta/kielioppia ja sen käsitteitä tarvitaan?
MILLAISTA TIETOA KIELESTÄ OPPILAS TARVITSEE? (KAUPPISTA 2010 JA AALTOA 2011 MUKAILLEN) Tietoa kielen tehtävistä (funktioista) Mitä kaikkea kielellä tehdään? Miten se toimii eri yhteyksissä? Tietoa kielen rakenteista ja niiden tehtävistä Millaisia rakenteita kielessä on? Mitä merkityksiä niillä ilmaistaan? Esim. genetiivi ilmaisee muutakin kuin omistamista Meidän auto on tuon talon takana, sairaan kaunis maailma, mun täytyy mennä, vuodenaika, urheilen kuukauden, ostin hanskat ja pipon Käsitteitä kielestä puhumiseen Tietoa kielen variaatiosta ja muuttumisesta Miten kieltä käytetään eri tilanteissa ja teksteissä? Miten kieli muuttuu? Huom. Ovatko käsitteet välineinä vai itseisarvona? Mitkä käsitteet ovat tärkeitä ja mitkä vähemmän tärkeitä? Hukkuuko ilmiöt ja ymmärrys niistä käsiteviidakkoon? Tietoa kielenkäytön normeista (sopimusluonne)
MILLÄ TASOLLA KIELTÄ KUVATAAN Eritelkää pareittain/pienryhmissä kaikkea kielioppiin liittämäänne (mitä asioita, käsitteitä tms. kieliopista muistuu mieleen). Ryhmitelkää erittelemäänne seuraaville tasoille: Äännetaso (fonologia) Sanan tai sananmuodon taso (morfologia) Lauseen taso (syntaksi) Tekstin ja tilanteen taso (pragmatiikka) Semanttinen taso (semantiikka)
KIELIOPPI KUVAA KIELTÄ äänteiden tasolla (fonologia) aakkoset, vokaalit ja konsonantit, diftongi, kaksoiskonsonantti, äng-äänne sanan tai sananmuodon tasolla (morfologia) sanaluokat, adjektiivien vertailuasteet, aktiivi ja passiivi, sijamuodot, verbien aikaja persoonamuodot, yleis- ja erisnimet, yhdyssanat, yhteen ja erikseen kirjoittaminen, (synonyymit, vastakohdat, homonyymit) lauseen tasolla (syntaksi) lauseenjäsenet, lauseenvastikkeet, lausetyypit, modukset (tapaluokat), nominaalimuodot, pää- ja sivulause, yhdyslause, sivulausetyypit, välimerkit semanttisella tasolla (semantiikka) ala- ja yläkäsitteet, synonyymit, vastakohdat, homonyymit tekstin ja tilanteen tasolla (pragmatiikka) liittyy kyllä oikeastaan vähän kaikkeen kappalejako, välimerkit, kielen variaatiot (yleiskieli, puhekieli, murteet )
LAUSE, LAUSUMA, VIRKE Lause on yhden persoonamuotoisen verbin (predikaattiverbin) sisältävä virke tai virkkeen osa virkkeessä on siis yhtä monta lausetta kuin siinä on predikaatteja. voi olla päälause tai sivulause: Virke Päälause muodostaa itsenäisen kokonaisuuden, ja sen voi mainiosti ymmärtää yksinäänkin (se välttämättä tarvitse mitään täydennyksekseen). Päälause on itsenäinen kokonaisuus. Sivulause tarvitsee rinnalleen aina päälauseen, koska sitä ei voida ymmärtää täysin yksinään. konjunktiolause Isä sanoi, että hän oli jo valmis. relatiivilause Minulla on mies, joka tykkää kokkaamisesta kysyvä sivulause Kysyin teiltä, saitteko tekstinne valmiiksi. on yhden tai useamman yhteen kuuluvan lauseen kokonaisuus. kirjoitetun tekstin yksikkö, joka alkaa isolla alkukirjaimella ja päättyy isoon välimerkkiin. voi sisältää toisilleen rinnasteisia pää- ja sivulauseita tai toisilleen alisteisia lauseita.
POHDITTAVAKSI Montako lausetta kussakin seuraavissa virkkeistä on? Missä suhteessa lauseet ovat toisiinsa (rinnasteisia vai alisteisia)? Miksi ja-sanan edessä on joskus pilkku? Kurssi alkaa marraskuussa ja päättyy joulukuussa. Kurssi alkaa marraskuussa, ja opintosuoritukseen kuuluu esseen kirjoittaminen. Opettaja kertoi, että kurssilla käsitellään kirjoittamista ja että siellä kerrataan myös kielenhuollon asioita. Opettaja kertoi, että kurssilla kerrataan kielenhuollon asioita, joihin kuuluvat myös pilkkusäännöt.
