Potilas- ja henkilöstöturvallisuuden kehittäminen Kansallisen potilasturvallisuusstrategian mukaiset toimenpiteet on sovellettu sairaalan toimintakäytäntöihin Potilasturvallisuusneuvoston toiminnan kuvaus Raportti R1a Vetovoimainen ja terveyttä edistävä terveydenhuolto (Vee) -hanke Vetovoimainen ja turvallinen sairaala (VeeV) -osahanke
2(12) Versiohistoria versio pvm ekijä Kuvaus 0.1 10.10.2011 Jari Saarinen Ensiluonnos 0.2 10.10.2011 arja ervo-heikkinen Kommentit 1.0 14.10.2011 Jari Saarinen Pääversio IIVISELMÄ Potilasturvallisuuden edistäminen kuuluu terveydenhuollon ammatillisuuden perusperiaatteisiin. Potilasturvallisuuskulttuuri sisältää potilaiden turvallista hoitoa edistävän systemaattisen toimintatavan, jota tukevat johtaminen, arvot ja asenteet, riskien arviointi, ehkäiseviin ja korjaaviin toimenpiteisiin ryhtyminen sekä toiminnan jatkuva kehittäminen. Potilas ja hänen läheisensä pyritään ottamaan mukaan hoidon turvallisuuden edistämiseen. Potilasturvallisuus tulee huomioida yhteistyössä potilaan, asiakkaan ja hänen läheistensä kanssa heitä kuunnellen, neuvoen ja kouluttaen sekä luoden luonnolliset mahdollisuudet potilaan osallistua hoidon suunnitteluun ja toteutukseen, mutta myös laajemmassa mielessä mahdollistaa potilaan osallistuminen organisaation rakenteissa potilasturvallisuuden kehittämiseen ja suunnitteluun. Sosiaali- ja terveysministeriö on myöntänyt valtionavustusta Kaste-ohjelmaan liittyvään Vetovoimainen ja terveyttä edistävä terveydenhuolto (Vee) hankkeelle, jonka tarkoituksena oli tukea Hoitotyön toimintaohjelman Johtamisella vaikuttavuutta ja vetovoimaa hoitotyöhön alueellista toimeenpanoa. älle kehittämistyölle hoitotyön toimintaohjelmassa asetettuna tavoitteena oli luoda malli potilasturvallisuuden kehittämiseksi sairaaloissa perustamalla moniammatillinen potilasturvallisuusneuvosto kehittämään, ohjaamaan ja arvioimaan potilasturvallisuustyötä sairaalassa. Hankeaikakautena Vetovoimainen ja turvallinen sairaala (VeeV) -osahankkeessa Kuopion yliopistolliseen sairaalaan luotiin potilasturvallisuutta edistämään moniammatillinen potilasturvallisuusneuvostomalli. VeeV-osahanke osallistui myös potilasturvallisuutta edistäviin hoitotyön johtajien, henkilöstön ja potilaiden koulutuksiin yhteistyössä Kuopion yliopistollisen sairaalan ja Itä-Suomen yliopiston hoitotieteen laitoksen kanssa. Potilasturvallisuusneuvoston ja potilasturvallisuutta edistävien rakenteiden onnistuminen on jatkossa riippuvainen sairaanhoitopiirin ja sen henkilöstön sekä potilaiden aktiivisesta osallistumisesta. iiviillä yhteistyöllä varmistetaan, että toiminnot perustuvat kentän tarpeisiin, käytäntöihin, olosuhteisiin ja voimavaroihin. Valtakunnallisen potilasturvallisuus strategian mukaisesti visiona on potilasturvallisuuden ankkuroituminen toiminnan rakenteisiin ja toimintatapoihin: hoito on vaikuttavaa ja turvallista.
