LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI- SUUNNITELMA 2015 2016

0 JUVAN KUNTA LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI- SUUNNITELMA 2015 2016 Perusturvalautakunta 12.3.2015 23 Kunnanhallitus 23.3.2015 76 Kunnanvaltuusto 30.3.2015 3

Sisällysluettelo 1 JOHDANTO... 1 2 LASTEN JA NUORTEN KASVUOLOT JA HYVINVOINNIN TILA... 3 2.1 Väestö, väestörakenne ja lapsiperheiden määrä... 3 2.2 Kunnan työllisyys/työttömyys... 4 2.3 Asuminen ja asuinympäristö... 4 2.4 Koululaisten hyvinvointi Kouluterveyskyselyn 2013 perusteella... 5 3 LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTIA TUKEVAT JA ONGELMIA EHKÄISEVÄT TOIMET JA PALVELUT... 6 3.1 Neuvola... 6 3.2 Varhaiskasvatus... 6 3.3 APIP-toiminta... 7 3.4 Koulut... 8 3.5 Nuorisotyö... 9 3.6 Sosiaalipalvelut... 10 3.6.1 Koulukuraattorityö... 10 3.6.2 Lastenvalvoja... 10 3.6.3 Aikuissosiaalityö... 11 3.6.4 Sosiaalipäivystys... 11 3.7 Terveydenhuolto... 14 3.7.1 Puheterapia... 15 3.7.2 Psykologi... 15 3.7.3 Psykoterapeutti... 15 3.7.4 Psyykkisen oireilun hoitopolku... 15 3.8 Mielenterveyspalvelut ja päihdepalvelut... 16 3.8.1 VOIMAKAS -projekti... 16 4 MUUT TOIMIJAT... 17 4.1 Tekninen toimi... 17 4.2 Kirjasto ja kansalaisopisto... 19 4.3 Seurakunnat... 19 4.4 Poliisi... 20 4.5 Järjestöt... 21 5 LAPSI- JA PERHEKOHTAINEN LASTENSUOJELU... 22 5.1 Lastensuojelun tarve... 22 5.2 Lastensuojeluun varattavat voimavarat... 23 5.3 Lastensuojelulain mukaisten tehtävien hoitamiseksi käytettävissä oleva palvelujärjestelmä.... 24 5.3.1 Avohuolto... 24 5.3.2 Sosiaalityön ohjaus ja neuvonta... 24 5.3.3 Sijaishuolto... 24 5.3.4 Lastensuojelun jälkihuolto... 25 5.3.5 Muut tukipalvelut... 25 6 JUVAN KUNNAN VISIO, STRATEGIA, TAVOITTEET JA KEHITTÄMIS- SUUNNITELMAT... 26 6.1 Kehittämissuunnitelmat toimialoittain... 27 6.1.1 Neuvola... 27 6.1.2 Lastensuojelu... 27 6.1.3 Terveydenhuolto... 28 6.1.4 Aikuissosiaalityö... 29 6.1.5 Mielenterveys ja päihdetyö... 30 6.1.6 Varhaiskasvatus... 32 6.1.7 Koulu... 34 6.1.8 Nuorisotoimi... 35 6.1.9 Seurakunnat... 35

6.1.10 Tekninen toimi... 36 6.1.11 Poliisi... 37 7 YHTEENVETO... 38 8 PÄÄTÖKSENTEKO, TOTEUTUS JA SEURANTA... 39

1 1 JOHDANTO Vuoden 2008 alussa voimaan tulleen Lastensuojelulain (417/2007, 12 ) mukaan kunnan tai useamman kunnan on yhdessä laadittava kunnan tai kuntien toimintaa koskeva suunnitelma lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi ja lastensuojelun järjestämiseksi. Suunnitelma hyväksytään kunnanvaltuustossa ja tarkistetaan vähintään kerran neljässä vuodessa. Suunnitelma on otettava huomioon kuntalain (365/1995) 65 :n mukaista talousarviota ja -suunnitelmaa laadittaessa. Suunnitelman tulee sisältää tiedot: - lasten ja nuorten kasvuoloista ja hyvinvoinnin tilasta - lasten ja nuorten hyvinvointia edistävistä ja ongelmia ehkäisevistä toimista ja palveluista - lastensuojelun tarpeesta kunnassa - lastensuojeluun varattavista voimavaroista - lastensuojelulain mukaisten tehtävien hoitamiseksi käytettävissä olevasta lastensuojelun palvelujärjestelmästä - yhteistyön järjestämisestä eri viranomaisten sekä lapsille ja nuorille palveluja tuottavien yhteisöjen ja laitosten välillä - suunnitelman toteuttamisesta ja seurannasta. Juvan ja Rantasalmen kuntien yhteisen Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman päivittäminen on aloitettu v. 2013 lopulla. Syksyllä 2014 Rantasalmen kunta on tehnyt päätöksen sosiaali- ja terveyspalvelujen yksityistämisestä, minkä vuoksi yhteistä suunnitelmaa ei ole enää tarkoituksenmukaista laatia jatkossa. Suunnitelman laatimista varten perustettuun työryhmään ovat kuuluneet: Pirjo Kirvesmies, puheenjohtaja, sosiaalipalvelupäällikkö; sosiaalitoimi, Kyllikki Klemm (Juva) ja Marika Huupponen (Rantasalmi); terveystoimi, Hanna Ahonen ja Eliisa Piikki (Juva); varhaiskasvatus, Kirsi Anttonen (Juva); nuorisotoimi, Tarja Himanen (Juva); tekninen toimi, Merja Koivula- Laukka; koulutoimi, Mirka Kiiveri (Juva); järjestöt/alvari-perhetyö, Pirkko Huopalainen ja Katri Hautsalo, luottamushenkilöt Timo Pasonen (Juva), Carin Crotenfelt (Juva), Mervi Heinonen (Juva), Katja Tuovinen, lapsiasiavaltuutettu (Juva), Marisa Hukkanen (Rantasalmi) ja Eero Sistonen (Rantasalmi) sekä Rita Keinänen, sihteeri. Suunnitelman on koostanut Pirkko Vehomäki. Tässä suunnitelmassa lähteet on merkitty tekstin yhteyteen. Kunnan eri toimialojen toimittamiin teksteihin ei ole merkitty lähteitä. Erillistä lähdeluetteloa ei ole. Kuntaliiton ja sen yhteistyötoimijoiden yhteisessä LapsiARVI -hankkeessa (V. 2006-2008) määritettiin lastensuojelupalvelujen laadun perusvaatimukset ja niiden arviointivälineitä sekä ohjeita kuntien hyvinvointisuunnitelman laadintaan, seurantaan, arviointiin ja näiden työvälineisiin. Hankkeen päätteeksi laadittiin Yhteistä vastuuta lapsista ja nuorista -kannanotto, jonka 12 toimintaperiaatetta ohjaavat kunnan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman laadintaa ja toteutusta. (Kuntaliiton verkkojulkaisu 2009). Toimintaperiaatteet ovat: - Suunnitelma ohjaa kunnan toimintaa konkreettisesti. Suunnitelman laadinta on yhteistyöprosessi. - Kaikkien lasten ja nuorten turvalliset kasvun edellytykset varmistetaan huolehtimalla ehkäisevän lastensuojelun toimivuudesta ja ehkäisevän työn johtamisesta - Pitkäjänteistä yhteistyötä ja kumppanuutta edistetään lasten, nuorten, vanhempien ja heidän kanssaan toimivien kesken sekä edistetään lasten ja nuorten osallisuutta - Lapsi- ja perhekohtainen lastensuojelu on riittävää ja oikea-aikaista - Suunnitelmaan kirjattuja aikaansaannoksia ja vaikutuksia arvioidaan säännöllisesti - Toimintaa kehitetään lasten, nuorten ja perheiden muuttuvien tarpeiden mukaisesti