KIELIOPPIA VAI KIELENHUOLTOA (TARNANEN 2012) Kielioppi on kuvaus kielen rakenteista, kielenhuolto on kielenkäytön ohjailua. Kielenhuolto voi olla kielen rakenteiden tarkastelua (kirja- ja yleiskielen ohjailu) tekstinhuoltoa (yksittäiset tilanteet) kielen aseman huoltoa (kielen asema ja tehtävät yhteiskunnassa). Kielenhuollossa kuvataan kielenkäyttöä ja annetaan siitä kuvausten perusteella mahdollisimman tarkoituksenmukaisia ohjeita.
KIELENHUOLLON TEHTÄVÄT (TARNANEN 2012) Kielioppi ja kielenhuolto eivät ole sama asia, vaikka kielenhuollossa tarvitaan kieliopin käsitteitä. Tehtävänä kielen yhdenmukaisuus (ymmärtäminen) ja säilyttäminen (ilman sääntöjä rapautuu) Liittyy lähinnä kirjoitettuun kieleen Kielenhuolto liittyy erilaisiin kirjoitusohjeisiin (esim. isot ja pienet, yhteen ja erikseen kirjoittaminen, alkukirjaimet, vierasperäisten sanojen oikeinkirjoitus, välimerkkien käyttö) sanastoon (esim. uudissanat, termit) tekstien yhtenäistämiseen (esim. lehtikieli, virkakieli) nimistön huoltoon (esim. uudet paikannimet)
MERKITYS, MUOTO JA KÄYTTÖ - KIELEN RAKENTEIDEN EROTTAMATON KOLMIKKO (AALTO 2011) Merkitys Mitä merkityksiä rakenteella ilmaistaan? Millä muilla kielen keinoilla ilmaistaan samoja merkityksiä? Muoto Millainen muoto rakenteella on? Miten muoto muuttuu esim. sanoja taivutettaessa? Mistä rakenteen tunnistaa? Miten sitä nimetään? Käyttö (miten rakennetta käytetään) Millaisissa tilanteissa ja teksteissä? Millaisissa lauseissa? Millaisten sanojen ja muiden rakenteiden kanssa Missä tehtävissä se on lauseessa? Missä sitä ei käytetä? Kuka sitä käyttää/ei käytä?
ESIMERKKEJÄ PERINTEISEN KIELIOPIN OPETUKSEN ONGELMISTA (KORHONEN & ALHO 2006, KAUPPINEN 2010, AALTO & KAUPPINEN 2011, A ALTO 2011) Keskitytään pieniin yksiköihin: äänteet, sanat, maks. lauseet Kielen ilmiöt irrotetaan tekstistä ja tilanteesta Jäännöksetön kuvaus ja luokittelu Systeemin luonne: loogisuus sopimuksenvaraisuus Kieltenväliset yhteydet: vertailu puuttuu Taitokäsitys: mitä on kieliopin osaaminen, muistettavia sääntöjä ja luokituksia vai kielellistä päättelykykyä? Pedagoginen lähtökohta: annetun tiedon soveltaminen.
TEKSTILÄHTÖINEN KIELEN RAKENTEIDEN, KIELIOPIN, OPETTAMINEN
LASTEN OMIA JUTTUJA
TEKSTIEN KEHYSTÄMINEN Aluksi Millainen olo tekstistä tulee? Mitä tämä teksti yrittää tehdä minulle? Sitten Miksi teksti on kirjoitettu, mikä tehtävä tekstillä on? Kuka tekstin on tuottanut ja miten? Missä se on julkaistu? Ketä varten teksti on tuotettu? Kuka sitä käyttää, mihin ja miten? Mistä löytyy samanlaisia tekstejä? Millaisia tarkoitusperiä tekstillä on? Kenen etuja se palvelee?
