Finanssikriisi ja riskien hallinta valvojan näkökulma Varman riskienhallintaseminaari, Jukka Vesala, apulaisjohtaja Finanssivalvonta
Teemat I. Finanssikriisi ja sen opetukset Kriisin taustatekijät Riskienhallinnan rooli ja havaitut puutteet II. Tulevaisuuden näkymät Riskienhallinnan kehityskohteita Sääntelyn ja valvonnan kehitystarpeet ja kehityshankkeet Finanssivalvonta 2
Kriisin taustatekijät: Makrotalous ja finanssimarkkinat Löysähkö rahapolitiikka ja alhainen korkotaso. Luotonannon kasvu ja eri sektoreiden nopea velkaantuminen. USA:n subprime- luottomarkkinoiden nopea kasvu. Sääntelemättömät johdannaismarkkinat; luottojohdannaisten nopea kasvu. Finanssijärjestelmän riskejä ei rajoitettu kokonaisuutena. Finanssivalvonta 3
Kriisin taustatekijät: Tuotteet ja markkinarakenteet Alhainen korkotaso ja lähes olemattomiksi supistuneet riskilisät ajoivat tuottojen tavoitteluun: rahoitusinstrumenttien monimutkaistuminen riskien läpinäkyvyyden vähentyminen systeemiriskien / finanssialan yritysten välisten riippuvuuksien hämärtyminen Riskien hallinnan ja sisäisen valvonnan puutteet: riskien epäonnistunut hinnoittelu ja riskikeskittymät palkkausjärjestelmät suosivat liiallista lyhyen tähtäyksen riskinottoa moraalikato Heikko markkinakuri; luottoluokittajien intressikonfliktit. Finanssivalvonta 4
Finanssikriisin syitä ja seurauksia Bonukset pienentyneet korkealta tasolta Investointipankkitoiminta vetää henkeä Finanssivalvonta 5
Kriisin taustatekijät: Viranomaisvalvonta Valvonnassa ja sääntelyssä katvealueita (mm. varjopankit ). Vakavaraisuuden ja riskienhallinnan säännösten ja valvonnan puutteet: riskien ottaminen suurella velkavivulla säännösten estämättä taseen ulkopuolisen toiminnan sääntely riittämätöntä vakavaraisuus- ja tilinpäätössäännösten myötäsyklisyys riskienhallinnan vaatimusten pehmeys Cross-border valvonta- ja kriisinhallintayhteistyön puutteet. Valvojilla toisistaan poikkeavat valtuudet tehokkaaseen ennakoivaan valvontaan. Finanssivalvonta 6
Riskienhallinnan rooli ja havaitut puutteet: Yleistä (1) Ylimmällä johdolla ei aina tietoa koko konsernin riskeistä eikä selvää valintaa riskinottohalukkuudesta. Toimintoja johdettiin erillisten tulosyksiköiden lähtökohdasta; ei koko konsernin taseen ja sen riskien näkökulmasta. Liiallinen luottamus tehokkaisiin rahoitusmarkkinoihin. Likviditeettiriskin hallinta puutteellista. Johdannaisriskien hallinnan epäonnistuminen: monimutkaisten tuotteiden riskinmittaus ja hinnoittelu vastapuoli- & sopimusriskit Finanssivalvonta 7
Riskienhallinnan rooli ja havaitut puutteet: Yleistä (2) Monimutkaisten instrumenttien todellisten riskien mittaus epäonnistui. Luottoriskienhallinnassa viiveitä voimakkaissa talouden muutostilanteissa. Arvonalentumiskirjauskäytännöt epäyhtenäisiä. Riskien hallinnalla oltava riittävän vahva ja riippumaton asema ja sille on oltava riittävät kannustimet. Suomessa riskienhallinnan taso Fivan tarkastusten mukaan hyvä tai kohtuullinen, eikä kansainvälisissä pankeissa olleita laiminlyöntejä ole havaittu samassa määrin. Finanssivalvonta 8
Riskienhallinnan rooli ja havaitut puutteet: Mallien sudenkuopat Historiadatan määräävä rooli (historiallinen simulointi) tulevaisuuden ennustamisessa. Oletus tehokkaista rahoitusmarkkinoista ohjaavana tekijänä: ei huomioi markkinalikviditeetin epävarmuutta ei huomioi riskien endogeenisyyttä Normaalisuusoletus: suuret riskit ennustettua todennäköisempiä ( fat tails ). Liiallinen luottamus yksittäisiin riskimittoihin (esim. VaR). Riskien aggregoinnin puutteet. Korrelaatioiden väärinarvioinnit. Finanssivalvonta 9
