JANAKKALA TILAT TILTOLA 165-412-1-154 KÄIKÄLÄ 165-448-1-15 SÄÄJÄRVEN LUHTA 165-448-1-13 SILLANPÄÄ 165-452-1-98 LIUTTULA 165-412-3-8 METSÄ-YLÄNNE 165-455-1-37 HAKKOLA 165-412-4-146 LEMPELTO 165-416-1-156 TYRY 165-433-1-41 SYVÄNOJA 165-453-1-25 UOTILA 165-412-6-140 PUKKILA 165-412-9-52 PERÄSUO 165-412-9-10 VESISTÖT Sääjärvi, Kesijärvi, Leppälammi, Kirinmyllynoja, Mustavirta ja Hanhiliko Sääjärvi Sääjärvi Sääjärvi Sääjärvi Kesijärvi ja Kirinmyllynoja Isojärvi, Leppälammi ja Kirinmyllynoja Isojärvi ja Saloistenjärvi Isojärvi Käkilammi Lastujärvi Hiidenjoki Hiidenjoki HARVIALAN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS JA OSITTAINEN KUMOAMINEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 15.1.2015, 4.5.2015, 10.6.2016
Tunnistetiedot Kaavan nimi: Harvialan ranta-asemakaavan muutos ja osittainen kumoaminen Kunta: Janakkala (165) Tilat: Tiltola 165-412-1-154 Liuttula 165-412-3-8 Hakkola 165-412-4-146 Uotila RN:o 165-412-6-140 Pukkila 165-412-9-52 Peräsuo RN:o 165-412-9-10 Lempelto 165-416-1-156 Tyry 165-433-1-41 Käikälä 165-448-1-15 Sääjärven luhta 165-448-1-13 Sillanpää 165-452-1-98 Syvänoja 165-453-1-25 Metsä-Ylänne 165-455-1-37 Kaavan laadituttaja ja kiinteistöjen omistaja: UPM-Kymmene Oyj Yhteyshenkilöt: Ilkka Nissinen Ahti Laakso puh. 040-3577733 puh. 040-6749478 ilkka.nissinen@upm.com ahti.laakso@upm.com Kaavan laatija: Ympäristönsuunnittelu Oy Pirkanmaa Sibeliuksenkatu 11 B 1, 13100 Hämeenlinna Yhteyshenkilöt: Arto Remes Sanna Anttila puh. 040-1629193 puh. 040-1629195 arto.remes@ymparistonsuunnittelu.fi sanna.anttila@ymparistonsuunnittelu.fi Suunnittelualue ja nykyinen maankäyttö Suunnittelualue käsittää UPM-Kymmene Oyj:n omistuksessa olevat Janakkalan kunnan pohjoisosassa sijaitsevat Harvialan ranta-asemakaavan alueet. Suunnittelualueeseen kuuluu Sääjärven, Kesijärven, Leppälammin, Kirinmyllynojan, Isojärven, Saloistenjärven, Mustavirran, Hanhilikon, Käkilammin, Lastujärven ja Hiidenjoen ranta-alueita. (Liite 1). Suunnittelualueella on pääosin voimassa 13.6.1994 vahvistettu Harvialan ranta-asemakaava. Iso-, Kesi- ja Sääjärvelle on tehty ranta-asemakaavan muutos, joka on hyväksytty 15.1.2001. Suunnittelualueen eri osat ovat nykyisin pääosin metsätalouskäytössä. Sääjärven eteläosassa Lontviikinlahden länsirannalla ja Lontviikinlahden itäpuolen taustamaastossa sijaitsee pienialaiset luonnonsuojelualueet. Kesijärven itärannalla sijaitseva Kesimaja on UPM Kymmene Oyj:n omassa edustus- ja virkistyskäytössä. Alueella sijaitsee lisäksi yleisessä käytössä olevia venevalkamia / uimarantoja seuraavasti: - Venevalkama-alue Sääjärven länsirannalla o Venevalkama-aluevaraus (LV) ranta-asemakaavassa ja rantayleiskaavassa o Hajanaisesti muodostunut venevalkama-alue, jolla useita kymmeniä veneitä - Venevalkama- ja uimaranta-alue Isojärven lounaisrannalla o LV- ja VV (uimaranta)- aluevaraukset