LÄHTÖKOHTANA OPPILAS TEKSTIMAISEMINEEN ( K S. M M. B A R T O N 2 0 0 7 ; L U U K K A 2 0 0 5 ; M A R S H 2 0 0 3 ; G E E 1 9 9 0 ) Tekstiviestit, sähköpostiviestit, päiväkirjat, blogit, piirrokset, runot, vitsit, some kaikkinensa (fb, twitter, meser, irc, instagram, gosus, wa ym.) tiimaritavara jne. Oppikirjat ja -vihot, kirjoitelmat/aineet, tuotokset, säännöt, ohjeet, koulutv, opetusvideot, internet, e-oppimateriaali Pedanet ym. alustat jne. Koulu Pukeutuminen, kosmetiikka, hygienia KOULUN TEKSTIT OMAT TEKSTIT MEDIATEKSTIT OPPILAS TEKIJÄNÄ LUKIJANA Kirkot KODIN TEKSTIT HARRASTUSTEN TEKSTIT YHTEISKUNNAN TEKSTIT Työpaikat Ruoka- ja juomakulttuuri Tuotepakkaukset, muistilaput, TV, radio, internet, kirjat, julisteet, vuodevaatteet, pelit, leikit, lehdet, äänitallenteet jne. Kaupat Musiikki, seurojen järjestyssäännöt, keskusteluryhmät internetissä; media, kirjoittaminen, lukeminen, musiikki harrastuksena Sisustus Rakennettu ympäristö Kaikki mahdollinen Tekstien tuottamiseen ja kuluttamiseen käytetyt laitteet ja välineet Ajokortit, ajanvarauskortit; joukkotiedotus, miljöö Virastot
PLE NS. KOLMANTENA TILANA (MUKAILTU MM. KAINULAINEN 2011) PLE = personal learning vironment, henkilökohtainen oppimisen ympäristö, joka yhdistää teknologian, pedagogiikan, oppimisen ja ihmiset tukien oppijan omistajuutta omaan oppimisprosessiinsa (ks. esim.juntunen & Laakkonen 2014) Omat tekstit: tekstiviestit, sähköpostiviestit, päiväkirjat, blogit, piirrokset, runot, vitsit, some kaikkinensa (fb, twitter, meser, irc, instagram, gosus, wa ym.) tiimaritavara jne. VAPAA-AJAN TEKSTIT JA TEKSTI- KÄYTÄNTEET Kodin tekstit: tuotepakkaukset, muistilaput, TV, radio, internet, kirjat, julisteet, vuodevaatteet, pelit, leikit, lehdet, äänitallenteet jne. kulttuurit, sosiaaliset instituutiot ja auktoriteetit KOLMAS TILA PLE Yhteiskunnan tekstit: ajokortit, ajanvarauskortit; Eri yhteisöjen järjestyssäännöt; joukkotiedotus Oppikirjat ja -vihot, KOULUN TEKSTIT JA TEKSTI- KÄYTÄNTEET teknologia, tekstien tuottamiseen ja kuluttamiseen käytetyt laitteet ja välineet kirjoitelmat/aineet, tuotokset, säännöt, ohjeet, koulutv, opetusvideot, internet, e-oppimateriaali, koulun käyttämät alustat jne.
TEKSTIN TUOTTAMISEN JA KULUTTAMISEN MONINAISUUDESTA (KS. MM. BAYNHAM 1995; FAIRCLOUGH 1997; HALLIDAY 1978; KERN 2000 ; LUUKKA 2012) Miten? Miksi? Millä seurauksella? Tekstikäytänteet Tekstien tuottamisen, kuluttamisen, käytön tavat, tekstien merkitys yhteisössä Tekstitapahtumat mitä teksteille ja tekstien kanssa tehdään Miten toimitaan? Mitä ja miten ilmaistaan ja tulkitaan? Teksti; muodot sisällöt merkitykset
MONILUKUTAITO Monilukutaitoinen osaa tulkita, käyttää ja tuottaa monimediaisia ja perinteisiä tekstejä, jotka käyttävät kielellisiä, visuaalisia, äänellisiä ja spatiaalisia keinoja, sosiaalisia, kulttuurisia, yhteiskunnallisia ja taloudellisia tarpeita varten erilaisissa sosiaalisissa ja kulttuurisissa konteksteissa (Luukka 2012)
SOSIAALINEN ULOTTUVUUS MONILUKUTAITOON (BARTONIA 1999 SEKÄ PAHLIA & ROWSELLIA 2005 MUKAILLEN) Tekstitapahtuma (literacy event) / kielenkäyttötilanne Tekstikäytänteet (literacy practises) Sosiaaliset käytänteet (social practise) Iltasadun lukeminen (Sadun) äänen lukeminen luetun kuunteleminen Lapsen ja vanhemman vuorovaikutustilanne seurustelu kotona
HTTP://WWW.EDU.FI/PERUSOPETUS/AIDINKIELI/OPS2016_TUKI MATERIAALIT_SUOMEN_KIELI/TEKSTILAJI
