Tampere Pöytäkirja 9/2016 1 (46) Aika 15.11.2016, klo 16:00-20:07 Paikka Kaupunginhallituksen istuntosali Käsitellyt asiat 81 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 82 Läsnäolo- ja puheoikeuden myöntäminen 83 Pöytäkirjan tarkastus 84 Ajankohtaiset asiat 85 Yhdyskuntalautakunnan kokoukset kevätkaudella 2017 86 Asemakaavaehdotuksen asettaminen nähtäville, Lappi, Lapinniemi, Rauhaniementie 20-28 ja 31, rakennusoikeuden lisääminen ja pysäköintijärjestely, asemakaava nro 8521 87 Asemakaavaehdotuksen asettaminen nähtäville, Lapinniemi ja Petsamo, Koukkuniemen ja Rauhaniemen asemakaava, asemakaava nro 8568 88 Lausunto ja asemakaavan hyväksyminen, Lamminpää, Saarikorventie 4, Ylöjärventie 27, tontin jakaminen, asemakaava nro 8574 89 Hämeenkadun ja siihen liittyvien katujen katusuunnitelmaehdotukset 90 Kaukaniemen alueen katusuunnitelmat, Vehmainen 91 Viranhaltijoiden päätösten otto-oikeus
Tampere Pöytäkirja 9/2016 2 (46) Saapuvilla olleet jäsenet Muut saapuvilla olleet Poissa Salmi Pekka, puheenjohtaja Stenhäll Jaakko, varapuheenjohtaja Ahonen Reeta, saapui 16:34 Hyötynen Kalle Höyssä Matti, poistui 17:32 Niemelä Kari Raevaara Aarne Rantaviita-Tiainen Anna-Kaarina Tervo Anne Jokinen Tarja, varajäsen Rajala Petri, varajäsen, saapui 18:25 Harjuntausta Anneli, sihteeri, pöytäkirjanpitäjä Sasi Ilkka, kaupunginhallituksen edustaja Hurme Taru, suunnittelujohtaja, johtaja, ovo. tilaajapäällikön 1 varahenkilö Karppinen Elina, asemakaavapäällikkö Vandell Ari, suunnittelupäällikkö Kantola Petri, vs. rakennuttamispäällikkö Murtonen Tommi, nuorisovaltuuston edustaja Lehtomaa Jouni, toimialapäällikkö, Ramboll Oy, poistui 17:39 Kalliolaakso Jaana, liikenneinsinööri, poistui 17:39 Seimelä Timo, liikenneinsinööri, poistui 18:08 Surakka Katarina, kaavoitusarkkitehti, poistui 19:21 Liimola Anne Strömberg Hannele Allekirjoitukset Puheenjohtaja Anneli Harjuntausta Sihteeri Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja on tarkastettu ja hyväksytty Anne Tervo Aarne Raevaara Pöytäkirjan nähtävänäolo Kirjaamo
Tampere Pöytäkirja 9/2016 3 (46) Puutarhakatu 6, Tampere 18.11.2016 Anneli Harjuntausta, sihteeri, pöytäkirjanpitäjä
Tampere Pöytäkirja 9/2016 4 (46) 81 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Päätös Todettiin. Päätösehdotus oli Todetaan kokous lailliseksi ja päätösvaltaiseksi.
Tampere Pöytäkirja 9/2016 5 (46) 82 Läsnäolo- ja puheoikeuden myöntäminen Päätös Myönnettiin. Päätösehdotus oli Myönnetään läsnäolo- ja puheoikeus toimialapäällikkö Jouni Lehtomaalle Ramboll Oy:stä, liikenneinsinööri Jaana Kalliolaaksolle, liikenneinsinööri Timo Seimelälle sekä kaavoitusarkkitehti Katarina Surakalle :n Ajankohtaiset asiat ajaksi.
Tampere Pöytäkirja 9/2016 6 (46) 83 Pöytäkirjan tarkastus Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin. Päätösehdotus oli Pöytäkirjan tarkastajiksi valitaan jäsenet Anne Tervo ja Aarne Raevaara sekä varalle Tarja Jokinen. Perustelut Pöytäkirja on tarkastettavana keskusvirastotalossa viimeistään 17.11.2016.
Tampere Pöytäkirja 9/2016 7 (46) 84 Ajankohtaiset asiat Päätös Merkittiin tiedoksi. Esittelijä: Mikko Nurminen Päätösehdotus oli Katsaus merkitään tiedoksi. Perustelut Johtaja, ovo. tilaajapäällikön 1. varahenkilö Taru Hurmeen katsaus ajankohtaisiin asioihin. - Hämeenkadun katusuunnitelma; esityslistalla olevan asian esittely, toimialapäällikkö Jouni Lehtomaa Ramboll Oy, liikenneinsinööri Jaana Kalliolaakso - Yhteiskäyttöautojen periaatteet; liikenneinsinööri Timo Seimelä - Esityslistalla olevat Koukkuniemen ja Lapin TOAS- kaavan esittelyt; kaavoitusarkkitehti Katarina Surakka. Merkittiin, että toimialapäällikkö Jouni Lehtomaa esitteli Hämeenkadun katusuunnitelman, liikenneinsinööri Jaana Kalliolaakso oli asiantuntijana läsnä. Jäsen Reeta Ahonen saapui kokoukseen Lehtomaan esityksen aikana klo 16.34 ja jäsen Matti Höyssä poistui kokouksesta esityksestä käydyn keskustelun aikana klo 17.32. Lehtomaa ja Kalliolaakso poistuivat kokouksesta esityksen ja siitä käydyn keskustelun jälkeen klo 17.39. Liikenneinsinööri Timo Seimelä esitteli yhteiskäyttöautojen periaatteet ja poistui kokouksesta esityksensä ja siitä käydyn keskustelun jälkeen klo 18.08. Tämän jälkeen puheenjohtaja esitti kokoukseen 15 minuutin taukoa. Merkittiin, että varajäsen Petri Rajala saapui kokoukseen tauon päätyttyä klo 18.25. Kaavoitusarkkitehti Katarina Surakka esitteli Koukkuniemen ja Lapin TOAS-kaavan ja poistui kokouksesta esitysten ja niistä käydyn keskustelun jälkeen klo 19.21.
Tampere Pöytäkirja 9/2016 8 (46) 85 Yhdyskuntalautakunnan kokoukset kevätkaudella 2017 TRE:7646/00.00.03/2016 Lisätietoja päätöksestä Päätösvalmistelusihteeri Anneli Harjuntausta, puh. 040 806 3149, etunimi.sukunimi@tampere.fi Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin. Esittelijä: Pekka Salmi Päätösehdotus oli Yhdyskuntalautakunta pitää kevään 2017 kokoukset kaupunginhallituksen kokoushuoneessa tiistaisin alkaen klo 16.00 seuraavasti: 10.1. 24.1. 7.2. 21.2. 7.3. 21.3. 4.4. 18.4. 2.5. 16.5. 30.5. ja 27.6. Perustelut Yhdyskuntalautakunnan kokouksia on syytä pitää kaksi kertaa kuukaudessa. Päätösehdotusta laadittaessa on otettu huomioon valtuuston, kaupunginhallituksen sekä muiden lautakuntien ja jaostojen kokoukset. Lautakunta soveltaa sähköistä kokouskäytäntöä. Kokouskutsu lähetetään tekstiviestillä ja kokousmateriaali julkaistaan tietojärjestelmässä. Tiedoksi kaken yksiköt, Katri Naulo, Ilpo Pyymäki, virastomestarit, koh-ti-tuli
Tampere Pöytäkirja 9/2016 9 (46)
Tampere Pöytäkirja 9/2016 10 (46) 86 Asemakaavaehdotuksen asettaminen nähtäville, Lappi, Lapinniemi, Rauhaniementie 20-28 ja 31, rakennusoikeuden lisääminen ja pysäköintijärjestely, asemakaava nro 8521 TRE:7759/10.02.01/2013 Valmistelija / lisätiedot: Karppinen Elina Valmistelijan yhteystiedot Ma. projektiarkkitehti Katarina Surakka, puh. 040 806 3935, etunimi.sukunimi@tampere.fi Lisätietoja päätöksestä Päätösvalmistelusihteeri Anneli Harjuntausta, puh 040 806 3149, etunimi.sukunimi@tampere.fi Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin. Esittelijä: Elina Karppinen Päätösehdotus oli Asemakaavaehdotus nro 8521 (8.12.2014 päivätty ja 31.10.2016 tarkistettu) hyväksytään asetettavaksi nähtäville ja esitetään nähtävilläolon jälkeen kaupunginhallituksen ja valtuuston hyväksyttäväksi. Perustelut Kaupunkiympäristön palvelualue on valmistellut 8.12.2014 päivätyn ja 31.10.2016 tarkistetun asemakaavan ja asemakaavan muutoksen nro 8521. Asian hyväksyminen kuuluu kaupunginvaltuuston toimivaltaan. Lisätietoja osoitteessa: http://www.tampere.fi/cgi-bin/kaava/kaavadoc?8521 Diaarinumero: TRE 7759/10.02.01/2013 TIIVISTELMÄ Kaava-alueen sijainti ja luonne Suunnittelualueen pinta-ala on noin 3,1 ha.se sijaitsee noin 2 km koilliseen kaupungin ydinkeskustasta. Alue rajautuu luoteessa Koukkuniemen vanhainkodin alueeseen ja kaakossa Lapin puistoon, jonka takana sijaitsee Lapin pientaloalueen valtakunnallisesti arvokas rakennettu kulttuuriympäristö (Käpylä). Näsijärven rannalla suunnittelualueelta noin 200 metriä pohjoiseen sijaitsevat Rauhaniemen yleinen sauna ja uimarannat, sekä hieman etäämpänä idässä Rauhaniemen venesatama. Kaupin ulkoilumaastot alkavat suunnittelualueen länsilaidalta.