3(12) Sisällysluettelo IIVISELMÄ...2 1. JOHDANO...4 2. AUSA...5 2.1 Yleistä taustaa kehittämistehtävälle... 5 2.2 avoitteet kehittämistehtävälle... 6 3. EHÄVÄN ORGANISAAIO...6 4. ULOKSE...7 4.1 Potilasturvallisuusneuvosto... 7 4.1.1 Potilasturvallisuusneuvoston kokoonpano... 7 4.1.2 yöryhmän ehdotus potilastuvallisuusneuvoston työnkuvaksi:... 7 4.2 yöryhmän ehdotus potilasturvallisuussuunnitelman rungoksi... 8 4.3 yöryhmän rakenteellisia jatkotoiveita... 9 4.4. Koulutuksiin osallistuminen.....10 5. ARVIOINI...11 6. POHDINA...11 LÄHEE...12
4(12) 1. JOHDANO Sosiaali- ja terveysministeriön KASE ohjelma on hallitusohjelmaan perustuva ja valtionneuvoston vahvistaman kansallisen sosiaali- ja terveyspolitiikan strateginen ohjausväline (SM 2008). Vetovoimainen ja terveyttä edistävä terveydenhuolto (Vee) hanke on yksi KASE -ohjelman puitteissa rahoitetuista valtakunnallisista hankkeista. Vee hanke on myös hoitotyön toimintaohjelman, Johtamisella vaikuttavuutta ja vetovoimaa hoitotyöhön, alueellista toimeenpanoa. oimintaohjelma on yksi Kaste-ohjelman kolmesta osakokonaisuudesta, jolla ohjataan johtamiskäytäntöjen uudistamista ja työhyvinvoinnin kehittämistä. Potilasturvallisuus on nostettu tässä hoitotyön toimintaohjelmassa myös yhdeksi teema-alueeksi ja kehittämiskohteeksi. Potilasturvallisuuden kehittäminen ja edistäminen on keskeinen terveydenhuollon toimintaperiaate. Potilasturvallisuuden haittatapahtumat ovat inhimillisiä ja mahdollisia terveydenhuollossa. Kansainvälisiin tutkimuksiin ja selvityksiin pohjautuen haittatapahtumat aiheuttavat arviolta 700-1700 kuolemaa vuodessa Suomessa ja lisäksi yhdelle sadasta sairaalapotilaasta hoidosta koituu vakava terveyshaitta. Potilasturvallisuuden puutteet aiheuttavat inhimillisiä kärsimyksiä, mutta näiden ohella virheet ja erehdykset aiheuttavat terveydenhuollolle ja kansantaloudelle ylimääräisiä kustannuksia. Potilasturvallisuus on terveyden- ja sairaanhoidon laadun perusta. Potilasturvallisuuden edistämiseen kansallisella tasolla on panostettu viime vuosina. Sosiaali- ja terveysministeriö on laatinut Suomalaisen potilasturvallisuus strategian 2009-2013, jonka tarkoituksena on ohjata Suomalaista sosiaali- ja terveydenhuoltoa yhtenäiseen potilasturvallisuuskulttuuriin ja edistää sen toteutumista. Kansallisella tasolla on myös panostettu lainsäädännön kehittämiseen potilasturvallisuus huomioiden mm. uusi terveydenhuoltolaki vuonna 2011 ja potilasturvallisuusasetus vuonna 2011. erveyden ja hyvinvoinnin laitos (HL) on aloittanut yhdessä sairaanhoitopiirien, sairaaloiden ja terveyskeskusten sekä muiden kansallisten kumppaneiden kanssa laajan, monivuotisen Potilastaruvallisuutta taidolla ohjelman. utkimukset ovat osoittaneet, että potilasturvallisuutta korostavalla johtamisella ja toimintatavoilla on yhteys potilasturvallisuuden tasoon. Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin eritysvastuualueen neljän sairaalan sairaalahenkilöstölle on toteutettu vuosina 2008 ja 2011 kyselytutkimus, joka toteutettiin kansainvälisesti testatulla Hospital Survey on Patient Safety Culture (HSPSC) mittarilla (taulukkoraportin linkki PP_1b). ässä kehittämishankkeessa pyrkimyksenä oli luoda malli potilasturvallisuuden kehittämiseksi sairaaloissa perustamalla potilasturvallisuusneuvosto kehittämään, ohjaamaan ja arvioimaan potilasturvallisuustyötä sairaalassa huomioiden myös potilaan/asiakkaan mielipide. avoitteena oli myös luoda työryhmän kanssa runko potilasturvallisuussuunnitelmalle, joka myöhemmin täydentyisi viralliseksi sairaalan suunnitelmaksi. Lisäksi pyrkimyksenä oli potilasturvallisuuskulttuurin vahvistaminen henkilöstölle, hoitotyönjohtajille, potilaille ja heidän omaisilleen. Kehittämistyötä toteutettiin Kuopion yliopistollisen sairaalan henkilöstön, hankehenkilöstön, muiden asiantuntijoiden ja Itä-Suomen yliopiston hoitotieteen laitoksen tutkijoiden kanssa yhteistyönä.