KIELTÄKIN OPITAAN TEKSTIEN AVULLA! ERI NÄKÖKULMAT KIELENOPETUKSESSA (LUUKKAA 2004 MUKAILLEN) Mikä kieli on? Perinteinen (formalistinen) opetustapa Rakenneosien järjestelmä, autonominen säännöstö Funktionaalinen kielenopetus Sosiaalinen ja kognitiivinen ilmiö, keino ilmaista merkityksiä Miten kieltä opitaan? Mitä kehitetään? Sisäistämällä sääntöjärjestelmä; harjoittelun, toiston ja korjauksen kautta Normien ja sääntöjen hallintaa, kykyä nimetä ja luokitella kieltä Oppimalla tarkkailemaan ja muuntelemaan kielenkäyttöä aidoissa tilanteissa Tiedostumista kielestä, sen muodoista ja merkityksistä; taitoa käyttää kieltä Tarkastelun yksikkö? Irralliset sanat, lauseet ja virkkeet Tekstit konteksteissaan Mikä on tekstien asema? Tekstit ovat poiminnan paikkoja, esimerkkejä kieliopillisista seikoista Tekstit ovat vuorovaikutuksen yksikköjä, opetuksen jäsentäviä voimia
PLURILINGVAALINEN (MONIKIELINEN) LÄHESTYMISTAPA (EUR OOPPALAINEN VIITEKEHYS 2003, 23 24, 185) Plurilingvaalinen lähestymistapa kielten opetuksessa sisältää ajatuksen kielten oppimisesta formaaleissa ja informaaleissa ympäristöissä siten, että eri konteksteissa opitut kielet ja kulttuurit synnyttävät yksilöllisen kielellisen viestintätaidon, plurilingvaalisen kompetenssin. Plurilingvaalisen kielenopetuksen päämääränä on kehittää mahdollisimman moniulotteinen kielellinen repertoaari, jossa kaikilla eri kielten kieli- ja kommunikaatiotaidoilla on sijansa. Lähestymistapa siis sisältää ajatuksen eri kielten välisestä synergiasta mutta myös ajatuksen oman äidinkielen sisällä tapahtuvasta monimuotoisuudesta.
KOULUN ROOLINA ON TARJOTA (A. KAUPPINEN 2007) tehtäviä ja keskusteluja, joissa eri kielimuodot pääsevät oikeuksiinsa kielimuotojen ja kielten vertailua muuntelutehtäviä: sama asia eri tilanteissa ja eri tarkoituksiin kielen normien opettamista.
MITEN TOTEUTAN PLURALISTISTA JA YHTEISÖLLISTÄ KIELIKÄSITYSTÄ (A. KAUPPINEN 2007) 1. Kielen ja kulttuurin variaatio: tilanteiset oppimiskäytänteet, oppilaan tekstimaailman hyödyntäminen 2. Teoriatieto: kielitieto, tekstitieto, normit, kirjallisuustieto 3. Käytänteiden/kulttuurien erot: esim. muuntelutehtävät 4. Kriittinen kehystäminen: tekstien kontekstuaalinen tarkastelu ja analyysi
TAVOITTEINA MONILUKUTAIDON (ERITYISESTI KRIITTISTEN TEKSTITAITOJEN) OPETUKSESSA (LUKEN 2000 MUKAAN): taito murtaa tekstin koodeja, mm. sen rakenteita ja konventioita (coding practices). taito purkaa tekstin merkitys kulttuurisessa kontekstissaan (text-meaning practices). taito käyttää tekstiä (pragmatic practices) taito analysoida kriittisesti tekstiä ja sen funktiota (critical practices).
TARTTUMAPINTOJA MONILUKUTAIDON OPETUKSEEN MM. tekstien kehystämisestä autenttisuudesta ja autenttisista teksteistä interventiotyöskentelystä genrepedagogiikasta
AUTENTTISUUDESTA MONILUKUTAIDON OPETUKSESSA Monilukutaidon opetuksessa (tai äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksessa ylipäätään) tulisi käyttää autenttisia tekstejä oppijoiden omista tekstimaisemista - sekä informaaleista että formaaleista tekstiympäristöistä - sekä oppilaalle tärkeistä uusista tekstimaisemista. Autenttiset tekstit ovat aitoja todellisen elämän tekstejä, ne ovat käyttäjilleen merkityksellisiä ja relevantteja, ja ne myös heijastavat ympäröivää kulttuuria ja todellisen elämän tekstimaisemaa (ks. esim. Widdowson 1990; Sulkunen 2004). Kielenkäyttö on luonteeltaan autenttista, jos se on sosiaalisesti merkityksellistä ja perustuu sosiaaliseen todellisuuteen tai luo sitä (Luukka & Leiwo 2004 ; ks. myös Widdowson 1990).
