Valtatiet 1, 8 ja 9 Varsinais-Suomen tieliikenteen pääsuunnat ja niitä yhdistävällä Turun Kehätiellä suurimmat liikennemäärät Samat runkoyhteydet raskaalla liikenteellä Keskimääräinen raskas liikenne 2015 Keskimääräinen vuorokausiliikenne 2015 Lähde Liikennevirasto
Pääteiden liikennemäärät viime vuosina kasvussa Turun sisääntuloväylillä, Kehätiellä ja valtatiellä 1, loivemmin valtatiellä 8 Muulla päätiestöllä pitkälti ennallaan Lähde Liikennevirasto, LAM-pisteet
Raskaan liikenteen määrät yleisesti vähentyneet taantuman myötä 2008 jälkeen Varsinais-Suomen keskeisillä pääteillä poikkeuksina Turun Kehätie ja valtatie 1, joilla määrät pysyneet viime vuosina ennallaan Tiekuljetusten näkökulmasta ykköshaaste on Turun Kehätien toimivuuden turvaaminen sen kokonaisliikenteen kasvaessa Lähde Liikennevirasto, LAM-pisteet
Pääteiden liikenteen toimivuuden isoimmat ongelmakohdat kaikissa parantamishankkeet käynnissä tai tulossa: vt 8 Raisio-Nousiainen-Mynämäki kt 40 välillä vt10-vt1 kt 52 Salon keskustassa Muut pullonkaulakohteet kt 40 Naantalissa ja Raisiossa sekä vt 10 Liedossa Haasteita myös valtatien 8 pohjoisosassa sekä valtatiellä 9 Liedon asema-aura HCM-palvelutasoluokka 2015
Turun sisääntuloväylien ruuhkautumisen estämiseksi tarvitaan keinoja liikenteen kasvun hillitsemiseksi, lisätilaa autoille ei katuverkolle enää mahdu Kaupunkiseutujen liikenteestä pääosa on paikallista ja seudullista ja myös keinot ovat seudun omissa käsissä: joukkoliikenteen, pyöräilyn ja kävelyn osuuden kasvattaminen ruuhkahuippujen tasoittaminen autoriippuvuutta vähentävä yhdyskuntien kehittäminen Autoliikenne valtatiellä 10 välillä Lieto-Turku
Liikenneturvallisuuden valtakunnallinen tavoite jatkuva paraneminen siten, että v. 2020 liikennekuolemien määrä on puolittunut ja loukkaantuneiden määrä vähentynyt neljänneksellä v. 2010 tasoon verrattuna Varsinais-Suomessa kehityssuunta ollut positiivinen ja tavoite saavutettavissa, mutta viime vuosina loukkaantuneiden määrän väheneminen hidastunut Turvallisuustilanteessa isoja kuntakohtaisia eroja Lähde Tilastokeskus
Rantaradan matkustajamäärät kasvoivat vuoteen 2008 saakka, sen jälkeen määrät vähentyneet selvästi Toijalan radan matkustajamäärissä ei 2000-luvulla isoja muutoksia, mutta viime vuosien trendi alaspäin Lähteet Tilastokeskus, Liikennevirasto, Ratahallintokeskus
Rantaradan matkustajakadon taustalla se, että junan kilpailukyky on heikentynyt sekä hinnan (bussit) että matka-ajan (auto) suhteen kääntyvätkö matkustajamäärät nousuun uudelleen nopeutuneiden junavuorojen myötä? Tampereen suunnalla hintakilpailun ohella matkustajia on vienyt nopeiden bussivuorojen kasvanut tarjonta kehityksen seurauksena junavuoroja karsittiin vuoden lopulla 2015, mikä heikentänee entisestään matkustajakysyntää? Lähde Mikko Myllymäki: Rautateiden henkilöliikenteen kysyntään vaikuttavat tekijät, diplomityö 2015
Matka-aika on tärkeä, mutta juna on hidas Tampereen matka-ajoissa ei merkittävää muutosta 2000-luvulla Rantaradan nopeimmat matka-ajat lyhenivät 3/2016 aloittaneen expressjunayhteyden myötä 2000-luvun alun tasoon keskinopeudet vaatimattomia: Turku-Hki 119 km/h, Turku-Tre 102 km/h Nopeustavoitteet vaihdelleet paljon, nopeudet vähemmän Turku Helsinki Turku Tampere Suunnitelma Nykytila Tavoite Nykytila Tavoite Rataverkko 2000 (VR 1995) 2 h 00 min 1 h 28 min Rataverkko 2020 (RHK 2002) 1 h 45 min 1 h 40 45 min 1 h 53 min 1 h 30 40 min Tulevaisuuden henkilöliikenneselvitys (RHK 2009) 1 h 44 min 1 h 15 min 1 h 42 min 1 h 15 min Lähde VR:n aikataulut
Vasta nyt myös Rantaradalla on siirrytty liikennöintimalliin, jossa radalla kulkee sekä nopeampia että hitaampia useammin pysähtyviä vuoroja Varsinais-Suomen tiheästä taajamarakenteesta huolimatta maakunnan rataverkolla on asemia selvästi muuta maata harvemmassa Lähde Rataverkko 2000 (VR 1995)
Toijalan radan tavaraliikenne romahtanut taantuman myötä v. 2008 jälkeen Maakunnan rataverkon tavaraliikenne lähes kokonaan Uudenkaupungin lannoite- ja kemikaalikuljetuksia Rataverkon kuljetuskapasiteetti selkeästi vajaakäytössä samaan aikaan kun tieliikenteen kasvu aiheuttaa haasteita Lähteet Tilastokeskus, Liikennevirasto, Ratahallintokeskus
Turun lentoaseman kotimaan matkustus vähentynyt, viime vuosina tasaisempaa Ulkomaan matkustuksessa isoa vaihtelua mm. lentotarjonnasta johtuen, pitkällä aikavälillä kasvutrendi Lähde Tilastokeskus/Finavia
Turku maan toiseksi suurin matkustajasatama Helsingin jälkeen Turun ja Tukholman välisissä matkustajamäärissä aleneva trendi 2000-luvulla Naantalin matkustajamäärät pienet mutta vakaat Luvuissa ei ole mukana kotimaan liikennettä Ahvenanmaalle Lähde Liikennevirasto ja Tilastokeskus
Naantali on tonnimäärillä mitattuna maan 4. suurin tuontisatama ja 7. suurin vientisatama, pääosa tonneista öljytuotteita taantuman myötä v. 2008 jälkeen tonnimäärät laskeneet selvästi Turussa myös Naantalissa pudotus, mutta sen jälkeen tasaisempaa Uudessakaupungissa tonnimäärät 2010-luvulla kasvussa, nyt Turun luokkaa Lähde Tilastokeskus ja Liikennevirasto
Tonnimäärä vain yksi mittari: Naantali ja Turku ovat Ruotsin liikenteen pääreittejä ja Helsingin ohella kumipyöräliikenteen pääsatamia Kansainvälisten kuljetusten solmupisteet ja suurimmat lähialueen tavaravirrat 2011 (lähde ALLI-kartasto) Suomen kappaletavara- ja suuryksikkösatamat 2011 (lähde ALLI-kartasto)