- Laatu on sisäänrakennettu kaikkeen toimintaan - Kaikkien toimijoiden yhteinen näkemys laadusta on lapsen etu. Laatua arvioidaan itsearvioinnilla, vertaamalla omaa työtä muiden toimintaan, hankkimalla palautetta, kuuntelemalla lapsen ja hänen läheisensä mielipiteitä. Myös ostopalveluiden valvonnasta huolehditaan. - Hyvä laatu vaatii voimavaroja. Kaikkien asianosaisten käytettävissä on riittävä tieto palveluista ja toimijat tietävät perustehtävänsä tarkoituksen. Lastensuojelupalvelujen laadulle ovat edellytyksenä myös mm. vahva johtaminen, henkilökunnan riittävä määrä, rakenne ja osaaminen - Toiminnan ja palvelujen läpinäkyvyys ja avoimuus luovat perustan luottamukselle - Toiminnan tuloksia arvioidaan yhdessä lapsen, nuoren ja perheen kanssa - Oikein asetettu laatulupaus kertoo, mitä lapsi, nuori ja hänen perheensä voivat kohtuudella odottaa saavansa lastensuojelupalveluilta. (Kuntaliiton verkkojulkaisu, Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman laadinta kunnissa http://shop.kunnat.net/product_details.php?p=280) Hyvinvointisuunnitelman laatimisen ja toteuttamisen läpäisevinä periaatteina ovat lapsen etu ja ehkäisevä lastensuojelu. Ehkäisevällä lastensuojelulla edistetään ja turvataan lasten ja nuorten kasvua, kehitystä ja hyvinvointia sekä tuetaan vanhemmuutta. Ehkäisevää lastensuojelua toteutetaan kunnan palveluissa kuten äitiys- ja lastenneuvolassa sekä muussa terveydenhuollossa, päivähoidossa, opetuksessa ja nuorisotyössä. Ehkäisevää lastensuojelua on tuki ja erityinen tuki silloin, kun lapsi tai perhe ei ole lastensuojelun asiakkaana. (LsL 3a ) Lastensuojelulain 4 :n mukaisten lastensuojelun keskeisten periaatteiden mukaisesti lastensuojelun toimenpiteiden tulee edistää lapsen ja nuoren: tasapainoista kehitystä ja hyvinvointia sekä turvata läheiset ja jatkuvat ihmissuhteet; mahdollisuutta saada ymmärtämystä ja hellyyttä sekä iän ja kehitystason mukaista valvontaa ja huolenpitoa; taipumuksia ja toivomuksia vastaava koulutusta; turvallista kasvuympäristöä ja ruumiillista sekä henkistä koskemattomuutta; itsenäistymistä ja kasvamista vastuullisuuteen; mahdollisuutta osallistumiseen ja vaikuttamiseen omissa asioissaan sekä kielellisen, kulttuurisen ja uskonnollisen taustan huomioimista. Valtakunnalliset muutokset Vuoden 2015 aikana voimaan tuleva uusi sosiaalihuoltolaki painottaa ehkäiseviä matalan kynnyksen tukitoimia lapsille ja perheille. Muun muassa kotipalvelua, perhetyötä, tukiperheitä ja - henkilöitä tulee jatkossa olla saatavilla peruspalveluina perheille ilman lastensuojelun asiakkuutta. Kunnan velvollisuutena tulee olemaan myös valvottujen tapaamisten järjestäminen. Lakiin sisältyy nuorisopalvelutakuu yhden luukun periaatteella. Uuden lain käytännön vaikutuksia lastensuojelun käytännön järjestämiseen ei voida vielä tarkasti arvioida. (Hallituksen esitys eduskunnalle sosiaalihuoltolaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi HE 164/2014 http://www.eduskunta.fi/triphome/bin/thw/?${appl}=akirjat&${base}=akirjat&${thwids}=0. 21/1414480521_110998&${TRIPPIFE}=PDF.pdf) Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus tulee vaikuttamaan myös juvalaisten sosiaali- ja terveyspalvelujen (jatkossa sote) tuottamiseen ja järjestämiseen. Hallituksen esitys uudeksi sote-järjestämislaiksi on annettu eduskunnalle 4.12.2014. Eduskunta päättää laista maaliskuussa 2015. Sote-uudistuksen tarkoituksena on luoda uudenlainen palvelurakenne julkiselle sosiaali- ja terveydenhuollolle. Tarkoituksena on luoda palvelurakenne, jossa ihmiset saavat yhdenvertaiset, asiakaslähtöiset ja laadukkaat sosiaali- ja terveyspalvelut. Uudessa palvelurakenteessa järjestämisvastuussa olevia sosiaali- ja terveysalueita on viisi. Tuottamisvastuussa olevat kuntayhtymät tuottavat palvelut ihmisille. Sote-alueilla voi olla yhteensä enintään 19 tuottamisvastuussa olevaa kun- 2

tayhtymää. Kunnat rahoittavat sote-alueen toiminnan. Kunnan rahoitusosuuteen vaikuttaa sen asukasluvun lisäksi asukkaiden ikärakenne ja sairastavuus. Lain mukainen toiminta alkaa 1.1.2017. (Lakiesitys sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä/tiivistelmä 4.12.2014, Sosiaali- ja terveysministeriö, www-sivut http://www.stm.fi/c/document_library/get_file?folderid=12312181&name=dlfe-32720.pdf) Pakolaistyö Juvan kunnanvaltuusto päätti kesäkuussa 2014, että Juvalle vastaanotetaan kiintiöpakolaisia. Päätös on tehty tehtävää varten asetetun työryhmän selvityksen perusteella ottaen huomioon kunnan eri toimijoiden resurssit ja valtion rahoitus toimintaan sekä humanitäärinen näkökulma. Pakolaisia vastaanotettaisiin noin 30 hengen ryhmä ja etusijalla olisivat lapsiperheet. Pakolaiset tulevat Juvalle todennäköisesti vuoden 2015 aikana ja vastaanottamista jatketaan myös tulevaisuudessa. Juvalle hankitaan ostopalveluna Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimen maahanmuuttajapalveluista työntekijä ohjaajaksi pakolaistyöhön. Pakolaisten saapuminen ja heidän mahdolliset erityistarpeensa on otettava huomioon monella eri toimialalla, kuten asuntotoimessa, perusturvatoimessa sekä sivistys- ja vapaa-aikatoimessa. Myös kolmannen sektorin ja vapaaehtoisten toimijoiden osuus pakolaisten kotouttamisessa tulee olemaan merkittävä. (Pakolaistyöryhmän raportti kunnanhallitukselle ja -valtuustolle http://dynasty.juva.fi/dynastia/kokous/20141607-7-1.pdf) 2 LASTEN JA NUORTEN KASVUOLOT JA HYVINVOINNIN TILA 2.1 Väestö, väestörakenne ja lapsiperheiden määrä THL:n (SOTKAnet) tilastojen ja Tilastokeskuksen ennusteiden mukaan väkimäärä vähenee ja väestö ikääntyy niin Juvalla kuin koko Etelä-Savossa. Väestömäärä oli vuonna 2011 Juvalla 6902, vuonna 2013 6684 ja ennusteen mukaan vuonna 2025 5986 henkeä. Koko Etelä-Savossa vastaavasti v. 2011 154 522, v. 2013 152 518 ja ennusteen mukaan v. 2025 143 321henkeä. Lapsia Juvalla syntyi 51 vuonna 2013 ja ennusteen mukaan v.2020 syntyy 45 lasta. Lapsiperheiden määrä ja lasten osuus väestöstä on pienenemässä, mutta yksinhuoltajaperheiden osuus on kasvussa. Juvalla yksinhuoltajaperheitä on vähemmän kuin Etelä-Savossa ja valtakunnallisesti. Alle kouluikäisten osuus lasten osuus kunnan väestöstä on hienoisessa laskusuunnassa (v. 2009 5,6 % ja v. 2013 5.1 %), samoin kouluikäisten lasten osuus (v. 2009 9,4 % ja v. 2013 8,9 %). Työikäisten määrä on myös vähentynyt. Yli 75-vuotiaiden osuus on kasvamassa; v. 2009 12.5 % väestöstä, v. 2013 14,2 % ja ennusteen mukaan osuus kasvaa tulevaisuudessa 20,5 %:in vuoteen 2025 mennessä. Taulukko 1. Lapsiperheet, % perheistä (id:179 info) Juva Etelä-Savo Koko maa 2011 yhteensä 32,1 33,9 39,7 2012 30,8 33,3 39,5 2013 30,7 32,9 39,1 3