AUTENTTISUUS TOIMINTANA Autenttisuus tulisi näkyä myös toiminnassa, autenttisina tehtävinä vastakohtana kouluun liittyvälle näennäistekemiselle (kärjistäen = kirjoitetaan vain sen vuoksi, että on kirjoitustunti) ilman että tehtävillä ja toiminnalla on oikeasti tai oppilaalle merkitystä. Autenttisuus käytännön opetustoiminnassa tarkoittaa siis sitä, että esimerkiksi kirjoitustehtävissä kirjoitetaan oikeita tekstejä oikeaan tarkoitukseen (Hiebert, Valencia & Afflerbach 1994).
GENRE-PEDAGOGIIKKA Teksteihin voi käydä käsiksi myös genrelähtöisesti: Genre-pedagogiikka on yksi menetelmä tekstitaitojen opetukseen; siitä puhutaan myös erikseen kirjoittamisen opetuksen suuntauksena. Pedagogiikka perustuu pääasiassa Hallidayn, Bernsteinin ja Vygotskyn ajatuksiin oppimisesta, erityisesti kielen oppimisesta ja omaksumisesta.
TEKSTILAJI GENRENÄ (KS. ESIM. LUUKKA 2004; KOTUS 2008) Tekstilajin käsitteellä kuvataan tekstien kielellisten ja rakenteellisten valintojen suhdetta tekstin tavoitteeseen ja siihen kulttuuriseen kontekstiin, jonka osa teksti on. Tekstilaji on tietynlaista sosiaalista käytännettä palveleva kielenkäyttötapa. Se on mm. sellaisten tekstien joukko, joilla on yhteisiä kommunikatiivisia päämääriä: tunnistettavissa oleva kommunikatiivinen tapahtuma, jota luonnehtii se, että yhteisön jäsenet ymmärtävät samankaltaisesti lajiin kuuluvien tekstien kommunikatiiviset päämäärät. Tekstilajit ovat sanatonta tietoa, jota tekstin tuottajat ja lukijat käyttävät hyväkseen toiminnassaan.
TEKSTITYYPPI GENRENÄ? (KS. LISÄÄ MM. MÄNTYNEN, SHORE & SOLIN 2006; WERLICH1983; CALLAGHAN, KNAPP & NOBLE 1993; COPE & KALANTZIS 1993; LUUKKA 2003; SWALES 2001) Tekstityypillä tarkoitetaan yleensä kielen muodoista ja rakenteista lähtevää luokkaa, jolla pyritään kuvaamaan rajattua määrää kielellis-retorisia strategioita. Monia tekstilajeja voisi todennäköisesti luonnehtia tietyllä tekstityypillä, mutta toisaalta tietty tekstilaji voi sisältää useampaa tekstityyppiä. Esimerkiksi lehtiuutisessa voi olla kuvailevia, kertovia ja eritteleviä jaksoja. Sama teksti voi siis sisältää kielellisesti erilaisia jaksoja, eli erilaisia tekstityyppejä, joista yksi on usein kuitenkin vallitseva. Tekstityypit ovat melko universaaleja, kun taas tekstilajit ovat enemmänkin kulttuurispesifejä.
HTTP://WWW.EDU.FI/PERUSOPETUS/AIDINKIELI/OPS2016_TUKI MATERIAALIT_SUOMEN_KIELI/TEKSTILAJI
GENREJEN JAOTTELUA (KS. ESIM. WERLICH 1983; CALLAGHAN, KNAPP & NOBLE 1993; COPE & K ALANTZIS 1993; LUUKKA 2003; SWALES 2001) TEKSTITYYPIT/ (abstraktit) GENRET ovat sosiaalisia ja kulttuurisia prosesseja, jotka KUVAAVAT SELITTÄVÄT OHJAAVAT PERUSTELEVAT KERTOVAT ja jotka näyttäytyvät/edustuvat seuraavina tekstilajeina/ konkreettisina genreinä Tilanteiden tapahtumien ja ilmiöiden kuvaukset Tiedonannot Määritelmät Tekniset kuvaukset Tilanteiden ja tapahtuminen selostukset Syiden ja seurausten selostukset Selitykset Esseet Ohjeet Neuvonta Työohjeet Reseptit Manuaalit Mielipidekirjoitukset Arvioinnit Arvostelut Pohdiskelevat esseet Keskustelut Sadut, tarinat, kertomukset, myytit Muistelmat Omat tarinat Historian tapahtumat Tiederaportit Väittelyt Työselostukset ja niillä on omat tyypilliset rakenteensa ja kielioppinsa
ABSTRAKTIOTASON GENRET (TEKSTUAALISET VALINNAT, JOTKA TOTEUTTAVAT TIETTYJÄ TEHTÄVIÄ YHTEISÖSSÄ) kuvaava selittävä ohjaileva perusteleva kertova konkretisoituvat, konventionaalistuvat työselostuksina, esseinä, arvosteluina, satuina; uutisina, mainoksina, tekstiviesteinä, lakiteksteinä, romaaneina jne.
