ULKOMAALAISTAUSTAISET ESPOOSSA Tietoisku 10/2013 Kuva: Tuire Ruokosuo Vuoden lopussa Espoossa vakituisesti asuvista noin 24 500 henkilöä oli ulkomaalaistaustaisia. Heidän osuutensa espoolaisista oli 9,9 %. Ulkomaalaistaustaisella tarkoitetaan henkilöä, joka on joko syntynyt ulkomailla ja on joko Suomen tai muun maan kansalainen tai syntynyt Suomessa, mutta on muun maan kansalainen. Ulkomaalaistaustaisista suurin ryhmä oli Lähi- ja Kaukoidässä syntyneet, joiden osuus oli yli neljännes ulkomailla syntyneistä. Toiseksi suurin ryhmä oli entisessä Neuvostoliitossa ja Venäjällä syntyneet 15 %:n osuudella. Kolmannella sijalla olivat afrikkalaiset ja baltialaiset, molempia oli noin 11%. Alueellisesti eniten ulkomaalaistaustaisia oli Otaniemen tilastoalueella, 19 % väestöstä. Alueelle on leimaaantavana pidettävä yliopistocampusta. Toiseksi eniten ulkomaalaistaustaisia oli Kanta-Espoossa. Vähiten heitä olii Nuuksio-Nupurissa ja Laaksolahdessa. Vuoden lopussa kaikista Espoossa asuvista ulkomaalaistaustaisista 48 % oli työssä ja noin 7 % työttömänä. Noin neljännes ryhmästä oli alle 14-vuotiaita lapsia tai opiskelijoita. Eläkeläisten osuus oli varsin alhainen, mutta ryhmään muut kuuluvien korkea, 16 %. Ryhmään kuuluvat muun muassa varusmiehet ja kotityötä tekevät ja muut työvoiman ulkopuolella olevat. Arja Munter Palveluliiketoimi Kaupunkitieto Ulkomaalaistaustaisten taloudellinen aktiivisuus vaihteli sen mukaan, missä päin maailmaa heidän juurensa ovat ja mikä on ollut Suomeen tulon ajankohta ja taustat. Eniten työvoimaan kuuluvia oli entisen Neuvostoliiton alueelta lähtöisin olevissa, 69 %. Lasten ja opiskelijoiden osuus ryhmässä oli varsin matala, kun taas eläkeläisten osuus oli ryhmistä korkein, 8 %. Osalla ryhmästä on pitkä maahanmuuttohistoria ja tätä kautta ikärakenne ja historialliset tapahtumat vaikuttavat ryhmän rakenteeseen. Espoossa asuvien ulkomaalaistaustaisten työttömyysaste oli vuoden lopussa 13 % Kaikkien espoolaisten työttömyys oli 5,8 %. Korkein työttömyys oli Lähiidässä (mm. Irak, Turkki, Saudi-Arabia) syntyneillä. Työvoimaan kuuluvista lähes kolmannes oli työttömänä. Toiseksi korkein työttömyysprosentti oli Pohjois-Afrikasta (mm. Algeria, Egypti, Marokko) tulleilla, joista joka neljäs oli työttömänä.