(http://uusi.sotkanet.fi/portal/page/portal/etusivu/hakusivu/tulossivu?regioncount=3&currentevent =getdata&sexcount=1&setid=p85c1a784c430d80c2260c61eac4042b119ec36d1ff9bc1&indcount =1&yearCount=3) Taulukko 2. Yksinhuoltajaperheet, % lapsiperheistä (id: 74 info) Juva Etelä-Savo Koko maa 2011 yhteensä 15,4 19,8 20,3 2012 15,4 20,2 20,4 2013 17,0 20,2 20,6 (http://uusi.sotkanet.fi/portal/page/portal/etusivu/hakusivu/tulossivu?regioncount=3&currentevent =getdata&sexcount=1&setid=p85c1a784c430d80c2260c61eac4042b119ec36d1ff9bc1&indcount =1&yearCount=3) 2.2 Kunnan työllisyys/työttömyys Juvan työllisen työvoiman määrä oli v. 2012 2614 henkeä (vuonna 2010 se oli 2740 henkeä). Työllisyysaste oli v. 2011 65,7 % (15-54 -vuotiaiden työllisten prosenttiosuus saman ikäisestä väestöstä). Omassa kunnassa työssä käyviä v. 2011 oli 71,9 % työvoimasta (v. 2007 73 %). Työttömiä työvoimasta v. 2013 Juvalla oli 9,2 % (koko maa 11,3 %). Vuonna 2011 työttömiä työvoimasta oli 7,6 % ja koko maassa 9,4 %. Nuorityöttömyys on kasvanut vuodesta 2011 8,3 %:sta vuoteen 2013 10 %:in. Juvalla nuorisotyöttömyyttä on kuitenkin vähemmän kuin Etelä-Savossa ja valtakunnallisesti keskimäärin. Vuonna 2007 taloudellinen huoltosuhde Juvan kunnassa oli 1,51 ja vuonna 2012 se oli 1,59. Vuonna 2007 huoltosuhde koko maassa oli 1,24 ja Mikkelin seutukunnalla 1,47; v. 2012 koko maassa 1,32 ja Mikkelin seutukunnalla 1,52. Taloudellinen huoltosuhde ilmoittaa sen, kuinka monta työvoiman ulkopuolella olevaa ja työtöntä on yhtä työllistä kohden. (Kunnat.net) Taulukko 3. Nuorisotyöttömät, % 18 24-vuotiaasta työvoimasta (id 189 info) Juva Etelä-Savo Koko maa 2011 yhteensä 8,3 14,9 11,9 2012 9,0 16,5 17,3 2013 10,0 17,3 14,6 (http://uusi.sotkanet.fi/portal/page/portal/etusivu/hakusivu/tulossivu?regioncount=3&currentevent =getdata&sexcount=1&setid=p85c1a784c430d80c2260c61eac4042b119ec36d1ff9bc1&indcount =1&yearCount=3) 2.3 Asuminen ja asuinympäristö Juvan kunta on harvaanasuttu maaseutumainen kunta. Väestötiheys 1.1.2013 oli Juvalla 5,8 asukasta/maa-km2, koko Suomen väestötiheys oli vastaavasti 17,9 asukasta maaneliökilometriä kohden. Vuonna 2013 Juvalla oli asuntokuntia 3294 ja asuntokunnan keskikoko oli 1,99. Asuntokuntien määrä on vähentynyt (3320 vuonna 2011) ja koko pienentynyt (2,04 vuonna 2011) lähivuosien aikana hieman. Lähes 2/3 asuntokunnista asuu omakotitalossa ja noin 1/3 yhteensä rivi- ja kerrostaloasunnoissa. Ahtaasti asuvia lapsi-asuntokuntia Juvalla oli vuonna 2013 28,4 % ja koko maassa 29,3 %. Ahtaasti asuvalla asuntokunnalla tarkoitetaan sellaista asuntokuntaa, jossa asuu enemmän kuin yksi henkilö 4

5 huonetta kohden, kun keittiötä ei lasketa erilliseksi huoneeksi. Asunnottomia ei Juvalla ollut v. 2013. 2.4 Koululaisten hyvinvointi Kouluterveyskyselyn 2013 perusteella Peruskoulu Kevään 2013 kouluterveyskyselyssä Juvan peruskoulun 8. ja 9. luokkalaisten tuloksissa oli paljon huolenaiheita, joihin täytyisi jollain tavalla puuttua. Muutosta on tapahtunut edelliseen Kouluterveyskyselyyn 2010 verrattuna. Elinoloista kysyttäessä vastauksissa näkyi, että keskusteluvaikeudet vanhempien kanssa ovat lisääntyneet ja vanhempien työttömyys lisääntynyt. Yhteinen aika perheen kanssa on myös vähentynyt yhteisen aterioinnin merkeissä. Oppilaat ovat vastanneet, että fyysistä uhkaa on koettu yleisemmin ja toistuva rikkeiden teko on lisääntynyt. Koulussa fyysiset työolot on koettu puutteellisemmiksi, koulun työilmapiiri heikommaksi ja opiskeluun liittyvät vaikeudet ovat lisääntyneet. Oppilashuollon palveluista koettiin, että terveydenhoitajan luo pääsee hyvin, kun taas koululääkärin, koulukuraattorin ja psykologin vastaanotolle pääsy koettiin vaikeammaksi. Terveydentila on koettu heikommaksi ja oireiden kokeminen päivittäin on lisääntynyt. Mm. päänsärky on yksi oireista, jonka kokeminen on yleistynyt. Terveydentilaan vaikuttavien terveystottumusten kohdalla on myös menty huonompaan suuntaan. Oppilaiden liikunnan harrastaminen on vähentynyt ja taas ruutuaika arkipäivisin on lisääntynyt. Valtakunnallisesti on huomattu, että päihteiden käyttö nuorilla on vähentynyt, mutta Juvan peruskoulun tuloksissa päihteidenkäyttö näkyy kasvaneen. Myös huumekokeiluja on esiintynyt 8. ja 9. luokkalaisten keskuudessa. Mielialaongelmat ovat nousseet enemmän näkyviin peruskoulussa viime vuosien aikana. Ahdistuneisuutta koki viidennes vastanneista, saman verran oppilaita on myös hakenut apua masentuneisuuteen. Positiivista Juvan tuloksissa on oppilaiden ylipainon väheneminen. Lasten ja nuorten ylipainoon on viime vuosina puututtu herkemmin alueellisen hoitopolun ohjeen mukaan ja se näkyy kouluterveyskyselyn tuloksissa. Lukio Juvan lukiossa 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden vastauksissa näkyy selkeästi, että ilonaiheita on enemmän kuin huolenaiheita. Koulussa fyysiset työolot koettiin paremmiksi ja koulun työilmapiiri on parantunut. Opiskeluun liittyvät vaikeudet ovat myös vähentyneet ja on koettu, että yleisesti koulunkäynnin vaikeuksiin on saatu yleisemmin apua oppilashuollolta. Terveydentilaan liittyvissä aiheissa vastauksista näkyi, että esimerkiksi niska- ja hartiakivut ovat vähentyneet ja päihteidenkäyttö, etenkin huumekokeilut ovat vähentyneet. Ammattiopisto Etelä-Savon Ammattiopiston Juvan yksikössä opetuksen fyysiset työolot on koettu puutteellisemmiksi ja työilmapiiri huonommaksi. Positiivista on, että lintsaaminen on vähentynyt. Läheiset ystävyyssuhteet ovat lisääntyneet.