AVUKSI GENREN, TEKSTITYYPIN TUNNISTUKSEEN Kertova kertomuskielioppi toiminta, tapahtumat, juonen eteneminen ajan määrittely toimintaa kuvaavat verbit, mennyt aikamuoto aktiiviset toimijat Selittävä/erittelevä sidoskeinot, konnektorit kausaalisuus varmuus/epävarmuus määrittelevä, pohdiskeleva, argumentoiva preesensin ja perfektin käyttö Ohjaileva neuvonta, velvoittava, käskevä käskymuodot, ohjaileva passiivi, modaalinen muoto Perusteleva kantaaottavuus sanavalinta, väitelauseet, asiavalinnat sanajärjestys Kuvaava sanasto, sidosteisuuden puuttuminen adjektiivien käyttö kielikuvat olemista tai havaitsemista ilmaisevat verbit Ei aktiivisia toimijoita kertoja kuvaa näkemäänsä tai kokemaansa aikamuoto (-> mitä muutos aiheuttaa?!)
INTERVENTIOT MONILUKUTAIDON OPETUKSESSA (KS. ESIM. LEPPÄNEN 2004; POPE 1995) Interventiolla tarkoitetaan sanakirjan mukaan puuttumista tai sekaantumista esimerkiksi johonkin tilanteeseen. Myös teksteihin voidaan puuttua ja sekaantua siten, että samalla opitaan jotain tekstien rakenteista ja kielestä. Kirjallisuuden ja kirjoittamisen opetuksessa tavoitteena interventiossa on muokata, sovittaa ja säätää tekstejä uuteen muotoon. Toimiva tapa ymmärtää tekstiä ja sen tarkoitusta, on muuttaa tekstiä ja tutkia muutosten tekemiä vaikutuksia. Interventioiden avulla voidaan ohjata ja herkistää tutkimaan tekstien monimuotoisuutta. Tekstuaalinen interventio työtapana sopii tekstitaito-opetukseen siksi, että siinä korostuu lukijan ja tekstin laatijan aktiivinen rooli tekstien parissa.
INTERVENTIOTYÖSKENTELYN VAIHEET 1. Lähtötekstin analyysi ja upottaminen kulttuuriseen kontekstiinsa: tutkiminen, ymmärtäminen ja purkaminen 2. Intervention laatiminen 3. Syntyneen tekstin tutkiminen ja vertaaminen alkuperäiseen tekstiin 4. Interventioiden käsittely ryhmässä
1. LÄHTÖTEKSTIN ANALYYSI JA UPOTTAMINEN KULTTUURISEEN KONTEKSTII NSA Intervention ensimmäisessä vaiheessa lähtötekstiä analysoidaan ja upotetaan se kulttuuriseen kontekstiinsa - eli teksti ns. kehystetään esimerkiksi diasta 16 löytyvien kysymysten avulla. Kysymyksiä tietysti sovelletaan ryhmän tarpeiden mukaan! Palauttakaa mieleen, mitä aikaisemmin tekemänne analyysi paljastikaan lähtötekstistä (tutkimastanne autenttisesta tekstistä).
2. INTERVENTION LAATIMINEN Interventiossa lukija on analysoinut alkuperäistä tekstiä, minkä jälkeen hän muokkaa tekstin sisällöllisiä ja kielellisiä valintoja ja tuottaa oman tekstin tai tekstejä. Muokkauksen kohteet voivat vaihdella mm. opiskelun kohteena olevien sisältöjen muokkaan. Laadi oma interventiosi: muunna tekstilaji saduksi, mainokseksi, mielipidetekstiksi, rap-lyriikaksi tms. tyyliä paheksuvaksi, poeettiseksi, uskonnolliseksi tms. rekisteriä vaikkapa murteeksi tavoitteita tapahtumapaikkaa ja -aikaa kertojan näkökulmaa tai mitä ikinä keksitkin.