ULKOMAALAISTAUSTAISET ESPOOSSA Vuoden lopussa Espoossa vakituisesti asuvista noin 24 500 henkilöä oli ulkomaalaistaustaisia. Heidän osuutensa espoolaisista oli 9,9 %. Tässä selvityksessä ulkomaalaistaustaisella tarkoitetaan henkilöä, joka on joko syntynyt ulkomailla ja on joko Suomen tai muun maan kansalainen tai syntynyt Suomessa, mutta on muun maan kansalainen. Tilastoissa ulkomaalaistaustaisuutta kuvaamaan käytetään myös pelkästään kansalaisuutta tai äidinkieltä. Vuoden 2011 alussa Espoossa oli muuta kuin suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvia 26 000 henkilöä, mikä merkitsi 10,3 % väestöosuutta. Samaan aikaan ulkomaan kansalaisia espoolaisista oli 18 800 eli 7,4 %. Tässä selvityksessä käytetään ulkomaalaistaustaisuuden määritelmänä kuitenkin synnyinmaan ja kansalaisuuden yhdistelmää. Lähi- ja Kaukoidässä syntyneet suurin ryhmä Ulkomaalaistaustaisista suurin ryhmä oli Lähi- ja Kaukoidässä syntyneet, joiden osuus oli yli neljännes ulkomailla syntyneistä. Toiseksi suurin ryhmä oli entisessä Neuvostoliitossa ja Venäjällä syntyneet 15 %:n osuudella. Kolmannella sijalla olivat afrikkalaiset ja baltialaiset, molempia oli noin 11 %. 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Espoo yhteensä 5,8 9,9 11,0 14,5 7,6 11,1 4,7 26,2 2,1 Ruotsi Suomi Suur-Leppävaara 5,7 7,4 8,4 8,6 13,0 12,4 4,4 31,0 2,0 Länsi Eurooppa Baltian maat Suur-Tapiola 6,3 4,1 16,7 8,4 12,9 5,7 4,9 6,9 31,5 2,6 Entinen Neuvostoliitto ja Venäjä Muu Eurooppa Suur-Matinkylä 4,8 7,7 11,3 10,0 16,4 7,7 9,7 4,7 25,7 1,9 Afrikka Amerikka Suur-Espoonlahti 6,8 7,2 11,6 11,9 17,8 8,3 8,0 4,9 21,3 2,3 Lähi- ja Kaukoitä Suur-Kauklahti 9,4 11,5 10,2 16,6 16,2 2,5 12,9 2,7 15,0 2,9 Vanha Espoo 4,9 8,6 5,7 14,1 14,2 9,7 14,4 3,1 23,6 1,7 Pohjois-Espoo 10,2 5,4 12,5 14,3 15,7 5,4 6,1 6,6 21,8 2,1 Kuva 1. Ulkomaalaistaustaisten jakautuminen synnyinalueen mukaan suuralueittain 31.12. 2 Ulkomaalaistaustaiset Espoossa,Tietoisku 10/2013
Kuva 2. Ulkomaalaistaustaisten osuus väestöstä tilastoalueittain 31.12. Alueellisesti eniten ulkomaalaistaustaisia oli Otaniemen tilastoalueella, 19 % väestöstä. Alueelle on leimaa-antavana pidettävä yliopistocampusta. Toiseksi eniten ulkomaalaistaustaisia oli Kanta- Espoon alueella, 17 %, ja kolmanneksi eniten Kilo-Karakalliossa ja lähes yhtä paljon Matinkylänväestössä, 14 %. Pienin todennäköisyys kohdata ulkomaalaistaustainen espoolainen oli Nuuksio-Nupurissa ja Laaksolahdessa. Lähes yhtä harvinaista kohtaaminen olisi Suvisaaristossa ja Saunalahdessa ja pohjoisimmassa Espoossa. Ulkomaalaistaustaiset Espoossa, Tietoisku 10/2013 3