Terveydentila on koettu huonommaksi ja mm. päänsäryn kokeminen ja ylipaino ovat lisääntyneet huomattavasti. Terveystottumuksissa on myös muutosta tapahtunut. Liikunnan harrastaminen on vähän lisääntynyt, mutta kuitenkin lähes puolet opiskelijoista vastaa, ettei harrasta hengästyttävää liikuntaa vapaa-ajalla kuin korkeintaan tunnin viikossa. Nukkuminen on huonoa, yli puolet nukkuu arkisin alle 8 tuntia. Päihteidenkäytössä humalajuominen on vähän kasvanut, päivittäistä tupakointia esiintyy samalla tavalla. Huumekokeilut ovat pidemmällä aikavälillä vähentyneet. Seksuaalisen väkivallan kokemisesta ei ole aiemmin kysytty ja sen määrä on huomattava, kolmannes vastanneista on kokenut joskus tai toistuvasti seksuaalista väkivaltaa. Kolmannes vastaajista on hakenut apua masentuneisuuteen ammattiauttajalta. Oppilashuollon tuesta koetaan, että kouluterveydenhoitajan, koululääkärin ja psykologin luo on vaikeampi päästä. Tämä selittyy suoraan sillä, että terveydenhoitajan vastaanotto on ammattiopistolla vain kerran viikossa, muutaman tunnin kerralla. Koulukuraattorin luo pääseminen koettiin helpommaksi. 3 LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTIA TUKEVAT JA ONGELMIA EHKÄISE- VÄT TOIMET JA PALVELUT 3.1 Neuvola Neuvolat ovat osa terveyskeskuksen toimintaa. Neuvolatoimintaa ohjaa valtioneuvoston asetus neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta 338/2011 sekä äitiysneuvolaopas, suosituksia äitiysneuvolatoimintaan/2013. Neuvolan perustehtävänä on turvata odottavan äidin, sikiön, syntyneen lapsen sekä koko perheen mahdollisimman hyvä terveys ja hyvinvointi. Neuvolassa seurataan ja tuetaan äidin, sikiön ja koko perheen fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia sekä ohjataan tarvittaessa lisätutkimuksiin ja hoitoon. Neuvolat tukevat ja ohjaavat perhettä myös kasvatuskysymyksissä ja elämän hallinnassa. Lapsi saa neuvolassa rokotusohjelman mukaiset rokotteet. Neuvoloissa toteutuvat neuvola-asetusten mukaiset terveystarkastukset, jotka sisältävät määräaikaistarkastuksia sekä laajoja terveystarkastuksia. Laaja terveystarkastus sisältää koko perheen hyvinvoinnin kartoitukset ja siihen kutsutaan molemmat vanhemmat niin äitiys- kuin lastenneuvolassakin. Neuvolatyön menetelmiä ovat erilaiset seulontatutkimukset, kyselyt, mittaukset ja keskustelut. Juvan kunnalla on toimintamalli suunterveyden edistämisestä. Terveydenhoitaja ohjaa ensimmäistä lastaan odottavaan perheen suuhygienistin vastaanotolle. Lastenneuvolassa lapsen ollessa 8 kk ikäinen, terveydenhoitaja ohjaa hampaiden ja suun terveyteen liittyvissä asioissa. Ensimmäiseen hammastarkastukseen sovitaan aika lapsen ollessa 1,5-vuotias suuhygienistin tai hammashoitajan vastaanotolle. Lisäksi neuvolaikäisten lasten hampaiden terveystarkastukset ovat kolmen, 4,5- ja kuuden vuoden iässä. Koululaisten hampaiden terveystarkastukset ovat I, V ja VII-luokilla. Lisäksi koululaisille järjestetään suun terveyden edistämiskäyntejä II, VI ja IX-luokilla. 3.2 Varhaiskasvatus Varhaiskasvatus on pienten lasten eri elämänpiireissä tapahtuvaa kasvatuksellista vuorovaikutusta, joka koostuu hoidon, kasvatuksen ja opetuksen kokonaisuudesta. Varhaiskasvatuksen ensisijaisena tehtävänä on edistää ja tukea lapsen hyvinvointia, tasapainoista kasvua ja oppimista. Päivähoito palvelumuotona mahdollistaa vanhempien työssäkäynnin ja opiske- 6

lun. Kotona lastaan hoitavien perheiden kasvatustyötä tuetaan vertaisryhmätoiminnalla, joissa lapset ja vanhemmat osallistuvat yhdessä perheryhmiin. Varhaiskasvatuspalvelut Juvalla toimii kolme päiväkotia: Esikko ja Kummunmäki sekä vuoropäiväkoti Mesikämmen. Hajaasutusalueella toimivat Koikkalan ja Haapataipaleen ryhmäperhepäivähoitokodit. Perhepäivähoidossa on 7-8 hoitajaa. Avoimen varhaiskasvatuksen perheryhmät kokoontuvat Antin Tuvalla. Avoimen varhaiskasvatuksen perhetyön avulla edistetään perheiden hyvinvointia tarjoamalla heille perheohjausta ja lapsiperheiden kotipalvelua. Varhaiskasvatuspalvelujen tuki perheille Perheiden kanssa tehtävään yhteistyöhön, kasvatuskumppanuuteen, pyritään kaikkien vanhempien kanssa. Jokaiselle lapselle laaditaan yhteistyössä varhaiskasvatussuunnitelma. Tarpeen mukaan tehdään yhteistyötä eri tahojen kanssa, jotta varhainen tuki toteutuisi riittävän ajoissa ja lapsi ja perhe saavat tarvitsevansa tuen. Tarvittaessa päivähoito voi olla osa lastensuojelun avohuollon tukitoimia, jolloin yhteistyötä tehdään lapsen perheen, päivähoidon ja lastensuojelun työntekijöiden kanssa lastensuojelun asiakassuunnitelmassa sovitulla tavalla. Päivähoito käyttää toimintamallina huolen vyöhykkeisiin pohjautuvaa varhaisen puuttumisen mallia. Erityisvarhaiskasvatus Varhaiskasvatuksessa on lapsia, jotka tarvitsevat erityistä tukea fyysisen, tiedollisen, taidollisen, tunne-elämän tai sosiaalisen kehityksen osa-alueilla. Kiertävän erityislastentarhanopettajan palvelujen avulla on mahdollista tukea lapsen varhaiskuntoutusta. Tukea tarvitsevat lapset on sijoitettu normaaleihin päivähoitoryhmiin. Tarvittaessa järjestetään ryhmä- tai henkilökohtainen avustaja. Perheohjaus ja lapsiperheiden kotipalvelu Perheohjaus ovat tavoitteellista ja määräaikaista yhdessä perheen ja tarvittaessa yhteistyötahojen kanssa tehtävää vanhemmuuden sekä arjessa selviytymisen tukemista. Keskeisenä tavoitteena on perheen omien voimavarojen vahvistaminen. Lapsiperheiden kotipalvelu on tarkoitettu tilapäisen lastenhoitoavun tai kodinhoitoavun tarpeessa oleville lapsiperheille. Palvelun tarkoituksena on auttaa kodin askareissa ja lastenhoidossa sekä tukea perhettä arjen tilanteissa. 3.3 APIP-toiminta Aamu- ja iltapäivätoiminnan yleisenä, Opetushallituksen perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan perusteiden (v. 2011) mukaisena tavoitteena on tukea kodin ja koulun kasvatustyötä sekä lapsen tunne-elämän kehitystä ja eettistä kasvua. Toiminnan tulee lisäksi edistää lasten hyvinvointia ja tasa-arvoisuutta yhteiskunnassa sekä ennaltaehkäistä syrjäytymistä ja lisätä osallisuutta. Toiminnassa otetaan huomioon paikalliset tarpeet, toimintaympäristö ja kunnan omat strategiset linjaukset. 7