5(12) 2. AUSA 2.1 Yleistä taustaa kehittämistehtävälle Potilasturvallisuus on nostettu keskeiseksi kehittämiskohteeksi sosiaali- ja terveydenhuollossa niin kansainvälisesti kuin kotimaassakin. Potilasturvallisuuden edistäminen on osa sosiaali- ja terveydenhuollon laadun ja riskien hallintaa muiden laatua määrittävien tekijöiden mm. näyttöön perustuvuuden, vaikuttavuuden ja potilaskeskeisen hoidon lisäksi. urvallinen hoito toteutetaan oikein ja oikeaan aikaan. urvallisuuden varmistamisessa terveydenhuolto on jäänyt jälkeen muista korkea riskin aloista. Potilasturvallisuuden edistämiseen on panostettu viime vuosina kansallisella tasolla. Sosiaali- ja terveysministeriö on laatinut Suomalaisen potilasturvallisuus strategian 2009-2013, jossa potilasturvallisuutta on käsitelty turvallisuuskulttuurin, vastuun, johtamisen ja säädösten pohjalta. Strategian tavoitteena on, että organisaatioissa vuoteen 2013 mennessä potilasturvallisuus on ankkuroitu toiminnan rakenteisiin ja toimintatapoihin. Potilasturvallisuutta parannetaan laadun- ja riskien hallinnalla sekä kehittämällä potilasturvallisuuden edistämisen rakenteita ja menetelmiä. Sen tarkoituksena on ohjata sosiaali- ja terveydenhuoltoa yhtenäiseen potilasturvallisuuskulttuuriin. Potilasturvallisuuskulttuuri on yksilöiden ja organisaation tapa toimia siten, että varmistetaan potilaiden saaman hoidon turvallisuus. Siinä hyödynnetään olemassa olevia voimavaroja parhaalla mahdollisella tavalla. Potilasturvallisuus perustuu ennakoivaan riskien hallintaan ja turvallisuuden varmistamiseen. Potilasturvallisuuden kehittäminen on jatkuvaa. Potilasturvallisuuden parantamiseksi tarvitaan yhteisesti sovittuja linjoja, luotuja rakenteita, koulutusta ja moniammatillista luottamuksellista ja avointa toimintatapaa. Potilasturvallisuuskulttuuriin kuuluu olennaisena osana syyllistämättömyyden periaate. Potilasturvallisuus tulee huomioida yhteistyössä potilaan, asiakkaan ja hänen läheistensä kanssa heitä kuunnellen ja luoden luonnolliset mahdollisuudet potilaan osallistua hoidon suunnitteluun ja toteutukseen, mutta myös laajemmassa mielessä mahdollistaa potilaan osallistuminen organisaation potilasturvallisuuden kehittämiseen. Asiakaslähtöiset palvelut turvataan kehittämällä toimintakokonaisuuden kattavia verkostomaisia toimintamalleja. Potilaan voimaannuttaminen on keskeinen tavoite potilasturvallisuuden edistämisessä. Organisaation johdolla on kokonaisvastuu potilasturvallisuudesta. Johto on sitoutunutta potilasturvallisuuteen. Johto korostaa potilasturvallisuuden näkökulmaa kaikessa toiminnassaan ja pyrkii varmistamaan potilasturvallisuudelle ja sen kehittymiselle toimintaedellytykset. Kuitenkin potilasturvallisuus on kaikkien alalla toimivien ammattihenkilöiden yhteinen asia. oimintayksiköissä on määriteltävä sekä johdon että ammattihenkilöstön vastuut potilasturvallisuudesta ja toiminnan laadusta. Organisaatioon on kehitettävä potilasturvallisuuden seurantaa mahdollistavat järjestelmät ja hyödynnettävä potilasturvallisuusindikaattoreita. Potilasturvallisuuteen on kiinnitettävä erityisesti huomiota hoidon porrastuksen rajapinnoissa, tiedonkulussa ja uuden teknologian sekä uusien hoitokäytäntöjen käyttöönoton yhteydessä. Uusi 1.5.2011 voimaan tullut erveydenhuoltolaki ja siihen liittyvä sosiaali- ja terveysministeriön asetus ovat keskeisiä potilasturvallisuuden edistämisen kannalta. erveydenhuollon toimintayksikön on laadittava suunnitelma laadunhallinnasta ja potilasturvallisuuden