Tampere Pöytäkirja 9/2016 11 (46) Alueen nykyinen rakennuskanta koostuu viidestä vuosina 1975-1976 valmistuneesta asuinkerrostalosta, jotka sijoittuvat Rauhaniementien ja Lapin pientaloalueen välisen jyrkästi pohjoiseen laskevan rinteen ala-osaan. Kerrostalojen 3-4 ylintä kerrosta ulottuu rinteen ylimmän kohdan yläpuolelle, ja yhdessä Lapin puiston puuston kanssa ne muodostavat kaupunkirakenteen rajaa osoittavan ja lähimpien asuinrakennusten pihatilaa rajaavan kokonaisuuden. Asemakaavan tavoitteet Asemakaavan tavoitteena on mahdollistaa korttelissa 518 sijaitsevien asuinkerrostalojen purkaminen ja korvaaminen uudisrakennuksilla sekä Rauhaniementien liikenne- ja pysäköintijärjestelyiden muutokset Kaavaprosessin vaiheet Aloitteen asemakaavan muutokselle on tehnyt Tampereen seudun opiskelija-asuntosäätiö ja maanomistajana Tampereen kaupunki. Lapin asukasyhdistykselle järjestettiin 12.5.2014 informaatiotilaisuus, jossa esiteltiin alustavaa viitesuunnitelmaluonnosta ja kerrottiin osallisille kaavasuunnittelun tavoitteista ja kaavaprosessin etenemisestä. Kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) on tullut julkisesti nähtäville 19.6.2014. Osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtävilläoloaikana 19.6.- 7.8.2014. jätettiin viisi viranomaislausuntoa/kommenttia ja viisi osallisten laatimaa mielipidettä. Pirkanmaan maakuntamuseo piti hanketta lähtökohtaisesti mahdollisena, mutta kaipasi tarkastelua uudisarakennusten vaikutuksista viereisiin arvoalueisiin. Teknisten verkkojen haltijat antoivat näkemyksiä kaavan vaikutuksista teknisten verkkojen suunnitteluun. Asukasmielipiteissä nousi esiin huoli uusien rakennusten vaikutuksista näkymiin Lapin asuinalueelta ja rakennusoikeuden nostaminen reilusti nykyisestä. Lisäksi kaivattiin Käpylän suojelukaavan käynnistämistä ja koko Koukkuniemen alueen suunnittelemista kokonaisuutena. Asukasyhdistyksen informaatiotilaisuudessa sekä osallistumisja arviointisuunnitelman nähtävilläoloaikana saadun palautteen perusteella viitesuunnitelmaan tehtiin useita muutoksia, joista keskeisimpiä olivat rakennusten ylimpien kerrosten ja vesikaton muotoilu (pohjoiseen nouseva kattolinja) sekä parvekkeiden suuntaaminen siten, etteivät ne avaudu Teljontien pohjoispuolisten asuntopihojen suuntaan. Luonnosvaiheen kaava-asiakirjoja käsiteltiin suunnittelua ohjaavan työryhmän kokouksissa syys-marraskuussa 2014. Suunnitteluaineisto täydennettiin edelleen varsinaiseksi kaavaluonnokseksi työneuvotteluissa saatujen ohjeiden ja kommenttien perusteella.
Tampere Pöytäkirja 9/2016 12 (46) Kaavaluonnos asetettiin julkisesti nähtäville 11.12.2014-22.1.2015 väliseksi ajaksi. Nähtävilläoloaikana osallisilla oli mahdollisuus jättää suunnitelmasta kirjallisia mielipiteitä ja viranomaisilta pyydettiin tarvittavat lausunnot. Lisäksi järjestettiin avoin yleisötilaisuus 15.12.2014. Kaavaluonnoksesta jätettiin kahdeksan viranomaislausuntoa/ kommenttia sekä kahdeksan osallisten laatimaa kirjallista mielipidettä. Pirkanmaan Maakuntamuseon lausunnossa todettiin, ettei hankkeen vaikutus Lapin kaupunginosan tai Koukkuniemen alueen kulttuuriarvoille ole niin suuri, ettei hanke olisi mahdollinen. Kyseisten alueiden arvot tulee kuitenkin tuoda esiin kaavaselostuksessa. Turvallisuus ja kemikaalivirasto TUKES:in lausunnossa todettiin, että ennen uudisrakentamisen kaavoittamista nykyistä rakennuskantaa lähemmäksi voimalaitosta tulee varmistua, että voimalaitoksen muodostamiin riskeihin on käytännössä mahdollista varautua. Tampereen kaupungin ympäristönsuojelu puolestaan lausui, että voimalaitoksen aiheuttaman riskin vuoksi eteläisintä rakennusta ei tulisi rakentaa päätös, jota tukisi myös alueen etelälaidassa sijaitsevan, avainbiotoopiksi todetun kallioalueen säilyttämisen mahdollistamisen tarve. Lisäksi todettiin mm. hulevesisuunnittelun tarve alueella. ELY-keskus totesi lausunnossaan, että kohteessa olisi tutkittava myös maltillisemman rakentamiskorkeuden mahdollisuutta ja turvattava syntyvän kerrostalo- ja nykyisen pientaloalueen välisen metsikön säilyminen sekä jalankulkuyhteyksien jatkuvuus. Osallisten jättämissä mielipiteissä kiinnitettiin huomiota mm. uudisrakennusten kerroslukuun, määrään ja sijoitteluun, rakennustöiden vaikutuksiin kallioperälle, pysäköintimahdollisuuksien riittävyyteen sekä alueen liikenneturvallisuuteen liittyviin asioihin. Lisäksi mainittiin alueella käynnissä olevat muut suunnitelmat, etenkin Koukkuniemen alueen suunnittelu sekä tarve alueen suunnitteluun laajempana kokonaisuutena. Luonnosvaiheessa saadun palautteen pohjalta suunnitelmiin tehtiin useita muutoksia ja täydennyksiä, joista merkittävimpänä rakennusten määrän supistaminen seitsemästä kuuteen. Lisäksi tehtiin useita muita muutoksia koskien mm. pysäköinnin järjestelyjä, voimalaitoksen onnettomuusvaaraan varautumista, sekä rakennusten kattojen muotoilua ja räystäskorkeuksia. Kaava-alueesta laadittiin myös erillinen hulevesisuunnitelma ja voimalaitokseen liittyvää riskienhallintaa koskeva selvitys. Molemmat ovat esillä kaavan oheismateriaalina, ja niissä esitetyt suositukset on huomioitu kaavaehdotuksessa hulevesien- ja riskienhallintaa koskevina kaavamääräyksinä. Asemakaava Asemakaavan muutos mahdollistaa nykyisten viiden kuusikerroksisen asuinkerrostalon korvaamisen kuudella
Tampere Pöytäkirja 9/2016 13 (46) uudella 8-9 -kerroksisella asuintalolla sekä kaksikerroksisen pysäköintilaitoksen rakentamisen korttelin 517 LPA-tontille. Pysäköintiin varattu korttelialue laajenee itäänpäin noin 9 m. Kerrostalokortteli laajenee eteläänpäin, Lapin puiston alueelle, noin 4 m. Poistuva kortteli 519 on liitetty osaksi katualuetta, lisäksi Rauhaniementien katualueen rajausta on kaarteessa tarkennettu. Kerrostalokorttelin käyttötarkoitus (AK-36) sallii myös liiketoimisto- työ- ja palvelutilojen rakentamisen. Niiden osuus sallitusta kerrosalasta saa olla 5%. Pysäköinti järjestetään kerrostalokorttelissa maanalaisessa pysäköintilaitoksessa. Sen lisäksi pysäköintipaikkoja voi osoittaa myös enintään 300 m päästä sijaitsevalta pysäköintialueelta. Kerrostalokortteli on kaupunkikuvan kannalta tärkeä korttelialue, jonka rakentamista ohjataan asemakaavamääräysten lisäksi rakentamistapaohjeella.korttelin pohjoisosaan on osoitettu alueen osa, jolla ei saa suorittaa sen luonnonarvoja vaarantavia toimenpiteitä (s-28). Rauhaniementien toteutusta yleisilmeeltään vehreäksi ohjataan kaavan istutettava puurivi -merkinnällä. Korttelin 518 tontit 5-8 sijaitsevat alle 500 metrin etäisyydellä SEVESO III -direktiivin mukaisesta laitoksesta ja niiden osalta on rakennusten suunnittelussa esitettävä menettely rakennusten ilmanvaihdon sulkemisesksi. Asuinkorttelin kerrosala on 22 600 k-m 2 ja korttelitehokkuus 1,89. Korttelin rakennusoikeus kasvaa 11 100 k-m 2. LPA-korttelin kerrosala on 6 000 k-m 2 ja korttelitehokkuus 0,35. Korttelin rakennusoikeus kasvaa 5 900 k-m 2. Asemakaavan toteuttaminen Tonttijako korttelin 518 osalta laaditaan sitovana ja asemakaavan yhteydessä. Asemakaavan toteuttaminen voidaan aloittaa sen saatua lainvoiman. Lausunnot Kiinteistötoimella ei ole huomautettavaa asemakaavalliseen puoleen. Ennen kaupunginhallituksen käsittelyä tulee olla vuokramieheltä sitoumus siitä, että vuokrasopimusta tullaan tarkistamaan tulevan asemakaavan mukaiseksi. Asemakaavaehdotuksesta pyydetään viranomaislausunnot: Pirkanmaan ELY-keskus Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Liitteet 1 Liite_Asemakaavakartta.pdf 2 Liite_Asemakaavan_seurantalomake.pdf 3 Liite_Asemakaavan_selostus.pdf 4 Oheismateriaali_tark_OAS.pdf