3. SYNTYNEEN TEKSTIN TUTKIMINEN JA VERTAAMINEN ALKUPERÄISEEN TEKSTIIN Kirjoittamisvaiheen jälkeen siirrytään interventioiden analyysiin ja vertailuun suhteessa lähtötekstiin. Tämän vaiheen tarkoituksena on selvittää, mikä vaikutus tekstissä olevilla valinnoilla on tekstin kokonaisvaikutelmaan. Tutki kuinka uusi tekstisi eroaa alkuperäisestä: Kuinka pohjatekstiä on tulkittu? Mihin interventio kohdistui? Mitä kaikkea muutit? Kuinka interventio onnistui?
4. INTERVENTIOIDEN KÄSITTELY RYHMÄSSÄ Interventiot ovat työtapana yhteisöllistä oppimista tukevia, sillä ne tarjoavat oivan keskustelupohjan oppilasryhmälle. Sama lähtöteksti voi synnyttää tehtävänannostakin huolimatta hyvin erilaisia interventioita, joiden pohjalta voidaan keskustella. Keskustelkaa pienryhmissä interventioistanne: Mihin interventionne kohdistui? Millaisen vaikutelman halusitte luoda? Kuinka interventionne onnistuivat? Valitkaa yksi interventio (onnistunein, mielenkiintoisin tms.) toisille esitettäväksi.
KIELIOPIN JA KIELENHUOLLON ARVIOINTI (TARNANEN 2012) Mitä on osaaminen? metakielen hallinta merkityksen oivaltaminen ja käyttö vs. nimeäminen (vrt. tunnistaa tietää soveltaa) Millä tavalla arvioidaan? koe yksipuolinen (nimeäminen ja kontekstittomuus) vs. monipuolinen (analysointi, pohdinta, käytön moninaisuus) lukeminen ja ymmärtäminen kirjoittaminen Millaista palautetta? Kehittymisen seuraaminen vrt. aloitetaan nimeämisellä ja kategorisoimisella vuosi vuoden jälkeen.
KIRJALLISUUTTA TEKSTISTÄ, TEKSTITAIDOISTA/MONILUKUTAIDOSTA, GENR EISTÄ MM. Barton, D. 1999. Literacy. An introduction to the ecology of written language. 6. painos. Oxford, UK: Blackwell. Callaghan, M., Knapp, P. & Noble, G. 1993. Genre in practice. Teoksessa B. Cope & M. Kalantzis 8toim.) The powers of literacy. A genre approach to teaching writing. Pittburgh: University of Pittsburgh Press, 179 202. Cope,, B. & Kalantzis, M. (toim.) 1993. The Powers of Literacy. A Genre Approach to Teaching. Writing. University of Pittsburgh Press. Fairclough, N. 1997. Miten media puhuu. Suom. Virpi Blom & Kaarina Hazard. Tampere: Vastapaino. Halliday,, M. A. K. 1978. Language as social semiotic. London. Edward Arnold. Heikkinen, V. 1999. Ideologinen merkitys. Kriittisen tekstintutkimuksen teoriassa ja käytännössä. Helsinki: SKS. Kainulainen, J. 2011. Tekstikäytänteet, tekstimaisemat ja kolmannet tilat koulupuheen rakentajina. Teoksessa A. Kauppinen, H. Lehti-Eklund, H. Makkonen-Craig & R. Juvonen (toim.) Lukiolaisten äidinkieli. Suomen- ja ruotsinkielisten lukioiden opiskelijoiden tekstimaisemat ja kirjoitustaitojen arviointi. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 428 458. Kern, R. 2000. Literacy and language teaching. Oxford: Oxford university Press Kotus 2008 = Kotimaisten kielten tutkimuskeskus. http://www.kotus.fi/ Luukka, M.-R. 2000. Näkökulma luo kohteen: diskurssintutkimuksen taustaoletukset. Teoksessa K. Sajavaara & A. Piirainen-Marsh (toim.) Kieli, diskurssi ja yhteisö. Jyväskylän yliopisto. Soveltavan kielentutkimuksen keskus. Soveltavan kielentutkimuksen teoriaa ja käytäntöä 2, 133 160. Luukka, M.-R. 2004. Genre-pedagogiikka: askelia tekstitaitojen jatkumolla. Teoksessa M.-R. Luukka & P. Jääskeläinen (toim.) Hiiden hirveä hiihtämässä: hirveä(n) ihana kirjoittamisen opetus. ÄOL:n vuosikirja XLVIII. Helsinki: ÄOL, 145 160. Luukka, M.