ranta-asemakaavassa ja rantayleiskaavassa o Käytössä oleva venevalkama, n. 15 venettä - Pohjapato-, venevalkama-, uimaranta- ja pysäköintialue Isojärven pohjoisosassa Myllylahden länsirannalla o VR-alue ja lv- alueen osa ranta-asemakaavassa, osittain LV rantayleiskaavassa o Pohjapatohankkeen yhteydessä äskettäin kunnostettu alue - Venevalkama / uimaranta Kesijärven länsirannalla o LV-alue rantayleiskaavassa, ei ranta-asemakaavassa o Käytössä oleva uimaranta- ja venevalkama-alue, n. 30 venettä 2
- Veneranta Mustavirran pohjoisrannalla o Ei varauksia kaavoissa o Alueella 5-10 venettä - Veneranta Lastujärven eteläosassa o VL-aluetta ranta-asemakaavassa Lisäksi voimassa olevissa kaavoissa on osoitettu venevalkamat Isojärven pohjoisosaan Myllylahden itärannalle ja sekä Sääjärven Kyläniemen itärannalle. Kyläniemen itärannan venevalkama on nykyisen ranta-asemakaavan matkailualueen käyttöön tarkoitettu venevalkamavaraus, jota ei ole toteutettu. Isojärven Myllylahden kaavojen mukainen venevalkama ei ole käytössä. Alueen rakentuneeseen ympäristöön kuuluu Kesijärvellä sijaitsevan Kesimajan lisäksi Isojärven pohjoisrannalla sijaitsevat kaksi vanhaa lomarakennuspaikkaa sekä Sääjärven Kyläniemen itärannalla oleva vanha huonokuntoinen loma-asunto, joita ei ole kuitenkaan osoitettu rakentamisalueina ranta-asemakaavassa tai rantayleiskaavassa. Muu rakentunut ympäristö muodostuu em. venevalkamista / uimarannoista sekä alueen varsin kattavasta tieverkostosta. Sääjärven suunnittelualueen osan kaava-alueeseen kuuluu yhdeksän voimassa olevan rantaasemakaavan mukaista vielä toteutumatonta loma-asunnon tonttia. Ranta-asemakaavan mukaiset nykyisin pääosin jo rakentuneet yksityisessä omistuksessa olevat loma-asuntotontit eivät kuulu nyt tehtävän kaavamuutoksen suunnittelualueeseen. Kuva 1. Suunnittelualueiden likimääräiset sijainnit on esitetty punaisilla ympyröillä. 3
Tavoitteet Kaavahanke koskee UPM-Kymmene Oyj:n omistamia Harvialan ranta-asemakaavaan kuuluvia alueita. Ranta-asemakaava on tarkoitus kumota Kesijärven itäpuolisen Kirinmyllynojan alueen sekä Kesijärven länsipuolisen Sulkusillan alueen osilta, koska nämä alueet eivät mitoita rantarakennusoikeutta eikä alueille ole rantarakentamispainetta. Muilta osin kyse on rantaasemakaavan muutoksesta. Kaavoituksen tarkoituksena on tarkastella Harvialan ranta-asemakaava-alueen rakennusoikeudet kokonaisuutena uudelleen Janakkalan kunnan Itäisen rantayleiskaavan suunnittelu- ja mitoitusperusteiden lähtökohdista. Kaavamuutoksella tutkitaan mahdollisuudet osoittaa eri rannanosille kunnan rantayleiskaavan vesistökohtaisten mitoituslaskelmien mukainen määrä uusia rakennuspaikkoja. Kaavamuutoksen tavoitteena on osoittaa uusia lomarakennuspaikkoja Isojärven, Kesijärven, Käkilammen, Mustavirran ja Sääjärven ranta-alueille kunnan rantayleiskaavan mitoituslaskelmiin ja kaavamuutosta varten