7.1.2005 17.4.2005 26.7.2005 3.11.2005 11.2.2006 22.5.2006 30.8.2006 8.12.2006 18.3.2007 26.6.2007 Korkoero (bps) Riskienhallinnan rooli ja havaitut puutteet: Mallien sudenkuopat 70,00 60,00 Euribor-Eurepo 3M Euribor-Eurepo 12M 50,00 40,00 30,00 20,00 10,00 0,00 Vakuudettomien ja vakuudellisten korkojen erotus 01/2005-08/2007 Menneisyys ei ole tae tulevasta! Finanssivalvonta 10
Density Density 7.1.2005 17.4.2005 26.7.2005 3.11.2005 11.2.2006 22.5.2006 30.8.2006 8.12.2006 18.3.2007 26.6.2007 4.10.2007 7.1.2005 26.7.2005 11.2.2006 30.8.2006 18.3.2007 4.10.2007 21.4.2008 7.11.2008 26.5.2009 12.12.2009 30.6.2010 Korkoero (bps) Korkoero (bps) 12 10 Riskienhallinnan rooli ja havaitut puutteet: Mallien sudenkuopat Euribor-Eurepo 3M Euribor - Eurepo 12M 250 Euribor-Eurepo 3M 200 Euribor-Eurepo 12M 8 6 4 2 0 150 100 50 0 0.8 0.7 spredimuutos Normaalijakauma 0.18 0.16 spredimuutos 0.14 0.6 0.12 0.5 0.1 0.4 0.3 0.2 0.08 0.06 0.04 0.1 0.02 0-2 -1.5-1 -0.5 0 0.5 1 1.5 2 2.5 Data 0-20 -10 0 10 20 30 40 50 Finanssivalvonta Data 11
17.2.2005 5.9.2005 24.3.2006 10.10.2006 28.4.2007 14.11.2007 1.6.2008 18.12.2008 6.7.2009 22.1.2010 Riskienhallinnan rooli ja havaitut puutteet: Mallien sudenkuopat 1 0,8 0,6 0,4 0,2 0-0,2-0,4-0,6-0,8 USA:n osakkeiden ja Investment Grade bondi-rahaston välinen 20 viikon liukuva korrelaatio Kriisi sai aikaan voimakkaan ja samanaikaisen syöksyn osake- ja bondimarkkinoilla Finanssivalvonta 12
Riskienhallinnan kehityskohteita: Mallien rooli Tärkein riskienmallinnuksen kysymys on se, kuinka hyödyllisiä mallit ovat puutteistaan huolimatta? Kaikki mallit lakaisevat roskia maton alle ja ovat puutteellisia kuvauksia todellisuudesta; tulokset riippuvat tehdyistä oletuksista. Mallien oletukset ja tulokset pitää aina haastaa ja käyttää tervettä järkeä. Tästä huolimatta, mallit ovat erittäin hyödyllisiä monimutkaisten rahoituksen riskienhallinnan ongelmien analysoinnissa ja mittauksessa! Realistisemmat oletukset mallinnuksen lähtökohdaksi!? Finanssivalvonta 13
Riskienhallinnan kehityskohteita: Stressitestaus, kokonaisvaltaisuus Puutteellisten oletusten mahdollisuus ja riittävä varautuminen ( tail events ): Korostetaan malleista riippumattoman riskienhallinnan merkitystä: stressitestit (myös reverse stress tests ). Likviditeettiriskit ja markkinoiden epätäydellisyyden huomioivat riskinmittaus ja hinnoittelumenetelmät. Kokonaisvaltaisten taseriskien hallinnan menetelmien kehitys (ALM): yhteneväiset riskin mittausmenetelmät läpi organisaation keskitetty riskiraportointi ja järjestelmätuki Kaikki olennaiset riskit huomioitava ja luotava niiden kattamiseksi riittävät taloudelliset puskurit. Finanssivalvonta 14
Sääntelyn kehitystarpeet (1) Sääntelyllä paalutettava keskeiset hyvän riskien hallinnan ja sisäisen valvonnan periaatteet, joiden toteutumista valvotaan: vahvat ja riippumattomat toiminnot, joilla riittävä status ja resurssit palkkausjärjestelmät perustuvat pitkäaikaiseen onnistumiseen ja ottavat huomioon riskit (esim. bonusten rahastointi?) kokonaisvaltainen riskien hallinta kaikki olennaiset riskit Vaatii uutta sääntelyä ja ennen muuta valvontaa: Valvojan rooli ei saa kuitenkaan mennä johdon tontille. Katastrofeja tulee aina, mutta hyvällä, ennakoivalla riskienhallinnalla (ja sen valvonnalla) voidaan lieventää niiden vaikutuksia. Finanssivalvonta 15