Ulkomaalaistaustaisen väestön rakenne vaihteli selvästi suuralueittain. Ruotsissa syntyneiden osuus oli korkein Pohjois-Espoossa ja Suur-Kauklahdessa. Joka kymmenes näiden alueiden ulkomaalaistaustainen oli ruotsalaista alkuperää. Suomessa syntyneitä ulkomaan kansalaisia oli eniten Suur-Kauklahden ja Vanhan-Espoon ulkomaalaistaustaisissa. Henkilöitä, joiden juuret ovat muualla Länsi-Euroopassa kuin Suomessa ja Ruotsissa, oli eniten Suur-Tapiolan ulkomaalaisissa, liki 17 %. Toiseksi eniten heitä oli Pohjois-Espoon ulkomaalaistaustaisissa. Baltian maista lähtöisin olevia oli suhteellisesti eniten Suur-Kauklahdessa, 17 %. Suur-Matinkylän, Suur-Espoonlahden ja Suur-Kauklahden ulkomaalaistaustaisista 16-18 % oli lähtöisin entisestä Neuvostoliitosta tai Venäjältä. Afrikassa syntyneitä oli eniten Vanha-Espoon ja Suur-Kauklahden ja amerikkalaisia Suur-Tapiolan ja Pohjois-Espoon ulkomaalaistaustaisissa. Suurin ulkomaalaisväestönosa, Lähi- ja Kaukoidässä syntyneet, oli keskimääräistä suurimpi ryhmä Suur-Tapiolassa, Suur-Leppävaarassa ja Suur-Matinkylässä, joissa sen osuus vaihteli 26-32 %:iin ulkomailla syntyneistä. Yli puolet ulkomaalaistaustaisista työvoimassa Vuoden lopussa kaikista Espoossa asuvista ulkomaalaistaustaisista 48 % oli työssä ja noin 7 % työttömänä. Vuodesta työllisten osuus oli hieman kohonnut ja työttömien osuus laskenut. Noin neljännes ryhmästä oli alle 14-vuotiaita lapsia tai opiskelijoita. Pääasiallinen toiminta Työlliset 0,0 10,0 20,0 30,0 40,0 50,0 % 45,3 47,5 Työttömät 8,0 0-14 -vuotiaat Opiskelijat, koululaiset 16,6 15,4 9,9 9,7 Eläkeläiset 4,5 4,4 Muut 15,8 15,9 Kuva 3. Ulkomaalaistaustaisten taloudellinen toiminta Espoossa 31.12. ja 31.12. Eläkeläisten osuus oli varsin alhainen, mutta ryhmään muut kuuluvien korkea, 16 %. Ryhmään kuuluvat muun muassa varusmiehet ja kotityötä tekevät ja muut työvoiman ulkopuolella olevat. Ryhmän suuruuteen vaikuttanevat kulttuuriset ja koulutukselliset tekijät. Vuodesta näiden ryhmien koko oli pysynyt lähes ennallaan lasten osuutta lukuun ottamatta, joka oli laskenut. Ulkomaalaistaustaisista miehistä työvoimaan kuului 59 % ja naisista puolet. Neljässä vuodessa miehien työvoimaan kuuluvuus oli hieman laskenut, mutta naisten kohonnut. 4 Ulkomaalaistaustaiset Espoossa,Tietoisku 10/2013
% 70,0 60,0 50,0 54,8 59,4 58,6 49,5 50,0 40,0 30,0 20,0 10,0 0,0 Yhteensä Miehet Naiset Kuva 4. Ulkomaalaistaustaisten työvoimaan kuuluvuus Espoossa sukupuolen mukaan 31.12. ja 31.12. Koko väestöön verrattuna ulkomaalaistaustaisten työvoimaan kuuluvuus poikkesi selvästi. Kaikkien ulkomaalaistaustaisten työvoimaan kuuluvuus 55 %, mutta kaikkien espoolaisten hieman alempi 53 %. Taustalla lienee suureksi osaksi näiden ryhmien erilainen ikärakenne. Koko väestössä vanhojen ikäluokkien osuus on suurempi kuin ulkomaalaistaustaisilla. Miehillä ero oli varsin merkittävä. Ulkomaalaisten työvoimaan kuuluvuus oli 5 %-yksikköä suurempi kuin koko espoolaisväestön. Naisilla suhde oli päinvastainen. Kaikista espoolaisnaisista työvoimaan kuului 52 %, mutta ulkomaalaistaustaisista vain joka toinen. Vaikka ikäranne vaikuttaa suhteeseen ulkomaalaistaustaisten osuutta lisäävästi, muut tekijät kumoavat vaikutuksen ja kääntävät suhteen toisin päin. Taustalla ovat jo aiemmin mainitut kulttuurilliset ja koulutukselliset erot ja äärimmäisissä tapauksissa kieli-, luku- ja kirjoitustaitopuutteet. % 60,0 58,0 58,6 56,0 54,0 52,0 52,7 53,2 52,2 Ulkomaalaistaustaiset Kantaväestö 50,0 50,0 48,0 46,0 44,0 Yhteensä Miehet Naiset Kuva 5. Ulkomaalaistaustaisten ja kantaväestön työvoimaan kuuluvuus Espoossa 31.12. Ulkomaalaistaustaiset Espoossa, Tietoisku 10/2013 5