tehtyihin selvityksiin perustuen. Uusia rakennuspaikkoja ei ole tarkoitus osoittaa Hanhilion, Hiidenjoen, Lastujärven, Leppälammen ja Saloistenjärven ranta-alueille. Kaavamuutoksella poistetaan Sääjärven Kyläniemen loma- ja matkailupalvelujen aluevaraus. Isojärven pohjoisrannan ja Sääjärven Kyläniemen itärannan vanhat lomarakennuspaikat on tarkoitus turvata kaavallisesti rakentamisalueina. Kaavamuutoksella turvataan myös Kesijärven itärannalla sijaitsevan Kesimajan alueen kehittämismahdollisuudet. Lisäksi voimassa olevan ranta-asemakaavan vielä toteutumattomien Sääjärven lomarakennuspaikkojen sijoittelu harkitaan kaavamuutoksen yhteydessä uudelleen. Kaavamuutoksen tarkoituksena on myös selventää kokonaisuutena nykyisen kaavan yleiseen virkistyskäyttöön osoitettujen VR-, VV- ja LV-aluevarausmerkintöjen tarpeellisuus ja laajuus sekä myös näiden alueiden kaavallisen maankäytön toteuttava taho. UPM-Kymmene Oyj:n tavoitteena ei ole lähtökohtaisesti toteuttaa tai ylläpitää alueen mahdollisia yleisiä virkistysalueita tai ulkoilureittejä. Käytännössä voimassa olevan ranta-asemakaavan mukaiset virkistysalueet eivät ole toteutuneet lukuun ottamatta muutamia venevalkama- ja uimaranta-alueita. Muutoin ranta-asemakaavan virkistysaluevaraukset ovat pääosin tavanomaisia metsätalouskäytössä olevia alueita, joiden yleinen käyttö perustuu jokamiehenoikeuteen. Tavoitteena on täsmentää kaavan yleiseen virkistyskäyttöön tarkoitettujen alueiden kaavavarauksia. Voimassa olevan kaavan laaja-alaiset virkistys- ja retkeilyaluevaraukset on tarkoitus muuttaa pääosin nykyisen maankäytön mukaisesti maa- ja metsätalousalueiksi. Kaavamuutoksen yhteydessä huomioidaan kuitenkin alueen toimivat venevalkama- ja uimaranta-alueet ja pyritään säilyttämään niiden toimintaedellytykset myös jatkossa. Kaavamuutoksen yhteydessä selvitetään alueen luontoarvot ja mahdolliset muut erityisarvot sekä huomioidaan ja turvataan ne tarvittaessa kaavalla. Uuden lomarakennuskannan sijoittaminen suunnitellaan luontoarvojen sekä rakennettavuuden kannalta sopivimmille rannanosille. Suunnittelussa huomioidaan myös riittävien yhtenäisten rakentamisesta vapaiden rantaosuuksien säilyminen. Aiemmat suunnitelmat ja päätökset Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (Vat) Valtioneuvoston hyväksymät tarkistetut valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat tulleet voimaan 1.3.2009. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan alueiden käytön suunnittelussa on huolehdittava valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioonottamisesta siten, että edistetään niiden toteuttamista. Maakuntakaava Kanta-Hämeen maakuntakaava on vahvistettu Valtioneuvostossa 28.9.2006. Kanta-Hämeen 1. vaihemaakuntakaava on vahvistettu ympäristöministeriössä 2.4.2014. Maakuntavaltuuston 1.6.2015 hyväksymä 2. vaihemaakuntakaava on parhaillaan ympäristöministeriössä vahvistettavana. Vaihemaakuntakaavat keskittyvät vain osaan maankäytön kysymyksistä, ja nykyinen 4