Sääntelyn kehitystarpeet (2) Likviditeettiriskien sääntelyä ja valvontaa kehitettävä: Esim. vapaasti käytettävissä olevalle likviditeettireserville vaadittu tavoitetaso ja huomio rahoitusrakenteen riskeihin Riskiperusteinen vakavaraisuuslaskenta perustaltaan oikea (vrt. esim. Basel I): Basel II:ssa kuitenkin kehitystarpeita. Lisäksi on hyvä tarkastella myös yksinkertaisia mm. pankkien velkaantuneisuuden mittareita, mutta ne eivät saisi syrjäyttää riskiperusteisia mittareita. Riittävien tappiopuskureiden muodostaminen noususuhdanteessa ja tarvittaessa valvojan valtuuksien käyttö. Varausten salliminen odotettuja tappioita vastaan myös IFRS-kehikossa. Finanssivalvonta 16
Sääntelyn ja valvonnan kehityshankkeet: Viranomaistoiminta Finanssimarkkinoiden makrovakauden valvonnan tehostaminen sekä tehokas makro mikro koordinaatio: Systeemiriskineuvoston perustaminen (European Systemic Risk Board,ESRB) (2010); tiivis yhteistyö mikro-valvonnan kanssa EU-tason stressitestit, EKP:n ja valvojakomiteoiden harjoittama riskien seuranta Valvonnan yhteistyön tehostaminen EU-tasolla ja rajat ylittävien ryhmittymien valvonnassa: EU:n valvontarakenteiden uudistaminen (European System of Financial Supervisors, ESFS) (perustetaan 2010) Finanssivalvonta 17
Sääntelyn ja valvonnan kehityshankkeet: Pankkisektori Vakavaraisuusvaatimusten tarkistaminen: tiukennuksia arvopaperistettujen erien sääntelyyn (12/2010) kaupankäyntisalkun vaatimusten tiukentaminen (2011?) Suhdannepuskureiden edellyttäminen vakavaraisuus- ja tilinpäätössäännöksissä: oman pääoman tappiopuskuri ja leverage ratio laajan keskustelun kohteena (aikaisintaan 2012) IFRS normistossa tultaneen tunnistamaan varaukset odotetuista tappioista (IAS39 ED tulossa) dynaamiset varaukset (2011/2012?) Likviditeettiriskin hallinnan sääntelyn tiukentaminen: CEBS:n ohjeistus ja direktiivitason sääntely (voimaan 12/2010) Fivan standardi (2010) Riskienhallinnan yleisten vaatimusten kiristäminen ja palkitsemisperiaatteiden sääntely CEBS:n riskienhallinnan periaatteet ja palkitsemisen periaatteet Direktiivitason sääntely palkinnasta (2011?) Finanssivalvonta 18
Sääntelyn ja valvonnan kehityshankkeet: Vakuutussektori Solvenssi II (henki- ja vahinkovakuutus): Taseen molempien puolien arvostaminen käypään arvoon, ALMnäkökulma. Sijoittaa voi vain sellaiseen omaisuuteen, joiden riskit yhtiö voi tunnistaa, mitata, seurata, hallita, valvoa ja raportoida asianmukaisesti. Yhtiön tulee arvioida riskejä suhteessa käytettävissä oleviin pääomiin (= ORSA). Työeläkevakuutus: Vakavaraisuusvaatimuksen laskemisen kehittäminen. Riskienhallintaa ja sisäistä valvontaa koskevan sääntelyn ja ohjeistuksen kehittäminen vastapainona yksityiskohtaisille sijoitustoiminnan rajoituksille. Finanssivalvonta 19
Valvonnan tehostaminen: Fivan toimet Tiivistetty valvonta: tihennetty raportointi ja analyysi, jatkuva keskusteluyhteys valottaviin. Tarkastusten painopiste riskienhallinnan toimivuudessa käytännössä: Pankkien luotto- ja likviditeettiriskit Vakuutus- ja eläkeyhtiöiden sijoitusriskit Luottoriskien ennakoiva valvonta: pääoman riittävyyden jatkuva arviointi, ongelmatoimialojen ja luottojen tiivistetty seuranta. Stressitestit säännöllisenä työkaluna: riskienkantokyvyn ennakoiva arviointi. Finanssivalvonta 20
Lehman Brothersin CDS-spread antoi selkeän signaalin noin viikkoa ennen kaatumista Finanssivalvonta 21
KIITOS! Jukka.Vesala@Finanssivalvonta.fi Finanssivalvonta 22