Tampere Pöytäkirja 9/2016 14 (46) 5 Oheismateriaali_Viitesuunnitelma.pdf 6 Oheismateriaali_Rakentamistapaohje.pdf 7 Oheismateriaali_Palautekooste.pdf 8 Oheismateriaali_Hulevesisuunnitelma.pdf 9 Oheismateriaali_Katujen yleissuunnitelma.pdf 10 Oheismateriaali_SEVESO_riskienhallintatarkastelu.pdf
Tampere Pöytäkirja 9/2016 15 (46) 87 Asemakaavaehdotuksen asettaminen nähtäville, Lapinniemi ja Petsamo, Koukkuniemen ja Rauhaniemen asemakaava, asemakaava nro 8568 TRE:5594/10.02.01/2014 Valmistelija / lisätiedot: Karppinen Elina Valmistelijan yhteystiedot Ma.projektiarkkitehti Katarina Surakka, puh 040 806 3935, etunimi.sukunimi@tampere.fi Lisätietoja päätöksestä Päätösvalmistelusihteeri Anneli Harjuntausta, puh 040 806 3149, etunimi.sukunimi@tampere.fi Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin. Esittelijä: Elina Karppinen Päätösehdotus oli Asemakaavaehdotus nro 8568 (20.6.2016 päivätty ja 31.10..2016 tarkistettu) hyväksytään asetettavaksi nähtäville ja esitetään nähtävilläolon jälkeen kaupunginhallituksen ja valtuuston hyväksyttäväksi. Perustelut Kaupunkiympäristön palvelualue on valmistellut 20.6.2016 päivätyn ja 31.10.2016 muutetun asemakaavan nro 8568. Asian hyväksyminen kuuluu kaupunginvaltuuston toimivaltaan. Lisätietoja osoitteesta: http://www.tampere.fi/cgi-bin/kaava/ kaavadoc?8568 DNO: TRE:5594/10.02.01/2014 Kaavan laatija: Tampereen kaupunki, kaupunkiympäristön palvelualue, maankäytön suunnittelu, ma. projektiarkkitehti Katarina Surakka TIIVISTELMÄ Kaava-alueen sijainti ja luonne Suunnittelualue sijaitsee Lapinniemen ja Petsamon kaupunginosissa, Koukkuniemessä, Rauhaniemessä ja Näsijärven ranta-alueilla, noin kahden kilometrin etäisyydellä kaupungin keskustasta. Suunnittelualue rajautuu Lapinkaareen, Rauhaniementiehen, Kaupin kansanpuistoon sekä Näsijärveen. Suunnittelualueella on Koukkuniemen vanhainkodin toimintaan liittyviä rakennuksia, perhetukikeskus Päiväperho, Rauhaniemen kansankylpylä ja Rauhaniemen pienvenesatama sekä yhdistysten venesatamat.
Tampere Pöytäkirja 9/2016 16 (46) Asemakaavan tavoitteet Asemakaavan tavoitteena on mahdollistaa Koukkuniemen tuleva kehittyminen myös tavallisen asumisen alueena sekä vahvistaa suunnittelualueen merkitystä viher- ja virkistysalueen osana ja parantaa alueen liikenneturvallisuutta. Asemakaava kuuluu maankäytön suunnittelun kaavoitusohjelmaan vuosille 2016-2018 (kohde numero 3 vuodelle 2016). Asemakaavaprosessin vaiheet Asemakaava laaditaan Tampereen kaupungin tilakeskuksen ja kiinteistötoimen aloitteesta, jotta voitaisiin mahdollistaa Koukkuniemen vanhainkodin toiminnan kehittäminen. Kaavaalue laajennettiin käsittämään myös Rauhaniemen alue, jotta sen asemakaava saataisiin ajantasaiseksi. Aloitusvaihe Osallistumis- ja arviointisuunnitelma kuulutettiin nähtäville 22.10. 12.11.2015 sekä lähettiin tiedoksi osallisille. Asemakaavamuutosta esiteltiin yleisötilaisuudessa 28.10.2015. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta saatiin 6 viranomaiskommenttia sekä 3 mielipidettä. Tampereen infran viherpalvelut kommentoi OAS:ssa esitettyjä täydennysrakentamisen vaihtoehtoja viher- ja virkistysalueiden sekä viherverkon kannalta. Museovirasto toteaa vedenalaisten muinaisjäännösten ja kulttuuriperintökohteiden olevan mahdollisia alueella. Pirkanmaan maakuntamuseo edellyttää arkeologisen inventoinnin tekemistä suunnittelualueen itäosissa sekä asemakaavatasoisen selvityksen tekemistä Koukkuniemen alueesta. Tilakeskus, Tampereen infran hulevesisuunnittelija sekä turvallisuus- ja kemikaalivirasto eivät löydä huomautettavaa OAS:sta. Mielipiteensä kaavahankkeesta jätti Lapin kaupunginosan omakotiyhdistys ry sekä kaksi yksityishenkilöä. Asukasmielipiteissä vastustetaan korkeaa rakentamista ranta-alueelle. Asukkaat ovat myös huolissaan lisärakentamisen mukanaan tuomasta liikenteen lisääntymisestä ja Koukkuniemen historiallisen miljöön säilymisestä. Kommentit ja mielipiteet kokonaisuudessaan sekä vastineet niihin ovat asemakaavan liitteenä. Valmisteluvaihe Asemakaavaluonnos liiteaineistoineen oli nähtävillä 23.6.2016-26.8.2016. Valmisteluaineistosta saatiin kolme viranomaiskommenttia sekä 8 mielipidettä. Turvallisuus- ja kemikaalivirasto edellytti
Tampere Pöytäkirja 9/2016 17 (46) selostuksen täydentämistä Naistenlahden voimalaitoksen riskien huomioimisella, Pirkanmaan maakuntamuseo kaipasi tarkennuksia eräisiin suojelumerkintöihin, mutta piti muutoin alueen kulttuuriympäristön arvojen huomioimista kaavassa kiitettävänä. Museovirasto ilmoitti, ettei se halua enää lausua kaavaehdotuksesta, koska asemakaava ei tule merkitsemään muuttuvaa ja kasvavaa vesialueiden käyttöä. Mielipiteet käsittelivät alueen kulttuurihistoriallisia arvoja, liikenteellisiä kysymyksiä, kaupunkikuvaa sekä eri toimijoiden tarpeita asemakaavalle. Useassa mielipiteessä vastustettiin Koukkuniemen täydennysrakentamista. Lähiseudun asukkaita huolettaa Rauhaniementien kasvava liikenne sekä alueen pysäköinti ja muuttuvat näkymät Käpylästä Näsijärvelle katsottuna. Useassa mielipiteessä esitettiin epäily, että Koukkuniemen kulttuuriympäristön arvoja ei kaavassa huomioida tarpeeksi. Alueen toimijat kuvailivat tulevaisuuden suunnitelmiaan ja tarpeitaan kaavan suhteen. Lausunnot ja mielipiteet kokonaisuudessaan sekä vastineet niihin ovat asemakaavan liitteenä. Viranomaisyhteistyö Kaavan laatimisen yhteydessä on käyty seuraavia erillisneuvotteluja eri viranomaisten kanssa: - Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu käytiin 3.3.2016. - Kaavatyötä on esitelty ELY:n työpalavereissa 22.6.2016 ja 5.10.2016 Asemakaava Asemakaavalla mahdollistetaan kahden sairaalarakennuksen, Koivulan ja Lehtelän, korvaaminen asuinkerrostaloilla. Viisikerroksiset lamellitalot ja 8-kerroksiset pistetalot sijoittuvat viuhkamaisesti muodostettavalle tontille. Rantaan sijoittuu 4 kaksikerroksista asuintaloa. Pysäköinti järjestetään maanalaisena. Asemakaavalla erotetaan Koukkuniemen ranta-alueet yleisiksi viheralueiksi ja erotetaan Urpulan rakennus omalle kerrostalotontilleen, joka mahdollistaa vanhainkotirakennuksen muuttamisen normaaliksi asuinkerrostaloksi. Asemakaavalla erotetaan nykyisellä puistoalueella sijaitsevat kerhojen venesatamat omaksi venesataman alueekseen. Asemakaava-alueen koko on noin 26 ha. Alueen kokonaiskerrosala on 85 700 k-m² ja aluetehokkuus on e=0,33. Kaava-alueen rakennusoikeus vähenee noin 13 000 k-m 2, koska alueen Y- tonttien rakennusoikeutta tarkennetaan tarpeen mukaiseksi. Myös kaava-alueen korttelialueen määrä vähenee noin 43 000 m 2, koska osa nykyisestä korttelialueesta muutetaan yleiseksi alueeksi. Asuinrakentamista on noin 28 800 k-m 2, mikä tarkoittaa noin 640 uutta asukasta alueelle.