APIP-toiminta rakentuu jatkumona varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen kasvatustehtävälle. Toimintaa ohjaavat perusopetuksen yleiset kasvatustavoitteet ja arvopohja sekä perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan laatukriteerit. Toiminnan erityisluonne on sen vapaaehtoisuudessa ja sen sijoittumisessa lasten vapaa-aikaan. Toiminnan keskeisenä tarkoituksena on tukea lapsen kasvua ja kehitystä sekä tukea myös perhettä ja koulua niiden kasvatustehtävässä lapsen vapaa-ajan toiminnan ohjaaminen lapsen kasvun ja kehityksen tukeminen koulunkäynnin ja oppimisen tukeminen varhainen puuttuminen ja sosiaalinen vahvistaminen Juvalla aamu- ja/tai iltapäivätoimintaa järjestetään lukuvuonna 2014-2015 kirkonkylällä, Koikkalassa ja Kuosmalassa. Kouluverkoston mahdollisten muutosten myötä myös APIP-toiminnan tarve ja järjestämispaikat tulevat muuttumaan. 3.4 Koulut Juvalla on kuusi alakoulua; yksi kirkonkylällä ja viisi kyläkoulua. Kirkonkylällä on lisäksi yläkoulu ja lukio sekä Etelä-Savon ammattiopiston toimipiste. Peruskoulujen toimintaa ohjaavat mm. lait esi- ja perusopetuksesta, joissa määritellään mm. oppilaiden saama opetus ja koulunkäynnin ohjaus ja tuki. Peruskouluissa järjestetään myös koulun kerhotoimintaa. Lukiossa ja ammattikoulussa noudatetaan oman alansa lainsäädäntöä. Perusopetuksessa oppimisen ja koulunkäynnin tuki jaetaan kolmeen portaaseen: yleiseen tukeen, jota tarjotaan jokaiselle oppilaalle tehostettuun tukeen, jota tarjotaan oppilaalle, jolle yleinen tuki ei riitä erityiseen tukeen, jota tarjotaan oppilaalle, jolle tehostettu tukikaan ei riitä. Yleistä tukea tarjotaan jokaiselle oppilaalle kaikkina koulupäivinä. Yleisen tuen piirissä painottuvat hyvät ja tarpeen mukaiset opetuksen ja ohjauksen palvelut siten, että tarkoitus on muuttaa oppilashuollon ja koulunkäynnin tuen painopistettä korjaavasta tuesta ennaltaehkäisevään toimintaan ja varhaiseen suunnitelmalliseen tukeen. Tehostetussa ja erityisessä tuessa otetaan tarkemmin huomioon oppilaan henkilökohtaiset vahvuudet sekä tuen tarpeet ja tuki räätälöidään kullekin oppilaalle henkilökohtaisesti. Kaikkien oppilaiden ja opiskelijoiden tukena kouluasteesta riippumatta on oppilas- ja opiskelijahuolto, johon kuuluvat terveyspalvelut sekä sosiaalitoimen (koulukuraattori) palvelut. Koulujen opetussuunnitelmissa ja koulukohtaisissa oppilas-/opiskeluhuoltosuunnitelmissa määritellään oppilas-/opiskeluhuollon tavoitteet, toimenpiteet ja arviointi. Suunnitelmissa kuvataan myös arvio oppilas-/opiskeluhuollon kokonaistarpeesta ja palveluista sekä toimet joilla vahvistetaan yhteisöllistä oppilas-/opiskelijahuoltoa ja oppilaiden/opiskelijoiden varhaista tukea. Ko. suunnitelmat ovat saatavilla kouluilta. 8

9 Kouluverkon tarkastelu ja kirkonkylän koulu- ja päivähoitotoiminnan tarkastelu Kunnanvaltuusto linjasi vuoden 2014 talousarviossa kunnan talouden tasapainon osalta valmisteltaviksi kouluverkon tarkastelun Vuorenmaan koulun lakkauttamiseksi ja muiden ala-asteiden kunnostustarpeiden arvioimiseksi sekä arvion kirkonkylän koulu- ja päivähoitotoimintojen sijoittamiseksi. Kunnanhallituksen asettaman kouluverkkotyöryhmän esityksen mukaan kouluverkon osalta: - Esityksen mukaan Vuorenmaan koulu olisi lakkautettu 1.8.2015 alkaen ja Vuorenmaan alueen oppilaiden lähikouluksi osoitettu Kirkonkylän koulu. Kunnanhallituksen ratkaisu 3.11.14 säilyttää kuitenkin Vuorenmaan koulun ja muuttaa sen yksiopettajaiseksi lukuvuodeksi 2015-2016 - Kuosmalan koulu muutetaan kaksiopettajaiseksi 1.8.2017 alkaen, mikäli oppilasmäärä laskee alle 34 oppilaan. - Koikkalan koulu lakkautetaan 1.8.2017 alkaen ja koululaisten lähikouluksi osoitetaan Kirkonkylän koulu, mikäli oppilasmäärien vähentyminen toteutuu ennakoidusti Kirkonkylän päivähoito- ja koulukiinteistöjen käytöstä työryhmä esittää jatkettavaksi selvitystä kolmesta vaihtoehdosta: - koulukeskuksen alueelle rakennetaan uusi päiväkoti ja Kukkokoulu peruskorjataan 0-4 luokkia varten, - koulukeskuksen alueelle rakennetaan uusi ala-aste 0-4 luokkia ja apip-toimintaa varten ja Kukkokoulun tilat peruskorjataan päiväkotien käyttöön, - Kummunmäen ja Esikon päiväkotien toiminnot sijoitetaan Kukkokouluun, jonne jää myös 0-2 luokat ja apip-toiminta, 3-4 luokkien ja erityisopetuksen tilat rakennetaan koulukeskukseen. Lisäksi työryhmä esittää vuodelle 2015 Paatelan koulun ulkoverhousta, yläasteen sisäilmaongelmien mahdollisia korjauksia, Kukkokoulun peruskorjausta tai uusien koulutilojen rakentamista sekä päiväkotien osalta uudisrakentamista tai peruskorjausta. 3.5 Nuorisotyö Nuorisotoimen tavoitteena on selventää, millaisilla toiminnan sisällöillä edistetään lasten ja nuorten hyvinvointia alueellamme. Nuorisolain mukaan kunnassa toteutettavien nuorisolle tarjottavien palvelujen perustehtävänä on tukea nuorten kasvua ja itsenäistymistä, edistää nuorten aktiivista kansalaisuutta ja nuorten sosiaalista vahvistamista sekä parantaa nuorten kasvu- ja elinoloja. Tavoitteen toteuttamisessa lähtökohtina ovat yhteisöllisyys, yhteisvastuu, yhdenvertaisuus ja tasa-arvo. Nuorisotyön ja -politiikan tehtävänä on huolehtia lasten ja nuorten hyvinvoinnista ja luoda puitteita nuorten harrastus- ja vapaa-ajanviettomahdollisuuksille sekä heidän itsensä järjestämälle toiminnalleen. Nuorisotyötä toteutetaan pääasiassa perusnuorisotyönä, ennaltaehkäisevänä ja etsivänä nuorisotyönä, jolloin toiminnan muotoina ovat leirit, retket, tapahtumat, harrastekerhot, pienryhmät, yksilöohjaus, projektimainen toiminta sekä monialainen verkostoyhteistyö. Juvalla toimii nuorisovaltuusto, joka järjestää vuosittain tapahtumia. Nuorisotoimi keskittyy erityisesti nuorisolle tarjottavien välittömien lähipalveluiden turvaamiseen sekä niiden laadun varmistamiseen omassa kunnassa. Nuorisotyössä arvostetaan nuorten omaa aktiivisuutta ja omatoimisuutta. Nuorille järjestetään mahdollisuus osallistua paikallista ja alueellista nuorisotyötä ja -politiikkaa koskevien asioiden käsittelyyn. Nuorisotyön pääasiallinen kohderyhmä on 10-18 -vuotiaat nuoret.