Koska ulkomaalaistaustaisten ja koko väestön erilainen ikärakenne vaikuttaa työvoimaan kuuluvuus osuuteen, asiaa on hyvä tarkastella ottamalla ikä huomioon. Espoon ulkomaalaistaustaisista ei ole ikätietoja pääasiallisen toiminnan mukaan, mutta Espoosta yhdessä Kauniaisten kanssa tieto on saatavissa. Koska Kauniaisten ulkomaalaistaustaisten määrä on pieni, ei se suuresti vaikuta tarkastelun luotettavuuteen. Espoon kaikista 15-64 -vuotiaista työvoimaan kuului 76 %, mutta vastaavanikäisistä ulkomaalaistaustaisista 67 %. Ikä huomioituna ryhmien suhteet kääntyvät päinvastaisiksi. Työikäisistä miehistä työvoimaan kuului 76 % ja ulkomaalaistaustaisistakin 71 %. Naisilla ero oli huomattavasti suurempi. Työikäisistä ulkomaalaistaustaisista työvoimassa oli vain 62 % kun kaikilla naisilla osuus oli miesten tasoa. 80 75 75,8 75,6 76,0 70 66,9 70,7 Ulkomaalaistaustaiset Koko väestö % 65 62,4 60 55 50 Yhteensä Miehet Naiset Kuva 6. Työvoimaan kuuluvuus 15-65 -vuotiaissa Espoon ja Kauniaisten ulkomaalaistaustaisissa ja Espoon 15-65 -vuotiaissa Suur-Tapiolassa opiskelijoiden osuus ulkomaalaistaustaisista suurin Espoon suuralueet poikkesivat toisistaan selvästi sen suhteen, mistä päin maailmaa sen ulkomaalaistaustainen väestö on lähtöisin. Samoin suuralueet eroavat ulkomaalaistaustaisen väestönosansa taloudellisen aktiivisuuden suhteen. Ulkomaalaistaustaisten työvoimaan kuuluvuus oli selvästi muita korkeampi Pohjois-Espoossa. Seuraavalla sijalla olivat Vanha-Espoon ja Suur-Kauklahden ulkomailla syntyneet. Alhaisimmat työvoimaosuudet olivat Suur-Tapiolassa ja Suur-Matinkylässä, mikä selittynee sillä, että alueilla asuu paljon opiskelijoita. 6 Ulkomaalaistaustaiset Espoossa,Tietoisku 10/2013
i Alle 15-vuotiaiden lasten osuus ulkomaalaistaustaisista oli korkein Suur-Kauklahdessa, jossa heitä oli lähes viidennes. Selvästi muita matalammalla lasten osuus oli Suur-Tapiolassa, jossa taas opiskelijoiden osuus oli suurin. Myös Suur-Kauklahdessa asuvista ulkomaalaistaustaisista keskimääräistä useampi opiskeli. Eläkkeellä olevia oli eniten Suur-Tapiolassa ja vähiten lapsivaltaisessa Suur-Kauklahdessa. Työvoiman ulkopuolella olevia, kotitöistä huolehtivia oli eniten Suur-Tapiolassa ja Suur-Matinkylässä. Vähiten heitä oli Suur-Kauklahdessa ja Pohjois-Espoossa asuvissa ulkomaalaistaustaisissa. Pohjois- Espoo 63,8 60,6 13,4 15,5 6,4 7,7 12,6 12,1 Vanha Espoo 57,7 50,1 15,8 20,0 9,8 12,2 13,0 13,8 Suur- Kauklahti 56,3 55,3 18,4 17,8 10,9 7,7 11,5 15,1 Työvoima Suur- Espoonlaht 55,6 53,6 16,1 19,4 9,2 9,0 