Tampere Pöytäkirja 9/2016 18 (46) Rakennusoikeuden muutos Asemakaava-alueella rakennusoikeus vähenee nykyisestään 13 000 k-m 2. Asemakaavan toteuttaminen Kaavaa voidaan lähteä toteuttamaan heti sen saatua lainvoiman. Koukkuniemen toiminta on kuitenkin lähivuodet jatkumassa nykyisellään, joten kaavan mahdollistama uuden asuinalueen rakentuminen on todennäköistä vasta 2020-luvulla. Lausunnot Kiinteistötoimella ei ole huomauttamista asemakaavasta. Kaavaehdotuksesta pyydetään viranomailausunnot: Pirkanmaan ELY-keskus Pirkanmaan maakuntamuseo Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Liitteet 1 Liite_asemakaavakartta.pdf 2 Liite_Asemakaavan selostus.pdf 3 Liite_Asemakaavaselostuksen seurantalomake.pdf 4 Oheismateriaali_OAS.pdf 5 Oheismateriaali_Asemakaavan suojelumerkinnät.pdf 6 Oheismateriaali_palauteraportti.pdf 7 Oheismateriaali_Palautekooste_OAS_mielipiteet.pdf 8 Oheismaterialli_Palautekooste_OAS_lausunnot.pdf 9 Oheismateriaali_Palautekooste_luonnosvaihe.pdf 10 Oheismateriaali_Rakentamistapaohje.pdf 11 Oheismateriaali_Viitesuunnitelma.pdf 12 Oheismateriaali_Rakennusinventointi.pdf 13 Oheismateriaali_Katujen yleissuunnitelma.pdf 14 Oheismateriaali_Viheryleissuunnitelma.pdf 15 Oheismateriaali_Hulevesisuunnitelma.pdf 16 Oheismateriaali_Lepakkoselvitys.pdf 17 Oheismateriaali_Liito_oravaselvitys.pdf 18 Oheismateriaali_Arkeologinen_inventointi.pdf
Tampere Pöytäkirja 9/2016 19 (46) 88 Lausunto ja asemakaavan hyväksyminen, Lamminpää, Saarikorventie 4, Ylöjärventie 27, tontin jakaminen, asemakaava nro 8574 TRE:6268/10.02.01/2014 Valmistelija / lisätiedot: Kinos Merja Valmistelijan yhteystiedot Kaavainsinööri Merja Kinos, puh. 040 481 2571, etunimi.sukunimi@tampere.fi Lisätietoja päätöksestä Päätösvalmistelusihteeri Anneli Harjuntausta, puh. 040 806 3149, etunimi.sukunimi@tampere.fi Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin. Esittelijä: Elina Karppinen Päätösehdotus oli Hyväksytään 5.3.2015 päivätty sekä 16.5.2016 ja 15.8.2016 tarkistettu asemakaavaehdotus nro 8574. Perustelut Kaupunkiympäristön kehittäminen on valmistellut 5.3.2015 päivätyn sekä 16.5.2016 ja 15.8.2016 tarkistetun asemakaavan muutoksen nro 8574. Asian hyväksyminen kuuluu yhdyskuntalautakunnan toimivaltaan. Lisätietoja osoitteessa: http://www.tampere.fi/cgi-bin/kaava/ kaavadoc?8574 Diaarinumero: TRE:6268/10.02.01/2014 pvm. 18.9.2014. Kaavan laatija: Tampereen kaupunki, Kaupunkiympäristön kehittäminen, Maankäytön suunnittelu, kaavainsinööri Merja Kinos. Asemakaavaehdotus oli yleisesti nähtävillä 25.8.-8.9.2016 välisen ajan. Muistutuksia ei jätetty. Pirkanmaan maakuntamuseo antoi lausunnon. Lausunnot Pirkanmaan maakuntamuseo antoi kaavaehdotuksesta lausunnon, jossa ei ollut huomautettavaa asemakaavan sisällöstä. Sen sijaan Maakuntamuseo muistuttaa, että kuten muillakin Tampereen nykyisen kaupunkialueen reuna-alueiden 1900-
Tampere Pöytäkirja 9/2016 20 (46) luvun alun pientaloalueilla, ovat myös Lamminpäässä tiedot rakennetusta kulttuuriympäristöstä ja sen arvoista varsin niukat. Vireillä olevan kantakaupungin yleiskaavatyön yhteydessä on syytä päivittää tiedot näistä alueista ja määritellä periaatteet miten alueiden kulttuurihistorialliset arvot voidaan ottaa huomioon asemakaavoituksessa ja muussa maankäytössä. Vastine: Kantakaupungin yleiskaava 2040:n valmistelussa tullaan tarkastelemaan jossain määrin myös 1900-luvun alun pientaloalueita. Tiedoksi hakijat, Pirkanmaan Ely-keskus, Pirkanmaan maakuntamuseo Liitteet 1 Liite Asemakaavan selostuksen liitelomake 2 Liite Asemakaavaselostus 3 Liite Asemakaavakartta ja poistettava asemakaava 4 Liite Lausunto Pirkanmaan maakuntamuseo 5 Oheismateriaali Alueen kehityshistoriallinen tarkastelu.pdf 6 Oheismateriaali Havainnekuva
Tampere Pöytäkirja 9/2016 21 (46) 89 Hämeenkadun ja siihen liittyvien katujen katusuunnitelmaehdotukset TRE:5995/02.07.01/2015 Valmistelija / lisätiedot: Ari Vandell Valmistelijan yhteystiedot Liikenneinsinööri Jaana Kalliolaakso, puh. 040 568 5913, etunimi.sukunimi@tampere.fi Lisätietoja päätöksestä Päätösvalmistelusihteeri Anneli Harjuntausta, puh. 040 806 3149, etunimi.sukunimi@tampere.fi Päätös Hyväksytään Hämeenkadun ja siihen liittyvien katujen katusuunnitelmat n:o 16818 (Pirkankatu), 16819 & 16820 (Hämeenkatu), 16821(Itsenäisyydenkatu), 17053 (Hämeenpuisto), 17054 (Kuninkaankatu), 17055 (Hatanpään valtatie), 17056 (Pellavatehtaankatu), 17096 (Koskikatu) ja 17057 (Rautatienkatu) muistutuksista huolimatta kustannusarvioineen ja muutoksineen. Lisäksi edellytetään, että pintamateriaaleista ja kivien ladontatavasta päätetään erikseen, että Hämeenkadun poikkikatujen ylittävien suojateiden osalta toteutusta tarkennetaan vielä rakennussuunnitteluvaiheessa, kiinnittäen erityisesti huomiota reunakiviratkaisun esteettömyyteen ja että huoltoajo Hämeenkadulla sallitaan arkiaamuina klo 6.00-11.00. Todetaan, että sulatusjärjestelmän toteuttamisesta päätetään myöhemmin. Maankäyttö- ja rakennuslain 202 :n mukaisesti päätös voidaan panna täytäntöön ennen kuin se on saanut lainvoiman. Eriävä mielipide Aarne Raevaara Petri Rajala Anna-Kaarina Rantaviita-Tiainen Esittelijä: Ari Vandell
Tampere Pöytäkirja 9/2016 22 (46) Päätösehdotus oli Hyväksytään Hämeenkadun ja siihen liittyvien katujen katusuunnitelmat n:o 16818 (Pirkankatu), 16819 & 16820 (Hämeenkatu), 16821(Itsenäisyydenkatu), 17053 (Hämeenpuisto), 17054 (Kuninkaankatu), 17055 (Hatanpään valtatie), 17056 (Pellavatehtaankatu), 17096 (Koskikatu) ja 17057 (Rautatienkatu) muistutuksista huolimatta kustannusarvioineen ja muutoksineen. Todetaan, että sulatusjärjestelmän toteuttamisesta päätetään myöhemmin. Maankäyttö- ja rakennuslain 202 :n mukaisesti päätös voidaan panna täytäntöön ennen kuin se on saanut lainvoiman. Kokouskäsittely Puheenjohtaja Pekka Salmi teki seuraavan ponsiesityksen, jota kannattivat Jaakko Stenhäll, Reeta Ahonen, Tarja Jokinen ja Kalle Hyötynen: "Lisäksi lautakunta edellyttää, että pintamateriaaleista ja kivien ladontatavasta päätetään erikseen." Jaakko Stenhäll teki seuraavan ponsiesityksen, jota kannattivat Pekka Salmi, Reeta Ahonen, Tarja Jokinen ja Kalle Hyötynen: "Hämeenkadun