Nuorisotilatoimintaa suunnataan matalan kynnyksen kokoontumispaikoiksi, joissa toiminnan rungon muodostavat kaikille nuorille tarjottava avointen ovien toiminta. Toiminta on pääasiassa joitakin kerhotoimintoja lukuun ottamatta maksutonta. Nuorisotilat ovat auki keskimäärin noin 4-5 iltana viikossa. Työtä tehdään yhteistyössä järjestöjen ja seurakuntien nuorisotyön kanssa. Nuorisotilat ovat paikkoja, joista nuori tietää löytävänsä aina turvallisen aikuisen. 3.6 Sosiaalipalvelut 3.6.1 Koulukuraattorityö Juvalla toimii oma sosiaalitoimen alainen koulukuraattori, jonka toiminnan piiriin kuuluvat kuntien peruskoulut, lukio sekä Etelä-Savon ammattiopiston Juvan toimipaikka. Koulukuraattori auttaa ja tukee oppilaita ja heidän perheitään sosiaalityön keinoin. Koulukuraattori voi olla lapsen ja perheen tukena esimerkiksi koulunkäynnin, kaverisuhteiden ja perhe-elämän pulmissa. Työtä tehdään yksilö-, perhe- ja ryhmäkohtaisesti. Koulukuraattorin työssä painopiste on ennaltaehkäisevässä työotteessa, jota tehdään yhdessä kodin ja koulun toimijoiden kanssa. Oppilashuoltotyö ja koulukohtaisiin oppilashuoltoryhmiin osallistuminen on tärkeä osa työtä. Oppilas itse, huoltaja tai opettaja voi olla yhteydessä koulukuraattoriin, yhteystiedot löytyvät kunnan ja koulujen kotisivuilta. Juvalla koulukuraattori osallistuu nivelvaiheen oppilaille annettavaan tukeen esimerkiksi pitämällä 6. luokkalaisille oppitunteja ja osallistumalla 7. luokkalaisten leirille. Eroperheiden lasten tueksi on aloitettu käytäntö, jonka mukaan koulukuraattori/sosiaalityöntekijä tapaa eroperheiden lapsia yhdessä lastenvalvojan kanssa vanhempien suostumuksella. Juvalla koulukuraattori on sosiaalitoimen alainen työntekijä, jonka työnkuvaan kuuluu myös lastensuojelutyötä. Elokuussa 2014 voimaan tullut oppilas- ja opiskelijahuoltolaki painottaa entistä vahvemmin ennaltaehkäisevää ja kouluyhteisön hyvinvointia edistävää työtä. Koulukuraattorille pääsy turvataan määräajoilla. Juvalla tämä ei tule suuresti vaikuttamaan koulukuraattorin työnkuvaan, sillä kiireellisissä tilanteissä kuraattorille pääsy on nykyiselläänkin mahdollista jopa samana päivänä. 3.6.2 Lastenvalvoja Huolto-, tapaamis- ja elatussopimukset sekä isyyden selvittämiset Vanhempien erotessa lapsen huolto voi jatkua yhteishuoltona tai vanhemmat voivat sopia, että huolto jää vain toiselle vanhemmalle. Mikäli vanhemmat ovat yksimielisiä lapsen huollon järjestämisestä, voidaan sopimus vahvistaa lapsen asuinpaikan sosiaalitoimistossa lastenvalvojan luona. Elleivät vanhemmat pääse yksimielisyyteen, huoltopäätöstä voi pyytää tuomioistuimelta. Ennen päätöksentekoa tuomioistuin voi pyytää lain lapsen huollosta 27 mukaisen olosuhdeselvityksen sosiaalilautakunnalta. Selvitystä varten sosiaalityöntekijät tapaavat vanhempia ja lapsia yhdessä ja erikseen ja tarvittaessa käyttävät muuta asiantuntija-apua, esim. perheneuvolan palveluita. Juvalla on tavoitteena, että vanhempien erotessa otettaisiin paremmin huomioon lasten tilanne tarjoamalla perheelle mahdollisuutta lasten työparitapaamiseen (kuraattori/sosiaalityöntekijä ja lastenvalvoja). Tapaaminen sisältyisi osaltaan lasten huolto- ja tapaamissopimusprosessiin. Sopimusten vahvistamisten lisäksi lastenvalvojat antavat virka-apua toisten kuntien lastenvalvojille huolto-, tapaamis- ja elatusasioissa. Vuonna 2011 sopimuksia lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta tehtiin Juvalla 49 ja vuonna 2012 41. Sopimuksia lapsen elatuksesta tehtiin vuonna 2011 42 ja vuonna 2012 61. Lastenvalvoja huolehtii myös avioliiton ulkopuolella syntyneiden lasten isyyden selvittämisestä. 10

Lasten elatus-, huolto- ja tapaamisasiat eivät ole lastensuojelun asioita, mutta vanhempien pitkittyneet erimielisyydet lasten asioissa voivat johtaa lastensuojelun asiakkuuteen. 3.6.3 Aikuissosiaalityö Aikuissosiaalityöllä pyritään edistämään kuntien asukkaiden hyvinvointia ja ehkäisemään ongelmien syntyä tai vaikeutumista. Perheen kohdatessa vaikeuksia esimerkiksi vanhemman päihdeongelmien vuoksi tai taloudellisten ongelmien vuoksi, voidaan hakeutua aikuissosiaalityön piiriin. Aikuissosiaalityön tavoitteena on vahvistaa yksilön ja perheen itsenäistä selviämistä. Toimeentulotuella vastataan perheiden taloudellisen tuen tarpeisiin. Toimeentulotuki on viimesijainen taloudellinen tukimuoto, jonka tarkoituksena on turvata henkilön tai perheen ihmisarvoisen elämän kannalta välttämätön toimeentulo. Toimeentuloturvan tarvetta selvitettäessä henkilölle/perheelle tehdään palvelutarpeen kartoitus. Tällöin tarkoituksena on kartoittaa henkilön/perheen kokonaisvaltainen tilanne, jotta voidaan arvioida sopivat palvelut ja ohjata niihin (nuorten osalta esim. etsivä nuorisotyö, aikuisten osalta aktivointi työllistämistä edistäviin palveluihin). Taloudellista tukea voidaan myöntää esim. lasten harrastusmenoihin, joka on ehkäisevää lastensuojelutyötä. Nuoria asiakkaita tuetaan myös kokonaisvaltaisesti aktivoimalla koulutukseen tai esim. kuntouttavaan työtoimintaan. Taulukko 4. Toimeentulotukea saaneet lapsiperheet, % lapsiperheistä (id: 423 info ) Juva Etelä-Savo Koko maa 2011 yhteensä 7,0 8,3 8,6 2012 5,7 8,0 8,7 Kuvio 4. SOTKAnet http://uusi.sotkanet.fi/portal/page/portal/etusivu/hakusivu/tulossivu?regioncount=3&currentevent= getdata&sexcount=1&setid=p85c1a784c430d80c2260c61eac4042b119ec36d1ff9bc1&indcount=1&yea rcount=3 Perheen vanhemman työttömyyden pitkittyessä tilannetta selvitetään kokonaisvaltaisesti yhdessä työvoimaviranomaisen ja asiakkaan kanssa. Työttömyys pyritään katkaisemaan mahdollisimman nopeasti ja jos työttömyyden pitkittymisen taustalla on muita syitä kuin työpaikkojen vähyys, asiakas ohjataan oikeiden palveluiden piiriin (esim. terveydenhuolto). Vammaispalvelujen asiakas voi olla lapsi/nuori tai sitten aikuinen, jolla on lapsia. Vammaispalvelulain mukaisten tukitoimien ja palvelujen tarkoitus sinänsä on ehkäistä eriarvoisuutta, lisätä osallisuutta ja poistaa vamman/sairauden aiheuttamaa haittaa kotona ja kodin ulkopuolella. Palvelusuunnitelmaa tehtäessä kiinnitetään huomiota koko perheen tuen tarpeeseen ja vanhempien jaksamiseen, joko vammaisen lapsen huoltajana tai vammaisena huoltajana. Vammaispalvelulain mukaiset palvelut ja tukitoimet voivat joissain tilanteissa olla myös ehkäisevän lastensuojelutyön erityistä tukea lapsiperheelle. 3.6.4 Sosiaalipäivystys Sosiaalipäivystys perustuu perustuslain säädökseen välttämättömästä toimeentulosta ja huolenpidosta. Se edellyttää, että kunnissa on valmius vastata kiireellisen avun tarpeeseen. Sosiaalihuoltolain mukaan kiireellisissä tapauksissa sosiaalipalvelujen tarve on arvioitavaa viipymättä. Juva kuuluu Etelä-Savon alueelliseen sosiaalipäivystysrenkaaseen. Virka-ajan ulkopuolella tapahtuva sosiaalipäivystys on voimassa klo 16.00-8.00. Virka-aikana päivystyksestä vastaavat kunnan sosiaalityöntekijät. 11

12 Sosiaalipäivystyksen asiakasmäärät ovat kasvaneet vuosittain. Etupäivystys on mahdollistanut sosiaalipäivystyksen laadukkaamman ja hallitumman toiminnan, mikä näkyy lisääntyneinä yhteydenottoina. Päihteet ja monimuotoinen väkivalta sekä niihin liittyvät välittömät seuraukset näkyvät päivystyksessä. Sosiaalityön ja erityisesti lastensuojelun palveluille on tarvetta viikonloppuisin ja virka-ajan ulkopuolella. Työ painottuu kuitenkin edelleen puhelimitse annettavaan konsultaatioon, ohjaukseen ja neuvontaan. Välittömien toimenpiteiden määrä on vähäinen suhteessa yhteydenottoihin. Taulukko 5. Kuukausivertailu 2013 päivystysalueella Ilmoitusmäärä kuukausittain 70 64 60 50 40 43 43 51 52 44 34 41 37 32 38 Ilmoitusmäärä kuukausittain 30 20 17 10 0 Kuvio 5. Sosiaalipäivystyksen tapahtumat 2013 ja vuosivertailu 2013-2012 - 2010. Antti Mäkelä Sosiaalityöntekijä/ Sosiaalipäivystyksen koordinaattori