14,0 13,5 0-14 -vuotiaat Suur- Matinkylä 55,3 51,0 16,6 18,1 8,3 10,8 14,7 15,0 Opiskelijat, koululaiset Eläkeläiset Suur- Tapiola 52,7 50,5 13,7 15,2 12,4 12,3 15,8 14,9 Muut Suur- Leppävaara 55,4 52,7 15,9 19,7 10,3 10,3 14,3 13,3 Espoo 53,3 15,4 16,6 9,7 9,9 15,9 15,8 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Kuva 7. Ulkomaalaistaustaisten taloudellinen toiminta suuralueittain Espoossa 31.12. Ulkomaalaistaustaiset Espoossa, Tietoisku 10/2013 7
Kuvio 8. Alle 14-vuotiaiden osuus ulkomaalaistaustaisista tilastoalueittain Espoossa 31.12. Entisestä Neuvostoliitosta tulleissa eniten työvoimaan kuuluvia Ulkomaalaistaustaisten taloudellinen aktiivisuus vaihteli sen mukaan, missä päin maailmaa heidän juurensa ovat ja mikä on ollut Suomeen tulon ajankohta ja taustat. Eniten työvoimaan kuuluvia oli entisen Neuvostoliiton alueelta lähtöisin olevissa, 69 %. Lasten ja opiskelijoiden osuus ryhmässä oli varsin matala, kun taas eläkeläisten osuus oli ryhmistä korkein, 8 %. Osalla ryhmästä on pitkä maahanmuuttohistoria ja tätä kautta ikärakenne ja historialliset tapahtumat vaikuttavat ryhmän rakenteeseen. 8 Ulkomaalaistaustaiset Espoossa,Tietoisku 10/2013
Toiseksi eniten työvoimaan kuuluvia oli ruotsalaistaustaisilla. Ryhmästä noin joka kymmenes oli alle 14-vuotias lapsi ja yhtä usea koululainen tai opiskelija. Eläkeikäisten osuus oli keskimääräistä korkeampi mutta kotitöitä tekevien alhaisempi. Kolmannella sijalla työvoimaan kuuluvaisuudessa olivat Baltian maista lähtöisin olevat. Heistäkin kymmenesosa oli lapsia, mutta opiskelijoiden osuus oli alhaisempi kuin ruotsalaistaustaisilla. Eläkeläisten osuus oli varsin vähäinen, mutta kotitöitä tekevien hieman keskimäärää korkeampi. Australia ja Oseania 50,5 16,2 4,5 24,3 Kauko-itä ja muu Aasia 56,1 9,3 12,9 18,9 Lähi-itä 48,0 8,8 14,0 25,7 Latinalainen Amerikka 54,5 11,4 12,4 17,6 Pohjois-Amerikka 41,8 26,5 8,2 19,2 Saharan eteläpuoleinen Afrikka Pohjois-Afrikka 62,4 8,0 13,0 3,0 9,0 22,2 20,9 Työvoima Muu Eurooppa 62,1 6,8 8,1 17,3 0-14 -vuotiaat Entinen Neuvostoliitto Venäjä Baltian maat 29,5 68,8 63,8 38,9 0,17,6 17,0 10,3 7,8 15,1 8,6 16,8 Opiskelijat, koululaiset Eläkeläiset Muu Länsi-Eurooppa 55,1 17,7 7,4 13,6 Muut Muu pohjoismaa 46,3 25,6 10,3 10,3 Suomi 10,9 81,3 3,4 1,7 Ruotsi 67,0 9,9 9,7 Kaikki yhteensä 15,4 9,7 15,9 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Kuva 9. Ulkomaalaistaustaisten pääasiallinen toiminta Espoossa syntymämaan mukaan 31.12. Alhaisin työvoimaan kuuluvuus oli Suomessa syntyneillä, joista vain joka kymmenes oli töissä tai työttömänä. Tästä ryhmästä alle 14-vuotiaita oli 81 %. Ryhmän nuori ikärakenne selittää sen keskittymisen näihin kahteen ryhmään. Toiseksi vähäisintä työvoimaan kuuluvuus oli Venäjällä syntyneillä, noin 30 %. Myös venäläistaustaisista suuri osa, 39 % oli iältään vasta alle 14-vuotias lapsi. Opiskelijoita heistä oli kuudesosa, mikä oli suurempi osuus kuin