kaava jää voimaan niiltä osin kuin alueita ei muuteta tai kumota vaihemaakuntakaavoissa. (Kuva 2) Hämeen maakuntavaltuusto päätti 23.11.2015 käynnistää maakuntakaavan kokonaisuudistuksen ja maakuntakaava 2040 laatimisen. Maakuntakaava 2040 on tarkoitus laatia kokonaiskaavana. Astuessaan voimaan se korvaa Kanta-Hämeen nykyisen maakuntakaavan ja voimassa olevat vaihemaakuntakaavat. Kuva 2. Ote Kanta-Hämeen maakuntakaavan ja 1. ja 2. vaihemaakuntakaavojen yhdistelmästä. Maakuntakaavan merkintöjen selitykset: Sääjärven suunnittelualue - maa- ja metsätalousvaltainen alue, jolla on erityistä ulkoilun ohjaamistarvetta (MU22) - retkeilyalue (VR94) - ohjeellinen ulkoilureitti Kesijärven, Leppälammin ja Kirinmyllynojan suunnittelualueet - maa- ja metsätalousvaltainen alue, jolla on erityistä ulkoilun ohjaamistarvetta (MU22) - retkeilyalue (VR88) - arvokas geologinen muodostuma tai maa-aineslain tarkoittama kaunis maisema (MYg 282) - ohjeellinen ulkoilureitti - tärkeä tai vedenhankintakäyttöön soveltuva pohjavesialue Isojärven ja Saloistenjärven suunnittelualueet - maa- ja metsätalousvaltainen alue, jolla on erityistä ulkoilun ohjaamistarvetta (MU22) - retkeilyalue (VR89) - ohjeellinen ulkoilureitti - tärkeä tai vedenhankintakäyttöön soveltuva pohjavesialue Mustavirran suunnittelualue - voimajohtolinja (Z, 400kV) - ohjeellinen ulkoilureitti Käkilammin suunnittelualue - maa- ja metsätalousvaltainen alue, jolla on erityistä ulkoilun ohjaamistarvetta (MU22) - ohjeellinen ulkoilureitti Lastujärven suunnittelualue - lähivirkistysalue (VL79) - seutukeskuksen palveluvyöhyke (C-vkm ), - kehitettävä liikennekäytävä - selvitysalue; Katumajärven ympäristön liikennejärjestelyt (se-3) 5
Hiidenjoen suunnittelualue - maisema-alue: kulttuuriympäristön, rakennetun kulttuuriympäristön tai kulttuurihistorian kannalta tärkeä alue (ma) - venereitti/vesiretkeilyreitti - voimajohtolinja (Z, 400kV) - selvitysalue; Katumajärven ympäristön liikennejärjestelyt (se-3) - kaupunkimaisen asumisen kehittämisen kohdealue - Hanhilikon suunnittelualue - ei merkintöjä Yleiskaava Suunnittelualueella on pääosin voimassa Janakkalan kunnan itäinen rantayleiskaava, joka on tullut voimaan 20.5.2003. Suunnittelualueille on osoitettu rantayleiskaavassa ranta-asemakaavan mukaisia lomarakennuspaikkoja (RA-r) sekä matkailupalvelujen alue (RM/r) Sääjärven Kyläniemeen. Lisäksi yleiskaavassa on osoitettu maa- ja metsätalousvaltaista aluetta (M), maa- ja metsätalousvaltaista aluetta, jolla on ympäristöarvoja (MY), retkeily- ja ulkoilualueita (VR), virkistysaluetta (V) ja venevalkama-alueita (LV). Monin paikoin on myös osoitettu kulkemaan ulkoilureitti. (Kuvat 3-7). Rantaosayleiskaavan maankäyttöratkaisu on pääosiltaan alueella voimassa olevan