13 Taulukko 6. Kuntavertailu 2013-2012 2010 Muu Puumala Pertunmaa Hirvensalmi Juva Kangasniemi Mäntyharju Rantasalmi Pieksämäki Mikkeli ja Ristiina(12/10) 48 4 9 4 17 20 36 26 101 259 0 50 100 150 200 250 300 2010 2012 2013 Kuvio 6. Sosiaalipäivystyksen tapahtumat 2013 ja vuosivertailu 2013-2012 - 2010. Antti Mäkelä Sosiaalityöntekijä/ Sosiaalipäivystyksen koordinaattori Taulukko 7. Yhteydenoton syy 160 140 120 100 80 148 Lapsiperheet ja nuoret 60 40 20 41 39 34 32 0 Karkaaminen/ löytyminen Muu Lapsen päihde Aikuisten riita Aikuisten väkivalta Kuvio 7. Sosiaalipäivystyksen tapahtumat 2013 ja vuosivertailu 2013-2012 - 2010. Antti Mäkelä

14 Sosiaalityöntekijä/ Sosiaalipäivystyksen koordinaattori Taulukko 8. Yhteydenoton syy Aikuiset 40 35 30 25 20 15 10 5 0 36 26 20 Väkivalta Päihdeongelma Turvattomuus Kuvio 8. Sosiaalipäivystyksen tapahtumat 2013 ja vuosivertailu 2013-2012 - 2010. Antti Mäkelä Sosiaalityöntekijä/ Sosiaalipäivystyksen koordinaattori 3.7 Terveydenhuolto Kouluterveydenhuollon resurssit ovat melko hyvät. Koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa työskentelee 1,5 terveydenhoitajaa ja koko koulu- ja opiskeluterveydenhuollolle on nimetty yksi koululääkäri, joka työskentelee koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa yhden päivän viikossa. Juvan terveyskeskuksen koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa koululääkäri ja -terveydenhoitaja toimivat työparina. Lisäksi terveyskeskuksen sisällä on mahdollista käsitellä erityisen tuen tarpeessa olevien lasten ja nuorten asioita moniammatillisissa lasten ja nuorten hoitoryhmissä sekä kuntoutustyöryhmässä. Eri yhteistyötahojen kanssa järjestetään verkostoneuvotteluita, mm. varhaisten tukitoimien suunnittelemiseksi. Kunnan sisällä yhteistyötahot tarvittaessa konsultoivat toisiaan. Koulu- ja opiskeluterveydenhuollon toiminnassa painopisteenä on ongelmien varhainen havaitseminen, tuen tarpeen arviointi ja tarvittavan tuen järjestäminen sekä syrjäytymisen ehkäisy yhdessä muiden tahojen kanssa. Seuraavan toimikauden kehittämiskohteeksi otetaan lasten ja nuorten psyykkisen hyvinvoinnin tukeminen ja varhaisen tuen tarjoaminen. Terveystapaamisissa pyritään varaamaan riittävästi aikaa keskusteluun ja psyykkisen hyvinvoinnin tukemiseen. Apuna psyykkisen hyvinvoinnin arvioinnissa voidaan käyttää mielialamittareita sekä laajoihin terveystarkastuksiin liittyviä kyselylomakkeita. Lisäksi kouluterveydenhuolto jatkaa vanhemmuuden tukemista. Tavoitteena on saada mahdollisimman moni vanhempi mukaan lastensa laajoihin terveystarkastuksiin sekä kolmannen luokan terveystarkastukseen. Varsinkin 8. lk:n oppilaiden vanhempia toivotaan enemmän osallistuvan, koska muutoin vanhempia ei tavata rutiinisti yläasteen aikana. Vanhempien tapaaminen mahdollistaa laajemmin lapsen ja perheen voimavarojen arvioinnin ja tukemisen. Lisäksi tarjotaan enemmän vanhemmuuden tukemiseen kuraattorin, terveydenhoitajan sekä vanhempien ja mahdollisesti lapsen/nuoren yhteisiä tapaamisia.

15 3.7.1 Puheterapia Juvan terveyskeskuksen puheterapia on avoterveydenhuoltoon kuuluva palvelu ja puheterapeutin asiakastyö on pääasiallisesti neuvolaikäisten lasten puheen kielen ja viestinnän häiriöiden arviointia ja kuntoutusta. Terveyskeskuksen puheterapiassa käy myös kouluikäisiä lapsia, joilla on todettu kielen kehityksen erityisvaikeus (dysfasia) sekä Kelan vaikeavammaisten kuntoutukseen oikeutettuja lapsia. Puheterapeutin tehtäviin kuuluvat asiakastyön lisäksi puheterapia palvelujen suunnittelu, kehittäminen, koordinointi erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja varhaiskasvatuksen välillä. Palvelujen keskeinen tehtävä on kehittää ja ylläpitää toimintamalleja, joilla löydetään luotettavasti ne lapset, joilla on riski puheen kielen ja viestinnän kehityksen poikkeamiin. Lapset ohjautuvat puheterapeutin arvioon ja puheterapiaan pääasiallisesti lastenneuvolan vuositarkastuksissa. Yhteistyö lastenneuvolan terveydenhoitajien, psykologin ja lääkärin kanssa on tiivistä. Terveydenhuollon erityistyöntekijöiden, puheterapeutin ja psykologin, työpanoksella on merkittävä osa lasten oppimisvaikeuksien ennakoinnissa ja ehkäisyssä ennen kouluikää. Nyt Juvan kunnan lasten puheterapiapalvelut ovat sekä koko Etelä-Savon että koko maan mittakaavassa hyvin resursoitu. Suunnitelmakauden aikana tulee varmistua hyvin toimivien palveluiden jatkumisesta, sillä puheterapeutti on siirtymässä viiden vuoden sisällä eläkkeelle. Etelä-Savon alueella on nyt jo useita puheterapeutin vakansseja täyttämättä eikä Juvalla ole yksityisiä puheterapeutteja. Puheterapeuttipulan odotetaan tulevaisuudessa vain vaikeutuvan. 3.7.2 Psykologi Tavoitteena on psykologin palvelujen suunnittelu, koordinointi, kehittäminen ja toteuttaminen Juvan kunnassa. Työn painopistealueina ovat lasten ja nuorten kehityksellisten ja oppimisvaikeuksien tutkiminen sekä tuen tarpeen arviointi yhteistyössä neuvolan ja koulujen kanssa. Toisena painopistealueena ovat lasten ja nuorten ehkäisevän ja korjaavan mielenterveystyön palvelut: tilanteen kartoitus, ohjaus ja neuvonta, tukikäynnit ja psykologinen hoito sekä tarvittaessa kriisityö. 3.7.3 Psykoterapeutti Psykoterapeutti toimii lasten ja nuorten yksikössä psykologin työparina, asiantuntijana sekä terapeuttina. Työ toteutuu pääasiassa kartoitusjaksoina, konsultaatioina, verkostotapaamisina, perhekäynteinä sekä koti- ja koulukäynteinä. 3.7.4 Psyykkisen oireilun hoitopolku Neuvola-/kouluterveyden hoitaja tekee alkuarvion, jonka jälkeen tarvittaessa psykologi/psykoterapeutti selvittää lapsen/nuoren psyykkistä oireilua (lapsen/nuoren yksilötapaamiset, vanhempien tapaaminen ja tarvittaessa muiden yhteistyötahojen tapaaminen, kotikäynti, koulukäynti). Sen jälkeen tehdään hoitosuunnitelma perusterveydenhuollossa (terveyskeskuslääkäri on hoidosta vastaava lääkäri) tai ohjataan erikoissairaanhoitoon. Perusterveydenhuollossa hoitosuunnitelmaa toteuttavat psykologi sekä lasten ja nuorten psykoterapeutti. Juvan terveyskeskuksen lasten ja nuorten työryhmät (terveydenhoitajat, psykologi, tarvittaessa lääkäri) toimivat psyykkisen oireilun arvioinnin ja hoidon tukena. Lisäksi työntekijät tai työryhmät konsultoivat säännöllisesti nuorisopsykiatrian poliklinikkaa. Päihdehuollon palveluja järjestetään ensisijaisesti yleisiä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja kehittämällä sekä annetaan erityisesti päihdehuoltoon tarkoitettuja palveluja. Päihdehuollon palve-