muissa ryhmissä. Myös eläkeläisiä venäläistaustaisissa oli keskimääräistä enemmän. Ehkä yllättävästikin pohjoisamerikkalaisissa oli kolmanneksi vähiten työvoimaan kuuluvia. Joka neljäs ryhmään kuuluva oli koululainen tai opiskelija. Merkille pantavaa on ryhmän muu suuri osuus pohjoisamerikkalaisissa. Ryhmän muu (kotitaloustyötä tekevät ja muut työvoiman ulkopuolella olevat) osuus oli korkein Lähi-idästä lähtöisin olevilla, joilla se ylitti neljäsosan. Heistä kuitenkin keskimääräistä useampi opiskeli, mutta työvoimaan kuuluvia oli vain 48 %. Myös Australiasta ja Oseaniasta lähtöisin olevista neljäsosa kuului ryhmään muut. Heistä harva oli opiskelija, mutta lapsia oli keskimääräistä enemmän. Ulkomaalaistaustaiset Espoossa, Tietoisku 10/2013 9
Synnyinalue Australia ja Oseania Kauko-Itä ja muu Aasia Lähi-Itä Latinalainen Amerikka Pohjois-Amerikka Saharan eteläp. Afrikka Pohjois-Afrikka Muu Eurooppa Entinen Neuvostoliitto Venäjä Baltian maat Muu Länsi-Eurooppa Muu Pohjoismaa Ruotsi Suomi Kaikki yht. 50,5 43,5 56,1 53,8 48,0 48,7 54,5 52,0 41,8 43,0 52,1 62,4 64,5 62,1 59,8 68,8 63,9 29,5 28,1 63,8 64,8 55,1 55,6 46,3 42,8 67,0 65,3 10,9 16,2 53,3 0,0 10,0 20,0 30,0 40,0 50,0 60,0 70,0 80,0 % Kuva 10. Ulkomaalaistaustaisten työvoimaan kuuluvuus synnyinalueen mukaan Espoossa 31.12. ja 31.12. Lähi-idässä syntyneiden työttömyys korkein Espoossa asuvien ulkomaalaistaustaisten työttömyysaste oli vuoden lopussa 13 %. Kaikkien espoolaisten työttömyys oli 5,8 %. Korkein työttömyys oli Lähi-idässä (mm. Irak, Turkki, Saudi- Arabia) syntyneillä. Työvoimaan kuuluvista lähes kolmannes oli työttömänä. Lähi-idästä lähtöisin olevien työttömyys oli kuitenkin laskenut vuodesta. Toiseksi korkein työttömyysprosentti oli Pohjois-Afrikasta (mm. Algeria, Egypti, Marokko) tulleilla, joista joka neljäs oli työttömänä. Heilläkin työttömyys oli kehittynyt parempaan suuntaan neljän vuoden aikana. Saharan eteläpuolisesta Afrikasta lähtöisin olevista työvoimaan kuuluvusta runsas viidesosa oli työttömänä. Heillä oli tapahtunut merkittävä parannus työllisyystilanteessa vuodesta. 10 Ulkomaalaistaustaiset Espoossa,Tietoisku 10/2013
Muu Pohjoismaa 4,1 3,2 Muu tai tunt. 3,4 16,2 Pohjois-Amerikka 3,8 5,5 Ruotsi 6,8 10,3 Australia ja Oseania 5,4 Baltian maat 6,7 Muu Länsi-Eurooppa 7,6 Suomi 5,2 8,9 Kauko-Itä ja muu Aasia 12,5 17,0 Kaikki yht. 14,9 13,0 Entinen Neuvostoliitto 15,6 14,5 Latinalainen Amerikka 16,1 14,7 Muu Eurooppa 15,0 20,1 Venäjä 13,3 18,4 Saharan eteläp. Afrikka 22,0 26,3 Pohjois-Afrikka 24,3 27,7 Lähi-Itä 30,0 32,5 0,0 5,0 10,0 15,0 20,0 25,0 30,0 35,0 % Kuva 11. Ulkomaalaistaustaisten työttömyysaste syntymämaan mukaan Espoossa 31.12. ja 31.12. Harvinaisinta työttömyys oli niillä joiden taustat olivat muissa Pohjoismaissa kuin Ruotsissa. Myös Pohjois-Amerikasta ja Ruotsista lähtöisin olevien työttömyysaste oli alhainen. Australiasta ja Oseaniasta, Baltian maista ja Venäjältä lähtöisin olevien sekä Suomessa syntyneiden työllisyystilanne oli huonontunut vuoteen verrattuna. Muilla ryhmillä työttömyyden osuudet olivat kehittyneet parempaan suuntaan neljässä vuodessa. Ulkomaalaistaustaiset Espoossa, Tietoisku 10/2013 11