rantaasemakaavan mukainen. Hiidenjoen ja Lastujärven suunnittelualueen osilla ei ole voimassa oikeusvaikutteista yleiskaavaa, mutta alueet kuuluvat kunnanvaltuuston vuonna 1981 hyväksymän yleiskaavan alueeseen. Lastujärven suunnittelualue kuuluu vireillä olevan Turengin itäosan I osayleiskaavan alueeseen. Yleiskaavaluonnos on ollut nähtävänä vuonna 2012 (Kuva 8). Suunnittelualue on osoitettu yleiskaavaluonnoksessa retkeily- ja ulkoilualueeksi (VR). Kuva 3 ja 4. Otteet Janakkalan kunnan itäisestä rantayleiskaavasta; Mustavirta ja Käkilammi 6
Kuva 5. Ote Janakkalan kunnan itäisestä rantayleiskaavasta; Sääjärvi ja Hanhiliko Kuva 6. Ote Janakkalan kunnan itäisestä rantayleiskaavasta; Kesijärvi, Leppälammi ja Kirinmyllynoja. 7
Kuva 7. Ote Janakkalan kunnan itäisestä rantayleiskaavasta; Isojärvi, Saloistenjärvi ja Kirinmyllynoja. Kuva 8. Ote Turengin itäosan I osayleiskaavan luonnoksesta. 8
Ranta-asemakaava Suunnittelualueella on pääosin voimassa 13.6.1994 vahvistettu Harvialan ranta-asemakaava. Iso-, Kesi- ja Sääjärvelle on tehty ranta-asemakaavan muutos, joka on hyväksytty 15.1.2001. Isojärven pohjoisosaan (Kuva 9) ja Sääjärven Kyläniemen alueelle on laadittu rantaasemakaava mittakaavassa 1:2000 (Kuva 10). Muu osa Iso- ja Sääjärven ranta-asemakaavoista on laadittu mittakaavassa 1:5000 (Liitteet 2 ja 3). Lisäksi Mustavirran kaakkoisosassa on tähän kaavamuutosalueeseen rajautuva ranta-asemakaava mittakaavassa 1:2000 (Kuva 11). Mustavirran (Kuva 10), Käkilammen (Kuva 13), Hanhilikon (Kuva 14), Hiidenjoen (Kuva 15) ja Kirinmyllynojan (Kuva 17) suunnittelualueen osat on osoitettu ranta-asemakaavassa maa- ja metsätalousalueeksi (M) sekä esitetty mittakaavassa 1:10 000. Lastujärven suunnittelualueelle on maa- ja metsätalousalueen lisäksi osoitettu lähivirkistysaluetta (VL) (Kuva 16). Kesijärven ja Leppälammin suunnittelualueen osat on osoitettu retkeily- ja ulkoilualueeksi (VR), ja Kesijärven itäosan rannalle on osoitettu virkistystoimintaa palvelevien rakennusten rakennusoikeutta 300 k-m 2 (av-300) (Kuva 17). Kuva 9. Ote (pienennös) 1:2000-mittakaavaisesta Isojärven ranta-asemakaavan osasta, joka liittyy viereisiin 1:5000-mittakaavaisiin kaavan osiin. 9
Kuva 10. Ote (pienennös) 1:2000-mittakaavaisesta Sääjärven Kyläniemen rantaasemakaavasta, joka liittyy viereisiin 1:5000- mittakaavaisiin kaavan osiin. 10
Kuva 11 ja 12. Ote (pienennös) Mustavirran 1:10000-mittakaavaisesta kaava-alueen osasta ja 1:2000-mittakaavainen kaavan osa, joka ei kuulu tähän kaavamuutokseen. Kuvat 13 ja 14. Ote (pienennös) Käkilammen ja Hanhilikon 1:10000-mittakaavaisista rantaasemakaavan osista. 11
Kuva 15 ja 16. Ote (pienennös) Hiidenjoen ja Lastujärven 1:10000-mittakaavaisista ranta-asemakaavan osista. 300 Kuva 17. Ote (pienennös) 1:10000-mittakaavaisesta Kesijärven, Leppälammin ja Kirinmyllynojan ranta-asemakaavasta. Rakennusjärjestys Janakkalan kunnan rakennusjärjestys on tullut voimaan 1.6.2014. 12