luja annetaan henkilön, hänen perheensä ja muiden läheistensä avun, tuen ja hoidon tarpeen perusteella. Juvalla toimii järjestötalo Rinnetupa, jossa maanantaista perjantaihin toimintaa ohjaa kunnan työntekijä yhdessä Juvan päihdeongelmaisten päiväkeskus POP ry:n kanssa. Kunta ostaa POP ry:ltä Rinnetuvalla järjestettävää kuntouttavaa työtoimintaa. Rinnetuvalla toimii ohjaajana mielenterveystoimiston sairaanhoitaja/ päihdetyöntekijä. Lisäksi Juvalla on käytössä Rantasalmelta päihdetyöntekijän 20 % työpanos. Rinnetuvalla kokoontuvat myös useat paikalliset järjestöt. Kunta on antanut keskustassa sijaitsevan omakotitalon järjestöjen käyttöön. Päihdehoidon tarpeen arviointia tekevät yhteistyössä asiakkaan kanssa mielenterveystoimiston sairaanhoitaja/ päihdetyöntekijä, sosiaalityöntekijä, terveyskeskuksen henkilökunta ja tarpeen vaatiessa työterveyshuolto. Maksusitoumuksen laitoshuoltoon tekee sosiaalityöntekijä. Moniammatillinen mielenterveys- ja päihdetyöryhmä on nimetty perusturvalautakunnassa 13.10.2013. Sen tehtävänä on laatia kuntaan mielenterveys- ja päihdesuunnitelma vuoden 2014 aikana vuosille 2011 2013 laaditun päihdestrategian jälkeen. 3.8 Mielenterveyspalvelut ja päihdepalvelut Yhteistyötä ja verkostotyötä tehdään eri tahojen, kuten äitiys- ja lastenneuvolan ja koulun kanssa. Yhteistyö voi olla ennaltaehkäisevää ja tukea antavaa, jos perheessä on mielenterveys-/päihdeongelmia toisella tai kummallakin vanhemmalla. Lukiossa tai ammatillisessa oppilaitoksessa opiskelevan nuoren elämänhallintaa tuetaan. Nuorelle tehdään tarpeen mukaan alkuarvio ja suunnitelma jatkosta. Juvan kunnan mielenterveystoimisto tarjoaa yli 18-vuotiaille asiakkaille psykiatrisia hoito- ja kuntoutuspalveluita. Mielenterveystoimistossa työskentelee kaksi kokoaikaista ja yksi osa-aikainen sairaanhoitaja. Hoidon aloittaminen ei vaadi lähetettä ja käynnit toteutuvat ajanvarauksella sekä ovat asiakkaalle maksuttomia. Hoidon alussa asiakkaalle tehdään hoidon tarpeenarvio sekä hoitosuunnitelma. Käynnit mielenterveystoimistossa toteutuvat pääasiallisesti asiakkaan yksilökäynteinä, sisältäen psyykkisen sairauden hoidon, asiakkaan elämän hallinnan tukemista sekä hänen omien voimavarojensa vahvistamista. Asiakkaan ollessa perheellinen huomioidaan hänen vanhemmuuden rooliaan ja tuetaan siinä. Yksilökäyntien lisäksi tehdään verkosto- ja perhetyötä mahdollisuuksien mukaan mm. sosiaalityöntekijöiden ja neuvolan terveydenhoitajien kanssa. 3.8.1 VOIMAKAS -projekti Voimakas-projekti on 15 25-vuotiaiden nuorten parissa tehtävän mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisprojekti vuosille 2012-2015. Projektissa kuullaan mielenterveys- ja päihdehaittoja kokevien nuorten muutoksen tarpeita, huomioidaan heidän omaa osallisuuttaan ja motivaatiotaan parempaan sekä kehitetään heidän hyvinvointiaan tueksi voimavarakeskeisiä auttamis- ja tukimenetelmiä. Nuorten hyvinvointia tukevaa toimintaa kehitetään yhteistyössä projektipaikkakuntien nuorten ja heidän kanssaan työskentelevien moniammatillisen palveluverkoston työntekijöiden kanssa. Projektin tavoitteina on lisätä nuorten itsensä osallisuutta heille suunnatun toiminnan kehittämisessä, tukea nuoria päihteettömään elämään, kehittää nuorille sopivia voimavarakeskeisiä ja muutosta tukevia työmenetelmiä sekä vahvistaa projektipaikkakunnilla monialaista ja moniammatillista yhteistyötä. 16

Nuorten kanssa tehtävän työn toimintamuotoja ovat nuoren arkeen jalkautuva asiakasyhteistyö ja ryhmätoiminnat. Nuori ohjautuu projektiin aina jonkun työntekijän kautta, yhteistyö projektin kanssa on nuorelle vapaaehtoista. Juvalla toimii kuntouttavan työtoiminnan Voimakas päivä -ryhmä nuorille, joilla ei ole muuta työtai koulupaikkaa. Ryhmä kokoontuu nuorisotiloilla joka torstai klo 9.00 13.00. Ryhmän tavoitteena on olla nuorelle ensimmäinen askel kohti opiskeluja ja työelämää. Ryhmässä opetellaan toiminnan ja erilaisten harjoitusten avulla työelämän sääntöjä, arjen taitoja ja sosiaalisia taitoja. Ryhmässä myös mietitään nuorten omaa tulevaisuutta, asetetaan nuoren kanssa yhdessä tavoitteita omalle elämälle ja etsitään keinoja toteuttaa niitä. Ryhmään tullaan aktivointisuunnitelman kautta. Ryhmässä ovat ohjaajina Juvan etsivä nuorisotyöntekijä ja Voimakas- projektin työntekijä. 4 MUUT TOIMIJAT 4.1 Tekninen toimi Juvan kunnan tekninen lautakunta aloitti toimintansa nykyisessä muodossaan 1.1.2013 ja vuoden 2014 alusta alkaen on teknisten palvelut tuotettu ostamalla ne Järvi-Saimaan Palvelut Oy:ltä. Tuotteistettuja palveluita ovat talonmies- ja korjaustyö, siivouspalvelut, rakennuttaminen, yleisten alueiden hoito ja urakointi sekä vesihuolto. Tekninen toimi pystyy omalla laadukkaalla toiminnallaan edistämään monin tavoin lasten ja nuorten hyvinvointia. Ruokahuolto Ruokahuollon palvelut tavoittavat kaikkien päiväkotien ja koulujen lapset/nuoret Juvalla. Ruokahuollon tavoitteena on tarjota kaikille asiakkaille terveellinen, nautittava, monipuolinen ja turvallinen ruoka. Ruoan terveellisyyttä ja ravitsevuutta seurataan Aromi-ohjelman avulla. Raaka-aineissa suositaan kotimaisuutta ja lähi- ja luomuruokaa. Ruokahuolto on saanut oivalliset arvosanat, elinturvallisuus on hyvällä tasolla ruokahuollon eri toimipisteissä. Oiva-palvelu on tarkoitettu kuluttajien käyttöön, ja tarkastustiedot voi tarkistaa Eviran sivuilta. Asiakastyytyväisyyttä seurataan kyselyjen avulla. Puhtauspalvelut Puhtauspalveluiden tavoitteena on taata puhtaat ja siistit toimitilat kaikille asiakkaille. Asianmukaisella siivouksella tilat säilyvät viihtyisinä, mutta samalla turvataan kiinteistöjen arvon säilyminen ja hyvä sisäilma. Puhtaat ja siistit tilat edesauttavat omalta osaltaan lasten ja nuorten hyvinvointia. Liikuntatoimi Liikuntatoimen painopisteinä on mm. lasten ja nuorten liikunnan edistäminen. Tavoitteeseen pyritään luomalla edellytyksiä: liikuntapaikat, tapahtumat, uimakoulut, kerhot, järjestöavustukset ym. Vuosittain liikuntatoimen palvelut tavoittavat suuren joukon lapsia ja nuoria Juvalla. Kiinteistönhoito Asianmukaisella ja oikea-aikaisella kiinteistöjen kunnossapidolla turvataan lapsille ja nuorille toimivat ja terveelliset koulut, päiväkodit ja harrastetilat. Kunnat voivat pitkäjänteisellä asuntopolitiikalla turvata lapsiperheille kohtuuhintaiset ja hyväkuntoiset vuokra-asunnot. Juvalla asuntostrategia on laadittu. 17