poikkikatujen ylittävien suojateiden osalta toteutusta tarkennetaan vielä rakennussuunnitteluvaiheessa, kiinnittäen erityisesti huomiota reunakiviratkaisun esteettömyyteen." Reeta Ahonen teki seuraavan ponsiesityksen: "Huoltoajo sallittu Hämeenkadulla. Lisäksi lautakunta edellyttää, että yrittäjien ja asukkaiden kanssa seurataan huoltoajon toimivuutta." Kari Niemelä teki seuraavan ponsiesityksen jota Pekka Salmi kannatti: "Huoltoajo Hämeenkadulla sallitaan arkiaamuina pohjaesityksen klo 7.00-11.00 sijaan klo 6.00-11.00." Petri Rajala esitti, että asia palautetaan uudelleen valmisteltavaksi henkilöautoliikenteen sallimiseksi Hämeenkadulla. Aarne Raevaara ja Anna-Kaarina Rantaviita-Tiainen kannattivat palautusesitystä. Koska oli tehty kannatettu palautusesitys, puheenjohtaja totesi että asiasta on äänestettävä. Puheenjohtaja teki seuraavan äänestysesityksen: ne jotka kannattavat Rajalan palautusesitystä äänestävät JAA ja ne jotka ovat asian käsittelyn jatkamisen kannalla äänestävät EI. Äänestysesitys hyväksyttiin.
Tampere Pöytäkirja 9/2016 23 (46) Äänestyksen tulos: palautusesitys 3 ääntä (Rajala, Raevaara, Rantaviita-Tiainen), asian käsittelyn jatkaminen 7 ääntä (Salmi, Stenhäll, Ahonen, Tervo, Jokinen, Niemelä, Hyötynen). Puheenjohtaja totesi asian käsittelyn jatkamisen tulleen hyväksytyksi äänin 7-3. Rajalan palautusesityksen hävittyä äänestyksen, ilmoitti Rajala kannattavansa Ahosen tekemää ponsiesitystä. Asian käsittelyä jatkettiin. Seuraavaksi Aarne Raevaara esitti päätösehdotuksen hylkäämistä jota Petri Rajala ja Anna-Kaarina Rantaviita-Tiainen kannattivat. Puheenjohtaja teki seuraavan äänestysesityksen: ne jotka kannattavat Raevaaran hylkäysesitystä äänestävät EI ja ne jotka ovat pohjaehdotuksen kannalla äänestävät JAA. Äänestysesitys hyväksyttiin. Äänestyksen tulos: hylkäysesitys 3 ääntä (Raevaara, Rajala, Rantaviita-Tiainen), pohjaehdotuksen hyväksyminen 7 ääntä (Salmi, Stenhäll, Ahonen, Tervo, Jokinen, Niemelä, Hyötynen). Puheenjohtaja totesi esittelijän pohjaehdotuksen tulleen hyväksytyksi äänin 7-3. Puheenjohtaja totesi, että asian käsittelyn aikana oli tehty neljä kannatettua ponsiesitystä, jotka käsiteltiin seuraavasti: Salmen ponsiesitys hyväksyttiin yksimielisesti. Stenhällin ponsiesitys hyväksyttiin yksimielisesti. Niemelän ja Ahosen ponsiesityksiä ei voitu hyväksyä yksimielisesti, joten puheenjohtaja teki seuraavan äänestysesityksen: Ahosen ponsiesitys jolla huoltoajo sallitaan Hämeenkadulla: EI Niemelän ponsiesitys jolla huoltoajo sallitaan arkiaamuisin klo 6.00-11.00: JAA. Äänestysesitys hyväksyttiin. Äänestyksen tulos:ahosen ponsiesitys 4 ääntä (Ahonen, Rajala, Raevaara, Rantaviita-Tiainen), Niemelän ponsiesitys 6 ääntä (Niemelä, Salmi, Stenhäll, Tervo, Jokinen, Hyötynen) Puheenjohtaja totesi Niemelän ponsiesityksen tulleen näistä kahdesta hyväksytyksi äänin 6-4. Tämän jälkeen puheenjohtaja tiedusteli voidaanko Niemelän ponsiesitys hyväksyä yksimielisesti. Ponsiesitys hyväksyttiin yksimielisesti. Perustelut
Tampere Pöytäkirja 9/2016 24 (46) Kaupunkiraitiotien alustava yleissuunnitelma Hervannan ja Lentävänniemen välille valmistui syksyllä 2011. Raitiotien yleissuunnitelma valmistui keväällä 2014. Kaupunginvaltuusto hyväksyi yleissuunnitelman 16.6.2014 ja päätti yleissuunnitelman mukaisen raitiotiehankkeen toteuttamisen jatkosuunnittelusta. Yhdyskuntalautakunta päätti 1.12.2015, että Hämeenkadun yleissuunnitelma hyväksytään katusuunnitelman lähtökohdaksi. Raitiotien toteuttaminen Hämeenkadulla tulee muuttamaan Hämeenkadun ja siihen liittyvien katujen nykyisiä liikennejärjestelyjä. Hämeenkatu muutetaan jalankululle ja joukkoliikenteelle varatuksi kaduksi, jolla pyöräily on mahdollista. Suunnitelmassa on esitetty 20 km/h nopeusrajoitus koko Hämeenkadulle ja osalle Hämeenkatua risteäviä katuja. Raitiotieja linja-autoliikenteelle, takseille ja huoltoajolle tarkoitetun ajoradan leveys on 6,8 metriä. Ajoradan pintamateriaaliksi on esitetty nupukiveys. Ajoradan molemmin puolin on suunniteltu yksisuuntaiset pyöräväylät, joiden leveys on 1,5 metriä, ja ne erotetaan ajoradasta noin 0,5 metriä leveällä välikaistalla. Pyörätien pintamateriaaliksi on esitetty graniittilaatta. Jalankulkualueiden leveys rakennusten seinästä on pääosin noin 6,2 metriä. Pintamateriaaliksi on esitetty graniittilaatta. Uudet puut istutetaan hieman nykyisiä, poistettavia puita, lähemmäksi rakennusten seiniä noin 1,6 metrin leveälle alueelle. Puurivi erottaa pyöräilyn jalankulkualueesta. Puuriviin sijoitetaan myös mm. penkkejä, polkupyöräpysäköintiä sekä uudet pylväät, joihin tulee raitiotien ajolangat ja katuvalaistus. Jakeluliikenteelle osoitetaan aikarajoitetut pysäköintipaikat puurivin ja ajoradan väliselle alueelle. Jakeluliikenne sallitaan päivittäin klo 7-11 ja 19-22. Pyöräpysäköintipaikkojen määrää lisätään huomattavasti nykyisestä. Raitiotiepysäkit rakennetaan kadun kumpaankin reunaan Tuulensuun, Keskustorin, Koskipuiston ja Rautatieaseman kohdille. Raitiotiepysäkkien odotustilan leveys on 3,0 metriä. Pysäkkilaiturit ovat 47 metriä pitkiä, jolla mahdollistetaan pitkä raitiovaunukalusto. Linja-autopysäkit rakennetaan kahden auton pysäkkisyvennyksinä Keskustorille ja yhden auton pysäkkisyvennyksenä Koskipuistoon ja lisäksi Hämeenkatu 8:n kohdalle tulee ajoratapysäkki. Lännen suunnasta joukkoliikenteelle varattu katuosuus alkaa Hämeenpuiston liittymäalueelta. Hämeenpuiston liittymäalue muutetaan raitiotieliikenteen vaatimusten mukaiseksi. Lisäksi mm. Hämeenpuiston itäpuolelta kääntyminen länteen Pirkankadulle kielletään. Hämeenpuiston itäreunan jalkakäytävä levennetään 4,0 metriseksi välillä Hämeenkatu-Kauppakatu. Kuninkaankadulla Hallituskadun ja Hämeenkadun välisellä katuosuudella sallitaan ajo ainoastaan taksi-, palvelu- ja huoltoliikenne sekä tonteille ajo. Liittyminen Hämeenkadulle sallitaan vain takseille ja palveluliikenteelle. Ko katujakso muutetaan kaksisuuntaiseksi välillä Hallituskatu - Kuninkaankatu