6(12) täytäntöönpanosta vuoteen 2013 mennessä yhteistyössä myös sosiaalihuollon palvelujen kanssa. Potilasturvallisuuden edistämisen tulee olla järjestelmällistä. erveyden ja hyvinvoinnin laitos on julkaissut syksyllä 2011 Potilasturvallisuutta taidolla ohjelman, pyrkimyksenä edistää potilasturvallisuutta ja pitkällä tähtäimellä puolittaa hoidon aiheuttamat kuolemat ja haittatapahtumat vuoteen 2020 mennessä. Ohjelmaa toteutetaan tiiviissä yhteistyössä sairaanhoitopiirien, sairaaloiden ja terveyskeskusten sekä muiden kansallisten kumppaneiden kanssa. 2.2 avoitteet kehittämistehtävälle ässä kehittämistyössä oli tavoitteena luoda malli potilasturvallisuuden kehittämiseksi sairaaloissa perustamalla moniammatillinen potilasturvallisuusneuvosto kehittämään, ohjaamaan ja arvioimaan potilasturvallisuustyötä sairaalassa. Hankeen yhteistyössä Kuopion yliopistollisen sairaalan henkilöstön, muiden asiantuntijoiden ja Itä-Suomen yliopiston hoitotieteen laitoksen tutkijoiden kanssa tavoitteena oli aktiivinen osallistuminen tämän neuvoston suunnitteluun ja toteutukseen, mutta myös Kuopion yliopistollisen sairaalan potilasturvallisuussuunnitelman rungon suunnitteluvaiheeseen. 3. EHÄVÄN ORGANISAAIO Kehittämistehtävää varten perustettiin tavoitteen mukaisesti moniammatillinen työryhmä, joka toimi Kuopion yliopistollisen sairaan potilasturvallisuuteen liittyvän ohjausryhmän alaisena. Haatainen Kaisa, palvelualueylihoitaja, KYS, Kliiniset tukipalvelut Purhonen Sinikka, apulaisylilääkäri, KYS, Leikkaus ja anestesiayksikkö 4 Harjulampi iia, suunnittelija, KYS, Vee-hanke, sihteeri Saano Susanna, proviisori, KYS, Apteekki Saarinen Jari, hankejohtaja, KYS, Vee-hanke, pj aam-ukkonen Minna, ylihoitaja, KYS, Kliinisten henkilöstöpalvelut ervo-heikkinen arja, projektipäällikkö, KYS, Vee-hanke urunen Hannele, professori, Itä-Suomen yliopisto, Hoitotieteen laitos Uusaro Ari, apulaisylilääkäri, KYS, ehohoidon osasto yöryhmä kokoontui seitsemän kertaa kesäkuun 2010 lopusta alkaen. Alkukartoitus tehtiin KYS Erva-alueen sairaanhoitopiirien potilasturvallisuussuunnitelmista. ehtävässä toteutettiin myös sähköinen webropol-kysely osastonhoitaja jakeluna KYSissä potilasturvallisuuteen miellettävistä seurantajärjestelmistä ja niiden aktiivisesta käytöstä.
7(12) 4. ULOKSE 4.1 Potilasturvallisuusneuvosto Suunniteltiin potilasturvallisuusneuvosto, johon KYSin johtajaylilääkäri nimitti henkilöt. Neuvosto kokoontui ensimmäisen kerran syyskuussa 2011. 4.1.1 Potilasturvallisuusneuvoston kokoonpano johtajaylilääkäri (pj) hallintoylihoitaja (vpj) SAJO KYSERIn edustaja (avohoitopuolen edustus) tietyt keskeisimmät vakioyksiköt, joista edustajat voivat olla myös muuta henkilökuntaa kuin johtajia potilasedustus (kokemuskouluttajia) tutkijaedustus potilasturvallisuuskoordinaattori turvallisuuspäällikkö tutkimus/koulutusedustus (yliopistoedustus) kliinisen hoitotyön opettaja yhteyshenkilö AK asiantuntija 4.1.2 yöryhmän ehdotus potilastuvallisuusneuvoston työnkuvaksi: Potilasturvallisuusneuvosto edistää potilasturvallisuuskulttuuria Seuraa ja kehittää potilasturvallisuutta Edesauttaa teknisten edellytysten luomista potilasturvallisuudelle Ohjeistaa ja antaa suosituksia potilasturvallisuuteen liittyvistä asioista Huomioi potilaan näkökulman Seuraa HaiPro-haittatapahtumajärjestelmän käyttöä ja luo edellytykset sen kehittämiselle Kantaa ottava ja potilasturvallisuudesta tiedottava taho.