-R. 2004. Tekstejä, luovuutta ja prosesseja Näkökulmia kirjoittamiseen ja sen opetukseen. Teoksessa M.-R. Luukka & P. Jääskeläinen (toim.) Hiiden hirveä hiihtämässä: hirveä(n) ihana kirjoittamisen opetus. ÄOL:n vuosikirja XLVIII. Helsinki: ÄOL, 9 22. Luukka, M.-R. 2004. Tulevaisuuden tekstitaitureita. Teoksessa M.-R. Luukka & P. Jääskeläinen (toim.) Hiiden hirveä hiihtämässä: hirveä(n) ihana kirjoittamisen opetus. ÄOL:n vuosikirja XLVIII. Helsinki: ÄOL, 111 119. Luukka, M.-R. 2009. Tekstitaidot teksteistä käytänteisiin. Teoksessa M. Harmanen & T. Takala (toim.) Tekstien pyörityksessä. Tekstitaitoja alakoulusta yliopistoon. ÄOL:n vuosikirja 2009. Hki: ÄOL, 13-25. Mäntynen, A. Shore, S. & Solin, A. (toim.) 2006. Genre tekstilaji. Tietolipas 213. Helsinki: SKS. The New London Group 2000. A pedagogy of multiliteracies. Desingning social futures. Teoksessa Teoksessa B. Cope ja M. Kalantzis (toim.) Multiliteracies. Literacy learning and the design of social futures. London: Routledge, 9 37. Pahl, K. & Rowsell, J. 2005. Literacy and education. Understanding the new literacy studies in the classroom. London: Paul Chapman Publishing. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2004. Helsinki: Opetushallitus. Werlich, E. 1983. A text grammar of English. Heidelberg: Quelle & Meyer.
KIRJALLISUUTTA AUTENTTISUUDESTA JA INTERVENTIOSTA Bachman, L. F. 1990. Fundamental considerations in language testing. Oxford: Oxford University Press. Bachman, L. F. & Palmer, A. S. 1996. Language testing in practice. Oxford: Oxford University Press. Hiebert, E. H., Valencia, S. W. & Afflerbach, P. P. 1994. Definitions and perspectives. Teoksessa S. W. Valencia, E. H. Hiebert & P. P. Afflerbach (toim.) Authentic reading assessment. Newark: International Reading Association, 6 21. Leppänen, S. 2004. Jokaisessa meissä asuu pieni toisinkirjoittaja: tekstuaalinen interventio lukemisen ja kirjoittamisen opetuksessa. Teoksessa M.-R. Luukka & P. Jääskeläinen (toim.) Hiiden hirveä hiihtämässä: hirveä(n) ihana kirjoittamisen opetus. ÄOL:n vuosikirja XLVIII. Helsinki: ÄOL, 123 144. Luukka, M.-R. & Leiwo, M. 2004. Opetussuunnitelma äidinkielenopetuksen suunnannäyttäjänä. Teoksessa K. Sajavaara & S. Takala (toim.) Kielikoulutus tienhaarassa. Jyväskylän yliopisto. Soveltavan kielentutkimuksen keskus, 13 26. The New London Group 2000. A pedagogy of multiliteracies. Designing social futures. Teoksessa B. Cope ja M. Kalantzis (toim.) Multiliteracies. Literacy learning and the design of social futures. London: Routledge, 9 37. Pope, R. 1995. Textual intervention. Critical and creative strategies for literacy studies. London: Routledge. Sulkunen, S. 2004. Millaiset tekstit ovat nuorten mieleen? Lukukoetekstien autenttisuus suomalaisnuorten kulttuurissa. Teoksessa P. Linnakylä, S. Sulkunen & I. Arffman (toim.) Tulevaisuuden lukijat. Suomalaisnuorten lukijaprofiileja. PISA 2000. Jyväskylän yliopisto. Koulutuksen tutkimuslaitos, 5 32. Sulkunen, S. 2007. Text authencity in international reading literacy assessment. Focusing PISA 2000. Jyväskylän yliopisto. Jyväskylä Studies in Humanities 4. Widdowson, H. G. 1990. Aspects of language teaching. Oxford: Oxford University Press.