Tampere Pöytäkirja 9/2016 25 (46) 28 sisäänajo ja ajoradan leveys on 5,0m. Katujakson pohjoisosa säilyy yksisuuntaisena, jossa ajoradan leveys on 4,0 m. Katujakso sijoittuu 20 km/h aluerajoituksen alueelle. Länsireunan yhdistetty jalankulku- ja pyöräväylä rakennetaan 4,0 metriä leveäksi ja nykyiset pysäköintipaikat kadun varrelta poistetaan, vain taksi- ja palveluliikenteen paikat säilyvät kadun itäreunalla. Hatanpään valtatien ajorata kavennetaan kaksikaistaiseksi Hämeenkadun ja Verkatehtaankadun välillä. Molemmin puolin ajorataa ovat pysäkkisyvennykset linja-autoille. Ajoradan pintamateriaali on asfaltti. Katuosuudella sallitaan vain taksi-, linja-auto- ja huoltoliikenne. Kadun länsireunaan rakennetaan jalankulusta erotettuna kaksisuuntainen pyörätie, jonka leveys on 3,0 metriä ja kulkusuunnat on erotettu.pyörätien pintamateriaali on asfaltti. Pellavatehtaankadun ajorata muutetaan kaksisuuntaiseksi välillä Kyttälänkatu - Pellavatehtaankatu 8 tontille ajo. Ajoradan leveys on kaksisuuntaisella osuudella 5,5 metriä ja yksisuuntaisella osuudella 3,75 metriä. Länsipuolen jalkakäytävä kapenee 2,55 metriin ja itäpuolen jalkakäytävä hieman levenee 3,85 metriin. Nykyiset pysäköintipaikat kadun varrelta poistuvat. Itsenäisyydenkadun ja Rautatienkadun liittymäalue muotoillaan raitiotieliikenteen vaatimusten mukaiseksi. Moottoriajoneuvoliikenne ohjataan Itsenäisyydenkadulla Asematunnelin pohjoiseen aukkoon ja raitiotie linjataan Asematunnelin eteläiseen aukkoon. Rautatienkadun ajorataa kavennetaan Hämeenkadun liittymän pohjoispuolella nelikaistaiseksi. Rautatienkadun länsireunan jalkakäytävää levennetään 3,4 metriin. Ajorataa ja jalkakäytävää erottaa 1,0 metrin kivetty välikaista. Rautatienkadun itäpuolelle rakennetaan eroteltu 2,5 metriä leveä kaksisuuntainen pyörätie ja 3,0 metriä leveä jalkakäytävä. Pyörätien pintamateriaali on asfaltti ja jalkakäytävien pintamateriaali on betonikiveys. Hämeenpuiston, Näsilinnankadun, Pellavatehtaankadun, Aleksanterinkadun ja Rautatienkadun liittymät esitetään toteutettavaksi liikennevalo-ohjattuina. Katujen pintavedet johdetaan ajoradalla reunakivien avulla uusiin ja nykyisiin hulevesikaivoihin. Hämeenkadulla jalkakäytävien ja pyöräteiden pintavedet johdetaan puulinjan vierellä kulkevan kivikourun avulla uusiin hulevesikaivoihin. Kadun korkeusasemaan tulee hienoisia muutoksia raitiotien tasausvaatimuksista johtuen. Hämeenkadun katupuut ja -valaistus uusitaan kokonaan. Valaisimet sijoitetaan yhteiskäyttöpylväisiin raitiotien ajolankojen kanssa. Muilla kaduilla pääosin säilyy nykyinen valaistus. Hämeenkadun ja siihen liittyvien katusuunnitelmien toteutusajankohta on suunniteltu ajoittuvan siten, että raitiotieallianssin toteutussuunnitelmassa esitettyjä toimenpiteitä rakennetaan vuosina 2017-2021 ja muita katusuunnitelmissa
Tampere Pöytäkirja 9/2016 26 (46) esitettyjä toimenpiteitä on suunniteltu rakennettavan vuosina 2018-2023. Hämeenkadun ja siihen liittyvien katusuunnitelmien kustannusarvio ilman katusulatusjärjestelmää, Hämeensillan uudelleen rakentamista ja raitiotien toteutussuunnitelmassa esitettyjä toimenpiteitä on 13,7 M (553 /m2). Sulatusjärjestelmän toteuttaminen Hämeenkadun pysäkeille, jalankulkualueelle ja pyöräväylälle lisää investointikustannuksia noin 3,5 M. Hämeenkadun katusuunnitelmasta on tehty yritysvaikutusten arviointi, joka on esitetty liitteessä. Arvioinnin perusteella raitiotie tulee kasvattamaan Hämeenkadun ihmisvirtoja ja luo kysyntää kivijalkakaupoille sekä palveluyrityksille. Hämeenkadun imagon, vetovoimaisuuden ja viihtyvyyden arvioidaan katusuunnitelmien toteuttamisen myötä paranevan. Hämeenkadun katusuunnitelmien toteuttamisen tuomaa ennustettavuutta ja pysyvyyttä voidaan pitää merkittävänä myönteisenä yritysvaikutuksena nykytilanteeseen verrattuna. Hämeenkadun katusuunnitelmien toteuttaminen voi myös tasoittaa kadun itä- ja länsipään välistä asetelmaa. Hämeenkadusta muodostuu yrityksille entistä houkuttelevampi sijoittumispaikka. Negatiivisia vaikutuksia yritystoiminnalle aiheuttaa rakentamisaikaiset haitat. Niiden arviointia ja lieventämiskeinojen suunnittelua tulee tehdä tarkemmin erikseen. Yhteistyötä yritysten kanssa on tehtävä rakentamisaikaisten järjestelyjen suunnittelun yhteydessä. Hämeenkadun katusuunnitelmien toteuttamisen myötä kasvavat ihmisvirrat luovat yrityksille suurempaa kysyntää, joka tulee jollain aikavälillä nostamaan myös liiketilojen hintoja ja vuokratasoa. Yrityselämän edustajien kanssa on keskusteltu sidosryhmätyöpajoissa, yrittäjätapaamisissa ja yleisötilaisuuksissa. Katujen suunnitelmia on voinut kommentoida verkkokyselyissä. Raitiotiehen liittyen on tehty Pirkanmaan elinkeinoelämälle suunnattu yrittäjäkysely. Rakentamisen aikaisia järjestelyjä tullaan suunnittelemaan yhdessä yrittäjien kanssa. Kokonaisuudessaan Hämeenkadun katusuunnitelmien toteuttamisen yritysvaikutuksia voidaan pitää myönteisinä. Yhdistettynä muihin keskustan kehittämishankkeisiin, yritysvaikutuksia voidaan pitää erittäin myönteisinä. Katusuunnitelmaehdotukset ovat olleet julkisesti nähtävillä 5.9. 19.9.2016. Ehdotuksista annettiin 15 muistutusta ja 5 lausuntoa. Seuraavat muutokset on tehty nähtävillä olleisiin katusuunnitelmaehdotuksiin: Raitiotiepysäkkien osalta nähtävillä ollutta on suunnitelmaa muutettu, jotta katutilan tuntu säilyy avoimempana. Pysäkkilaiturille on suunniteltu
Tampere Pöytäkirja 9/2016 27 (46) 5-6 metrinen kulkuaukko porrasaskelmineen. Liikenneturvallisuusauditoinnissa on todettu, että tämä muutos on aiheuttaa turvallisuusriskin ja liikenneturvallisuuden kannalta olisi parempi, että kaiteessa ei olisi aukkoa. Rakennussuunnittelun yhteydessä pyritään tasausmuutoksilla vähentämään pysäkkilaiturin ja jalkakäytävän välistä korkeuseroa. Pirkankadulta Hämeenpuiston länsipuolelle suunniteltu 3,0 metriä leveä jalkakäytävä Pyynikin kirkkopuiston reunaan on poistettu suunnitelmasta. Puistossa on korvaavia jalankulkureittejä ja näin puistoalue säilyy yhtenäisenä ja puiston kulmassa kasvava suuri tammi voidaan säilyttää. Kuninkaankadun jalkakäytävä on muutettu yhdistetyksi jalkakäytäväksi ja pyörätieksi, kuten nykyisin. Tällä järjestelyllä mahdollistetaan molempiin suuntiin pyöräily Hallituskadun ja Hämeenkadun välisellä katujaksolla. Koskikadun yhdistetty jalankulku ja pyöräväylä on muutettu