Sammandrag I slutet av bodde det i Esbo cirka 24 500 personer med utländsk bakgrund. Deras andel av Esboborna var 9,9 procent. Med en person med utländsk bakgrund avses en person som antingen är född utomlands och har finskt eller utländskt medborgarskap eller som är född i Finland men har utländskt medborgarskap. Den största gruppen bland personer med utländsk bakgrund var personer födda i Mellanöstern eller Fjärran östern. De utgjorde en fjärdedel av personer med utländsk bakgrund. Den näst största gruppen, som utgjorde 15 procent, var personer födda i forna Sovjetunionen och Ryssland. På tredje plats fanns personer från Afrika eller de baltiska länderna, cirka 11 procent av vardera. I statistikområdet Otnäs fanns det regionalt sett mest personer med utländsk bakgrund, där de utgjorde 19 procent av befolkningen. Ett universitetscampus sätter sin prägel på området. Den näst största andelen personer med utländsk bakgrund bodde i Stam-Esbo. Andelen var minst i Noux-Nupurböle och i Dalsvik. I slutet av förvärvsarbetade 48 procent av personerna med utländsk bakgrund medan 7 procent var arbetslösa. En fjärdedel av gruppen utgjordes av barn under 14 år eller av studerande. Pensionärernas andel var relativt liten, men andelen personer i gruppen "övriga" var hög, 16 procent. Till gruppen hör bland annat värnpliktiga, hushållsarbetande och andra som står utanför arbetslivet. Den ekonomiska aktiviteten hos personer med utländsk bakgrund varierade beroende på var de hade sina rötter samt när och varför de kommit till Finland. Sysselsättningsgraden var högst bland personer som kommit från det forna Sovjetunionens område, 69 procent. Andelen barn och studerande i gruppen var relativt låg, medan pensionärernas andel var den högsta bland olika grupper, 8 procent. En del personer i gruppen har en lång invandringshistoria och därmed påverkar åldersstrukturen och de historiska händelserna gruppens struktur. Arbetslöshetsgraden bland personer med utländsk bakgrund var 13 procent i Esbo i slutet av. Arbetslöshetsgraden bland alla Esbobor var 5,8 procent. Arbetslöshetsgraden var högst bland per-soner från Mellanöstern (bl.a. Irak, Turkiet, Saudiarabien). Av personer som hör till arbetskraften var nästan en tredjedel arbetslösa. Den näst största arbetslöshetsprocenten fanns bland personer från Nordafrika (bl.a. Algeriet, Egypten, Marocko) varav en fjärdedel var arbetslösa. Julkaisun jakelu ja yhteystiedot: www.espoo.fi/tieto Palveluliiketoimi, Kaupunkitieto PL 631, 02070 ESPOON KAUPUNKI Jakelu: puh. (09) 8162 2309 ISSN 1239-9752 Lisätietoja: Arja Munter, puh. 816 22317 Palveluliiketoimi, Kaupunkitieto Espoon kaupunki etunimi.sukunimi@espoo.fi