8(12) 4.2 yöryhmän ehdotus potilasturvallisuussuunnitelman rungoksi Yleistä, tausta ja tavoitteet Potilasturvallisuuskulttuuri organisaatiossamme turvallisuuskulttuuria tukevat arvot henkilöstöjohtaminen yksilöiden ja yhteisön tapa toimia potilaan/omaisen/läheisen osallisuus luottamuksellisuus ja avoimuus moniammatillisuus potilasturvallisuuskulttuuria tukevat rakenteet Potilasturvallisuusjärjestelmän vastuut, johtaminen, toimielimet ja resursointi organisaation johdon vastuu jokainen hoitoon osallistuva vastaa potilasturvallisuudesta omalta osaltaan potilasturvallisuuteen liittyvät toimielimet ja vastuuhenkilöt potilasturvallisuusneuvosto potilasturvallisuuskoordinaattori potilasturvallisuuden vastuuhenkilöt yksikkötasolla potilasturvallisuus huomioidaan toiminta- ja taloussuunnitelmissa Potilasturvallisuutta hallitaan raportoimalla, ennakoimalla ja oppimalla tukee laadunhallintajärjestelmää potilasturvallisuuden seuranta, tiedon hankinta ja analysointi sekä hyödyntäminen vaaratapahtuman välitön tarkastelu vaaratapahtumajoukon tarkastelu valikoitujen vaaratapahtumien perusteellinen tarkastelu ennakoiva toiminnan riskien tarkastelu raportointijärjestelmä kattaa haittatapahtumien raportoinnin ja koodaamisen hoitoilmoitusjärjestelmään valtakunnalliset linjat, myös indikaattori hoidon vaikuttavuus selkeät menettelytavat ja hyvien käytänteiden hyödyntäminen tiedottaminen tiedotussivut potilasturvallisuus arjen työssä palautteen anto henkilöstölle tuetaan henkilökunnan aktiivista osallistumista laadun ja potilasturvallisuuden kehittämiseen henkilökunnan osaamisen vahvistaminen ja arviointi perehdytys Osallistuva potilas/omainen/läheinen yhteisymmärrys, potilaan voimaannuttaminen ja avoimuus potilaan kannalta toimivat menettelytavat potilaan/läheisen mahdollisuus ilmoittaa esim. potilas/omais-haipro
9(12) palaute potilaalle jälkihoito potilas mukana potilasturvallisuusneuvostossa Potilasturvallisuuden koulutus ja tutkiminen yliopistosairaalassa oppilaitokset ja yhteistyö tutkimushankkeet valtakunnalliset indikaattorit Yhteistyö shp alueella HaiPro yhteistyön kehittäminen SOE yhteistyö ERVA-alue valtakunnallinen 4.3 yöryhmän rakenteellisia jatkotoiveita Potilasturvallisuuskoordinaattorin nimeäminen, tehtävät dokumentointi ja ohjeistuksen ylläpito potilasturvallisuusneuvoston toiminnan koordinointi Haipro-haittatapahtumajärjestelmän pääkoordinoija potilasturvallisuusraportin koostaminen organisaation johdolle vaaratapahtumien seuranta ja yhdistäminen muuhun seurantatietoon koulutukset ja potilasturvallisuuskulttuurin edistäminen organisaatiossa Alueellinen kehittämisryhmä alueellinen Haipro potilas + työtapaturma Haipro alueellinen potilasturvallisuuskulttuuri
10(1 2) PSSHP:N ERVEYSKESKUKSE POILASURVALLISUUS- KOORDINAAORI PSSHP:N JOHO ERVA-ALUE KANSALLINEN SM HL E R V E Y Ä J A PALVELUALUE OSASO / YKSIKKÖ YÖNEKIJÄ HAIPRO- KÄSIELIJÄ KLINIKAN JOHORYHMÄ KYS POILAS- URVALLISUUS- NEUVOSO ASIAKASKESKEISYYS H Y V I N V O I N I A E D I S Ä V Ä E R V E Y D E N H U O L O 4.4. Koulutuksiin osallistuminen Vee hanke osallistui luennoitsijoina tai aihepiiriin liittyvien asiantuntijoiden kutsujana useisiin koulutuksiin mm. Näyttöön perustuvassa hoitotyön koulutusohjelmassa, Haipro ja potilasturvallisuuskoulutuksessa. Lisäksi aiheesta luennoitiin 8.4.2011 järjestetyssä Potilaan päivässä.