jalkakäytäväksi ja pyöräily ohjataan ajoradalle. Lisäksi pyöräteiden katumerkintöjä on tarkistettu mm. Rautatienkadulla. Liikennemerkkejä on tarkennettu mm. jakeluliikenteen aikarajoituksella. Lausunnot Esko Vuoristo on muistuttanut katusuunnitelmaehdotuksia vastaan, koska ne ovat hänen mukaansa yksilöimättömästi ilmoitetut ja ovat olleet niiden merkittävyyttä ajatellen kohtuuttoman lyhyen ajan nähtävillä. Muistuttaja myös vaatii, että kyseiset katusuunnitelmaehdotukset hylätään kokonaisuudessaan ja, että kaupunki asettaa kyseiset katusuunnitelmaehdotukset uudelleen nähtäville 30 päivän ajaksi. Vastine: Maankäyttö- ja rakennusasetuksen 10.9.1999/895 43 :n mukaan katusuunnitelmaehdotus on pidettävä kunnassa julkisesti nähtävänä vähintään 14 päivän ajan. Katusuunnitelmaehdotukset olivat nähtävillä 5.9-19.9.2016. Tampereen seudun Näkövammaiset ry pyytää kiinnittämään huomiota seuraaviin kohtiin: Vastine: Hämeenkadun sekä Hatanpään valtatien ylityskohdilla tulisi olla suojatiestatus, jotta ylitys olisi turvallinen. Katusulatus olisi kannatettavaa koko osuudelle ja ohjaavat laatat tulisi toteuttaa, koska niistä on näkövammaisille suuri hyöty suurimman osan vuotta. Väriero pyörätien ja jalkakulun välillä on syytä toteuttaa. Kouru palvelee valkoisen kepin käyttäjiä, mutta väriero auttaisi muita heikkonäköisiä erottamaan jalankulun pyörätiestä. Invapaikkoja olisi hyvä saada poikkikaduille. Saattoliikennettä huoltoliikenteen aikarajoitukset eivät saa koskea.
Tampere Pöytäkirja 9/2016 28 (46) Yleissuunnitelman mukaan tavoitteena on mahdollistaa Hämeenkadun ylittäminen miltei koko katujakson matkalla ja lisäksi osoittaa turvalliset ylityskohdat mm. näkövammaisia ajatellen. Näille ylityskohdille kulku johdetaan ohjauslaatoilla ja ajoradan reunaan asennetaan varoituslaatat. Koska raitiovaunulle tavoitellaan tasaista ja ennakoitavaa kulkua, ei väistämissääntöjen perusteella voida suurien kävelyvirtojen ylityskohdilla merkitä suojateitä. Ylityskohtien liikenneturvallisuuden parantamiseksi on suunnittelu liikennevalo-ohjaus Hämeenpuiston, Näsilinnankadun, Pellavatehtaankadun ja Rautatienkadun liittymiin. Keskustorin kohdalla olevan ylityspaikan liikenneturvallisuutta parantavia toimenpiteitä tarkastellaan jatkosuunnittelussa. Suunnittelussa on varauduttu katusulatusjärjestelmän toteuttamiseen. Lopullista päätöstä sulatusjärjestelmästä ei ole tehty. Katusulatuksella saavutettavat hyödyt ovat suuret, mutta järjestelmän investointi- ja ylläpitokustannukset ovat mittavat. Järjestelmä on toteuttava yhteistyössä kadunvarren kiinteistöjen kanssa, mm. laitetilojen löytämiseksi ja myös kustannusjaosta sopien. Suunnittelun yhteydessä tehdyissä ennakkokyselyissä noin kolmasosa kiinteistöistä ilmaisi halluukuutensa katusulatukseen osallistumisesta. Ohjaavat laatat suunnitellaan rakennussuunnittelun yhteydessä jalankulkualueelle Hämeenkadun suuntaisesti sekä poikittain. Katutilan materiaalit ja väritys pyritään valitsemaan arvokkaaseen kulttuuriympäristöön sopivaksi mahdollisimman hillitysti. Suurempi kontrastiero voisi myös lisätä pyöräilijöiden nopeutta, jolloin jalankulkijan turvallisuus voisi heikentyä. Pyörätien ja jalkakäytävien välinen erottelu pyritään hoitamaan erotuskaistalla (puurivi) ja kiviraidalla esim. Keskustorin kohdalla. Hämeenkadulle ei haluta pitkäaikaista pysäköintiä. Pysäköintitaskut on tarkoitettu ainoastaan lyhytaikaiseen käyttöön jakeluliikenteen purku-ja lastauspaikoiksi. Hämeenkadulle ei ole tarkoitus sijoittaa pitkäaikaiseen pysäköintiin tarkoitettuja invapaikkoja. Sen sijaan tutkitaan mahdollisuuksia toteuttaa invapaikkoja sivukaduille. Pysäköintipolitiikan jatkotyönä tehdään keskusta-alueen laajempi tarkastelu invapaikkojen suhteen. Aikarajoitukset on tarkoitettu jakeluajoneuvoille, ja näiden osalta on tarkistettu liikennemerkit. (kts. myös Vammaisneuvoston lausunto). Pertti Järvinen huomauttaa, että raitiovaunukaluston huolto tulisi halvemmaksi jos vaunujen kokoluokka olisi sama Helsingin ja Tampereen kesken, koska huollossa voisi käyttää samoja laitteita. Lisäksi muistuttaja ehdottaa, että Näsilinnankatua saisi ajaa autolla myös pohjoiseen, jolloin se muodostaisi parin Pellavatehtaankadun ja Aleksanterinkadun kanssa etelästä pohjoiseen ja pohjoisesta etelään. Vastine: Ratikkakalustosta ei päätetä tällä suunnitelmalla. Tampereen kaupungin liikenneverkkosuunnitelmassa (TAKLI) oli esitetty, että Näsilinnankadulta ei sallita Hämeenkadun ylittävää ajoneuvoliikennettä. Hämeenkadun suunnitelmassa TAKLIn
Tampere Pöytäkirja 9/2016 29 (46) vaatimusta on lievennetty ja jätetty nykyisen kaltainen läpiajo. Hämeenpuisto toimii ajoyhteytenä etelästä pohjoiseen. Aapo Halminen muistuttaa, että pyöräväylät kaipaavat muusta alueesta poikkeavaa väritystä, parhaiten sopisi jalkakäytävää selkeästi punaisempi graniitti. Muistuttaja toivoisi myös tasoeroa jalkakäytävän ja pyörätien välille. Ylityspaikoissakin tulisi pyörätie päällystää punaisella kiveyksellä, joka ohjaisi pyöräilijää jatkamaan väylällä. Muistuttajan mielestä olisi suotavaa sijoittaa pyörätie samaan tasoon autotien kanssa pyöräkaistan tavoin, jolloin suojatie ulottuisi pyöräkaistan yli ja väistämisvelvollisuus jalankulkijaan nähden olisi selkeämpi. Muistuttaja toivoisi myös, että risteysalueiden ja ylityskohdilta poistettaisiin reunakivet täysin pyörätien kohdalta. Vastine: Katutilan materiaalit ja väritys pyritään valitsemaan arvokkaaseen kulttuuriympäristöön sopivaksi mahdollisimman hillitysti. Pyöräilyn asemaa ei haluta korostaa jyrkällä värierottelulla. Kiviraidan, joka erottaa jalankulkua pyöräilystä, on tavoitteena olla riittävä viesti pyörätien jatkuvuudesta ja sijainnista. Tasoero pyörätien ja jalkakäytävän välillä korostaisi pyörätien asemaa ja lisäisi ajonopeuksia, ja toisi siten turvallisuus ja esteettömyysongelmia. Lähtökohtana on, että Hämeenkadulla pyöräilijä väistää jalankulkijaa kohdissa, joissa pyöräily- ja jalankulkuvirrat risteävät. Suunnitelmassa risteämiskohdissa on esitetty pyörätien jatkuminen ns. katkokiviraidalla. Kaupunkikuvallisista ja kuivatusteknisistä syistä reunakivet säilytetään myös risteysalueilla ja