Pohjakartta Voimassa oleva ranta-asemakaava on laadittu Isojärven koillisosan sekä Sääjärven Kyläniemen alueiden osalta 1:2000-mittakaavaisille pohjakartoille. Muu osa Iso- ja Sääjärven voimassa olevasta ranta-asemakaavasta on laadittu 1:5000-mittakaavaiselle pohjakartalle. Muiden vesistöjen osalta voimassa oleva kaava on laadittu 1:10 000-mittakaavaiselle pohjakartalle. Vanhan kaavan pohjakartat ovat KKJ- koordinaatistossa / likimääräisessä KKJ- koordinaatistossa ja likimääräisessä N60- korkeusjärjestelmässä. Kaavamuutosta varten on laadittu koko suunnittelualueelle uusi 1:5000- mittakaavainen rantaasemakaavan pohjakartta, jonka Janakkalan kunnan maankäyttöinsinööri Eija Paturi hyväksyi 28.4.2016 ranta-asemakaavan pohjakartaksi. Uusi pohjakartta on laadittu ETRS-TM35FINkoordinaatistossa ja N60- korkeusjärjestelmässä. Olemassa oleva selvitysaineisto Rakennettu kulttuuriympäristö ja kiinteät muinaisjäännökset Museovirasto, Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt (RKY 2009). Museovirasto, Muinaisjäännösrekisteri. Rakennusinventointi Janakkala. Hämeen ympäristökeskuksen moniste 92/2005. Teija Ahola, 2005. Luonnonympäristö ja maisema Ympäristöministeriö: Arvokkaat maisema-alueet (Valtioneuvoston periaatepäätös 1995) Maaseudun kulttuurimaisemat ja maisemanähtävyydet Ehdotus Kanta-Hämeen ja Päijät- Hämeen valtakunnallisesti arvokkaiksi maisema-alueiksi. Hämeen valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventointi 2011. Katriina Koski, Hämeen ELYkeskus. Janakkalan luonto, Siitonen ja Ranta 1994. Janakkalan yleiskaavan tarkistus. Ranta-alueiden luontoinventointi. Häyhä ym. 1999 Ympäristöhallinnon paikkatietopalvelu OIVA. Ranta-asemakaavaa varten laaditut selvitykset Vaikutusalue - Luontoselvitys 4.11.2015 (Luontoselvitys Kotkansiipi Oy / Petri Parkko) - Muinaisjäännösinventointi 23.12.2015 (Mikroliitti Oy / Timo Jussila) - Yleiskaavallinen tarkastelu 2015 (Ympäristönsuunnittelu Oy) - Emätilaselvitys ja rakennusoikeuslaskelmat 2015 perustuen Janakkalan kunnan itäisen rantayleiskaavan emätilaselvitykseen ja mitoituslaskelmiin (Ympäristönsuunnittelu Oy) Välittömään vaikutusalueeseen kuuluvat suunnittelualueen lisäksi naapuritilojen alueet. Välilliset vaikutukset kohdistuvat suunnittelualueeseen kuuluville vesistöille. Osalliset 1.Naapuritilojen maanomistajat ja ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa. 2.Yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. 3.Viranomaiset - Hämeen ELY-keskus, Hämeen liitto ja Museovirasto - Hämeen virkistysalueyhdistys ry - Kanta-Hämeen pelastuslaitos - Janakkalan kunnan hallintokunnat: tekninen lautakunta (Osallisluetteloa täydennetään tarvittaessa työn edetessä.) 13