11(1 2) 5. ARVIOINI ämän kehittämistyön osalta ei suoritettu erillistä arviointia. Kuopion yliopistollisen sairaalan potilasturvallisuuden ohjausryhmä arvioi työryhmän toimintaa tämän työskentelyn aikana. 6. POHDINA ässä kehittämistyössä vastattiin hoitotyön toimintaohjelmassa Johtamisella vaikuttavuutta ja vetovoimaa hoitotyöhön asetettuihin tavoitteisiin luomalla malli hankeaikakautena perustetulle moniammatilliseen ja potilaan huomioivaan potilasturvallisuusneuvostolle. Potilasturvallisuus on valtakunnallisesti laajan kehittämisen kohde. Hanketyöskentelyn loppuvaiheessa uusi 1.5.2011 voimaan tullut erveydenhuoltolaki ja siihen liittyvä sosiaali- ja terveysministeriön asetus sekä syyskuussa 2011 julkistettu erveyden ja hyvinvoinnin Potilasturvallisuutta taidolla -ohjelma tulevat raamittamaan tämän kehittämistyön jatkoetenemistä. Päävastuu kehittämistyön aihepiirin myöhemmästä toimeenpanosta on sairaanhoitopiirillä. Alueen ja toimintayksikön tehtäväksi jää luoda sellainen toimintapolitiikka, jossa jatkoimplementointi on mahdollinen. Potilasturvallisuusneuvoston ja potilasturvallisuutta edistävien rakenteiden onnistuminen on jatkossa riippuvainen sairaanhoitopiirin ja sen henkilöstön sekä potilaiden aktiivisesta osallistumisesta. iiviillä yhteistyöllä varmistetaan, että toiminnot perustuvat kentän tarpeisiin, käytäntöihin, olosuhteisiin ja voimavaroihin. Valtakunnallisen potilasturvallisuus strategian mukaisesti visiona on potilasturvallisuuden ankkuroituminen toiminnan rakenteisiin ja toimintatapoihin: hoito on vaikuttavaa ja turvallista.
12(1 2) LÄHEE Holopainen A, Korhonen, Miettinen M, Pelkonen M, Perälä M-L. 2010. Hoitotyön käytännöt yhtenäisiksi toimintamalli näyttöön perustuvien käytäntöjen kehittämiseksi. Premissi 1:37-48. Järvelin J, Haavisto E, Kaila M. 2010. Potilasturvallisuuden kustannukset. Suomen lääkärilehti 65:1123-1127 Kilpiö A, Haho P, Vänttinen M. 2007. Verkoston ja jaetun asiantuntijuuden tukeminen prosessisimuloinnin avulla. eoksessa Haho P, Vänttinen M, Kilpiö A. (toim.): Kimpassa tuloksiin: KIMPPA-tutkimushankkeen loppuraportti. Helsinki University of echnology SimLab Publications Report Series: 18, Espoo: Helsinki University of echnology, 20 27. Mohide EA & Coker E. oward clinical scholarship: promoting evidence-based practice in clinical setting. Journal of Professional Nursing 21(6), 372-9. Pasternack A. 2006. Hoitovirheet ja hoidon aiheuttamat haitat. Duodecim 122, 2459-2470 Sosiaali- ja terveysministeriö. 2008. Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma. KASE 2008-2011. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2008:6. Sosiaali- ja terveysministeriö. 2009. Edistämme potilasturvallisuutta yhdessä. Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009-2013. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2009:3. Sosiaali- ja terveysministeriö. 2009. Kaste-ohjelman valtakunnallinen toimeenpanosuunnitelma vuosille 2008-2011. Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2009:9. Sosiaali- ja terveysministeriö. 2009. Johtamisella vaikuttavuutta ja vetovoimaa hoitotyön johtamiseen. oimintaohjelma. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2009:18 Sosiaali- ja terveysministeriö. 2011. Asetus laadunhallinnasta ja potilasturvallisuuden täytäntöönpanosta laadittavasta suunnitelmasta. erveyden ja hyvinvoinnin laitos. 2011. Potilasturvallisuutta taidolla ohjelma. Suunnitelma. http://www.thl.fi/thl-client/pdfs/91fb9d27-f6db-45ca-98a8-e308a8609be2 erveydenhuoltolaki 1326/2010. http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2010/20101326