pyörätien kohdalla reunakivet ovat nollatasossa. Henri Manninen muistuttaa, että pyöräilyn ja jalankulun erottelua tulisi tehostaa selkeällä värierottelulla. Lisäksi pyörätie kannattaisi merkitä selkeämmin myös ylityskohdissa. Hatanpään valtatien pyörätien tulisi maalata pyöräilijäsymbolit risteysten ja bussipysäkkien kohdille. Rautatienkadun pyörätielle tulisi maalata keskiviiva ja pyöräilijäsymbolit. Vastine: Hatanpään valtatien ja Rautatienkadun pyörätiemerkinnät tarkistetaan rakennussuunnitelman yhteydessä. kts. myös vastine Aapo Halmisen muistutukseen. Henri Viitanen muistuttaa, että huoltoajo tulisi sallia vain 6-9 välisenä aikana ja 19-22. Aikarajoja ja huoltoruutujen käyttöä tulee myös valvoa. Muistuttajan mielestä ajoneuvoliikenteen salliminen Hämeenkadun poikki ei ole tarpeen, sillä tonteille tapahtuva liikenne voidaan hoitaa keskustan kehältä ja kyseinen liikenne Hämeenkadun poikki häiritsee Hämeenkadun suuntaisia liikennevirtoja. Myös Pellavatehtaankadun muuttaminen kaksisuuntaiseksi ihmetyttää. Pyöräteiden erottamiseksi jalkakäytävistä ei riitä erilainen pintakäsittely tai yhtä sileä
Tampere Pöytäkirja 9/2016 30 (46) erotinkivi. Pyöräpysäköintipaikkojen määrä ei ole riittävä ja ne tulee järjestää runkolukittavina. Hatanpään valtatietä pohjoiseen tuleva pyörätie katkeaa omituisesti ylitettyään Hämeenkadun. Pyörätien merkit tulisi lisätä myös Keskustorin suojatien kohdalle. Erotellusta pyörätiestä ilmoittavat liikennemerkit Asematunneliin, jos Asematunnelissa on yhdistetty pyörätie. Kuninkaankadun ja Aleksanterinkadun risteyksissä pyörätie tulee siirtää pois ajoradan reunasta. Hämpin parkin yhteydessä poistetut ilmoitustaulut pitäisi palauttaa Posteljooninpuistoon ja Suomen pankin aukiolle. Vastine: Jakeluliikenteen aikarajoitus rauhoittaa Hämeenkadun liikennettä. Rajoituksessa on pyritty huomiomaan tavaratoimitusten toimivuus yritysten aukioloaikoihin. Ajoneuvoliikenteen salliminen mm. Pellavatehtaankatua pitkin on yhdyskuntalautakunnan lisäämä ponsi muutoksena yleissuunnitelmaan. Osittainen kaksisuuntaisuus palvelee tontille ajoa ja vähentää Hämeenkadun kanssa risteävää liikennettä.pyöräpysäköintiä tullaan järjestämään enemmän sivukatujen varsille ja ratkaistaan mm. Kyttälän alueen katusuunnitelmissa. Pyörätien merkit sijaitsevat Keskustorin molemmin puolin. Keskustorin arvoympäristön takia Keskustorin keskelle ei tuoda pyörätien liikennemerkkiä. Pyöräilijäsymbolit kadussa osoittavat pyörätien jatkuvuuden. Itsenäisyydenkadun eroteltu pyörätie muuttuu yhdistetyksi jalkakäytäväksi ja pyörätieksi Asematunnelissa. Koskipuiston pyöräily tarkastellaan erikseen jatkosuunnittelussa. Pyörätie on pyritty ohjaamaan aina ajoradan reunaan siellä missä se on mahdollista. Hämeenkadun kalustus (ml. ilmoitustaulut) suunnitellaan tarkemmin rakennussuunnitelmavaiheessa. kts. myös edelliset vastaukset. Oy Norgani 16 Ab psta Per Friman muistuttaa, että katusuunnitelmaehdotusten suunnittelussa Rautatieaseman P-hallin purkamisen yhteydessä on huomioitava velvoitepysäköintipaikat (miten ratkaistaan hotellin pysäköintipaikat jatkossa) ja hotellin toiminta katutöiden aikana (varmistettava, että hotellin sisäänkäynnit ovat käytössä rakentamisen aikana sekä varmistettava, että käynti hotellin pysäköintiin Verkatehtaankadulta on käytössä rakentamisen aikana, huomioitava mahdolliset infran uusimiseen liittyvät haitat ajoissa). Vastine: Hämeenkadun katusuunnitelman ratkaisut eivät vaikuta suoraan Verkatehtaankadun pysäköintihallin sisäänajoon, eikä Rautatieaseman P-halliin. VR-yhtymä Oy huomauttaa, että Asemakeskushankkeesta johtuen Itsenäisyydenkadun ja Rautatienkadun
Tampere Pöytäkirja 9/2016 31 (46) risteysalueen raitiotielinjaukseen ja muiden katujärjestelyjen toteutussuunnittelua ei pitäisi lyödä lukkoon tässä kohtaa vaan suunnitelmat tulisi yhteen sovittaa myöhemmin valmistuvien asemakeskushankkeen suunnitelmien kanssa. Hämeenkadun puolelle sijoittuvat raitiotiepysäkit ei vielä yksinään mahdollista raitiovaunulla junalle saapuvien sujuvia ja esteettömiä vaihtoyhteyksiä. Sujuvan matkaketjun kannalta on tarpeen osoittaa varaus pysäkille myös asemakeskusalueen puolelle mielellään asematunneliin. Vastine: Rautatienkadun katusuunnitelmat laaditaan Asemakeskuksen kohdalla vasta kun Asemakeskushankkeen suunnitelmat tarkentuvat. Nämä suunnitelmat mahdollistavat mm. raitiotiepysäkin rakentamisen myöhemmin Asematunneliin. Pete Makkonen muistuttaa, että Kuninkaankadun länsilaidassa on nykyisin yhdistetty kevyen liikenteen väylä, joka on suunnitelmassa merkitty vain jalkakäytäväksi. Välillä Hallituskatu- Hämeenkatu pitäisi merkitä eroteltu väylä tai vähintään yhdistetty pyöräily ja jalankulku, kuten se on nykyisin. Lisäksi muistuttaja toivoo pyöräpysäköintimahdollisuuden säilyvän Kuninkaankadulla Hallituskadun päässä. Vastine: Nähtävillä olleita suunnitelmia on muutettu ja niissä Kuninkaankadulle on osoitettu yhdistetyksi jalkakäytäväksi ja pyörätieksi, kuten nykyisin. Pyöräpysäköinti Hallituskadun kulmassa säilyy. Mika T. Kulmala, Iiris-Kaarina Kulmala ja Jouko I. Kulmala muistuttavat, että Hämeenkadun länsipää tulee säilyttää entisellään ja itäpää palauttaa entiselleen. tulee myös harkita Aleksis Kiven kadun ja Viistokadun palauttamista liikenteen käyttöön. Vastine: Hämeenkadun muuttaminen joukkoliikennekaduksi on linjattu jo aiemmin mm. hyväksytyssä keskustan strategisessa osayleiskaavassa. Asunto Oy Tampereen Westend muistuttaa, että Hämeenkadun länsipäässä olisi pyöräpysäköinti molemmilla puolin katua. Taloissa tulee suorittaa talojen perustuksien kartoituskierros ennen töiden alkua sekä niiden päätyttyä. Vastine: Pyöräpysäköinnit paikat ja määrät tarkistetaan jatkosuunnittelussa ja tavoitteena on toteuttaa kadun molemmin puolin tasapuolisesti pyöräpysäköintiä. Mahdolliset rakennusten kartoitukset tehdään rakennustöiden yhteydessä. Pirkanmaan Osuuskauppa muistuttaa, että tietyöt eivät saa tarpeettomasti häiritä liikennöintiä Hämeenkadulla. Kaistajärjestelyt yms. ratkaisut on tehtävä niin, että liikenne ei ruuhkaudu. Myös väliaikaisten reittien osalta on varmistettava asioinnin sujuvuus alueella.