Kaavaprosessi Vireille tulovaihe Valmisteluvaihe (Kaavaluonnosvaihe) Kaavaehdotusvaihe Hyväksymisvaihe Selvitysten laatiminen Osallistumis- ja arviointisuunnitelman (OAS) sekä alustavan kaavaluonnoksen laatiminen Alkuvaiheen viranomaisneuvottelu Kunnan hallinnollinen käsittely Kuulutus ja tiedottaminen kaavan vireille tulosta sekä OAS:n nähtäville asettamisesta (30 vrk) Osallisilla on mahdollisuus esittää mielipiteensä OAS:sta Kaavaluonnoksen valmistelu Kunnan hallinnollinen käsittely Kuulutus ja tiedottaminen kaavaluonnoksen sekä muun valmisteluaineiston nähtäville asettamisesta (30 vrk) Osallisilla on mahdollisuus esittää mielipiteensä Viranomaislausunnot ja tarvittaessa viranomaisneuvottelu Kaavaehdotus nähtävillä (30 vrk) Osallisilla ja muilla kunnan jäsenillä on mahdollisuus tehdä kaavaehdotuksesta kirjallinen muistutus Viranomaislausunnot Tarvittaessa viranomaisneuvottelu Ranta-asemakaavan hyväksymisestä päättää Janakkalan kunnanvaltuusto Kaavan hyväksymispäätökseen on mahdollista hakea muutosta valittamalla Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen Arvioitavat vaikutukset Ranta-asemakaavatyössä arvioidaan kaavaratkaisun vaikutuksia seuraavasti: ARVIOITAVAT TEKIJÄT Ympäristövaikutukset Sosiaaliset vaikutukset Yhdyskuntarakenne Taloudelliset vaikutukset SISÄLTÖ - Luonnonympäristön arvot - Maisema-arvot - Vesistön, maaston ja luonnon ominaispiirteet - Rakennettu ympäristö - Arkeologinen kulttuuriperintö - Vaikutusalueen maanomistajat ja asukkaat - Virkistystarpeet/ulkoilun ohjaamistarpeet: veneilijät, ulkoilukäyttö, jokamiehenoikeus yms. - Maanomistajien tasapuolinen kohtelu - Liikenne ja kulkuyhteydet - Vesihuollon järjestäminen - Liittyminen nykyiseen rantarakentamiseen - Yhtenäiset rakentamisesta vapaat rannat - Kiinteistöjen arvo - Kuntatalous 14
Aikataulu TYÖVAIHE AJANKOHTA Vireille tulo / oas nähtävillä 26.5.2015 / 27.5-26.6.2015 Kaavaluonnos nähtävillä Tavoite 06-08 / 2016 Kaavaehdotus nähtävillä Tavoite 09-12 / 2016 Kaavan hyväksyminen Tavoite 01-03 / 2017 Yhteystiedot ja palaute Janakkalan kunnan yhteyshenkilönä toimii elinvoimapäällikkö Ismo Holstila ja maanomistaja UPM-Kymmene Oyj:n yhteishenkilönä Ilkka Nissinen. Rantaasemakaavan suunnittelutyöstä vastaa Ympäristönsuunnittelu Oy Pirkanmaan Hämeenlinnan toimisto. Palaute osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta, mielipiteet kaavan valmisteluvaiheessa sekä muistutukset kaavaehdotuksesta tulee osoittaa kirjallisesti aineistojen nähtävillä oloaikana Janakkalan kunnanhallitukselle. Kaavan laadituttaja Janakkalan kunta Juttilantie 1 UPM-Kymmene Oyj 14200 TURENKI Ilkka Nissinen puh. 040-3577733 Ismo Holstila ilkka.nissinen@upm.com puh. (03) 680 1319, (019) 758 0319 ismo.holstila@janakkala.fi Kaavan laatija Ympäristönsuunnittelu Oy Sibeliuksenkatu 11 B 1 13100 HÄMEENLINNA Arto Remes ja Sanna Anttila puh. 040-1629193 (Remes), 040-1629195 (Anttila) arto.remes@ymparistonsuunnittelu.fi sanna.anttila@ymparistonsuunnittelu.fi 15